nuotta 9/2010

Jeesus löysi Natural Born Killersin pomon / Etuoikeutena koulu / Evoluutio vai luo -minen? / Päivä jälkeen kuoleman / Koukuttaako porno? / HB ja Ruudolf / U2 kylässä

ToTUUs TEKEE vaPaaKsi

50

40

30

20

10

0

10

20

30

40

°C

KUUmENEE & KylmENEEKoonnut Maarit Alkula

s ivUPERsooNa

1983Laura syntyy

1997Aloittaa säännölliset tanssitunnit Järvenpäässä

1998Siirtyy StepUp-tanssikouluun Helsinkiin

1999Tanssin ohjausta seuroissa ja kouluilla

2000Aloittaa Sibelius-lukion tanssilinjan ja opiskelee lukion ohella graafista suunnittelua

2005Perustaa Tanssikoulu Flown

2010Aloittaa radio- toimittajaopinnot

Tanssinopettaja Laura Poutanen elää elämäänsä kiitollisena käyttäen lah-jojaan ja intoaan itsensä, muiden ja Jumalan iloksi. Ohjaamista, tanssimista ja opittavaa riittää Lauralla hiphopista show-tanssiin.

1. Minkälainen olet?Olen helposti lähestyttävä, avoin ja iloinen. Minulle tärkeimpiä asioita ovat ihmissuhteet, terveys ja Juma-lan lapsena kasvaminen sekä tie-tysti tanssihommat. Tykkään myös kissoista, laskuvarjohypyistä, maa-laamisesta ja piirtämisestä sekä kaikenlaisista luovista ideoista.

2. Kertoisitko tanssikoulustasi?En tajua sitä vieläkään, että minulla on oma tanssikoulu. Tästä työstä tykkään täysillä! Meidän tanssi-koulumme taustalla on kristilliset arvot, emmekä halua tunneille tai esityksiin räkäisintä hiphoppia tai ketkuttavia muuveja. 250 oppilaan

joukossa on pääasiassa lap sia ja teini-ikäisiä. Tanssikoulumme nel-jä muuta opettajaa ovat ystäviä-ni. Myös poikaystävääni tutustuin näissä kuvioissa.

3. Mihin tähtäät tanssillasi?En tähtää tanssillani kilpailuvoit-toihin. Sen sijaan haluan tanssimal-la tavoittaa ihmisiä ja välittää heille Jumalan rakkautta sekä tanssimi-sen iloa.

4. Mistä unelmoit?Hyvin tavallisista asioista: perhees-tä, hyvästä terveydestä ja siitä, että tanssikoulu kestää, vaikka alkavat opintoni lisäävät työmäärääni pal-jon. Oikeastaan on vain mahtava tietää, että Jumala johdattaa minua, enkä voikaan tietää, mitä tulevai-suus tuo tullessaan.

5. Mitä haluat vielä sanoa?Haluan rohkaista nuoria elämään omaa elämäänsä. Kun tekee valinto-ja oman sydämensä mukaan, kuun-telemalla Jumalaa ja rukoillen, pää-see varmasti kulkemaan sitä omaa tietään.

s ivUPERsooNa

Laura tanssii itsensä, muiden ja Jumalan iloksi

viRHEidEN myöNTämiNENUSA osallistui ensimmäistä kertaa ydinpommin uhrien muistotilaisuuteen Japanissa.

16-vUoTiaidEN ääNioiKEUs sEURaKUNTavaalEissaEhdokasasettelu päättyy 15. 9.

TUUli KUlKEE missä TaHToo Myrskyt näyttivät sen taas: elämää emme pysty määräämään.

RUsKa Lehtienkin on syksyllä kuoltava herätäkseen keväällä uuteen elämään.

EdUsKUNTa Palasi KEsälomilTa Toivottavasti järki tuli mukaan Arkadianmäelle.

lUKUTaiToPäivä 8. 9. Arviolta 72,1 miljoonalla lapsella ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin.

syysPäiväNTasaUs, Ja PimEys alKaa Joulua odotellessa!

PiENHiUKKasET Taasko niitä metsiä piti polttaa?

ilmasToNEUvoTTElUJEN JUmiUTUmiNEN Kuinka paljon näitä ääri-ilmiöitä vielä tarvitaan?

sUKUPUoliNEUTRaali avioliiTTolaKiEHdoTUs Jos tämä menee läpi, voi vihittävillä olla edessä pakollinen lisäkierros maistraatin kautta.

Teksti Olga Fuchs, kuva Emilia Moisio

PääKiR Jo iTUs

Maailman paras syksy

KUUKaUdEN lUKU

Nuotta 9 /2010 3

15Pakistanin tulvat ovat vaikuttaneet jo

miljoonan ihmisen elämään.Lähde YK

KalEvaN KisoJEN seiväshypyn suurin voit-tajasuosikki jäi kilpailussa yllättäen ilman tulosta. Toimittajan kysellessä syytä epä-onnistumiseen vastausta oli selvästi vaikea löytää. ”Tämä oli varmasti joku taivaallisen isän tahto, vaikka en mikään uskovainen ihminen olekaan”, sanoi tyrmistynyt seiväs-mies.

Seiväsmiehen Jumala on jossain kauka-na, hänen kanssaan seurusteluun ei kanna-ta aikaa tuhlata. Jumalalta voi pyytää jotain silloin, kun hätä on suuri. Jumalaa on myös hyvä syyttää oman epäonnistumisen het-kellä, vaikka ei muuten mikään uskovainen myöntäisi olevansakaan.

Tämmöinen käyttäytyminen on vain mie-lettömän suurta tuhlausta. On vaara, että elämän suurimmat aarteet ja lahjat lipuvat ohitsemme ihan turhaan etäisinä ja vierai-na. Elämän paras syksy, talvi ja kevät ennen elämäsi siihen asti parasta kesää jää elä-mättä ja kokematta. Pahinta tässä kaikes-sa on se, että elämäsi suurin lahja jää ehkä kokonaan vastaanottamatta.

miTä siis tarkoitan? Raamattu kertoo meil-le, miten Jumala loi Sanallaan maailman. Hän asetti ihmisen maailmaan hoitamaan, viljelemään ja varjelemaan kaikkea. Meil-lä on myös etuoikeus seurustella Jumalan kanssa.

Ihmisen langetessa syntiin Jumala val-misti pelastussuunnitelman. Hän lähetti Jeesuksen kärsimään ja kuolemaan puoles-tamme. Kaikki tehtiin meille valmiiksi.

Jumala valmisti pelastuksen, koska hän rakastaa meitä enemmän kuin kukaan muu koskaan. Jumala haluaa antaa meille uskon lahjan. Usko Jeesukseen vie meidät taivaa-seen. Siksi iankaikkinen elämä on elämäm-me suurin lahja.

aRvoisa NUoTaN lukija, uuden syksyn kynnyksellä haastan sinua elämään Juma-lan yhteydessä. Katsele ja kuuntele ympä-ristöäsi. Ihmettele syksyn väreihin muut-tuvaa luontoa, oman elämäsi tapahtumia, sekä sitä ääntä, omaatuntoasi, joka sisälläsi sanoo, miten sinun pitäisi elää ja millaisia valintoja tehdä. Kaikkein tärkeimmän tiedon saat, kun avaat Raamatun. Jumalan sanan lupaukset ovat totta ja toteutuvat sinunkin elämässäsi.

Usko Jeesukseen ei ole siis mikään har-rastus muiden asioiden joukossa: ”maanan-tai-iltaisin pelaan jalkapalloa ja tiistaina olen partiossa, sitten keskiviikkona olen us-kossa ja seurakunnassa”. Usko Jeesukseen kulkee mukana joka paikassa, jokaisena päi-vänä. Harrastuksissa, koulussa, kavereiden kanssakin kulkiessa.

Usko ei myöskään ole elämäntapa sellai-sella meiningillä, että se olisi vain hyvä tapa hiljentyä ja rauhoittua tiukan ja stressaavan kouluviikon keskellä. Usko Jeesukseen on elinehto, ainoa mahdollisuus elää Jumalan yhteydessä taivaskelpoisena.

Usko Jeesukseen antaa elämään sisällön. Vajavaisen ja kipeän elämän keskelle tulee iloa, vapautta ja rauhaa, kun virheet ja syn-nit on saatu anteeksi.

syysKUUN NUoTTa rohkaisee meitä elä-mään täyttä elämää Jeesukseen uskoen, harrastaen, opiskellen ja elämän lahjasta nauttien, niin että Jeesus kulkee mukana joka päivä.

Jeesuksen seura ei tosiaankaan poista ihmisyyden ongelmia ja murheita, mutta saamme elämään sellaista potkua, että syk-systäsi saattaa tulla parhain syksysi ikinä.

Lämmintä syksyä sinulle.

Juha Heinonen Nuotan

päätoimittaja

42U2 kylässäU2 villitsi suomalaisen yleisön elokuisena viikonloppuna. Tämän yhtyeen show ei kuitenkaan ole pelkkää viihdettä. Sanoitusten takana on suurta ideologiaa.

34Porno koukuttaaPornoa kulutetaan älyttömät määrät. Mikä siinä kuitenkin on vikana?

12Muutoksen pyörteissäNuoret kertovat, millainen muutos on tapahtunutelämässä ja miten Jumala on ollut siinä mukana.

s isällys

2 Lauralle tanssi on melkein koko elämä. 3 Pääkirjoitus: älä anna elämäsi

parhaan syksyn mennä ohitse. 5 Lauri Johansson sai uuden

mahdollisuuden Jumalalta. Nyt on aika tehdä jotain hyvää. 8 Jaksaako herätä aamulla kouluun vai ei? Nokikkain kiitollinen

ja tiedostava opiskelija. 9 Toimittajalta: takataskussa elämän CV. 10 Voiko lähetystyötä tehdä vain

näyttöpäätteen edessä istuen? Mikael kertoo, miten Jumalan sanaa voi levittää median kautta.

11 Kaupunki taistelussa. Rebekka osallistui nuortentapahtumaan Kapkaupungissa ja huomasi uskon yhdistävän nuoria.

12 Neljä tarinaa: Nuoret ovat kokeneet muutoksen elämässään. Mutta millaisen?

16 Jeesus Facebookissa Kaverien määrä ei korvaa tosi ystävää. 17 Nuorten Kesässä tuunailtiin

telttoja, pelattiin rantalenttistä ja ylistettiin Jumalaa.

18 Olenko OK? 20 Oliko esi-isäni apina?

Evoluutio puhututtaa edelleen. 21 Gallup: mistä ensimmäinen ihminen

on tullut maailmaan? 22 Syyskuun ristikko

24 Juliste: seitsemäs käsky Tehnyt Lauri Manninen 26 Testi: mikä voisi olla

sinun uusi harrastuksesi? 27 Lehteä, radiota, videoita. Nuotta

on tätä kaikkea ja vielä enemmän. 29 Sarjikset 30 Vaikka elämme, kuolema

on koko ajan läsnä. Millainen on päivä kuoleman jälkeen?

32 Raamattu- ja rukouskalenteri 33 Rukousvälkkä

Rukousvälkkäläiset eri puolilta Suomea kertovat kokemuksistaan.

34 Porno ei jätä rauhaan. 36 Ajankohtaisia uutisia kotimaasta,

maailmalta ja vainotusta kirkosta. 37 Hartaus 38 HB rientää pääkallopaikalle

ja Ruudolf pistää asfaltin haisemaan. 39 Levyarvostelut 40 Anita näyttelee rooleissa, jotka

ovat kuin suoraan tosielämästä. 41 Four Lions 42 U2:n paluu Suomeen 43 Top 5 44 Gospeluutisia 46 Tapahtumatori kertoo,

mistä ei kannata jäädä paitsi. 48 Antimainos. Raamattu sisältää

100 % Jumalan sanaa.

Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa31. vuosikerta

issn– 0357–7139

ToimiTUs PäätoimittajaJuha [email protected]

Toimituspäällikkö Tommi [email protected] sähköpostilla

Vs. toimitussihteeriJohanna [email protected]

Toimituskunta Maarit Alkula, Tuomas Auvinen, Riina Halme, Netta Norro, Jukka Peura, Martti Pyykönen, Saara Räty, Susanna Sarimaa, Aarni Seppälä, Elisa Sirainen, Mikke Vepsäläinen, Johanna Välimäki

ToimitusneuvostoMika Falk, Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Leevi Helo, Sofia Huolman, Hannu Kippo, Olli Lehmonen, Kai Niemelä, Päivi Niemi, Lasse Räty, Raimo Raukko

Ulkoasu Tea Ikonen, Tommi Hämäläinen

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Nuotta/Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKIPuh. 040 7007 707 (ma – pe klo 9 –14)[email protected] Sähköpostia lähettäessäsi mainitse lehden nimi.

NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 49 euroa, vuosikerta 55 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu

MAINOKSET JA [email protected] löytyy netistä:www.nuotta.com/mediakortti.html

ILMOITUSHINNATKatso mediakortista, hinnat alkaen 100 e

TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI,Lastenkodinkuja 1 (2. krs),puhelin: (09) 2513 9255 sähköposti: [email protected]@nuotta.comwww.nuotta.comToimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys,Suomen Evankelisluterilainen KansanlähetysSuomen Ev. Lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys

KUSTANTAJAT Sley-Mediat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kippo

Kustannus Oy Uusi Tie,toimitusjohtaja Raimo RaukkoSuomen Ev. Lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys, pääsihteeri Jussi Miettinen

PAINO Arkmedia

Kannen kuva Mikke Vepsäläinen

PääHaasTaTTElU

on vangittunakin Teksti Johanna Juupaluoma, kuvat Philippe Gueissaz

Nuotta 9 /2010 5

30 vuoden ajan Lauri ”Late” Johanssonin elämässä oli vain huumeita, henkirikoksia ja väkivaltaa. Vankila - kierteeseen päätynyt ammattirikollinen tuomittiin murhasta vuonna 2002. Useat vankilareissut vuosien varrella puhuivat sen puolesta, että Lauri on ja pysyy vannoutuneena konnana. Vaan miten kävi?

vapaaLauri

6 Nuotta 9 /2010 | www.nuotta.com

late muistuttaa:1. Ei ole olemassa huumeiden viihdekäyt-

töä. Niihin jää aina koukkuun.2. Rikos ei kannata, vaikka olisi kuinka

hyvältä kuulostava bisnesidea.3. Jumalalla on kanava auki 24/7. Hänen

puoleensa saa aina kääntyä.

late muistuttaa:1. Ei ole olemassa huumeiden viihdekäyt-

töä. Niihin jää aina koukkuun.2. Rikos ei kannata, vaikka olisi kuinka

hyvältä kuulostava bisnesidea.3. Jumalalla on kanava auki 24/7. Hänen

puoleensa saa aina kääntyä.

late muistuttaa:1. Ei ole olemassa huumeiden viihde-

käyttöä. Niihin jää aina koukkuun.2. Rikos ei kannata, vaikka olisi kuinka

hyvältä kuulostava bisnesidea.3. Jumalalla on kanava auki 24/7.

Hänen puoleensa saa aina kääntyä.

20 vuotta. Se on aika, jonka 45-vuotias Lauri Johansson on istunut vanki-lassa. Viimeistään vuosituhannen

alussa Lauri tuli median tietoisuuteen Natural Born Killers -rikollisjengin pomona. Mediassa näytettiin kuvia miehestä, jolla oli synkkä mi-täänsanomaton ilme, heijastavat aurinkolasit ja pistooli ohimolla. Silloin hän oli niin syvällä rikollisuudessa, ettei toivoa paremmasta näyt-tänyt olevan. Uudestaan Lauri Johansson tuli iltapäivälehtien otsikoihin vuonna 2007, jolloin hän tunnusti kaksi henkirikosta lisää ja kertoi tulleensa uskoon.

Nyt vastassa on aivan toisen näköinen ja oloinen Lauri, kun hänet tapaa Riihimäen vanki-lassa, jossa hän suorittaa rangaistustaan. Lau-rin olemus on kuin kenellä tahansa nelikymppi-

sellä suomalaismiehellä, paitsi että hänellä on kaulassa iso risti ja jaloissaan vaaleanpunaiset Crocs-sandaalit. Ne hän on saanut lahjaksi. Lauri kättelee ystävällisesti, mutta jämäkästi ja vaikuttaa rauhalliselta, avoimelta, jopa on-nelliselta.

Lauri ei ylpeile menneisyydellään vaan ker-too rehellisesti, millainen hän on ollut ja mitä tehnyt. Menneisyyttä kun ei voi muuttaa, vaik-ka haluaisi.

– Sitä vain olisin toivonut, että päässäni olisi ollut sama järki kuin on nyt. Olisi jäänyt nuokin asiat tekemättä, hän toteaa.

14-vUoTiaaNa PUTKaaNLauri syntyi esikoisena lapinjärveläiseen yrit-täjäperheeseen. Laurin äiti oli uskossa oleva, lastaan hellästi rakastava äiti. Ala-asteen ajan asiat olivatkin hyvin ja Laurilla oli hyvä lapsuus, lukuunottamatta hänen isänsä alkoholiongel-maa. Lauri muistelee, kuinka hänellä lapsena oli tapana viettää kesiä Pielavedellä onkien.

12-vuotiaana Laurin elämän suunta muuttui radikaalisti, sillä hänen vanhempansa erosivat, ja poika muutti tätinsä luokse asumaan.

– Jokainen lapsi tarvitsee isän ja äidin sekä kodin, jossa on hyvä olla. Kuitenkin monet lap-set ovat kasvaneet paljon huonommissa olo-suhteissa kuin minä, eikä heistä ole tullut rikol-lisia, Lauri sanoo.

Ilman vanhempiensa kontrollia Lauri hakeu-tui laitapuolen kulkijoiden seuraan. 13-vuotiaa-na alkoi alkoholin käyttö, 14-vuotiaana putkaan, 15-vuotiaana ensimmäiset rikokset ja 17-vuo-tiaana häntä syytettiin jo tapon yrityksestä. Lauri ei syytä vanhempiaan elämänsä kulusta, vaan toteaa niiden olleen täysin omia valinto-ja, joihin vanhemmat eivät pysty vaikuttamaan.

– Rikokset vain kovenivat ja kovenivat. Ne alkoivat näpistelyistä. Kun kauppa ei ollutkaan auki, sinne murtauduttiin. Lopulta rapsahti tämä elinkautinen, Lauri toteaa ja jatkaa:

– Silloin pidin itseäni maailman kovimpana jätkänä, joka tietää kaikesta kaiken. Nyt 30 vuotta myöhemmin tiedän, ettei näin ollut.

läHEs NERoKasTa BisNEsTäLauri lopetti viinanjuonnin 18-vuotiaana vain siksi, että siitä tuli laillista. Sen sijaan hän aloitti

huumausaineiden kuten amfetamiinin ja ko-kaiinin käytön, jota kesti pari vuosikymmentä.

– Ja mihin se johti? Henkirikoksiin, joiden motiivina olivat huumevelat. Jos kaveri käyt-tää huumeita, niihin ei todellakaan pidä mennä mukaan. Huumeet vain kovenevat, eikä niistä seuraa muuta kuin ennenaikainen hauta, Lauri kuvailee kokemuksiaan.

Kotona Laurilla oli eri rooli kuin maailmalla. Hänen entisellä vaimollaan ei ollut mitään kä-sitystä huumebisnesten laajuudesta. Hän luu-li, että hänen miehensä vain käyttää huumei-ta, eikä tiennyt niiden välityksestä mitään. Va-lehtelu ja salailu olikin raskasta, eikä sellaisen taakan kanssa pystynyt elämään onnellisena. Laurin oli kuitenkin vaikea päästä eroon rikolli-sesta elämäntavasta, koska hän piti omaa käyt-

täytymistään ja näkemystään oikeana. Lopulta se osoittautui harhaksi.

– Olin mielestäni oikea neropatti, kun raha virtasi. En arvostanut tavallista duunaria pät-kääkään. Myöhemmin olen tajunnut, ettei ole olemassa helppoa rahaa. Rahaa saa ainoastaan kolmella tavalla: perintönä, työtä tekemällä tai rikollisin keinoin, ja rikollisen tielle ei kannata lähteä, Lauri muistuttaa.

Rikollisena Lauri arvosti ystävyyttä ja lojaa-lisuutta. Pahinta oli vasikointi. Energiaa meni ihmisten jaotteluun ja siihen, että piti keksiä kiertoilmaisuja ja salakoodeja, ettei totuus pal-jastuisi. Lauri pohtiikin, että jos se energia, jon-ka rikolliset käyttävät konnuuksiin, käytettäisiin johonkin hyvään, sillä saisi paljon aikaan.

– En olisi voinut tulla uskoon ja pitää sel-vittämättömiä henkirikoksia omana tietonani. Kyllä ne oli kerrottava, koska halusin todella muutosta elämääni, Lauri toteaa vuoden 2007 tapahtumiin viitaten.

Nyt Lauri on helpottunut. Enää ei salatta-vaa ole.

KovEmPi KUiN ElvisElämä rikollisena jäi taakse, kun Lauri tuli us-koon 28. 11. 2007. Kyllä, tarkalleen tuona päivä-nä Lauri koki, että Jeesus tuli hänen elämäänsä, ja hän sai rukoilla synnit anteeksi.

– Tajusin, että olen matkalla kadotukseen. Tuona marraskuisena päivänä rukoilin ja itkin ja sain kokea armon. Käsitin todella, että Jeesus on tie, totuus ja elämä. Sen jälkeen esimerkiksi surmatöistä näkemäni painajaiset loppuivat.

Jo aiemmin samana vuonna Lauri oli alkanut käydä vankilan raamattupiirissä. Lämpimät ko-kemukset raamattupiiristä saivat Laurin ajatte-lemaan uskonasioita.

– Se oli semmoinen ovela projekti. Vankila-pastori kertoi mulle, että olen esirukoustapaus. Kuulemma ihmiset olivat rukoilleet mun puo-lesta jo silloin, kun kävelin Espan puistossa NBK-liivit päällä, Lauri kertoo.

Aluksi Lauri koki epäuskon hetkiä ja hän ar-velee uskonelämän olleen vaakalaudalla, jos hän olisi heti uskoontulon jälkeen vapautunut vankilasta. Hänestä tuntuu, että vankeusaika on ollut hyvää aikaa vahvistua uskossa. Hän käykin usein sielunhoidollisia keskusteluja

Rikokset vain kovenivat ja kovenivat. Ne alkoivat näpistelyistä. Kun kauppa

ei ollut auki, sinne murtauduttiin.

vankilapastorin kanssa, sillä tämä on tukenut Lauria uskonelämässä. Tällä hetkellä Lauri on tietääkseen vankilan ainoa uskova vanki.

– Täällä on tosi paljon sellaista porukkaa, jotka ovat vankilassa uskossa, mutta sitten kun he pääsevät vapaalle jalalle, usko unohtuu, Lauri kertoo murheellisena.

Usko on selkiyttänyt Laurin elämää ja arvoja. Nykyisin hänelle on itses-täänselvää, että esimerkiksi esivaltaa tulee kunnioittaa, kun sen toiminta on Jumalan tahdon mukaista. Laurista kirkon pitäisi pysyä Raamatun sa-

nassa eikä mukautua maailman menoon. Usko antaa Laurille voimaa ja on avannut hänen silmänsä näkemään elämän aivan uudesta perspektii-vistä. Lauri uskoo, että Jumala pitää hänestä huolen, tapahtuu sitten mitä ikinä tapahtuukin.

– Uskova on armahdettu syntinen. Koen olevani vapaa ja turvallisissa käsissä.

Laurin mielestä uskoontuloon vaikuttaa paljon se, haluaako tietää vai haluaako oikeasti kääntyä. Ratkaisu on tehtävä sydämessään, ja siinä on pysyttävä.

– Ensimmäinen uskon askel pitää ottaa itse. Kyllä Jeesus tulee sitten ne loput 99 askelta vastaan, jos on tarpeen.

Lauri ei myöskään halua peitellä uskoaan, vaan on ylpeästi ja rehel-lisesti uskossa. Hänen mielestään jokaisen uskovan velvollisuutena on kertoa ja näyttää uskonsa.

– Jos joku kysyy, että ootko sä uskossa, niin ei siihen voi vastata, että ”en mä kerro”! Lauri toteaa.

Nyt ykkössijalla Laurin elämässä onkin Jeesus. Edes Elvis ei tätä si-jaa ohita, vaikka Lauri on aina fanittanut häntäkin. Jeesus on vain vielä kovempi.

aBi 2011Tänä syksynä Lauria odottavat sekä avotaloon pääsy että ensimmäiset kirjoitettavat yo-aineet. Viimeiset pari vuotta Lauri on käynyt lukiota van-kilasta käsin, ja keväällä olisi tarkoitus saada valkolakki.

– Itse asiassa aloitin lukion ensimmäisen kerran jo vuonna 1988 van-kilassa, mutta se jäi aina, kun vapauduin, Lauri kertoo.

Lauri on oppinut arvostamaan suomalaista järjestelmää ja yleistä elä-mänmallia. Nuorena Lauri pelasi jalkapalloa, ja hän haluaakin muistut-taa, että nuorena pitäisi urheilla ja harrastaa eikä liittyä jengeihin. Elämä kun on nuorena edessä, ja sitä ei pitäisi tuhlata mihinkään typerään höl-möilyyn.

– Ihmisen elämä on kuin napsaus: hetkessä ohi.Kun Lauri vapautuu muutaman vuoden päästä, hän haluaisi tehdä

esimerkiksi vertaistuki- ja evankeliointityötä. Etenkin hän haluaisi auttaa sellaisia nuoria, jotka vapautuvat ensimmäistä kertaa vankilasta, koska ensimmäiset viikot vankilasta pääsyn jälkeen osoittavat, päätyykö rikos-kierteeseen vai ei.

– Ainakaan kukaan ei voisi sanoa, että sä et tiedä, miltä tuntuu. Tiedän hyvin, miltä tuntuu olla rikollinen, Lauri toteaa.

Laurin toiveissa on, että vankilasta päästyään hän voisi elää tavallisen suomalaisen miehen elämää ja asiat menisivät kohdalleen hänelle tärkeän naisen kanssa, joka on myös uskossa. Toissijaisena haaveena Laurilla on, että hän vielä kilpailisi SM-tasolla voimannostossa. Aiemmin hän kilpaili nyrkkeilyssä, joka jäi rikollisuuden myötä. Joka tapauksessa hän uskoo asioiden järjestyvän niin, että hän pysyy hengissä ja saa ruokaa pöytään.

– Nyt on alkanut uusi elämä ja tapahtunut täydellinen elämänmuutos. Kun vapaudun, se on seitsemäs ja viimeinen kerta, kun vapaudun vanki-lasta. Tänne palaan takaisin vain Raamattu kädessä, Lauri sanoo päättä-väisesti.

Ihmiset olivat rukoilleet mun puolesta jo silloin, kun kävelin

Espan puistossa NBK-liivit päällä.

Jos joku kysyy, että ootko sä uskossa, niin ei siihen voi vastata,

että ”en mä kerro”!

Opiskelija!etsitkö kOtia?

tervetulOa meille!

Viikoittaiset teemaillat seuraavissa kaupungeissa:

Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio,

Oulu, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere,

Turku ja Vaasa.

Myös urheilua, musiikkia, messuja, tapahtumia…

Syksyn Starttileiri Karkun evankelisella opistolla

24.-26.9.2010. Katso www.sley.fi/eo.

Opiskelija!etsitkö kOtia?

tervetulOa meille!

Viikoittaiset teemaillat seuraavissa kaupungeissa:

Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio,

Oulu, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere,

Turku ja Vaasa.

Myös urheilua, musiikkia, messuja, tapahtumia…

Syksyn Starttileiri Karkun evankelisella opistolla

24.-26.9.2010. Katso www.sley.fi/eo.


NoKKaPoKKa

Teksti Olga Fuchs Kuvat IStockphoto

Tiedostava, 17, TampereKoulunpenkillä istuminen ei ole minun juttuni. Kun käyn siellä päi-västä toiseen oppimassa yhtälö-pareista, Suomen kivilajeista, ver-bien konjugaatioista, Napoleonin valloitusretkistä, pilkkusäännöistä ja vitamiineista, meinaan tylsistyä kuoliaak si.

Sen lisäksi, että pääni täyttyy hyödyttömällä tiedolla, joudun päivittäin katselemaan kaakattavia teinejä, ilkeätä huumoria heittäviä kylmäkasvoja, jöröjä suomalaisia taviksia ja opettajia, jotka lukevat oppikirjaa ääneen sanasta sanaan tietämättä yhteenkään lisäkysymyk-seen vastausta.

Koulu painaa päälle vaatimuk-sineen ja paineineen myös vapaa-ajalla. Tehtäviä, projekteja ja essei-tä tunkee korvistani ulos koulun jälkeenkin. Kaverit ja harrastukset jäävät väistämättä taka-alalle. Sen sijaan stressi ja paha mieli nouse-vat pintaan, mikä heikentää entistä enemmän suhdettani kavereihin ja perheenjäseniin.

Aloin riparin jälkeen lukea Raa-mattua säännöllisesti. Mitä pidem-mälle syksy on edennyt, sitä useam-min iltaisin olen joutunut valitse-maan koulukirjan Raamatun sijaan. Kun viikonloppuisin yritän nukkua aikaisista kouluaamuista johtuvia univelkojani pois, tuntuvat sunnun-taiaamuiset jumalanpalvelukset ylivoimaisilta. Koulu heikentää siis myös suhdettani Jumalaan.

Koulun ei todellakaan pitäisi olla koko elämän sisältö, mutta kou-lun tunnelma ja paineet seuraavat minua yötä päivää, ja tahtoisin vain lopettaa koulunkäyntini tähän paik-kaan. Haluaisin tehdä ja oppia jotain hyödyllistä ja nauttia elämästäni olemalla avuksi myös yhteiskun-nalle ja toisille ihmisille.

KoulunkäyntiETUOiKEUS vai TAAKKA?

Stressi ja paha mieli nousevat pintaan, mikä heikentää entistä enemmän suhdettani

kavereihin ja perheenjäseniin.

ToimiTTaJalTa

Kiitollinen, 14, intiaViime syksynä pääsin vihdoinkin kouluun! Kuljen kymmenen kilomet-rin koulumatkani joka aamu kävel-len hymyssä suin, sillä tiedän, että saan taas oppia jotain uutta.

Koulumme on pieni kyläkoulu, jossa käy noin 30 eri-ikäistä oppilas-ta. Olen perheestämme ainoa, joka käy koulua, sillä vanhemmillani ei ole varaa kuin yhteen koulumak-suun, ja sisaruksiani tarvitaan koto-na. Kaikki tarvikkeet täytyy hankkia itse. Illalla koulusta tultuani autan kotitöissä ja ruokailun jälkeen ope-tan perheelleni niitä asioita, joita opin sinä päivänä koulussa.

Kunnioitan opettajaani todella paljon. Hän työskentelee meitä op-pilaita varten ja opettaa meille hyvin tärkeitä asioita, kuten laskemista ja lukemista. Kuri on kova, mutta se-hän vain helpottaa opiskelua.

Muistan vielä, miltä tuntui oppia lukemaan. Aivan kuin uusi maailma olisi avautunut. Lukemalla pystyn opiskelemaan itse niitä asioita, joita opettajamme ei ole kertonut. Eri-tyisesti historian kertomukset ovat hyvin mielenkiintoisia, sillä niitä lukemalla tajuaa, miksi maamme on näin köyhä. Lukemalla myös selviää, että monessa muussa maassa me-nee paljon paremmin.

Eräs koulumme entinen oppilas pääsi kaupunkiin opiskelemaan sai-raanhoitajaksi. Nykyisin hän työs-kentelee kylämme terveydenhoita-jana. Ilman hänen apuaan olisivat monet lapset ja muutamat aikui-setkin kuolleet. Itsekin unelmoin ammatista, jossa pääsen auttamaan muita. Opiskelen innolla, sillä hy-villä pohjatiedoilla pääsen varmasti toteuttamaan unelmani.

Puolestasi suoritettuoPisKElE PERUsKoUlUssa ahkerasti, että pääset haluamaasi lukioon tai ammattioppilaitokseen. Lukiossa panosta ja lopeta muu elämä abivuodeksi, jotta menestyisit ylioppilaskirjoituksissa. Niis-tä selvittyäsi käy kolme valmennuskurssia ja lue yökaudet, jotta suoriutuisit pääsykokeista ja saisit opiskelupaikan. Opiskele tun-nollisesti, hanki hyvä ammatti ja aloita rahan tienaaminen. Muista myös harrastaa korkeakulttuuria ja huolehtia, että suoritat Coope-rin testin flunssaisenakin paremmin kuin ikäluokkasi keskimäärin. Kasvata lapsistasi kunnon kansalaisia, jotka selviävät velvollisuuk-sistaan kiltisti ja ongelmitta.

Elämä oN TäyNNä suorittamista ja tuntuu koko ajan muuttuvan yhä suorituskeskeisemmäksi. Ylioppilaskirjoitukset on suoritetta-va, jotta pääsisi yliopistoon suorittamaan lisää opintoja. Mahdolli-simman hyvin tuloksin suoriutuakseen puoli lukiota tuntuu suorit-taneen kesällä abikursseja.

Erilaisten suoritusten aikarajat näyttävät täyttävän minunkin kalenterini ihan omin avuin ennen kuin ehdin niitä edes kunnolla ajatella. Välillä mukavatkin asiat alkavat muuttua suorituksiksi: en ole ehtinyt tavata kavereitani pitkään aikaan, voisikohan ensi viikon torstaina opiskelun ja urheilun välissä istahtaa yhdessä kahvi-laan? Sanoihan opinto-ohjaajakin, että välillä täytyy muistaa rentoutua, jotta jaksaa taas ahertaa.

Tällaisella asenteella on helppo ky-syä – jos kaikelta touhuamiseltaan ehtii – millaisia suorituksia Jumala meiltä vaatii. Sitten, kun elämä on suoritettu, millainen ansioluettelo takataskussa pitäisi olla?

Vastaus on yksinkertainen, mutta monelle yllättävä. Ansioluetteloa ei nimittäin kysytä.

”Hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden

tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta”

Tit. 3:5.

EmmE miTENKääN olisi pystyneet täyt-tämään pääsyvaatimuksia, joten Jeesus täytti ne puolestamme ristin kuolemallaan. Siihen ei kukaan voi suo rituksillaan lisätä enää yhtään mitään.

Maarit Alkula

ETUOiKEUS vai TAAKKA?Muistan vielä, miltä

tuntui oppia lukemaan. Aivan kuin uusi maailma

olisi avautunut.


miss io

Evankeliumia Teksti Saara RätyKuvat IStockphoto ja Mikael Elmolhodan albumi

Lähetystyötä on tehty alku-seurakunnan ajoista asti. Pe-rinteinen käsitys lähetystyös-

tä on tavaroiden pakkaaminen ja lähetyskentälle lähteminen, eikä se ole menettänyt merkitystään tähän päivään mennessä.

Ympäröivä maailma on kuiten-kin muuttunut, ja kehitys tarjoaa mahdollisuuksia myös lähetystyön kehittämiseen. Miksi lähetystyössä ei hyödynnettäisi maailmaa hallit-sevaa mediaa?

MEdIAn KAUTTAmiTä?Medialähetystyön välineet yltävät yhtä laajalle kuin käsite media. Me - diaa hyödynnetään lähetystyössä niin kotimaassamme kuin ulko-maillakin.

Mikael Elmolhoda on tehnyt medialähetystyötä television ja so-siaalisen median kautta ja oli myös mukana tekemässä Nuotan lyhyt-elokuvaa Torni. Hän toteaa, että

medialähetystyö on hyvä tapa vä-littää evankeliumia tyrkyttämättä, mutta samaan aikaan monelle ta-

holle. Esimerkiksi internetin ja ra-dion välityksellä voidaan tavoittaa lukuisia ihmisiä, jotka eivät muu-ten kuulisi ilosanomaa Jeesukses-ta. Media yltää paikkoihin, joihin lähetystyöntekijät eivät pääse. Ko-timaassamme luterilaisuus on kyl-lä esillä, mutta media voi tavoittaa henkilöitä, joita usko ei ennen ole kiinnostanut.

Medialähetystyö voi käsittää niin radio- ja tv-ohjelmia, internet-julkaisuja, videoklippejä kuin mu-siikkivideoitakin. Luovuus tarjoaa mahdollisuuksia vaikka mihin.

– Järjestöjen tulisikin aktivoida nuoria tekemään kristillisiä media-tuotantoja, Mikael sanoo.

miKsi?Jeesuksen antama lähetyskäsky on selvä peruste lähetystyön tekemi-

selle. Nykyaikana monet käsitykset sotivat kristillisyyttä vastaan, eikä kaikkeen uuteen ja ajanmukaiseen pidä lähteä mukaan. Oikeinkäytet-

tynä media on kuitenkin kristityille tärkeä mahdollisuus.

Median valtaa ei voi kiistää. Ih-miset seuraavat mediaa, joten on tärkeää, että kristillisyys on siellä esillä.

– On huolestuttavaa, mitä me-dian tarjoama liberaali ja seksua-lisoitunut maailmankuva tekee nuorille. Olisi tärkeää, että myös medialähetystyön kautta herätet-

On huolestuttavaa, mitä median tarjoama

liberaali ja seksualisoitunut maailmankuva tekee nuorille.

Medialähetystyö on hyvä tapa välittää

evankeliumi tyrkyttämättä.

” Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” Mi-ten toteuttaa Jeesuksen käskyä median hallitse-massa nykypäivässä?

Nuotta 9 /2010 11

täisiin ihmiset näkemään, että he ovat arvokkaita Jumalan kuvia.

KUKa? miTEN?Sosiaalinen media, kuten Facebook, on nykyisin osa monen ihmisen arkipäivää.

– On tärkeää, että kristityt nuo-ret pitää uskoaan esillä sosiaalisis-sa medioissa. On yllättävää, miten hyviä keskusteluja voi syntyä, kun näyttää uskonsa, Mikael toteaa.

Medialähetystyötä voi tehdä yk-silötasollakin elämällä arjessa us-koa todeksi, mutta sitä voi myös tehdä seurakuntien ja järjestöjen kautta. Nuotta on aloittamassa ko - timaista mediatuotantoa. Tulossa on lyhytelokuvia, videoklippejä ja netti-tv:tä, ja ne käsittelevät polt-tavia puheenaiheita.

– Nuoria on mukana tekemässä juttuja, mutta otetaan mielellään mukaan uusia innokkaita tekijöi-tä, Mikael rohkaisee. Hän kannus-taa muutenkin kyselemään ja et-simään mahdollisuuksia levittää evankeliumia median kautta.

KiR JE iTä maailmalTaTälle palstalle nuoret kirjoittavat

kokemuksiaan eri puolilta maailmaa.

Nuotta 9 /2010 11

KoKo KaUPUNgiN KoKoiNEN taistelu vaatii koko kaupungin kokoisen kirkon!” on Cape Town Unitedin vuoden 2010 iskulause. Edessäni oli – ei jalkapallostadion, vaikka se siltä kuulostaakin – vaan Etelä-Afrikan Kapkaupungin vuosittaisen nuortentapahtuman banderolli. Eri seurakuntien nuortenohjelmat oli peruutettu tältä perjantai-illalta, ja Jubilee-kirkon täytti yli 700 innokasta nuorta. Kaikkialta kuului iloista puheensorinaa.

Ohjelma alkoi eloisalla yhteislaululla, jonka jälkeen puheensa aloitti Terran Nirvana William, surffari-pappi. Hän kertoi, miten hä-nen nuoruutensa oli pyörinyt tyttöjen, kavereiden ja surffaamisen ympärillä. Hänen äitinsä kuului New Age -liikkeeseen, mutta hänen isänsä yhtäkkinen aidsiin sairastuminen ja uskossa olleen veljen kuolema auto-onnettomuudessa saivat hänet miettimään omaa elä-määnsä tarkemmin. Terran kysyi usein itseltään: mistä tiedän, että pääsen taivaaseen? 16-vuotiaana hän löysi tien taivaaseen Jeesuk-sen, ainoan uskovan kaverinsa kautta.

TERRaNiN TaRiNa oli liikuttava. Kun hän lopetti, oli aivan hiljaista. Terran rikkoi hiljaisuuden kehottamalla nuoria ottamaan Jeesuksen vastaan omana Vapahtajanaan. Yhteinen rukous kuului kaupungin koulujen ja nuorten puolesta. Rukoilimme, että kiinnostus Jumalaa kohtaan heräisi yhtä voimakkaasti kuin Terranilla.

– Anna kirkossa olla paljon hauskempaa kuin missään klubeissa! kuului hieman häkellyttävä, mutta vilpitön rukous.

Ja kaikki hurrasivat.Illan päätyttyä ehdimme vielä syödä Boerewors-makkarahodarit

ja vaihtaa ajatuksia vanhojen ja uusien kavereiden kanssa. Tunnel-ma oli mahtava, eikä kukaan malttanut lähteä kotiin, vaikka van-hempien autot odottivat ulkona ja tukkivat miltei koko pääkadun.

Kaupungin taistelu

Teksti Rebekka VäisänenKuva Silmu RäsänenKirjoittaja asuu Etelä-Afrikassa.

– Aloitteellisuus ja ennakkoluu-lottomuus vie pitkälle, apua ja yh-teistyötä kyllä löytyy kun etsii ja ru-koilee.

”Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän nou-dattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maail man loppuun asti.” (Matt. 28: 19 –20.)

Mikael Elmolhoda

läHETysTyöTä tehdään, jotta mahdollisimman moni saisi kuulla evankeliumin hyvän sanoman Jeesuksesta. Lähetystyön tekeminen kuuluu jollakin tapaa jokaiselle kristitylle. Se perustuu Jeesuksen Raamatussa antamalle lähetyskäskylle Matteuksen evankeliumin luvussa 28.

Lähetystyö ei kuitenkaan velvoita muutta-maan esimerkiksi Fidzi-saarille tai Siperiaan, vaikka sielläkin evankeliumia tarvitaan. Tosin

pitkään on nimenomaan ajateltu, että lähetys-työtä mennään tekemään niihin maihin, joissa kristinuskoa ei tunneta lainkaan, kuten Aasian ja Afrikan maihin. Lähetystyön tarkoituksena ei ole myöskään pakkokäännyttää, vaan antaa kaikil-le tasavertainen mahdollisuus kuulla Jumalan sanaa.

Lähetystyöhön kuuluu evankelioinnin lisäksi luonnollisesti lähimmäisenrakkauden toteutta-

minen. Kehitysmaissa se tapahtuu esimerkiksi terveyspalveluiden ja koulutuksen muodossa.

Jokainen voi tehdä lähetystyötä kertomalla Jeesuksesta tutuille ja kavereille sekä pitämällä uskoaan esillä. Jos se ei riitä, saa uskonasioista ja evankeliumin ilosta kertoa hyvällä omallatunnol-la myös vähän tuntemattomillekin. Jumalan mie-lestä jokainen on pelastuksen arvoinen, kunhan vain antaa Jeesuksen tulla sydämeen.

Oikaisuja lähetystyöstä Teksti Johanna Juupaluoma

”

Eveliina Rannila:

muutto toiseen kaupunkiin jännittääJUURi ENNEN yläasteeni alkua perheemme muutti 2500 asukkaan pikkukaupunkiin. En-simmäinen vuosi oli aika vaikea, sillä olin käynyt ala-asteen kristillisessä koulussa, ja nyt yhtäkkiä sainkin kuunnella kuittailuja uskostani. Pieneen, tiiviiseen porukkaan oli vaikea päästä sisälle, mutta onneksi luokallani oli muitakin uskovia, joista sain hyviä ystäviä. Alkuvaikeuksien jälkeen tutustuin myös mui-hin luokkakavereihini paremmin.

Viime keväänä perheemme alkoi suunnitel-la uutta muuttoa. Yhdeksännen luokan aloitta-minen uudessa koulussa jännittää aika paljon, koska edellisellä kerralla sopeutuminen oli niin vaikeaa ja kesti kauan. Onneksi saan luottaa Jumalaan ja rukoilla, että asiat sujuisivat hyvin ja saisin uusia uskovia ystäviä.

Vasta vanhempana olen tajunnut, mikä lahja on saada kasvaa uskovassa kodissa. Nytkin olemme rukoilleet tosi paljon koko perheen kanssa, ja olemme huomanneet, että Herra on ihan oikeasti mukana järjes - te lemässä muuttoamme.

NElJä TaR iNaa

mUUToKsEN

12 Nuotta 9/2010 | www.nuotta.com

Onneksi saan luottaa Jumalaan

ja rukoilla, että asiat sujuisivat hyvin.

Tekstit Hanna Leppiniemi

Kuva

Eli

sa S

irai

nen

pyörteissä

Kuva

Mik

ke V

epsä

läin

en

Mika Kärkkäinen:

Peliriippuvuudesta eroonoliN KoUlUKiUsaTTU koko peruskoulun ajan. Yläasteen kaveriporukan mukana ajauduin käyt-tämään alkoholia ja myös huumeita. Ammatti-kouluaikoina jäin koukkuun myös uhkapelei-hin ja huumeiden käyttöni vakavoitui niin, että lopulta olin päihteissä jopa kuudesti viikossa. Rahoitin elämäni pikavipeillä ja varastelulla.

Vuosi ja pari kuukautta sitten olin hyvin al-haalla ja toivoton. Olin juuri hävinnyt kymppi-tonnin, siinä mukana myös isävainajani perintö-rahat. Aloin jutella Facebookissa erään uskovan ystäväni kanssa, ja hän lähetti minulle Isän rak-kauskirjeen. Löysin myös Tony Anthonyn Kesytä tiikeri -saarnan internetistä. Niiden välityksellä Jumala antoi uskon ja toivon.

Nykyään elän todella antoisaa elämää. Olen päässyt eroon päihteistä ja peliriippuvuudesta. Minulla on vieläkin paljon velkaa, mutta asiat ovat alkaneet järjestyä. Uskoon tullessani me-netin paljon ystäviäni, mutta olen saanut sata-kertaisesti uskovia ystäviä tilalle. Olen myös saanut viedä toivoa eteenpäin niin kaduilla kuin rippileireilläkin. Jumala on siunannut ja varjellut minua ihmeellisesti.

isäN rakkauskirjewww.fathersloveletter.com/Finnish/textfinnish

Lopulta olin päihteissä jopa

kuudesti viikossa.

youtube.com/nuottacom

Katso

haastat

telu!

Nuotta 9 /2010 13


NElJä TaR iNaa


Anna-Sofia Heimonen:

Usko tuli arkeenolEN ollUT koko elämäni uskossa, mutta en ajatellut niitä asioita hirveästi ennen riparia. Yläasteella olin eräänlainen johtajatyyppi. Ei me käyty juomassa ihan joka viikonloppu, mutta muutaman kerran kuukaudessa kuitenkin.

Riparin jälkeen asiat muuttuivat. Halusin, että elämä olisi kotonakin samanlaista kuin se oli leirillä. Tajusin, että Jumalalla on minua varten suunnitelma, ja hän haluaa, että elän sellaista elämää kuin hän on tarkoittanut minun elävän.

Kysyin Jumalalta monta vuotta, onko juomi-nen oikein vai väärin. Tiedän, että monet kamp-pailevat tämän asian kanssa, sillä jos ei juo, jää helposti ulkopuoliseksi. Jumala ei kuitenkaan halua, että me hypimme humalassa, vaan toivoo, että uskallamme kuunnella omaatuntoamme ja sanoa ei.

Kun kävin leirin jälkeen jossain, kaverit olivat ihan paniikissa, kun en juonutkaan mitään. Myö-hemmin minua ei ole enää kutsuttu mihinkään, mutta olen ihan tyytyväinen. Samat koulukaverit ovat ystäviäni edelleen, mutta riparilta sain myös tosi paljon uskovia ystäviä.

Ei me käyty juomassa ihan joka viikonloppu,

mutta muutaman kerran kuukaudessa kuitenkin.


Katso

haastat

telu!

Kuva

Eli

sa S

irai

nen

Susanna ja Mikko Sarimaa:

avioliitto toi uusia haasteitaTaPasimmE lUKioN toisena päivänä rukous-piirissä. Olimme ensin aika pitkään kavereita ja vietimme aikaa samassa seurakuntaporukassa mutta myös kahdestaan, vaikkei meillä vielä silloin mitään juttua ollutkaan. Aloimme seurus-tella muutama kuukausi ensitapaamisen jäl - keen, Susanna kertoo.

– Naimisiinmeno elokuussa 2008 toi tietysti paljon muutoksia arkeen. Kumpikin on joutunut tinkimään elämäntyylistään toisen hyväksi. Minä olen saanut opetella erityisesti miehenä ja perheenpäänä olemista, Mikko toteaa.

– Olemme olleet aina tosissamme uskon kanssa, ja olemme koko ajan halunneet tehdä kaikki ratkaisut sillä perusteella, että Jumala on ensimmäisellä sijalla ja se toinen vasta sitten toisena. On ollut mahtavaa saada kasvaa yhdes-sä ja nähdä sitä upeaa muutosta, jota Jumala on toisessa ja itsessäkin toisen kautta tehnyt. Muu-toksia ei siis tarvitse välttämättä pelätä, Sari - maat rohkaisevat.

– Tulevaisuudessa haaveilemme kaikesta pe-rinteisestä, matkustelusta ja lapsista. Haluaisim-me kuitenkin elää vähän eri lailla kuin tavalliset avioparit ja näyttää, että elämä Jumalan kanssa on seikkailu, Susanna hymyilee.

Haluaisimme näyttää, että elämä Jumalan kanssa on seikkailu.

Hae

podcast

!

Nuotta.com/pod

Kuva

Eli

sa S

irai

nen

Nuotta 9 /2010 15

Maarit Alkula Tiedän tunteen! Vaikka Facebook on vääräl-

lään kavereita, ovat tosi ystävät paljon harvemmassa.

9. elokuuta kello 14:35

Elisa Sirainen: Tätä nykyä ihmiset ylipäätään näkee toi-

siaan harvemmin livenä. Ilmankos sitä etääntyy oikeasti

tärkeistä frendeistä.


Maarit Alkula: Niinpä, välillä näyttää ystävyyden merkitys-

kin vähenevän... Onneks oikeitakin ystäviä kumminkin on,

yksin ei tässä maailmassa jaksais! <3


Elisa Sirainen: Onneksi!!<3


Jeesus Kristus: Elisa rakas, saat tulla luokseni milloin

vain. Minä olen sinun TOSI ystäväsi.


J EEsUs facEBooKissa

Etusivu Profiili Kaverit Postilaatikko Jeesus Asetukset Kirjaudu ulos Haku

Elisa Sirainen ”Paljon ystäviä – VÄHÄN ystävyyttä, tosi ystävä

on enemmän kuin veli.” Sananl. 18:24


Seinä Tiedot Kuvat Laatikot Muistiinpanot Tapahtumat

Jaa

Elisa Sirainen ”Paljon ystäviä – VÄHÄN ystävyyttä, tosi

ystävä on enemmän kuin veli.” Sananl. 18:24 9. elokuuta kello 14:31 Kommentoi Tykkää

”Tämä on se sanoma, jonka te alusta alkaen olette kuulleet: meidän tulee rakastaa toisiamme.” 1. Joh. 3:11

Kommentoi

Luo mainos

Tilaa Nuotta

Tue medialähetystyötä!

Nuotta-taajuus

Tammikuussa uudistunut Nuotta on muhkea lukupaketti täyttä asiaa.

Tykkää

Haluatko olla mukana Jumalan valtakunnan työssä Nuotta-lehden muodossa? Nyt siihen on mahdolli-suus: ryhdy Nuotta-kummiksi!

Tykkää

Radio Dei keskiviikkoisin 19:35.

Tykkää

Näytä valokuvia käyttäjästä Elisa (26)

Lähetä viesti käyttäjälle Elisa

Keskustele käyttäjän Elisa kanssa

Tökkää käyttäjää Elisa

Tietoja

Syntymäaika:

4. toukokuuta 1994

Uskonnollinen vakaumus:

Doupeimmat Jumala seivaa

Kotikaupunki:

Helsinki, Finland

Yhteiset kaverit

345 yhteistä kaveria Näytä kaikki

Kaverit

487 kaveria

Maarit Alkula

Saara Räty

Oona Sirainen

EURo menee helposti kahviin, suklaapatukkaan tai hampurilai-seen. Mitä jos laittaisitkin euron päivässä lähetyksen hyväksi?

nuotta tekee medialähetystyötä. nuottaa julkaistaan myös viron ja venäjän kielellä. Pluss- ja Vybor-lehtien tarkoitus on yhdistää kristittyjä nuoria ja evankelioida niitä, jotka eivät vielä Jeesusta tunne. Tämä työ vaatii nuotta- kummeja.

Tutustu aiheeseen osoitteessa nuotta.com.

Euro päivässä?

Nuotta 9 /2010 17

KavER i Teksti ja kuvat Susanna Sarimaa

KavERi:

Nimi: Ester LinnapuomiiKä: 15PaiKKaKUNTa: Sipoo

NUoRTEN KEsä

miKsi TUliT NUoRTEN KEsääN?Olin kaksi vuotta sitten nuorten Kesässä ja silloin oli niin kivaa, että halusin tulla uudelleen.miKä oN PaRasTa Täällä?Kristittyjen yhteys. Saa tuntea kuuluvansa perheeseen.

UsKo

miKsi sEURaaT JEEsUsTa?Koska Jeesus on niin hyvä tyyppi. Kun ymmärtää sen, ei voi olla uskomatta. Jeesus erottuu muista siinä, että hän on täydellinen ja kuollut jokaisen puolesta.

sEURaKUNTa

miKsi sEURaKUNNaN JUTUT ovaT TäRKEiTä?Siksi, että meitä ei ole tarkoitettu kamppaile-maan maailmassa yksin. Seurakuntakavereita tarvitaan kannustamaan ja rohkaisemaan.

sadaT NUoRET eri puolilta Suomea löysivät tiensä jälleen Kansanlähetyskeskukseen Rytty-lään, jossa vietettiin Kansanlähetyksen järjestä-mää Nuorten Kesä -tapahtumaa heinä-elokuun taitteessa. Tällä kertaa tapahtuman teemaksi oli valittu Jeesus ja minä, eli jokainen tapahtuma-vieras sai pohtia, millä tavalla Jeesus vaikuttaa omaan elämään ja miksi hänen pitäisi olla sen päähenkilö.

Teeman ympärille rakentuivat Nuorten Kesän opetukset ja puheet, joista vastasi muun muassa Mika Falk, Kansanlähetyksen nuorisotyönjohtaja.

Musiikkia Nuorten Kesästä ei tietenkään puuttunut. Pääteltalla nuoria riehaannuttivat ja riemastuttivat HB, Katajainen Kansa, G-Powered ja Punainen Lanka. Generaattorilavalla taas vil-

Nuotta 9 /2010 17

litsivät enemmän ja vähemmän raskaat bändit. Lisäksi kunnon shown saivat aikaan erilaiset Life-10-leirin esitykset, jotka koostuivat esimerkiksi draamasta ja tanssista. Housebändin mieltä nos-tattavaa musisointia eivät monet paikalla olleista varmasti tule hetkeen unohtamaan.

Tapahtuman aikana saatiin nauttia mitä par-haimmista säistä, kun lämpötila nousi yli +30 celsiusasteen. Nuoret nauttivat yhdessäolosta pihalla pelaten ja aurinkoa ottaen. Vanhojen tuttujen kanssa vaihdettiin kuulumiset ja uusia kaverisuhteita solmittiin.

Nuorten Kesä osoitti taas tärkeytensä kristit-tyjen nuorten yhteenkokoajana ja uskonvahvis-tajana kesäaikana, jolloin tavalliset nuortenillat pitävät oviaan suljettuina.

Festari- meininkiäRyTTyLäSSä

TyöNTEKiJä

sEKl:N NUoRisoTyöNJoHTaJa miKa falK, miKsi HalUaT TEHdä TyöTä NUoRTEN PaRissa?Koen, että Jumala on kutsunut minut julistamaan evankeliumia nuorille.

miTä UNElmoiT sUomEN NUoRTEN sUHTEEN?Unelmoin siitä, että nuoret kansoittaisivat

Syksy on kovassa vauhdissa ja muistot kesän hellepäivistä ovat haalenneet. Palataan kuitenkin vielä hetkeksi viime Nuorten Kesän tunnelmiin.

kirkon. Toivon, että olisi sellaisia nuoria, jotka ovat innokkaita kantamaan vastuuta ja rohkeita kertomaan Jeesuksesta kaiken-ikäisille. Lisäksi tarvitaan nuoria, jotka elävät us koaan todeksi, jotta monet arvot tässä maassa voisivat muuttua Jumalan mielen mukaisiksi. Silloin voisimme aidosti puhua kristitystä maasta.

KANSAN- LäHETYSOPISTO,

RYTTYLä

sE iTsEmäN

Teksti Susanna Sarimaa, kuva IStockphoto

50 kg165 cm

Olenko OK?

1. Peilistä minua tuijottaa ruma läski. Miksi en osaa ajatella itsestäni muuta? Jos alat pitää ulkonäköäsi rumana, siihen voi olla monia syitä. Ehkä joku on haukkunut sinua? Tai ehkä et ole kuullut mitään päinvastaista? Esimerkiksi vaatteita ihmiset saattavat helposti-kin kehua, mutta harvoin sanotaan oikeasti kauniiksi. Edes mo-net vanhemmat eivät osaa kehua lapsiaan. Voi myös olla, että vertaat itseäsi langanlaihoihin, joita harvat suomalaiset ovat. Totuus on, että olemme kaikki erinäköisiä ja jokainen on omalla tavallaan kaunis. Usko pois ja hymyile peilikuvalle!

2. Keksiäkö tarjoat? En voi syödä muuta kuin vehnänjyviä ja kuivattuja hedelmiä. Nykyään tyttöjen ihanne on höyhenenkevyt kaunotar, joka ei uskalla syödä mitään epäterveellistä. Terveellistä ruokavaliota äitikin suosittelee, mutta kaikella on rajansa. Liian paljon on onnettomia tarinoita syömishäiriöistä. Liian monen elämä on alkanut pyöriä laihuuden ympärillä. Älä siis laske joka suupalaasi! Muutama makkara ei pilaa kauneutta, sillä kauneus on paljon enemmän.

3. Onko minulla lupa laittautua? On. Jokaisella tytöllä on oikeus meikata, pukeutua persoonallisesti, värjätä hiukset ja laittaa kynnet vii-meisen päälle. Olet upea luomus sellaisena kuin olet, mutta miksi kauneutta ei voisi korostaa? Kannattaa kuitenkin muistaa laittautua tyylillä, koska liiallinen laittautuminen ei yleensä korosta kauneutta, vaan päinvastoin peittää sitä. Ole aito!

4. Miksi en ole yhtä kaunis kuin mallit? Mitä jos olet kauniimpi? Sanotaan, että kau-neus on katsojan silmässä, ja se pitää paik-kansa. Eli ei maksa vaivaa vertailla! Mallit ja lehtien kansissa poseeraavat tähdet ovat myös usein käyneet läpi monet kauneus-leikkaukset, eivätkä koskaan esiinny ilman paksua meikki- tai lakkakerrosta. Sitä paitsi kuvia on käsitelty digitaalisesti.

Luonnollinen kauneus on tosielämässä se, mikä vetoaa. Luonnollinen voi olla joko ilman mitään laittautumista tai kevyellä laittautumisella. Anna ulkonäkösi elää, älä pakota sitä tiettyyn muottiin!

Useille tytöille on tärkeää, miltä näyttää ja saako positiivista palautetta ulkonäöstä. Mikä tekee Sinusta kauniin?


5. Mitä pojat ajattelevat minusta? Ulkonäkö ei ole ainoa asia, jolla saat huomiota. Tämän tietää, jos on vähänkin vakavammin jutellut poikien kanssa naisista. Vaikka pojat ovat tyttöjä visuaalisem-pia, osaavat he arvostaa myös luonnetta. Eri pojille vie-läpä eri asiat ovat tärkeitä, niin ulkonäössä kuin luon-teessakin.

Yleensä etusijalla ovat kasvot ja erityisesti silmät. Kaivatut luonteenpiirteet ovat esimerkiksi luotettavuus, positiivisuus ja viisaus. Uskovat miehet odottavat uskoa myös tytöltä. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus on se, mikä ratkaisee! Kun kaksi toisilleen luotua persoonaa löytää toisensa, stereotypiat voidaan unohtaa.

6. Mikä tekee minusta kauniin? Kauneus ei ole mitään keinotekoista. Se ei ole täy-dellinen meikki eikä vaatteet, jotka puet, tai tietyn-lainen hiusväri. Kauneus on luotu jokaisen naisen sydämeen. Ja se, mikä on sisällä, näkyy ulospäin.

Jos löydät rauhan sisällesi ja uskallat pitää itseäsi kauniina, kauneutesi tulee paremmin esiin kuin koskaan aiemmin! Silloin et enää välitä siitä, onko jokainen hiussuortuva paikallaan vai ei. Voit ottaa rennosti ja jokainen hymysi ja liikkeesi lumoaa kat-sojat. Rauhan saaminen on enemmän kuin vaikeaa niiden paineiden keskellä, joita tytöille kasataan. Mutta se on mahdollista Jumalan avulla, jonka mie-lestä olet maailman kaunein nainen.

7. Määrittääkö ulkonäkö arvoni? Kun Jumala loi sinut, hän ei tehnyt sinua vain kauniiksi, vaan myös korvaamattoman arvokkaaksi. Sanoi kuka tahansa mitä ta-hansa ulkonäöstäsi, se ei koskaan himmennä arvoasi. Arvosi ei myöskään ole se arvosana, jonka annat itsellesi ulkonäöstäsi tai jonka kuvittelet muiden antavan. Jos omasta mielestäsi olet seit-semän ja puoli, Jumalalle olet kymmenen ja loputtomasti plussia perään. Et siis todellakaan ole ok, olet superhyvä!

Jumala antaa sinulle parhaan arvosanan, koska hän rakastaa sinua. Jumala loi kauneuden, joten hänellä kyllä riittää asian-tuntemusta antaa oikeita arvosanoja.

RaamaTUN oPPilaaNa

Kuinka kaikki saialKUNsa?

On selvää, että tutkijan käsitys todellisuudesta vaikuttaa hänen

tulkintaansa menneistä

tapahtumista.


Teksti Leena Koski, kuvat IStockphoto ja Matti Leisolan albumi

Kuinka maailma syntyi: räjähdyksessä, evoluutiossa, luomisessa vai jollakin muulla tavalla?Maailmankaikkeuden, maapallon ja elämän syntyminen ovat kaikki erillisiä ainutkertaisia tapahtumia, jotka eivät ole luonnontiedettä vaan historiaa. Tutkijat tekevät nykyhetkessä havaintoja, joiden pohjalta he arvioivat mennei-tä tapahtumia. On selvää, että tutkijan käsitys todellisuudesta vaikuttaa hänen tulkintaansa menneistä tapahtumista.

Sekä elottoman että elollisen maailman jär-jestys viittaa siihen, että perimmäinen todel-lisuus on järjestystä. Kristittynä uskon, että alussa oli Sana, Logos. Se kertoo, että perim-mäinen todellisuus on persoonallinen. Tämä antaa mielestäni uskottavimman selityksen kaiken alkuperälle ja tarkoitukselle. Lisäksi se antaa myös selityksen ihmisen ihmisyydelle, perustan moraalille ja ihmisarvolle.

Kumoavatko evoluutio ja luominen toisensa?Joskus evoluutiolla tarkoitetaan biologisessa maailmassa havaittavaa yksilöiden muuntelua ajan kuluessa. Evoluutiolla voidaan myös tar-koittaa jalostustyön tuloksena syntyneitä vilja-lajikkeita, polyploidisia kasveja tai koirarotuja. Näitä ei kukaan kiistä. Biologisilla organismeilla on hämmästyttävä kyky muuntua ja sopeutua ympäristön vaatimuksiin.

Ihmisten mielessä evoluutio tarkoittaa yleensä ”molekyylistä Matiksi” -tapahtuma-ketjua, josta rohkenen väittää, ettei meillä ole yhtään konkreettista näyttöä. Meillä ei myös-kään ole mitään mekanismia, jolla tällainen ta-pahtumasarja voisi edes edetä.

loiko Jumala evoluution kautta?Jos evoluutiolla tarkoitetaan havaittavaa muun-telua ja sopeutumista, niin Jumala todella loi potentiaalin tällaiseen. Jos evoluutiolla tarkoi-tetaan molekyylistä Matiksi -ketjua, ei meillä ole mitään selitystä tälle tapahtumasarjalle.

Lisäksi darvinistinen sattuma ja valinta -me-kanismi on erittäin työläs tapa synnyttää mi-tään uutta. Luominen ja suunnittelu ovat aja-tustyötä, joka sulkee sattuman pois. Luomises-ta puhuttaessa Raamattu viittaa juuri ajatte-luun: ”Kuinka suuret ovat sinun tekosi, Herra! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät.” (Ps. 92: 6.)

Kauanko maailman luominen kesti?Taloni rakentaminen kesti kuusi kuukautta, mutta taloni syntyi arkkitehtien ja insinöörien vuosien kokemuksen ja suunnittelutyön tulok-sena. Luominen tapahtui Jumalan ajatuspro-sessissa ajan ja aineen ulkopuolella. Ääretön Luoja pystyy toteuttamaan suunnitelmansa hetkessä. Itse hän kertoo toteutuksen kestä-neen kuusi päivää.

mikä linkittää maailman synnyn Raamattuun?Raamatun ensimmäinen jae luonnollisesti. Myös Johanneksen evankeliumin ensimmäi-nen jae puhuu alusta.

mitä proteiinien ja mikrobien perusteella voi päätellä elämän alkuperästä ja kehityksestä?Proteiini on pienin tunnettu biokone. Se on myös informaatiota sisältävä yhdiste, joka on kirjoitettu 20 biokemiallisen kirjaimen eli ami-nohapon avulla. Kuten suomen kielessä, myös proteiineissa kirjainten järjestys määrittää in-formaatiosisällön. Luonnontieteellä ei ole seli-tystä sille mistä proteiinit ovat tulleet tai miten yhden tyyppinen proteiini voi muuttua toisen tyyppiseksi.

Mikrobeja voidaan muuntaa sattumameka-nismilla, mutta muutos on aina informaation menetystä. Samoin luonnossa voidaan havai-ta mikrobien muuntumista. Tästä hyvänä esi-merkkinä on bakteerien antibioottiresistenssi, jota käytetään usein esimerkkinä evoluutios-ta. Antibioottiresistenssin mekanismia tutkit-taessa on helppo havaita, että joko kyseessä on informaation lainaaminen tai informaation menetys eikä suinkaan molekyylistä Matiksi -tapahtuma.

mikä muu kuin Raamattu todistaa aadamin ja Eevan eli luomisen puolesta?Kaikki ihmiset ovat samaa joukkoa. Geneetti-set tutkimukset viittaavat siihen, että ihmis-populaatio oli jossakin vaiheessa hyvin pieni. Geneettisten virheiden kertyminen viittaa sii-hen, että ihmiskunta ei voi olla miljoonien vuo-sien ikäinen, sillä virheet olisivat meidät jo tu-honneet. Kymmenien kansojen perimätieto kertoo luomisesta ja tuhotulvasta (Raamatun alkukertomusten vedenpaisumuksesta).

miksi evoluutioon uskovat mielletään Jumalan kieltäjinä?Kai siihen päällimmäinen syy on johtavien evolutionistien äärimmäisen vihamielinen suh - tautuminen Jumalaan. Ateismi on monien joh-tavien tutkijoiden uskonto.

”Tieteellinen tieto sulkee pois muun muassa maailmankuvat, jotka perustuvat kirjaimellises-ti Raamattuun… todellisen elämän tarkoituksen selvittäminen [ei] ole meille mahdollista”, to teaa esimerkiksi professori Esko Valtaoja. Nobel-palkitun Steven Weinbergin mielestä meidän tiedemiesten tulisi tehdä kaikki mahdollinen heikentääksemme uskonnon vaikutusvaltaa.

Ei evoluutioon uskominen tee kenestäkään vielä Jumalan kieltäjää. Valitettavasti kuiten-kin juuri evoluutio on tehnyt monista Jumalan kieltäjän.

Matti Leisola

Elämän ja maailman synty mietityttää ihmisiä edelleen. Teknillisen korkeakoulun bioprosessitekniikan professori Matti Leisolan mukaan keskustelua ei käydä luonnontieteellisistä lähtökohdista vaan ideo-logisista. Hän uskoo, että tietomme ovat vieläkin puutteellisia.

Aino, 13– Ei mitään hajua, varmaan jostain apinasta.

Ruut, 13– En tiedä.

Henrik, 18– En tiiä, aika paha. En osaa kyllä sanoa.

Tomi, 18– Ei oo mitään mielipidettä oikein. Kai se maailma kehittyy itsestään koko ajan.

Alpi, 16– Jumala loi sen.

Mistä ensimmäinen ihminen on tullut

maailmaan?

KaTUgallUPPiKoonnut Veera Vaarnamo

Kuvat Johanna Juupaluoma

Nuotta 9 /2010 21

alKUNsa?Rohkenen väittää,

ettei meillä ole yhtään konkreettista näyttöä molekyylistä Matiksi -tapahtumaketjusta.

Ratkaisu seuraavan Nuotan tapahtumatorilla.

NUoTaN R isT iKKoMikko Piiroinen

ww

w.n

uott

a.co

m

Lauri M

ann

inen

TEsT i

1. miten rentoudut uuvuttavan koulupäivän jälkeen?a. Rentoudun liikkumalla tietenkin! Lähden pelaamaan jalkapalloa

kavereiden kanssa.b. Kuuntelen kotimatkan hyvää musiikkia. Siitä inspiroituneena

sävellän oman kappaleen, jota harjoittelen loppuillan.c. Pelaan shakkia itseäni vastaan.d. Maalaan päivän tunteeni tauluksi.

2. lainaat kirjastosta kirjan. mistä se kertoo?a. En lue kirjoja. Lainaan lehden, jossa kerrotaan ratsastustekniikoista.b. Jean Sibeliuksen elämästä.c. Kirjojen kirjoittamisesta. Itse ajattelin kirjoittaa bestsellerin. Pian.d. Graffitien historian.

3. mihin tapahtumaan ostat lipun viikonlopuksi?a. Kaupunkimme yleisurheilukilpailuihin olen kyllä menossa,

mutta kilpailijoiden ei tarvitse ostaa mitään lippuja.b. Stadionkonserttiin.c. Tietokone- ja pelifestivaaleille.d. Taidemuseoon. Erityisesti vanha suomalainen taide on lähellä sydäntäni.

4. Pikkusiskollasi on rippijuhlat. mitä ohjelmaa järjestät?a. Takapihallamme mahtuu aivan hyvin pelaamaan amerikkalaista

jalkapalloa. Toivottavasti vieraat ovat varautuneet vaihtovaattein.b. Ajattelin, että juhlat voisivat alkaa yhteislauluilla ja päättyä bändini

konserttiin.c. En mä mitään ohjelmaa aio järjestää. Keskusteleminen on hyvää

tekemistä, eikä siihen pidä ketään patistella. Pidän huolta siitä, että vieraat tulevat kutsutuiksi ja löytävät perille.

d. Hauskaa yhdessä puuhailua olisi, jos jokainen saisi piirtää kuvan paikallaolleista muistoksi päivänsankarille.

5. osallistut näytelmän tekemiseen, miten?a. Olen yksi tanssijoista. Se lihaksikas.b. Laulan enkelikuorossa ensimmäisen kohtauksen aikana,

toisessa olen pääosan vastanäyttelijä.c. Selvitän tekniikkapuolen. Ilman minua johdot olisivat solmussa,

irti laitteista, eivätkä valot todennäköisesti olisi edes päällä.d. Teen lavasteet omin kätösin: leikkaan kankaat, naulaan puut

ja liimaan pahvit.

6. mitä katsot telkkarista?a. Taitoluistelun MM-kisoja. Eurosport on ainoa kanava,

joka näkyy tässä talossa.b. Dokumenttia kiinalaisesta musiikkikulttuurista. Ihanaa, miten erilaisia

soittimia siellä soitetaan! Voisin ottaa vaikutteita siitä omaan soittooni.c. Harvoin katson. Kuuntelen kyllä hyviä keskusteluohjelmia samalla kun

teen matematiikan verkkokurssia matemaattisista malleista, huvikseni.d. Kaikkea mahdollista! Minua kiinnostaa, miten erilaiset ohjelmat

on kuvattu. Itse olen jo kuvannut muutaman lyhytelokuvan.

7. mistä haaveilet?a. Siitä, että Suomi voittaisi jääkiekon maailmanmestaruuskisat

tekemälläni maalilla.b. Että saisin joskus soittaa Hartwall-areenalla kerran viidessä vuodessa.

Koska Suomi on pieni maa, ei tänne ehdi maailmankiertueilta useammin.c. Maailmanrauhasta, keksintöni ansiosta.d. Että Donna Pisa -niminen maalaukseni olisi joskus Mona Lisan paikalla

Louvressa.

Jumala on hyvyydessään antanut meille kaikille lah - jo ja, joista saamme sekä iloita itse että tuottaa niillä iloa myös muille. Toisten lahjat näkyvät selvästi ja ovat esi merkiksi selkeää kiinnostusta jotain tiettyä lajia kohtaan, kun taas toisilla ne ovat piileviä, ajatuk-sellisia ja monesti vaikeasti nähtäviä. Jokaisella niitä kuitenkin on. Älä siis huolestu, vaikket löytäisi omaa-si seuraavista. Löydät sen varmasti muista jutuista.

Tulokset:

Eniten a-vastauksia: Tykkäätkö urheilla? Onko punttisali toinen kotisi? Onko elämän eliksiiriä juosta ympäriinsä tai voimistella? Kokeile uintia, parkouria tai tanssia. Joukkuelajeissa voit yhdistää voimasi muiden kanssa ja saada hien virtaamaan yhteistuumin.

Eniten b-vastauksia: Oletko syntynyt kuulokkeet korvillasi ja nukkunut flyygelin sisällä lapsuutesi yöt? Kasaa bändi, ota laulutunteja ja sävellä hittibiisi. Ko-keile myös jotain uutta soitinta, vaikkapa banjoa. Myös esiintyminen voi olla veressäsi, joten pyri teatteriryhmään tai perusta oma.

Eniten c-vastauksia: Pohditko juttuja? Oletko ongelmienratkaisija? Ymmärrätkö kemiaa? Osaatko kirjoittaa? Sinunlaisiasi fiksuja kaivataan. Kerro kavereille, miten asiat oikeasti ovat. Opeta niitä, jotka eivät ymmärrä vaikeita ajatus-kuvioita matikassa. Kirjoita vaikkapa paikallislehteen tai opettele tietokoneen salaisuuksia. Se on paljon muutakin kuin kirjautumisväline Facebookiin.

Eniten d-vastauksia: Oletko visuaalisesti lahjakas? Näetkö kauniita asioita ym-pärilläsi ja tahtoisit vangita ne valokuvaan tai paperille? Ovatko kätesi herkät valmistamaan kaikesta kaikkea? Maalaa, piirrä, kuvaa ja kuvittele. Luo uutta ja upeaa. Älä anna minkään rajoittaa mielikuvituksesi virtaa.

Mikä voisi olla harrastuksesi?sinun

Kitara käteen ja lenkkitossut jalkaan


Teksti Veera VaarnamoKuva IStockphoto

miNd maPLaatinut Tommi Hakkari

Nuotta 9 /2010 27

Mikä on?

Monimedia, jota nuoret

tekevät itse.

Nuotta-lehti

Ilmestyy 11 kertaa vuodessa, yhteensä 544 sivua. Suomen suurin

ja vanhin kristillinen nuortenlehti vuodesta 1979 lähtien.

Tilattavissa kotiin, kouluun tai seurakuntaan.

Syventää ja taustoittaa nykyajan ilmiöitä. Sisältää runsaasti luettavaa,

rohkeaa sisältöä ja visuaalisesti korkeatasoisia reportaaseja. Jokaisen

ajattelevan nuoren valinta.

Nuotta.com

Päivittäistä uutistuotantoa. Sosiaalinen media

kiinteänä osana palvelua.

Ilmainen. Mene nettiin osoitteeseen Nuotta.com

ja klikkaa itsesi faniksi Facebook.com/nuottacom

Nuotta.com kommentoi siellä missä tapahtuu. Lehden jatkopaikka

ja kristillisen nuorisokulttuurin näyteikkuna.

Nuotta-radio

Viikoittainen nuortenohjelma Suomen suurimman kristillisen radiokanavan

aalloilla keskiviikkoisin klo 19: 35. 1. 11. 2010 käynnistyy Suomen ensimmäinen gospelnettiradiokanava, joka soittaa parasta

ulkomaista ja kotimaista gospelia osoitteessa Nuotta.com.

Katso Radio Dein viritysohjeet joko osoitteesta

Radiodei.fi tai Nuotta.com

Joitakin asioita on vain helpompi sanoa ääneen.

Syventää ja laajentaa lehden lukukokemusta.Nuotta-videot

Lyhytelokuvia, todistuksia, tapahtumareportaaseja ja paljon muuta.

Viikoittain uusia videoklippejä. Yhteistyössä Tv7:n kanssa alkaa Nuotta.com - Kissa pöydälle -niminen nuorten

ajankohtaismakasiini 4. 10. 2010.

Youtube.com/user/nuottacom ja Tv7.fi

Toisinaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Nuotan sisarlehdet

Viroksi ilmestyvä Pluss-lehti ja venäjäksi ilmestyvä Vybor-lehti. Molemmissa lehdissä on paljon omaa paikallista

sisältöä ja joitain käännettyjä artikkeleita.Nuotta-kummien tuella

koulutamme, tuotamme ja rohkaisemme naapurimaiden nuoria aloittamaan omaa mediatuotantoa.

Hyvä sanoma kaikille. Yhteistyötä yli rajojen.

ja

Jeesus löysi Natural Born Killersin pomon / Etuoikeutena koulu / Evoluutio vai alku-räjähdys? /Päivä jälkeen kuoleman / Koukuttaako porno? / HB ja Ruudolf / U2 kylässä

ToTUUs TEKEE vaPaaKsi

Kansanlähetysopisto

TOIMINOPEASTI!

Nyt tarjolla opintoseteleitäperuskoulun jälkeisiin opintoihin -Kysy lisää!

Opintoihin voi hakea myös valtion opintotukea.

Raamattulinja | Teologialinja | Musiikkiteatterilinja

Nuorisotiimilinja | Kansainvälisyyslinja | Lähetyslinja

www.kansanlahetysopisto.. opisto@sekl.. (019) 779 2237

Nuotta 9 /2010 29

saRJaKUvaTPekka R

ahko

nen

SatuPetr

i Pelko

nen

1. Kor. 10: 12Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.Sananl. 16: 18Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.

Ap. t. 3: 19Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois.Ps. 28: 2Kuule minun rukousteni ääni, kun minä sinua avuksi huudan, kun minä käteni nostan sinun kaikkeinpyhintäsi kohti.

Jes. 45: 22Kääntykää minun tyköni ja antakaa pelastaa itsenne, te maan ääret kaikki, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole.Ap. t. 2: 21Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.

Kansanlähetysopisto

TOIMINOPEASTI!

Nyt tarjolla opintoseteleitäperuskoulun jälkeisiin opintoihin -Kysy lisää!

Opintoihin voi hakea myös valtion opintotukea.

Raamattulinja | Teologialinja | Musiikkiteatterilinja

Nuorisotiimilinja | Kansainvälisyyslinja | Lähetyslinja

www.kansanlahetysopisto.. opisto@sekl.. (019) 779 2237


Raamis

Teksti Jussi Halonen, kuva IStockphoto

Päivä jälkeen KUOLEMAn Vaikka jokainen molekyyli

ruumiistamme olisi muut-tunut maan mullaksi ennen

Jeesuksen paluuta, meidät kuiten-kin herätetään (jollakin toistaiseksi selittämättömällä tavalla) ruumiil-lisesti kuolleista. Toisaalta tunnis-tamme sen silloin omaksi tutuksi ruumiiksemme, mutta toisaalta se on silti jollakin tavalla erilainen.

viimEiNEN TUomioJo silloin, kun Jeesus tallusti Maa-planeettamme pinnalla, hän sanoi herättävänsä kaikki ihmiset kuol-leista, toiset tuomion ylösnouse-mukseen ja toiset elämän ylös-nousemukseen.

Tuolloin kaikki ihmiset kootaan Jumalan kasvojen eteen viimeisel-le tuomiolle. Toisille se on suunna-ton riemu ja helpotus, toisille kau-hun hetki.

Ilmestyskirja kertoo, että vii-meisellä tuomiolla avataan kirjat, myös elämän kirja, ja kukin tuo-mitaan sen mukaan, mitä niihin on merkitty. Ne, jotka eivät seuran-neet Jeesusta, tuomitaan tekojen-sa mukaan, mutta ne jotka häntä seurasivat, tuomitaan Jeesuksen tekojen perusteella, sillä heidät on liitetty häneen.

Vaikka kadotustuomio tuntuu kamalalta lopullisuudessaan ja eh - dottomuudessaan, meidän ei tar-vitse hetkeäkään epäillä, etteikö Ju-mala olisi täydellisen hyvä, rakas-tava ja oikeudenmukainen myös tuomioissaan. Siinä tilanteessa jokainen ymmärtää tuo mioiden oi-keellisuuden ja on tyytyväinen Ju-malan päätökseen.

KUolEma oN PaKENEmisTa JUmalaN lUoTaLangetessaan syntiin Aadam veti ihmiskunnan päälle sekä fyysisen, hengellisen että iankaikkisen kuo-leman.

Fyysisessä kuolemassa ihmi-sen sielu eroaa ruumiista. Tämän joutuu kokemaan käytännöllisesti katsoen jokainen ihminen. Paavali tosin kertoo, että ne uskovat, jot-ka ovat elossa Jeesuksen palates-sa takaisin, eivät koe fyysistä kuo-lemaa lainkaan, vaan heidän ruu-miinsa muuttuu silmänräpäykses-sä ja heidät ”temmataan yläilmoi-hin Herraa vastaan” (1. Tess. 4: 17).

Hengellinen kuoleminen on sitä, että ihminen pakenee Luojaansa aina vain kauemmaksi ja joutuu lopulta kokonaan eroon hänestä. Niin kuin ihmiselle tulee sitä kyl-

Elämä ei pääty kuolemaan. Vaikka ruumiimme maa-tuukin ennen pitkää, ihminen ei häviä olemattomiin. Monet uskovat, että muutumme kuoleman jälkeen enkeleiksi tai synnymme uudestaan toiseksi ihmi-seksi tai jopa eläimeksi, jos oikein kehnosti olemme jota kuta kohdelleet. Raamattu opettaa toisin. Se an-taa joitakin vihjeitä, joista voimme hieman aavistella, millaista tulevan maailman elämä saattaisi olla.

Vatsastapuhuja, jonglööri ja nyt myös beatbox-artisti. Lämminhenkisen huumorin erikoismies- nuorten ja varkkareiden tapahtumiin ja juhliin - leireille - kouluille vierailemaan ajankohtaisten teemojen kanssa.

Taika-tsastapuhuja, glööri ja nyt myös

atbox-artisti.

Petteri

Huomio,

arvoisa lapsi- ja

nuorisotyöntekijä!

Petteri tarvittaessa

myös opettaa

jonglöörausta ja

vatsastapuhumista.

Lisätiedot ja tarjoukset:0 4 0 7 0 2 6 3 5 0 / t a i k a p e t te r i @ p p l . i n e t . f i TA I 0 5 0 0 8 5 3 0 4 6 / h u v i p u t k i @ h u v i p u t k i . co m

Lisätiedot ja tarjoukset:0 4 0 7 0 2 6 3 5 0 / t a i k a p e t te r i @ p p l . i n e t . f i

w w w. t a i k a p e t t e r i . n e t

mempi, mitä kauemmaksi hän nuotion läheisyydestä pakkasyönä lähtee, samoin käy ihmiselle, joka pakenee Jumalaa. Mitä kauem-maksi hän menee, sitä kylmempi, pimeämpi, rakkaudettomampi ja rikkinäisempi hänestä tulee.

Kun ihminen itsepintaisesti jat-kaa pakomatkaansa, lopulta hän joutuu kokonaan eroon Luojastaan. Silloin ei ole enää mitään jäljellä sii-tä hyvästä, mitä Jumala on.

Helvetissä ei ole hitustakaan rauhasta, ilosta, rakkaudesta, hy-vyydestä, ystävällisyydestä tai toi-vosta. Siellä ihminen tekee kaikkea sitä pahaa, mitä on maan päälläkin tehnyt, mutta ilman että mikään on enää rajoittamassa sitä. Tätä on iankaikkinen kuolema.

Elämä oN yHTEyTTä JUmalaaNSyy, miksi kristitty uskaltaa kuiten-kin kohdata kaiken tämän, on se, että hän tuntee lääkkeen siihen. Vastalääke kuolemaan on yhteys Jumalaan, ja siksi kristitty säilyy elossa, vaikka kuoleekin, niin kuin Jeesus itse sanoi: ”Se joka minuun uskoo, saa elää, vaikka kuoleekin” (Joh. 11: 25). Se, minkä synti turmeli fyysisesti, hengellisesti ja iankaik-kisesti, on korjattu taivaassa täysi-mittaisesti.

Siksi meidän ei tarvitse vähek-syä luomakuntaa tai fyysistä puol-tamme, vaikka ne ovatkin synnin turmelemia. Kaikki se korjataan tu-levassa maailmassa. Niin kuin Jee-sus nousi kuolleista ruumiillises-ti, niin herätetään meidätkin. Niin kuin hänen ruumiinsa oli erilainen kuin aiemmin, loistaen taivaallista kirkkautta, niin tulee meilläkin ole-maan.

Niin kuin siemen on erilainen kuin kukka, joka siitä kasvaa, niin on ylösnousemusruumiimme toi-saalta tämä oma ruumiimme, mut-

ta toisaalta kuitenkin paljon enem-män. ”Hän muuttaa meidän ruu-miimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaisek-si”, kirjoittaa Filippiläiskirje. Siksi ei viime kädessä haittaa, jos kropassa on yhtä tai toista vikaa täällä maan päällä. Taivaassa meistä tulee fyy-sisesti, psyykkisesti ja hengellisesti ehjiä ihmisiä.

Taivas on alkanut jo täällä maan päällä. Mitä lähempänä olemme Luojaamme, sitä todellisemmassa mielessä elämme täyttä elämää. Kun luottamus, ilo ja rakkaus val-taavat alaa ja parantavat haavo-jamme, koemme, että meistä vä-litetään, ja elämämme saa tarkoi-tuksen.

Ja kun kristitty kuolee, hän ei varsinaisessa mielessä kuole. Hän ei joudu eroon Luojastaan, vaan päinvastoin pääsee hänen luok-seen. Meidät Jumalasta erottava synti on kadonnut ikuisiksi ajoiksi, ja tulemme sellaisiksi, joiksi Juma-la meidät alunperin tarkoitti: hänen kaltaisikseen ja hänen kuvikseen.

Siksi teemme vain sitä hyvää, mihin meidät on tarkoitettu. Sil-loin rakastamme häntä yli kaiken.Hän saa olla silloin sillä paikalla, joka hänelle kuuluukin. Silloin ih-minen on siinä tilassa, johon hänet on alunperin luotukin ja jossa hän voi todellisimmassa mielessä olla onnellinen.

miTEN iHmiNEN PääsEE TaivaasEEN?Jeesus vastaa hyvin lyhyesti elä-mämme tärkeimpään kysymyk-seen: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu” (Mark. 16: 16).

Se, joka on kastettu, on liitetty häneen, vähän niin kuin avioliitto sitoo miehen ja vaimon yhdeksi. Se, joka pysyy tässä liitossa – seuraa häntä uskossaan ja elämässään – pääsee iankaikkiseen elämään.

Kysymyksiä:oNKo kuolemanjälkeistä elämää?millaisTa taivaassa on?ENTä helvetissä?

Raamatunkohtia:Ilm. 20:121. Tess. 4:17Joh. 11: 25Fil. 3: 21

Mitä kauemmaksi hän menee, sitä kylmempi, pimeämpi,

rakkaudettomampi ja rikkinäisempi hänestä tulee.

Rukous:Pyhä Jumala, auta kohtaamaan kuolemamme uskossa sinuun. Rukoilemme, ettei synnin tar-vitsisi tuhota omaa ja läheisten elämää. Varjele meidät uskossa loppuun saakka. Tule, Herra Jeesus!

37 13. 9.c Jes. 12: 1 – 14: 32

c 2. Kor. 13: 1 – 13

c Ps. 57: 1 – 12

c Sananl. 23: 9 – 11

”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” Matt. 11: 28

14. 9.c Jes. 15: 1 – 18: 7

c Gal. 1: 1 – 24

c Ps. 58: 1 – 12

c Sananl. 23: 12

Osoita minulle oikea palvelutehtäväni seurakunnassasi.

15. 9.c Jes. 19: 1 – 21: 17

c Gal. 2: 1 – 16

c Ps. 59: 1 – 18

c Sananl. 23: 13 – 14

Varjele, ettei yhdenkään vanhuksen tarvitsisi olla yksin.

16. 9.c Jes. 22: 1 – 24: 23

c Gal. 2: 17 – 3: 9

c Ps. 60: 1 – 14

c Sananl. 23: 15 – 16

Auta minua rakastamaan niin paljon, että pystyisin ottamaan riskin tulla hylätyksi.

17. 9.c Jes. 25: 1 – 28: 13

c Gal. 3: 10 – 22

c Ps. 61: 1 – 9

c Sananl. 23: 17 – 18

Vahvista minussa lapsenkaltaisuutta.

Ruskaretki Raamattuun, Espoo ja Helsinki 17.–19. 9.

18. 9.c Jes. 28: 14 – 30: 11

c Gal. 3: 23 – 4: 20

c Ps. 62: 1 – 13

c Sananl. 23: 19 – 21

Ohjaa tulevaisuuden valintojani.

19. 9.c Jes. 30: 12 – 33: 12

c Gal. 4: 21 – 5: 12

c Ps. 63: 1 – 12

c Sananl. 23: 22

Siunaa alkava viikkoni, täytä se johdatuksellasi.

Messun aihe: Jeesus voitti kuoleman.

20. 9.c Jes. 33: 13 – 35: 10

c Gal. 5: 13 – 26

c Ps. 64: 1 – 11

c Sananl. 23: 23

Kiitos, ettei pelastus ole kiinni teoista.

21. 9.c Jes. 36: 1 – 37: 38

c Gal. 6: 1 – 18

c Ps. 65: 1 – 14

c Sananl. 23: 24

Rohkaise minua käyttämään sekä kehittämään antamiasi lahjoja.

22. 9.c Jes. 38: 1 – 41: 16

c Ef. 1: 1 – 23

c Ps. 66: 1 – 20

c Sananl. 23: 25 – 28

Jeesus, anna motivaatiota opiskeluihin.

23. 9.c Jes. 41: 17 – 43: 13

c Ef. 2: 1 – 22

c Ps. 67: 1 – 8

c Sananl. 23: 29 – 35

Pyydänkö jatkuvasti syntejäni anteeksi Jumalalta vai itseltäni?

24. 9.c Jes. 43: 14 – 45: 10

c Ef. 3: 1 – 21

c Ps. 68: 1 – 19

c Sananl. 24: 1 – 2

Kiitos, että kaikki luotu on alun perin ollut hyvää.

25. 9.c Jes. 45: 11 – 48: 11

c Ef. 4: 1 – 16

c Ps. 68: 20 – 36

c Sananl. 24: 3 – 4

Kiitos syksystä. Kiitos lakastuvasta maasta, sen väreistä ja tuoksuista.

Ruskagospel, Kortesjärvi

26. 9.c Jes. 48: 12 – 50: 11

c Ef. 4: 17 – 5: 2

c Ps. 69: 1 – 18

c Sananl. 24: 5 – 6

Opeta minua kuulemaan, mitä henkesi opettaa Sinusta.

Messun aihe: Kristus on vahvin mahdollinen perustus.

38

27. 9.c Jes. 51: 1 – 53: 12

c Ef. 5: 3 – 33

c Ps. 69: 19 – 37

c Sananl. 24: 7

Auta minua pysähtymään sanasi eteen, kiireisenkin arjen keskellä.

28. 9.c Jes. 54: 1 – 57: 13

c Ef. 6: 1 – 24

c Ps. 70: 1 – 6

c Sananl. 24: 8 – 9

Opeta minua löytämään valoisia puolia vaikeistakin tilanteista.

29. 9.c Jes. 57: 14 – 59: 21

c Fil. 1: 1 – 26

c Ps. 71: 1 – 24

c Sananl. 24: 10 – 11

Jeesus, paranna haavoja ihmissuhteissa.

30. 9.c Jes. 60: 1 – 62: 5

c Fil. 1: 27 – 2: 18

c Ps. 72: 1 – 20

c Sananl. 24: 12

Pienennä minua, jotta tulisit suurem maksi minussa.

1. 10.c Jes. 62: 6 – 65: 25

c Fil. 2: 19 – 3: 4a

c Ps. 73: 1 – 28

c Sananl. 24: 13 – 14

Raota silmäni näkemään nykyistä selvemmin kurjuus ja sorto ympärilläni, jotta voisin toimia.

2. 10.c Jes. 66: 1 – 24

c Fil. 3: 4b – 4: 1

c Ps. 74: 1 – 23

c Sananl. 24: 15 –16

Herra, vahvista uskoani.

3. 10.c Jer. 1: 1 – 2: 30

c Fil. 4: 2 – 23

c Ps. 75: 1 – 10

c Sananl. 24: 17 – 20

”Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa.” Valit. 3: 23

Mikkelinpäivä!Messun aihe: Enkelit

39

RaamaTTU- Ja RUKoUsKalENTER iKoonnut Elisa Sirainen

36 6. 9.c Laulujen l. 1: 1 – 4: 16

c 2. Kor. 8: 16 –24

c Ps. 50: 1 – 23

c Sananl. 22: 22 – 23

”Sinä saat olla luottavalla mielellä, sillä toivo elää, olet turvassa. Voit nukkua levollista unta.” Job 11: 18

7. 9.c Laulujen l. 5: 1 – 8: 14

c 2. Kor. 9: 1 – 15

c Ps. 51: 1 – 19

c Sananl. 22: 24 – 25

Opeta minua iloitsemaan tänäkin päivänä taivaasta.

8. 9.c Jes. 1: 1 – 2: 22

c 2. Kor. 10: 1 – 18

c Ps. 52: 1 – 11

c Sananl. 22: 26 – 27

Kasvata minussa viisautta, tilannetajua ja luovuutta kertoa rakkaudestasi.

9. 9.c Jes 3:1 – 5:30

c 2. Kor. 11: 1 – 15

c Ps. 53: 1 – 7

c Sananl. 22: 28 – 29

”Hyvä on kiittää Herraa, laulaa ylistystä sinun nimellesi, Korkein.” Ps. 92: 2

Jatkoripari, Karkku 10.–12. 9.

10. 9.c Jes. 6:1 – 7:25

c 2. Kor. 11: 16 – 33

c Ps. 54: 1 – 9

c Sananl. 23: 1 – 3

Anna minulle taitoa ymmärtää läheisiäni eri elämäntilanteissa.

Pointti-kasvuleiri, Ryttylä 10.–12. 9.

11. 9.c Jes. 8: 1 – 9: 20

c 2. Kor. 12: 1 – 10

c Ps. 55: 1 – 24

c Sananl. 23: 4 – 5

Ota sydämestäni turha epävarmuus pois.

12. 9.c Jes. 10: 1 – 11: 16

c 2. Kor. 12: 11 – 21

c Ps. 56: 1 – 13

c Sananl. 23: 6 – 8

Kiitos, että olet suunnitellut minut tarkoituksella juuri tällaiseksi.

Messun aihe: ole murehtimatta turhia.

UPdaTE 6.9. – 3.10.

BiBlEPRayER

aNd

Jeesuksen tultua tutuksi avautuu Raamattukin entistä mutkattomammin. Tutustu häneen: varaa aikaa, kuppi kahvia ja Raamattu kouraan!


”Jumalan ohjeet ovat täydelliset, Herran sana on kirkas ja puhdas. Kuin kilpi

hän suojaa niitä, jotka hakevat hänestä turvaa.”

Ps. 18: 31

Nuotta 9 /2010 33

RUKoUsvälKKä

Rukousvälkkä pystyyn

Kuinka perustaa rukousvälkkä? Mistä saada neuvoa ja apua? Entä jos porukkaa ei tule paikalle? Koulujensa rukousvälkkiin osallistuneet nuoret pohtivat näitä kysymyksiä kesäl-lä Kansanlähetyksen Life10-leirillä.

KUKa TaHaNsa voi perustaa omaan kouluunsa rukousvälitunnin. Innolla ja positiivisella asen-teella pääsee jo pitkälle, mutta jotain muutakin tarvitaan. Eleri Vaihia, Jyri Maanpää, Katri Kan-tola, Olga Fuchs, Anna Tuominen ja Topias Tans-kanen eri kouluista ympäri Suomea jakavat omia kokemuksiaan ja rohkaisevat perustamaan rukousvälkän.

Katrin ja Jyrin kouluissa rukousvälkkä on toi-minut jo monta vuotta, mutta muille systeemi on melko uusi. Nuorten kouluissa kokoontuu yleen-sä viidestä kymmeneen oppilasta noin vartin verran kerran viikossa Raamatun, rukouksen ja keskustelun äärelle. Tampereen yhteiskoulun lu-kiossa innokkaimmat saapuvat paikalle jopa joka päivä. Kaikille rukouspiiriläisille välitunnin kestä-vä rauhoittumisen, yhteyden ja rukouksen hetki on tärkeä koulustressin keskellä.

– Sieltä saa rauhan koulupäivään, Topias Tanskanen toteaa ja selittää, että kyseinen aihe on heidän rukousvälituntinsa vakiorukous. Raa-matunkohtien lukeminen antaa uutta rohkeutta viedä evankeliumia eteenpäin.

miTEN RUKoUsvälKKä PERUsTETaaN?Syyslukukauden alku on erityisen hyvää aikaa perustaa kouluun rukousvälkkä. Haastateltavat

rukouksellaantavat arvokkaita neuvoja siitä, mitä on huo-mioitava, kun rukousvälitunnin järjestäminen omaan kouluun alkaa kiinnostaa.

Yhtä neuvoa nuoret pitävät muita selvästi tär-keämpänä: rukousvälkän aloittaminen tarvitsee aina rukousta. Yhdessä seurakunnan ja ystävien kanssa rukoilu antaa ideoita ja toivoa. Halukkaita kävijöitä on hyvä olla tiedossa jo valmiiksi. Seu-raava askel on mennä kysymään lupaa rehtorilta. Paikka ja aika täytyy sopia tarkasti, ja mainosta-misesta kannattaa myös keskustella.

Rukousvälkissä mukana olleet nuoret ovat ko-keneet mainostamisen tärkeäksi. Tapoja on mo-nia: mainosjulisteita voi levittää ympäri koulua ja koululehteen tehdä jutun. Useita oppilaita tavoit-

taa helposti myös kuuluttamalla koulun keskus-radiossa. Apua ideointiin voi saada netistä, seu-rakunnan työntekijöiltä ja uskonnonopettajalta.

Rukousvälitunnin nimissä voi myös järjes-tää erilaisia tempauksia. Cygnaeuksen lukiossa pääsiäisenä teipattiin pienien tukusta ostettujen suklaamunien käärepapereihin raamatunkohtia ja suklaamunia jaettiin ympäri koulua.

– Tempaus oli hullunhyvä, Olga Fuchs riemuit-see. – Parin viikon kuluttua ihmisillä oli vielä säi-lössä niitä lappusia.

älä laNNisTU, vaiKKa KUKaaN Ei TUlisiAloittaminen on usein haastavaa – sen ovat mo-net rukousvälkän perustajat kokeneet. Porukkaa ei ehkä ole tarpeeksi, ja ajankohta voi olla han-kala. Lannistua ei kuitenkaan kannata.

– Jumala tuo väkeä paikalle, vaikka alku on aina vaikeaa, rohkaisee Anna Tuominen.

Aluksi muiden ihmisten mielipiteet voivat pelottaa. Haastateltavien kokemuksen mukaan koulukaverit ovat suhtautuneet rukousvälkkiin enimmäkseen neutraalin välinpitämättömästi, mutta positiivista kiinnostustakin on ilmennyt. Opettajat ovat yleensä yhteistyöhaluisia.

– Rehtorimme pitää kaikesta, joka lähentää ihmisiä, Katri Kantola toteaa. Joskus uskonnon-opettaja on saattanut vierailla rukousvälkissä, ja Eleri Vaihian koulussa jopa opettajat ovat perus-taneet rukousvälitunnin.

Rukousvälkkä on loistava tapa viedä evanke-liumia ja saada voimia kouluarkeen.

– Keskellä päivää rukoilu uskovien koulu-kavereiden kanssa keventää huomattavasti koulunkäyntiä ja pitää uskoa yllä, Anna Tuomi-nen sanoo.

Teksti Anna-Riitta Metsalo Kuva Johanna Juupaluoma

ElERi vaiHia Mikkolan koulu, VantaaKaTRi KaNTola Kaustisen musiikkilukio, VaalaJyRi maaNPää Puolanmäen lukio, Turkuolga fUcHs Cygnaeus-lukio, JyväskyläaNNa TUomiNEN Lempäälän lukio, VesilahtiToPias TaNsKaNEN Tampereen yhteiskoulun lukio, Lempäälä

Keskellä päivää rukoilu uskovien koulukavereiden kanssa

keventää huomattavastikoulunkäyntiä ja pitää uskoa yllä.


Hyvä Kysymys

Yhteiskuntamme on täynnä pornoa. Sitä kuluttavat niin miehet kuin naisetkin, nuoret

ja vanhat. Pornoteollisuus on ko-van luokan bisnestä, jossa taustal-la on usein rikollisuutta ja valitet-tavasti myös ihmiskauppaa. Siinä liikkuvat isot rahat, ja kumma kyllä se on tuote, jota halutaan, kulute-taan ja ostetaan. Pornon kulutuk-seen on helppo jäädä kiinni, koska se koukuttaa.

Kristillisellä Koukussa pornoon -sivustolla on käyttäjien itsensä kertomia tositarinoita pornoriippu-vuudesta. Useilla heistä ensikoske-tus pornoon on tullut jo lapsena, ja kiinnostus pornoon on kasvanut yhä enemmän iän myötä.

Lopulta on huomattu, että ol-laan niin koukussa, ettei mikään

muu enää kiihota. Silloin riippuvuu-desta on tullut jo hallitsevaa.

Elämää HalliTsEvaa silmäNRUoKaaPorno koukuttaa yhtä lailla kuin al-koholi tai huumeet. Siinä siirrytään käyttämään yhä ”kovempaa tava-raa”, kun entinen ei enää riitä. Sillä on myös samankaltainen vaikutus: hetkellinen nautinto. Kun se hä-viää, jää paha olo.

Kaiken lisäksi porno vaikuttaa mieleen ja tulee ajatuksiin silloin-kin, kun ei halua. Riippuvuudesta, joka hallitsee ajatuksiakin, on vai-kea päästä eroon.

Kuitenkin länsimaisessa ajat - telutavassa porno nähdään vain harvoin ongelmana. Sen sijaan sitä tarjotaan ratkaisuksi yksinäisiin

MikäPORnOSSA

lemmenkipeisiin hetkiin, viihteeksi bileisiin tai virikkeeksi kuihtunee-seen seksielämään.

Tässä mennään kuitenkin jo pa-hasti harhaan. Porno on kaukana tosielämän seksistä ja luo vää-ristyneen kuvan niin omasta sek-suaalisuudesta kuin seksin tarkoi-tuksestakin.

Jumala on luonut seksuaalisuu-den lahjaksi miehelle ja naiselle. Tämä lahja huipentuu sukupuoli-yhteytenä avioliitossa. Seksi ei ole

vain omien halujen toteuttamista, vaan sen tarkoituksena on hyvä olo kummallekin. Hyvä olo kumpuaa rakkaudesta toista kohtaan. Tämä ei pornossa toteudu.

RiiPPUvUUdEsTa vaPaaKsiMiksi sitten joku on jäänyt pornoon koukkuun? Eri elämäntarinoissa on

on vikana?yhtäläisyyttä myös tässä. Pornosta on tullut hyödyke, johon paeta omaa yksinäisyyttä tai pahaa oloa. Rak-kaus ja hyväksymisen tunne ovat saattaneet puuttua elämästä tai niissä on koettu vastoinkäymisiä.

Ongelma onkin suuri parisuh-teissa, joissa puoliso on niin pahas-ti koukussa, ettei oma puolisokaan enää kiinnosta seksuaalisesti.

Raamatussa seksuaalisuutta ja sen tuottamia vääränlaisia hi-moja käsitellään selkeästi, eivät-

kä ongelmat näissä asioissa ole todellakaan uusia. Esi-merkiksi Matteuksen evan-keliumissa sanotaan selväs-ti: ”Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita hän-tä, on sydämessään jo teh-

nyt aviorikoksen hänen kanssaan” (Matt. 5: 28).

Kuten muistakin riippuvuuk-sista, myös pornoriippuvuudesta on kuitenkin mahdollista paran-tua Jumalan avulla. Rikkonaisina saamme rukoilla apua. Hän näkee sydämeen ja ajatuksiin, ja haluaa parantaa synnin rikkoman ihmisen.

Lopulta on huomattu, että ollaan niin koukussa, ettei mikään muu enää kiihota.

” Pornonkatselu alkoi viattomasti YouTuben vähän rivommilla pätkillä. Olen sitä paitsi ollut ihastunut jo vähän aikaa erääseen tyttöön ja toivon, että siitä ke-hittyisi jotakin. Jostakin syystä kuitenkin jatkoin pornon katsomista ja masennuin joka kerta”, kerrotaan yh-dessä elämäntarinassa Koukussa pornoon -sivustolla.

Toimittajan kommentti

KUN oliN 10-vuotias, törmäsin pornoon en-simmäisen kerran niin, että tiedostin, mitä se oli. Kouluumme olivat juuri tulleet uudet tieto-koneet, ja internet oli aivan upouutta ala-aste-

laisille lapsille. Tietysti kuuden-nen luokan poikia oli heti alkanut kiinnostaa, mitä kaikkea netistä löytyy, ja kokeilivat hakusanat kuten sex, pussailu, tissit jne.

Helppoahan se on arvata, mitä vastaan tuli. Kun kuuden-nen luokan atk-tunti oli ohi, oli meidän vuoromme. Kun menin nettiin, sieltä aukesivat juuri nämä sivut, joita pojat olivat katselleet. Muistan ajatelleeni, miten pääsen mahdollisimman äkkiä pois näiltä sivuilta, ettei opettaja näe. Itse totesin: ”Höh, tämä ei kiinnosta, onko netissä mitään oikeasti jännää?”

Yläasteella olin hurahtanut animeen ja mangaan. Katsoessa-

ni itselleni uusia animesarjoja porno tuli taas yl-lättäen puun takaa esiin muka viattoman anime-homopornon muodossa. Jälleen kerran porno oli ujutettu sellaiseen muotoon ja paikkaan, etten itse pystynyt vaikuttamaan siihen, mitä silmieni eteen tulisi. Koin saman pettymyksen kuin inter-netin kanssa muutama vuosi aiemmin: tämä ei ole sitä, mitä halusin nähdä.

Kumpikaan tapaus ei jättänyt traumoja, vaan ainoastaan tunteen: miksi kaikki kiva pitää pilata?

Koukussapornoon.com on Suomen ensimmäinen kristillinen sivusto, jonka tarkoituksena on antaa apua pornoriip-puvuudesta kärsiville. Sivuston tehtä-vänä on nostaa esille aiemmin tabuna pidetty aihe ja välittää tietoisuutta on-gelman olemassaolosta. Koukussapor-noon.comin kautta voi hakea esimer-kiksi sielunhoidollista keskusteluapua.

Apua saa myös samankaltaiselta eng-lanninkieliseltä xxxchurch.com-sivuilta.

Ilmoitt autumiset: www.opko. /ripari(09) 612 9940 | ripari@opko.

Vihdin Enä-Sepässä

Alkujakso 6.-8.5., kon rmaati o 18.6.Mukana mm. Jussi Mietti nen ja Olli LehmonenHinta 295 e

Elämysrippileiri 9.-18.6.

2011

Ilmoitt audu: (09) 612 9940 | ripari@opko.

Tunnelmia aiemmilta leireiltä: opko. /ripari

VARAA PAIKKASI NYT!

Vuokatinrannan riparitRiparikaverit ympäri Suomen, mahtavat maisemat, monipuolinen opetus ja opetusmenetelmät, antoi-sat keskustelut elämän suurten kysymysten äärellä tekevät Vuokatinrannan ripareista suosittuja vuodesta toiseen. Valittavana kaksi leiriä: 7.–18.6. ja 26.7.–6.8.

Lapin leiririppikouluLumoava luonto ja aito ystävyyden kokemus eivät hevin unohdu. Leiri toteutetaan Tuntsan ja Värriön tunturialueella. Majoitus kämpissä ja vaellusosuudella teltoissa. Varusteita mahdollisuus lainata. Alkujakso Raamattuopistossa Kauniaisissa 18.–20.3., Lapin matka 25.7.–5.8.

MusaripariOpetuksen lisäksi teemarippikoulussa soitetaan, lauletaan ja hyödynnetään musiikkia oppitunneilla ja työpajoissa. Alkujakso 14.–16.1., leirijakso 19.–26.2.

Kellonkartanon rippileiriPerinteikäs Kellonkartanon rippileiri Haukiputaan Kellossa. Alkujakso toukokuussa ja kesän leirijakso 1.–9.7.

Lisätiedot: Suomen Raamattuopisto Helsingintie 10, 02700 Kauniainen, puh. (09) 512 3910, [email protected], www.sro.fi/nuoret

Riparit2011

Teksti Johanna JuupaluomaKuva IStockphoto


Koonnut Anni Virtanen Lähetä uutisvinkki Nuottaan osoitteeseen [email protected]

KoTimaasTa

maailmalTa

Pastori murhattu dagestanin osavaltiossa venäjälläPastori Artur Suleimanov ammuttiin kuoliaaksi 15.7. hänen ollessaan il-lalla poistumassa kirkosta. Hyökkää-jien henkilöllisyydestä ei ole tietoa. Ampumista edeltäneillä viikoilla mediassa kuitenkin pyydettiin ihmi-siä ryhtymään toimiin Suleimano-vin suhteen, koska hän toimi ”liian aktiivisesti”.

Suleimanov tunnettiin alueen suurimman protestanttisen seura-

Johannes Kastajan jäänteet BulgariastaArkeologijoukko väittää löytäneensä Johannes Kastajan maalliset jään-teet. 400-luvun luostarin kaivauksis-sa Bulgariassa luostarista löytyi py-häinjäännösastia, joka sisälsi pää-kallon, käden ja hampaan. Astian kaiverrus ja luostarin historia viit-taavat siihen, että kyseessä todella

voisi olla Johannes Kastajan pyhäin-jäänteet. Kyseisten jäänteiden tosin väitetään löytyvän jo tuhansista kirkoista ympäri maailmaa.

Markuksen evankeliumi kertoo Herodes Antipaan mestauttaneen Johannes Kastajan ja antaneen tä-män pään Herodiaan tyttärelle. Tytär lahjoitti pään edelleen äidilleen. Jäännösten ajoittaminen ja tarkem-

pi tutkiminen on kuitenkin vasta aluillaan, joten arvailua varmempaa tietoa jäännösten alkuperästä ei vielä ole.

www.fleim.fi

Kielillä puhuva Katy PerryKuuluisa laulaja Katy Perry kertoo kasvaneensa uskovassa perheessä, jossa kielilläpuhuminen oli täysin

vaiNoTUN KiRKoN UUTisiakunnan Hosanna Christian Churchin perustajana. Toiminta alkoi pienestä rukousryhmästä, mutta on kasva-nut nykyisin noin tuhannen hengen seurakunnaksi. Lisäksi Suleimanov toimi muslimien parissa tavoittaen heitä menestyksekkäästi.

www.compassdirect.org

Pakistanin kristityt ahtaallaMenneenä kesänä Pakistanista on tullut useita uutisia kristittyjen vainoista. Pakistanissa on voimas-

sa tiukka jumalanpilkkalaki, jonka rikkomisesta rangaistaan vankeu-della tai jopa kuolemalla. Kyseinen laki saattaa kristityt heikkoon ja vaikeaan tilanteeseen. Kesän aikana kristittyjä on muun muassa uhkail-tu, ammuttu, heitetty kranaateilla, kidnapattu, raiskattu, otettu orjiksi ja pahoinpidelty. Syynä on pääosin kristittyjen haluttomuus kääntyä muslimeiksi.

Kristittyjen vainot ovat arkipäivää maassa, jossa on maailman toiseksi

suurin muslimiväestö. Kristittyjen on vaikea saada töitä Pakistanissa, ja lain rikkomista on jopa kristilli-sestä uskosta puhuminen julkisesti. Jumalanpilkkalain nojalla syytteiden nostaminen kristittyjä vastaan on hyvin yleistä.

www.seurakuntalainen.fi

Helluntaiseurakunta sai sakot saastuttamisestaNew Life -helluntaiseurakunta Valko-Venäjän Minskissä määrättiin heinä-

JA Mää

Kirkon Ulkomaanapu tukee PakistaniaNoin tuhannen arvioidaan kuolleen ja jopa miljoona ihmistä tarvitsee apua Luoteis-Pakistanin tulvien johdosta. Teitä, rautateitä, siltoja ja koteja on tuhoutunut sekä rankka-sateet ja ukkoset ovat aiheuttaneet maanvyörymiä ja sähköiskuja. Kai-ken lisäksi myös tietoliikenneyhtey-det tuhoalueelle ovat poikki, joten tuhojen määrää ei voida kunnolla arvioida.

Kirkon Ulkomaanapu on myön-tänyt tulvien uhreille 50 000 euroa katastrofirahastostaan. Välittömänä hätäapuna Pakistaniin toimitetaan ruokaa, puhdasta vettä, hygienia-tarvikkeita, telttoja ja moskiittoverk-koja. Apu kanavoidaan perille ACT- allianssin, eli kirkollisten kehitys-

normaalia. Todennäköisesti tästä syystä kielilläpuhuminen on säilynyt täysin normaalina myös nykyään Perryn elämässä. ”Se on salaista, suoraa rukouskieltä Jumalalle”, hän kertoo.

Uskovien vanhempien ansios-ta Perryn lapsuudenelämää täytti gospelmusiikki ja kristilliset leirit. Hänen uransakin sai alkunsa jo

ja humanitaaristen järjestöjen kan-sainvälisen kattojärjestön kautta.

www.pod.fi

vihkimispakkoa pidetään huonoimpana vaihtoehtonaPiispa Eero Huovisen mielestä kir-kon tulisi harkita vihkimisoikeudes-ta luopumista, mikäli sukupuoli-neutraali avioliitto tulee voimaan uuden avioliittolain myötä.

Professori Pentti Lempiäisen mu-kaan on väärin, jos kirkko pakote-taan vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Lempiäinen ei kuiten-kaan näe dramaattista muutosta, jos Huovisen esittämä malli toteu-tuisi. Parin halutessa liiton siunaus tapahtuisi kirkossa, mutta kaikki parit vihittäisiin maistraatissa.

Nykyiseen vihkimysoikeuteen

Mikäli kirkko luopuu vihkimisoikeudestaan, on kaikkien avioon aikovien tehtävä kierros maistraatin kautta.

Kuumuus koetteli myös kirkon työntekijöitäVaikka moni menneen kesän hel-teissä vähensi ja kevensi vaatetus-taan, säilyi siitä huolimatta evan-kelis-luterilaisten pappien pukeutu-misväri mustana. Sen lisäksi papil-listen tunnusten oli oltava näkyvissä täysin normaalisti. Kuumalla säällä sentään messukasukan sai jättää pois, ja lyhythihaisen papinpaidan-kin saattoi valita.

Myös urkuparvella nousi lämpö-tila korkeaksi, mikä kiusasi kant-toreita. Kanttorien onneksi heidän pukeutumisensa on kuitenkin va-paampaa kuin joitakin vuosikym-meniä sitten.

www.evl.fi

lapsuudessa, jolloin hän jakoi todis-tustaan ja äänitti lauluja kristillisen levy-yhtiön kanssa.

Nykyään laulajan tuotanto ei ole hengellistä. Ihmiset kiinnittä-vät huomiota siihen, miten pastorin tyttärestä tuli hieman yliampuva poptähti.

www.christianheadlines.com

saasteet ovat olleet maaperässä jo ennen kuin seurakunta osti tontin. Myös Forum 18 -edustajien tekemien havaintojen mukaan tämä on totta.

Seurakunnasta kirjoittamassaan virallisessa raportissa kaupungin ympäristöviranomainen väitti las-ten leikkipaikan ruohon vahingoit-tavan ympäristöä. Sen sijaan 500 metrin päässä sijaitseva jätekasa ei tuntunut kiinnostavan viranomaisia lainkaan.

www.stefanus.fi

kuun lopussa maksamaan väitetys -tä ”ympäristön vahingoittamisesta” suuret sakot. Aiempien sakkojen ja valtiolle menevän oikeudenkäynti-kulujen hyvityksen kanssa makset-tavaa on 265 750 000 Valko-Venäjän ruplaa eli noin 68 250 euroa.

Seurakunnan asianajaja Sergei Lukanin Forum 18:sta kertoo, että seurakunta ei aio maksaa sakko-jaan. Lukaninin mukaan seurakunta on pitänyt tontin ja rakennuksen hyvässä kunnossa ja mahdolliset

on tuotu julkisessa keskustelussa esiin useita näkökulmia. Jotkut pitä-vät nykyistä käytäntöä ahdasmieli-senä ja väestöryhmiä syrjivänä.

Lempiäinen kuitenkin muistut-taa, että Raamatun opetuksen mu-kaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, minkä vuoksi kirkko on pidättyväinen samaa sukupuolta olevien liittojen vihkimisessä.

www.seurakuntalainen.fikuva SXC / Benjamin Earwicker

Nuotta 9/2010 37

HaRTaUsHaRTaUs

Menestymis- paineessaTREENEissä TäyTyisi loisTaa, että saa paikan tulevaan edustus-ryhmään. Jostakin tarvitsisi kääriä rahat uutta puhelinta ja farkkuja varten. Kouluarvosanoja täytyisi parantaa ja sille Facebookin profiili-kuvalle pitäisi lopulta tehdä jotakin.

Elämä on usein yhtä menestymispaineessa tarpomista. Aina on joku mittaamassa tai arvioimassa suorituksia. Kaikki tuntuu olevan kiinni siitä, kuinka hyvin onnistun tai miltä näytän. Taustalla jyskyt-tää pelko epäonnistumisesta ja siitä, ettei riitä tai mahdu mukaan porukkaan. Pelkkä ajatus tästä kabareesta uuvuttaa.

Jeesuksella on tarjota kovin toisenlainen vaihtoehto oravan-pyörässä juoksemiselle:

”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” Matt. 11: 28.

JEEsUs Ei TaRJoa kikkavitosta siihen, miten menestyä elämässä jatkossa paremmin. Hän tarjoaa täysin uutta elämää, jossa asiat ei-vät ole enää kiinni sinun onnistumisistasi vaan hänestä. Jeesuksen tarjoa ma lepo on paljon enemmän kuin hyvin nukutut yöt tai pako-paikka menestymispaineiden keskellä.

Jeesus antaa rauhan koko elä-mään. Sen ovat saaneet kokea to-deksi lukemattoman monet ihmiset niin 2000 vuotta sitten kuin tänään-kin. Menestymispaine vaihtuu elä-mään levosta käsin: tiedän minne olen elämässäni matkalla ja kenen kanssa saan sitä kulkea.

Jeesuksen tarjoamasta levosta on hyvä ponnistaa odotusten ja suoritusten viidakkoon. Tähän Jee-sukseen kannattaa ehdottomasti tutustua paremmin!

Mika FalkKuvat SXC / Christophe Libert

ja Mika Falkin albumi

HBHB:n kantavat voimat Antti

Niskala ja Johanna Aalto-nen ovat innoissaan uuni-

tuoreesta julkaisusta Pääkallo-paikka. Kyseinen albumi on melo-dista metallia soittavan bändin neljäs suomenkielinen pitkäsoitto. Toinen albumi Enne on käännetty myös englanniksi.

Uusin albumi on Antin ja Johan-nan mielestä helposti lähestyttävä ja mielenkiintoinen, vaikka siitä ei löydäkään yhtenäistä linjaa.

– Odotamme levylle hyvää vas-taanottoa, he kertovat.

Levyn tekemiseen jokainen HB:sta antoi oman panoksensa ja demotukset saatiin valmiiksi jo loka-marraskuussa viime vuonna. Kaikki äänityksissä ei Johannan ja Antin mukaan mennyt täysin niin kuin oli suunniteltu, mutta suu-remmilta väännöiltä ja käännöiltä säästyttiin.

– Aika rutiinilla tämä äänitys on mennyt, Antti toteaa.

golgaTa, PääKalloPaiKKaLevyn nimi Pääkallopaikka tar-koittaa Golgataa, eli paikkaa, jossa Jeesus ristiinnaulittiin ja jossa hän

sovitti syntimme. Pääkallopaik-ka muistuttaa Jeesuksen verestä, joka vuosi Golgatalla. Nimi valittiin yksinkertaisesti siitä syystä, että

Asfalttisoturikin hiljentääPääKALLOPAiKALLE

gosPEl

Teksti Susanna SarimaaKuva Martti Pyykönen

Teksti Johanna JuupaluomaKuva Daniel Taipale

levyllä on samanniminen kappale.– Nimi sopii myös musiikkityy-

liimme, Antti jatkaa.Antilla ja Johannalla on omat

suosikit levyn biiseistä. Johannaa sykähdyttävät eniten hitaammat kappaleet. Anttiin iskee parhaiten Herralle kiitoksen jatko-osa.

Pääkallopaikka ei tule jäämään HB:n viimeiseksi albumiksi, koska tulevaisuuden varalle on jo suun-nitelmia. Piikki lihassa -levy tul-laan myös kääntämään englannik-si. Kertooko tämä siitä, että HB:n levytyskieli olisi vaihtumassa suo-mesta englantiin?

– Molemmilla kielillä aiomme tehdä musiikkia. Suomi on yhä päälähetyskenttämme, Antti ja Jo-hanna vakuuttavat.

– Kaikki keikat ulkomailla otam-me silti ilolla vastaan, Antti kertoo.

UsKoN vaRassa ETEENPäiNTästä eteenpäin kaikki on Herran kädessä, ja hän parhaiten tietää HB:n jatkosta. Uskon varassa on tämä yksi Suomen suosituimmis-ta gospelbändeistä tähänkin asti kulkenut. Nuorten uskonelämään Antilla ja Johannalla on myös roh-kaisun sanoja:

– Kesällä on monilla ollut help-poa olla uskossa leireillä ja tapah-tumissa, mutta uskalletaan näyt-tää väriä nyt taas koulussakin ja kertoa Jeesuksesta, Johanna kan-nustaa.

– Itseäni usein jännittää nähdä vanhoja ystäviä, vaikka he tietäisi-vätkin uskostani ja gospelbändistä. Mutta olen oppinut, että pelko on yleensä vain korvien välissä, Antti miettii.

Suomiräppäri Ruudolf ja raskasta gospelia soittava HB ovat tuttuja nimiä gospelpiireissä, ja he ovat kummatkin julkaisseet uuden levyn. Jotain muutakin tapahtuu: miksi HB kääntää musiikkiansa lisää englanniksi ja Ruudolf keskeyttää keikkailemisen?

RUUdOLfKeikkoja on Ruudolfilla eli

Rudy Kulmalalla riittänyt, niin ennen elokuussa ilmes-

tynyttä Asfalttisoturin viimeinen hidas -levyä kuin sen jälkeenkin. Viime kuukaudet Ruudolf on vain odottanut, että jo keväällä valmiik-si saatu levy ilmestyisi. Nyt odo-tus on päättynyt, mutta edessä on uusia jännityksen aiheita, sillä hän on parhaillaan lähdössä Jenkkeihin.

Rudy on rohkeasti uskossa, ja hänen musiikkinsa tunnetaan myös maallisella puolella. Hänen mieles-tään usko on vaikuttanut vain po-sitiivisesti uraan. Ainoastaan suu-ret radiokanavat ovat saattaneet joskus suhtautua nihkeästi hänen musiikkiinsa.

– Ei näitä levyjä olisi olemassa ilman Jumalaa, näkyihän se jo en-simmäisten levyjeni Vaimo ja Dou-

peimmat Jumala seivaa kohdilla.Vaikka suuret radiokanavat suh -

tautuisivatkin kielteisesti Ruudol-fin musiikkiin, on hänellä itsellään kokemusta radiojuontajana olemi-sesta Basso-radiosta, jossa hän oli viime kesänä kolme viikkoa töissä. Mies ei kuitenkaan aio radiojuonta-jaksi, vaikka sekin näyttää häneltä luonnistuvan.

lEiKKii asfalTTisoTURiiRäpille tyypillisesti Ruudolf leikit-telee tälläkin levyllä lainauksilla ja intertekstuaalisilla viittauksilla. Esimerkiksi asfalttisoturi-nimeen Ruudolf on törmännyt ensimmäi-sen kerran 1980-luvun Mad Max – Asfalttisoturi -elokuvan yhteydes-sä. Wu Tang Klan on todellakin Ru-dyn mielestä yksi parhaimmista räp-kokoonpainoista, kuten hän

www.hbmusic.net

Kesällä on monilla ollut helppoa olla uskossa leireillä

ja tapahtumissa, mutta uskalletaan näyttää väriä

nyt taas koulussakin ja kertoa Jeesuksesta.


Asfalttisoturikin hiljentääPääKALLOPAiKALLE

le vylläkin mainitsee. Tosin hän ei allekirjoita tätä parhaimmaksi, vaikka pitääkin vanhasta kunnon jenkkiräpistä.

– Viimeiseen kymmeneen vuo-teen ei ole tehty sellaista räppiä, jota kuuntelisin, Ruudolf toteaa.

Rudyn mielestä nykyisen suo-miräpin ongelmana on, että uudet suomiräppärit ovat ainoastaan kuunnelleet toisia suomalaisia räp-päreitä, ja siksi räppi ei kehity.

– Nykyisestä suomiräpistä ei sais edes kahdeksi tunniksi kuun-neltavaa soittolistaa, hän kritisoi.

yHdEKsäN KUUKaUTTaKeikkailu jää tauolle, kun Rudy suun taa vaimonsa kanssa yhdek-säksi kuukaudeksi Yhdysvaltoihin. He menevät opiskelemaan pohjois-kalifornialaiseen raamattukouluun,

jossa raamattuopetusta on neljänä päivänä viikossa ja viisi tuntia päi-vässä.

– Vaimon kanssa oltiin suunni-teltu tällaista jo kauan, ja nyt tuli sopiva hetki. Ei ollut kuitenkaan tarkoitus, että levyn ilmestyminen ja lähtö olisivat samanaikaisesti. Itse asiassa se olisi ollut varsin tyh-mä suunnitelma, hän kertoo.

Rudy toivoo, että raamattukou-lulla olisi vaikutusta hänen jumala-suhteeseensa. Hän myöntää, että Jumala-asioille pitäisi tehdä jotain, ja turhaan hän ei aio Yhdysvaltoi-hin asti mennä. Suomeen Ruudolf tulee käymään, jos keikkatarjouk-sia tulee tarpeeksi, jotta valtame-ren yli kannattaa lentää.

– Jos noin kauas lähtee, niin ei sinne vain shoppailemaan mennä, Rudy päättää.

Petri Kosonen: Valloita sydämeni

Vuosituhannen alkupuolella muutaman livelevyn tehneen Petri Kososen ensimmäinen studioalbumi kuulostaa hy-vältä. Kososen tekemät laulut ovat melodisesti rikkaita,

mutta kuitenkin sopivan helppoja, jotta niihin voi yhtyä mukaan laulamaan.

Hyvin tehty suomenkielinen ylistysmusiikki saattaa olla vieras käsite, mutta tämä äänite antaa suuntaa muille vastaavaa suunnittelevil-le. Tietenkin tämä toimii parhaiten livenä, itse mukana osallistuen, mutta näin saadaan uusia lauluja helposti esiteltyä suurellekin joukolle.

Joidenkin laulujen teksteissä on sellainen puoli, että ne avautuvat parhaiten niille, jotka osaavat jo puhua ”kristittyä”. Se, ettei tiedä sanojen sisältöä, saattaa aiheuttaa ulkopuoli-suuden tunnetta. Kyseessä voi olla myös sellaisten sanojen tai asioiden käyttö, mistä ei usein kuule perinteisessä suomenkielisessä gospelmusiikissa.

Sana ylistysmusiikki sai ennen helposti näppylöitä aikaan monessa suunnassa, mutta nyt on jo aika ottaa myös tätä laulustoa mu-kaan rikastuttamaan seurakuntaelämää. Jos ei rippikouluun, niin ainakin jo nuoren seurakun-nan ohjelmistoon. Rohkeasti vain kaikki teke-mään uusia lauluja seurakunnan rakennuk-seksi ja yhteyden luomiseksi!

Light up Lion: Større er du Gud

En voinut välttyä euroviisu-tunnelmalta kuunnellessani tanskalaisen ylistysbändin Light up Lionin esikoislevyä. Miksi? No siksi, että tietenkin enimmäkseen äidinkielellään laulavan yhtyeen tekstit näin levyltä vain kuultuna kuu-

lostavat tanskalaiselta euroviisulta. Tietenkin kehnolla ruotsin kielen osaamisellani erotan kappaleiden nimiä, mutta kun tanskaa laule-taan, ei ”ruotsin puhuminen kuuma peruna suussa” -tyylinen tanskan kielen osaaminen vie kovin pitkälle.

Neljän laulajan ja bändin sointi on kivasti tuotettua. Äänimaisemassa on tilaa hienosti kaikille yhdeksälle. Kuulostaa siltä, että tämä(kin) porukka on Hillsonginsa kuunnel-lut. Samantyylisiä sovitusratkaisuja ja soundi-valintoja löytyy niin sieltä kuin täältäkin.

Äänite on perushyvä kokonaisuus. Jos ym-märtäisin tanskaa paremmin, voisin kertoa jo-tain teksteistäkin. Hyvä asia on se, että tällais-ta ylkkämusaa saavat tanskalaiset kuunnella omalla äidinkielellään, eikä englanniksi tai hassusti tanskannettuna.

lEvyTLeevi Helo

www.monsp.com/ruudolf

Nykyisestä suomiräpistä ei sais edes kahdeksi tunniksi

kuunneltavaa soittolistaa.

Nuotta 9 /2010 39

lEffa

Anita Ruokolaisen elämää värittävät näytelmät, käsi-kirjoitukset, draamat ja harjoitukset. Aina elämä valkokankaallakaan ei ole onnellista, vaan näytteli-jänä joutuu tulkitsemaan myös vakavia asioita.

– ENsimmäiNEN roolini oli seit-semänvuotiaana nuorisoteatterin Lumikki-näytelmässä, jossa isosis-koni oli mukana, Anita valottaa.

Muutaman vuoden kuluttua Ani - ta lähti itsekin nuorisoteatteriin ja viihtyi siellä peruskoulun loppuun saakka.

Anitan kipeät roolit– Se oli mukavaa ja aloin in-

nostua teatterista yhä enemmän. Lopulta päädyin opiskelemaan Helsinkiin Kallion ilmaisutaidon lu-kioon, josta kirjoitin ylioppilaaksi keväällä, Anita kertoo.

Parhaillaan Anita viettää väli-vuotta tehden töitä ja haaveillen reissaamisesta. Anita aikoo kui-tenkin hakea teatterikorkeakou-luun ja toteaa, että näytteleminen tulee aina olemaan jollain tavalla osana elämää.

Anitan mielestä näyttelemises-sä käsitellään aina ihmisyyttä, ja ihmisen sielunmaisemasta tutki-taan syvällisiä ja tunteisiin liittyviä osa-alueita.

– Olen usein miettinyt, mikä on motiivini näyttelemiseen. Olen päätynyt tulokseen, että se on se, mitä näyttelemisellä pääsee välit-tämään. Ja tietenkin se, että se on puhtaasti hauskaa, Anita kertoo.

KoUlUKiUsaamiNEN voi TaPPaa Kesän kynnyksellä Anita osallis-tui Nuotan joukkueessa Uneton 48 -lyhytelokuvakilpailuun. Anita näytteli Torni-lyhytelokuvan pää-

anitan kolme pointtia kristillisen elokuvan hiomiseksi:1. Edes yksi ydinporukka,

jolla on innostusta ja näkyä panostaa elokuvan tekoon.

2. Oikea henki. Motiivina elo ku-van tekemisen lisäksi on halu tehdä hommaa Jeesukselle.

3. Kunnianhimoisuus. Täytyy murtaa kristillisen elokuvan stereotypiat ja tehdä raikasta sekä hyvälaatuista elokuvaa.

Teksti Martti Pyykönen, kuva Nuotta.com

osassa kiusattua tyttöä, joka mel-kein tekee lopulta itsemurhan.

Tornin tarkoituksena on nos-taa esille nuorten pahoinvointia ja sitä, kuinka se voi ajaa nuoren itse-tuhoisiin ajatuksiin unohtamatta kuitenkaan evankeliumin auttavaa sanomaa. Välillä kiusaaminen on niin näkymättömissä ulkopuolisten silmistä, ettei sitä huomaa kukaan muu kuin uhri itse.

– Projektissa innosti se, että teim- me kristillistä elokuvaa. Se tuntui

todella hyvältä. Meidän ryhmä oli energinen ja kokemus oli antoisa, vaikkakin raskas. Nopeasta aika-taulusta johtuen kohtauksiin luo-tiin usein vielä jopa kuvausvaihees-sa, Anita summaa kokemustaan.

Vaikka Torni-elokuva karsiutui kymmenen parhaan jou - kosta pois, pääsi Anita kilpailussa paljon itse elokuvaa pidemmälle. Hänet asetettiin ehdol-le parhaasta naispää-osasta. Ehdolle ase-tettujen kolmikko oli kova ja Anita hävisi kilvan lopulta Henna Tanska-selle, joka tunnetaan muun muas-sa Salattujen elämien näyttelijänä.

aRvomaailma TiUKillaKristittynä on tehtävä usein valin-toja, joista uskova näyttelijäkään ei ole vapaa.

– Näyttelijän työ on moraalil-taan vaikea, ja arvomaailma on tiukilla. Jotta pärjäisi ja saisi töitä, pitäisi olla valmis mihin vaan. Sitä en halua, koska en tahdo tehdä it-seni kustannuksella mitään huo-noa, Anita pohtii.

Nyt Anita tähdittää Minna-hah-moa elokuun puolivaiheilla ensi-iltansa saaneessa Sisko tahtoisin jäädä -elokuvassa. Mukana ole-minen elokuvassa, joka on notee-rattu ulkomaillakin, on kiistämättä merkittävä saavutus. Tässäkin elo-kuvassa Anitan roolihahmo kamp-pailee vaikeiden asioiden keskellä niin kuin Tornissakin.

– Elokuva kertoo nuorten tyt-töjen pahoinvoinnista ja kapinoin-

nista. Siitä kertominen on mielestäni arvokas asia. Kuitenkin tämä kaikki kulminoituu mi-nun näkökulmasta-ni katsottuna uskoon, koska se on vastaus

kaikkeen siihen pahaan oloon, Ani-ta päättää.

Jotta pärjäisi ja saisi töitä, pitäisi olla

valmis mihin vaan.

Olen usein miettinyt, mikä on motiivini näyttelemiseen.


Katso

Torni-lyhytelokuva

koulukiusaamisesta:


Teksti Martti Pyykönen, kuva Futurefilm.fi

11. 9. 2001 New Yorkin WTC-tornit luhistuivat. Tuosta iskusta alkoivat sotilaalliset operaatiot Lähi-idässä, joita puidaan edelleen. Islam ja ter-rorismi tulivat puheenaiheiksi, mutta niistä puhuttiin varovasti, ja tanska-laisen pilakuvakohun jälkeen niille ei ainakaan uskallettu nauraa, kunnes...

Kävin katsomassa Four Lions -elokuvan heinäkuun lopulla. Etukäteen sitä mai-nostettiin ”sarkasmia tihkuvana musta-

na komediana fanatismista”. Tunnelmat lippuja ostaessani olivat hieman sekavat. Elokuva pi-lailisi kahdella 2000 -luvun ”pyhimmistä tabuis-ta”. Islamilla ja terrorismilla ja kaiken huipentu-mana näiden yhdistelmällä!

Voisiko elokuva onnistua tässä siten, että ohjaaja saisi hyvillä mielin jatkaa elämäänsä myös ensi-illan jälkeen?

THis is HUmoUR...Viisi englantilaisessa lähiössä asuvaa muslimia, joista yksi on brittiläinen käännynnäinen, päät-tävät hyökätä brittiläistä yhteiskuntaa vastaan ja haluavat radikalisoida maltilliset muslimit

pyhään sotaan. Pommi-isku-suunnitelmien kohteina

ovat McDonald’s-ravin-

ei nauratakaanFour Lions

tolat, kondomeja myyvät apteekit, kebabravin-tolat ja moskeijat. Kyllä – moskeijat.

Ryhmän viidestä jäsenestä neljä ovat tyhmiä kuin saappaat, mutta yksi heistä yrittää raivoi-sasti johtaa viisikkoa kohti paratiisia. Ryhmä-dynamiikka rakoilee ja fiksuimmankin terroris-tin kohtalo on sortua Mr. Bean -tyyliseen ko-hellukseen, muun muassa tappamalla Osama bin Laden pitelemällä olalta laukaistavaa sin-koa väärinpäin ja laukaisemalla raketti selkän-sä taakse.

TRagEdiaaElokuvan loppua kohti huumori häviää ja kat-sojan eteen avautuu karu tragedia. Ryhmä te-kee pommi-iskun Lontoon maratoniin pukeutu-neena pelleksi, strutsicowboyksi, Turtlesiksi ja Cookie Monster -hahmoksi. Pellen hermot pet-tävät: hän yrittää antautua poliisille räjäyttäen vahingossa itsensä ja poliisin. Cookie Mons-terin tarkka-ampujat yrittävät eliminoida am-puen vahingossa sivullisen Wookie-hahmoksi pukeutuneen miehen.

Turtles räjähtää hänkin vahingossa ja jäl-jelle jääneet strutsicowboy ja Cookie Monster koettavat löytää toisensa peruakseen tehtävän. Strutsicowboy räjähtää vieden mukanaan nipun poliiseja ja kebabravintolan omistajan.

Lopulta yksin jäänyt Cookie Monsteriksi pu-keutunut ”fiksu” tajuaa tilanteen mahdotto-muuden ja syöksyy läheiseen apteekkiin rä-

jäyttäen itsensä siellä. Jäljellä ei ole enää san-karuutta, vain ahdistusta.

Elokuvan loppuessa tilanne on hämmentä-vä. Tuttu puheensorina ei teatterissa ala. Ihmi-set poistuvat hiljaa ja vaivaantuneena. Naura-minen ei ollutkaan hauskaa.

1. PiET. 2:11–25Filmi antoi ajateltavaa. Islamia pitää voida kri-tisoida, sitä tulee tutkia ja siitä on voitava va-paasti puhua. Kristittyinä olemme tottuneet siihen, että yhteiskunta hihittelee neitsyt Ma-rialle ja piirtää pilakuvia Jeesuksesta. Pilkallinen nauraminen ei sovi kuitenkaan ihan kaikkeen. Apostoli Pietari kirjoittaa 1. Piet. 2: 17: ”Osoitta-kaa kaikille arvonantoa, rakastakaa uskonvel-jiä, pelätkää Jumalaa, kunnioittakaa keisaria.”

Myös islaminuskoiset kuuluvat Pietarin osoittamiin kaikkiin. Uskonveljiä he eivät ole, mutta arvonantomme he silti Jumalan luomina ihmisinä ansaitsevat. Luvun lopussa apostoli Pietari käskee seuraamaan Jeesuksen esimerk-kiä: ”Häntä herjattiin, mutta hän ei vastannut herjauksella, hän kärsi, mutta ei uhkaillut, vaan uskoi itsensä oikeamielisen tuomarin haltuun” (1. Piet. 2: 23).

Tämä on ohjeeksi ja käskyksi meille annettu. Vaikka meitä herjataan, me emme saa herjata. Emme uhkailla, vaan uskoa itsemme Jumalan haltuun ja hoitoon. Hän kääntää kaiken par-haaksemme – ennemmin tai myöhemmin.

SPOILER-varoitus!

Jutussa käsitellään

elokuvan juonta.

Lukeminen omalla

vastuulla.

lEffa


gosPEl

U2 kävi täälläG round control to Major Tom,

take your protein pills and put your helmet on…” David

Bowien 60-luvun kitarahitti Space Oddity halkoo Olympiastadionin sähköistynyttä ilmaa. Valkoiset liinat heiluvat kentällä. Valtaisa 360° kattava näyttö välittää kuvaa Olympiastadionille saapuvasta su-peryhtyeestä. Yleisö huutaa ja ta-puttaa.

Bono, The Edge, Adam Clayton ja Larry Mullen Jr. kävelevät kohti valtaisaa ympyränmuotoista The Claw -lempinimen saanutta lava-rakennelmaa. ”Check ignition and may God’s love be with you!”

The Return of the Stingray Gui-tar -tunnelmoinnin kautta jyräh-tää soimaan massiivinen radiohitti Beautiful Day, ja konserttielämys on käynnissä! Bono ottaa ylei-

sönsä ja kiertää lavaa ympäröivää satametristä ramppia.

RocK ’N’ RollYhtye, joka joutui jo uransa alku-puolella pohtimaan kristillisen us-kon ja rockmusiikin yhteensopi-vuutta, on päätynyt stadionrockin valtiaaksi ja hyväntekeväisyyden kuninkaaksi. Bonona tunnettu Paul Hewson kertoo haastattelupohjal-ta kirjoitetussa Bono on Bono (Kir-japaja, 2006) -kirjassa, ettei itse pidä elämäänsä tai toimintaansa esimerkillisenä.

Herääkin kysymys, millaiseen väliin mahtuu yhtye, jonka jäsenet basistia lukuunottamatta ovat julkisesti tunnustavia kristittyjä, mutta joka on löytänyt paikkansa maailman suurimpana ja kauneim-pana rockyhtyeenä.

viElä EN olE KoToNaKappale toisensa jälkeen U2 li-sää olympiastadionilliseensa kier-roksia. Odotetun New Year’s Day -klassikon jälkeen yleisöä tans-sittaa uusim man levyn Get on Your Boots -hitti. ”Let me hear the sound, let me hear the sound!”

Yhtye ei pelkää ottaa kontaktia yleisöön. U2:n ehkä tunnetuim-maksi nousseen The Joshua Tree -albumin kakkosraita I Still Haven’t Found What I’m Looking For antaa Bonolle tilaisuuden lepuuttaa ääni-jänteitään 50 000 henkilön yleisön laulaessa mahtavasti.

Onko U2 sortunut kätkemään kristillisen sanoman aina ah-niin-muodikkaaseen etsimiseen? ”En ole vieläkään löytänyt mitä olen etsimässä.” Kysellä saa ja Jumalaa on hyvä etsiä, mutta vastauksien

vERTaaPa huviksesi U2:n kappaletta I Still Haven’t Found What I’m Looking For ja suoma-laisen Exitin kappaletta Vielä en ole kotona. Molemmat löydät vaikka Spotifysta.

”

Irlantilainen rockyhtye U2 saapui Helsinkiin soittamaan kaksi konserttia 20.– 21.8.2010. Liput menivät kaupaksi tunneis-sa miltei vuotta ennen konsert-tia. Mistä tässä on kysymys?

tarjoaminen on harvoin muodissa. Kristittynä ihmisenä tahtoisin olla kertomassa löytämästäni – tai pa-remminkin siitä, että minut on löy-detty.

”I believe in the Kingdom Come – – You broke the bonds and you loosed the chains. Carried the cross of my shame, of my shame. You know I believe it.” Hetkinen. Bono tunnusti juuri uskonsa ristillä kuol-leeseen Kristukseen. Voi veljet!

PoliiTTisEsTi aKTiivi BoNoBono ja hänen kauttaan koko U2-yhtye tunnetaan poliittisesti huo-mattavan aktiivisena. Ennen per-jantai-illan konserttia Bono oli tavannut pääministeri Mari Kivi-niemen ja ulkoasiain ministeri Ale-xander Stubbin. Edustaen ONE-hu-manitäärijärjestöä Bono pyrki lob-

Teksti Martti Pyykönen Kuva U2 360° / Andy Willsher

Nuotta 9 /2010 43

U2 kävi täällä

baamaan Suomen päättäjiä anta-maan kehitysmaiden velkataakkaa anteeksi.

Konsertin aikana yhtye kam-panjoi Burman demokraattisesti valitun, mutta paikallisen sotilas-juntan kotiarestissa pitämän hallit-sijan Aung San Suu Kyin puolesta. Yhtyeen alun perin Martin Luther Kingille omistama MLK-kappale on 360°-kiertueella omistettu uudel-leen Aung San Suu Kyille. Kappale Sunday Bloody Sunday kertoo 1972 Irlannissa tapahtuneesta välikoh-tauksesta, jossa kuoli 14 rooma-laiskatolista mielenosoittajaa.

Lauantain konsertissa näyttö-grafiikassa nähtiin muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaail-mallisen julistuksen artikloja. Kai-kesta tästä ei suomalainen media liiemmin pitänyt, sillä useat jouk-

Tiesitkö, että:1. U2 360°-kiertueen lavarakennelmia

on olemassa yhteensä 3 kpl?2. Yksi lavarakennelma maksaa

noin 19 –25 miljoonaa euroa?3. Yhden lavarakennelman siirtämiseen

konserttipaikkakunnalta toiselle tarvitaan 120 rekkaa?

4. Yhtye on luvannut paikata hiilijalanjälkensä, jonka se aiheuttaa kiertueellaan. Vuoden 2009 osalta U2 istuttaa yli 20 000 puuta.

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/U2_360°_Tour

TERvEisiN lassE, MAANALAINEN LEVYKAUPPA

www.maanalainenlevykauppa.com

Maanalaisen Levy- kaupan myydyimmät:1. Kaemo: Perustus2. Petri Kosonen: Valloita sydämeni3. Suhe*Live: Koko maailma on sun4. Hillsong Live: A Beautiful Exchange5. Starwar: Rakkaus räiskyköön

KUUKAUdEN YLLäTTäJä: Newsboys: Born Again (bändin 14. albumi)Uudistunut Newsboys toimii ihan kympillä! Uusi laulaja Michael Tait (ex-dctalk) on loistava ja koko bändi on kuin uusi, eli levy on nimensäveroinen. Tsekkaa MySpace, osta levy ja hanki lippu Maata Näkyvissä -festareille. Ja sitten fiilistelemään Newsboysin tahtiin!

KUUKAUdEN SUOSITUS: Starwar: Rakkaus räiskyköönRokkipappi Tarvo yllättää täysin tällä uudella albumillaan, joka sisäl-tää progressiivista rokkia ja vaikut-teita 1970-luvulta. Levy on ammatti-taidolla tehty, muusikot ovat taita-via ja sanoma on vahvaa. Rakkaus räiskyköön on täynnä empaattista rokkia ja rukousta. Suosittelen!

koviestimet kirjoittivat konsertin jälkeen U2:n laimentaneen hyvän rock konsertin poliittisella paasauk-sellaan.

Olemme Suomessa selvästi tot-tuneet liialliseen varovaisuuteen mielipiteen ilmaisemisessa. Mitä korkeampaan asemaan Suomessa noustaan, sitä värittömämmäksi muututaan, jottei loukattaisi ke-tään. Muu on sitten populismia ja sinällään tuomittava mahdotto-maksi ottaa vakavasti. Ehkä juuri tämän vuoksi gospelyhtyeet ovat usein kuin punainen vaate seku-laareille radiokanaville.

WHERE THE sTREETs HavE No NamEKonsertin loppupuolella Bono tart-tui kitaraan ja lauloi katkelman Amazing Grace -hymnistä, josta

Teksti Martti Pyykönen Kuva U2 360° / Andy Willsher

liu’uttiin sulavasti äärimmäisen kauniiseen Where the Streets Have No Name -kappaleeseen. Tämä The Joshua Tree -albumin avausraita nosti kuulijalleen kyyneleet silmiin.

The Edgen säveltämä ”äärim-mäinen U2-kappale” toimii rei-lun 20 vuoden takaa täydellises-ti. Maaginen kitarariffi johdattelee kappaleeseen, jonka sanoitukset hämmentävät yhä uudelleen. Ne puhuvat jostain täydellisen kau-niista paikasta, jota ei laulunkir-joittaja kuitenkaan koskaan tar-kemmin määrittele.

Avoin kappale jättää tilaa tu-hansille tulkinnoille. Itse tahtoisin kuitenkin viimeiseen saakka uskoa kappaleen puhuvan viime kädessä taivaasta. Miksi muuten Bono oli-si tuonut kuulijansa kappaleeseen Amazing Gracen kautta?

KaiKKi loPPUU aiKaNaaNUseamman encoren putki päättyi Moment of Surrender -kappalee-seen. Päihdetyöntekijöiltä lainat-tu kappaleen nimi Moment of Sur-render kuvaa hetkeä, jolloin narko-maani tai alkoholisti tajuaa oman toivottoman tilansa. Kappaleen lyriikat kuvaavat uskonkriisissä kamppailevaa narkomaania. Kos-kettava kappale lopetti uskomat-toman illan.

Gospelkentällä U2 ei nouse us-kostaan hieman avoimempien yh-tyeiden tasolle, mutta rohkeuden puutteesta ei näitä miehiä voi syyt-tää. Evankelistaksi ei U2:sta ole, mutta uskon silmälaseja päässään kantavalle se tarjoaa suuria maail-moja ja mahtavia kappaleita.


Kolme yötä hautausmaalla musiikkivideoksiEnergistä rockmusiikkia soittava Sa - raste on julkaissut musiikkivideon kappaleesta Kolme yötä hautaus-maalla. Videon on suunnitellut ja ohjannut Miikka Rosendahl yhdes-sä brasilialaisen Rodrigo Oliveiran kanssa.

Saraste julkaisi viime syksynä Maata Näkyvissä -festareilla de-byyttialbuminsa Kolme yötä hau-tausmaalla ja muita tarinoita. Vi-deon voi katsella yhtyeen MySpa-ce-sivujen kautta www.myspace.com/sarasterocks.

Raikkaita uutuksia RustikiltaHelsinkiläinen akustista poppia soittava Rustik on julkaissut My-Space-sivuillaan kaksi uutta kap-paletta. Vaikka yhtye on iältään melko nuori, vaikuttaa siinä mo-nissa kokoonpanoissa soittaneita muusikoita.

Rustikissa soittavat Laura Heik-kinen, Maya Meskanen, Tuomas Auvinen, Juho Junka ja Timo-Pekka Huhtinen.

Käy kuuntelemassa tuotantoa www.myspace.com/rustikband.

The Rain akustisesti ikaalisissaVaikka The Rain viettää ansaittua keikkataukoa, soittavat he akusti-sesti Kaunis ihminen -hyvänteke-väisyyskonsertissa Ikaalisten kir-kossa. The Rainin akustiset keikat ovat olleet harvinaista herkkua jo yhtyeen aktiivivuosina. The Rain aloitti keikkataukonsa vuoden 2010 alusta.

Kaunis ihminen -hyväntekeväi-syyskonsertti pidetään Ikaalisten kirkossa 12. 9. klo 15 alkaen. Muka-na myös Juha Tapio, Minna ja Jussi Pyysalo sekä Jaakko Löytty.

search promoaa myspacessaSearch on rockmetallia soittava nelihenkinen orkesteri, jonka jä-senet ovat Mänttä-Vilppulasta. Search on julkaissut promopaketin, joka sisältää viisi kappaletta.

Kappaleet on äänitetty Studio Watercastlessa, jossa Arttu Sar-vanne hoiti äänityksen ja mik-sauksen. Kaikki kappaleet ovat kuunneltavissa ilmaiseksi yhtyeen My Space-sivuilla osoitteessa www.myspace.com/searchfin.

Tommi Kalenius


Koonnut Lauri Halme Kuva Tommikalenius.com

Tommi KalENiUs on lohjalainen laulaja-laulun-tekijä, joka on työstänyt uutta levyään jo kaksi ja puoli vuotta yhdessä Pekka Ruuskan kanssa. Tämän yhteistyön myötävaikutuksella Kalenius allekirjoitti levytyssopimuksen Suomen Univer-salin kanssa. Universal on yksi Suomen suurim-mista levy-yhtiöistä. Uuden levyn pitäisi ilmes-

tyä alkuvuodesta 2011. Kuitenkin jo syyskuussa ilmestyy ensimmäinen single, ja seuraavaa on lupailtu loppuvuodesta.

Kalenius teki ensimmäisiä laulujaan jo 16-vuotiaana ja tuli gospelpiireissä tunnetuk-si vuonna 2001 perustetussa Turvakytkin-yh-tyeessä. Turvakytkimen jäätyä tauolle vuonna

2006 Kalenius aloitti soolouransa. Kalenius oli tehnyt jo Turvakytkimen aikana paljon truba-keikkoja, joten sooloura ei ollut yllätys. Hän jul-kaisikin jo 2007 ensimmäisen sooloalbuminsa Jäljet, minkä jälkeen hän on kiertänyt Suomea erilaisilla kokoonpanoilla. Tommi Kaleniusta voi kuulla trubaduurina, duona tai bändinä.

UNIVERSALILLE Kortesjärven liikuntahalli lauantaina 25.9. klo 14.00Lumina Polaris, Punainen Lanka, Immortal Souls, Pekka Laukkarinen Union, The Road, Carpo, kls., Riemumessu, Pasi Palmu, Juha Heinonen, keskustelu-kanavat, raamattuopetusta...

www.ruskagospel.com

Ruskagospel

17.-19.9.2010 espoo-helsinkiraamattuunruskaretkiJärjestää: Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Sleyn nuorisotyö

LAUANTAI 18.9.Luther-sali, Helsingin Kamppi, Lastenkodinkatu 1

19.00 Syvä SininenHeikki KärhäStand-up, Thomas GaraisiLyhytelokuvaa by WeraInteraktiivinen lähetys-hässäkkä, Ville AuvinenHouseband

21.15 Anton Laurila bandFivestar ProphetJuha Heinonen

PERJANTAI 17.9.Kaukahden kappeli, Espoo, Kauppamäki 1 (Kauklahden aseman läheisyydessä, junat S, U ja E Helsingistä)

19.00Sami Marte & Espoon tuomiokirkkosrk.n nuoretHousebandMaallikkosaarnaajatJuha HeinonenThe Hillman HunterMartti Pyykönen & Helsingin KerziSaraste

Lisätietoa Espoon tuomiokirkkoseurakunta Risto Saarinen 040 541 1025 [email protected] Sleyn nuoristoimisto, (03) 223 7056, [email protected]

LAUANTAI 18.9.

23.15 Illan viimeisetSanteri Marjokorpi & houseband

SUNNUNTAI 19.9.Pyhän Sydämen kappeli, Kallio, Kirstinkatu 1

11.00Messu Saarna: Teemu HaatajaHouseband

Lisätietoa Santeri Marjokorpi 040 828 6103,[email protected], Sleyn nuorisotoimisto








LAUANTAI 18.9.





sley

n

ripar

it

2011

Ohtakarin leirikeskus, Lohtaja 7.-19.6. Pasi PalmuIlmoittautumiset: 040 734 [email protected]: 300€

Mustajärven leirikeskus,Mellilä 7.-19.6. Timo Nisula ja Anne VähätaloHinta: 300€Ilmoittautumiset: 0400 466 [email protected]

Karkun evankelinen opisto, Karkku 6.-18.6. Lasse Räty ja Juha Heinonen

7.-19.6. Erkki Koskenniemi26.7.-7.8. Jari Rankinen

Hinta: 300€Ilmoittautumiset: 03-513 4151 tai

[email protected]

Esantuvan leirikeskus, Lapuan Kauhajärvi

7.-19.6. Raimo LähteenmaaHinta: 300€

Ilmoittautumiset: 0400 506 837 [email protected]

Hetankodan leirikeskus, Enontekiö 14.-25.6. Aulis Anttila

ja Johannes Häkämies(konfirmaatio Lohtajan kirkolla)

Hinta: 320€Ilmoittautumiset: 040 531 1187 tai

[email protected]

Ruskagospel

Kortesjärven liikuntahalli lauantaina 25.9. klo 14.00Lumina Polaris, Punainen Lanka, Immortal Souls, Pekka Laukkarinen Union, The Road, Carpo, kls., Riemumessu, Pasi Palmu, Juha Heinonen, keskustelu-kanavat, raamattuopetusta...

www.ruskagospel.com

Ruskagospel








LAUANTAI 18.9.












LAUANTAI 18.9.





sley

n

ripar

it

2011

Ohtakarin leirikeskus, Lohtaja 7.-19.6. Pasi PalmuIlmoittautumiset: 040 734 [email protected]: 300€

Mustajärven leirikeskus,Mellilä 7.-19.6. Timo Nisula ja Anne VähätaloHinta: 300€Ilmoittautumiset: 0400 466 [email protected]

Karkun evankelinen opisto, Karkku 6.-18.6. Lasse Räty ja Juha Heinonen

7.-19.6. Erkki Koskenniemi26.7.-7.8. Jari Rankinen

Hinta: 300€Ilmoittautumiset: 03-513 4151 tai

[email protected]

Esantuvan leirikeskus, Lapuan Kauhajärvi

7.-19.6. Raimo LähteenmaaHinta: 300€

Ilmoittautumiset: 0400 506 837 [email protected]

Hetankodan leirikeskus, Enontekiö 14.-25.6. Aulis Anttila

ja Johannes Häkämies(konfirmaatio Lohtajan kirkolla)

Hinta: 320€Ilmoittautumiset: 040 531 1187 tai

[email protected]

Ruskagospel


” Tajunnanräjäyttävää... eturivin nuorisokulttuuria. Tykkäsin!””vuoden tiukin toimintapläjäys.”

” musamessuilta ja maata Näkyvissä -festareilta tuttu Juha Heinonen tekee sen taas. Uskomaton roolisuoritus!”

” Taattua oPKo-laatua. Raamatullinen, rohkea ja rockvivahteinen. oscar tulossa?”

” Kl:n nuorisotyötä parhaimmillaan. Kantaaottava ja tuore tapahtuma.”

TaPaHTUma-

ToRi

EdEllisEN RisTiKoN RaTKaisU

rautaista raamattuopetusta, valmen-nusta vastuunkantamiseen, kristit-tyjen yhteyttä ja rukousta. Mukana mm. Mikko Nikula, Kalevi Lehtinen ja Jussi Miettinen. Merkkaa muistiin jo nyt ja lue lisää: opko.fi/konferenssi

∏Uusi syksy, uudet kuviot tutuissa ympyröissäIltojen pimetessä myös Sleyn nuor-tenillat pyörähtävät käyntiin. Perjan-tai-iltaisin kokoonnutaan säännöl-lisesti ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä sekä Ou-lussa. Pari kertaa kuussa kokoonnu-taan Pohjanmaalla Pohjanmaan pop-poon merkeissä, ja Satakunnassa on oma Satakunnan sakki.

Lisätietoa nuortenilloista www.sley.fi/nuoriso.

∏Huomio: Eo:n illat alkavatSyyskuun vaihteessa aloittavat myös Evankeliset opiskelijat toimintansa. Hyvää opetusta, syvää yhteyttä ja mukavaa yhdessäoloa on luvassa opiskelijaikäisille ainakin Helsingis- sä, Tampereella, Turussa, Joensuussa, Kuopiossa, Kokkolassa, Vaasassa, Sei - näjoella, Oulussa, Riihimäellä sekä Kemijärvellä.

Illat sijoittuvat viikon eri päiville, paikkakunnasta riippuen. Lisätietoa www.sley.fi/eo.

∏Ruskagospel 25. 9.Perinteisen Pohjanmaan gospelkan-san kokoaman tapahtuman, Ruska-gospelin teemana Kortesjärvellä on ”Minä olen tie, totuus ja elämä”.

Tuttuun tapaan mukana on ras-kaammalla jalalla painavia artisteja sekä Suomen muita ykkösgospel-nimiä. Kortesjärvellä esiintyvät mm. Immortal Soul, Punainen Lanka, The Road ja Pekka Laukkarinen Union. Ta-pahtuma huipentuu Riemumessuun The Roadin johdolla.

Lisätietoa netistä www.ruskagos-pel.fi.

∏Trans4mission10: get Real! 27. 11.Minäkö lähetystyöhön? Tule etsi-mään omaa paikkaasi Jumalan suu-ressa suunnitelmassa! Kristittyjen yhteinen nuorten aikuisten lähetys-konferenssi Agricolan kirkolla Helsin-gissä lauantaina 27.11. Pääset tutus-tumaan lähetystyön lukuisiin muo-toihin sekä eri järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

www.lahetyskonffa.fi

∏opiskelijakonffa ”Nimeltä kutsuttu” 6. – 9. 1. 2011Starttaa ensi vuosi säpäkästi! Olet kutsuttu armon osallisuuteen ja Ju-malan antamiin tehtäviin. Luvassa

∏Ruskaretkellä 17.– 18. 9. Espoossa ja HelsingissäPerinteinen Ruskaretki Raamattuun -tapahtuma järjestetään pääkaupun-kiseudulla 1 7.– 1 8. 9.

Perjantaina kokoonnutaan Kauk-lahden kappelilla Espoossa. Tapah-tumapaikka sijaitsee Kauklahden aseman läheisyydessä. Illan artis-teina nähdään ja kuullaan Sarastet-ta, Hillman Hunteria sekä Maallikko-saarnaajia. Mukana myös Sami Mar-te, Juha Heinonen, Martti Pyykönen, Helsingin kertsi sekä Espoon tuomio-kirkkoseurakunnan nuoret.

Lauantai-iltana Luther-salilla Hel - singissä soittavat muun muassa Five-star Prophet ja Syvä Sininen. Mukana myös draamaa, lyhytelokuvaa ja tie-tysti Sanaa, jota tarjoavat Heikki Kär-hä ja Juha Heinonen.

Molempina iltoina soittaa house-band. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Lisätietoa www.sley.fi/nuoriso sekä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotoimistosta.

∏Nuortenleiri ”Tuulta päin” vihdin Enä-sepässä 17.– 19. 9.Eväitä uskossa kasvamiseen, uusia ystäviä ja vauhdikasta toimintaa. Il-moittaudu heti: opko.fi/nuoret

Kyllä, tilaan Nuotan kestotilauksena 1. vuodeksi hintaan 49 e

Tilauksellani lahjoitan 10 euroa Itierion koulun hyväksi

ensimmäiset 3 kuukautta hintaan 15 e

Lehden saajan nimi:

Katuosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Puhelin:

Sähköposti:

Tilaan lehden lahjaksi

Maksajan nimi:

Katuosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Puhelin:

Sähköposti:

Nuotta / Sley-Mediat Oy

TUNNUS 5001710

00003 VASTAUSLäHETYS

NU

oTTa

maKsa

aPo

sTi-m

aKsU

N

Leikkaa irti ja postita

Miks ihmeessä joku lukis Nuottaa?

NoiN PUolET KENiaN väEsTösTä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Viidellä miljoonalla kenialaisnuorella ei ole mahdollisuutta käydä koulua. Koulutuksella on suuri merkitys koko valtion kehitykseen.

Nyt sinulla on mahdollisuus tukea Itierion perus - kou lussa tehtävää opetustyötä. Jokaisesta uudesta kestotilauksesta lahjoitamme 10 euroa koulun hy väk si. Saat kiitosterveiset Itierion koulun oppilaalta.

Tilaa iTsEllEsi Tai laHJaKsi!

Karoliina ja Aleksi:”Koska siinä on juttuja juuri

meidän ikäisillemme. Nuotasta löytyy vastauksia kysymyksiin ja käsitellään tärkeitä asioita.”


Video

Keniasta

Irtonumero 5 e

ISSN 0357-7139

9 7 7 0 3 5 7 7 1 3 0 0 7

0 1

Sisältää 100 % Jumalan sanaa

nuotta 9/2010

Documents