näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta...2017/09/07 · näillä keinoilla parempia tuloksia...
TRANSCRIPT
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi
Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi.
Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen
huippuasiantuntija
Näillä keinoilla parempia
tuloksia nurmesta
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Nurmiryhmäkysely kevät 2017
Ravinteet, koko Suomi
• Vastaajina 92 nurmiryhmätilaa
• Länsi-Suomen ryhmät 48 tilaa
• Etelä-Pohjanmaan ryhmät 16 tilaa
• Kainuun ryhmät 9 tilaa
• Pohjois-Savon ryhmät 7 tilaa
• Etelä-Suomen ryhmät 6 tilaa
• Oulun seutu 3 tilaa
• Muu 3 tilaa
• ProAgrian nurmiryhmät 3/2017 Ellä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
2015 säilörehun satotulokset
nurmiryhmät >< koko suomi
Länsi-Suomen
nurmiryhmätilat
Koko Suomi,
lohkotietopankki
Säilörehunurmen
satotaso
2006-2010 keskiarvo
4983 5436
Säilörehunurmen
satotaso 2011-2013 ka
7426 6875
Säilörehunurmen
satotaso 2014
8400 6678
Säilörehun satotaso 2015 9060 5300
Satotuloksissa/LS vain tilat, joiden sato on mitattu pellolla,
kuormissa tai siiloissa ja tarkistettu ruokinnan menekin +
hävikin kautta
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Koko Suomen
nurmiryhmäläinen korjasi
keskimäärin 76 ha alalta
satoa v. 2016 keskimäärin
7437 kg ka/ha.
Säilörehun satotasot ja
satotasotavoitteet 2017 ja 2020
6565
7437
8802
10218
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
2010 2016 2017 2020
kg k
a/h
a
Ellä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Säilörehunurmen satotaso
koko Suomen
nurmiryhmätiloilla v.2016
• Koko Suomen nurmiryhmäläisen satotaso v. 2016
oli keskimäärin 7437 ka/ha, kun laskenta tehtiin
siiloista ja kuormista tai paaleista, joko
kokonaissadon tai satoerittäin ilmoitettuna.
• Ne 36 tilaa jotka laskivat satotasonsa tarkasti
satoerittäin, korjasivat keskimäärin 8261 kg ka/ha
1. niitto 3328 kg ka/ha
2. niitto 3531 kg ka/ha
3. niitto 2381 kg ka/ha
4. niitto 1200 kg ka/ha (1 kpl)
49/92 tilalta laskettu satotasot, koko SuomiEllä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Miksi en ole laskenut satotasoa v.2016?
• No kun en ole ehtinyt
• Rehukuskit ei pysy laskuissa mukana
• Paaleja ei ole vielä punnittu
• Kaikkien satojen rehuanalyysejä ei vielä ole laskentaa varten
• Ensimmäisestä sadosta hienosti tulokset mutta laskentainto
hiipui jälkisatoihin
• En ole jaksanut
• Surkea sato, en halunnut tietää määrää
• Mahdoton tehtävä, emäntä luovutti
• Määrät on kirjattuna, mutta en osaa laskea niitä
• Määrät on vaakan kautta punnittu, mutta en ole kerennyt
lukemaan vaakalappuja
• Ajan puute
• Osaaminen laskentaan heikko
34 selitystä
Ellä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Käytetyt lannoitelajit v.2016
lietelanta
salpietari tai muu N-lannos
NK-lannos
Typensitojakasvit
NPKS-lannos
kuivalanta
Lehtilannoite, hivenravinteet
virtsa
Muu, mikä?
Monihivenlannos rakeena
Viherlannoitus
Ei lannoitusta
Lehtilannoite, pääravinteet
separointikuivajae
separoineste
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
92 vastaajaa, 277 valittua vastausta
Ellä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Lannan käyttö ja
levitysajankohta v 2016
lietelanta
salpietari tai muu N-lannos
NK-lannos
Typensitojakasvit
NPKS-lannos
kuivalanta
Lehtilannoite, hivenravinteet
virtsa
Muu, mikä?
Monihivenlannos rakeena
Viherlannoitus
Ei lannoitusta
Lehtilannoite, pääravinteet
separointikuivajae
separoineste
0% 20% 40% 60% 80%
Syksy 2015 nurmille
Keväällä nurmille
Ykkösniiton jälkeen nurmille
Kakkosniiton jälkeen nurmille
Nurmen perustamiseen
Muille viljelykasveille
Muu, mikä?
0% 10% 20% 30% 40% 50%
92 vastaajaa, Ellä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Lannan levitystekniikat
14 kpl
9 kpl
54 kpl
1 kpl
5 kpl
12 kpl
5 kpl
Liete pintaan hajalevitys
Liete letkulevittimellä
Liete multaamalla/sijoittamalla
Liete vetoletkulevitys
Kuivalanta lannanlevitysvaunulla (eitarkkuuslevitin)
Kuivalannan tarkkuuslevitin
Muu, mikä?
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%
Ellä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
• Pääravinteista typpi,
fosfori ja kalium selvästi
tärkeimmät
• Pääravinteista rikin,
kalsiumin, magnesiumin
ja hivenien merkitys
vähäisempi
• Seleenin merkitys
kaliumin ja fosforin
luokkaa
Mitä ostoravinteita käytit 2016
kasvukaudella?
Typpi
Fosfori
Kalium
Rikki
Kalsium
Magnesium
Mangaani
Kupari
Sinkki
Boori
Molybdeeni
Seleeni
Natrium
En tiedä
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Ellä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Käytetyimmät:
1. Kasvustojen ja
eläimien havainnointi
2. Rehuanalyysi (suppea
sekä laaja
kivennäisanalyysi)
3. Viljavuusanalyysi
(perus) ja
viljavuusanalyysi +
muutama
hivenmääritys
Vähemmän käytetyt:
1. Yara Megalab
2. Viljavuusanalyysi +
paljon hivenmäärityksiä
3. Rehuanalyysi ilman
kivennäisanalyysiä
Millä keinoilla seuraat ravinteiden
riittävyyttä pellolla ja ruokinnassa
92 vastaajaa, 357 valittua vastausta
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Perustamisseoksen kasvilajit v 2016
9186
5952
44 42 41
20
10 9 7 5 2 20%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Ellä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kommentteja nurmiseoksesta
• Vähintään 5 lajia oltava, timoteita vähennettävä, valkoapila
laitumiin, alsike puna-apilan tilalle joillain lohkoilla”
• ”Joku kasvaa aina”
• ”Monipuolinen seos on aivan ehdoton viljelyvarmuuteen”
• ”Mitä monipuolisempi seos, sen varmemmin nurmesta tulee
täystiheä”
• ”Oikea kesän vesi ja lämpösuhde seoksia tärkeämpi”
• ”Ekassa sadossa timoteita on enemmän, myöhemmin apiloita”
• ”Apilat vähentyvät ajan myötä etenkin joillakin lohkoilla, osa kaipaa
kipeästi täydennyskylvöä”
• ”Olen kyllästynyt apiloihin, en tiedä miksi”
• ”Mailanen korvaa apilan”
• ”Englanninraiheinä tulee ruokonadan tilalle”
• ”Sinimailasen kasvurytmi ei sovi muiden kanssa yhteen”
• ”Toimii ihan hyvin kunhan apiloita ei paa liikaa”
• ”Palkokasvit häviää jo toisen vuoden kasvustoista alle puoleen”
Ellä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Nurmen perustaminen
37
27
22
13
12
11
11
11
4
3
2
1
Ohra (puitava) suojakasvina
Kaura (puitava) suojakasvina
Ilman suojakasvia
Viljaseos suojakasvina
Kevätvehnä (puitava) suojakasvina
Muu, mikä?
Vihantaherne-, virna- ja viljaseos suojakasvina
VIhantarehuherne suojakasvina
Virna-viljaseos suojakasvina
Yksivuotiset nurmikasvit suojakasvina
Keväällä kylvetty syysvilja suojakasvina
Syksyllä kylvetty syysvilja suojakasvina
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%
92 vastaajaa, valittuja vastauksia 154
Ellä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Paras suojakasvi
perustettaessa ?
• ”Kuivuus vaivasi, joten mielestäni suojavilja puolsi paikkaansa”
• ”Syksyllä perustettu nurmi havaintojen mukaan taitaa olla paras
systeemi”
• ”Selvästi liian vahva suojakasvusto tänä vuonna. Palaan jatkossa
vihantana korjattavaan kauraan, max 10 kg virnaa seassa”
• ”Suojaviljan lajilla ei ollut erityistä merkitystä, koska kasvusto oli
riittävän harvaa ja pystyä”
• ”Ajoissa korjattu kokovilja”
• ”Ei eroa viljojen välillä”
• Paljaalla paras”
• ”Kaura parempi puitavilta mailta, koska se on helpompi puida”
• ”Kaura + nurmiseos kokoviljarehuksi tehtynä aina varma nurmi”
• ”Ohra, koska oli tarpeeksi harva. Herne oli liian peittävä”
• ”Kevätvehnä, se pysyy pystys”
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Nurmituotannon kehittymisen
kannalta tärkeintä1. Nurmiseos 74%:lle erittäin tärkeä ja 22%:lle tärkeä
2. Nurmen perustamisen kylvöjälki (tiheys) 68%:lle erittäin tärkeä ja 27 %:lle tärkeä
3. Ojitus ja vesitalous 65%:lle erittäin tärkeä ja 26%:lle tärkeä
4. Maan kasvukunto 64%:lle erittäin tärkeä ja 30%:lle tärkeä
5. Typpilannoitus 51%:lle erittäin tärkeä ja 37%:lle tärkeä
Muita useimmille tärkeitä:
• Ravinteiden tasapaino, nurmen perustamisen suojakasvi, kylvösyvyys, peltojen pH
Mielipiteitä jakoivat:
• Täydennyskylvö, nurmikierron nopeus, satotasojen mittaus, kasvustoanalyysien otto
Ellä &Storberg 2017
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Nurmiryhmä
• Kokoontuu säännöllisesti
• Noin 10 tilan ryhmä ja ohjaaja
• Vertaillaan tekemisiä ja tuloksia
• Tietoa haetaan myös ryhmän ulkopuolelta
– Muut ryhmät
– Tilakokeet
– Ulkomaan kohteet
• Asetetaan tavoitteet nurmituotannolle
• Tapaamisissa innostavuus ja mukavuus vie
mukanaan
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kymppitonniin yltävien tilojen
suosituslista
• Nurmen perustaminen kylvöjälki ja tiheys
• Maan kasvukunto
• Riittävä typensaanti
• Ojitus ja vesitalous
• Viljelyvarma nurmiseos
• Täydennyskylvö
• Kokemusten vaihto nurmiryhmässä
• Kasvustojen havainnointi nurmiasiantuntijan kanssa
• Raaka-ainenäytteet ja tulosten analysointi
ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kiitokset kuulijoille