Östersundom visiotyö työpaja 24.4.2015 kähö sitra
TRANSCRIPT
Östersundom kiertotalouden pilottialueena
Smart&Clean visiotyön yritystyöpaja 24.4.2015 Tiina Kähö
Hallinto ja
kannusteet
Kestävä teollisuus ja elinkeino-
elämä
Kestävät elämäntavat ja kulutus
Rahoitus ja yhteisöt
Vähähiilinen liikenne
Kestävät kaupunki-
ekosysteemit
Luonnon-varojen kestävä käyttö
Hyvin-
vointi
2 Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 •
Sitran rooli on kehittää ja kokeilla uusia toimintatapoja, joiden avulla Suomi uudistuu, talous kehittyy ja tuottaa työpaikkoja ja hyvinvointia
Miksi Sitra panostaa resurssiviisaan ja
hiilineutraalin yhteiskunnan edistämiseen?
Miksi Sitra panostaa resurssiviisaan ja
hiilineutraalin yhteiskunnan edistämiseen?
Maailma tarvitsee edelläkävijöitä
Suomi voi olla kokoaan suurempi edelläkävijä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen
hupenemisen torjumisessa sekä kannattavan cleantech-liiketoiminnan ja kestävien
elämäntapojen synnyttäjänä1
Sitra • 18.3.2015
Kestävä hyvinvointi Kaupunki menestyy ja edistää asukkaiden hyvinvointia taloudellisesti, sosiaalisesti
ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Ei ilmasto-päästöjä
Ei jätettä Ei yli-
kulutusta
Kaupungissa ei tuoteta
ilmastonmuutosta aiheuttavia
kasvihuonekaasupäästöjä.
Kaupunki toimii
kiertotaloudessa, jossa kaikki
materiaali hyödynnetään ja
kierrätetään.
Kaupungissa eletään yhden
maapallon kantokyvyn rajoissa
niin, että luonnonvarojen kulutus
on globaalisti kestävällä tasolla.
Resurssiviisaus
Alueen elinvoimaisuus
Yritysten kilpailukyky ja työllisyys
Asukkaiden hyvinvointi
1. Kiertotalous on uusi ajattelumalli ja tapa toimia, jossa jätettä
ja hukkaa ei synny
2. Tuotteet ja niiden arvo kiertävät ja materiaalit säilyvät
kierrossa niiden lineaarisen käytön sijaan
3. Tuotteille luodaan lisäarvoa digitalisaatiolla ja palveluilla
4. Käyttäjälähtöiset liiketoimintamallit tuovat käyttäjälle
lisäarvon omistamisen sijasta
5. Kiertotalous on pitkälti markkinalähtöistä toimintaa, mutta
sitä voidaan vauhdittaa sääntelyllä ja kannusteilla
Sitra • 18.3.2015
Kiertotalouden 5 prinsiippiä
5
Lineaarisesta mallista…
Kierrätys
Raaka-aineet Kulutus
Sitra • Kari Herlevi • 17.4.2015 •
Loppusijoittaminen
6
T
Toimintaympäristö, regulaatio, kannusteet
ympäri koko kiertoketjun
… Tavoiteltavaan hiilineutraaliin kiertotalouteen
Kierrätys Talteenotto
Teollisuuden imu Kierrätysmateriaalien markkinat
Raaka-aineet Design Kesto Tehokkuus Liiketoi-mintamallit
Kulutus Uudelleenkäyttö Korjaus Lajittelu Tahto
Sitra • Kari Herlevi • 17.4.2015 •
Kiertotalouden mahdollisuudet Suomen talouden viidellä sektorilla Lähde: McKinsey
17.4.2015 Kari Herlevi Sitra
375 230
165
450
255
1475
Kiinteistökannan käyttöasteen parantaminen rakennusalalla
Arvon talteenoton maksimointi metsäteolli-suudessa
Ruokahävikin minimointi
Jakamistalous ja second-hand markkinat yksityisessä kulutuksessa
Mahdollisuuksien hyödyntäminen konepajateolli-suudessa
Yhteensä noin 1,5 mrd. euroa
Mahdollisuuksien vuosittainen arvo Milj. euroa vuoteen 2030 mennessä
Kiertotalouden menestystarinoita
Menestystekijöitä:
• Digitalisaatio
• Käyttäjälähtöisyys
• Uusi liiketoimintamalli
17.4.2015 Kari Herlevi Sitra
Pääkaupunkiseudusta kansainvälisen tason cleantech-referenssialue
Mahdollistava
toimintaympäristö
PKS Smart&Clean referenssi-
alue
Vanhojen toimintamallien haastaminen ja
vahvuuksien hyödyntäminen
• Älykäs joukkoliikenne, uudet konseptit kuten MaaS
• Lämmitysjärjestelmän yhdistäminen ja avaaminen
• Kiertotalouskonseptin hyödyntäminen energiataloudessa • Poikkitieteellinen kehittäminen
Rakennusten energiatehokkuus Avoin data, älykkään hallinnan
systeemit, ym.
EI JÄTETTÄ
EI CO2-PÄÄSTÖJÄ
YHDEN MAAPALLON ELÄMÄ
Smart&Clean –hankkeen tavoite
Pääkaupunkiseudusta johtava cleantechin
referenssialue
Suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälisen mittaluokan
referenssialueen, jossa ne voivat kehittää fiksuja cleantech
ratkaisuja, testata uusia innovaatioita ja näyttää cleantech
osaamistaan muulle maailmalle.
Pääkaupunkiseudusta luodaan yhteistyössä johtava
Cleantech referenssialue kaupunkien ja keskeisten
yritysten ja toimijoiden kanssa.
Smart&clean hanke tukee samalla hallituksen Cleantech
strategiassa asettamaa tavoitetta luoda Suomesta
Cleantechin supervalta 2020 mennessä.
Mitä uusia, globaalisti kiinnostavia kehityshankkeita yritykset ovat käynnistäneet tai voisivat käynnistää pääkaupunkiseudulla?
Mitä osaamista on ja mitä ollaan valmiita lähtemään kehittämään yhteistyössä?
Mitä toimiva yhteistyö edellyttää?
Millainen toimintamalli ja organisoituminen mahdollistaisi parhaiten tarvepohjaisen innovaatioiden yhteiskehittämisen (referenssien syntymisen)?
11
Kysymykset:
