Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi?Opetuksen ja ohjauksen hyvät esteettömyyskäytännöt

16.-17.4.2008 Tampere

Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri, YTHS

Minna Martin, psykologi, YTHS

Käsitteistä

Esiintymispelko (sosiaalisten tilanteiden pelko, lääketiet.)

huomattava, jatkuva ja toiminnallista haittaa aiheuttava pelko yhtä tai useampaa sellaista sosiaalista tai suoritustilannetta kohtaan, jossa henkilö joutuu tekemisiin vieraitten ihmisten kanssa ja mahdollisesti toisten tarkkailun kohteeksi.

Ujous yleinen luonteenpiirre, joka voi aiheuttaa subjektiivista kärsimystä, mutta siihen ei liity

voimakasta ahdistuneisuutta eikä välttämiskäyttäytymistä tai toimintakyvyn laskua.

Viestintäarkuus (puheviestintä)

kielteinen, suhteellisen pysyvä puhumistapahtumaan liittyvä affektiivinen suhtautuminen, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä

Esiintymisjännitys (YTHS:n opiskelijatutkimuksissa)

esiintymisen kokeminen negatiivisena

Esiintymisjännityksen ilmeneminen

Ennakko-oireet - unettomuus ja ahdistus jopa viikkoja ennen

Tunne-elämys

- pelon ja ahdistuksen tunne

Fysiologiset reaktiot - sykkeen ja hengityksen muutokset, hikoilu, punastuminen, vapina

Käyttäytymisen muutokset - sanoissa sekoaminen, takeltelu, katseen suuntaaminen,

liikehdintä/jäykkyys

Esiintymisjännityksen taustatekijöitä

Temperamenttitekijät - varautuneisuus, ujous

Biologiset tekijät - neurobiologiset, geneettiset, autonomisen hermoston herkkyys

Vuorovaikutussuhteet- esim. perhetekijät

Traumakokemukset - esim. koulukiusaaminen

Psykososiaalisen kehityksen ongelmat- murrosikä, itsenäistyminen, minäkuva

- ”nuoruuteen tuloa luonnehtii jatkuva korostunut tietoisuus itsestä”

- elämäntilanteen muutokset (esim. koulun alku/vaihdos, muutto)

Perheen kasvatusilmapiiri ja kommunikaatio (Våga tala -kurssien kokemus)

Ylihuolehtivuus Kaikki, mikä on uutta, voi olla vaarallista ja vahingollista. Lapsi on nähty

huolestunein silmin.

Korkeat suoritusvaatimukset Koko ajan on olemassa uhka, ettei täytä vaatimuksia. Ei voi olla varma, että

kelpaa, täytyy ponnistaa kaikessa. Lapsi on nähty vaativin silmin.

Vaatimattomuuden normi Ei pitäisi mitenkään erottua joukosta, nousta esille, ottaa tilaa itselleen (”Älä

luule, että olet jotakin). Lapsi on nähty ironisin, tarkkailevin silmin.

Laiminlyönti Lasta ei ole nähty ollenkaan

Yleisyys

Esiintymisluvut vaihtelevat johtuen menetelmien, diagnostisten kriteerien ja raja-arvojen asettamisesta.

Sosiaalisten tilanteiden pelko aikuisväestöllä 4 - 14 % elinaikana

Yleisintä nuorilla aikuisilla.

Viidesosa suomalaisista nuorista aikuisista jännittää esiintymistä niin paljon, että kokee sen haittaavan suoritustaan.

Kv-tutkimuksissa 12 - 24-vuotiaista 30 - 50 % raportoi peloista sosiaalisissa tilanteissa.

20-40 % suomalaisista opiskelijoista ilmoittaa ujouden luonteenpiirteekseen

Esiintymisjännitys yliopisto-opiskelijoilla(ns. mielenterveysseulan kysymys, Salli Saari 1979)

Minkälaisiksi omalla kohdallasi arvioit seuraavat asiat:

otteen saaminen opiskelusta

esiintyminen, kuten esitelmän pito kontaktin luominen opiskelutovereihin ja yleensä ihmisiin kontakti vastakkaiseen sukupuoleen seksuaalisuuteni suhde vanhempiin tulevaisuuden suunnitteleminen omat voimat ja kyvyt mielialani yleensä

-2, -1 : TODELLA tai jossain määrin ONGELMA,

0 : ei aihetta kiinnittää huomiota tai vaikea sanoa

+1, +2 : TYYDYTYSTÄ ANTAVA ASIA

Esiintymiskokemus suomalaisilla ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoilla 1976 - 2004

29 31 31 25 33

2230

4735

0 %10 %

20 %30 %

40 %50 %

60 %70 %

80 %90 %

100 %

Positiivinen

Neutraali

Negatiivinen

76/77 79/80 93/94 2000 2004Iaineisto IV V VIII IX

Esiintymiskokemus suomalaisilla 2.-4. vuoden yliopisto-opiskelijoilla 1978 - 2004

27 3222 28

3749

38

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Positiivinen

Neutraali

Negatiivinen

1996 2000 200478/79IIIaineisto VIIIVI IX

Esiintymiskokemus suomalaisilla 5.-7. vuoden yliopisto-opiskelijoilla 1998 - 2004

2030

4354

38

28

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Positiivinen

Neutraali

Negatiivinen

1998 2000 2004VIIaineisto VIII IX

Positiivisen esiintymiskokemuksen pysyvyys

159 120 75 % 100 63 % 14 9 %

4 3 % 118 74 %

28 18 % 14 9 % 12 8 %

4 3 % 30 19 %

11 7 % 6 4 % 2 1 % 3 2 %

11 7 %

1. vuosi 3. opiskeluvuosi 5. opiskeluvuosi

Positiivinen

Neutraali

Negatiivinen

Neutraalin esiintymiskokemuksen pysyvyys

41 20 % 58 29 % 30 15 %

12 6 % 83 41 %

16 8 % 203 95 47 % 58 29 %

10 5 % 84 41 %

1 0 % 50 25 % 7 3 %

28 14 % 36 18 %

1. vuosi 3. opiskeluvuosi 5. opiskeluvuosi

Positiivinen

Neutraali

Negatiivinen

Negatiivisen esiintymiskokemuksen pysyvyys

14 8 % 11 6 %

21 12 % 14 8 % 39 22 %

4 2 % 11 6 %

40 22 % 28 16 % 43 24 %

3 2 % 18 10 %

179 118 66 % 76 42 % 97 54 %

1. vuosi 3. opiskeluvuosi 5. opiskeluvuosi

Positiivinen

Neutraali

Negatiivinen

Esiintymisjännityksen merkitys

Esiintymisen jännittäminen saattaa

eri tavoin rajoittaa elämää

- kapeuttaa sosiaalista elämää

- heikentää koulu- ja opiskelumenestystä

- vaikeuttaa työuran käynnistymistä ja työelämässä etenemistä

olla ongelma demokratian kannalta

- Ne, jotka eivät uskalla esittää mielipiteitään, jäävät ilman edustusta erilaisessa päätöksenteossa ja muut puolestaan eivät pääse osallisiksi heidän kokemuksistaan.

johtaa mielenterveyden häiriöihin

Mistä apua jännittäjälle?

Jännittäminen kuuluu Psyykkinennormaaliin elämään häiriö

Puheviestinnän peruskurssitPuheviestinnän peruskurssitoppilaitosoppilaitos

Kurssit ujoille, aroille, jännittäjilleKurssit ujoille, aroille, jännittäjilleOppilaitos (+terveydenhuolto)Oppilaitos (+terveydenhuolto)

Lyhytterapiaa (yksilö-/ryhmä)Lyhytterapiaa (yksilö-/ryhmä)Terveydenhuolto (+oppilaitos)Terveydenhuolto (+oppilaitos)

Pitkäkestoista psykoterapiaa Pitkäkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä), terveydenhuolto(yksilö-/ryhmä), terveydenhuolto

Tavoitteet

Mahdollisuus vertaistukeen

Vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen kehittyminen

Itsetuntemuksen / itsereflektiotaitojen lisääntyminen

Jännitykseen liittyvien ruumiillisten tuntemusten

lievittyminen / hyväksyminen

Hyväksyvämpi ja armollisempi suhtautuminen itseen,

myönteiset muutokset minäkuvassa

Kurssin rakenne (8 kokoontumista á 2 h)

1. Tutustuminen, ryhmän toimintaperiaatteet, odotukset ja tavoitteet, puheviestinnän opettaja + psykologi

2. Esiintymisjännityksen aiheuttajia, ilmenemismuotoja ja selviytymiskeinoja puheviestinnän näkökulmasta, puheviestinnän opettaja

3. Rentoutuminen, henkilökohtainen jännityshistoria, minäkuvan eri puolet, minäkuvan ja ihannekuvan ristiriita, psykologi

4. Puhetekniikan perusteita, hengityksen ja äänenkäytön harjoituksia, puhe-esityksen valmisteleminen ja pitäminen, esiintymisharjoituksia, puheviestinnän opettaja

5. Rentoutuminen, itsereflektio (miten ajatukset, mielikuvat, tunteet, oireet ja toiminta liittyvät toisiinsa), kasvuhistorian ja temperamentin (ujous, arkuus) merkitys, psykologi

6. Lisää puhetekniikan perusteita, ääneenlukuharjoitus + palaute, esiintymisharjoituksia, puheviestinnän opettaja

7. Videoitavat puhe-esitykset + palautteet, puheviestinnän opettaja

8. Jäähyväiset, kurssipalaute, psykologi + puheviestinnän opettaja

Verkkotyöskentely

Yleistä Aikataulut Yhteystiedot

Ennakkotehtävät Jännityshistoria Itsereflektio (sarakepäiväkirja)

Keskustelupalsta Ajatukset ja tunnelmat

tapaamisen jälkeen Itsereflektio, keskustelu muiden

kanssa Pieni tavoite viikossa

Dokumentit Monisteet, ryhmätöiden

yhteenvedot Artikkeleita

esiintymisjännityksestä Kirjallisuusluettelo

Linkit Jännittämiseen ja

puheviestintään liittyviä linkkejä

Mikä auttaa, mikä muuttuu? Tärkeintä ryhmässä on vuorovaikutus – vertaistuki, keskustelu, tukea ja

kannustusta antava turvallinen ilmapiiri, ryhmän jäsenet / ohjaajat esimerkkeinä

Yleensä jännittäjä ei osaa hyödyntää ympäristön tukea mm. virheellisten tulkintojen vuoksi, ryhmässä tämä pyritään korjaaman

Itsereflektiokyky paranee ja se auttaa havainnoimaan – sen sijaan, että pelkästään kokee

Tulkinnat (oireita, muita ihmisiä, itseä koskevat) myönteisemmiksi

Muutokset minäkuvassa - on ok jännittää, olla ujo, tuntea epävarmuutta Käsitys itsestä ja muista realistisemmaksi Itsesäätelykyvyt paranevat – kaikkea ei voi / tarvitse kontrolloida, kyky

rauhoitella itseä, kyky ilmaista tunteita ja tarpeita

Kosketus omaan tarvitsevuuteen paranee – voin pyytää apua tai saada tukea, en ole yksin

Tietojen ja taitojen karttuminen

Kurssipalautteen kerääminen

Kirjallinen kurssihakemus ~ opiskelijan tilanne ennen kurssia

Kirjallinen palaute kurssin päättymisen jälkeen.

Kirjallinen palaute ½ vuotta ryhmän päättymisen jälkeen (sähköpostitse).

Mittaus (SPIN-FIN) ryhmän alussa, lopussa ja ½ vuotta ryhmän päättymisen jälkeen.

Kurssipalaute En päässytkään eroon jännityksestäni Aikaa oli liian vähän, kurssi oli liian lyhyt, enemmän harjoituksia

Parasta oli vertaistuki, hyvä ilmapiiri, toisten myötätunto En ole yksin, huono, outo tai kummallinen, jännittäminen ei olekaan

niin harvinaista Parasta oli videoitu esiintymisharjoitus ja siitä saatu palaute, kaikki

ylittivät itsensä Sain paljon positiivisia kokemuksia, paras kurssi yliopistolla Yllätyin, miten vähän jännittäminen näkyy Itseluottamus parani, itsevarmuutta lisää Itsetuntemus parani, ”prosessi pään sisällä lähti käyntiin” Jouduin miettimään tosissani oman jännittämiseni taustoja Hyväksyn itseni ja ujouteni, olen armollisempi itseäni kohtaan Uskallan olla spontaanimpi Opin rentoutumaan, rauhoittelemaan itseäni

Seurantakysely Sosiaaliset ja uudet tilanteet, esiintyminen, kesätyö jännittävät

edelleen

En stressaa esiintymistä yhtä paljon kuin aiemmin Realistisempi käsitys jännittämisestä – muutkin jännittävät En välitä jännittämisestäni En jaksa miettiä, mitä muut ajattelevat esiintymisestäni Olen rennompi, avoimempi Myönteisiä elämänmuutoksia (uusi esiintymistä vaativa harrastus /

kurssi / pääaine / työ, uskallan opiskella opettajaksi) Olen suvaitsevampi itseäni kohtaan En vaadi täydellistä suoritusta Jännittäminen on hyväksytty osa minua, on ok olla ujo Uskallan olla oma itseni vieraiden joukossa Sain lisää itsevarmuutta Oikeastaan alan jo nauttia esiintymisestä

SPIN-FIN0 ei yhtään / 1 vähän / 2 kohtalaisesti/ 3 hyvin paljon / 4 äärimmäisen paljon

1. Pelkään määräävässä asemassa olevia ihmisiä

2. Toisten ihmisten edessä punastuminen vaivaa minua

3. Minua pelottavat kutsut ja tapahtumat, joissa on ihmisiä

4. Vältän puhumasta ihmisille joita en tunne

5. Arvostelluksi tuleminen pelottaa minua paljon

6. Nolostumisen pelko saa minut välttämään joidenkin asioiden

suorittamista tai puhumista toisille ihmisille

7. Hikoileminen toisten ihmisten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa

8. Vältän kutsuille osallistumista

9. Vältän tekemisiä joissa olen huomion keskipisteenä

10. Tuntemattomille puhuminen pelottaa minua

11. Vältän joutumasta pitämään puheita

12. Tekisin mitä tahansa välttääkseni arvostelluksi tulemisen

13. Sydämen tykytys vaivaa minua ollessani ihmisten lähellä

14. Pelkään tehdä asioita kun ihmiset saattaisivat katsella

15. Nolostuneeksi tuleminen tai tyhmältä vaikuttaminen kuuluvat

pahimpiin pelkoihini

16. Vältän puhumasta kenellekään määräävässä asemassa olevalle

17. Vapiseminen tai täriseminen muitten edessä aiheuttaa minulle

ahdinkoa

SPIN-FIN, ryhmä 3

0

10

20

30

40

50

60

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

R3 SPIN-FIN1

R3 SPIN-FIN2

R3 SPIN-FIN3

Keskiarvo 35 - 27 - 26

SPIN-FIN, ryhmä 4

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

R4 SPIN-FIN1

R4 SPIN-FIN2

R4 SPIN-FIN3

Keskiarvo 35 - 24 - 24