Norjan valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelman opit SuomelleTuomo SuvantoItä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 6.11.2019

Norja

‒ Norjassa vuonna 2017: Nasjonal transportplan 2018-29 (NTP eli LJS)

‒ LJS annetaan parlamentille joka neljäs vuosi. Siinä asetetaan hallituksen pitkän aikavälin liikennepoliittiset tavoitteet ja strategiat. Järjestyksessään viides LJS, tarkastelukautta laajennettiin ensimmäisen kerran kymmenestä 12 vuoteen, antaa silti perspektiivin vuoteen 2050 asti.

‒ LJS:n avulla toteutetaan seuraavan 12 vuoden aikana liikennepolitiikan yleistavoitetta: Liikennejärjestelmä on turvallinen, tuottaa lisäarvoa ja edesauttaa siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan.

‒ Hallitus sopii rahoitusraamin koko 12 vuodelle ja ensimmäiselle 6 vuodelle yksityiskohtaisen rahoituksen (aiemmin 4 vuodelle), seuraavalla hallituksella on mahdollisuus muuttaa rahoitusta ja priorisointia

‒ Valmistelu kestää kolme vuotta, liikennehallinnon virastoilla keskeinen rooli valmistelussa

LJS:n 2018-29 suunnitteluprosessi Norjassa

Liikennepoliittiset tavoitteet ovat suunnitelman laatimisen keskeinen lähtökohta

‒ Liikennepolitiikan tavoitteet ovat olleet tärkeä perusta toimenpiteiden ja hankkeiden priorisoinnille.

‒ Tavoitteille (toimivuus, turvallisuus, kestävyys) on asetettu osatavoitteet ja mittarit

‒ Tavoitteena on saavuttaa tasapainoisesti kaikkia kolmea päätavoitetta.

‒ Resurssit kohdennettu siten, että ne edistävät kaikkia kolmea tavoitetta.

LJS:n sisältö

1. Johdanto ja yhteenveto

2. Tiedonannon perusteet (edellisen LJS:n toteutuminen, suunnitteluprosessi, kuulemisen tulokset)

3. Tulevaisuuden liikkuminen − Liikennejärjestelmä muutoksessa (digitalisaatio, päästöt, uuden teknologian käyttö, liikenne-ennusteet, sääntely, T&K, tieverkolle-, rautatieliikenteelle, merenkululle ja lentoliikenteen tavoitteet)

4. Moderni ja tehokas liikennesektori (virastouudistukset, suunnitteluprosessien uudistaminen yms.)

5. Taloudelliset resurssit ja kannattavuus (Taloudelliset resurssit, LJS:n liikennepoliittiset tavoitteet, osatavoitteet ja mittarit, yhteiskuntataloudellinen kannattavuus, määrärahat eri liikennemuodoille)

6. Saavutettavuutta kaikille koko maassa (saavutettavuus, esteettömyys, joukkoliikenne)

7. Lasten liikennejärjestelmäsuunnitelma

8. Hyvä kaupunkien kasvu ja liikkuminen (henkilöautomatkojen nollakasvutavoite suurimmilla kaupunkiseuduilla, MAL- ja kasvusopimukset, määrärahat)

LJS:n sisältö

9. Tavaraliikenne (liikennevirrat ja trendit, tavoitetaso kuljetusten siirtymiselle maanteiltä juna- ja merikuljetuksiin, tavaraliikennestrategia: saavutettavuus ja kustannukset, liikennemuotokohtaiset toimenpiteet)

10. Liikenneturvallisuus (liikenneturvallisuustavoitteet, nollavisio, liikennemuotokohtaiset tavoitteet)

11. Ilmasto ja ympäristö (päähaasteet, ilmastotavoitteiden saavuttaminen liikennesektorilla, luonnon monimuotoisuus ja vesiympäristö, puhdas ilma ja melu, maa-ala ja kulttuurikohteet)

12. Yhteiskuntaturvallisuus (suuronnettomuuksien välttäminen, onnettomuuksien vaikutusten vähentäminen, liikenteen luotettavuuden varmistaminen fyysisessä liikenteessä ja viestintäverkoissa)

13. Liikenneverkkojen investointiohjelma − korridorien priorisointi (investointiprojektit ja niiden ajoittaminen)

Mitä Norjan LJS 2018-2029 sisältääPoimintoja‒ suunnittelukaudella käytetään varoja 933 mrd Nok (96 mrd €), 37 % enemmän kuin

aiemmalla kaudella, keskim. 77 mrd Nok vuodessa (n. 8 mrd €/v)

‒ pääpaino nykyisen infran ylläpidossa ja parantamisessa

‒ panostusta joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn (8%:n markkinaosuustavoite koko maassa, 20 %:n tavoite yhdeksällä isolla kaupunkiseudulla, tavoitteena, että 8 lasta kymmenestä kävelee tai pyöräilee kouluun)

‒ valtio rahoittaa 50 % joukkoliikennehankkeista, joilla pyritään saavuttamaan neljässä kaupungissa henkilöautoliikenteen nollakasvu

‒ rautatieliikenteen rahoitukseen selvä lisäys

‒ solmukohtiin lisärahoitusta

Uuden liikennejärjestelmäsuunnitelman 2022-33 valmistelu aloitettu Norjassa

‒ Valmisteluprosessi muuttunut. Liikenneministeriö on ottanut uuden ja selkeämmän roolin NTP:n valmistelussa ja johtaa suunnitteluprosessia. Aiemmin virastoilla

‒ Tarkoituksena on tehostaa työtä ja resurssien käyttöä sekä vastata parhaiten yhteiskunnallisiin haasteisiin.

‒ Prosessista tehdään dynaamisempi virastojen ja ministeriön välillä. Lisäksi ministeriön ja alueellisten viranomaisten välistä poliittista vuoropuhelua aikaistetaan.

‒ Ministeriö vetää ohjausryhmää, jossa virastojen ja laitosten edustajat (Avinor AS, Jernbanedirektoratet, Kystverket, Nye Veier AS ja Vegdirektoratet)

‒ Ministeriö on perustanut poliittisen yhteistyöryhmän, jonka avulla varmistetaan vuoropuhelu alueiden kanssa.

‒ Yhteistyöryhmä koostuu alueiden poliittisesta tasosta (maakunnat, KS (kuntaliitto), suurimmat kaupungit sekä Saamelaisparlamentti. Liikenneministeriö johtaa poliittista yhteysryhmää.

Uusi tapa toimia

‒ Uudessa mallissa LM antaa virastoille toimeksiantoja eri teemoista, joilla on erityistä merkitystä LJS:lle

‒ Selvitysten perusteella laaditaan VLJS eli tiedonanton Stortingetille.

‒ Aiemmasta poiketen virastot eivät siis tuota ministeriölle yhteistä pohjaraporttia liikennejärjestelmän tilasta ja haasteista kuten aiemmin. Aiemmin virastot laativat ”pohjapaperin” josta jatkettiin

‒ Tähän mennessä annettu kuusi toimeksiantoa

Erillisselvitys teknologian kehityksen vaikutuksesta liikennejärjestelmään

Työryhmän esitykset

‒ Neljä teknologista trendiä, jotka vaikuttavat liikennejärjestelmään tulevaisuudessa: sähköistyminen, autonomiset autot, älykkäiden liikennejärjestelmien yhteentoimivuus ja uudet liiketoimintamallit eli lähinnä jakamistalouden yleistyminen.

‒ Näiden neljän trendin toteutumista voidaan pitää niin varmana, että ne on otettava huomioon liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laadittaessa.

‒ Teknologian vaikutukset liikenteen kysyntää voivat olla hyvin erisuuntaisia (voi alentaa kustannuksia, mikä lisää liikennettä, mutta samalla lisää ruuhkia, joka vähentää liikennettä jne.). Työryhmä kallistuu kuitenkin siihen, että vaikutukset ovat liikennettä lisääviä.

‒ Työryhmän yksi pääsuositus on, että VLJS:aan ehdotetuille hankkeille tulisi tehdä stressitesti eli arvioida kuinka herkkiä niiden kannattavuus on teknologian muutokselle.

‒ Teknologia tulee ratkaisemaan useita liikenteen ongelmia, kuten päästöt. Tällä on merkitystä eri liikennemuotojen hankkeille. Ratahankkeiden kannattavuus laskee, eikä niitä pitäisi perustella päästöjen vähentymisellä.

‒ Autoilun sähköistyminen poistaa päästöt ja autoilun turvallisuuden kehittyminen vähentää onnettomuuksia. Tämä takia työryhmä toteaa, että Norjan pitäisi luopua edellisen VLJS:nkeskeisestä tavoitteesta eli siirtää tavaraliikennettä teiltä juniin ja laivoihin sekä kaupunkien henkilöautoilun nollakasvutavoitteesta.

Toimeksianto 1.Infrastruktuuriin käytettävien resurssien tehostaminenVirastojen (jokainen erikseen) tulee toimittaa raportti ministeriölle 1.10.2019 mennessä mm. seuraavista asioista:

‒ Virastojen resurssien käyttö (kaikkien toimintojen läpikäynti, kustannussäästöjen ja lisähyötyjen etsiminen)

‒ Laatia suunnitelma infrastruktuurin ylläpidon ja käytön kustannustehokkuuden parantamisesta

‒ Investointihankkeiden järjestelmällinen läpikäynti, optimointi ja priorisointi VLJS:aa varten, kuvaus ja ehdotus siitä, kuinka kunkin hankkeen kustannuksia voidaan vähentää ja hyötyjä lisätä, hankkeiden koon optimointi (ei yli-investointia tai ylilaatua)

Norjan ministeriön ajatus on siis, että kun virastot ovat yhdessä aiemmin laatineet VLJS:n, tuloksena on ollut liikaa ja liian suuria hankkeita jne. Uuden VLJS:n yhteydessä on tarkoitus tehdä selkeää priorisointia.

Norjan tielaitoksen vastaus toimeksiantoon‒ Lupaa kahden prosentin tuottavuuden kasvun perusväylänpitoon

‒ Uusia sopimusmenettelyjä, innovaatioita jne.

‒ Käynyt läpi 120 uutta tieprojektia, joiden yhteenlaskettu kustannusarvio on 600 mrdkruunua kustannussäästöjä löydettävissä 100 mrd kruunua

‒ Suunnitteluvaiheessa olevat 40 hanketta, kustannussäästöjä noin 8 mrd kruunua

‒ Virastossa oli työntekijöitä 7,300 vuonna 2016. Tavoite vuoden 2023 loppuun 4 500 henkeä.

Toimeksianto 2.Liikenne-ennusteet

Virastojen tulee toimittaa yhteinen raportti ministeriölle 1.9.2019 mennessä seuraavista asioista:

‒ Liikennemuotokohtaiset liikenne-ennusteet vuoteen 2050 asti

‒ Ennusteen tulee sisältää myös tärkeimpien korridorien liikennemäärät sekä kaupunkiliikenteen kehitys ja merkitys liikennekäytävissä

‒ Ennuste tulee tehdä kahdella tavalla:

‒ Isoimpien kaupunkien henkilöautoliikenteen nollakasvutavoite toteutuu ja ilman tätä oletusta

‒ Ennusteissa tulee ottaa huomioon epävarmuudet ja keskeisten tekijöiden osalta tulee tehdä herkkyystarkasteluja.

‒ Ennusteet tulee laatia tulevan autokannan mukaisesti

Virastojen vastaus toimeksiantoon 2

‒ henkilöliikenteen suorite kasvaa 33 % ja tavaraliikenteen suorite 38 % vuoteen 2050 mennessä (Suomen vastaavat ennusteet 21 % ja 16 %)

Osaprojekti 3.Liikennekäytävien ja kaupunkien haasteet

Virastojen tulee toimittaa yhteinen raportti ministeriölle 1.9.2019 mennessä seuraavista asioista:

- Tunnistaa liikennekäytävien (8 kpl) ja kaupunkien keskeisimmät liikennehaasteet

- Kuvata liikennekäytävien rooli, odotettu liikennekehitys, kulkumuotojakauma ja kilpailutilanne

- Liikennekäytävien isoimmat haasteet

- Selvittää minkälainen vaikutus ennustetulla liikennemäärällä on haasteisiin (ml. epävarmuus)

- Määrittää kunkin yhdeksän kaupunkiseudun erityishaasteet

- Arvioida sisältyykö liikennekäytävien analyyseihin kaikki oleellinen tieto kaikista liikennemuodoista ja kuinka puuttuvat vaikutukset voidaan kuvata

- Tunnistaa tavaraliikenteen tärkeimmät reitit tie-, rata-, meri- ja lentoliikenteessä

Virastojen vastaus toimeksiantoon 3

‒ Jokaisen korridorin osalta on kuvattu sen merkitys nykyisessä kansallisessa liikennejärjestelmässä, liikennekäytävän haasteet, hjenkilö- ja tavaraliikenteen ennustettu määrä, ennustetun liikenteen vaikutukset

‒ Esimerkkejä käytävien haasteista

‒ Korridori 1. Oslo-Svinesund/Kornsjø (kuinka varmistaa sujuva työmatkaliikenne)

‒ Korridori 2. Oslo-Ørje/Magnor (ratakapasiteetin puute ja tien laatu)

‒ Korridori 4. Stavanger-Bergen-Ålesund-Trondheim (pitkät matka-ajat)

‒ Korridori 7. Trondheim-Bodø (tavaraliikenteen suuret kustannukset, kapasiteetipuutteet)

‒ Korridori 8. Bodø-Narvik-Tromsø-Kirkenes (pitkät matkat, korkeat kuljetuskustannukset, sääolot)

‒ Liikennekäytäviä tarkasteltu vielä erikseen yritysten näkökulmasta

Toimeksianto 4.Yhteiskuntataloudelliset analyysimenetelmät

- Osatehtävä liittyy osatehtävään 1, jossa pyydettiin priorisoimaan hankkeita yhteiskuntataloudellisin perustein eli raportoidaan 1.10.2019

- Tässä osaprojektissa halutaan varmistaa, että virastot käyttävät samoja arvotusperiaatteita ja menetelmiä. Jos virasto käyttää jotain muuta periaatetta, sen tulee perustella sen käyttö 1.9.2019 mennessä.

- Virastojen tulee tehdä herkkyystarkasteluja keskeisten tekijöiden suhteen ja arvioida kuinka ne vaikuttavat hankkeiden kannattavuuteen

- Vaikutukset, joita ei voida arvottaa, mutta joilla voi olla merkitystä tulee raportoida

Virastojen vastaus toimeksiantoon 4

‒ Selvitys yhteisistä käytännöistä

‒ jo nyt yhdenmukaiset tarkastelut

‒ Norjassa Yhtali-analyysi korkeatasoista

Toimeksianto 5.KaupunkiliikenneVirastojen tulee toimittaa yhteinen raportti ministeriölle 1.10.2019 mennessä kaupunkiliikenteestä.

- Virastojen tulee esittää, kuinka Norjan kaupunkien kasvusopimusten tavoitteet tulisi muodostaa ja ovatko nykyiset sopimukset toimivia. Virastojen tulee arvioida kuinka kaupunkien henkilöautoliikenteen nollakasvutavoitetta voidaan kehittää VLJS:ssä ottaen huomioon teknologiakehitys.

- Arvioida millä toimenpiteillä voidaan saavuttaa pyöräilyn tavoite kaupungeissa (20 %). Lisäksi tulee arvioida, kuinka pyöräilyyn tehtävät infrainvestoinnit auttavat saavuttamaan autoilun 50 %:n päästövähennystavoitetta.

- Norjan hallitus on asettanut tavoitteeksi, että suurten kaupunkien jakeluliikenne on päästötöntä vuoteen 2030 mennessä. Virastojen tulee arvioida, mikä on tilanne nyt ja päästäänkö nykytoimilla tavoitteeseen ja mitä muuta tulisi vielä tehdä.

- Arvioida kuinka pienemmillä kaupunkiseuduilla (eivät kaupunkisopimusten eivätkä siis taloudellisen tuen piirissä) voidaan saavuttaa hyvä saavutettavuus, liikkuvuus ja samanaikaisesti vähentää päästöjä ja muita liikenteen ympäristöhaittoja.

Virastojen vastaus toimeksiantoon 5

‒ Virastot ovat sitä mieltä, että nykyinen yhteinen nollakasvutavoite tulee säilyttää, eikä laatia eri kaupunkiseuduille eri tavoitteita. Jokainen kaupunkiseutu voi valita omat keinonsa.

‒ pyöräilyn 20 %:n markkinaosuustavoite isoissa kaupungeissa on vaikeasti saavutettavissa. Tavoitteen uudelleenmuotoilu koskemaan esim. kaupunkien keskustoja tai työ- ja tai koulumatkoja, helpottaisi tavoitteen saavuttamista. Kansallinen tavoite tulisi korvata kaupunkien omilla tavoitteilla.

‒ Virastot eivät usko, että suurten kaupunkien jakeluliikenne olisi päästötöntä vuonna 2030. Tekninen kehitys ei ole riittävän nopeaa.

Toimeksianto 6.Yhteiskuntaturvallisuus

Virastojen tulee toimittaa yhteinen raportti ministeriölle 1.11.2019 mennessä.

- Isoilla infrahankkeilla voi olla vaikutusta yhteiskuntaturvallisuuteen, mutta näitä vaikutuksia on vaikea arvioida systemaattisesti. Aiemmin Norjassa virastot ovat asettaneet hankkeet paremmuusjärjestykseen tässä suhteessa asiantuntija-arviointina.

‒ Tämän jälkeen on tehty kehitystyötä ja näitä vaikutuksia arvioidaan nykyisin ns. 3R metodilla.

‒ Jokaisen viraston tulee arvioida 2-5 hanketta, joilla voi olla merkitystä VLJS:n hankkeiden priorisoinnissa, 3r-metodilla, jossa tunnistetaan tällaisia ei-hinnoiteltavissa olevia vaikutuksia

‒ Tämän perusteella arvioidaan kannattaako menetelmän käyttöä laajentaa esim. arvioimaan digitaalisen infrastruktuurin tarvetta

Virastojen vastaus ei ole vielä saatavilla

Olisiko Norjasta jotain opittavaa Suomeen?

‒ Valmistelun resurssit

‒ Valmisteluun käytettävä aika

‒ Selkeiden teemojen käsittely

‒ Liikennekäytävittäinen eli alueellinen tarkastelu pohjaksi