new transforming strategies - jakobstad · 2017. 1. 26. · trendit (1/2) x x 10.1.2011 13 ......

Transformingstrategies

© COPYRIGHT CAPFUL

Pietarsaaren seudun alueellisen strategian päivitys

Päivitetty alueellinen strategia

Pietarsaaren seutu

30.11.2009

Jari Puhakka, Mia Örså

Capful Oy

Kaj Boström, Niclas Dahl, Michael Djupsjöbacka, Mikael

Jakobsson, Gun Kaptens, Tomas Knuts, Asko Lamminen,

Maria Nybäck, Carl-Anders Nygård, Curt Nyman, Mikael

Sandås

Pietarsaaren seutu

XX

© COPYRIGHT CAPFUL210.1.2011

Capful copyright

Tämä aineisto sisältää luottamuksellista tietoa.

Aineistoa suojaavat suomalaiset ja kansainväliset

tekijänoikeuslait eikä sitä saa käyttää eikä välittää kolmannelle

osapuolelle ilman Capful Oy:n suostumusta.

XX


SISÄLTÖ

OSA 1 Päivityshankkeen tavoitteet, organisointi ja prosessi

OSA 2 Seutu nykyään – toimialat ja kilpailukyvyn osatekijät

OSA 3 Trendit

OSA 4 Välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat

OSA 5 Strateginen tahto ja visio

OSA 6 Strategiaohjelma

XX



OSA 1Päivityshankkeen tavoitteet, organisointi

ja prosessi

XX

© COPYRIGHT CAPFUL

Alueen skenaariotyön lähtökohdat

•Viitekehys, tavoitteet, resursointi jne.

Lisätiedon hankintaNettikysely

Strategiset analyysit•Alueen nykytila-analyysit

Referenssiskenaariot•EVA:n globaalit skenaariot

lähtökohtana

Alueen•Kohtalonkysymykset

•Muutostekijät

•Menestystekijät

Fokusoidut skenaariot•Alueen tilanteeseen ja strategisiin kysymyksiin

räätälöidyt skenaariot

Fokusointi alueen

tilanteeseen•Keskeiset logiikat ja

muutostekijät

Skenaarioiden vaikutukset

•Mahdollisuudet ja riskit

•Nykystrategian muutostarpeet

•Välttämättömät toimenpiteet

•Varautumissuunnitelmat

EVA:n skenaarioiden hyödyntäminen Pietarsaaren seudulla

510.1.2011

XX



OSA 2Seutu nykyään – toimialat ja

kilpailykyvyn osatekijät

XX


5 %

37 %58 %

Suomi

11 %

55 %

33 %

Pietarsaaren seutu

8 %

41 %51 %

Kokkola

10 %

44 %

46 %

Seinäjoki

4 %

47 %49 %

Vaasa

Alkutuotanto – Jalostus – Palvelut

Alkutuotannon, jalostuksen ja

palvelualan työntekijöiden määrä

vuonna 2007

Lähde: Toimiala Online (Tilastokeskus)

Alojen kolmijaon perustana TOL 2008

5 %

55 %

40 %

Varkaus

Alkutuotanto Jalostus Palvelut

XX

© COPYRIGHT CAPFUL

Seudun kilpailualueet ja niiden kasvupotentiaali 2009Tilasto yrityksistä ja työntekijöistä

Pallojen koko kuvaa työntekijöiden määrää seudulla

PIENI

KA

SV

UP

ON

TE

NT

IAA

LI

ISO

SUPPEA LAAJASEUDUN OSAAMINEN(Lähde: Tilastokeskus, 2007)

Yritysten lukumäärä

<10 10-50

51-150 >151

810.1.2011

Me

Vene

Yrityspalvelut

Kumi ja

muovi

Metalli

Logis-

tiikkaMaatalous

Metsätalous

Konevalmistus

Paperi

Rakenta-

minen

Saha- ja

puutuotteet

Kauppa

Majoitus ja

ravintola

Tiedotus ja viestintä

Kiinteistöpalvelut

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Rahoitus- ja

vakuutuspalvelut

Elintarvike

Turkis

Sähkö, kaasu

ja lämpö

Luovat alat

XX

© COPYRIGHT CAPFUL

Pallojen koko kuvaa työntekijöiden määrää seudulla

PIENI

KA

SV

UP

OT

EN

TIA

AL

I

ISO

SUPPEA LAAJASEUDUN OSAAMINEN(Lähde: Tilastokeskus, 2007)

910.1.2011

Vene

Yrityspalvelut

Kumi ja

muovi

Metalli

Logis-

tiikkaMaatalous

Metsätalous

Konevalmistus

Paperi

Rakenta-

minen

Saha- ja

puutuotteet

Kauppa

Majoitus ja

ravintola

Tiedotus ja viestintä

Kiinteistöpalvelut

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Rahoitus- ja

vakuutuspalvelut

Elintarvike

Turkis

Sähkö, kaasu

ja lämpö

Luovat alat

Alkutuotanto Jalostus Palvelut

Seudun osaamisalueet ja niiden kasvupotentiaali 2009Tilasto yrityksistä ja työntekijöistä

XX


Pietarsaaren seudun alueellisen strategiasuunnitelman päivitys

OSA 3 Trendit

XX

© COPYRIGHT CAPFUL

Muutosvoimia ja kehitysprosesseja

Sosiaalisten ja taloudellisten uudistusten painopiste

Yhdysvaltojen kehitys

Maailmantalous Venäjän kehitys

Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka

EU:n kehitys

Ilmastonmuutos Kiinan kehitys

Energia ja raaka-aineet Vientimarkkinat

InnovaatiotLiikkuvuus (ihmiset, tieto, tavarat)

YmpäristöteknologiaSuomen elinkeinoelämän kehitys

Internet-teknologiaEnergia- ja luonnonvarapolitiikka

Kilpailu osaajista Alueiden välinen kilpailu

Arvot, uskonnot ja kulttuuriKoulutusjärjestelmien muutokset

Terrorismi Kaksikielisyys Suomessa

Skenaarioiden dynamiikka

SKENAARIO 1

Länsi luo nahkansa

SKENAARIO 2

Kiinalainen kapitalismi

SKENAARIO 3

Blokkien taistelu

SKENAARIO 4

Stimulus ja romahdus

Muutostekijöiden syy-

seuraus -suhteet ja

kokonaisvaikutukset

Markkinatalouden ja demokratian liitto on vahva, samoin Yhdysvaltojen ja EU:n yhteistyö. Yhdysvallat on merkittävä kansainvälinen toimija, mutta hegemonian aika on ohi. Osaajista kilpaillaan enemmän kuin raaka-aineista. Venäjä on WTO:n jäsen ja öljyn korkea hinta tukee sen talouskasvua, mutta maa ei ole onnistunut monipuolistamaan taloutta. Perusteollisuuden alojen ja alkutuotannon osuus vähenee Suomessa edelleen ja yritykset siirtyvät tietointensiivisiin kokonaispalveluihin.

Kapitalismia ilman demokratiaa. Osaamiskeskukset ja verkostot ovat tärkeämpiä talouden toimijoita kuin valtiot. Länsi toipuu hitaasti Aasian perässä. Avoin maailmankauppa toimii Kiinan ja sen kasvavan keskiluokan ehdoilla. EU on poliittisesti toimintakyvytön. Venäjä suuntautuu vauhdikkaasti kehittyville Kiinan ja Intian markkinoille ja välit EU:n kanssa kiristyvät. Kansainväliset investoijat omistavat hyvinvointipalvelujen suurimmat tuottajat. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeiden merkitys korostuu.

Kaupan, politiikan ja talouden blokit kilpailevat keskenään. Venäjän ja EU:n yhteistyö toimii hyvin. Maailman painopiste on siirtynyt Eurooppaan. Maailmantalouden kriisi syvenee ja pitkittyy. Paikallinen tuotanto, palvelut ja kauppa tulevat tärkeämmiksi. Suomessa tuotetaan jälleen kappaletavaraa. Itämeren alue on Euroopan uusi valtatekijä.

Finanssikriisi johtaa alhaisen talouskasvun maailmaan. Yhdysvaltojen kansainvälinen asema on luhistunut eikä mikään maa tai blokki pysty täyttämään johtajan paikkaa. Venäjällä on hyvin epävakaat olosuhteet, mutta Suomen ja Venäjän väliset investoinnit kuitenkin jatkuvat. Vientimäärät jäävät vuosien 2009-2010 tasolle. Omavarainen tuotanto luo paikallisia kasvumahdollisuuksia. Julkinen sektori on valtavissa vaikeuksissa. Aluepoliittisen tuen avulla luodut alueet kärsivät voimakkaasti.

10.1.2011 11

XX


Globalisaatio jatkuu

• Globalisaatio on edelleen jatkuva prosessi, jolla on taloudellinen, sosiaalinen, poliittinen, ympäristöllinen ja kulttuurinen ulottuvuus.

• Tuotannon kilpailukyky heikkenee etenkin bulkkituotteiden osalta.• Globalisaation vastavoimat kuitenkin vahvistuvat resurssien

vähäisyyden ja kestävään kehitykseen pyrkimisen seurauksena.

Globaali väestönkasvu jatkuu – muuttoliike

• Väestö lisääntyy koko maailmassa, mutta eri tahtiin eri alueilla. Länsimaiden odotetaan vastaavan ainoastaan 3 %:sta väestönkasvua vuoteen 2025 mennessä.

• Eri alueiden epätasainen kasvutahti johtaa yhteiskunnalliseen paineeseen ja suuriin muuttoliikkeisiin.

Energiantarve kasvaa

• Globaalin väestönkasvun myötä energiantarve lisääntyy samalla kun uusiutumattomat energianlähteet vähenevät.

• Energiahuollon merkitys kasvaa ja sekä energiantuotannon että –kulutuksen tehokkuuspaineet kasvavat.

• Vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämisestä tulee yhä tärkeämpää.

Vihreät arvot lisääntyvät

• Kestävä kehitys kaikissa muodoissaan (talous, ympäristö, sosiaali, kulttuuri) vahvistuu kaiken toiminnan perustana. Ympäristöystävälliset ratkaisut yleistyvät energian ja kulutustavaroiden tuotannossa.

• Ympäristölainsäädäntöä lisätään, mikä asettaa lisää vaatimuksia tuotantoyhtiöille ja korottaa tuotantokustannuksia.

Turvattomuuden tunne lisääntyy

• Terrorismi, luonnonkatastrofit, pandemiat ja yleinen epävakaus lisäävät ihmisten turvattomuuden tunnetta.

• Turvattomuuden tunne kriteerinä asumispaikan valinnassa ja yritysten sijoittumispäätöksissä tulee tärkeämmäksi.

Tiedon saatavuus lisääntyy

•Informaatioteknologian kehityksen kautta voidaan yhä suurempi määrä tietoa levittää yhä suuremmalle alueelle aikaisempaa nopeammin, myös langattomasti.

Tietoverkkojen ja sosiaalisten online-yhteisöjen merkitys kasvaa – maailmankylä

•Tietoverkkojen saatavuuden ja tiedon hallinnan merkitys korostuu.•Internetin sosiaalisten yhteisöjen merkitys kasvaa. Verkostoja, kuten Facebook ja Twitter, käytetään yhä enemmän mainonnan, kaupankäynnin, tiedonvälityksen ja poliittisen viestinnän välineenä.

Yksilön valta/vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät –asiakaskeskeisyys korostuu

•Sosiaalisten medioiden ja tietoverkkojen kehitys lisäävät yksilön vaikuttamismahdollisuuksia sekä hyvässä että pahassa. Esim. blogien avulla kuka tahansa voi tavoittaa suuren määrän ihmisiä reaaliajassa.•Asiakaskeskeisyydestä tulee tärkeämpää kunnille, yrityksille ja oppilaitoksille.•Opetuksen yksilöllistyminen lisääntyy, mikä lisää vaatimusta suuremmista yksiköistä/keskittymisestä ja asettaa suuria vaatimuksia esim. Optimalle.

Liikemallit uudistuvat

• Verkostoituminen yhä tärkeämpää globaalissa tuotanto- ja kulutusverkossa.

• Internetin merkitys liiketoiminnassa lisääntyy ja sähköiset palvelut lisääntyvät.

Trendit (1/2)

XX


Palvelujen tarve lisääntyy

• Palvelujen tarve lisääntyy elinkeinoelämässä, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä yksityistalouksissa.

Kuntiin kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen lisääntyminen ja niukatresurssit johtavat suureen tehokkuuspaineeseen kunnissa. Tilanteesta selviytyminen edellyttää uudenlaisia palvelujentuottamistapoja esimerkiksi sähköisesti, sekä rakenteellisiauudistuksia.

Sosiaalinen vastuu lisääntyy

• Sosiaalisen vastuunoton merkitys lisääntyy myös liiketoiminnassaja yritysten odotetaan toimivan eettisesti ympäristön, työolojen ja toimitusolosuhteiden suhteen.

• Yritykset eivät ole vastuussa ainoastaan viranomaisille, työntekijöille, omistajille ja kuluttajille, vaan myös laajemmalleryhmälle, joka käsittää median, aatteelliset järjestöt ja paikallisetyhteisöt.

Yrittäjät ikääntyvät

• Alueen yrittäjät ikääntyvät etenkin eräissä avainryhmissä.

Pula osaavasta työvoimasta lisääntyy – ulkomaalainentyövoima lisääntyy

• Kansainvälinen kilpailu asiantuntijoista ja osaajista kiristyy. • Ulkomaisen työvoiman osuus kasvaa sekä matalapalkka-aloilla

että korkeakoulutusta ja huippuosaamista vaativissa tehtävissä.

Kyky tulkita ympäristön muutoksia ja reagoida niihin nopeastikorostuu (sekä yksityisesti että kunnissa)

Liikenneväylien ympärille syntyy kehityskäytäviä

Trendejä (2/2)

Ympäristöministeriö, 2006

rautatie

varat. rautatielle

tie

maaliikenneyhteys

vesikulkuväylä

satama

lentoasema

matkakeskus

tavara-asema

XX



OSA 4

Välttämättömät toimenpiteet ja

skenaariokohtaiset

varautumissuunnitelmat

XX

© COPYRIGHT CAPFUL

Länsi luo nahkansaSkenaarioista riippumattomat välttämättömät

toimenpiteet Kiinalaista kapitalismia

• Panostus työvoiman saatavuuteen, työmuutto

• Yritykset vahvasti mukana EU:ta kehittävässä verkostossa

• Yrityksissä ja julkisella sektorilla tuetaan kykyä ottaa riskejä ja hyväksyä epäonnistumiset – nopeat kokeilut

Elinkeinoelämän kehittäminenInnovaatiorakenteiden vahvistaminen, kasvuyrityksiin panostaminen ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen elikeinoelämän kilpailukyvyn parantuminenElinkeinoelämän monipuolistamisen suunnitelma; erityisesti tietointensiiviset palvelut yrityksille. Yrityspalvelujen voimakas markkinointi ja ”paketointi”. Paikalliseen kauppaan panostaminen.Aktiivinen rekrytointi ja strukturoitu työvoiman maahanmuutto.Foorumien luominen nuorten (ja muiden) ideoiden hyödyntämiseksi.

Näkyvyys

Seudun imagon vahvistaminen ja täsmentäminen kansallisella tasolla. Sosiaalisen pääoman vaaliminen ja ilmiön hyödyntäminen alueellisessa markkinoinnissa.Seudun aktiivinen tuotteistaminen ja markkinointi uusien yritysten paikkakunnalle asettumista varten.

Koulutus

Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen (uudelleenkoulutus) alueellinen suunnitelma takaamaan yrityksille niiden tarvitseman koulutuksen. Aktiivinen koulutuspolitiikka, joka fokusoi arvonnousuun liittyviin toimenpiteisiin.

Yhteistyö

Yhteistyölautakunnan toiminnan kehittäminen. Yhteistyölautakunnan valinta- ja resurssointiohjelma, joka takaa jatkuvan demokraattisen vaikutusvallan. Vaativimpien tehtävien koordinointi.Avainalueiden strategiset toiminnalliset allianssit. Ennakkoluuloton ote yhteistyöhön sekä seudun sisällä että naapurialueiden kanssa.

Julkiset palvelut ja hallinto

Julkisten palvelujen tehokkuusohjelma. Palvelutuotannon vaihtoehtoisten mallien ja työnjakojen etsiminen. Julkisen hallinnon tehokkuusohjelma, infrastruktuurin oikea resursointi.

Infrastruktuuri

Logistiikkaan ja infrastruktuuriin panostaminen. Valmius alueen lentokentän ylläpitämiseen.Maansuunnittelu aluetasolla.Yrityksille edellytykset toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

• Panostus aasialaisen liiketavan, kulttuurien ja kielten tuntemukseen

• Tiiviimpi oppilaitosten välinen yhteistyö Kiinan ja muiden Aasian maiden kanssa

• Julkisten palvelujen ulkoistamiseen liittyvän prosessiosaamisen kehittäminen

Blokkien taistelu Stimulus ja romahdus

• Venäjän-kaupan kehittäminen ja Suomen ja Venäjän lisääntyneiden suhteiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen

• Panostus innovaatiotoimintaan tappion korvaamiseksi (USA)

• Palvelualalla tarvittavien yrityspalvejujen korostaminen entisestään

• Paikallisesti tuotetut tavarat –paikallisiin ja Suomen markkinoihin keskittyminen

• Paikalliseen elintarviketuotantoon panostaminen ja sen kehittäminen

• Varautuminen valtion ohjauksen huomattavaan lisääntymiseen

• Uutta toimintaa kyettävä aloittamaan pysähtyneessä elinkeinoelämässä

1510.1.2011

Välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat

XX


Pietarsaaren seudun alueellisen strategian päivittäminen

OSA 5 Strateginen tahto ja visio

XX


KorkeaHyväksyttävä

Alhainen

Korkea

Kasvu

Veto

vo

imn

ais

uu

s

TAHTO 2020

Useita keskisuuria (20-50 henkilöä) kansainvälisesti suuntautuneita kärkiyrityksiä

Syvempi yhteistyö seudun sisällä ja alueiden välillä

Kilpailukykyinen infrastruktuuri ja hyvät liikenneyhteydet

Alue on avoin, näkyvä ja vetovoimainen

Jatkuva muutosvalmius

Jäsennelty yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä

Sosiaalisesti vastuun ottava alue laajassa merkityksessä

Teollisuuden, palvelujen ja kaupan sekä koulutuksen välinen tasapaino

Hyvä palveluympäristö uusille yrityksille

NYKYISYYS

Laaja vientiin suuntautunut paikallisomisteinen elinkeinoelämä, mutta vähän keskisuuria yrityksiä (>50 työntekijää)

Elinkeinokehityksessä toimijoiden välinen koordinointi huono, palvelutarjonta epäselvä

Luottamuksen puute Pietarsaaren ja Kokkolan seutujen välillä, yhteistyötä Pohjanmaan liiton kanssa voidaan kehittää

Kolmannen asteen teknillistä koulutusta ei ole, yrityksiltä pienet tutkimus- ja kehityspanostukset

Hyvä ammatillisen koulutuksen tarjonta

Hyvin rakennettu ja toimiva julkinen palvelurakenne, laajemman alueellisen yhteistoiminnan potentiaali

Vähän palveluja tuottavia yrityksiä, erityisesti IT-yrityksiä

Matala kynnys yrityksen perustamiseen

Hyvin voiva alue, hyvä terveys, vahva sosiaalinen pääoma

Seudun strateginen tahto

XX

© COPYRIGHT CAPFUL18

Pietarsaaren seutu on ennakoiva, tehokas,

hyvin hoidettu, ulospäin suuntautunut ja

monikulttuurinen.

Seutu, jossa onnistutaan ja voidaan hyvin.

Pietarsaaren seudun visio 2020

10.1.2011

XX



OSA 6 Strategiaohjelma

XX


Pietarsaaren seudun strategiaohjelma 2009 - 2020

1. prioriteetti

2. prioriteettiYrittäjyys

Uudet

yritykset Kasvuyritykset Vientiyritykset Palveluyritykset

Kolmas sektori

Kasvu ja

kilpailukyky

Suurempi jalostusaste ja useita keskisuuria (20-50 henkilöä) vientiin suuntautuneita kärkiyrityksiä

Kilpailukykyinen infrastruktuuri ja hyvät liikennejärjestelmät

Lisää huomiota palveluihin ja kauppaan

Tiiviimpi yhteistyö seudulla ja seutujen välillä

Työvoiman saatavuus

Osaaminen ja

innovaatio-

kehitys

Parempi julkisen hankerahoituksen ja hankkeiden johtamisen tuntemus

Luovuus- ja innovaatioympäristöjen edistäminen

Yrityskeskusten ja yrityshautomoiden perustaminen

Sosiaalinen

pääoma

Laajempi yhteistyö yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä

Avoimuuden, suvaitsevaisuuden ja moninaisuuden edistäminen

Näkyvyys ja

vetovoimaisuus

Luodaan vetovoimaiset työpaikat ja asuinympäristöt sekä perustamisympäristöt yrityksille

Alueen näkyvyyden lisääminen – markkinointi ja brändäys

Kestävän kehityksen edellytysten luominen

XX


Ohjelma Tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu Kokonaista-lousarvio Toimijat

Suurempi

jalostusaste ja

useita

keskisuuria

(20-50

henkilöä)

vientiin

suuntautuneita

kärkiyrityksiä

• 15 % lisää yrityksiä (toimintapaikkoja), joissa on yli 20 työntekijää vuonna 2020 (2006:98 → 2020:115)

• 65 % alueen teollisuuden bruttoarvosta viedään maasta 2020 (UPM:n oletetaan olevan muuttumaton)

• Luovien alojen potentiaalin järjestelmällinen hyödyntäminen

Yritysten kehittämishankkeita, uudistumishankkeet, tuotteiden ja palvelujen kehittämismenetelmät

2011 – 2014 555 kEURConcordia, TE-keskus,Kauppakamari

Seudullisia foorumeja elinkeinoelämän kehittämiseksi. Säännölliset tapaamiset yrityksille, koulutusjärjestäjille ja kunnallisille päätöksentekijöille.

2010 – 2020 0 kEUR

Optima, Concordia, Kauppakamari, yrittäjäyhdistykset

”Fact finding” ja kansainvälistymistä aloille, joiden kansainvälistymisaste on alhainen

2010 – 2020 40 kEUR Viexpo

Yrityspalvelujen tarjonnan koordinointifoorumi

2010 – 2011 10 kEURTE-keskus, TEM, Concordia

Hankkeita, jotka koordinoivat ja kehittävät luovia tuotekehitysympäristöjä ja kokoontumispaikkoja, esim. kampusalue

2010 – 2015 200 kEURÅA, yhteistyölauta-kunta

Kilpailu-

kykyinen

infrastruktuuri

ja hyvät

liikennejärjes-

telmät

• 2015 on:- 100 %:n laajakaistapeitto - paikallinen lentokenttä

(150000 matkustajaa)- yleiset tiet ilman

painorajoituksia (100 %) - rautatie (tärkeät henkilöjunat

pysähtyvät)- satama (2,2 milj. tonnia)

Edunvalvonnalle seudullinen rakenne, joka tukee mm. koulutuksen, infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittämistä

2010 – 2020 15 kEURYhteistyölauta-kunta,Concordia

Logistiikan kehittämishanke, käsittää mm. joukkoliikenteen-/kimppa-kyytimahdollisuuksien selvittelyn

2010 – 2013 350 kEUR

Concordia/Kosek, Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto

Strategiaohjelma | Kasvu ja kilpailukyky (1/2)

XX


Ohjelma Tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu Kokonais-talousarvio Toimijat

Lisää

huomiota

palveluihin ja

kauppaan

• Edsevön >25 000 m2:n kauppapaikan mahdollistava kaava valmis 2012

• Tehokkaan maansuunnittelun avulla kootaan 100 % alueen ostovoiman kehityksestä, myös paljon tilaa vaativa erikoiskauppa ja autokauppa

• Pietarsaaren ratapihan siirto aloitetaan 2012

• 30 % työntekijöistä työskentelee yksityisissä palveluyrityksissä vuonna 2020

• Ala-Jepuan alueen kauppapaikan kaava valmis 2015

Alueellinen työryhmä kehittämään alueen kauppaa

2009 – 2014 10 kEUR

Kunnat, City-ryhmä, KauppakamariConcordia/Markki-nointi

Yrittäjyys- ja kehittämishankkeita sosiaali-ja terveyspalvelualan yrityksille

2010 – 2013 150 kEURConcordia,ÅA, Pietarsaari

Tiiviimpi

yhteistyö

seudulla ja

seutujen välillä

• Neljä uutta yhteistyöfoorumia ennen vuotta 2015

”Parlamentti” alueen päättäjille, säännölliset suunnittelukokoukset naapuriseutujen kanssa, yhteistoimintaa kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa

2010 – 2020 30 kEURConcordia, yhteistyölautakunta

Seudullisen päätöksenteon vakiinnuttaminen

2010 8 kEUR Yhteistyölautakunta

Työvoiman

saatavuus

• Lukioon ja ammattikoulutukseen hakijoiden suhde on tasapainossa, 50 % +/- 5 %

• 21 %:lla työkykyisestä väestöstä on kolmannen asteen koulutus vuonna 2015

• Seudulla ei ole työvoimapulaa 2020

Työllisuusohjelmia, jotka edistävät alueelle muuttaneiden työllistymismahdollisuuksia ja osaamista

2009 – 2012 110 kEUR

COU, TE-toimisto, TE-keskus, yritykset, kauppakamari, koulutusorganisaa-tiot

Työperäistä maahanmuuttoa tukevat toimenpiteet

2010 – 2020 100 kEURTE-toimisto, Concordia

Työryhmä kehittämään verkkolukioita 2010 – 2013 30 kEUR Yhteistyölautakunta

Strategiaohjelma | Kasvu ja kilpailukyky (2/2)

XX



Parempi

julkisen

hankerahoi-

tuksen ja

hankkeiden

johtamisen

tuntemus

• Seudulla 1 uusi EU-hanke vuosittain (yhteensä 300 000 EUR) vuodesta 2012

• Seudulla 4-6 hankeasiantuntijaa 2011

Seudullinen foorumi edistämään hankerahoitusta

2010 – 2020 50 kEUR

Concordia, Optima,Pohjanmaan liitto ym.

Luovuus- ja

innovaatioym-

päristön

edistäminen

• Strengbergin talo on täydessä käytössä 2011

• Tutkimuslaitos perustettu 2012

• Juthbackan osaamiskeskus 2012

Alueellisen ”aivoriihen” perustaminen innovaatioympäristön nostamiseksi alueelliseksi kehityskysymykseksi, uusien palvelumallien ja pilottikonseptien testaaminen

2010 – 2020 150 kEUR

Concordia, kansalliset innovaatioverkot, yrityskoulutusorga-nisaatiot, kauppakamari, Pietarsaaren Tulevaisuus (nuorkauppa-kamari ym.)

Yritysten mentorointi ja Advisory Board -palvelut

2010 – 2020 100 kEURConcordia, TE-keskus

Tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen liittyvän tutkimuslaitoksen perustaminen sekä seudun innovaatiotekniikka, joka voi mm. tukea palveluja ”innovaatiotehtaana” ja lisätä yliopistojen ja korkeakoulujen näkyvyyttä seudulla

2010 – 2020 300 kEUR

Pohjanmaan liitto, T&E, koulutusorgani-saatiot, Juthbacka

Vertailuhanke, jonka tarkoituksena on lisätä korkeasti koulutettujen määrää ja kannustaa yrityksiä kehittämistyön lisäämiseen

2011 – 2013 14 kEURConcordia,TE-keskus, ÅA, yritykset

Strategiaohjelma | Osaaminen ja innovaatiokehitys (1/2)

XX



Yrityskeskus-

ten ja

yrityshauto-

moiden

perustaminen

• Hautomotilat ovat valmiina 2010

• Hautomoyrityksiä kaikista kunnista 2011

• 2012 kaksi uutta/suunnitteilla olevaa yrityskeskusta

• 2015 vähintään kolmasosa hautomoyrityksistä on naisyrityksiä

• 15 % enemmän asiakkaita vuosittain yrityskeskuksissa 2015

Luovien ympäristöjen, yrityskeskusten ja hautomotilojen perustaminen hyvin kehitettyine yritys- ja kehittämispalveluineen

2010 – 2014 260 kEURConcordia, Juthbacka, kampus

Etätyön pilottiympäristö 2010 – 2012 50 kEURConcordia, Pohjanmaan liitto

Strategiaohjelma | Osaaminen ja innovaatiokehitys (2/2)

XX



Laajempi

yhteistyö

yksityisen,

julkisen ja

kolmannen

sektorin välillä

• Kolmannen sektorin tukirakenne toteutunut 2011

Tukirakenne kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi ja hyvinvoinnin edellytysten ylläpitämiseksi

2010 – 2013 60 kEUR

Concordia, yhteistyölauta-kunta, Svenska Kulturfonden, Pohjanmaan liitto

Edistää

avoimuutta,

suvaitsevai-

suutta ja

moninaisuutta

• Vähiten rasistisia rikoksia Suomessa 2015

• After Eight toteuttaa alueellisesti rahoitettua paikallistoimintaa 2012

• Kaksi sukupolvien välistä kohtauspaikkaa

Seudulliseen yrittäjäkasvatushankkeeseen osallistuminen. Naisten, nuorten ja maahanmuottajien yrittäjyyden edistämistoimet.

2009 – 2015 70 kEUR

Concordia, TE-toimisto, TE-keskus, Pohjanmaan liitto, VAMK

Eri kansalaisuuksien ja sukupolvien kohtaamispaikkoja.

2010 – 2015 35 kEUR

Yhdistykset, seurakunnat, koulutusorgani-saatiot, yhteistyölauta-kunta, After Eight, Aktion ÖB

Strategiaohjelma | Sosiaalinen pääoma (1/1)

XX


Ohjelma Tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu Kokonais-talousarvio Toimijat

Luoda

vetovoimaiset

työpaikat ja

asuinympäris-

töt sekä

perustamis-

ympäristöt

yrityksille

• Seudulla on 150 hengen vuotuinen nettomuutto ja jatkuva myönteinen 1 %:n vuotuinen väestönkasvu vuoteen 2020

• 50 yrityksen vuosittainen nettolisäys seudulla

Kehittämishanke (esim. instituutti) ennakoinnin lisäämiseksi sekä tulevaisuuden työpaikkoja ja palveluja varten

2010 – 2020 200 kEUR

Optima, TE-keskus, Concordia, Juthbacka, Pohjanmaan liitto

Kehityskäytävät, maankäyttö ja muu kauaskantoinen alueellinen kehittämistyö ja strateginen kansallinen yhteistoiminta

2010 – 2015 500 kEURYhteistyölauta-kunta

Lisätä alueen

näkyvyyttä –

markkinointi ja

brändäys

• Seudun brändäyshanke päätökseen vuoden 2012 lopussa

• Alueen tuntemus on lisääntynyt valituissa kohderyhmissä 20 % vuodesta 2010 vuoteen 2014

Seudun brändäys 2010 – 2012 30 kEUR Concordia

Yritys- ja henkilöstörekrytointi sekä aluemarkkinointi

2010 – 2020 350 kEUR

Concordia, Pohjanmaan liitto, Svenska kulturfonden

Alueellisen viestintäkoordinaattorin toiminnan vakiinnuttaminen

2010 – 2015 195 kEURConcordia, Yhteistyölauta-kunta

Luoda

edellytyksiä

kestävälle

kehitykselle

• 5 biokaasulaitosta seudulla 2015

• Luodonjärven tilanne parempi

• Alueen ekologisen jalanjäljen pienentäminen

Alueellisen ilmastostrategian laatiminen ja käyttöönotto

2009 – 2015 50 kEURTyöryhmä, Concordia

Life-hanke (EU), happamat sulfaattimaat, toimenpidesuositukset

2010 – 2013 0 kEURSuomen ympäristökeskus, GTK, ÅA jne.

Pienimuotoisen uusiutuvan energian hanke

2009 – 2015 50 kEURYhteistyölauta-kunta, Merinova

Helppokäyttöinen jalanjälkilaskennan mukautettu malli

2010 – 2012 5 kEURMerinova, Concordia

Strategiaohjelma| Näkyvyys ja vetovoimaisuus (1/1)

new transforming strategies - jakobstad · 2017. 1. 26. · trendit (1/2) x x 10.1.2011 13 ......

Documents