NUORISOTAKUU PORVOOSSA

Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyviksen teettämä selvitys

Laatija: Maria Malin

9.8.2013

1

Sisältö

1 Taustaa ............................................................................................ 3

2 Porvoon kaupungin rooli ................................................................ 6

3 Tietoja nykytilanteesta ................................................................... 8

4 Esimerkkejä nykyisistä toimenpiteistä ......................................... 13

5 Kehitysehdotuksia ......................................................................... 19 Peruskoulujen oppilaanohjaajien päivystys Kompassissa kesällä ............................ 19 Tiiviimmät yhteydet koulun ja työelämän välillä ........................................................ 20 Kouluterveydenhuoltoon riittävät resurssit ............................................................... 20 Nuorille suunnatut arkielämän hallintaa opettavat ehkäisevät kurssit ....................... 21 10-luokkien perustaminen........................................................................................ 21 Etsivä nuorisotyö ..................................................................................................... 21 Nuorten mielenterveyspalveluiden kehittäminen ...................................................... 22 Nuorten asumisen tukeminen .................................................................................. 22 Avoin päivätoiminta ................................................................................................. 22 Räätälöidyt toimenpiteet toiselle asteelle siirryttäessä ............................................. 23 Toisen asteen oppilaitosten välinen yhteistyö tukemaan varhaista puuttumista ....... 23 Jatkolukukausi koulunvaihtajille ............................................................................... 23 Porvoon kaupungin työpaikat nuorille ...................................................................... 23 Nuorten kesätyöpaikat ............................................................................................. 24 Yritysyhteistyön tehostaminen ................................................................................. 24 Nuorten palvelupisteen tai neuvontapoolin perustaminen ........................................ 25 Terminologian ja lomakkeiden yhtenäistäminen ...................................................... 25 Suoraan asiakkaiden kanssa käytävien moniammatillisten keskustelujen lisääminen ................................................................................................................................ 26 Osallistumisen jakautuminen koordinoivissa verkostoissa ....................................... 26 Uusia täydennyskoulutusmenetelmiä ...................................................................... 26 Yhteenveto Porvoon kaupungille kustannuksia aiheuttavista toimenpide-ehdotuksista ................................................................................................................................ 27

6 Lopuksi ......................................................................................... 28

7 Liitteet ........................................................................................... 29 Liite 1. Selvityksen yhteydessä käydyt keskustelut ....................................................... 29 Liite 2. Internet-osoitteita .............................................................................................. 30

2

1

Taustaa

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu, kuten sitä yleisesti on alettu kutsua, sisältyy vuosien 2013–2016 hallitusohjelmaan. Nuorisotakuu on yksi nykyisen kuuden puolueen hallituksen kärki-hankkeista. Nuorisotakuun tavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen eh-käisy. Tätä varten ei kuitenkaan ole säädetty mitään erityistä lakia. Kyse ei ole kuntien uudesta selkeästi määritellystä laissa säädetystä velvollisuudesta eikä asukkaiden uudesta subjektiivisesta oikeudesta samaan tapaan kuin hoitotakuu oli, silloin kun se otettiin käyttöön. Sanan takuu esiin-tyminen molemmissa nimissä aiheuttaa hämmennystä julkisessa keskustelussa.

Nuorisotakuu perustuu siihen, että eri hallinnonalat tekevät yhteistyötä ja laativat yhteisiä linjauk-sia. Hallitus on ottanut yhteiskuntatakuun käyttöön, ja se nimittää yhteiskuntatakuuta 4P-mallin yhteiskuntatalkoiksi (Public, Private, People, Partnership). Julkinen sektori, elinkeinoelämä, kansa-laisjärjestöt ja nuoret haastetaan tekemään yhteistyötä, jotta kaikki 16–24-vuotiaat nuoret saavat koulutuksen tai työpaikan ja jotta kaikki alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet saavat työpaikan. Hallituksen taustatietojen ja vastajulkaistun yhteiskuntatutkimuksen mukaan on niiden suomalais-ten nuorten, joilla on erilaisia opintoihin tai yleiseen elämänhallintaan liittyviä ongelmia, vaikea löytää nuorten auttamiseen tarkoitettuja palveluita. Siksi nuorisotakuun tausta-ajatuksena on yh-teiskunnan palvelutarjonnan muuttaminen siten, että se aiempaa paremmin soveltuu nuorten tar-peisiin. Nuorten tulee saada apua oman tilanteensa perusteella, niin että he saavat realistisen mahdollisuuden kouluttaa itseään tai löytää työtä. Nuorisotakuun puitteissa tehtäville toimenpiteille on aikasuositus: hallituksen taholta toivotaan, että julkisen sektorin yhteistyöverkostot auttavat nuoria löytämään sopivan vaihtoehdon kolmen kuukauden sisällä. Itse toiminnan (koulutus, työ, oppisopimus tai kuntoutus) voi sitten aloittaa myöhemmin, esim. oppilaitoksen seuraavan luku-kauden tai lukuvuoden alkaessa.

Nuorisotakuun tarkoituksena on myös löytää yhteiskunnan turvaverkon puutteet ja aktivoida sel-laisia nuoria, jotka elävät kaikkien tunnettujen toimintojen ulkopuolella. (NEET on yhteiskuntatietei-lijöiden käyttämä uutta nuorisoilmiötä kuvaava käsite: not in education, employment or training.)

Täksi hallituskaudeksi valtion tavoitteena on varata runsaat 400 000 miljoonaa euroa nuorisota-kuun toteuttamiseen seuraavien toimenpiteiden puitteissa:

• Koulutustakuu, vuodesta 2013 alkaen kaikkien oppivelvollisuutensa suorittaneiden tulee saada toisen asteen koulutuspaikka tai oppisopimuspaikka, paikka nuorten työpajassa tai tarvittaessa kuntoutuksessa, jotta nuori voi myöhemmin saada koulutuspaikan.

• Ilman koulutusta olevien 20–29-vuotiaiden nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO). Osaamisohjelman tarkoituksena on aktivoida nuoria aikuisia suorittamaan ammattitutkinto tai ainakin ammattitutkinnon osia. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan koulutus on tehok-kain keino torjua syrjäytymistä.

• Laajemmat ja selkeämmät oppisopimuskoulutusmahdollisuudet nuorille.

3

• Kielikoulutusta ja opintoihin valmentavaa koulutusta nuorille maahanmuuttajille – järjeste-tään kansalaisopistoissa ja kansanopistoissa.

• Työ- ja elinkeinotoimistojen selkoistetut palvelut nuorille työnhakijoille.

• 10 kuukauden palkkatuki työnantajille, jotka palkkaavat nuoria työntekijöitä/Sanssi-kortti.

• Erilaiset kuntoutustoimenpiteet mm. kuntien sosiaali- ja terveyshuollon puitteissa. Monet nyky-Suomen nuoret tarvitsevat apua hyvien arkirutiinien luomisessa, säännöllisten elä-mäntapojen löytämisessä, säästäväisyyden oppimisessa, oman henkilökohtaisen talouten-sa hoitamisessa, päihteistä ja velkaantumisesta eroon pääsemisessä sekä ystävien löytä-misessä ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä.

• Yksilöllisiä tukimuotoja, kuten: o kuntien etsivä nuorisotyö o nuorten työpajat

Eri toimijoiden vastuualueet:

Työ- ja elinkeinoministeriö on äskettäin organisoinut uudelleen maamme työvoimapalveluita siten, että Suomessa on 15 työ- ja elinkeinotoimistoa ja 120 alueellista toimipaikkaa, jotka välittävät pal-veluita. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston Porvoon toimipaikka sijaitsee Kuninkaanportissa. Se vastaa myös nuorten työllisyysasioista ja työmarkkinapalveluista. Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelutarjontaan voi tutustua osoitteessa www.mol.fi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, joka on 24 kunnan kuntayhtymä, hallinnoi Porvoossa järjestettävää psykiatrista hoitoa. Myös sairaanhoitopiirin uudelleenorganisoimisesta käydään kes-kustelua.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee opetusalaa koskevat strategiset päätökset kansallisella tasolla. Nuorisotakuun osalta on kyse lähinnä toisen asteen koulutuspaikkojen määrästä, koulutuksen valintakriteereistä, oppisopimuspaikkojen lisärahoituksesta sekä erityisavustuksesta, jolla rahoite-taan esim. koulutuksen tasa-arvotyötä ja yksilöllisiä palveluita esim. etsivän nuorisotyön muodos-sa. Uuden nuorisolain tavoitteiden toteuttamiseksi myönnetään kansallisten erityisavustusten kaut-ta rahoitusta kunnille hankehakemusten perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi myös näitä hankevaroja.

Toisen asteen koulutuksen rahoituspäätökset pohjautuvat 20.9. ja 20.1. tehtyihin oppilastilastoihin. Tuolloin oppilaitoksessa kirjoilla olevat opiskelijat oikeuttavat valtion rahoitukseen.

Hallitus haastaa elinkeinoelämää osallistumaan nuorisotakuuta koskeviin yhteiskuntatalkoisiin ja palkkaamaan nuoria työntekijöitä esim. palkkatuen avulla. Elinkeinoelämää haastetaan myös palkkamaan oppisopimusopiskelijoita tai kesätyöntekijöitä. Nuorten työllistäminen ei kuitenkaan ole lähtenyt käyntiin nuorisotakuun taustatoimijoiden toivomassa laajuudessa.

Kuntien vastuu nuorista asukkaistaan on sama kuin aiemmin:

• peruskouluopetuksen järjestäminen • sosiaali- ja terveydenhuolto • Vuonna 2011 annetun nuorisolain mukainen nuorisotyö ja nuorisopolitiikka, kuten etsivä

nuorisotyö, nuorten työpajat sekä uutena velvollisuutena toimialat ylittävä yhteistyö, jota tehdään nuorten palveluohjausta koordinoivien verkostojen muodossa. Näissä monialai-

4

sissa yhteistyöverkostoissa tulee olla edustajia nuoriso-, opetus-, sosiaali-, terveydenhuol-to-, työ- ja poliisihallinnosta.

Uuden nuorisolain lähtökohtina ovat erityistoimenpiteet, joita tarvitaan

• erityistä tukea tai räätälöityjä oppimispolkuja tarvitsevia lapsia ja nuoria varten

• niitä nuoria varten, joiden sosiaaliset taidot eivät riitä arjesta suoriutumiseen

• kasvavan koulunkäynnin keskeyttämistä koskevan kehityssuunnan ja sitä seuraavan syr-jäytymisriskin torjumiseen.

Nuoren oma vastuu

Yksi nuorisotakuun perusajatuksista on nuorten itsensä aktivoiminen ja motivoiminen ottamaan itse vastuu omasta tulevaisuudestaan. Yhteydenpito työ- ja elinkeinotoimistoon, sosiaalihuoltoon, nuorten työpajoihin tai etsivään nuorisotyöhön on nuorten ja perheiden omalla vastuulla. Nuorten omalla vastuulla on myös esim. puhelimeen vastaaminen silloin kun etsivä nuorisotyöntekijä yrit-tää ottaa heihin yhteyttä.

Nuorisotakuussa ei ole uusia julkisia pakkotoimenpiteitä. Sen sijaan siihen on kirjattu tiettyjä uusia ehtoja, kuten että työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä on se, että nuori on hakenut vähintään kahta koulutuspaikkaa ja ettei häntä ole hyväksytty kumpaakaan paikkaan.

Nuorten kuntoutuksessa on kunnilla velvollisuus tehdä toimialat ylittävää yhteistyötä yksilöllisten kuntoutussuunnitelmien laatimisessa. Kela on 2.5.2013 antanut ohjeet koskien 16–19-vuotiaiden nuorten kuntoutuskorvauksia. Kuntoutuksen tarpeessa olevien nuorten tulee kääntyä oppilashuol-lon, kunnallisen terveydenhuollon tai tarvittaessa psykiatrisen hoidon puoleen.

5

2 Porvoon kaupungin rooli

Nuorisotyöttömyyttä on juuri nyt paljon ja se lisääntyy voimakkaasti, mikä on osa suurempaa glo-baalia rakennemuutosta (70–80 miljoonaa maailman nuorista on ilman työtä). Suomella ja suu-rimmalla osalla Euroopan maista on haasteena työllistää ja kouluttaa nuoria laskusuhdanteen ai-kana. Maassamme on yli 40 000 alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta (19 prosenttia heistä on ollut työttömänä yli kolme kuukautta), ja yli 100 000 20–29-vuotiasta, jolla ei ole muuta koulutusta kuin suoritettu peruskoulun oppivelvollisuus. Tulevaisuudennäkymiin on vaikea tarttua: samanaikaisesti puhutaan kiihtyvästä nuorisotyöttömyydestä ja tulevasta suuresta työvoimapulasta suurten ikä-luokkien jäädessä eläkkeelle. Porvoo ei ole omilla toimenpiteillään pystynyt vaikuttamaan siihen tosiasiaan, että nuorten työllistymistilanne on edelleen heikentynyt nuorisotakuun käyttöönoton jälkeen.

Tärkeintä, mitä yksittäinen kunta voi juuri nyt tehdä, on oikean asenteen luominen nuorisotakuun toteutumisen pohjaksi. Nuorisotakuu tulee nähdä tavoitteena. Viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja nuorten välisen yhteistyön vahvistuminen puolestaan on nähtävä tärkeänä sosiaalisena sijoituksena. Porvoon kaupungilla on jo nyt erittäin pitkälle kehitetty palveluverkosto, ja työntekijät ottavat nuorten tilanteen ja tulevaisuudensuunnitelmat hyvin tosissaan. Monet työn-tekijät tuntevat huolta nuorten tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Kuntien uutena velvollisuutena on huolehtia siitä, että nuoret löytävät sen tahon, joka pystyy par-haiten auttamaan juuri heitä. Kuntien velvollisuutena on myös huolehtia, että nuoriin yhteydessä olevat eri viranomaiset varaavat riittävästi aikaa auttamiseen ja huolehtivat myös jälkiseurannasta.

Porvoon kaupungissa on vuonna 1998 perustettu työryhmä lasten ja nuorten hyvin-voinnin edistämiseksi (HYVIS). Porvoon kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2010, että HYVIS vastaa toimialat ylittävästä monialaisesta yhteistyöstä nuorisolain 7 §:n mukaisesti.

Nuorisotakuun toteutumista koordinoi kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyvis, jolle myönnettiin kaupungin kehittä-mismäärärahaa nuorisotakuuta koskevan selvitystyön laatimiseksi ja tarpeellisten toimenpide-ehdotusten esilletuomiseksi.

Porvoossa on vuodesta 2008 alkaen toteutettu hankerahoituksella etsivää nuoriso-työtä, nuorten työpajatoiminta käynnistyi vuonna 1996. Vuonna 1999 perustettiin Porvooseen nuorisovaltuusto, joka on yksi nuorille vaikutusmahdollisuuksia tarjoavis-ta kanavista.

Nuorisotakuu koskee jollakin tapaa lähes kaikkia Porvoon kaupungin yksiköitä, jos lähtö-kohta-ajatuksena on nuorten tarpeiden priorisointi. Koulutuspalvelut, nuorisopalvelut, sosiaalipal-velut, terveyspalvelut ja asuntopalvelut ovat tärkeitä tehtäväalueita. Laadukkaan ehkäisevän työn kannalta on yhtä tärkeää, että esim. toimialoilla tehtävässä uudistamistyössä, suunnittelussa, uu-disrakentamisessa ja kunnostuksessa otetaan huomioon nuorten turvallisuus, hyvinvointi ja mah-dollisuudet aktiiviseen ja sosiaaliseen elämään.

6

Kaikista Porvoon kaupungin yksiköistä löytyy työpaikkoja ja -tehtäviä, jotka soveltuvat nuorten työkokeilu-, oppisopimus- tai kesätyöpaikoiksi. Näiden nuorten aktivointi- ja rekrytointimahdolli-suuksien läpikäyminen jokaisessa yksikössä on tärkeää ja hyödyllistä.

Joitakin konkreettisia neuvoja valtiolta kunnille:

• Työskennellään läpinäkyvästi ja ollaan niiden asukkaiden tavoitettavissa, jotka ovat tottu-mattomia kysymään tai selvittämään, mikä taho on oikea juuri heitä varten.

• Varataan aina tupla-aika uudelle nuorelle asiakkaalle, joka tulee ensimmäiselle käynnille. Pidempi, kaikessa rauhassa tehtävä alkukartoitus tuottaa paremmin tulosta ja vapauttaa tulevaisuuden työaikaresursseja.

• Madalletaan kynnystä ottaa asioita puheeksi ja lyhennetään "kuilun partaalla" elävien nuor-ten parissa tehtävien eri toimenpiteiden seurannan aikavälejä.

• Autetaan kaikkia nuoria asukkaita niin hyvin kuin voidaan takertumatta ikärajoihin, vastuun-jakoihin tai toimialarajoihin. Täsmälleen samojen nuorten kanssa työskentelevien yksiköi-den väliset keskustelut ja kokemusten vaihto sekä ehkäisevän työn ja hoitavan/korjaavan työn väliset keskustelut ovat tärkeitä.

• Oma-aloitteisesti verrataan, yhtenäistetään ja yksinkertaistetaan lomakkeita, sääntöjä ja terminologiaa.

• Ei luovuteta vain siksi, ettei kaikkia ongelmia voida hoitaa, vaan työskennellään niiden asi-oiden parissa, joihin voi vaikuttaa.

Kunnan palveluita on syytä tarkastella nuoren ihmisen silmin. Nuorten ja perheiden oma kokemus palvelun toimimisesta on aina oikea.

Vaitiolovelvollisuutta koskevat viittaukset on mainittu tavallisena yhteistyön esteenä, kun nuorella asiakkaalla on ongelmia. Henkilön omalla suostumuksella voidaan kuitenkin keskustella monista asioista. On uskallettava kysyä itseltään, ketä vaitiolovelvollisuus suojelee niissä tapauksissa, joissa asiakas itse haluaa saada apua ja hyväksyy, että monet tahot käyttävät samaa kartoitusta ja samoja tietoja.

Nuorisotakuun tarkoituksena on saada monet eri yhteiskunnan toimijat ja perheet oivaltamaan, että aina on inhimillisesti kannattavaa pitää huolta maan nuorista asukkaista. Hallitus haluaa näh-dä nuorisotakuun yleisenä asenteena. Ajan ja rahan sijoittaminen nuorten auttamiseen on keskei-nen tulevaisuudenkysymys ja sosiaalinen sijoitus.

Niin ikään on tärkeää pohtia asiakkaita koskevaa terminologiaa. Nuorisotakuussa esiintyy hyvin ongelmapainotteista kielenkäyttöä; ongelmatilanteet ja -asiakkaat on määritelty. Ongelmia määri-tellessä ja selvittäessä on hyvä olla ongelmakeskeinen. Seuraavaan vaiheeseen siirryttäessä on annetun neuvonnan kannalta kuitenkin parempi kehittää rakentavaa terminologiaa "kuilun partaal-la" olevan nuoren kannustamiseksi ja käyttää sanoja ja termistöä, jotka kuvailevat, miten nuori jatkaa eteenpäin, saa toisen mahdollisuuden, pääsee takaisin opintojen pariin tai työelämään. Suosituksena on varhainen puuttuminen ja tiivis seuranta, vaatimusten asettaminen ja se, että kaikki osapuolet kertovat odotuksistaan.

7

3 Tietoja nykytilanteesta

Porvoon asukastilasto 31.12.2012 16–24-vuotiaat 5 313 25–29-vuotiaaat 2 372 16–29-vuotiaat yhteensä 7 685 eli 16 % asukkaista on nuorisotakuuikäisiä Opiskelijamäärät porvoolaisissa oppilaitoksissa lukuvuonna 2012–2013 1 714 ruotsinkielisissä peruskouluissa 3 756 suomenkielisissä peruskouluissa 2 606 toisen asteen oppilaitoksissa 1 376 ammattikorkeakouluissa Oppilastilasto Peruskoulun oppilaat, jotka nykyisen oppilastilaston mukaan suorittavat oppivelvollisuutensa Por-voossa seuraavan neljän vuoden aikana:

Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Kevät 2016 Suomenkielisiä 415 405 410 396 Ruotsinkielisiä 206 185 196 180 Oppilaita yhteensä 621 590 606 576 Tilasto on tehty Porvoon sivistystoimen toimiston 1.3.2013 antamien tietojen perusteella. Lukuvuonna 2011–2012 peruskoulun päättötodistuksen sai 99,2 % oppilaista, ja kaikki toisen as-teen koulutuspaikkaa hakeneet oppilaat saivat paikan. Joka vuosi on joitakin oppilaita, jotka päät-tävät olla aloittamatta koulua, vaikka he ovat saanet opiskelupaikan. Joka vuosi on myös oppilaita, jotka keskeyttävät koulunkäyntinsä jo ensimmäisen syyslukukauden aikana. Tämä selittää tilastol-lista eroa Kouluikkunassa olevaan kansalliseen vertailuun, jonka mukaan 93,7 prosentilla perus-koulunsa päättäneistä on paikka vuoden lopussa.

Porvoon peruskouluissa otettiin 1.8.2011 käyttöön oppilaiden tukemisessa kolmiportainen tukimal-li. Tukitasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Lukuvuoden 2011–2012 aikana tehostettua tukea sai 237 oppilasta suomenkielisessä koulutustoimessa ja 85 oppilasta ruotsinkielisessä kou-lutustoimessa. Erityistä tukea sai 296 oppilasta suomenkielisessä koulutustoimessa ja ruotsinkieli-sessä koulutustoimessa 73 oppilasta. Yhteensä:

322 oppilasta sai tehostettua tukea 369 oppilasta sai erityistä tukea

8

Perusasteen ja toisen asteen nivelvaihe

Vuonna 2013 oppivelvollisuutensa suorittavat peruskoulun oppilaat:

Ruotsinkieliset Suomenkieliset Yhteensä Porvoo 206 415 621 Loviisa 61 66 127 Sipoo 114 173 287 Yhteensä 381 654 1 035 Porvoon yhdeksännen luokan oppilaiden määrää ei ole mahdollista suoraan verrata lukuina toisen asteen koulutuspaikkoihin. Ammatillinen koulutus on alueellista, minkä vuoksi oletuksena on olta-va koulutustarjonnan vertaaminen alueelliseen kysyntään. Tämä ei myöskään kerro koko totuutta, koska jotkut oppilaat valitsevat koulutuspaikkakunnakseen Helsingin tai jonkun muun Itä-Uudenmaan pohjois- tai itäpuolella sijaitsevan paikkakunnan.

Toisen asteen aloituspaikkojen määrä vuonna 2013

Seuraavat Itä-Uudenmaan kuusi lukiota tarjoavat toisen asteen koulutusta:

Lukio Opiskelijat Linnankosken lukio 185 Borgå gymnasium 100 Lovisa gymnasium 72 Loviisan lukio 50 Sipoon lukio 80 (70 + 10 jääkiekkolinjalla) Sibbo gymnasium 54 Lukiopaikkoja yhteensä 541 Linnankosken aikuislukiossa on myös lukion aloituspaikkoja. Paikkojen määrää ei ole rajattu. Ai-kuislukion lukio-opintojen aloitusikäraja on 18 vuotta.

Viisi eri ylläpitäjää tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta Itä-Uudenmaan alueella:

Oppilaitos Opiskelijat Porvoon ammattiopisto (Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) 430 Inveon (Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland) 120 Point College (Porvoo International College) 104 Prakticum (Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab) 52 KEUDA (Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) 70 Ammatillisen koulutuksen paikat yhteensä 776

Nimenmuutokset, oppilaitosten fuusiot, muuttuneet kansalliset tietopankit ja epäselvät tiedot siitä, missä ylläpitäjä tarkalleen (maantieteellisesti katsoen) järjestää yksittäisiä koulutuslinjoja, vaikeut-tavat jonkin verran kehityskulun vertailua, kun koulutuspaikkojen kokonaistarjontaa verrataan po-tentiaalisiin porvoolaisiin hakijoihin.

9

Itä-Uudenmaan alueella ei ole pulaa toisen asteen koulutuspaikoista. Toisella asteella on 1317 aloituspaikkaa ja 1035 oppilasta päättää peruskoulun keväällä 2013.

Porvoolaisten 9-luokkalaisten sijoittuminen toiselle asteelle 2013

Yhteishaku 2013 Haki ammat-tikouluun

Haki luki-oon

9-luokkalaisia yhteensä

Valittu I-vaihtoehtoonsa

Strömborgska skolan 36 % 64 % 93 80 oppilasta, 86 % Lyceiparkens skola 48 % 52 % 110 98 oppilasta, 89 %

Albert Edelfeltin koulu 49 % 51 % 49 44 oppilasta, 90 % Linnanjoen koulu 41 % 59 % 186 141 oppilasta, 76 %

Pääskytien koulu 60 % 40 % 173 144 oppilasta, 83 %

Etsivä nuorisotyö vuonna 2012

• Etsivän nuorisotyön asiakasmäärä oli 109 nuorta (70 % poikia) • Palaverien ja työtehtävien lukumäärä kentällä 647 • Etsivässä nuorisotyössä tavoitetaan 80 prosenttia koulunsa keskeyttäneistä.

Lopusta 20 prosentista puolet selviytyy itse ilman apua ja puolet ei ilmoittaudu etsivälle nuoriso-työlle. Suurin osa nuorista, joihin etsivä nuorisotyö on yhteydessä, tuntee itsensä yksinäiseksi, kokee psyykkistä stressiä tai oireilee psyykkisesti.

Siirtyminen yhdeltä kouluasteelta toiselle

Suomen kuntaliiton laatu- ja arviointijärjestelmä Kouluikkunan mukaan 44 porvoolaista nuorta oli ilman opiskelupaikkaa vuoden 2011 lopussa (6,3 prosenttia). Maan keskiarvo vuonna 2011 oli 5 prosenttia. Näistä 44 nuoresta vain 17 oppilasta jäi ilman opiskelupaikkaa toisen asteen opiskeli-javalintojen ensimmäisellä kierroksella. Näiden 17 oppilaan ja lopullisen oppilasmäärän, 44, väli-nen ero selittyy sillä, että saamastaan koulutuspaikasta huolimatta jotkut oppilaat eivät aloittaneet opintojaan, tai sillä, että jotkut oppilaat keskeyttivät opintonsa heti ensimmäisen syyslukukauden aikana.

Vuonna 2012 koulunkäyntinsä keskeytti 22 porvoolaista lukiolaista. Vuosittain yli 100 nuorta kes-keyttää opintonsa jossakin alueen ammattikoulussa. Nämä nuoret siirtyvät esim. töihin, johonkin toiseen koulutukseen, oppisopimukseen tai nuorten työpajalle.

Työllisyystilasto

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston tilasto 15.4.2013, Porvoon toimipaikka: • Työttömiä alle 25-vuotiaita työnhakijoita 256 • 17–24-vuotiaita asiakkaita yhteensä 444 (työttömiä ja eri tukitoimenpiteiden kautta työllis-

tettyjä) • Työttömiä ja lomautettuja alle 30-vuotiaita yhteensä 436 • Vuonna 2012 pystyttiin työllistämään 21,1 % alle 25-vuotiaista asiakkaista.

10

Työ- ja elinkeinotoimiston toukokuun 2013 tilasto kuvaa maahanmuuttajien osuutta nuoris-ta asiakkaista

• 16–24-vuotiaista asiakkaista maahanmuuttajia on yhteensä 26, joista 14 on työttömiä. • 25–29-vuotiaista asiakkaista maahanmuuttajia on yhteensä 42, joista 20 on työttömiä. Ne asiakkaat, jotka eivät ole työttömiä, osallistuvat joko työkokeiluun tai koulutukseen.

Nuorten asuminen

Maaliskuussa 2013 työnsä aloittanut nuorten asumisohjaaja on elokuun alkuun mennessä asutta-nut 12 nuorta. Jokainen heistä on toistaiseksi hoitanut vuokrasopimuksensa hyvin. Neljä näistä nuorista on jo ehtinyt 3 kuukauden koeajan jälkeen saada itselleen toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen. Asumisohjaajalla on tällä hetkellä (elokuu 2013) 24 nuorta aktiivisessa asia-kassuhteessa.

Asunnonhakijoiden määrä maaliskuussa 2013:

Porvoon kaupungin asuntotoimiston kautta • 29 hakijaa, 16–25-vuotiaat • 52 hakijaa, 26–29-vuotiaat

Yhteensä 81

A-yhtiöiden kautta • 62 uutta hakijaa, 16–24-vuotiaat • 25 uutta hakijaa, 25–29-vuotiaat

Yhteensä 87

Päähakijoiden lukumäärä on 168. Lukuun ei sisälly nuorisotakuuikäisiä avo- tai aviopuolisoita. Asuntotoimiston tilastot osoittavat myös, että vuonna 2012 asunnon sai 401 henkilöä ja 33 pro-senttia heistä, eli 132 henkilöä, oli alle 25-vuotiaita nuoria.

Sosiaali- ja perhepalvelut

• Nuorten työpajoille osallistui vuonna 2012 yhteensä 93 nuorta. • Kahdeksallakymmenellä prosentilla nuorista keskeytyneet opinnot olivat syynä kuuden

kuukauden pituiseen työpajajaksoon. • Kuusitoista pajalaisista tuli työpajoille etsivän nuorisotyön kautta.

Lapsisosiaalityön yksikkö:

• 16–18-vuotiaita asiakkaita 20 • 18–21-vuotiaita lastensuojelun jälkeisessä jälkihuollossa 40–60

Aikuissosiaalityö:

Aikuissosiaalityön tilanne 30.4.2013: Alle 30-vuotiaita asiakkaita oli 36 prosentissa toimeentulotu-kea nostavista kotitalouksista, eli 505 kotitaloutta. Suurimmalla osalla alle 30-vuotiaista uusista asiakkaista ei ole koulutusta. Osa näistä aikuissosiaalityön asiakkaista ei voi esimerkiksi olla työn-hakijoina, koska he eivät ole työkykyisiä.

11

Hoitotilasto

Nuorisopsykiatrian poliklinikan asiakastilasto vuonna 2012: • 13–19-vuotiaiden asiakkaiden lukumäärä: 517 • Uusien asiakkaiden lukumäärä: 150 • Sairaalahoitoa tarvitsevien asiakkaiden lukumäärä: 10–15

Kouluterveydenhuolto

Porvoon peruskouluissa on vajaat 5 500 oppilasta ja opiskelijoita on noin 4 500. Kahden viime vuoden aikana koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon on saatu kaksi uutta terveydenhoitajavirkaa, joiden avulla on pystytty paremmin ottaman huomioon erityisoppilaiden kouluterveydenhoitajatar-peet ja nimeämään vastuuterveydenhoitaja. Myös koululääkärityöhön on lisätty resursseja, mutta kaikki kouluterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit ovat myös terveysasemalla työssä ja vain murto-osan työajastaan kouluterveydenhuollossa, joten työpanoksen määrää on hyvin vaikea ar-vioida.

Stakes 2002 -ohjeen mukaan kouluterveydenhoitajan sopivana oppilasmääränä pidetään enintään 600 koululaista ja kouluterveydenhuollon lääkärillä tulisi olla käytössä yksi työpäivä viikossa 500:tä oppilasta kohden. Oppilasmäärää pitäisi vähentää, jos työntekijöiden vastuulla on useita eri koulu-ja tai jos oppilaissa on paljon erityistä tukea vaativia, esimerkiksi erityisoppilaita tai maahanmuut-tajia. Erityiskoulun ja -luokan oppilaat tarvitsevat noin kolme kertaa keskimääräistä enemmän ai-kaa terveydenhoitajalta ja lääkäriltä.

Opiskeluterveydenhuolto edellyttää toisella asteella yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan 600–800 opiskelijaa kohti ja korkea-asteella yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan 800–1000 opiske-lijaa kohti, kun sijaista vuosiloman ajaksi ei ole. Opiskeluterveydenhuollon lääkärin mitoituksen lähtökohtana on 2500–3000 opiskelijaa kokopäiväistä lääkäriä kohti.

Oppilasmäärä Terveydenhoitajia, määrä 2012

Oppilaita /terveydenhoitaja

Lääkäripäiviä/ vuosi

Lääkärimäärä/ vuosi

2012–2013

2012 2013 2012 2013 2011–2012

2012–2013

2011–2012

2012–2013

Ruots. perus-koulu

1 714 2,95 3,05 581,02 561,97 42,30 56,00 0,21 0,28

Suom. perus-koulu

3 756 6,66 6,86 563,96 547,52 62,50 108,54 0,31 0,54

Toinen aste 2606 3,35 4,05 777,91 643,46 17,21 49,44 0,09 0,25 Ammattikorkea-koulut

1376 1,00 1,00 1376,00 1376,00 3,60 0,02

Muu 513 0,55 0,55 932,73 932,73 9 965 14,51 15,51 122,01 217,58 0,61 1,09

12

4 Esimerkkejä nykyisistä toimenpiteistä

Muun muassa seuraavia toimenpiteitä käytetään syrjäytymisen ehkäisyyn: Porvoon peruskouluissa

• KELPO-hankkeen puitteissa on Opetushallituksen rahoituksella laadittu "Turvallinen oppi-mispolku", johon sisältyy oppilaille suunnatun tuen kolme eri tasoa. Oppilaan opettaja ja moniammatillinen työryhmä arvioivat tuen tarvetta ja suunnittelevat tukitoimenpiteitä yh-dessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Ennen puhuttiin erityisoppilaista, nyt puhutaan oppi-laista, jotka tarvitsevat joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Oppimispolku toimii esi-koulusta alkaen aina toiselle asteelle siirtymiseen asti. https://www.porvoo.fi/fi/palvelut/opetus_ja_koulutus/perusopetus/oppilaan_hyvinvointi_ja_tukeminen/tukea_ja_apua_koulunkayntiin

• Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt määräaikaista erityisrahoitusta peruskoulujen ryhmäkokojen pienentämiseen tarvittaessa tai kahden opettajan sijoittamiseen niihin ryh-miin, joissa on yli 25 oppilasta.

• Koulutuksellisen tasa-arvon edistämishanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä merkittävän erityisavustuksen (440 000 euroa) vuosiksi 2013–2014. Tavoitteena on tasoit-taa eri koulujen oppimistulosten eriarvoisuutta. Porvoossa toimenpiteitä tehdään alueilla, joissa on keskimääräistä enemmän työttömyyttä, matala koulutustaso tai suuri osa maa-hanmuuttajataustaisia perheitä. Näiden rahojen avulla on voitu palkata enemmän aikuisia koulun arkipäivään: viisi koulunkäyntiavustajaa, koulukuraattori, kaksi school coachia ja monikulttuurisen kehitystyön koordinaattori.

• Elokuussa 2013 otetaan koulutuspalveluissa käyttöön toimintamalli, joka koskee huolta ai-

heuttavia koulupoissaoloja. Toimintasuunnitelma koskee peruskoulun vuosiluokkia 7–9.

• Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 1. luokan oppilaille ja osittain 2. luokan oppilaille sekä erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille. Kerhotoimintaa järjestetään kouluissa vuo-siluokilla 1–9 oleville oppilaille.

• Oppilashuoltotiimi ja koulujen omat oppilashuoltoryhmät. Nämä ryhmät ovat laatineet suunnitelmia varhaiseen puuttumiseen, ja ne tutkivat ja testaavat tarvittaessa kuntotestien avulla oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä.

• Koulunkäyntiavustajat

• Laatutiimin tekemät vuosittaiset arviointiraportit ovat koulujen toiminnan seuraamisen väli-ne. Raporttien pohjalta valitaan seuraavan lukuvuoden kärkitoimenpiteet koulutuspalve-luohjelmaan.

13

Peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä

• Nyckelteamet-tiimi – ruotsinkielistä toimintaa Itä-Uudellamaalla. Kyseinen tiimi kokoontuu vuosittain keskustelemaan yhdeksännen luokan oppilaiden optimaalisesta sijoittumisesta peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä.

• Ruotsinkielisen kymppiluokan opetuksen toteuttamista suunnitellaan Porvoon kaupungin, Loviisan, Sipoon ja Borgå folkakademin välisenä yhteistyönä. Peruskoulun rehtoreiden ar-vion mukaan ruotsinkielisen kymppiluokan vuosittainen tarve koskee 8–12 oppilasta Itä-Uudellamaalla (Porvoo, Loviisa, Sipoo).

• Keskustelut suomenkielisen kymppiluokan toimivan toteutusmallin löytämiseksi ovat käyn-nissä. Koulutuspalveluiden huolenpito- ja hyvinvointitiimi arvioi, että tarve olisi perustaa ai-nakin yksi 10-luokka. Tiimin arvion mukaan 10–20 oppilasta/vuosi saattaisi hakeutua ky-seiseen opetukseen.

• Porvoon kaupungin suomenkielisissä koulutuspalveluissa on tällä hetkellä yksi yhdeksäs luokka, ns. Ammattiysi, joka sijaitsee fyysisesti Porvoon ammattiopistolla. Luokka tarjoaa mahdollisuuden valita erilaisia ammatillisia valinnaiskursseja. Porvoon kaupungin ja am-mattiopiston välinen yhteistyö on toiminut hyvin.

• Oppilaanohjaajat aloittavat hyvissä ajoin yhteyshakuun liittyvät toimenpiteet ja keskustelut oppilaiden kanssa toisen asteen valinnoista. Tiivis yhteistyö oppilashuoltotyön kanssa on tärkeää. Toisen asteen oppilaitokset järjestävät erilaisia tutustumistilaisuuksia oppilaille ja huoltajille. Tiedonsiirtopalavereja toisen asteen oppilaitosten kanssa järjestetään Porvoos-sa huoltajan luvalla. Oppilaanohjaajan tehtävään kuuluu varmistaa perusasteen päättövaiheen oppilaan sijoit-tuminen toisen asteen koulutukseen ja koulutuspaikan ulkopuolelle jääneiden ohjaus etsi-vän nuorisotyön palveluiden piiriin. Toisen asteen koulutukseen valitun oppilaan ohjaus-vastuu siirtyy toisen asteen koulutuksen alettua toisen asteen oppilaitoksen ohjaushenki-löstölle. Sivistyslautakunta hyväksyi elokuussa 2012 yllä olevan opetussuunnitelmaan sisältyvän tekstin.

• Nuorten työpajoille nuoret voivat hakeutua oma-aloitteisesti tai työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaalityöntekijöiden, psykiatrisen hoidon tai etsivien nuorisotyöntekijöiden kautta. Osa työpajatoimintaan osallistuvista nuorista saa työmarkkinatukea, jotkut saavat sairauspäivä-rahaa ja osa täysi-ikäisistä nuorista elättää itsensä toimeentulotuella työpajajakson ajan. Nuorten työpajatoiminnan sisältöjä on avattu opinnollistamisen keinoin. Nuori saa työpajal-ta todistuksen osaamisestaan koulumaailman käyttämällä terminologialla. Nuorten työpajo-jen sisäisenä työvälineenä toimii Polutustiimi, joka yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa auttaa nuorta suunnittelemaan työpajajakson jälkeistä elämää.

Toisella asteella

• Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä/Amisto ja Point College ovat hakeneet rahoitusta nuorisokoulutuksen lisäpaikkoihin lukuvuodeksi 2013–2014. Kyse on yhteensä 100–150 uudesta paikasta.

14

• Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus on nuorisotakuun puitteissa saanut rahoitusta 20 op-pisopimuspaikalle, jotka on suunnattu vuonna 2013 oppivelvollisuutensa suorittaneille 16-vuotiaille tai vanhemmille (maahanmuuttajat). Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen li-säksi oppisopimuskoulutusta järjestävät myös Point College, Prakticum sekä pienessä mit-takaavassa myös Inveon.

• Point Collegella on oma oppisopimustoimisto, jossa on yli 200 oppisopimusopiskelijaa. Oppilaitoksessa on myös monia ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita henkilöitä, jotka opiskelevat Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa joko oppisopimuksella tai suorittaak-seen ammattitutkinnon.

• Edupoli on saanut lisärahoitusta, jonka turvin noin 80 nuorta aikuista, iältään 20–29-vuotta, voi aloittaa opinnot suorittaakseen ammattitutkinnon tai osia ammattitutkinnosta Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) puitteissa.

Alla olevat esimerkit esittelevät toisen asteen oppilaitoksissa turvallisuuden ja viihtyvyyden lisää-miseksi sekä oppimisen parantamiseksi tehtävää kehitystyötä. Kokeilujen tarkoituksena on joko järjestää kouluihin enemmän aikuisia, joilla on aikaa kuunnella ja antaa tukea, tai järjestää oppilail-le mahdollisuuksia pidempiin työelämän harjoittelujaksoihin.

• Point Collegen pedagogiikka on työorientoitunutta, ja Point College tekee yhteistyötä mm. seurakunnan kanssa koulun turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi, koulun keskeyttä-misen vähentämiseksi ja oppimisen parantamiseksi. Koulussa on esimerkiksi Pointti-niminen huone, jossa saa apua puolivalmiiden palautustehtävien tekemiseen tai vaikeiden läksyjen tai projektitöiden tekemiseen. Siellä on myös toinen huone, Koppi, jossa voi käydä ohjauskeskusteluja oppilashuollon kanssa. Keskeyttämisprosentti on 5 prosenttia, kansalli-nen keskeyttämisprosentti on noin 9 prosenttia vuosittain.

• Point College: Opettajille järjestetään erityispedagogisia menetelmiä koskevaa koulutusta.

• Porvoon ammattiopisto: Elokuussa 2013 koulu ottaa käyttöön kaikille uusille opiskelijoille tarkoitetun Kick in -jakson, joka on kolmen viikon pituinen ammatillisiin opintoihin perehdy-tysjakso. Koulu on myös palkannut lisää henkilökuntaa, kuten terveydenhoitajan ja nuori-sotyöntekijän, edistämään opiskelijoiden terveyttä ja heidän viihtymistään koulussa. Amis-säätöö-hanke on yksi tapa edistää opiskelijoiden viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta koulus-sa.

• Prakticum: mahdollisuus opintojen aloittamiseen kesken lukuvuoden. Kurssien suoritusjär-jestyksessä on joustoa.

• Inveonissa opiskelijoiden tukihenkilönä toimii kouluisoisä.

• Useat toisen asteen koulut järjestävät tavallista pidempiä työssäoppimisjaksoja opiskelijoil-le, jotka suoriutuvat arjesta paremmin töissä kuin koulussa.

• Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt toimenpideohjelman, jolla edistetään viihty-vyyttä ja elämänhallintaa peruskoulusta ammattikouluun siirryttäessä. Ohjelmaa kehitetään vuosien 2013–2018 aikana, minkä jälkeen se on valmis oppilaitosten käyttöön otettavaksi.

15

Vapaassa sivistystyössä

• Borgå folkakademissa opiskelee joka lukuvuosi muutamia oppilaita, jotka ovat keskeyttä-

neet toisen asteen opinnot. Opinnot voidaan rahoittaa työttömien opintosetelillä.

• Opetushallitus on myöntänyt Borgå folkakademille 84 000 euroa nuorisotakuun puitteissa tapahtuvaan maahanmuuttajien koulutukseen. Tämän rahoituksen turvin voidaan kouluttaa 10 alle 30-vuotiasta maahanmuuttajaa edellyttäen, että heiltä puuttuu suomalainen toisen asteen tutkinto. Maahanmuuttajat käyvät pääasiassa Svenska för invandrare -linjan, mutta he voivat yhdistää opintoihinsa muita Borgå folkakademissa opetettavia aineita. Vapaita paikkoja on, ja on myös mahdollista kouluttautua ilmaiseksi, koska Akanille on myönnetty maahanmuuttajien opintoseteleitä.

• Porvoon kansalaisopisto on saanut valtionavustusta, joka on tarkoitettu nuorten maahan-muuttajien nuorisotakuun mukaiseen koulutukseen. Tällä määrärahalla ja erillisellä opin-toseteliavustuksella järjestetään suomen ja englannin kielen, draaman, tietotekniikan ja lii-kunnan opetusta. Lisäksi yhteistyössä lukion aikuislinjan kanssa järjestetään mm. matema-tiikan opetusta. Opintoseteliavustuksella alennetaan myös maahanmuuttajien suomen kie-len kurssien kurssimaksuja sekä ikääntyvien tietotekniikkakurssien, virike- ja musiikkipiirien sekä kehitysvammaisten musiikki- ja taidepiirien kurssimaksuja. Lukuvuodeksi 2012–2013 myönnettyjen avustusten suuruus on yhteensä noin 100 000 euroa. Uutta rahoitusta on haettu 24 maahanmuuttajanuoren koulutukseen lukuvuonna 2013–2014. Tämän lisäksi Meeting Point toimii kerran viikossa maahanmuuttajien säännöllisenä kokoontumispistee-nä. Meeting Pointiin voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista.

Nuorisotyössä, terveydenhuollossa, sosiaali- ja perhetyössä

• Porvoon kaupunki osallistuu Hyvinkään ja Lohjan kanssa osatoteuttajana Allianssi ry:n Monialaisen yhteistyön kehittämishankkeeseen, MYK, joka toteutetaan ESR-rahoituksella vuosina 2011–2013. Hankkeessa rakennetaan ja kehitetään toimintamalleja eri toimialojen välisen monialaisen yhteistyön edistämiseksi nuorten palveluissa. Tavoitteena on saada aikaan nuorten palvelutarpeet kattava verkostorakenne, jossa ryhmien jäsenillä on oikean-lainen asiantuntijuus ja riittävät toimintavaltuudet ryhmän tavoitteisiin ja tarkoitukseen näh-den. Hankkeessa myös suunnitellaan ja tehostetaan asiakaslähtöisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. Lisäksi edistetään nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnit-telemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Lisätietoa saa osoitteesta http://www.alli.fi (nuorisoalan kehittäminen)

• Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuk-sen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sek-torin palvelut tai jotka tarvitsevat tukea kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Etsivän nuorisotyön avulla tukea tarvitsevat nuoret saatetaan nii-den palvelujen piiriin, jotka parantavat nuorten arjenhallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön ja joilla tuetaan nuoria suuntaamaan elämäänsä. Etsivän nuoriso-työn ja oppilaitosten välinen yhteistyö on myös osoittautunut tuloksekkaaksi silloin, kun op-pilas tai opiskelija on tarvinnut tukea koulunkäynnin tai opiskelun keskeyttämisen ehkäi-syyn tai loppuun suorittamiseen. Porvoossa on opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toimi-

16

nut kaksi etsivän nuorisotyön työntekijää 1.8.2008 alkaen. Etsivän nuorisotyön asiakas-määrä vuonna 2012 oli 109 nuorta, näistä nuorista 75 % pystyttiin ohjamaan heille sopivien palveluiden pariin.

• Sivistystoimen ja sosiaali- ja perhepalveluiden yhteistyönä on keväällä 2011 laadittu kartoi-tus nuorten asumiseen liittyvistä tukitoimista Porvoossa. Palveluissa oli jo aikaisemmin huomattu puutteita, joten selvitykseen liittyi myös toimenpide-ehdotuksia, joiden toteutta-mista on saatu vietyä eteenpäin perintövaroin. Nuorisoasuntokiinteistöön on palkattu mää-räaikainen valvoja lisäämään aikuisten läsnäoloa. Nuorten asumisohjaaja aloitti työnsä 11.3.2013. Hänen kohderyhmänään ovat 17–28-vuotiaat itsenäistyvät ja itsenäisesti asu-vat porvoolaiset nuoret. Asumisen ABC-kursseja toteutetaan yhteistyössä paikallisen nuo-risoasumisyhdistyksen kanssa, 13 tukihenkilöä on koulutettu ja heitä välitetään nuorten tu-eksi arjen asumisongelmiin. Kyse on esim. omassa asunnossa tehtävien arkisten askarei-den oppimisesta tai muusta elämänhallinnasta.

• Asumisyksikkö Nuotta on tarkoitettu 16–18-vuotiaille nuorille, jotka on sijoitettu uudelleen lastensuojelussa. Asumisyksikön toimintaa rahoitetaan perinnön turvin 1.8.2012–31.12.2013.

• Sosiaali- ja perhetyö: jälkihuoltoa tarjotaan täysi-ikäisille 18–21-vuotiaille, jotka ovat aiem-min olleet lastensuojelun asiakkaita.

• Famili-yksikkö (varhaiskasvatuksen perhetyö) järjestää maksutonta ja säännöllistä ryhmä-toimintaa nuorille äideille. Ryhmä kokoontuu joka perjantai kello 9–13 Gammelbackan mo-nitoimitalossa. Äitien omat tarpeet ohjaavat keskustelujen sisältöä, mutta kokonaisvaltai-sena tavoitteena on antaa tukea nuorille kotiäideille arjesta ja perhe-elämästä suoriutumi-seen, ja tarjota heille verkosto, joka koostuu muista samassa tilanteessa olevista äideistä. Uusia äitejä rekrytoidaan ryhmään lähinnä tavallisen perhekahvilan, kaupungin nuorisopal-veluiden ja lastenneuvoloiden kautta.

• Aikuissosiaalityössä on kolme sosiaalityöntekijää, jotka tekevät työtä nuorten kanssa. Vuonna 2012 nuoria asiakkaita oli 570. Jokaisella nuorella on oma vastuutyöntekijä, ja jo-kaiselle aikuissosiaalityön nuorelle tehdään palvelusuunnitelma. Nuorten ryhmään kuuluvat kaikki sosiaalityön ja toimeentulotuen tarpeessa olevat 18 vuotta täyttäneet nuoret, joiden osalta tehdään yksilövastaanottojen ohella laajaa verkostoyhteistyötä mm. asunto- ja työ-voimaviranomaisten kanssa. Aikuissosiaalityö panostaa nuoriin ja heidän asumiseensa ja järjestää tukipalveluja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille muiden toimijoiden kanssa.

• Opiskelijoita työllistetään toimeentulotuen vaihtoehtona jo monta vuotta toimineen mallin mukaisesti (yhteistyössä aikuissosiaalityö, työllisyyspalvelut ja kaupungin eri yksiköt). Ke-sällä 2013 työllistettiin 25 nuorta.

• Hanke Kokemuksesta voimaa on järjestänyt kokemusasiantuntijakoulutuksen päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Kokemusasiantuntijat toimivat yhteistyössä ammattihenkilökun-nan kanssa. Yhteisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Toiminta on tarkoitettu myös nuorille päihde- ja mielenterveysongelmaisille.

• Päihteiden ja niiden väärinkäytön vastaiset kampanjat, kuten Choices ja Zero.

17

• Bricka – uusi hanke, joka on saanut Uudenmaan TE-keskukselta rahoitusta koulujen ja nuorisopalveluiden välisen yhteistyön kehittämiseen.

• Walk in -vastaanotto ilman lähetettä tai ajanvarausta toimii Porvoon sairaalan/HUS:n nuo-risopsykiatrian poliklinikalla.

• Sosiaalityöntekijä työskentelee Porvoon sairaalan/HUS:n psykiatrian poliklinikalla ja auttaa asiakkaita elämänhallinnassa.

• Porvoossa otettiin käyttöön Maestro-stressinhallintakurssitoiminta 14–18-vuotiaille nuorille. Maestro-kurssin tavoitteena on nuorten omien selviytymis- ja stressinhallintataitojen lisää-minen ja vahvistaminen sekä masennuksen ehkäiseminen. Ohjaajakoulutukset alkoivat helmikuussa 2013. Maestro-ryhmäohjaajien koulutuksesta vastaa Mielen avain r.y.

• Seuraavan linkin alle on kerätty tietoa siitä, miten Porvoon kaupunki edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia: http://www.porvoo.fi/fi/hallinto/hyvinvoinnin_ja_terveyden_edistaminen

Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa

• Kehittämisyhtiö Posintra työskentelee tulevia nuoria yrittäjiä tukevan hankkeen parissa.

• Porvoon kaupunki keskustelee säännöllisesti paikkakunnan yrittäjäyhdistysten kanssa mm.

nuorten kesätyöpaikkojen järjestämisestä.

• Nuorten työpajoilla on yksilöohjaaja, joka vastaa yritysyhteistyöstä. Hänen tehtävänään on aktivoida työpajanuoria sekä etsivän nuorisotyön asiakkaita alueen yrityksiin eri malleja käyttäen (esim. työkokeilu, oppisopimus, työsuhde).

18

5 Kehitysehdotuksia

Valtion taholta annettuja yleisiä kehitysehdotuksia:

- ei luovuteta vain siksi, että kaikkia ongelmia ei voi hoitaa

- otetaan uusi ja tiukempi työote nuorista

- lasketaan kynnystä ottaa asioita puheeksi

- lyhennetään "kuilun partaalla" elävien nuorten parissa tehtävien eri toimenpiteiden seurannan aikavälejä

- kalenterista voidaan varata tupla-aika nuoren asiakkaan tullessa ensimmäiselle käynnille

- byrokratiaa voidaan vähentää

- lomakkeita voidaan yksinkertaistaa

- lisätään ehkäisevän ja korjaavan asiakastyön henkilökuntien välistä yhteistyötä

- työskentelyssä tapahtuva asennemuutos: viranomaisen roolista asiakkaiden palvelijaksi

Tämä selvitys on tehty pääosin vuoden 2013 helmikuun ja toukokuun välisenä aikana, ja se käsit-tää neljäkymmentä eri toimijoiden kanssa käytyä keskustelua (ks. liite 1). Keskustelut ovat käsitel-leet nykytilannetta, eri yksiköiden haasteita ja yksiköiden omia kehitysehdotuksia kaudelle 2013–2016. Keskustelut johtivat seuraaviin tulevaa kehitystyötä koskeviin ehdotuksiin. Ehdotukset koh-distuvat sekä uuteen yhteistyöhön, uusiin työtapoihin että uuteen toimintaan:

Tavoite 1: Peruskoulun opinto-ohjauksen kehittäminen

Peruskoulujen oppilaanohjaajien päivystys Kompassissa kesällä

Peruskoulujen oppilaanohjaajat aloittavat päivystämisen esim. kaupungin palvelupiste Kompas-sissa koulujen kesälomien aikana. Tämä lisäisi koulujen oppilaanohjaajien tavoitettavuutta koulu-jen kesätauon aikana ja tuottaisi parempaa palvelua vanhemmille ja lapsille lukioiden ja ammatti-koulujen yhteisvalintaan kuuluvaan täydennyshaun aikana. Oppilaanohjaajien työehtosopimuk-sessa säädetään, että oppilaanohjaajan tulee työskennellä 30–50 tuntia koulujen kesätauon aika-na. Tämä kesällä tehtävä työ hyödyttää suuresti useita nuoria kun työtä tehdään yleisesti ilmoite-tun päivystysjärjestelmän puitteissa, joka selkeyttää missä, miten ja milloin kaupungin omiin oppi-laanohjaajiin voi ottaa yhteyttä.

Kesäohjaukselle on tarvetta sen jälkeen kun varsinaisen yhteisvalinnan tulokset on julkaistu kesä-kuun puolivälissä. Tukea tarvitaan erityisen paljon silloin, kun täydennyshaku on käynnissä heinä-kuun puoleenväliin asti. Täydennyshaku tulee tehdä sähköisesti, ja jokaisen hakijan täytyy itse

19

syöttää lisätietoja arvosanoistaan ja varsinaisen haun yhteydessä suorittamiensa pääsykokeiden mahdollisista tuloksista.

Aikataulu on kireä, koska vasta heinäkuun alussa voi saada tietoa yhä vapaina olevista koulutus-paikoista tai peruutetuista koulutuspaikoista, joissa ei ole käytössä jonotusta. Samalla oppilaanoh-jaajat voisivat tarjota tietoa yhteisvalinnan ulkopuolella olevista koulutuksista, esim. ammattistartti-linjasta, kymppiluokasta, nuorten työpajoista tai nuorille maahanmuuttajille suunnatuista kansan-opisto- ja kansalaisopistokoulutuksista.

Muilla paikkakunnilla on päivystysmalleja, joissa esim. peruskoulujen oppilaanohjaajat, paikka-kunnan etsivät nuorisotyöntekijät ja toisen asteen opinto-ohjaajat tekevät yhteistyötä.

Lisäkulut: ei lisäkuluja Vastuutaho: Koulutuspalvelut

Tiiviimmät yhteydet koulun ja työelämän välillä

Vuosiluokkien 7–9 oppilaiden työelämätietouden ja eri ammatillisia koulutuksia koskevan tietouden lisääminen.

Enemmän aiemmassa vaiheessa järjestettyjä vierailuja ammattikouluihin ja yrityksiin, työelämän eri alojen ammattilaiset tekevät enemmän vierailuja kouluihin. Yhteistyötä paikallisten työnantajien kanssa TET-jaksojen kehittämiseksi ja kesätyömahdollisuuksien parantamiseksi. Yhteistyötä nuor-ten yrittäjyyttä edistävien eri kansalaisjärjestöjen kanssa, esim. 4H-liitto järjestää mm. Ajokortti työelämään -kursseja. On olemassa nuoria, jotka eivät oikein tiedä, mitä he haluavat. Erityisesti näitä nuoria varten tarvitaan ammatinvalinnanohjauksen kehittämistä ja lisätietoa siitä, mitä omi-naisuuksia eri alojen työntekijöillä tulee olla.

Lisäkulut: 20 000 euroa Vastuutaho: Koulutuspalvelut Tavoite 2: Nuorten elämänhallinnan tukeminen ja jatkosijoittumismahdollisuuksien paran-taminen

Kouluterveydenhuoltoon riittävät resurssit

Täyttämättä oleva prevention johtavan lääkärin virka muutetaan vuoden 2015 alusta alkaen las-tenneuvolan ja kouluterveydenhuollon vastuulääkärin viraksi.

Kansallisten suositusten mukaisten riittävien kouluterveydenhuollon resurssien tarjoaminen on ehkäisevä ja pidemmällä tähtäimellä vaikuttava toimenpide. Toivomuksena on, että lääkärintutki-mukset ovat 30 minuutin pituisia ja että tarvittaessa on mahdollisuus seurantakäyntiin. Peruskou-lun oppilaiden vanhemmille suunnattua tiedotuskampanjaa suositellaan, jotta vanhemmat saa-daan tulemaan mukaan yksilöllisiin lääkärintarkastuksiin ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksan-nella luokalla. Nykytilanteessa kaikki neuvola- ja koululääkärit työskentelevät ensisijaisesti terve-yskeskuksessa ja käyttävät ainoastaan murto-osan työajastaan ehkäisevään hoitoon. Tarvitaan kokopäiväistä lääkäriä, joka kehittää ja koordinoi porvoolaisten lasten ja nuorten parissa tehtävää ehkäisevää työtä ja joka syventyy kyseiseen työhön.

Erityistarpeisten oppilaiden ollessa kyseessä täytyy eri tahojen välistä tiedonkulkua parantaa. Kaupungin eri yksiköissä, erikoissairaanhoidossa tai yksityisessä terveydenhuollossa työskentele-vät erityisasiantuntijat kartoittavat ja määrittelevät erityisen tuen tarpeen. Lopulliset lausunnot eivät

20

kuitenkaan aina päädy kouluterveydenhuoltoon. Jotta kouluterveydenhuolto voi hoitaa tehtävänsä, eli arvioida oppilaan ja hänen perheensä kokonaishyvinvointia ja laatia mahdollisten jatkotutkimus-ten ja tukitoimenpiteiden tarvetta koskevan suunnitelman, tarvitaan tietoa aiemmista tutkimustu-loksista ja diagnooseista sekä siitä, millaista tukea oppilas jo saa. Mainittujen tahojen kanssa teh-tävässä yhteistyössä tulee laatia suunnitelma, joka koskee tarpeellisen tiedonsiirron turvaamista. Kouluterveydenhuollossa tulisi laatia tarkemmat dokumentointia ja tiedonsiirtoa koskevat ohjeet esim. koulun vaihtuessa ja peruskoulun jälkeen.

Lisäkulut: 70 000 euroa vuodesta 2015 Vastuutaho: Terveyspalvelut

Nuorille suunnatut arkielämän hallintaa opettavat ehkäisevät kurssit

Vapaaehtoistyötä tekevien yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä ja järjestetään ennaltaehkäisevästi kursseja ja ryhmätoimintaa kuudennelta luokalta ylöspäin. Esimerkiksi elä-mänhallinta- ja ruuanlaittokurssit, asumisen ABC -kurssit ja työelämän perusvalmiudet -kurssit. Näiden ehkäisevien toimenpiteiden tarve perustuu sen tosiasian oivaltamiseen ja toteamiseen, että jotkut lapset eivät saa perheen aikuisten kautta roolimalleja hyvän arjen elämiseen tai sään-nöllisen työn hoitamiseen. Sen vuoksi tarvitaan sekä sosiaalisen yhteyden muodostamista muihin aikuisiin esikuviin että turvallisen elämänhallinnan harjoittelua.

Elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia koskevaa koulutusta voisi tarjota myös nuorille äideille ja ensimmäistä kertaa sosiaalihuollon piiriin tulleille uusille asiakkaille.

Kaupungin koulujen ja ehkäisevän päihdetyön yksikön välistä yhteistyötä lisätään. Tietoa ja koulu-tusta päihteistä oppilaiden ja vanhempien lisäksi myös opettajille ja muulle kouluhenkilökunnalle.

Lisäkulut: 10 000 euroa Vastuutaho: Koulutuspalvelut ja nuorisopalvelut

10-luokkien perustaminen

Riittävien opiskeluvalmiuksien turvaamiseksi kaikille peruskoulun päättäville tulee syksyllä 2014 perustaa yksi suomenkielinen 10-luokka Porvooseen ja yksi ruotsinkielinen 10-luokka yhdessä naapurikuntien kanssa. Näitä varten tarvitaan talousarvioon vuositasolla 120 000 euroa, suomen-kieliselle luokalle 90 000 euroa ja ruotsinkieliselle 30 000 euroa.

Lisäkulut: 120 000 euroa/vuosi. Vuonna 2014 kustannukset 60 000 euroa. Vastuutaho: Koulutuspalvelut

Etsivä nuorisotyö

Kahden etsivän nuorisotyön työntekijän toimen vakinaistaminen ja toimintamäärärahan varaami-nen näille työntekijöille sekä yhdelle määräaikaiselle työntekijälle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 1.8.2008 alkaen myöntänyt Porvoon kaupungille tukea kahden etsivän nuorisotyöntekijän palkkaukseen. Avustusta haetaan vuosittain ja sen saanti on ollut edel-lytyksenä työsuhteiden jatkamiselle. Etsivän nuorisotyön jatkuminen on siis kaiken aikaa ollut epä-varmaa. Vuodeksi 2013 Porvoon nuorisopalvelut on saanut korotettua hanketukea, ja se voi nyt

21

palkata kolme työntekijää. Tuen suuruus on 30 000 euroa työntekijää kohden, ja se kattaa suu-rimman osan kuluista. Kunnan osuus on 10 000 euroa/työntekijä.

Selvityksen yhteydessä käydyissä keskusteluissa moni on todennut, miten tärkeä etsivästä nuori-sotyöstä on ehtinyt tulla viiden vuoden aikana. Lähes kaikissa keskusteluissa pidettiin hyvänä asiana sitä, että voi soittaa etsivään nuorisotyöhön silloin kun joku nuori keskeyttää koulunkäyn-tinsä tai harjoittelunsa. Erityisesti arvostettiin kykyä tavata nuoria yksilöllisesti, kykyä kaikessa rauhassa kuunnella nuorten kertovan elämästään ja kykyä auttaa heitä konkreettisesti, etsiä hei-dät ja seurata heitä paikkoihin, joihin he eivät voi mennä yksin, koska he ovat liian epävarmoja tai peloissaan.

Lisäkulut: 30 000 euroa Vastuutaho: Nuorisopalvelut

Nuorten mielenterveyspalveluiden kehittäminen

Jalkautuvan työryhmätyön käynnistäminen nuorten psykiatrian poliklinikalla. Nuorten mielenterve-ysongelmien havaitsemisessa ja hoitamisessa tarvitaan nykyistä varhaisempaa reagointia. Lasten psykiatrian poliklinikalla vakinaiseksi työmuodoksi vuoden 2012 alusta otettu jalkautuva työryhmä tarjoaa juuri sen tyyppistä toimintamallia kuin nuorten parissa toimivat ammattilaiset kokevat tarvit-tavan myös nuorten parissa.

Lisäkulut: ei kaupungin talousarvioon kuuluvia Vastuutaho: Nuorisopsykiatrian poliklinikka/HUS

Nuorten asumisen tukeminen

Pääosin perintövaroin käynnistettyjä nuorten asumisen tukipalveluita (asumisen palveluohjaus, asumisen arkielämän taitojen vahvistaminen, Nuotta-asumisyksikkö) tulee jatkaa perintövarojen loputtua kaupungin omin määrärahoin. Nuotta-asumisyksikkö on ilman rahoitusta 1.1.2014 alkaen ja muut toiminnot 1.1.2015 alkaen. Toimintamuodot vähentävät kustannuksia muualla sosiaali- ja perhepalveluissa.

Lisäkulut: 124 500 euroa (netto 116 500 euroa) Nuotta vuodelle 2014 (sisältyy sosiaali- ja per- hepalveluiden talousarvioesitykseen) + 70 000 euroa vuodesta 2015 (asumisohjaaja ja asumisen arkielämän taitojen vahvistaminen)

Vastuutaho: Sosiaali- ja perhepalvelut, nuorisopalvelut

Avoin päivätoiminta

Nuorten avoimen päivätoiminnan käynnistäminen etsivän nuorisotyön, nuorten työpajojen, tervey-denhuollon ja kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä. Avoin päivätoiminta on tarkoitettu nuorille, jotka eivät pysty sitoutumaan säännölliseen koulutuspaikkaan tai työpaikkaan. Avoimen päivätoi-minnan kautta voisi saada vastauksen tähän tärkeään kysymykseen: mitä tapahtuu niille nuorille, jotka keskeyttävät työpajajaksonsa. Mitä vaihtoehtoja on silloin jäljellä?

Lisäkulut: ei lisäkuluja Vastuutaho: Työllisyyspalvelut

22

Tavoite 3: Toisen asteen keskeyttämisen vähentäminen

Räätälöidyt toimenpiteet toiselle asteelle siirryttäessä

Keväällä, alkukesästä ja syyslukukauden alussa järjestetään säännöllisesti toistuvia työryhmäko-kouksia sellaisten johtavien virkamiesten ja toisen asteen rehtoreiden kesken, joilla on oikeus teh-dä päätöksiä tukitoimenpiteistä ja niiden opiskelijoiden sijoittumisesta, jotka eivät löydä paikkaan-sa yhteisvalinnassa.

Lisäkulut: ei lisäkuluja Vastuutaho: Koulutuspalvelut

Toisen asteen oppilaitosten välinen yhteistyö tukemaan varhaista puuttumista

Etsivän nuorisotyön menetelmien levittäminen – siirtyminen korjaavassa vaiheessa reagoinnista ongelmia ehkäisevän tuen tarjoamiseen nuorelle. Toisen asteen oppilaitokset voivat hankeyhteis-työnä palkata etsivän nuorisotyön työntekijän. Työntekijän tehtävänä on varhainen reagointi heti huolen herätessä, kun joku on liian paljon poissa tai tekemättömien koulutehtävien suhteen alkaa näkyä tietty kaava.

Vaikka ammattikoulut kilpailevat keskenään opiskelijoista opiskelijavalintavaiheessa, ehdotetaan, että ne tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että opiskelijat suorittavat opintonsa loppuun.

Lisäkulut: ei kaupungin talousarvioon kuuluvia Vastuutaho: Toisen asteen oppilaitokset

Jatkolukukausi koulunvaihtajille

Nuoria jaloilleen auttavat tahot pitävät tarpeellisena koulutuslinjaa, joka ottaa uusia opiskelijoita kevättalvella. Useimmat nuorten työpajojen asiakkaista ja etsivän nuorisotyön asiakkaista ovat keskeyttäneet opiskelunsa siksi, että koulutusala tuntui heistä väärältä alalta. Sen vuoksi koulu-tusalan vaihtajille tarkoitettu kevät- tai kesälukukausi on tarpeen. Linja voisi sisältää yleisiä aineita, yhteiskunnallisia aineita, työelämän perusvalmiuksia ja esim. elämänhallintaa. Täysin toimeton kevät ja kesä on liian pitkä aika nuorelle ihmiselle.

Lisäkulut: ei kaupungin talousarvioon kuuluvia Vastuutaho: Toisen asteen oppilaitokset Tavoite 4: Nuorten työllistymisen tukeminen

Porvoon kaupungin työpaikat nuorille

Työpaikka vähintään kuudeksi kuukaudeksi tai oppisopimuspaikka 10 nuorelle (2014), 15 nuorelle 2015 alkaen.

Nuorten työpaikkoihin panostamista ehdotetaan jatkotoimenpiteeksi niille nuorille, jotka ovat suo-rittaneet kuuden kuukauden pituisen jakson nuorten työpajalla tai työkokeilujakson (työ- ja elinkei-notoimiston kautta). Kuuden kuukauden ajan toimintaan sitoutuneet ja säännöllisesti osallistuneet nuoret ovat päässeet hyvään alkuun rakentavalla tiellä, ja heitä voi auttaa vielä parempaan jat-koon. Näiden nuorten osalta ehdotetaan, että Porvoon kaupunki panostaa palkkaamalla heidät

23

vielä kuudeksi kuukaudeksi työ- ja elinkeinotoimiston palkkatuen avulla. Toisin sanoen on tarvetta erilliselle talousarvion kohdalle, jossa on työttömien nuorten palkkaamiseen korvamerkitty palk-kasumma. Tarvittava summa on työ- ja elinkeinotoimiston maksaman palkkatuen ja nuoren työn-tekijän saaman palkan erotus. Kaupungin eri yksiköille tämä malli toimii yhtenä uuden henkilökun-nan rekrytointiväylänä.

Lisäkulut: 200 000 euroa (netto 120 000 euroa) Vastuutaho: Työllisyyspalvelut

Nuorten kesätyöpaikat

Henkilöstöjohdon, työllisyyspalveluiden ja nuorisopalveluiden edustajista koostuva työryhmä on laatinut suunnitelman, miten Porvoon kaupunki voi auttaa nuoria saamaan kesätöitä. Ehdotuksena on, että kaupunki kesästä 2014 alkaen varaa määrärahan nuorten kesätyöntekijöiden työllistämi-sen tukemiseksi. Yhteensä esitetään 77 500 euron suuruista talousarviosummaa kolmeen kohtee-seen:

1. 15–17-vuotiaat nuoret, ensimmäinen kesätyöpaikka kesätyösetelin avulla Nuorelle myönnetään kesätyöseteli, jota vastaan työnantajana toiminut yritys, yhdistys tai yksityis-henkilö saa kaupungilta 250 euron korvauksen kesätyöntekijän ohjaajana ja työelämään perehdyt-täjänä toimimisesta. Työjakson pituus on vähintään kaksi viikkoa. 150 kesäseteliä vuonna 2014, 200 kesäseteliä vuonna 2015.

Lisäkulut: 37 500 euroa. Vastuutaho: Henkilöstöjohto 2. 15–17-vuotiaat erityistä tukea tarvitsevat nuoret Pienryhmätoimintana toteutettavaa kesätyötä, joka antaa nuorille tarpeellisia valmiuksia ns. oike-aan kesätyöpaikkaan seuraavana kesänä. Jakson pituus on kaksi viikkoa. 20 nuorta.

Lisäkulut: 11 000 euroa. Vastuutaho: Nuorisopalvelut 3. Kaupungin omat nuorten kesäharjoittelupaikat Muut nuoret ja opiskelijat (15–23-vuotiaat). Kaupunki nostaa tarjoamiensa nuorten kesätyöpaikko-jen määrää 25 paikalla, eli jatkossa yhteensä sata paikkaa. Työjakson pituus on 4 viikkoa (120 tuntia).

Lisäkulut: 29 000 euroa Vastuutaho: Henkilöstöjohto

Yritysyhteistyön tehostaminen

Yhteistyö Posintran ja sen Uutta yrittäjyyttä hyvinvointialalle -hankkeen kanssa.

Yrityksille ja muille työnantajille tehdään tutuksi nuorten erilaisia palkkausmahdollisuuksia, luo-daan mm. kesätyöpaikkoja ja tutustutetaan nuoret erilaisiin yrityksiin, niiden työtehtäviin ja tehtä-vissä vaadittuihin koulutuksiin. Kaupunki on mukana Nuorisotakuu-teemalla hyvinvointi- ja terve-ysalan Vire-messuilla 5.10.2013. Syksyn 2013 ja talven 2014 aikana toteutetaan infotilaisuuksia, joihin kutsutaan yrittäjien lisäksi virkamiehiä, luottamushenkilöitä ja nuoria vanhempineen.

Lisäkulut: ei lisäkuluja Vastuutaho: Hyvis-työryhmä, Posintra

24

Tavoite 5: Eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen

Nuorten palvelupisteen tai neuvontapoolin perustaminen

Nuorten palvelupisteen tulee toimia ”kaikki yhdeltä luukulta” -periaatteen mukaisesti. Sinne nuori voi piipahtaa henkilökohtaisesti, soittaa tai lähettää sähköpostia halutessaan tietoa tai tarvitessaan apua esim. koulutukseen, työhön tai terveyteen liittyvissä asioissa. Palvelupiste palvelee nuoria porvoolaisia ja heidän perheitään. Se palvelee myös eri toimialojen työntekijöitä nuoria koskevien asioiden moniammatillisessa hoitamisessa.. Selvityksen yhteydessä käydyissä keskusteluissa on erityisesti kaivattu henkilökohtaista palvelua tarjoavaa nuorisoneuvontaa, jossa toimii nuorisotyön, sosiaalityön, terveydenhuollon, mielenterveystyön, ammatinvalinnanohjauksen ja opintojenohjauk-sen edustajia.

Vaihtoehtona nuorten palvelupisteelle voidaan perustaa yhteistyöryhmä eli ”neuvontapooli”. Ryhmä koostuu nuorten parissa työskentelevistä työntekijöistä. Vanhemmat ja nuori tai muu vi-ranomainen voi olla yhteydessä ryhmään (esim. sähköpostilinkki kaupungin etusivulla), ja ryhmä varmistaa, että nuori saa välittömästi tarvitsemansa tuen ja palvelun. Ryhmä käsittelee nuorten asioita ja nimeää nuorelle vastuuvirkailijan. Tavoitteena on nopeasti sopia tarpeellista toimenpi-teistä ja toimijoista. Vastuuvirkailijan nimeäminen varmistaa sen, että nuori tietää kehen hänen tulee olla jatkossa yhteydessä. Palvelupisteen/neuvontapoolin perustamista varten nimetään työryhmä.

Lisäkulut: ei lisäkuluja Vastuutaho: Kaupunginjohtaja

Taustaa: Kuntalaisille toimialojen rajat ovat täysin yhdentekeviä. Kun työntekijä il-moittaa asiakkaalle, että jonkin asian järjestäminen on vaikeaa, koska asia kuuluu toisen toimialan vastuulle, eivät asiakkaat pidä sitä loogisena selityksenä vaan he pi-tävät sitä lisätodisteena kunnallisesta byrokratiasta ja vaikeudesta saada apua omal-ta kotikunnaltaan.

Nuorten pallotteleminen eri toimialojen välillä on yksi ongelmista, joihin hallitus halu-aa puuttua nuorisotakuulla. Tätä ongelmaa voi torjua toimialat ylittävää keskustelua ja seurantaa tarjoava palvelupiste, jonka puoleen nuoret ja nuoren vanhemmat voi-vat kääntyä.

Terminologian ja lomakkeiden yhtenäistäminen

Eri tahojen välisen pallottelun vähentämiseksi tulisi terminologiaa ja lomakkeita tarkistaa. Onko mahdollista yhtenäistää terveydenhuollossa, sosiaalityössä ja työ- ja elinkeinotoimistossa käytetty-jen lomakkeiden ja henkilökohtaisten suunnitelmien terminologiaa ja muotoilua? Asiakkaalle on ymmärrettävintä, jos kaikenlaiset elämäntilanteen kartoitukset ja aktivointitoimenpiteet kirjataan samalle lomakkeelle.

Nykyisin on käytössä eri nimityksiä, kuten palvelusuunnitelma, aktivointisuunnitelma, kuntoutus-suunnitelma ja asiakassuunnitelma. Lomakkeiden ja kartoitusten lähtökohtana ovat samat perus-tiedot, mutta niiden muotoilut toimenpiteineen ja aktivointiehdotuksineen ovat erilaisia riippuen siitä, kehen nuori on kyseisellä hetkellä ollut yhteydessä.

25

Palvelu nuorelle ymmärrettäväksi: Tällä hetkellä toimeentulotukihakemusta tulkitsee ja neuvoo moni taho. Nuoret eivät ymmärrä lomakkeen sanoja ja tämä voi hidastaa myös asioiden etenemis-tä. Selvitetään mahdollisia muutostarpeita yhdessä nuorten kanssa ja sovitaan jatkosta sosiaali-työn kanssa (+ asumisohjaaja, etsivät, nuorten työpajojen sosiaaliohjaaja). Luodaan nuorille tarjolla olevien palveluiden palvelukartta nuorten parissa työskenteleville. Palve-lukartasta on helppoa katsoa, mitä palveluja alueella on olemassa, ja yhdessä nuoren kanssa hahmottaa koko paletti yhdellä kerralla.

Lisäkulut: ei lisäkuluja Vastuutaho: Kaikki toimijat

Suoraan asiakkaiden kanssa käytävien moniammatillisten keskustelujen lisääminen

Moniammatillisissa verkostoissa tehtävän työn kehittäminen kohti useampia suoraan asiakkaiden kanssa käytäviä ryhmäkeskusteluja. On tärkeää, että apua tarvitsevat nuoret osallistuvat itse kes-kusteluihin, joissa etsitään ratkaisuja heidän ongelmiinsa. Nämä keskustelut tukevat ja toimivat lisänä työntekijöiden keskinäisille asiakastapauksia koskeville keskusteluille. Ammattiauttajien aikataulujen yhteensovittaminen on haastavaa. Jotta se onnistuisi, tulee kalenterista ensimmäise-nä varata aika moniammatilliselle yhteistyötapaamiselle asiakkaan kanssa.

Lisäkulut: ei lisäkuluja Vastuutaho: Kaikki toimijat

Osallistumisen jakautuminen koordinoivissa verkostoissa

Osallistumisen jakautuminen kaupungin moniammatillisissa verkostoissa, esim. päällikkötasolta tavallisiin työntekijöihin. Samojen henkilöiden mukanaolo useissa erilaisissa ja eri tasoisissa ver-kostoissa ja työryhmissä aiheuttaa helposti sen, että hyvät aikomukset ja periaatepäätökset eivät johda konkreettisiin tuloksiin. On tärkeää huolehtia, että jokaisessa yksittäisessä työryhmässä toimii työntekijöitä, joilla on sopiva pätevyys juuri kyseisen ryhmän tarkoituksiin. Niin ikään on myös tärkeää, että henkilöt, joilla on oikeus tehdä päätöksiä, toimivat jäseninä linjaavissa, strate-gisesti suunnatuissa työryhmissä.

Lisäkulut: ei lisäkuluja Vastuutaho: Hyvis-työryhmä

Uusia täydennyskoulutusmenetelmiä

Työtä koskevien kokemusten vaihdon lisääminen, esim. varjostamisen, vaihtovalmennuksen ja työn kierron kautta sekä lisäämällä keskustelumahdollisuuksia erityisesti niiden opettajien, hoitaji-en ja sosiaalityöntekijöiden välillä, jotka tapaavat nuoria kaikkein haavoittuvimmissa elämäntilan-teissa. Omalla seudulla on paljon hyödyntämätöntä kollegiaalista osaamista: on monia, jotka voi-vat kertoa, missä vaiheessa heidän asiakkaillaan on yleensä alkanut mennä huonosti ja miten vastaavia tapauksia voidaan ehkäistä.

Lisäkulut: ei lisäkuluja Vastuutaho: Kaikki toimijat

26

Yhteenveto Porvoon kaupungille kustannuksia aiheuttavista toimenpide-ehdotuksista

Toimenpide 2014 TA 2015 TA Vastuutaho

Brutto Netto Brutto Netto

Tiiviimmät yhteydet koulun ja työelämän välillä, yritysvie-railut

20 000 20 000 koulutuspalvelut

Kouluterveydenhuollon re-surssien vahvistaminen, koululääkäripalvelu

70 000 70 000 terveyspalvelut

Nuorille suunnatut arkielä-män hallintaa opettavat eh-käisevät kurssit

10 000 10 000 koulutuspalvelut, nuo-risopalvelut

10-luokkien perustaminen 1.8.2014 alkaen (vuosikus-tannus 120 000 euroa)

60 000 60 000 60 000 60 000 koulutuspalvelut

Etsivä nuorisotyö, kahden toimen vakinaistaminen ja toimintakulut

90 000 30 000 nuorisopalvelut

Nuorten asumisen tukemi-nen, nuorten asumisyksikkö Nuotta

124 500 (sisältyy jo

TA-esitykseen)

116 500 sosiaali- ja perhepal-velut

Nuorten asumisen tukemi-nen, asumisohjaaja ja asu-misen arkielämän taitojen vahvistaminen

70 000 70 000 nuorisopalvelut, sosiaali- ja perhepalvelut

10 nuorelle työpaikka väh. kuudeksi kuukaudeksi tai oppisopimuspaikka

200 000 120 000 työllisyyspalvelut

5 nuorelle työpaikka väh. kuudeksi kuukaudeksi tai oppisopimuspaikka

100 000 60 000 työllisyyspalvelut

150 nuorten kesätyöpaikkaa kesäsetelillä

37 500 37 500 henkilöstöjohto

50 nuorten kesätyöpaikkaa kesäsetelillä

12 500 12 500 henkilöstöjohto

Kesätyöpaja 20:lle erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle

11 000 11 000 nuorisopalvelut

Kaupunki lisää 25 paikkaa nuorten kesätyöpaikkoihinsa

29 000 29 000 henkilöstöjohto

Yhteensä

582 000

434 000

312 500

272 500

TA-esityksen ulkopuolella yhteensä

457 500 brutto

317 500 netto

312 500 brutto

272 500 netto

Taulukko: Kehittämispäällikkö Tuija Öberg

27

6 Lopuksi

Valmis selvitys käsitellään sivistys- ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä kaupunginhallituk-sessa ja -valtuustossa. Selvitykseen sisältyvät ehdotukset otetaan huomioon vuoden 2014 talo-usarvio- ja 2014–2016 taloussuunnitelmakäsittelyssä.

Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä HYVIS vasta selvityksen toimenpide-ehdotusten toteutuk-sen seurannasta.

28

7 Liitteet

Liite 1. Selvityksen yhteydessä käydyt keskustelut

9.1. Henrika Nordin, Borgå folkakademin rehtori (MM, TÖ) 17.1. Strategiakokous Porvoon kaupungin sivistystoimen hallintopäällikön Camilla Simolin-

Backmanin kanssa (MM,TÖ) 29.1. Suunnittelukokous Hilding Mattssonin, Jari Kettusen, Rikard Lindströmin ja Tuija Öbergin

kanssa. 1.2. Britt Lindroos, Prakticumin Porvoon yksikön päällikkö 5.2., 12.2., 26.2., 5.3., 12.3., 26.3., 2.4., 9.4., 7.5., 21.5., 28.5. suunnittelukokoukset kehittämis-

päällikkö Tuija Öbergin kanssa (MM) 14.2. Mikko Viitanen, työllisyyspalveluiden päällikkö (mm. nuorten työpajat) (MM, TÖ) 22.2. Katarina Alm, Porvoon sairaalan psykiatrian yksikön sosiaalityöntekijä 25.2. Marianne Korpi, Päihdeklinikan ehkäisevä päihdetyöntekijä 26.2. Majvor Tillander, Inveonin hankekoordinaattori 28.2. Tanja Eklöf, kouluterveydenhuollon vastuulääkäri 7.3. Gunilla Träskelin, Inveonin oppisopimusvastaava 7.3. Sari Gustafsson, Point Collegen rehtori 7.3. Osallistuminen Point Collegessa pidettyyn opetusalan ohjausta käsittelevään kokoukseen,

kokouksen kutsui koolle aluehallintoviraston tarkastaja Michael Mäkelä 11.3. Tapaaminen Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen henkilökunnan kanssa, aiheena nuori-

sotakuuta ajatellen myönnetyt ylimääräiset resurssit. (MM,TÖ) 15.3. Nuorisotakuun ja selvityksen esittely HYVIS-työryhmälle 18.3. Henrika Nordin ja Rikard Lindström, aiheena ruotsinkielinen kymppiluokka Itä-Uudellamaalla 19.3. Bjarne Grönholm, Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen suunnittelija, aiheena 16-

vuotiaiden oppisopimukset 19.3. Annika Immonen, lapsiperhetyön päällikkö 19.3. Pirita Syvänne, yhteistyöverkostojen kehittämishankkeen MYK:n hanketyöntekijä 20.3. Tapaaminen yläasteen rehtoreiden kanssa, paikalla olivat Carola Wiksten-Gustafsson ja

Liselott Söderholm Porvoosta, Joan Hafrén Loviisasta ja Annu Helling Sipoosta sekä Borgå folkakademin rehtori Henrika Nordin.

4.4. Janita Metsämäki, varhaiskasvatuksen ohjaaja, aiheena Famili-yksikön nuorten äitien paris-sa tekemä työ.

5.4. Noora Floor, nuorisotyön koordinaattori. 9.4. Mona Stolt-Häggblom, nuorisopsykiatrian yksikön sosiaalityöntekijä 9.4. Fredrik von Schoultz, apulaiskaupunginjohtaja, aiheena yritysyhteistyö (MM,TÖ) 10.4. Uudenmaan TE-keskuksen infopäivä Helsingissä: Nuorisotakuu –yhdessä onnistumme 11.4. Suomen kuntaliiton tulevaisuusseminaari lukioille 12.4. Tapaaminen Porvoon koulujen opinto-ohjaajien kanssa, paikka: Pääskytien koulu. 15.4. Tapaaminen Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston Porvoon toimipaikan linjanjohtajien Tove

Martin ja Jarmo Valtosen kanssa. 16.4. Tapaaminen Porvoon kansalaisopistossa, aiheena oli OKM:lle suunnattu nuorten maahan-

muuttajien opetusta koskeva hankehakemus 3.5. Tapaaminen rehtorien kanssa, paikalla olivat Edupolin rehtori Markku Kantonen ja apulais-

rehtori Laila Erävalo sekä Porvoon ammattiopiston rehtori Pentti Suursalmi 6.5. Sosiaali- ja perhetyön yksikön henkilöstökokous 17.5. Tapaaminen, johon osallistuivat aikuissosiaalityön päällikkö Anne Green, johtava sosiaali-

työntekijä Martina Henriksson ja nuorista asiakkaista vastaava sosiaalityöntekijä Tanja Granberg.

28.5. Erityisopetuksen rehtori Martti Toivasen kanssa käyty keskustelu, aiheena toiselle asteelle siirtyminen ja nuorten kuntoutustoimenpiteet.

29

Liite 2. Internet-osoitteita Nuorisotakuun virallinen verkkosivusto, jossa on työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuu-riministeriön kokoamia ohjeistuksia ja linjauksia: http://www.nuorisotakuu.fi

Työ- ja elinkeinotoimiston Porvoon toimipaikka: http://toimistot.te-palvelut.fi/porvoo

Kansaneläkelaitoksen info kuntoutuksesta ja kuntoutusrahasta: http://www.kela.fi/kuntoutus Työnantajille tietoa palkkatuesta: http://www.sanssi-kortti.fi/ Nuorten parissa tehtävän työn hyviä käytäntöjä, suomalaisten kuntien esimerkkejä. Suomen kun-taliitto on julkaissut aineiston 24.4.2013: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/nuoret/kaytannot/Sivut/default.aspx Koulutuskysymyksiin liittyvää neuvontaa verkossa: www.facebook.com/koulutusneuvonta http://www.oph.fi/oppijanpalvelut Opetushallituksen uusi sähköinen oppimisympäristö maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetukseen: http://www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2013/031 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitysohjelma KASTE 2012–2015: http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste Kuntouttavan työtoiminnan opas: http://www.sosiaaliportti.fi Porvoon kaupunki julkaisi 15.5.2013 ensimmäisen kattavan hyvinvointikertomuksensa, joka kuvaa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia, muutoksia sekä kehitystarpeita. Tuloksia käytetään kaupun-gin palveluiden suunnittelussa ja kaupungin strategian valmistelussa. Linkki: https://www.porvoo.fi/easydata/customers/porvoo2/files/muut_liitetiedostot/uutiset_2013/hyvinvointikertomus.pdf NAO, 20–29-vuotiaiden nuorten aikuisten osaamisohjelma Edupolissa: http://www.edupoli.fi/Etusivu/Kampanjat/NAO/ Esimerkkejä eri toimialojen välisestä yhteistyöstä: http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2013/Sivut/Kunta,-Kela-ja-valtio-pian-samalta-luukulta.aspx Kirjavinkki: Kaaos kukkarossa ja mielessä http://www.opas.diak.fi Vertaileva tutkimusraportti Pohjoismaista. ”Unge på kanten” http://www.norden.org/sv/publikationer/publikationer/2012-004 Ajankohtaista tutkimusta: Terhi Takasen vastajulkaistu tutkimus tietoisen läsnäolon hyödyllisyydestä työssä http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20130517Tietoi/name.jsp

30

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/OKM06.pdf?lang=fi Nuorista Suomessa 2012; tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä: http://www.alli.fi/binary/file/-/id/615/fid/1803 Oman kokoinen elämä, tarinoita etsivästä nuorisotyöstä: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisotyoen_kohteet_ja_rahoitus/etsiva_nuorisotyo/liitteet/Oman_kokoinen_elama.pdf

31