26.10.2019

1

Toure&en ja OCD:n hoitomenetelmät ja terapiat Al7stus ja reagoinnin ehkäisy ja sen uudet sovellukset

Teemu RyhänenKouluttajapsykoterapeutti (VET)

Ostrobotnian juhlakerros la 26.10.2019

1

Aluksi• Ahdistuneisuus on normaali reakBo ahdistavassa tai peloDavassa Blanteessa.

• Ahdistuksen biologinen tehtävä on saada aikaan varovaisuuDa, valpastumista ja valmiuDa toimintaan vaaraBlanteessa.• Ahdistuneisuuden tunne kehiDyy pääosin samoissa aivorakenteissa (useat aivoalueet osallistuu)

kuin pelko, muDa liiDyy huoleen siitä, mitä VOISI tapahtua.• Pelko: uhka on todellinen tai välitön• Ahdistus: uhka on mahdollinen, muDa sen todennäköisyys on epävarma

• Mahdollistaa asianmukaisen käyDäytymisen kuten pakenemisen tai välDelyn• Palautuminen normaaliBlaan melko pian uhan väistyDyä.

• RespondenBn ehdollistumisen mekanismi ahdistuksen synnyssä, operanO välDely ylläpysymisessä.• Hobart Mowrer (1947) yhdisB respondenBn ja operanBn paradigman kahden tekijän malliksi:

• Ehdollistunut vaikute johtaa ehdollistuneeseen reakBoon, joka puolestaan johtaa ehdollistuneeseen pako- tai välDämisreakBoon, joka vahvistuu seurauksiensa kauDa.

• Orlemans (1976) lisäsi malliin kogniBivisen komponenBn: ajatus tai piilovaikute (coverant)

2

26.10.2019

2

Ahdistus on elämälle välttämätöntä.

Ahdistus ei ole vaarallista eikä vahingoita.

Ahdistus on tavallista.

Ahdistus menee aina ohi!

3

Al7stus-terapiaErilaiset altistushoidot- ja menetelmät

4

26.10.2019

3

Altistus ja reagoinnin ehkäisy (ERP tai EXRP)• ALTISTUS – henkilön (toistuva) johdattaminen tilanteeseen, joka laukaisee

ahdistusta, epämukavuutta tai ahdinkoa.• REAGOINNIN EHKÄISY – pakonomaisesta käyttäytymisestä

pidättäytyminen, jotta uusi oppiminen tai habituaatio mahdollistuu.• OCD:n käyttäytymisterapia ja ERP ovat käytännössä synonyymejä• Kognitiivinen terapia pitää sisällään kognitiivista uudelleenmuotoilua ja

maladaptiivisten ajatusten tunnistamista ja muuttamista.• Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa (CBT) tehdään altistus harjoituksia

käyttäytymistestien kautta. Niiden avulla on tarkoitus testata maladaptiivistenajatusten paikkaansa pitävyyttä (inhibitorinen oppiminen).

• Käytännössä on vaikea erottaa eri kognitiivisia- ja käyttäytymisterapioita toisistaan, koska kaikki ne pitävät sisällään samoja elementtejä.

• Altistus on ahdistuneisuushäiriöiden ns. golden standard -hoito

5

Al7stushoitojen historiasta• OCD:a ollaan historiassa pidetty vaikeasti hoidettavana, jopa hoitoresistenttinä

häiriönä.• ERP:n synty katsotaan olleen vuonna 1966, jolloin Brittiläinen psykologi Victor

Meyer kokeili menetelmää kahteen potilaaseen Middlesexin sairaalassa Lontoossa.• In 1966, Victor Meyer tried out an exploratory treatment in the management of two patients in the

Middlesex Hospital (London) who were severely disturbed by OCD. They were treated during protractedinpatient care by a method that later acquired the label of "exposure and response prevention" (ERP).

• Alkuperäisessä käyttäytymisterapeuttisessa mallissa pyrittiin saamaan aikaan habituaatio.

• 1970-luvulla Rachman & Marks kehittivät sekä mielikuva altistuksen että asteittaisen (hierarksen) altistuksen.

• 1980 ja -90 -luvuilla Foa ja Steketee todistivat kotitehtävien tärkeyden ja esittelivät kognitiivisia menetelmiä.

6

26.10.2019

4

Toimintamekanismit

Emotionaalisen prosessoinnin

teoria

Pelkostruktuurin aktivoituminen ja

muokkaus habituaation kautta.

Foa & Kozak (1986)

Inhibitorisen oppimisen

teoria

Pelkoa haastetaan uudella tiedolla turvallisuudesta.

Pelon vähentyminen ei ennusta tuloksia.

Craske ja kollegat (2008)

Neurobiologiset mallit

Pakkotoiminnot ovat tapoja (habits), jotka

tulee keskeyDää.Gillan ja kollegat

(2014)

7

Emotionaalisen prosessoinnin teoria (EPT) vs. Inhibitorisen oppimisen teoria (IOT)• EPT = ehdollistuneen vaikutteen (“laukaiseva vaikute”) ja

ehdollistuneen reaktion (pelko/ahdistus) välisen assosiatiivisen yhteyden katkaiseminen.• Pelkostruktuurin aktivoituminen• Habituaatio

• Terapia sessioilla• Terapiasessioiden välillä

• IOT = kehitetään turvallisuuteen perustuvia assosiaatioita, jotka ehkäisevät pelkoon perustuvien assosiaatioiden mieleen palautumista

8

26.10.2019

5

Emotionaalisen prosessoinnin teoria vs. inhibitorisen oppimisen teoria – kriittiset erot1. Altistuksen tavoite

• Olla tilanteessa niin kauan kunnes ahdistuneisuus vähentyy merkittävästi (EPT)• Olla tilanteessa niin kauan kunnes potilas ei enää ennusta katastrofia (IOT)

2. Suhde ahdistukseen• Ahdistuksen on tarkoitus poistua ajan myötä (EPT)• Potilas sietää ahdistusta, oli se sitten kuinka pitkäaikaista tai intensiivistä tahansa (IOT)

• Inhibitorisen oppimisen mallissa ei vaadita ahdistuksen laskua altistuskertojen aikana vaan joskus jopa käytetään menetelmiä, joilla ahdistuneisuutta pidetään yllä.• Ahdistuksen laskua altistuksen aikana ei pidetä ennustavana tekijänä ahdistuksen määrään (sammumisen uudelleen

testausvaiheessa) seurannassa.

• Tutkimuksissa ahdistuksen määrä seuranta-ajan päättyessä on ollut enemminkin riippuvainen 1) altistukseen käytetystä ajasta, 2) kontekstien vaihtelevuudesta, 3) jopa vastakkaisista harjoittelutilanteista sekä 4) koetun pelon (ei fysiologisen pelon) määrästä altistuskertojen päättyessä.

• Inhibitorisen oppimisen malli menee jokseenkin päällekkäin kognitiivisen terapian kognitioiden (uskomukset ja olettamukset) käyttäytymistestien kanssa, joskaan se ei rajoitu vain käyttäytymistesteihin strategiana kehittää inhiboivia assosiaatioita.

9

ERP:n evidenssi OCD:n hoidossa• APA (American Psychological Association) ja NICE (National Institute for Health

and Care Excellence) suosittelevat kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT), erityisesti ERP:a, ensivaiheen hoitona joko yksin tai yhdistettynä lääkehoitoon lievässä ja keskivaikeassa OCD:ssa (APA, 2007; NICE, 2014).

• Exposure and response prevention for obsessive-compulsive disorder. Strongresearch support (APA, Tolin et al. 2015)

• CBT ja ERP ovat molemmat tehokkaita, mutta ERP on ilmeisesti ylivoimainen.• Käyttäytymisterapia (BT) tuottaa keskimäärin -14.48 muutoksen Y-BOCS pisteissä

(Lancet, Skapinakis et. al, 2016).• Noin 75% potilaista hyötyy, yleisesti ERP:n toipumisaste on 60%, CBT 53% (Fisher

& Wells, 2005).• CBT ja ERP ovat ainakin yhtä tehokkaita kuin lääkehoito.

• 65% aikuispotilaista hoidetaan SSRI -lääkkeillä, vain 7.5% CBT:lla (Blanco et al., 2006)

• Myös ryhmämuotoinen CBT & ERP ovat tehokkaita.

10

26.10.2019

6

Altistuksen muodot1. In vivo – oikeissa tilanteissa tapahtuva

2. In vitro – kokeellisissa olosuhteissa tapahtuva

3. Interoseptiivinen altistus eli oirealtistus. Fysiologisille reaktioille altistuminen.

4. Emotionaalinen altistus mm. pitkittyneessä surussa

5. Virtuaalitodellisuus – teknisen laitteiston avulla ikään kuin oikeissa tilanteissa

6. Verbaaliset kuvaukset pelätystä tapahtumasta (lukeminen, kirjoittaminen, kuunteleminen…)

7. Videot tai kuvat pelottavista tilanteista

8. Mielikuva-altistus – pelottavien asioiden tai tilanteiden ajattelu, visualisointi9. Spesifejä altistusmenetelmiä: mm. Narrative Exposure Therapy (NET), Pitkitetty altistus (PE) sekä

EMDR traumojen hoidossa, Systemaattinen epäherkistäminen (Wolpe), Vastaehdollistamisen periaate (Jones, 1924), Vihjealtistus (cue exposure), Tulvitus (CS flooding),

11

Hoidon toteutus• Altistushoito voidaan toteuttaa joko kokonaisuudessaan terapeutin

ohjaamana tai asiakas voi itse toteuttaa sitä, joskin ongelmia voi tulla voimakkaan pako- ja välttelykäyttäytymisen kanssa.• Tavallisesti altistushoito sisältää sekä terapeutin kanssa tehtyjä harjoituskertoja

että asiakkaan itse toteuttamia harjoituksia kotitehtävinä.

• Myös perheenjäsenet ja ystävät voivat olla apuna hoidon toteutuksessa. • Ryhmässä (osittain tai kokonaan) tapahtuva hoito nouseva trendi mm.

Marshin- ja Bergenin mallit.• Itsehoito-oppaita löytyy markkinoilta mutta vain aniharvoin potilas

pystyy täysin itsenäisesti toteuttamaan hoidon.

12

26.10.2019

7

Terapeu7n kokemus ja al7staminen • Terapeutin kokemuksella tai ylipäänsä terapiakoulutuksella ei yhteyttä

siihen kuinka hyvin altistushoito toimii.• Myöskään terapeuttijohtoinen altistus vs. itseohjautuva altistus ei ollut

vaikuttavampaa, vaikka tästä on muunkinlaisia tuloksia.• Nämä tulokset valideja kunhan edetään ”manuaalin mukaisesti”!! (Van Oppen ym.,

2010)

• Altistusterapian ylivoimaisesta näytöstä huolimatta, terapeutit eivät toteuta altistushoitoa. Syynä tähän on:• Menetelmän osaamattomuus (ei ole koulutusta menetelmään tai on muu käsitys

toimivasta interventiosta)• Potilaan ennustaminen hauraaksi tai enemmän sairaaksi (ennusteet jotka tehdään

potilaan piirteiden perusteella esim. psykoottisuus tai ”hauraus” eivät kuitenkaan ennusta huonoa hoitotulosta)

• Terapeutin oma ahdistuneisuus

13

Miksi kliinikot eivät toteuta altistushoitoa ahdistuneille asiakkailleen?• Altistus terapeutit (N=182) suorittivat nettikyselyn, joka piti sisällään kolme mittaria

1. Therapist Beliefs about Exposure Scale2. Anxiety Sensitivity Index-33. Broken Leg Exception Scale (BLES)

• Uusi mittari, joka ennustaa todennäköisyyttä jättää potilas ilman altistusta.• Perustuu 25:n erilaiseen potilaan piirteeseen.

• Ne piirteet potilaassa, jotka todennäköisimmin aiheuttivat altistushoidon toteutumattomuutta olivat komorbidi psykoosi, emotionaalinen hauraus ja potilaan haluttomuus osallistua altistushoitoon.

• Kuitenkin suurempi todennäköisyys sulkea pois potilas altistushoidosta oli yhteydessä terapeutin korkeampaan ahdistusherkkyyteen ja terapeutin omiin negatiivisiin ajatuksiin altistus terapiasta.

14

26.10.2019

8

Broken Leg Expaction Scale BLES1. Asiakkaalla on samaan aikaan esiintyvä psykoottinen häiriö

2. Asiakas on emotionaalisesti hauras

3. Asiakas on haluton osallistumaan altistuspohjaiseen CBT:n

4. Asiakkaalla on samaan aikaan esiintyvä päihdehäiriö

5. Asiakas on alle 7-vuotias

6. Asiakas suosii ei-ohjaavaa psykoterapiaa

7. Asiakas on aiemmin saanut altistusta sisältvää CBT:a mutta ei hyötynyt siitä

8. Potilas pelkää vahingoittavan itseään tai muita

9. Asiakkaalla on samaan aikaan esiintyvä persoonallisuushäiriö

10. Asiakas on juuri kokenut stressaavia elämäntapahtumia esim. avioeron, jäänyt työttämäksi, jne.

15

ERP:nperusprosessi (mm. Foa & Kozak)

1. Psykoedukaatio OCD:sta ja ERP:n prosessista.

2. Y-BOCS oiremittarin täyttäminen ja oireiden monitoroinnin aloitus

3. Valitse OCD oireluokka ja tee siitä hierarkia

4. Tee altistus terapiasession aikana, harjoitelkaa ahdingon sietämistä tai sallimista

5. Anna potilaalle hyvin määritelty kotitehtävä ja seurantalomake joka sisältää SUDien arvioinnin

6. Potilas toistaa altistusharjoituksia päivittäin kunnes niistä tulee “tylsiä” tai SUDit laskee puoleen.

7. Siirtykää hierarkian seuraavaan altistukseen.

16

26.10.2019

9

Synergizing Exposure Therapy with ACT: Acceptance-Based ERPJonathan S. Abramowitz, Ph.D. Jennifer L. Buchholz, M.A. University of North Carolina at Chapel Hill

17

Perinteinen altistusterapia ja pelon hoito• Emotionaalisen prosessoinnin teoriaan perustuva altistushoito toimii yleisesti ottaen melko hyvin!

• Kuitenkin…• Vain noin 55 % potilaista saavuttaa ”normaalin toimintakyvyn”.• Useat potilaat kokevat, että pelko palautuu altistushoidon jälkeen seurannan loppumiseen mennessä.

• Neljä ongelmaa perinteisessä altistushoidossa

1. Pelko voi spontaanisti palautua hoidon jälkeen, jos henkilö pidättäytyy liian kauan pelkoa (aiemmin) herättäneistä vaikutteista.

2. Pelko voi palautua hoidon jälkeen, jos altistusta on tehty vain yhdessä ympäristössä tai vain niukasti tietyissä ympäristöissä.

3. Pelko voi palautua, jos henkilö altistuu mille tahansa epämiellyttävälle (aversiiviselle) tapahtumalle hoidon jälkeen.

4. Pelko palautuu, jos hoidon jälkeen tapahtuu uudelleen ehdollistumista (CS-US pariutuminen) eli potilas alkaa uudelleen ennustamaan uhkaa.

18

26.10.2019

10

Inhibitorisen oppimisen maksimointi altistus-terapian aikanaKahdeksan terapeuOsta strategiaa

Michelle Craske (2008), myös Jonathan Abramowitz

19

Altistuksen tehostaminen

1. Odotusten rikkominen2. Rescorlan ”syvennetty sammuttaminen” eli useampien pelkovaikutteiden

yhdistäminen3. Satunnaisesti vahvistunut sammuminen

4. Turva-vaikutteiden poistaminen5. Harjoitusten vaihtelevuus

6. (Turvallisten) vihjeiden muistaminen7. Useat ympäristöt

8. Uudelleenvahvistaminen (rekonsolidaaatio)

20

26.10.2019

11

Mikä olisi kaikkein kauhein lopputulos?

• Kun olet ahdistunut, mitä eniten pelkäät tapahtuvan? ________________• Tarkka kuvaus aversiivisesta tapahtumasta:

• Käyttäytymisen tasolla operationalisoitu havainto aversiivisesta lopputuloksesta• Sosiaalinen katastrofi• Mentaalinen katastrofi• Fyysinen katastrofi

• Kestämätön ahdinko:• Käyttäytymisen tasolla operationalisoitu havainto kyvyttömyydestä sietää ahdinkoa

• Kuinka kauan pystyt sietämään ahdinkoa? Mitä tapahtuu, kun tämä aika loppuu?• Menetätkö kyvyn toimia? Miten?

21

OCD:n hoito-ohjelmatIntensiivinen ERP vs. 2 kertaa viikossa tapahtuva ERPMcLeanin intensiivisen alBstuksen yksikköBergenin malli

22

26.10.2019

12

Intensiivinen vs. kaksi kertaa viikossa tapahtuva ERP

23

Intensiivinen vs. kaksi kertaa viikossa tapahtuva ERP• Potilaat jaettiin kahteen ryhmään

• Intensiivinen ERP, 20 koehenkilöä, 15 sessiota päivittäin -> 3 vko

• Kaksi kertaa viikossa ERP, 20 koehenkilöä, 15 sessiota 2 kertaa viikossa -> 8 vko

• Molemmat asetelmat olivat tehokkaita• Intensiivinen altistus tuotti nopeammin tulosta terapian loppuun

mennessä.• Seurata-ajan päätyttyä molemmat hoidot olivat yhtä tehokkaita.• Kuitenkin intensiivisen altistuksen ryhmässä oli kuitenkin jonkin

verran enemmän relapsoitumista kuin 2 kertaa viikossa –ryhmässä.

24

26.10.2019

13

25

McLean OCD InstituteCompassionate OCD Treatment for Children and Adults

• OCDI on toiminut jo vuodesta 1997 lähtien• Ohjelmat on suunniteltu potilaille, jolla OCD on keskivaikeasta vaikeaan tai jopa hoito-resistenttiin asti. Lisäksi

potilailla voi olla samaan aikaan esiintyviä häiriöitä kuten masentuneisuutta tai ahdistuneisuus häiriöitä.• Lapaset ja nuoret (10-18 vuotta), aikuiset (18 vuodesta ylöspäin)• Aikuisten hoito-ohjelmien kesto 30-90 päivää, lasten ja nuorten n. 2 kuukautta.

• Pääasiallisesti kaksi psykososiaalista hoitomenetelmää: ERP sekä Hyväksymis- ja Omistautumisterapia (HOT). Myös Dialektisen käyttäytymisterapian taitoja ja menetelmiä käytetään (mm. halukkuus kokea epämiellyttäviä tunteita sekä ahdingonsietotaidot).

• Potilaalle tehdään hoito-ohjelma käyttäytymisterapeuttien toimesta, jota toteutetaan päivittäin osastolla. Hoito pitää sisällään altistusharjoituksia, ryhmässä opeteltavia taitoja ja psykoedukaatiota, perhetapaamisia sekä luovia aktiviteettejä. Viikoittain (tai useammin jos tarvetta) potilas tapaa psykiatrin.

• Lapset ja nuoret käyvät hoidon aikana koulussa, joten mukana on myös opettajia. • Hoidon tuloksia mitataan läpi koko hoidon ja sen jälkeenkin.• Useimmat vakuutusyhtiöt huolehtivat hoidon kustannuksista.

26

26.10.2019

14

Hyväksymis- ja Omistautumisterapia sekä OCD• Taustalla suhdekehysteoria, joka on psykologinen teoria ihmisen kielellisestä

käyDäytymisestä.• Ihmisellä on kyky johtaa kielellisiä suhteita Blanteesta toiseen ja oppia erilaisia kielellisiä

luokkia.• Ihminen pystyy luomaan eri asioiden välille vaikutevastaavuuksia (symmetrisiä tai

transiBivisia).

• Tieteenfilosofiana funkBonaalinen kontekstualismi.• Perustekniikat: kokemukselliset harjoitukset ja kuusi ydinprosessia

• 1) hyväksyntä, 2) kosketus nykyhetkeen eli Betoinen läsnäolo, 3) defuusio eli mielen kontrollin vähentyminen, 4) arvot, 5) sitoutuminen arvojen mukaisiin tekoihin ja 6) minä konteksBna.

• Amerikan psykologi yhdistys (APA, divisioona 12) on arvioinut, eDä Hyväksymis- ja omistautumisterapialla OCD:n hoitoon on niukka Beteellinen tuki.

27

HOT ja ERP –mitä samaa, mitä eroa?

• Fokus käyttäytymisen muuttumisessa• Lisää potilaan halukkuutta kohdata

pelkovaikutteita

Mitä samaa?

• HOT kohdentuu pääsääntöisesti arvoihin ja hyväksyntään.

• HOTissa ei olla kiinnostuttu ahdistuksen/pelon voimakkuudesta (SUD-asteikko)

• HOT ei myöskään pääsääntöisesti suuntaudu kognitiiviseen muutokseen.

• HOT on vähemmän direktiivistä. Ei ohjeistusta kohdata pelkoja ja välttää rituaaleja.

• HOTissa käytetään metaforia apuna.

Miten eroaa?

28

26.10.2019

15

Hoidon ohjeistus

1. Opetellaan huomaamaan emootioiden ja ajatusten kontrolloimisen turhuus

2. Hoidon kohteen muuttaminen ahdistus-skaalasta halukkuus-skaalaan

3. Arvojen merkitys (vahvistajina) korostuu• Arvot - valinta siitä, mihin suuntaan haluaa elämänsä menevän

• ei anneta OCD:n päättää elämän suuntaa

4. Psykologisen joustavuuden lisääntyminen

29

HOT:n yhdistäminen ERP:n OCD hoidon parantamiseksi – Jonathan Abramowitz ja Jennifer L. Buchholz

• 58 aikuista (keski-ikä 27, naisia 68 %), jolla diagnoosina OCD• Samanaikaiset häiriöt

• 24% ahdistuneisuushäiriö• 29% masentuneisuus• 34% mielialahäiriö

• ERP vs HOT+ERP• 16 sessiota, 90 -120 min sessiot, 2 x viikossa• 3 sessiota valmisteluihin, 12 altistus sessiota, 1 relapsien ehkäisy sessio

30

26.10.2019

16

Tulokset

31

Tulokset

32

26.10.2019

17

Bergenin 4 päivän altistushoito (cET) pakko-oireiseen häiriöön (OCD)• Neljän päivän altistus hoito, joka on saanut “Innovation of the Year” tunnustuksen Norjan

Psychologiselta tiedeyhteisöltä vuonna 2015.

• Kaksi RCT-tutkimusta tehty Norjassa ja Islannissa

• Molemmissa tutkimuksissa ei ole juurikaan ollut drop-outteja (1.3 %)

• 6 kuukauden “remission rate” lähes 70% (67.7 %). Yli 90% potilaista saavutti merkittäviä ja tilastollisesti merkitseviä kliinisiä muutoksia.

• Terapia on “yksilöhoitoa ryhmä settauksessa”, ryhmässä yleensä 3-6 potilasta ja jokaiselle on oma yksilöterapeutti (patient therapist ratio 1:1)

• Ryhmässä saadaan edukaatiota, altistuksia tehdään yksilöllisesti terapeutin ohjeistuksen mukaan.

• B4DT on yhtä tehokasta myös lapsille ja nuorille.

• Tähän mennessä noin 2000 potilasta on saanut B4DT -hoidon.

Congratulations Dr. Kvale and Dr. Hansen on Being Selected to TIME Magazine’s 50 Most Influential People in Health Care for 2018

33

The Bergen 4-Day OCD Treatment Delivered in a Group Setting: 12-Month Follow-Up (Kvale ym. 2018)

• 69 potilaalle tarjottiin cET hoitoa, terapian aloitti 65 potilasta

• Iän keskiarvo 32.10 (SD = 12.94) ja potilaista 70.8% oli naisia.

• Kaikista potilaista 39.4% oli keskivaikea OCD (Y-BOCS of 18–23), ja 60.6% oli vaikea OCD (Y-BOCS of 24-38).

• 17 potilasta täytti yleistyneen ahdistuneisuuden (GAD) kriteerit, 17 masentuneisuuden, 12 paniikkihäiriön (PD), kahdeksalla oli sosiaalinen ahdistuneisuus ja kolme potilasta täytti post-traumaattisen stressin (PTSD) kriteerit. Muut samanaikaiset häiriöt olivat spesifi fobia, bulimia, anorexia, terveys ahdistus, trikotillomania ja ADHD.

• Ennen hoitoa potilaat katsoivat esittely videoita ja täyttivät Borkovecin ja Naun ”Reaction to treatment scale” –mittarin(0-100 asteikko, hoidon uskottavuus ja odotukset terapiantuloksellisuudesta)

34

26.10.2019

18

4-päivän altistushoito (B4DT)• Käytetyt mittarit:

• Yale-Brown Obsessive Compulsive Scale (Y-BOCS)• Patient Health Questionnaire-9 (PHQ-9)• Generalized Anxiety Disorder Scale (GAD-7)• Client Satisfaction Questionnaire 8 (CSQ-8)

• Kaikki terapeutit tässä tutkimuksessa olivat altistushoitojen asiantuntijoita, jotka olivat osallistuneet ainakin kahteen aiempaan cET ryhmään ja saaneet työnohjausta. Tämän lisäksi he olivat antaneet näyttökokeen altistuksen toteuttamisesta kahdelle cET-asiantuntijaterapeutille ja heitä oltiin arvioitu ”OCD CORE competencies” –arviointilistan mukaan.

• OCD:n vaikeusastetta arvioitiin ennen, jälkeen, 3- ja 12-kuukauden seurannassa erityiskoulutettujen arvioitsijoiden toimesta.

• Hoitovasteen arviointi perustui kansainväliseen konsensus kriteereihin (Mataix-Cols et al., 2016), jonka perusteella vaaditaan ≥ 35% lasku potilaan henkilökohtaisissa Y-BOCS pisteissä, jotta voidaan sanoa tulosta kliinisesti relevantiksi hoitovasteeksi. Myös Jacobsonin ja Truaxin (1991) kriteeristöä kliinisesti merkitsevälle muutokselle käytettiin.

35

4-päivän altistushoito (B4DT)• Hoito on osa kunnallista mielenterveyshoitoa Norjassa ja sitä toteutetaan manuaalin mukaan

(joka on käännetty myös Islanniksi ja Ruotsiksi).• Ensimmäisenä neljästä päivästä (arviolta 3 h) keskitytään psykoedukaatioon ja potilaita

valmistellaan altistuksiin.• “LEan into The anxiety” (LET-tekniikka)• The main focus of the 4-day treatment is the ”LEaning in Technique” (LET), which emphasizes a shift from

avoiding unpleasant symptoms, thoughts and emotions, to instead actively approach whatever elicits relevantanxiety/discomfort and “lean into the anxiety.”

• “Leaning in” or “doing something incompatible with having the disorder” vs. “holding back”

• Kaksi keskimmäistä päivää on omistettu yksilöllisesti räätälöidyille ja terapeutin avustamille altistus harjoituksille (8–10 h kumpanakin päivänä). Myös omaisia otetaan mukaan kolmannen päivän iltapäivällä.

• Viimeisenä päivänä käydään läpi kaikki “mitä ollaan opittu” ja suunnitellaan altistusharjoituksia seuraaviksi kolmeksi viikoksi.

• Potilaita ohjeistetaan ottamaan kriisitilanteissa yhteyttä tiettyihin viranomaisiin ja potilaat raportoivat edistymistään päivittäin seurantajaksolla.

36

26.10.2019

19

37

38

26.10.2019

20

39

Bergenin 4-päivän hoito paniikkihäiriöön• 29 hoitoresistenttiä paniikkihäiriöpotilasta, jotka olivat olleet psykiatrian

poliklinikan hoidossa.• Verrokkeina oli kuudessa eri CBT-hoito-ohjelmassa olleet paniikkihäiriö

potilaat (N=255)

• Neljän päivän hoito, jossa• Päivä 1: (4h) Opetusta ja valitaan potentiaalisimmat altistusharjoitukset• Päivä 2 (8h-10h) Yksilöllisesti räätälöidyt terapeutin avustamat altistukset• Päivä 3 (8h) Sama kuin edellinen päivä mutta lisäksi perheen ja ystävien mukaanotto (2 h)• Päivä 4 (4h) Yhteenveto ja muutoksen ylläpitoon valmistautuminen

• Potilaista (N=29) ennen hoitoa työelämässä 34 %, 3 kk hoidon jälkeen 93 %.

• Hoidon päätyttyä (sekä seuranta-ajan päätyttyä) potilaista 72 % remissiossa.

• Tulos on merkittävästi parempi kuin verrokeilla.

40

26.10.2019

21

Tulokset

41