ohjausta verkossa

Download Ohjausta verkossa

Post on 14-Apr-2017

3.025 views

Category:

Education

2 download

Embed Size (px)

TRANSCRIPT

  • Ohjausta verkossa

    Harto Pnk

    22.1.2016

  • Miten hertt diginatiiveissa motivaatio hitaaseen oppimiseen?

  • Kun totumme saamaan

    tarvitsemamme helposti

    Googlesta, voivat muut tavat

    tuntua liian hankalilta, vaikka

    tiedmme, ett ne voisivat

    tuottaa parempaa tietoa.

    Netiss surffailu ja siihen

    liittyv audiovisuaalisten

    rsykkeiden ja jatkuvien

    keskeytysten tulva voivat

    johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.

    Netti haastaa syvllisen ajattelun

    Lhde: Sosiaalisen median ksikirja, 2014

  • Mieti kaikki uusiksi

  • VERKOSSA

    Uusi ymprist

    Uudet menetelmt

    Sosiaalinen rakenne muuttuu

    Online 24/7

    Sietmtn keveys

    Opettajan rooli muuttuu

  • Ongelmien/ kehityskohteen

    analysointi

    Ratkaisun rakentaminen

    Ratkaisujen testaaminen

    ja tarkentaminen

    Reflektointi ja raportointi

    Ongelmien, ratkaisujen, menetelmien ja design-periaatteiden tarkentaminen

    Tutkijat ja tutkimukseen

    osallistujat

    Design-periaatteet ja innovaatiot

    Design-syklit Tarkentuneet design-periaatteet

    Reeves, 2006

    Opetuksen suunnittelu designina

  • Lhde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1

  • Miksi teknologiaa?

  • Keskustelu

    Mit hyty teknologiasta on ohjaukselle/ opetukselle?

  • Teknologian perusedut

    Teknologian avulla voidaan tehd sellaista, mik muuten ei onnistuisi

    Ryhmn yhteinen virtuaalinen tila: mahdollisuus keskustella ja tehd yhteisi tuotoksia

    Mahdollistaa tyskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta (?)

    Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen (?)

    Tekstimuotoinen keskustelu ja asioiden selittminen tukee ksitteellist ymmrtmist (so. oppimista)

    Kaikki toiminta verkossa j talteen ja siihen voidaan palata myhemmin

  • lypuhelin = kognitiivinen tykalu,

    nykynuoren ensimminen oma nettipte

    BYOD

  • Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.

    Kuva ja listietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

    http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-designhttp://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-designhttp://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-designhttp://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-designhttp://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

  • Nykyaikainen verkkoymprist

    Responsiivinen: toimii useimmilla tmn hetken laitteilla ja selaimilla

    Mobiili

    Toimii tableteilla ja knnykill

    Ei liitetiedostoja

    Ei pitki videoita

    Ei selainriippuvuuksia

    Ei vaadi selainlisosia kuten Flashia tai Silverlightia

    Arjesta tutut some-palvelut hytykyttn

    WhatsApp, Facebook, Google Drive, YouTube

  • Yksityinen (perhe ja ystvt)

    Puolijulkinen (tuttavat)

    Julkinen (kuka vain)

    Some-palvelut on sijoiteltu kuvaan

    niiden tyypillisen kytttavan mukaisesti.

  • Pedagoginen kytettvyys

    Opittavuus, tekninen ja pedagoginen kyttkynnys

    Graafinen ulkoasu ja selkeys

    Sujuvuus ja toimivuus

    Koettu tehokkuus (mm. tietoisuus oppimisprosessista)

    Soveltuvuus erilaisiin tilanteisiin ja oppijoille

    Vuorovaikutteisuus (kyttj-oppimateriaali)

    Tavoitteellisuus

    Sosiaalisuus (kasvokkain tai vlitteisesti)

    Motivaatio

    Lisarvo opetukselle (hydyt vs. haitat)

    Lhde: Horila, M., Nokelainen, P., Syvnen, A. & verlund, J. (2002). Verkossa: https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-

    oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-kaeytettaevyys/pedagoginen-kaeytettaevyys

    https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-kaeytettaevyys/pedagoginen-kaeytettaevyyshttps://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-kaeytettaevyys/pedagoginen-kaeytettaevyyshttps://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-kaeytettaevyys/pedagoginen-kaeytettaevyyshttps://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-kaeytettaevyys/pedagoginen-kaeytettaevyyshttps://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-kaeytettaevyys/pedagoginen-kaeytettaevyyshttps://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-kaeytettaevyys/pedagoginen-kaeytettaevyyshttps://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-kaeytettaevyys/pedagoginen-kaeytettaevyys

  • Pedagoginen kytettvyys pintaa syvemmlt:

    Mit juuri tm vline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mit ei?

    Miten ja mihin ihmiset yleens kyttvt sit? Miksi?

    Millaista vuorovaikutusta ja yhteisllisyytt se synnytt?

    Millaisia sisltj ja menetelmi siin voidaan kytt?

  • Perinteinen verkko-oppimisymprist:

    kaikki toiminnot samassa jrjestelmss

    Thtimalli: toimintoja yhdistelln useista

    verkkopalveluista

    Pakettiratkaisu vai yhdistelm?

  • Oppimisympristn peruspalikoita

    Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)

    Blogit (Wordpress, Blogger)

    Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)

    Ksitekarttatykalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet)

    Esitystykalut (SlideShare , Prezi)

    Videopalvelut (YouTube, Vimeo)

    Jaetut tiedostot (Google Drive, Office 365/OneDrive, Dropbox)

    Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad)

    Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr)

    Yhteispalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning)

    Viestint- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype, Lync)

    Pikaviestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger)

    Jne.

  • Omassa blogissaan

    oppija voi arvioida omaa ja ryhmns tyskentely sek

    pohtia oppimisen kannalta keskeisi aiheita.

    Blogi = ammatillinen portfolio

    ja oppimispivkirja

  • Ksitekartta = tiedon ksitteellinen

    jsennys, esitys, ideointi

    https://www.mindmeister.com/

    https://www.mindmeister.com/

  • Dokumentteja testaamista varten: https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem40V0E&usp=sharing

    Jaetut tiedostot

    = dokumenttien jako ja yhteismuokkaus

    https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem40V0E&usp=sharinghttps://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem40V0E&usp=sharing

  • SISLLT KESKUSTELU

    https://www.purot.net/

    Wiki = kotisivu + yhteisty- ja

    oppimisalusta

    https://www.purot.net/

  • Menetelmi verkko-ohjaukseen

  • OPPIMISEN TUKEMINEN:

    ymmrtv oppiminen

    yhteisllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

    oppimisprosessi

    Valitse tapaukseen sopiva pedagoginen malli tai luo

    sellainen itse

  • Yhteisllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

    luomus tai innovaatio, joka ylitt sen, mihin ryhmn jsenet olisivat yksinn kyenneet.

    Yhteisllist oppimista tuetaan, koska se kynnist

    ymmrtvn oppimisen mekanismeja yksiltasolla.

  • Mit menetelmi olet kyttnyt: a) verkkoympristiss? b) knnykiden kanssa?

  • Projektioppiminen

    Mallina tyelmn projektien toimintatavat ja tarpeet

    Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittminen, arviointi

    Ryhm ptt omat tavoitteensa ja tyskentelytapansa

    Projektiin osallistuvien roolit/tehtvt

    Projektinhallinta: tehtvt, vlietapit, riippuvuudet

    Kytettvt ohjelmistot: yhteisty, dokumentointi, projektinhallinta, aikataulut, resurssit, kustannukset

    Yhteisllinen tyskentely projektin aikana:

    Ongelmien tsmentminen

    Tiedon kokoaminen ja analysointi

    Keskustelut, kysyminen, kriittisyys

    Tulosten tulkinta ja johtoptkset

    Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys

    Listietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen

  • Scrum projektiopintoihin?

    Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html

    Ty tapahtuu yh useammin tiimeiss. Oleellista on mm. tiedonhallinta, oman ja muiden tyn suunnittelu, viestint- ja tietotekniikkataidot

    https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.htmlhttps://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.htmlhttps://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.htmlhttps://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.htmlhttps://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.htmlhttps://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.htmlhttps://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.htmlhttps://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.htmlhttps://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.htmlhttps://hlab.e