"Onko nuorisotyö iöriettömös-sö tilonteesso, mohdottomientehtövien edessö? Ovotkopienten poikkokuntien nuoriso-

. työntekiiöt itseöön uhroovio" hulluio, iotko osoittomollo. selviytyvönsö looiostokin" työmööröstö tehokkuudelloon. voin tukevot resurssien kireyt-'. Iä" , WtW Petri Cederlöf ortik-. kelissoon, ioko pohioutuu mm.

kunnollisen nuorisofyön ösket-töin tehtyyn orviointiin iokirioittoion itsensö viime vuosi-en qikqno keröömöön oineis-foon.Yritys kuvata tai måaritellä nuoriso-qötit ltimekkäästi törmää vaikeuk-siin. Nuorisotr'ön moninaisuus ja epzi-

tarkkarajaisuus saattavat suhteessamuihin toimialoihin olla sen kä1tän-nöllisiä valttejakin, mutta samalla nevarmasti ovat ongelmia pyrittäessäjulkisesti kur.aamaan työn luonnetta,vaikutuksia, roolia ja oikeutusta.Tämäei tietenkään ole ongelma, jos myön-nytään näkemykseen nuorisotyönhyvin vaatimattomasta j a pienimuo-toisesta roolista.Tässä otan kuitenkintaustakseni toimialalla usein esitefitkäsitykset lisäresurssien tarpeesta -ja erityisesti pienten kuntien enem-mistön tilanteen. en tavanomaistasuurten kaup unkien näkökulmaa.

Vuodesta 1999lähtien olen koon-nut suomalaista nuorisotyötä koske-vaa ajankohtaistietoa osallistumallaalan tilaisuuksiin ja seuraamalla toi-mialakeskustelua, tutustumalla alankirjallisuuteen, sekä keräämällä puhe-linkeskusteluin ja kyselvin alan toi-mijoiden näkemyksiä kuntien nuori-sotyöstä.T i,Jta p ohjalta esitän seuraa-van jäsentelyn kuntien nuorisotyöl-listen toimintojen osa-alueista. Nuo-risotyön ulottuvuuksia esitellään täs-sä luetellen ja ilman sisäIlöllisiä ku-vauksia.Teksti on virikkeelliseksi tar-

koitettua ja samalla myös tutkijan ta-vanomaisten turhautumien purka-mista, enemmän henkilökohtaistapohdintaa kuin tutkimustekstiä.

Perustqso

Kunnan nuorisotyöntekij än tehtdviinkuuluu nlrorten oman toiminnanmahdollistaminen ja tukeminen. Joperinteinen työrooli on ns. avoimentoiminnan ja vapaa-ajankäytön puit-teiden ylläpito. Myös koululaisten il-tapaivåkerhotoiminta on usein nuo-risotyön vastuulla.Tähän voidaan liit-tää muut vapaa-ajan tarionnan muo-dot ja niiden toteutukseen osallistu-minen (esim. nuorisokahvilat), sekäerilaisten tilaisuuksien j ärj estäminen,niistä vastaaminen tai niiden tukemi-nen (esim. konsertit, discot, retket,liikunta- ja kulttuuritapahtumat).Nuorisotyöntekijän tehtäviin voi kuu-lua resurssien ja tuen tarjoaminenpaikallisille nuorisoyhdistyksille tainuorten toimintaryhmille; kyseessävoi olla taloudellisen tuen, tilojen jamater iaalin, sekä neuvonnan, ohj auk-sen, yhteyksien ja koulutuksen tuot-taminen (esim. vaikuttamisryhmäl-le). Joskus omaksi osa-alueekseenymmärretty nuorisotiedotus j a -neu-vonta sisäIt11. pienissä kunnissa edel-listen perustehtävien joukkoon, nuo-risotyöntekij än arkiseen työnkuvaan.

Nuorisotyöntekijä voi vastatamonenlaisten tavoitteellisten toimin-tojen suunnittelusta, järjestämisestäja toteutuksesta. Tällaista toimintaaedustavat esim. erilaiset nuorillesuunnatut harrastekerhot ja kurssit,sekä sisäIlöllisesti rååtalöid1t perio-diluonteiset toiminnot perinteisestäleiritoiminnasta monimuotoisiin toimintaohj elmiin (esim. elämys- ja seik-kailutoiminta). Nuorisotyö toteutuumyös temaattisesti painottuvana eh-käiser-äksi ymmärre tqnå toimintana,jota edustavat kohdennetun tiedotus-ja r.alistustyön organisointi ia toteu-tus (esim. päihdeasiat), sekä erityis-ten teemojen (osallisuus, monikult-

Min ne menef, nuorisotyö?"Nuorisotyön-tekiiän moni-ulolteisuus

olkoo ehkä

io paino-voimonsoonsiosto

supistuo

nollaulotlei-

seksi mustaksi

oukoksi -kenties

työuupu-mukseksi...o

jä. mahdollistaja tai arkituklja, vaanvälittömämmin tekemisissä nuortenelämän asioiden kanssa, tai iohon liit-gy selvä käsitys ongelmista ja niihinvaikuttamisesta. Erityisempi ia suun-nitelmallisempi tukihenkilönä toimi-minen ("mentorointi") voi kuuluanuorisotyöntekijän tehtäviin, muttayleisemmin kunnan nuorisotyönteki-jä on tukihenkilön roolissa satunnai-sesti ja väliaikaisesti;sen sijaan nuo-risoryöntekijän toimenkuvaan voi si-sälwä tällaisen tukitoiminnan paikal-linen tai alueellinen organisointi.

Nuorisotyön ulottur.-uuksiin kuu-luu myös vålittåvåja epäsuorasti nuo-ria tukeva ryö.Tällaista on moniam-matillinen r.'uorovaikutus j a yhteistyöjoissakin erityisissä, usein ongelma-ln-sr-myksissä. Tällöin nuorisotyönte-kijä on usein vuorovaikutuksen aloit-teentekijä tai koordinaattori. Nuori-son-öntekijän säännöllistä toiminta-k ärt äntö ä voi olla r åatåIöity yhteisryö

muiden toimialojen kanssa (koulu,so siaalitoimi, työvoimaviranomainen,poliisi). Tällaisessa verkostossa nuo-risotyöntekijä voi parhaimmillaan toi-mia nuoren luotettuna henkilöna jalinkkinä muihin viranomaistahoihin.Kunnan nuorisotyöntekij ä naytåyyyyhä useammin työmyyränä mm. so-siaalitoimen ja työhallinnon perintei-sillä toimialueilla.

Moniammatillisen verkostotyönrinnalla nuorisotyöhön liittn/ää ver-kostotyötä voidaan kutsua seutu-,alue-, yhdyskunta- tai kasvatusyhteis-työksi. Se voi ilmetä lähialueen taiseudun nuorisotyöntekijöiden \.uo-rovaikutuksena ja yhteistyönä. Siihenkuuluvat myös asukas- ja asuinalue-toiminnan sekä kasvatusyhteistyö-hankkeiden erilaiset ilmenrymät.Vii-me aikoina korostunut keskusteluvanhemmuudesta j a vanhemmuudentukemisen esittäminen myös nuori-sotyö n haaste eks i nåytitå määrittele-vän myös vanhempain- ja perhetyönjotenkin nuorisotyöhön kuuluvaksi;käytännössä useimmat nuorisotyön-tekijät ovat ainakin satunnaisesti yh-teydessä myös vanhempiin ja toimi-vat tällöin mm. tiedottajina,neuvoji-na ja tukijoina.

Nuorisotyön toteuttamisen eri-tyistasoon voidaan perinteisesti lu-kea ns. erityisnuorisotyö, joka viittaaongelmalliseksi määriteltyjen nuor-ten tai heidän toimiensa erityiseenkohtaamiseen.Voidaan erotella aina-kin eriryistilanteisiin, aikaan ja paik-kaan sidottu etsivä !yö, esim. katupar-tiointi ja paihtyneiden auttaminen,sekä voimakkaammin kä1ttäytymis-tå ohjaavaj a siihen puuttuva, "katkai-seva" toiminta; ohjauksellisuus japuuttuminen voi ilmetä eri intensi-teetillä nuorisotyöntekijän arkisissatyökontakteissa tai selvemmin pai-nottua hänen koko {ökuvassaan.Li-säksi voidaan havaita erityisesti koh-dennettuja, puuttuvia, katkaisevia,ko\aavia tai tukevia työmuotoia, joi-hin nuorisotyöntekijä j ossain määrinosallistuu silloinkin, kun ne eivät ole

tuurisuus tms.) painotukset joidenkin edellä mainittujen ulottu-r..uuksien puitteissa. Nuorisotyönteki-ja on yhä useammin jonkin nuorillesuunnatun tai nuorten kanssa toteu-tetun projektin suunnittelija, organi-soija, toteuttaja tai ainakin osapuoli.

Erityistoso

\urr rison'öntekijä tekee henkilökoh-tristr r uorovaikutusfyötä suhteessanuorccn. esimerkiksi keskustellentanr rrn c 1 ;un äiin liittlvistä kysymyksis-tlt ja t,nr-nicn h-rottamuksellisena, tut-tuna rikr-ri.cnu. jonka nuori voi koh-data r-aplr-rikanaan .T åmå mahdolli-sesti klsr'.ituksellinen" ja tuker.aulottuntus r oi sis:iltaataiolla sisältä-mättä eritr isi.r nuoren ongelmia ja

vaikeuksia. \u o ri s on ön erityistasok-si voidaan m;ur.ritclli niiden toimin-tojen jouklio. joissl r-ruorisofyönteki-jä ei ole vain taustllla oleva jårjestit-

Nuorisotyö 4/01

i

hänen toimenkuvansa ydinalueella.Tällaisia ovat erilaiset paikalliset ja

alueelliset ongelmaorientoituneetprojektit tai muut usein ratkaisukes-keiset erilaisiin ongelmiin tai haastei-

siin kiinnitfy'\rät hankkeet. Esimerkik-si huumetyö nähdään usein luonte-vasti juuri nuorisotyöntekijän toimenkuvan kuuluvana, mitå kaikkeasillä sitten tarkoiteta ankaan.Nuoriso-työntekijällä on myös usein ryöyhte-ys paikkakunnan tai alueen Nuortentyöpajaan.

Yleinen lqso

Pienellä paikkakunnalla yksin toimi-van nuorisoasioista vlstaavan toimijan arkiseen työnkuvaan kuuluuyleinen nuorisotyön mahdollistaminen: nuorisotyön hallinnointi ja or-ganisointi, sekä nuorisotyön suun-nittelu ja kehittäminen. Kunnannuorisotyöntekijä voi olla paikka-kuntansa keskeinen (ainoa?) nuoriakoskeviin asioihin, päätöksente-koon ja suunnitteluun vaikuttamaanpyrkivä henkilö. Tällaiseen työhönsaatlaa kuulua tiedon keräämistä,sen edistämistä ja vålittåmistä, toi-mintaohjelmien ja suunnitelmienluomista, sekä esitysten tekemistä ja

suoraa vaikuttamista päätöksenteki-j öihin.Täh an voidaan lisätä nuoriso-työn aseman, arvostuksen ja resur-soinnin puolesta tehty työ, jokakonkreettisesti saatta-a merkitäoman toimenkuvan olemassaolonpuolustamista.Ja kun tähän vielä li-såt^an erilaisten verko sto- ia lranke-töiden vaatimukset ia haasteet, al-

kaa nuorisotyöntekijän moniulottei-suus ehkä jo painovoimansa ansios-

ta supistua nollaulotteiseksi mustak-si aukoksi - kenties työuupumuk-seksi. Sen viimeisenä välähdyksenäyhdeksi toiminnan haasteulottul'uu-deksi voidaan vielä esittää työky.v1yn

ja ammatillisuuden ylläpito, j ota mo-net ajatustrendit korostavat mm. jat-

kuvan oppimisen ja tutkivan työot-teen käsittein.

| 'Miksi iuuri nuorisotyön

I ommollikunto olisi vapoo-

' eåfornen mdrlfir| jos loiI. kun yhteiskunla syö omooTJ peruslaonso?"

Mitä helvettiö?

Kukaan tuskin tekee kaikkea tåtaly-hyellä aikavälillä, mutta pitemmälläjaksolla tarkasteltuna esim. pienenkunnan yksin nuorisotyö stä vastaava

henkilö(kunta) voi jossain määrinolla tekemisissä näiden kaikkien ja

lisäksi muiden - hämmentävän mo-nien - asioiden kanssa. Isoimmissakaupungeissa nuorison-ön eri ulottu-I'uuksista voivat \:astata eri toimijat,mutta valtakunnallisesti vain pienivähemmistö nuori sotoimista edustaa

tällaista organisoitumisastetta. Samal-

la "uusia" ja "innor-atiivisia" tehtäviäja toimenkuvia s]'ntlT vanhojen rin-nalle.

Nuorison-ö on monimuotoista ja

monitahoista. se on epätarkkarajai-nen, sen tila r-aihtelee paikallisestipalion, sen alrunattikunta on epäyh-tenäinen. se on toimialana erittäinpieni ja sen toiminnot ja työnkuvatovat vähän tutkittuja. Nuorisotyönj ulkiset pvrkimvks et j a tehtåv ånmåa-

rittelyt ilmentär-ät suurta arvoa jamerkitystä, mutta niiden suhdettakä1tännön työhön ja sen tuloksiin eiole selkeästi kuvattu. eikä nlitå ianuorisotyön resurssej a ole suhteutet-tu realistisesti toisiinsa.Tämä n ja kai-ken edellisen lisäksi nuorisotyöhön-kin tulevat sellaiset asiat kuin arvioin-titoiminta,Iaatuajattelu j a strateginenajattelu missioineen, visioineen ja

arvoineen.Tämä lisää paineita kehit-tämistyöhön ja sen organisointiin -osana työnkuvaa?

Kun suuressa osassa Suomen kun-tia nuorisotyöstä vastaa ryypillisestiyksi vapaa-aikasihteeri. tukenaan ehkä

tuntityöllistettyjä tai vapaaehtoisiaohjaajia, tai korkeintaan vksi vakitui-nen nuoriso-ohjaaja - ja kun vapaa-

aikasihteerin toimenkuvaan kuuluvatkunnan nuorisotyön lisäksi esim. lii-kunta- ja kulttuuritoimi - voidaan ky-

syä:Voiko kukaan tai mikään toimialanäillä voimavaroilla toteuttaa h)'vintällaista tehtåväkirj oa? Onko nuoriso-ryö järjettömässä tilanteessa, mahdot-

tomien tehtävien edessä? Ovatkopienten paikkakuntien nuorisotyön-tekij ät " parhaimmill aan" itseään uhraa-

via hulluja, jotka osoittamalla selviy-q,wänsä laajastakin työmääräs t^ tillåtehokkuudellaan vain tukevat resurs-

sien kirelttä? Onko nuorisotyön edunmukaista ja edes järkevää esittää ihan-

teellisia pyrkimyksiä ja våitteitä vaiku-tuksista sen merkityksen perustelui-na;eikö mielekkäämpäå voisi olla lei-

kata omaa tehtåvåkenttaa rajusti ja

n^tttå että tämän ja vain tämän mevoimme tehdä näillä resursseilla? Mik-si juuri nuorisotyön ammattikuntaolisi vapaaehtoinen martqyri jos taikun yhteiskunta syö omaa perustaan-

sa? Kannattaako sinänsä hf/iin ja ar-

vokkaisiin tavoitteisiin, tehtåvänmåå-rittelyihin ja tärkeisiin asioihin vetoa-viin perusteluihin suhtautua vakavas-

ti näin pienin voimavaroin toimivallaalallal Eir.ätkö nuorisotl'ön ylevät ta-

voitteet ja esitent uudet (sinänsä hy-

vät) tehtär-ät sekä pah.elu- ja organi-soitumismallit ole kaikki epärealisti-

sia kun ne suhteutetaansen nykyiseen

resursointiin?Esimerkiksi verko stohankkeiden

ja projektien lisääminen voi tuottaalisäfyötä ja ongelmia yksin toimivilleammattihenkilöille, vaikka niidenvaikutus esitetään usein påinvastaise-

na: ne eivät vähennä vaan lisäävätresurssien tarvetta pienellä toimialal-la, kun toimijoilta edellytetään osal-

listumista uusiin yhteisryömuotoihinsekä uudenlaista toiminnan organi-sointia. Pienten nuorisotoimien väli-nen yhteistyö tai moniammatillisettyöryhmät voivat kvllä tukea toimi-

l'Proiektioionelu suurentelee

I merkiystään io peinööIt

' nökryistä pysyvien rsken'TJ teiden io asemien merkityk'

I sen - hämörtöökseen io' oikeultookseen niidenI. korsimisen?"

Nuorisotyö 4/01

: "Voltakunnollisesti torkostelluna nuorisotyön nykyiset resurssit

I ovot voin murto-oso välnömättömöstö, suhleesso sille iulkisesti. esitettyihin tehtöviin ia hoosleisiin. Tai voihtoehtoisesti: tehtövi-I

"n ^åörio"ly on suutreellisto io epöreolistislo."

joita, helpottaa ja tehostaa n-ötä senjäsentyneisn-den ja r aikuttamudenkautta - mutta mr ös niiden organi-sointi ja toteutr.rs r-aatir-at lisriä aikaaja energiaa.

Proj ektipainotte isuuden,vleisiäongelmia 1a kie lte isiä r aikutuksia eiole r-ieki luurikuan arr-ioitu niidenmr önteiscir roolil r ast:rpainona.Pro-jektia.lattclu sr-rurentelee merkitys-tlilin j';r peitt:ri näLn-istä pyslwienrakcnteiden ja asemien merkityksen- pcittariksccn ja oikeuttaakseen nii-dcn krr:imisen-r Projektiluonteisiato inrinro j r toteutetaan vakiintunees-ti kctiuina. r aiklia projektit tulisi näh-c1;t r lrrrrlräräisinä - ei korvaavinat -r-rr.r sicr-r. sitten vakiinnutettavien käy-tlntö j en kehittämisvälineinä.Ja: onkojurkeä siinä hallitsevassa yhteiskun-tapoliittisessa ajatuksessa, että panos-tus ongelmien hoitoon on fesursoin-nissa ikään kuin vaihtoehto puuttu-miselle ongelmien syihin ja kehitty-miseen - tilanteessa, jossa sosiaalisetongelmat vain lisäänt1vät erityisestilasten ja nuorten keskuudessa? Sulau-

tuuko nuorison'ö tällöin sosiaalin'ö-hön? Onko niin llr'äi

Herötköö.

Onko nuorisotyö merkitr kseltääntodellakin niin marginaalinen kuinsen yhteiskunnallinen asema antae

1'mmärtää? Useimpien alan toimiloi-den mielestä varmasti ei. Mutta nrer-kityksen retorinen hokeminen omak-si lohduksi tai muistutukseksi muilleei pitkälle kanna. Se voi jopa tehdänuorisotyön alostukselle karhunpal-veluksen. Nuorisotyön perustehtär-ääja toimintaideaa voi etsiä vain nuori-sofyön kärtännöstä, sen traditiosta ja

nuorisotl'öntekij öiden itseymmär-ryksestä. Sikäli kuin nuorisotyönammattikunta j a sen edustaiat halua-vat edistäa alan toimintamahdolli-suuksia, niiden tuLisi voimakkaamminjäsentää nuorison-ön luonnetta ia si-

sältöä: täsmentää toiminta-ajatusta.perustehtär-ää ja tehtrir-äkenttää,

myös ruiata nlitå, ja tuoda esille se

erityisosaaminen ja asiantuntemus,joka nuorisotyöllä on.

Jos nuorisotyö on selkeästi esim.nuorten kanssa toimimisen ja nuor-ten elämän asiantuntiiuutta edusta-va ammattikunta, voi nuorisotyölläolla edessään monia mielekkåitd -myös toteutettavissa olevia - tehtä-viä sekä aiempien että monien uu-denlaisten työnkuvie n kartall4 mut-ta ios tai kun nuorisotyön ammatilli-suus ei kirkastu, se voi jå^da vain ki-tuliaaseen asemaan ja vähemmånar-vostettuna muiden toimialojen var-joon.Ammatillisuuden ei toki tarvit-se jäsentyä ahtaiden toimialarajojensisään:sehän voi olla esim. suhdetoi-minta- ja verkostoammatillisuutta,mutta työnkuvien tulisi olla nyLl.istäselkeämpiä.

Valtakunnallisesti tarkasteltunanuorisofyön nyk-yiset resurssit ovattdysin riittämättömät, vain murto-osavälttämättömästä, suhteessa sille jul-kisesri esitetryihin tehtäviin ja haas-teisiin.Tai vaihtoehtoisesti: tehtäviennräärittelv on suureellista ja eparea-listista. Miten tässä tilanteessa voir-akar-asti suhtautua kehittämiseen-kään. joka sekin edellyttåå aina rc-sursseja? Ehkä ensimmäinen haasteon realisoida tehtdvänkuvat ia tavoit-teet \-aatimattomammiksi ja konk-reettisenrmiksi.

,\Iielestäni on nuorisotyön kan-nalta katsottuna ilmeistä, että se tar-r itsee lisää resursseja myös tutkimus-j a kehittämistoimintaan. Esimerkiksinuorisotutkimuksen ja nuorisotyönr rilisen yhteyden heikkous on noloakr-rrnmankin kannalta. Mutta mikääntutkirnus ei voi eikä sen pidä toimiarruorisofyön puolustajana; se voi ai-noestaan heijastaa nuorisotyötå jatuoda esille niin vahvuuksia kuinhe ikkouksiakin. Ja puolustamistae n enrmän nuorisotyö tarvitsee kehit-tänristä eriryisesti toimenkuvansa ja-

sent;rmisessä, dokumentoinnissa jakur-aamisessa.

Ennakkoluuloisuus ia "muutos-

vastarinta" ovat inhimillisiä reaktioita, mutta kärjistyryt asenne kehittä-mistä j a teoreet tista ajattelua kohtaankääntyy aina itseä'in vastaan: "muo-dikkaistakin" organisaation kehittä-misen, strategisen aj attelun,Iaatuajat-telun ja arviointitoiminnan sisällöis-tå kannattaa ehdottomasti omaksuaniiden sisältämiä mielekkäitå ja lllyö-dyllisiä ajatuksia, välineitä työnkuvanj äsentämiseen ja kirkastamiseen. Olisikuitenkin liikaa vaatia ylityöllisteryil-tå kåyånnön nuorisotyöntekij öiltäsystemaattista teoreettista lisäopiske-lua jastrategista suunnittelutyötä; sensij aan tarvitaan rakentavan yhteis-työn ja lisätoimijuuden kehitystä.Nuorisotyön koulutus voisi esimer-kiksi tukea verkosto- ja koordinaatio-t,vöhön sopivien yhteistyötoimiioi-den sekä käytännön työtä jo tuntevi-en kehittäjien roolia; tällaisista toimi-joista olisi hyöryä erifyisesti pientenkuntien alueellisessa ja moniamma-tillisessa yhteistyössä. Käytäntöjenkehittämisen ei kuitenkaan pitäisienää lisätyöllistää, saati vähenrää ole-massa olevia toimijoita. Uskon ettälisäresurssitkin voivat olla mahdolli-sia, jos ammattikeskustelu ja itsetut-kiskelu nostaa selkeästi esiin alanrealistiset mahdollisuudet ja tarpeet.

Kirjoittaj a tekee kaksiuuotista tut-kimusta pienebkö.i en kuntien nuo-risotyön j a niiden seutuybteistyönsiscillöstci j a keb ittcimishaasteista.Tutkimusta raboittauat opetusmi-nisteriö, Humanistinen Ammatti-k o rke a k o ulu, Nuo r is o tutk imus ue r-

kosto ja Lcinsi-Suomen lcicininhal-lituksen nuorisotoimi.

lnspirootiolöhfeet:Silvennoinen, Heikki (2001), Kunnal-lisen nuorisotyön arviointi. Helsinki: Nuo-risotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neu-vottelukunta.Paju, Petri ja Vehviläinen, Jukka(2001), Valtavirran tuolla puolen. Nuor-ten yhteiskuntaan kiinnittymisen kitkat1 990-lul'ulla. Helsinki : Nuorisotutkimus-seura ja Sitra.

Nuorisotyö 4/01