nolla tapaturmaa -foorumin uutislehti 2/2015

Ohjausryhmän kolumni:Turvallisuuskulttuurioppia Tampereella

Hyvä työsuojelutoimikunta

PerkinElmerin työsuojelutoimikunta

Menetetyn työajan kustannukset

APAJA-hanke

Tunnelmia kevätseminaarista

Ajankohtaista

T O UKOK U U 20 15

UUTISLEHTI

2NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 2/2015

Anna Melleri, VR-konsernin työturvallisuuspäällikkö

Turvallisuuskulttuurioppia TampereellaNolla tapaturmaa –foorumin kevätseminaari järjestettiin tällä

kertaa Tampere-talossa. Osallistujamäärässä tehtiin ennätys,

lähes 200 osallistujaa. Mukana oli jälleen niin konkareita

kuin ensikertalaisia. Seminaarin teemaksi valittu ”Moderni

turvallisuuskulttuuri – visioita ja toimintaa” kosketti varmasti

kaikkia jollain tavoin.

Useammasta esityksestä tuli tutuksi Bradleyn käyrä –malli, jonka mukaan orga-nisaatio voi arvioida oman turvallisuuskulttuurinsa kehitysvaihetta ja tunnistaa seuraavia askelia. Yleisö sai kuulla moderneja ja modernisoituja turvallisuuskäy-

täntöjä.

Itselleni jäi erityisesti mieleen pari asiaa. Hyvä turvallisuuskulttuuri näkyy ja tuntuu. Ja turvallisuuskulttuuri on jokaisen esimiehen näköinen. Avaan niitä hieman.

OIKOTIETÄ EI OLE – PERUSASIAT KUNTOONTurvallisuuskulttuuria ja turvallisuutta yleisesti kehitettäessä ei voi oikoa. On siis aloitet-tava ja huolehdittava perusasioista. Niistä, jotka näkyvät: siisteys- ja järjestysasioista, henkilösuojaimien käyttämisestä ja turvallisista työskentelyolosuhteista.

Perusasioiden ylläpito vaatii monesti jatkuvaa kehittämistä muuttuvissa olosuhteissa sekä velvoittaa jokaisen sitoutumista ja käytännön tekemistä. Tehtävä ei enää olekaan niin helppo, ja turvallisuuden ylläpitoa onkin kuvattu kiven työntämiseksi ylämäkeen –

jos päästät irti, kivi vyöryy välittömästi päällesi.

Näiden perusasioiden havainnointiin ja jatkuvaan seurantaan on olemassa useita keinoja. Seminaarissa kuulimme mm. kännykkäsovelluksista, peleistä, kilpailuista ja kampanjoista moderniin tapaan.

Turvallisuus on tunne – välitetäänkö minusta ja välitänkö minä muista?Turvallisuuskulttuuri myös tuntuu, sen voi aistia työntekijöiden ja esimiesten toimin-nasta, asenteesta, puheesta ja ilmapiiristä. Turvallisuuskulttuuria ei voi kopioida sellai-senaan copy-paste –toiminnolla.

Turvallisuuskulttuuri työpaikoilla on jokaisen esimiehen näköinen – esimies on siis ai-van avainroolissa, kun turvallisuuskulttuuria kehitetään. Esimiehen johtamistyyliltä odotetaan aiemman autoritäärisen sijaan positiivista, kannustavaa ja palvelevaa joh-tajuutta. Millä tavoin näitä valmiuksia nykypäivänä kehitetään ja miten kehittämisessä huomioidaan turvallisuusnäkökulma?

Seminaarissa opimme, että esimiehen pitää osata ottaa asiat puheeksi, osata käydä oikein herättelevää turvallisuuskeskustelua ja viestiä turvallisuusasioista positiivises-

Anna Melleri, VR-konsernI

LUE LISÄÄ SEMINAARIN TUNNELMISTA SIVULTA 16.


Työterveyslaitoksen uudeksi pääjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori Antti Koivula

Kuva on otettu Työterveyspäiviltä 2014, jossa Antti piti seminaarin aiheesta Työn sähköinen tulevaisuus. Kuva MagnumLive.

ti. Tämän lisäksi esimiehellä tulee olla riittävästi turvallisuustietoa, käytännön osaamista sekä oma asenne kohdallaan.

Tässä on meille turvallisuuspäälliköille ja –asiantuntijoille pähkinä purtavaksi. Vastaako nykyinen esimieskoulutus näihin tarpeisiin? Miten esimiehen turvallisuusosaamista ja tietotaitoa pidetään yllä? Miten uusi esimies koulutetaan mahdollisimman nopeasti turvalli-suuden johtotähdeksi?

Myös turvallisuussanastoni kasvoi Tampereella. Uusia hauskoja termejä meillä on paljon: Seiftaajat, Pika-Raflaajat, Hetipurku-käy-täntö, Psyykkinen akku, Turvatoverit, HF haistelu ja Nollis, eli Nolla tapaturmaa –foorumin uusi lyhenne. Jos termit eivät heti avaudu, kannattaa tutustua Nolliksen sivuilta löytyvään seminaarimateri-aaliin.

Turvallista ja kulttuuririkasta kesää!

t. Anna

Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta nykyisen

pääjohtajan Harri Vainion siirtyessä eläkkeelle.

Työterveyslaitoksen johtokunta teki valinnan

18. toukokuuta. Pääjohtajan toimikausi kestää

seitsemän vuotta. Koivula toimii tällä hetkellä

Työterveyslaitoksen palvelutoiminnasta

vastaavan Asiakasratkaisut-toiminta-alueen

johtajana.

Antti Koivula on työskennellyt Työterveyslaitoksessa vuodesta 2012. Työterveyslaitokseen hän siirtyi Tinnoff Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on työskennellyt aiemmin myös pienten ja keski-suurten kasvuyritysten kehittäjänä, neuvonantajana tai hallituksen jäsenenä. Nokia Oyj:llä hän on toiminut strategisen muutoksen ja osaamisen johtamisen avainrooleissa. Koivula on väitellyt työpsy-kologian ja johtamisen kehittämisen alalta.

”Nolla tapaturmaa -foorumi on hieno verkosto,

jossa voidaan kehittää käytäntöjä ja jakaa

tietoa työturvallisuuden parantamiseksi kaikilla

suomalaisilla työpaikoilla.”

- Antti Koivula


Päivi Haavisto, vapaa toimittaja

Kehityksen moottori vai paperitoimikunta?Onko työpaikkasi työsuojelutoimikunta perustettu ainoastaan lain pykälän täyttämiseksi, vai onko se aktiivinen toimija?

Työterveyslaitoksen asiantuntija Maija-Leena Merivirta toi-voo, että työpaikoilla tiedostettaisiin työsuojeluyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet.

–Työsuojelutoimikunnassa työpaikan tärkeät työturvallisuus- ja hyvinvointiasiat saadaan kuuluviin ja työntekijät voivat osallistua niiden käsittelyyn. Tämä juuri on edustuksellista työsuojeluyhteis-toimintaa, työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua.

–Turvallisuuden edistämisessä on tärkeää, että näitä asioita pide-tään esillä ja niistä viestitään säännöllisesti työpaikalla. Parhaim-millaan työsuojelutoimikunta yhdistää työsuojeluyhteistoiminnan työn arkeen ja toimii kehityksen moottorina. Kun esimerkiksi teol-lisuuden puolella työsuojelutoimet painottuvat helposti työväli-

neisiin ja aineelliseen työympäristöön, työsuojelutoimikunta voisi pitää huolta, että myös työhyvinvoinnin ja henkisen työsuojelun kysymykset nousevat esille.

Viestien kulku on tärkeää myös toimikuntaan päin. Merivirta kertoo työpaikkojen hyvistä käytännöistä pari pientä esimerkkiä: –Työsuojeluvaltuutettu voi kysellä aktiivisesti etukäteen työnteki-jöiltä asioita, tarpeita ja puutteita, jotka tulisi viedä työsuojelutoi-mikunnan kokouksen käsittelyyn.–Työsuojeluvaltuutetun on hyvä esittäytyä uusille työntekijöille. Lisäksi työsuojelutoimikunnan voi esitellä vaikkapa kuvien kera pe-rehdyttämisaineistossa. Se helpottaa yhteydenottoja myöhemmin, jos työntekijä haluaa kääntyä työsuojeluihmisen puoleen.


JOUSTAVA KOKOONPANOLaki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoimin-nasta edellyttää, että työsuojelutoimikunta perustetaan työpaikal-le, jossa on vähintään 20 työntekijää. Toimiaika on kaksi vuotta kerrallaan.

Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että toimikuntajärjestelyt aloitetaan. Jäsenmäärä voi olla esimerkiksi neljä, kahdeksan tai kak-sitoista. Heistä neljännes edustaa työnanta-jaa. Kolme neljännestä jäsenistä on työnteki-jöitä ja toimihenkilöitä siten että työpaikalla enemmistönä olevalla ryhmällä on puolet ja vähemmistönä olevalla ryhmällä neljäsosa edustajista.

Jäsenmäärästä ja kokoonpanosta voidaan työpaikalla päättää toi-sinkin. Melko yleisesti niistä ja muusta yhteistoiminnan järjestämi-sestä on sovittu myös työehtosopimuksissa.

Toimikunnan tehtävät voidaan toteuttaa esimerkiksi muun yh-teistyön kautta. Kunta-alan kyselyssä vuonna 2009 runsas puolet kunnista ja kuntayhtymistä oli yhdistänyt työsuojeluyhteistoimin-

nan kunnallisen yhteistoi-mintalain mukaiseen yhteis-toimintaelimeen. Näin oli varsinkin isoissa ja keskisuu-rissa kunnissa.

Isoilla työpaikoilla työsuo-jeluyhteistyötä voidaan te-hostaa myös niin, että koko talon yhteisen työsuojelutoi-mikunnan lisäksi esimerkiksi aluetoimipisteissä on omat

työsuojeluryhmät. Joillakin työpaikoilla on sovittu paikallisesti myös työsuojeluparijärjestelmästä. Siinä työntekijöiden edustaja ja lähiesimies tarkkailevat ja kehittävät yhdessä työskentelyalueensa oloja.

Parhaimmillaan

työsuojelutoimikunta yhdistää

työsuojeluyhteistoiminnan työn

arkeen ja toimii kehityksen

moottorina.


VALTUUTETUT JÄSENIÄTyönantaja nimeää edustajakseen henkilön, jonka tehtäviin toimi-kunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Hyvin usein hän on työsuojelupäällikkö. Puheenjohtajana toimii työnantaja, tämän edustaja tai toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö.

Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Muut työntekijöitä edustavat jäsenet valitaan vaalilla, jossa noudatetaan samoja periaatteita, jotka koskevat työsuojeluvaltuutetun vaalia.Valvontalaissa varmistetaan se, että työntekijäjäsenet saavat työ-ajallaan osallistua työsuojelua koskevien tehtävien hoitoon ja että heille korvataan palkkionmenetys sekä työajan ulkopuolella tehty työsuojeluasioihin liittyvä työ.

SUUNNITELMA AUTTAAToimikunta käsittelee kokouksissaan laajakantoisia ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojeluasioita. Yksittäistä työntekijää kos-kevat työsuojelulliset asiat työntekijä ja esimies selvittävät keske-nään.

Toimikunta perehtyy työoloihin ja haittojen selvittämisen peri-aatteisiin, käsittelee työkykyä ylläpitävää toimintaa, tekee esityk-siä perehdyttämisen järjestämisestä. Toimikunnan tulee perehtyä

myös työsuojelun toimintaohjelmaan ja seurata sen toteutumista.

–Olisi hyvä käytäntö, jos toimikunta käsittelisi jo tekovaiheessa työsuojelun toimintaohjelmaa, sanoo Maija-Leena Merivirta.

Hän katsoo, että toimikunnan työhön toisi ryhtiä myös oma toimintasuunnitelma, vaikka valvontalaki ei sitä suoraan edellytä. Kevyimmillään suunnitel-maksi riittää vuosikellon tyyppinen kaavailu vuoden aikana käsiteltävistä asioista.

Työsuojelutoimikunnassa käsitellään lisäksi työterveyshuollon yleiset suuntaviivat ja toimintasuunnitelma. Työntekijät ja heidän edustajansa voivat tehdä toimikunnalle ehdotuksia työterveys-huollon kehittämiseksi.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on vastavuoroista. –On paljon työpaikkoja, joissa työterveyshuollon edustaja on aina mukana toi-mikunnan kokouksessa. Hyvään yhteistyöhön kuuluu, että ainakin aika-ajoin työterveyshuolto osallistuu kokouksiin, hän sanoo.

MITEN YHTEISILLÄ TYÖPAIKOILLA?Yhteisellä työpaikalla työsuojelun yhteistoiminnan organisoinnista vastaa pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Urakoitsi-joiden työnantajien edustajilla ja valtuutetuilla on valvontalain mu-kaan oikeus osallistua yhteistoimintaan, kuten isäntäorganisaation toimikunnan kokouksiin, joissa käsitellään kaikkia osapuolia kos-kevia asioita.

Säännölliset kokoontumiset

ja toimintasuunnitelma

tekevät toimikunnan työstä

järjestelmällistä.


–Käytännössä yhteistoiminta toteutuu kuitenkin useimmiten niin, että pää-asiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojelupäällikkö ja val-tuutettu edustavat työpaikan kaikkia osapuolia, toteaa vanhempi asiantun-tija Mika Liuhamo Työterveyslaitoksesta.

Hän korostaa, että keskeistä on se, miten hyvin työsuojelu yhdistyy työpai-kan muuhun päivittäiseen toimintaan. Tämä pätee kaikkialla, mutta erityi-sesti yhteisillä työpaikoilla.

–Jos työsuojelun organisointi jää pelkästään työsuojelupäällikön harteille ja täysin irralleen työpaikan muusta toiminnasta, ei sillä saavuteta tarvittavaa vaikuttavuutta, vaan asiat jäävät helposti keskustelun tasolle.

–Parhaiten yhteistoiminnan idea toteutuukin projektityyppisessä työssä kuten rakentamisessa, jossa työ joudutaan kokonaisuutena suunnittele-maan ja organisoimaan tarkemmin kuin muu päivittäinen työ. Tämä ohjaa varsinkin isäntäorganisaatiota skarppaamaan myös työsuojelussa, Liuhamo sanoo.

SÄÄNNÖLLISYYDESTÄ ETUANykyisessä valvontalaissa (44/2006) ei enää mainita kuinka monta kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan tulisi kokoontua. Vanhassa asetukses-sa työsuojelun valvonnasta (954/1973) kokoontumismäärä oli neljä kertaa vuodessa. Säännölliset kokoontumiset ja toimintasuunnitelma tekevät toi-mikunnan työstä järjestelmällistä.

Kun vuonna 2011 työpaikoille tehtiin STM:n tilaama kysely työsuojelun val-vontalain toteutumisesta, yleisnäkemys oli se, että yhteistoiminta oli järjes-tetty valvontalain mukaisesti. Toisaalta vastauksissa paljastui myös se, että työpaikkojen työsuojeluyhteistoiminnassa lakisääteisten asioiden käsittely on vaihtelevaa: se ei aina ole säännöllistä eikä johda käytännön toimenpi-teisiin.

Vaikka vastaajat arvioivat yhteistoiminnan olevan sujuvaa, tuli aineistosta esiin myös huoli toisaalta johdon, toisaalta koko henkilöstön sitoutumisesta turvalliseen toimintaan ja työsuojelun edistämiseen.

Juttu on toteutettu yhteistyössä TTT-lehden kanssa ja julkaistaan molemmissa lehdissä.

L I S ÄT IE T O A

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyh-teistoiminnasta (44/2006).Maija-Leena Merivirta ja muut, Työsuojelu- ja työhyvin-vointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho). Loppuraportti. Työterveyslaitos 2013.Hanna Uusitalo ja muut, Asioita saatiin kuntoon. Työsuoje-lun valvontalain vaikutus työpaikkojen työsuojelutoimin-taan. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2011:18


Meillä on tosi aktiivinen työsuojelutoimikunta, sanoo Turun yksikön HSE Manager Sari Buss. Työsuojelu- ja ympäris-töasioista kiinnostuneiden ihmisten kokoontumisissa aika

on säännöllisesti loppua kesken. Kuuden henkilöstön edustajan ja Bussin lisäksi toimikunnassa on asiantuntijoita eri aloilta: kemi-kaaliasiantuntija Heikki Mikola, työturvallisuusasiantuntija Jan-ne Ahonen, työterveyshoitaja Anne-Maj Sundström, henkilös-töhallinnon edustaja sekä satunnaisesti työkykykoordinaattoreita eri osastoilta.

Buss kertoo, että asiantuntemusta on keskitetty niin, että yksi pe-rehdyttää laboratorioturvallisuuteen, toinen instrumenttipuolen turvallisuuteen, kolmas kemikaaliasioihin.

Toimikunnan linkki työterveyshuoltoon on vahva, sillä työterveys-hoitaja Anne-Maj Sundström on aina mukana kokouksissa. Hän osallistuu myös toimintasuunnitelman tekoon sekä turvallisuus-kierroksiin ja riskinarviointeihin.

Päivi Haavisto, vapaa toimittaja

Toiveet perille eri puolilta taloaPerkinElmerin Turun yksikön, Wallac Oy:n, 12-jäseninen työsuojelutoimikunta tekee tammikuussa

toimintasuunnitelman ja kokoontuu sen jälkeen kuusi kertaa vuodessa.

Työterveyshuolto ulkoistettiin nelisen vuotta sitten Terveystalolle, mutta Sundström toimii edelleen kokopäiväisesti PerkinElmer Wal-lacin työterveyshoitajana ja yrityksen tiloissa.

–Parhaillaan työter-veyshuolto on mukana nostokoulutuksessa, kemikaalialtistuksen arvioinnissa, taukojum-pan organisoinnissa, ensiapukoulutuksessa ja ensiapukaappien päi-vityksissä, hän kertoo.

VALTUUTETTUA HIHASTA KIINNIToimikunnassa on työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojelu-valtuutettujen lisäksi heidän varavaltuutettunsa eli kaikkiaan kuusi

Toimikunnan linkki työterveys-

huoltoon on vahva, sillä

työterveyshoitaja Anne-Maj

Sundström on aina mukana

kokouksissa.


henkilöstön edustajaa. –Tätä kautta saadaan viestiä eri puolilta laajaa taloa, kertoo toimihenkilöiden varavaltuutettu Juha Leon-saari.

Työntekijät ja toimihenkilöt antavat usein parannusaloitteita suo-raan valtuutetuille, jotka vievät niitä eteenpäin. Työsuojeluorgani-saation kasvot ja nimet ovat tuttuja, sillä kokoonpano näkyy ilmoi-tustaululla ja talon sisäisessä verkossa intrassa.

Ergonomiaa koskevat toiveet ovat yleisiä. Työntekijöiden työsuo-jeluvaltuutettu Aimo Lindberg on välittänyt toimikuntaan työnte-kijäaloitteen esimerkiksi ison koneenosan siirtelyn keventämises-tä. Analysaattoriin kuuluvalle raskaalle moduulille rakennettiin sen jälkeen uusi pyörällinen teline.

Monesti toimikunta voidaan ohittaa ja korjaukset tehdään saman tien. Leonsaari työskentelee tekniset palvelut -yksikössä, joten hän vie osan vinkeistä suoraan sinne. Esimerkiksi kompastumisvaaraa aiheuttanut irronnut lattiakaivo saatiin kuntoon nopeasti.

LIKI LIIPPAS -SELVITYKSISTÄ SÄÄSTÖÄWallacilla puhutaan turkulaisittain Liki liippas -menettelystä. Sari

Buss kertoo, että läheltä piti -ilmoitukset käsitellään aina toimi-kunnassa. –Näemme ne intrasta sekä tuoreeltaan että korjaus-toimien jälkeen, jolloin arvioimme, ovatko korjaukset olleet riittäviä ja aiheellisia. Jokainen toimikunnan jäsen voi niitä kommentoida.Kerran järjestelmään tuli ilmoitus käryävästä paperisilppurista, jol-loin toimikunta laajensi käsittelyä ja kartoitti kaikki talossa olevat silppurit. Toimihenkilöiden varavaltuutettu oli sähköpuolen asian-tuntija ja tutki koneet yksitellen. Kaksi viallista silppuria löytyi ja poistettiin käytöstä. Samalla annettiin ohjeistus terien öljyämises-tä.

Myös ulkopuoliset toimijat työpaikalla voivat ilmoittaa epäkohdista sähköiseen Liki liippas -järjestelmään. Vastikään esimerkiksi ilmas-tointiasentaja palkittiin omien työntekijöiden tapaan parilla eloku-valipulla. Hänen havaintonsa koski puuttuvia kaiteita ylhäällä ole-vassa työkohteessa.

–Liki liippas -menettely on toiminut nyt 10 vuotta. Olemme arvioi-neet, että sen avulla tehdyillä parannuksilla on säästetty 600 000 euroa. Tässä laskelmassa ovat mukana vain korkean riskin tapauk-set, Buss kertoo.

Työsuojelutoimikunnan jäseniä PerkinElmer Wallacilta, vas. Sari Buss, Aimo Lindberg, Janne Ahonen, Pirkko Grönroos, Nina Lehtilä, Juha Leonsaari, Anne-Maj Sundström, Heikki Mikola ja Aarne Torkkeli. Kuva on uusille työntekijöille tarkoitetusta Tervetuloa taloon -multimediavideosta.

Toimikunnan linkki työterveys-

huoltoon on vahva, sillä

työterveyshoitaja Anne-Maj

Sundström on aina mukana

kokouksissa.


TIEDOTTAMISESSA VESSATKIN APUNATyösuojeluorganisaatio käyttää monenlaisia tiedotuskanavia HSE-asioiden esillä pitoon. Koulukäynniltä saadun idean myötä jopa vessat on valjastettu tiedotustyöhön. Huhtikuussa 2015 niissä oli tietoa jäteasioista otsikolla Älä ole jätejuntti.Aulojen infotauluja päivitetään säännöllisesti. Niillä voidaan muis-tuttaa esimerkiksi hyvistä palaverikäytännöistä tai liukkaudesta.Intrassa on oma HSE-osionsa ja siinä erikseen työturvallisuus. Koko henkilöstö pääsee katsomaan esimerkiksi työhygieniamitta-usten tulokset, työsuojelutoimikunnan pöytäkirjat, turvallisuusau-ditointien raportit ja Liki liippas -raportit.

Työturvallisuusasiantuntija Janne Ahonen kertoo, että yhteistyötä tehdään paljon myös luottamusmiesten kanssa. Lisäksi toimikun-nan jäsenet vievät viestiä omiin työyksiköihinsä.

Sari Buss osallistuu neljännesvuosittain johtoryhmän kokoukseen. –Myös linjaesimiehet ottavat yhteyttä ja vievät tietoa ja materiaa-lia omiin osastopalavereihinsa. Ja sitten ryhmäsähköpostien väli-tyksellä tavoitamme kaikki 500 Turun työntekijää.

OMAT TOIMET SUUNNITELMAANToimikunta laatii vuosittain toimintasuunni-telman.

Vuodelle 2015 on sovittu esimerkiksi seit-semän turvallisuuskierrosta (safety walks), joihin koko toimikunta osallistuu.

Yhtenä kohtana toimintasuunnitelmassa on riskinarviointiprosessin kehittäminen. Janne Ahonen sanoo, että keskustelua on synnyt-tänyt erityisesti henkisten vaaratekijöiden riskinarviointi. –Nyt olemme todenneet,

että riittää, kun kyseiset tekijät tunnistetaan normaalin riskinarvi-ointimenettelyn kautta.

-PerkinElmer-konserni on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayritys, joka valmistaa muun muassa analyyttisia ja diagnostisia instrumentteja, optoelektroniikkaa, geenien tutkimuslaitteistoja ja laboratorioissa tarvittavia reagenssiaineita. - Näitä menetelmiä käytetään erityisesti syntymättömien ja vastasyntyneiden vauvojen seulontaan ja pelastamiseen. PerkinElmerin Turun yksikkö, Wallac Oy, on yksi konsernin merkittävimpiä tuotekehityk-sen, tuotannon ja markkinoinnin toimipisteitä. Turussa työskentelee 500 henkilöä

VÄLINEITÄ JA MENETELMIÄ LABORATORIOON

Koulutuksessa kävijät jakavat

tiedon myös muille toimikunnan

jäsenille ja usein myös omassa

toiminnossaan.


Juha Leonsaari lisää, että henkisten asioiden suhteen ongelmia aiheuttaa se, että tunnistetaanko aidot huolenaiheet tavanomai-sesta puheesta. –Onneksi työterveyshoitaja on aina mukana ris-kinarvioinnissa ja työterveyshuollon kautta näitä asioita saadaan eteenpäin.

Toimikunta osallistuu laatujärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitää omaa HSE-asiantuntijuuttaan kouluttautumisen kautta. Esimer-kiksi Buss ja Ahonen osallistuvat tänä vuonna Atex-koulutukseen, jossa käsitellään pöly- ja kaasuräjähdysvaarallisten tilojen ja lait-teiden turvallisuutta. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg on puolestaan menossa kurssille, jossa kerrotaan inhimil-listen virheiden välttämisestä.

Koulutuksessa kävijät jakavat tiedon myös muille toimikunnan jä-senille ja usein myös omassa toiminnossaan. Niinpä instrumentti-tuotannon henkilökunnalle on tiedossa Lindbergin selvitys inhimil-listen virheiden välttämisestä.

Talossa on käytössä LMS eli koulutuksen johtamisjärjestelmä. Sii-nä henkilöstöhallinnon ohjelmistosovellutus määrittelee ammatin mukaan koulutustarpeen ja esittää, mitä asioita kenenkin kannat-taisi päivittää. –Toimikunnan tavoitteena on saada sinne myös työsuojelukoulutuksia, ja tämä on kirjattu toimintasuunnitelmaan, kertoo Ahonen.

Sari Buss mainitsee toimintasuunnitelmasta vielä benchmarkka-

uksen eli vertaiskehittämisen. Tänäkin vuotena toimikunta järjes-tää työsuojelukeskusteluja turkulaisten kemikaalialan toimijoiden kanssa. Puolin ja toisin niissä opitaan uusia käytäntöjä. Aiemmissa tapaamisissa muun muassa Wallacin Liki liippas -menettely on he-rättänyt kiinnostusta.

KOULUTUKSET VIELÄ ERIKSEENToimikunta tekee vuosittain myös erillisen koulutussuunnitelman. Janne Ahonen pitää kaksi työturvallisuuskorttikoulutusta, lisäksi järjestetään sähkötyöturvallisuus- ja tulityökorttikoulutukset.Poistumisharjoitus pidetään vuosittain. Ensiapukoulutusta päivi-tetään säännöllisesti. Koska yrityksessä on pelastusorganisaatio, jossa kaikilla pitää olla EA-koulutus, ensiapukoulutettuja on henki-lökunnassa enemmän kuin vaaditut viisi prosenttia.

Toimikunnan kemikaaliasiantuntija Heikki Mikola pitää kemikaali-koulutuksia. Yhteisen kemikaalikoulutuksen lisäksi on linjakohtai-nen koulutus juuri tietyssä työssä käytetyistä vaarakemikaaleista ja vaaratilanteista. –Sitten on muutama paikka, joissa on erityis-vaarallisia aineita ja niissä työterveyslääkäri vetää koulutuksen.

Hän lisää, että kemikaalitietoon tartutaan yleensä hanakasti, kun sitä esimerkiksi ajankohtaispäivinä on jaossa. Työntekijät ovat kiin-nostuneita omasta turvallisuudestaan.Tämän vuotisiin koulutushankkeisiin kuuluu myös UV-säteilyä kos-keva kurssi, joka on jatkoa talossa tehdylle UV-säteilylähteiden kartoitukselle.

-15 % koulutuksen hinnasta.

HYÖDYNNÄ KESÄKAMPANJA!

www.ttl.fi/koulutus.

Ilmoittaudu 18.7.2015 mennessä ja tutustu tarjouksen ehtoihin

http://www.ttl.fi/fi/koulutus/sivut/default.aspx



Ylitarkastaja Mikko Rissanen, sosiaali- ja terveysministeriö

Työpanoksen menetykselle nollatavoite

YLEISESTI HYVÄKSYTTÄVÄ MINIMIKUSTANNUSSosiaali- ja terveysministeriössä tehtiin vuonna 2014 laskelma työpanoksen menetyksestä aiheutuvista kus-tannuksista. Tavoitteena oli saada aikaan yleisesti hy-väksyttävä tapa määritellä minimikustannukset ja käyn-nistää keskustelua näiden kustannusten vähentämisen mahdollisuuksista.

Työpanoksen menetykseen liittyvissä laskelmissa las-kettiin työpanoksen arvo poissaoloajan palkan ja palkan sivukustannusten osalta. Näin menetellen laskettiin me-netetyn työpanoksen arvo sairauspoissaoloille, presen-teismille ja työkyvyttömyyseläkkeille. Työtapaturmien, ammattitautien ja sairaanhoitokulujen osalta menetys-ten laskenta perustui tilastolähteisiin.

YLLÄTTIVÄTKÖ TULOKSET?Laskennan perusteella kansantalouden kokonaismene-tykset nousevat hieman yli 24 miljardiin euroon vuo-dessa. Suurimmat menetykset aiheutuvat työkyvyt-tömyyseläkkeistä ja työikäisen väestön terveydenhoitomenoista. Työtapaturmien ja ammattitautien osuus kokonaiskustannuksista on vain 10 % luokkaa.

EI YKSIN TYÖSTÄNyt lasketuille menetyksille on useita eri aiheuttajia. Kustannuksia aiheuttavat työn ja työympäristön lisäksi niin perintötekijämme, elämäntapamme kuin kausiflunssat. Kustannusten vähentäminen edellyttäisi yhteistyötä niin työpaikoilta, työntekijöiltä kuin julkisel-ta sektorilta hoitoketjujen kehittämisessä.

Laskettujen menetyksien suuruutta ja merkitystä arvioitaessa on hyvä muistaa, että kansantalouden palkkasumma on vuositasolla noin 100 miljardia euroa. Elinikäisen työkyvyn kehittämisen tulisi olla yksi keino niin tuottavuuden parantamisessa kuin julkisen ta-louden säästöjen tavoittelussa.

Suomalaisen yhteiskunnan kustannus työpanoksen menetyksestä oheiskustannuksineen on

noin 2 miljardia euroa kuukaudessa. Tämä kustannus jää yritysten, yrittäjien ja palkansaajien

maksettavaksi suorina kustannuksina, veroina ja saamatta jäävinä palkkoina. Työturvallisuuden

edistämiseksi on hyväksytty pyrkiminen kohti nollaa tapaturmaa. Pitäisikö myös työpanoksen

menetyksen suhteen pyrkiä kohti nollaa?

Sairauspoissaolot

Kustannukset laskettiin erikseen näille ryhmille. Pitkien poissaolojen osalta kustannustieto saatiin Ke-lalta, lyhyiden poissaolojen osalta laskelma tehtiin työnantajasekto-reittain. Poissaolojen aiheuttamaa muuta menetystä ei arvioitu, koska luotettavaa tietoa ei ole saatavissa.

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajilla oli

yli 20 miljoonaa sairauspoissa-olopäivää vuonna 2012.

60 % oli pitkiä poissaoloja ja

40 % lyhyitä (alle 10 vrk).


PresenteismiPresenteismillä tarkoitetaan sai-raana työskentelyä ja siitä aiheu-tuvia työskentelykatkoja tai jopa väärien asioiden tekemistä. Kan-sainvälisten tutkimusten mukaan presenteismin aiheuttama mene-tys on suurempi kuin sairauspois-saolojen. Varovaisuusperiaatteen mukaan arvioitiin yhtä suureksi

kuin sairauspoissaolojen suuruus.

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Kustannusten laskenta perustui välittömien kustannusten osalta

maksettuihin vakuutuskorvauksiin ja tapaturmien välilliset kustan-

nukset arvioitiin kertomalla välittö-mät kustannukset kertoimilla

2 ja 3.

TyökyvyttömyyseläkkeetTyökyvyttömyyden aiheuttama

työpanoksen menetys laskettiin työeläkejärjestelmän eläkkeen saajien osalta. Eläkkeensaajat

jaettiin koulutustaustan mukaisiin ryhmiin ja näille ryhmille laskettiin koulutustaustan mukainen palkka-

kustannus.

Työikäisen väestön terveydenhoitomenot

Työikäisen väestön terveydenhoito-menot on poimittu OECD:lle teh-tyä raporttia varten vuoden 2011

tilastoista.

YHTEENVETO

Menetetty työpanos

sairauspoissaolot ~ 3,4 mrd €presenteismi ~ 3,4 mrd €

työkyvyttömyys ~ 8 mrd €

Terveydenhuolto-menot

~ 7,8 mrd € (ennaltaehkäisy

vähennetty)

Työtapaturmat ja ammattitaudittyötapaturmat ~ 2 - 2,5 mrd €ammattitaudit

~ 0,1 mrd €

Yhteensä24,45 - 24,95 mrd €

(päällekkäisyydet vähennetty)


Elina Ravantti ja Venla Räisänen, Työterveyslaitos

APAJAISKU - työhyvinvointiapk-yrityksille Pirkanmaalla

Hankkeessa on vierailtu 15 pk-yrityksessä Lempäälässä keskustel-len toimitusjohtajan ja hänen valitsemansa henkilön kanssa työ-hyvinvoinnista. Työpaikoille järjestettiin yhteinen tilaisuus työhy-vinvointiteemalla. Kolme hankkeeseen osallistunutta yritystä pääsi kummiyritykseksi, jotka saivat konsultointiapua työhyvinvoinnin kehittämisessä.

MIKÄ TYÖHYVINVOINNISSA MIETITYTTÄÄ?Hankkeessa tehtyjen haastattelujen perustalta on työstetty FAQ - usein kysytyt kysymykset. Esiin nousseita yrittäjiä mietityttäneitä asioita olivat esimerkiksi:

Miten saada työt sujumaan ja miten saada ihmiset jaksamaan työssä? Miten selviytyä epävarmuuden keskellä? Mistä on tärkeää puhua työpaikalla? Miten voidaan puhua asioista työn lomassa? Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen: yksi elämä ja monta roo-lia, miten pitää paketti kasassa? Miten työ ja vapaa-aika tukevat toisiaan?

”Työhyvinvointifoorumin alueellinen työpaja Pirkanmaalla” -hankkeen eli Apajaiskun

tavoitteena on ollut käynnistää työpaikkojen verkostoitumista työhyvinvointiasioissa

Lempäälässä sekä kerätä tietoa työhyvinvoinnin tilasta ja näkemyksistä pienissä

yrityksissä. Tarkoituksena on ollut tuottaa esimerkkejä työhyvinvoinnin talousvaikutuksista,

kerätä työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä ja sudenkuoppia ja analysoida ne sekä saada

aikaan vapaaehtoinen yritysverkosto työhyvinvoinnin ympärille.

HANKKEESSA ON TYÖSTETTY

TOIMENPIDESUOSITUKSET NÄIHIN

KYSYMYKSIIN.

NE LÖYTYVÄT PDF-MUODOSSA

APAJAISKUN NETTISIVULTA:

HTTP://WWW.TTL.FI/PARTNER/THF/

HANKKEET/APAJAISKU/

SIVUT/DEFAULT.ASPX


• Motivointi on tärkeintä – aloita vaikeimmasta tyypistä.

• Vaadi, että sanotaan huomenta

ja näyttäydytään työkavereille• Ongelmiin puututaan heti.

• Kahvitauot kahdesti päivässä ovat tärkeitä.

• Vastustajia ei ole omassa firmassa.

• Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin.

• Esimiehenä tärkeintä on jee-sata työntekijöitä.

• Työntekijät voivat itse päättää missä päivystävät. Usein ky-

selevät onko mitään hommaa mitä vois tulla tekemään.• Kaveria ei jätetä pulaan.

• Pomo tekee itse töitä koko ajan, näyttää esimerkkiä

henkilökunnalle. Tinkimättömyys työn laadus-

ta siirtyy työntekijöille. • Säännöt on oltava ja TJ määrää vaikeista asioista.• Pidetään perusasioista huolta, saastainen wc vie

motivaation.• Ei saa tehdä liian kireitä

aikatauluja.• Aina saa olla pahakin päivä

tai pidempikin aika, mutta kärryillä pitää olla missä

mennään.

Apajaisku- hankkeessa koottuja hyviä käytäntöjä


Kevätseminaari 2015- Oppeja ja tunnelmiaNolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaarissa

lähes 200 osallistujaa kokoontui 19.-20.5.

Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Seminaarin

tunnelma oli välitön ja innostunut. Kahden

päivän aikana kuultiin monta mielenkiintoista

esitystä ja käytiin paljon hyvää keskustelua.

Oppia ja uusia näkökulmia saatiin myös työpaikkavierailuilta, jotka suuntautuivat tällä kertaa Mediapolikseen ja Yle Tohloppiiin, Kiilto Oy:lle, Postin Tampereen lajittelukeskukseen, Työväenmuseo Wers-tas sekä Sandvik Mining and Constructionin Tampereen tehtaalle.

Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistujille,

esiintyjille sekä työpaikkavierailuja isännöineille.

Tavataan jälleen kevätseminaarissa 2016!


Seminaarin alustuksista opittiin esimerkiksi• Ihmisen turvakehä on 5 m joka suuntaan, se

on pinta-alaltaan 78,5 m2 suuruinen alue. Tällä alueella tapahtuvasta pitäisi olla tietoinen.

• Tapaturman riski ei voi olla nolla, mutta tavoitteen pitää olla nolla. Nolla tapaturmaa on matka

ja prosessi, ei tavoite. Nolla-visiolla on ihmisen kasvot!

• Organisaatiokulttuuria ei voi lainata, ostaa tai kopioida, se pitää jokaisen rakentaa itse, omalle

työpaikalle sopivilla työkaluilla.• Ihminen ei ole heikoin lenkki, vaan

onnistumisen edellytys.• Hetipurku on kollegan antamaa henkistä

laastaria kriittisen tilanteen jälkeen. Siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia.• Toiminta näkyy, asenne ei - ja toiminta

on se joka merkitsee.• Kohtaaminen on vaikuttamista toinen toiseemme.

Motivaatio on kunkin itsensä vastuulla.


Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaaUudet jäsentyöpaikat 1.3. - 31.5.2015Helen Sähköverkko Oy

Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

Kunnon työn päivä 7.10.2015 Lokakuun alussa juhlitaan ihmisarvoista työtä, hyvää työelämää ja mahdollisuutta vaikuttaa sen kehittämiseen. Kiitä silloin työkave-ria, vietä reilu kahvitauko tai järjestä tempaus kunnon työn puoles-ta. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön.

Kunnon työn päivää vietetään yhtä aikaa lähes 60. maassa ympäri maailman. Lähde mukaan viettämään Kunnon työn päivää yhdes-sä tuhansien muiden työntekijöiden kanssa – ja ilmoita työyhtei-sösikin.Katso lisää päivästä osoitteessa www.kunnontyo.fi

Syksyn teemakoulutuksetSyksyllä 2015 foorumilaisille on tarjolla viisi teemakoulutusta. Kou-lutukset on valittu Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista ja foo-rumin jäsentyöpaikoilta tulevat osallistujat saavat koulutuksesta 10 % alennuksen. Jäsenyys ilmoitetaan kurssille ilmoittautumisen yhteydessä.

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautumisen löydät Työter-veyslaitoksen koulutuskalenterista www.ttl.fi/koulutus.

Työhyvinvointikortti 22.9. Turku

Henkilönsuojainten valinta ja käyttö30.9. Helsinki

Turvallisuusviestintä 1.10. Tampere

Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta 3.11. Tampere

Työhyvinvointikortti 25.11. Helsinki

Katso lisätiedot: www.ttl.fi/nofsHyödynnä edullisempi rekisteröintihinta 31.5.2015 mennessä!

21st Nordic Research Conference on Safety – NoFS201525 – 27.8.2015 Haikon kartano, PorvooTurvallisuuden ja tapaturmien ehkäisyn konferenssi elokuussa Porvoossa – tule mukaan vaihtamaan kokemuksia, tuloksia ja verkostoitumaan pohjoismaisten kollegojen kanssa!

NoFS_Nolla tapaturmaa 186 x 71 mm.indd 1 11.5.2015 12:56:14

http://www.ttl.fi/partner/nollatapaturmaa/Sivut/default.aspx/

http://www.kunnontyo.fi/


http://www.ttl.fi/partner/nofs/Pages/default.aspx

Nolla tapaturmaa -foorumi

UUTISLEHTINolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internet-sivulta osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi/uutislehti.

TOIMITUS:Maija-Leena Merivirta

Työterveyslaitos

[email protected]

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA:Tommi Alanko

Työterveyslaitos

[email protected]

LEHDEN TAITTO:Pia Peker

Työterveyslaitos

[email protected]

JAKELU:1525

KANNEN KUVA:Thinkstock

JULKAISUPAIKKA:Helsinki, 2015

ISSN 1797-2906

JULKAISIJA:Nolla tapaturmaa -foorumi

Topeliuksenkatu 41 a A

00250 Helsinki

puh. 030 4741 (vaihde)

faksi 030 474 2020

[email protected]

www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

Katso lisätiedot: www.ttl.fi/nofsHyödynnä edullisempi rekisteröintihinta 31.5.2015 mennessä!

21st Nordic Research Conference on Safety – NoFS201525 – 27.8.2015 Haikon kartano, PorvooTurvallisuuden ja tapaturmien ehkäisyn konferenssi elokuussa Porvoossa – tule mukaan vaihtamaan kokemuksia, tuloksia ja verkostoitumaan pohjoismaisten kollegojen kanssa!

NoFS_Nolla tapaturmaa 186 x 71 mm.indd 1 11.5.2015 12:56:14

http://www.ttl.fi/partner/nofs/Pages/default.aspx

nolla tapaturmaa -foorumin uutislehti 2/2015

Documents