2019 VERO-MUUTOKSETKorkovähennys, alv, sähköinen asiointi – mikä muu muuttuu verotuksessa ?

TYÖTTÖMYYS-TURVAA, KIITOS Ensi kesästä alkaen yrittäjän ei-omistavat perheenjäsenet saa-vat työttömyysturvaa

YRITTÄJIENSTRATEGIASY:n uudessa strate-giassa erityishuomio nuoriin yrittäjiin ja suuriin kaupunkeihin

LIIAN PITKÄTMAKSUAJAT1/3 pienistä yrityk-sistä kärsii suurten firmojen jopa 60 vrk maksuajoista

06

2018

8 12 16 28

vieraile verkossa: www.yr ittajat. f i

suomen yr ittäjät jäsenleht i företagarna i f inland

4-7

Tulorekisteri astuu voimaan vuodenvaih-teessa. Tilitoimistoyrit-täjä Markus Seppänen ja kirjanpitäjä Annukka Miikki ovat valmistau-tuneet siihen keväästä lähtien – mutta monet muut yrittäjät eivät. Katso vinkit jutustamme.

Oletko valmis tulorekisteriin?

Veikkaus-pomo lähti yrittäjäksiMiljardien liikevaihdosta Tamrossa ja Veikkauksessa vastannut toimitus- johtaja Juha Koponen on nykyään startup-yrittäjä. Sivut 18–20

Sairastuminen säikäytti yksinyrittäjänTytti Laine joutui sairauslomalle ja huoli terveydestä sekä yrityksen jatkumisesta oli suuri. Sivu 10

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat kattavat jäsenedut yrityksesi ja perheesi vakuutuksiin. Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suosituin yrittäjien työeläkevakuuttaja.

Testaa sinäkin palvelumme ja ota yhteyttäSoita 010 503 8818 ma—pe klo 8—17. Tutustu myös fennia.fi/suomenyrittajat.

Yhdessä parhaat ratkaisut yrittäjälle

6/18marraskuu

tässä numerossa

STRATEGIA ON KARTTA, jonka avulla saavute-taan tavoitteet. Strategia ohjaa työskentelyä yritys-ten ja muidenkin organisaatioiden kaikilla tasoilla. Nykyisin on tyypillistä, että strategiat elävät koko ajan, ja tarjoavat lähinnä suuntaviivat.

Yhä enenevässä määrin strategia elää, koska maa-ilma ympärillämme muuttuu niin nopeasti. Näin on myös Yrittäjissä. Yrittäjien liittokokous hyväksyi suuntaviivat Yrittäjien uudelle strategialle lokakuus-sa Turussa.

Strategian perusta on ennallaan: Yrittäjät on ole-massa ajaakseen yrittäjien asiaa. Haluamme tehdä Suomesta maailman parhaan maan yrittäjälle. Suo-men Yrittäjien missio on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen olosuhteita. Yrittäjät ja yrittäjyys vievät koko suomalaista yhteiskuntaa kohti parempaa tulevaisuutta.

Uudessa strategiassa toiminnan painopisteiksi on nyt valittu nuoret yrittäjät ja suuret kaupungit. Tämä

ei tarkoita koko Suomen unohtamista, vaan sen varmistamista, että Yrittäjät on vaikuttava järjestö tulevinakin vuosina. Vaikuttavuuteemme vaikuttaa paljon se, kuinka monta meitä on. Kaikkia jäseniäm-me hyödyttävien vaikuttamismahdollisuuksiemme näkökulmasta meidän on syytä vahvistaa otettamme isoimmista kaupungeista ja nuorista.

Tavoitteemme on kasvattaa jäsenmäärää, mutta ennen kaikkea kasvattaa nuorten yrittäjien osuutta jäsenistä. Tällä hetkellä jäsenistä 8,6 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Seuraavan viiden vuoden aikana ta-voite on nostaa osuus 15 prosenttiin. Tämä palvelee meidän jokaisen etua – ja koskettaa meitä jokaista.

Lue strategian uusista suuntaviivoista lisää sivulta 16.

Taru Jussilataru.jussila@yrittajat.fi

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja ja Yrittäjäsanomien päätoimittaja

TUORE VÄESTÖENNUSTE sai monen pohtimaan, miten meidän käy syntyvyyden laskiessa. Tilastokeskus olettaa, että naiset synnyttävät tulevaisuudessa keskimäärin 1,45 lasta. Vielä 2015 arvio oli 1,7.

Tämän vuoksi Suomen väestö kääntyy laskuun 2035.Kehityksellä on suuria vaikutuksia. Tarvitaan vähemmän kouluja, päiväkoteja sekä

muita lasten ja nuorten palveluita. Se vaikuttaa yritysten sijaintipäätöksiin: kannat-taako siirtyä kasvaville markkinoille?

Ennen kaikkea huoltosuhde heikkenee. Yhä harvempi työtä tekevä rahoittaa mui-den palvelut ja eläkkeet.

Kehitykseen voi onneksi vaikuttaa.Yksi nopeasti vaikuttava teko on lisätä maahanmuuttoa. Se on tehtävä jo työvoima-

pulan ratkomiseksi. Maailmalla väki ei vähene.Nopea keino on helpottaa Suomen opiskelevien ulkomaalaisten työllistymistä.

Suomessa tutkinnon suorittaneen on syytä saada pysyvä oleskelulupa työntekoon.Tarvitsemme myös yrittäjiä. Suomessa on 10000 ulkomaalaistaustaista yrittäjä-

vetoista yritystä. Ne työllistivät lähes 30 000. Maahanmuuttajayrittäjyyttä voidaan auttaa mm. helpottamalla yrittäjien oleskelulupia.

Tärkeää on myös toimia syntyvyyden lisäämiseksi. Se ei ole helppoa, sillä arvojen muutos, tulevan pelko ja monet muut tekijät heijastuvat ihmisten päätöksiin.

Paljon on kuitenkin tehtävissä.Perhevapaauudistus pitää rakentaa ajatellen myös syntyvyyttä. Toistaiseksi fokus

on ollut lähinnä työllisyydessä, mikä sekin on tärkeä. Kun on työn tuomaa turvaa, uskaltaa perustaa perheen.

Perhevapaajärjestelmän pitää luoda työntekijöille ja työnantajille turvallinen ja reilu kehikko saada ja kasvattaa lapsia.

Tällä hetkellä järjestelmä on raskas naisvaltaisten alojen työnantajille. Se ei huomi-oi myöskään riittävästi yrittäjien tarpeita.

Tärkein on kuitenkin asenneilmasto. Onko meillä sellainen ilmapiiri, että jokai-nen lapsi on tervetullut sekä työn ja perheen voi sovittaa yhteen? Tähän voi jokainen vaikuttaa joka päivä.

Tiekartta tulevaan

Väki vähenee vauhdillaKOLUMNI

PÄÄKIRJOITUS

Mikael Pentikäinenmikael.pentikainen@yrittajat.fiKirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

MISSIOMiksi olemme

olemassa?

ARVOTMihin toiminta

perustuu?

STRATEGIA

VISIOMikä on

tavoitteemme?

4 Tulorekisteri tulee Tulorekisteri otetaan käyttöön vuodenvaihteessa. Monella yrittäjällä tulee kiire sen kanssa

8 Veromuutokset 2019 Vuodenvaihteessa astuu voimaan muun muassa alv:hen ja korkovähennyksiin liittyviä muutoksia

10 Yksinyrittäjäverkosto Yksinyrittäjien määrä kasvaa ja Suomen Yrittäjät haluaa auttaa heitä verkostoitumaan

12 Työttömyysturva paranee Yrittäjien ei-omistavat perheenjäsenet eivät ensi kesästä lähtien enää putoa tyhjän päälle työttömyysturvassa kuten aiemmin

14 Puheenaiheet Suomen Yrittäjien jäsen-kampanja voitti hopeaa arvostetussa kansainvälisessä kilpailussa

18 Tietoturvavakuutukset Yhä useampi ottaa vakuutuk-sen tietomurron, identiteetti-varkauden tai kiristyksen varalta

24 Veikkauksesta yrittäjäksi Juha Koponen vastasi miljardi- liikevaihdoista Tamrossa ja Veikkauksessa. Nyt hän on startup-yrittäjä

30 Pitkät maksuajat Monet pienet yritykset ovat vaikeuksissa, kun suuret yksipuolisesti ilmoittavat, että siirtyvät jopa 60 päivän maksuaikoihin

3 yrittäjät.fifacebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat

gallup X 3

Terhi Holmström, tulorekisteriyksikön johtaja, Verohallinto Palkkojen ilmoittaminen paperilla on edelleen erityisistä syistä mahdollista. Tavoitteena kuitenkin on, että ilmoittaminen olisi sähköistä ja automatisoitu. Näin viranomaisasiointi kevenee ja aikaa säästyy muuhun.

Jenni Parpala, yrittäjä, KiffelOlen ulkoistanut palkanlaskennan ja tulorekisterissä luotan kyllä tilitoimiston ammattitaitoon. Odotan, että he osaavat kysyä tarvittavat tiedot yrittäjältä.

Sanna Linna-Aro, veroasioiden päällikkö, Suomen YrittäjätSuuri osa yrityksistä tuntee säännöt jo hyvin, mutta miten velvoitteet saadaan toimimaan käytännössä, saattaa olla vielä epäselvää.

Valmis tulorekisteriin?

Profitcountin tilitoimistoyrittäjä Markus Seppänen ja kirjanpitäjä Annukka Miikki ovat jo keväästä lähtien varautuneet tulorekisterin tuloon. Kun edellinen iso projekti,

GDPR, saatiin valmiiksi, voitiin keskittyä tulore-kisterin tuomiin muutoksiin.

– Teoriassa kaikki on kunnossa ja tiedossa, mut-ta käytäntö varmasti näyttää miten asiat sujuvat, tiivistää Seppänen.

Käytäntö tarkoittaa tilitoimiston näkökulmasta muun muassa, miten taloushallinto-ohjelmisto nivoutuu tulorekisteriin vuoden alussa. Teorias-sa kyse on pelkästä napin painalluksesta, mutta taustalla on monia muuttujia.

Yksi iso muutos vuodenvaihteen jälkeen on, että eri tulolajit eritellään viranomaisille eli tulo-rekisteriin hyvinkin tarkasti. Tulorekisteriin pitää ilmoittaa esimerkiksi palkalliset ja palkattomat poissaolot.

Miikki laskee, että jatkossa tulot eritellään liki 40:een eri lajiin.

– Ja näistä pitäisi saada asiakkaalta tarvittavat tiedot jokaisen palkanmaksun yhteydessä, hän huomauttaa.

Keskustelut auttavat ymmärtämään hyödytMarkus Seppänen neuvookin yrittäjiä keskustele-maan tulorekisteristä etukäteen paitsi palkanlas-kijoiden myös kaikkien työntekijöiden kanssa.

– Muutokset onnistuvat paremmin, kun jokai-nen ymmärtää hyödyt ja miksi muutokset tehdään.

Tulorekisteri on vaatinut tilitoimistoyrittäjältä tiivistä yhteydenpitoa asiakkaisiin. Profitcountis-ta on lähtenyt jokaiselle asiakkaalle henkilökoh-tainen infokirje tulorekisteristä. Lisäksi asiasta on tiedotettu yhteisesti asiakaskirjeissä.

Suurin osa Profitcountin asiakkaista on yksi-nyrittäjiä, mutta joukossa on myös kymmeniä palkkaa maksavia työnantajia, joita tulorekisteri luonnollisesti myös koskee.

Joissain tapauksissa tulorekisteri koskee myös toiminimiyrittäjiä, jos heillä on työntekijöitä.

– Jos yksinyrittäjä maksaa itselleen kulukorva-uksia, nekin tulee ilmoittaa tulorekisteriin, Miikki sanoo.

Loma-aikana etukäteenEpäselvyyttä tulorekisteri-ilmoitusten kanssa voi tulla myös loma-aikoina.

– Tiedot voi ilmoittaa tulorekisteriin myös en-nen palkanmaksupäivää, aikaisintaan 45 päivää ennen, Miikki lisää.

Miikki huomauttaa, että tilitoimistossa he pal-velevat asiakkaitaan vuoden ympäri myös tulore-kisterin kanssa.

Kaiken kaikkiaan Seppänen ja Miikki pitävät tu-lorekisteriä hyvänä uudistuksena, joka vähentää moninkertaista ilmoittamista.

– Tulevaisuudessa palkanmaksutiedot ja verotus ovat reaaliaikaisia ja virheet vähenevät. Tulorekisteristä kannattaa kuitenkin antaa jär-kevää palautetta, uskon että se kehittyy edelleen, Seppänen arvioi.

Tilitoimistoyrittäjä antaa vinkit tulorekisterin tuloon: Suunnittele ja kommunikoi

teksti Tiina Rantakoski grafiikka Maarit Kattilakoski kuva Tiina Rantakoski

Tilitoimistoyrittäjä Markus Seppänen neuvoo yrittäjiä keskustelemaan sekä työntekijöidensä että palkanlaskijoiden kanssa, mitä kaikkea tulorekisteri tarkoittaa vuoden alussa.

4 Yrittäjäsanomat

KUN MAKSAT PALKKAA, ILMOITA TIEDOT TULOREKISTERIIN

Tietojen ilmoittaminen:l Tekninen rajapinta. Palkkahallinnon järjestelmästä voidaan rakentaa tekninen rajapinta tulorekisteriin. Teknisen rajapinnan käyttöä varten tarvi-taan varmenne, joka annetaan yritykselle tai sen puolesta asioivalle tilitoi-mistolle tai muulle kumppanille.l Sähköinen asiointipalvelu. Tietoja voi toimittaa kahdella tavalla: lataamalla tiedostoja tai syöttämällä yksittäisen ilmoituksen tiedot verkkolo-makkeella. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiili-varmenteella tai varmennekortilla.l Ilmoittamiseen voi käyttää myös verottajan Palkka.fi-palvelua, joka on pientyönantajille tarkoitettu maksuton palkanlaskennan ja viranomaisilmoi-tusten palvelu.l Paperilomakkeella vain erityisestä syystä.l Tiedot ilmoitetaan maksukohtaisesti.l Ilmoittamisaika on maksupäivä + 5 päivää.

Mitä hyötyä?l Tulorekisteri korvaa nykyisin mm. verohallinnolle, työeläkelaitoksille ja työttömyysvakuutusrahastolle toimi-tettavia vuosi-ilmoituksia. l Rekisteri korvaa myös työnantajilta ja tulonsaajilta pyydettyjä palkkaselvi-tyksiä ja -todistuksia.l Viranomaisasiointi nopeutuu. Esimerkiksi etuuspäätökset perustuvat ajantasaisempaan tietoon. Paperiset palkkalaskelmat erilaisten hakemusten liitteenä voidaan unohtaa.

YRITTÄJÄl Ilmoita itsellesi mak-samat palkat, jos yritykse-si on oy, ay tai ky.l Jos olet yksityinen elinkeinonharjoittaja eli sinulla on toiminimi, et voi nostaa palkkaa yritykses-täsi. Voit tehdä yritykses-täsi yksityisnostoja, niitä ei ilmoiteta tulorekisteriin.

Tietoja käyttävät 1.1.2019: l Verohallintol Kelal työttömyysvakuutus-

rahasto (TVR)l työeläkelaitokset

ja ETK

Vuonna 2020 mukaan mm. TEMin hallinnonala, Tilas-tokeskus, Koulutusrahasto, vahinkovakuuttajat, työttö-myyskassat ja työsuojeluvi-ranomainen. Viranomaiset ja muut tiedon käyttäjät saavat tulorekisteristä vain sen tiedon, mihin he ovat oikeu-tettuja ja mitä he tarvitsevat toiminnassaan.

TYÖNANTAJAl Ilmoita työntekijöiden palkat, palkkiot, luontoi-sedut ja kustannusten korvaukset.l Tiedot on ilmoitettava jokaisen palkanmaksun jälkeen.l Tiedot on ilmoitettava viiden kalenteripäivän kuluessa maksutapahtu-masta. l Tulorekisteriin on ilmoitettava kaikki makse-tut korvaukset, euromää-räistä alarajaa ei ole.

PALKAT 1.1.2019

Tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot

palkoista ja ansiotuloista

ETUUDET 1.1.2020

Myös eläke- ja etuustiedot

ilmoitetaan

TULOREKISTERI = SÄHKÖINEN TIETOKANTA

Markus Seppäsen vinkit yrittäjälle:

1. Tee suunnitelma palkanlaskijasi kanssa.

2. Jos lasket palkkoja itse, harkitse palkanlaskemisen ulkoistamista. Tämä kannattaa usein.

3. Kommunikoi. Keskustele työntekijöiden kanssa siitä, mitä tietoja heiltä tarvi-taan tulorekisteriä varten, esimerkiksi poissaolot. Välitä tiedot palkanlas-kijalle ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti.

Usein kysyttyä?

Mihin valtuuksia tarvitaan?Valtuuksia tarvitaan tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa, kun henkilö tai yritys haluaa valtuuttaa toisen henkilön tai yrityksen asioi-maan tulorekisterissä puolestaan.

Millä tulolajilla ilmoitetaan työntekijälle maksettava kor-vaus oman puhelimen käytöstä?Puhelimen käytöstä maksettu kor-vaus ilmoitetaan tulolajilla 353 (Ve-ronalainen kustannusten korvaus).

Voiko palkkaennakkoa maksaa enää vuodenvaihteen jälkeen?Voi maksaa. Myös palkkaennakko on ilmoitettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä sen maksupäiväs-tä. Palkkaennakko vähennetään bruttopalkasta varsinaisena palkan-maksupäivänä. Tulorekisteriin jo ilmoitettua palkkaennakkoa ei saa ilmoittaa uudelleen varsinaisena palkanmaksupäivänä.

Milloin luontoisedut pitää ilmoittaa tulorekisteriin? Luontoisedut ilmoitetaan tulore-kisteriin silloin, kun ne on annettu palkansaajan käyttöön. Jos palkan-saajalle ei ole samalla maksettu rahapalkkaa, luontoisedun tiedot ilmoitetaan kuukausittain. Esimer-kiksi tammikuun luontoisetu on ilmoitettava viimeistään 5. helmi-kuuta.

Kaikki ovat kesälomalla, miten tiedot voi ilmoittaa?Tiedot voi toimittaa tulorekisteriin myös ennen suorituksen maksupäi-vää, esimerkiksi suoraan palkka-ajos-

ta. Tiedot voi ilmoittaa aikaisintaan 45 päivää ennen maksupäivää.

Hae varmenne 14.12. mennessäTulorekisterin varmenne on nyt haettavissa, mutta kaikkien tulo-rekisterin käyttäjien ei välttämättä tarvitse hakea sitä. Varmenne on haettava vain siinä tapauksessa, jos yrityksellä on käytössään palkkahal-lintojärjestelmä, josta on rakennettu sähköinen yhteys eli tekninen raja-pinta tulorekisteriin.

Yrityksen on ensin selvitettävä palkkahallintojärjestelmän toimit-tajalta, miten ilmoittaminen tulore-kisteriin on järjestelmästä hoidettu. Tämän jälkeen tarvittaessa haetaan varmennetta.

Varmennehakemuksen teknisen rajapinnan käyttöönottamiseksi voi tehdä 1.11.–14.12. arkisin klo 9–15 tulorekisterin sähköisessä asiointi-palvelussa.

www.vero.fi/tulorekisteri

tiina ra

nta

koski

1.1.TULOREKISTERI

tulee voimaan ja sinne ilmoitetaan palkat ja ansiotulot

5PÄIVÄN

aikana palkanmaksusta on ilmoitettava tiedot tulorekisteriin

2020TAMMIKUUSSA

etuudet ja eläkkeet ilmoitetaan tulorekisteriin

0EUROA

tulorekisterissä ei ole euromääräistä alarajaa

Profitcountin tilitoimistoyrittäjä Markus Seppänen ja kirjanpitäjä Annukka Miikki ovat keväästä lähtien varautuneet tulorekisterin tuloon.

6 Yrittäjäsanomat

Sanna Linna-Aron vinkit yrittäjälle:

1. Tarkista tulorekisterin asioiden hoitoa koskevat oikeudet. Tarkista kauppa-rekisteristä, että nimenkir-joitusoikeudet ovat ajan tasalla. Mikäli toinen taho hoitaa ilmoitukset puolesta-si, tarkista, että valtuutukset ovat kunnossa.

2. Selvitä miten teet ilmoituk-sen tulorekisteriin. Teetkö ilmoituksen itse vai hoitaa-ko esimerkiksi palkanlaskija sen puolestasi. Meneekö ilmoitus automaattisesti palkanmaksujärjestelmästä vai käytätkö muita sähköisiä ilmoittamisen tapoja.

3. Päätä millä tavalla ilmoitat tiedot, laajasti vai suppeasti. Laajemmalla ilmoittamisella varmistat, että eri viran-omaiset eivät ala myöhem-min kysellä lisätietoja.

ma

rkus so

mm

ers

SUOMEN YRITTÄJIEN veroasioi-den päällikkö Sanna Linna-Aro arvioi tilanteen tilitoimistoyrittäjillä olevan hyvä; nämä ovat valmistau-tuneet tulorekisteriin ajoissa. Sen sijaan etenkin pienyrityksillä on vielä parannettavaa.

– Vielä on yrittäjiä, jotka eivät ole valmistautuneet riittävästi, Lin-na-Aro sanoo.

Tulorekisteri otetaan käyttöön vuoden alussa, ja se koskee kaikkia palkkaa maksavia yrityksiä, tili-toimistoja, kotitalouksia ja muita organisaatioita. Työnantaja ilmoit-taa tulorekisteriin työntekijöidensä palkkatiedot ensi vuodesta lähtien.

– On tärkeää ottaa selvää, miten tulorekisteri vaikuttaa omaan palk-kojen ilmoittamiseen tai jos tilitoi-misto hoitaa ilmoittamisen puolesta, miten prosessit tilitoimiston kanssa muuttuvat, Linna-Aro muistuttaa.

Linna-Aro arvioi, että osa yrityk-sistä tuntee säännöt jo hyvin, mutta miten velvoitteet saadaan toimi-maan käytännössä, saattaa olla vielä epäselvää.

Myös tulorekisteriyksikön joh-

taja Terhi Holmström arvioi, että edelleen on olemassa yrityksiä, jotka eivät ole riittävästi valmistautuneita vuodenvaihteeseen. Tarkkoja pro-senttilukuja hän ei arvioi.

– Viestimme ja ohjaamme työn-antajia tulorekisterin tuomasta muutoksesta parhaillaan. Moni pieni yritys käyttää tilitoimistoja, ja nämä ovat jo hyvin perillä asiasta.

Siivousalan yrittäjä Jenni Parpala Vaasasta sanoo suoraan, ettei ole perehtynyt tulorekisteriin.

– Olen ulkoistanut kirjanpidon ja palkanlaskennan ja tässä luotan kyllä tilitoimiston ammattitaitoon. Odotan, että he osaavat kysyä tarvit-tavat tiedot yrittäjältä.

Parpalan mielestä tilitoimistoilla onkin iso rooli siinä, että tulorekis-teriä koskevat asiat ovat yrittäjien tiedossa vuodenvaihteessa.

Ilmarinen teki elo-syyskuussa kyselyn, johon vastasi yli 600 tilitoi-mistoa ja 4 000 yritystä.

Tulorekisteri koskee kaikkia ansio-tuloa maksavia yrityksiä, mutta joka kolmas yritys ei syyskuussa vielä tun-tenut tulorekisteriä ja puolet yrityk-

sistä ei tunnistanut sen vaikutuksia toimintaan.

Ilmarisen kyselyssä selvisi, että monet pienemmät yritykset eivät vie-lä tunnista, että tulorekisteri koskee heitäkin.

Lisätietoa tulorekisteristä: www.vero.fi/tulorekisteri

Tiina Rantakoskitiina.rantakoski@yrittajat.fi

Tarkista nimenkirjoitusoikeudet, valtuutukset ja ilmoituksen laajuus

7Yrittäjäsanomat

Uutiset

Ansiotuloverotus kevenee – maksutaakka pysyy ennallaanAnsiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 130 miljoonalla eurolla. Kevennys to-teutetaan korottamalla perusvähennystä, työtu-lovähennystä sekä eläketulovähennystä. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus kaikilla tulo-tasoilla. Kun otetaan lisäksi huomioon vuodelle 2019 päätetyt palkansaajamaksujen muutokset, palkkatulon verotuksen arvioidaan pysyvän suunnilleen nykyisellään.

Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan Työasuntovähennyksessä on kyse verotuesta, jonka nojalla verovelvollisella on oikeus vähentää työasuntovähennyksenä työn vuoksi vuokraaman-sa toisen asunnon eli työasunnon vuokraa, vaikka asumisesta aiheutuneet kulut ovat lähtökohtaises-ti verotuksessa vähennyskelvottomia elantome-noja. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.

– Tavoitteena on edistää ja helpottaa työn vas-taanottamista pidempien matkojen etäisyydellä työntekijän vakituisesta asunnosta, Suomen Yrit-täjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kertoo. Yritysten näkökulmasta muutoksen tavoite on helpottaa työvoiman saatavuutta niillä alueil-la, joilla on tällä hetkellä pulaa työvoimasta.

Verohallinnon päätösten tiedoksianto sähköisesti laajenee Verohallinon mahdollisuutta antaa päätöksiä ja muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti laajenne-taan. Menettely edellyttäisi, että verovelvollinen on antanut tähän suostumuksen ja ilmoittanut Verohallinnolle sähköisen osoitteen.

Sähköinen tiedoksiantomenettely otettaisiin

käyttöön vaiheittain siten, että se koskisi vuoden 2019 alusta lähtien tuloverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. EU:n niin sanotun veronkiertodi-rektiivin kansallisen voimaansaattamisen myötä uudistuksia aiheutuu muun muassa yritysten korkojen vähennysoikeutta koskevaan lainsää-däntöön sekä väliyhteisölainsäädäntöön.

Korkovähennysrajoituksia muutetaan Elinkeinoverolakiin sisältyvää korkovähennysoi-keuden rajoittamista koskevaa säännöstä ehdo-tetaan muutettavaksi siten, että rajoitus koskisi myös muille kuin konserniosapuolille, esimerkiksi pankeille, suoritettuja korkomenoja.

Ulkopuolisille maksettuja nettokorkomenoja voisi kuitenkin vähentää enimmäismäärä 3 000 000 euroon asti. Lisäksi rajoitusten soveltamisala laajenee koskemaan myös muun toiminnan ja maatalouden tulolähteen tuloa.

Väliyhteisölaki muuttuuVäliyhteisölaindäädäntö koskee yleensä alhaisen verotuksen tason valtiossa sijaitsevaa yhteisöä,

jonka tulo verotetaan tietyin edellytyksin omista-jansa tulona tämän kotivaltiossa.

Väliyhteisölakia ehdotetaan muutettavaksi sen soveltamisalan osalta. Myös nykyisessä laissa olevia toimialoja sekä taloudellisen toiminnan vaatimusta koskevia poikkeussäännöksiä muutet-taisiin ja lisäksi lakiin tehtäisiin useita teknisiä muutoksia, jotka liittyvät siihen, että kansallinen sääntely saatetaan vastaamaan veronkiertodirek-tiivin minimisääntelyä

Arvonlisäveromuutoksia Arvoseteleiden arvonlisäverotus yhtenäistyy ja selkeytyy vuoden 2019 alusta. EU:n direktiivin voimaansaattamisen myötä arvonlisäverolakiin lisätään määritelmä arvose-telistä. Suomessa tyypillisimpiä arvonlisäsetelin määritelmään kuuluvia tuotteita ovat teleoperaat-toreiden prepaid-tuotteet sekä lounas-, liikun-ta- ja kulttuurisetelit. Suuri osa soveltamisalaan kuuluvista tuotteista on sähköisessä muodossa olevaa arvoa.

Arvosetelit jaetaan yksikäyttö- ja monikäyttöse-

Vuodenvaihde on muutosten aikaa. Uusia linjauksia verotukseen on suunnitteilla, ja listasimme muutoksista oleellisimmat. Tässä vaiheessa vuotta tiedot ovat vielä ennakko-tietoja, jotka varmistuvat myöhemmin.

Verouudistukset tulevat – tässä tärkeimmät

8 Yrittäjäsanomat

getty im

ag

es

teleihin. Yksikäyttöseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynnistä saatua vastiketta pidetään näiden hyödykkeiden myynnistä saatuna ennakkomaksuna. Monikäyttöseteliin liittyvien hyödykkeiden myynnistä arvonlisävero suoritetaan vasta setelin lunastushetkellä. Lisäksi arvose-teleiden jakeluun liittyvien erillisten palvelujen myynti on aina verollista.

Sähköistä asiointiaVerohallinto ottaa käyttöön suomi.fi-valtuutuksen veroasiointiin. Katso-palvelussa annetut valtuudet eivät siirry automaattisesti suomi.fi- valtuuksiin, vaan uudet valtuudet vaativat toimenpiteitä. Katso-valtuu-tukset ovat voimassa vuoden 2019 loppuun.

Marraskuussa 2018 OmaVero laajeni henkilöasiakkaiden tulovero- tukseen, jonka jälkeen OmaVerossa voi tehdä muutosverokortin ja hakea ennakkoveroa tai lisäennakkoa. OmaVerossa voi myös tarkastella vero-tuspäätöksen tietoja, tehdä oikaisuvaatimuksia sekä vastata selvitys- pyyntöihin ja maksaa veroja verkkomaksuna.

Verokortit muuttuvat Vuoden 2019 verokortit muuttuvat muun muassa tulorajan osalta. Sivu-tuloverokortit poistuvat ja samaa korttia käytetään kaikilla työnantajilla.

Elina Hakolaelina.hakola@yrittajat.fi

9Yrittäjäsanomat

LU

OMME TYÖTÄ

& TULEVAISUUTTA

YLPEÄYRITTÄJYYDESTÄ

Ilmoittaudu mukaan! www.yrittajat.fi/koulutus

050 512 8909

Suomen Yrittäjät kouluttaa

Loppuvuoden webinaarit:27.11. klo 9.30-10.30 Yrittäjä – varo huijauslaskuja!30.11. klo 14.00-14.45 Tulorekisteri4.12. klo 14.00-15.15 Tehokas ajankäyttö5.12. klo 10.00-10.45 Tulorekisteri11.12. klo 10.00-10.45 Tulorekisteri12.12. klo 14.00-15.15 Yrittäjän mielen- terveys menestyksen takana14.12. klo 9.30-10.45 Suosittelu ja tarina markkinoinnissa

Koulutukset löydät osoitteesta www.yrittajat.fi/koulutus

Koulutustarjonnastamme löydät niin yrittäjille kuin työntekijöille soveltuvia maksullisia ja maksuttomia koulutuksia!

YRITTÄJÄ Tytti Laine joutui viime kesänä erikoiseen terveysseikkai-luun, kuten hän itse tilannettaan kuvailee blogissaan. Se opetti va-rautumaan pahan päivän varalle ja arvostamaan luottohenkilöitä.

Laine auttaa työkseen itsensä työllistäviä ja tukemalla heidän yrittäjyys- ja digiosaamistaan, pal-veluidensa tuotteistusta ja hinnoit-telua, kasvumahdollisuuksiaan sekä verkostoitumistaan. Hän on kehittä-nyt myös maksuttoman Enemmän Euroja! -verkkokurssin yrittäjille.

Nyt sairaus pysäytti yrittäjän.Huimaus, pyörryttävä tunne ja

hutera olo sai hänet hakeutumaan lääkäriin. Mystinen olotila oli häm-mentävä ja pelottavakin. Useiden neurologisten testien ja mittausten jälkeen ensimmäinen neurologin arvio oli turheuttava: koska mitään neurologisia oireita ei ollut, lääkäri ei tiennyt, mikä Lainetta vaivasi.

Tutkimukset jatkuivat silmäpo-liklinikalla, missä vastauksia alkoi löytyä. Laine näki kaksoiskuvia,

jotka johtuivat siitä, että yksi silmän liikuttajalihas ei toiminut.

– Siis mitä? Yksi silmän liikuttaja-lihas? Miten niin ei toimi ja miten se on yhtäkkiä lakannut toimimasta? Mistä on kyse ja voiko tästä toipua? Ja… mikä on pahin mahdollinen tulevaisuus, Laine kirjoittaa ja kuvaa tunnelmiaan.

Seuraava shokki oli lääkärin määräämä kuukauden sairausloma. Töiden järjestelyt, Kelan paperit, ja vakuutukset olivat raskaita hoitaa pyörtymisen partaalla. Huoli tulevai-suudesta ja toisaalta epätietoisuus sairauden vakavuudesta herätti pelkoja.

– Aloin oikeasti pelätä sitä, että tämä oli tässä. Että tässä oli kohta päätöksessä Minun Oma Elämäni. Eihän se voi olla mahdollista! En ole todellakaan valmis siihen, Laine kirjoittaa.

Onneksi Laine sai rauhoittaviakin uutisia, vaikka sairausloma venyi lopulta 10 viikon pituiseksi. Laine siirsi asiakastapaamisia eteenpäin

uuden sairausloman myötä.Nyt, kun silmä on tervehtynyt ja

oireet ovat poissa, Laine on mietti-nyt, mitä hän yrittäjänä 10 viikon sairauslomastaan oppi.

1. Digibisnes. Laine on vienyt koko yritystoimintansa verkkoon. Näin hän voi auttaa ihmisiä, eikä sairaus pysäytä yritystoimintaa eikä rahaliikennettä.

2. Vakuutukset. Laine muistuttaa vakuutusturvan tärkeydestä. – Vaik-ka yrittäjä on saanutkin 1.1.2018 alkaen onneksi Kelan sairauspäi-värahaa heti sairastumispäivän jäl-keen, vaikuttaa YEL-työtulo suoraan sairauspäivärahojen suuruuteen, hän kirjoittaa.

3. Yhteistyö ja vastuun jakami-nen. Yhteistyökumppaneiden ja luottohenkilöiden arvo korostuu, kun yrittäjä sairastuu, eikä pysty hoitamaan asioita normaalisti. – Asiakkaiden palveleminen ei tyssää minun pysähtymiseeni, koska pystyn mm. ohjaamaan tiettyihin sähköpostiosoitteisiin saapuvat

viestit suoraan luottohenkilöideni käsiteltäväksi ja hoidettavaksi. Han-ki siis itsellesi apua jo ennen kuin sitä tarvitset, Laine muistuttaa.

4. Automatisointi. Laine koulut-taa, ja osa työtä on sisältöjen lataa-minen verkkoon. Etukäteen tehdyt postaukset ja ajastukset tehostavat ajankäyttöä, mutta ne myös edistä-vät jatkuvuutta, kun sisällöt tippuvat julkisiksi yrittäjän tilanteesta riippu-matta. Laine kehottaa satsaamaan monenlaiseen automatisointiin.

5. Läheiset ihmiset. Sairaudet usein pakottavat seisahtumaan ja miettimään, mikä elämässä on tärkeää. Läheisten ja rakkaiden ihmisten olemassaolo on tärkeää. – Saattaa olla, että muutama yrittäjä voisi huomata sairastuttuaan, että haluaa antaa jatkossa heille entistä enemmän aikaa ja huomiota sekä osoittaa kiitollisuuttaan heille.

6. Tartu hetkeen. – Mitään itselle tärkeää (kuten oman yritystoimin-nan muutosta sellaiseksi, millaiseksi sen itse todellakin haluaa!) ei todel-lakaan kannata siirtää loputtomiin, koska koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Elämme todellakin juuri nyt, joten tämä kokemus vahvisti jälleen näkemystä-ni siitä, kuinka tärkeää onkaan elää hetkessä, Laine muistuttaa.

Lue lisää Laineen blogista: https://www.tyttilaine.fi/10-viikon- sairausloma-mita-opin-yrittajana- elamani-kummallisimmasta-kesasta/

Sairaus kirkasti yksinyrittäjä Tytti Laineen arvot – "Aloin oikeasti pelätä sitä, että tämä oli tässä"

Lakiesitys tilitarkastusvelvollisuuden poistamisesta kaatui HALLITUS ON PÄÄTYNYT lausuntopalautteen vuoksi siihen, ettei se anna eduskunnalle lakiesi-tystä, joka olisi poistanut tilintarkastusvelvollisuu-den mikroyrityksiltä eli alle kymmenen hengen yrityksiltä kokonaan.

Suomen yrittäjät on ollut vahvasti uudistuksen kannalla ja ajanut tilintarkastusvelvollisuuden poistamista mikroyrityksiltä. Aikaisemmin laki- ehdotuksen läpimenoa on pidetty varmana.

Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt asettaa lähiaikoina työryhmän valmistelemaan varsi-naista tilintarkastusta kevyemmän, lakisääteisen

tarkastuksen mahdollisuutta pienille yrityksille. – Tämä oli valitettava päätös. Suomi jatkaa

Euroopan toiseksi alhaisimmalla tilintarkastusra-joilla Maltan jälkeen. Ei tarvitse ihmetellä, miksi moni pk-yrittäjä kokee nääntyvänsä hallinto-taakan alle. Suomessa kasvuhakuisten yritysten määrä laskee, vaikka talous kasvaa. Olisin toivo-nut, että TEM:ssä ymmärrettäisiin, että tälle on syynsä, joista yksi on liika hallinnollinen taakka. Suomessa on taipumus säätää kansallisesti ki-reämmät säännöt kuin EU edellyttää. Annamme muille kilpailuetua. Tämä on siitä malliesimerkki.

Laskun maksaa yrittäjä ja hänen asiakkaansa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Penti-käinen sanoo.

– Hallitus sitoutui kevään puoliväliriihessä edistämään yrittäjyyttä siten, että Suomessa nostetaan lakisääteisen tilintarkastuksen rajoja. On valitettavaa, että tästä yhteisestä tahtotilasta livetään, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Työministeri Jari Lindström toteaa, että esitystä tilintarkastusrajojen korottamiseksi sekä kannatettiin että vastustettiin.

Yksinyrittäjä Tytti Laine kertoo, että töiden järjestelyt, Kelan paperit, ja vakuutukset olivat raskaita hoitaa pyörtymisen partaalla. Huoli tulevaisuudesta herätti pelkoja.

Yksinyrittäjäverkosto

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäverkosto edistää yksinyrit-täjien jäsenpalveluja, vahvistaa vertaisverkostoja ja toimii edunvalvonnan tukena yksinyrittäjiä koskevissa asioissa.

Verkostoja täydennetään kolmella jäsenellä. Avoin haku verkoston johtoryhmään on käynnissä 5.–30.11.2018.

Teija Uitto-Kohonen Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä johtaa verkoston johtoryhmää. Suomen Yrittäjien toimistolla yksinyrittäjäverkoston vastuuhenkilö on toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi.

Yksinyrittäjät voivat olla heihin yhteydessä, jos haluavat tuoda järjestön päätöksentekoon yksin- yrittäjille tärkeitä asioita.

10 Yrittäjäsanomat

mainosmainos

Voisiko yrittäjä itse laatia sopi-mukset ja muut yrityselämän asia-kirjat pikavalinnoilla niin, että sisällöt olisivat juridisesti huippu-laatuisia ja kaiken voisi allekirjoit-taa sähköisesti?

Idea tämän kaiken mahdollista-masta Sopimuskoneesta syntyi, kun Sopimustieto.fi -palvelun perustaja Marko Teppo teki yri-tystoimintaan liittyviä lakipalve-luita tilitoimistossa kymmenille yrityksille. Koko toimiala tuntui elävän sopimusten ja muiden asia-kirjojen osalta täysin paperisessa maailmassa ja Marko havaitsi, että yritysten sopimusasioissa oli yleisellä tasolla paljon toivomi-sen varaa. Yrityksen koosta riip-

pumatta yrittäjät hoitivat useasti tahattomasti sopimuksensa huo-limattomasti, kun selkeää koko-naisratkaisua ei ollut saatavilla.

Ratkaisua ongelmaan aloitettiin kehittämään vuonna 2015 Suo-men Sopimustieto Oy -nimisessä yrityksessä Tepon johdolla juris-tien ja koodareiden kesken. Sopi-muskoneen kehitystyöhön on tähän mennessä investoitu mil-joonia euroja ja asiakkaat ovat kiittäneet palvelua vuolaasti. Sopimuskone mahdollistaa hel-pon sopimisen yritykselle sen koosta tai alasta riippumatta. Asi-akasyritykset arvostavat erityisesti sähköisen sopimisen ja allekirjoit-tamisen tuomia kustannussääs-

töjä ja Sopimuskoneen laajaa juri-disesti pätevää sisältötarjontaa. Työsopimusten ja muiden rutii-ninomaisten asiakirjojen laatimi-nen nopeutuu, ja toisaalta esimer-kiksi osakassopimukset ja muut monimutkaiset, tyypillisesti juris-teilta hankittavat sopimukset voi tehdä Sopimuskoneen älykkään teknologian ansiosta itse.

Suomen Sopimustiedosta tuli Suomen Yrittäjien valtakunnalli-nen kumppani kesäkuussa 2018. Kumppanuus valaa entisestään uskoa siihen, että Sopimuskone voi aidosti helpottaa yrittäjien arkea ja tuoda heille lisäarvoa hel-pomman sopimisen avulla. Jäse-netuna Suomen Yrittäjien jäse-

net saavat nyt 100 € alennuksen Sopimuskoneen vuosimaksusta ja edun voi lunastaa Yrittäjien verk-kosivun kautta jäsenetu- osiosta.

Lisää tietoa osoitteesta Sopimustieto.fi

Puutteet yritysten sopimusasioissa synnyttivät idean Sopimuskoneesta

Sopimuskone tarjoaa vaivattoman kokonaisratkaisun yritykselle: palvelussa voi laatia, allekirjoittaa ja arkistoida sopimukset sekä tarkastaa tietopalveluilla lisätietoja sopijaosapuolesta.

Mainos

mainos

YT-SÄÄNNÖKSIÄ ei ole perusteltua soveltaa 10 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Päinvastoin rajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, jotta työl-listäminen helpottuu ja byrokratia vähenee, Suomen Yrittäjien työvalio-kunta linjaa.

Yhteistoimintalakia koskevassa selvityksessä esitettiin uutta lakia vuoropuhelun, yrityksen toiminnan kehittämisen ja henkilöstön vaiku-tusmahdollisuuksien osalta. Lisäksi henkilöstön vähentämistä koskevat yt-säännökset siirrettäisiin Katarina Murron ja Rauno Vanhasen selvityk-sessä työsopimuslakiin. Uutta lain-

säädäntöä sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä.

Yrittäjien mukaan positiivista selvityksessä on, että työvoiman vähentämisen yhteydessä yt-neu-vottelut olisi käytävä vain, jos useita henkilöitä irtisanotaan tietyn ajan-jakson sisällä. Myönteisenä voidaan nähdä myös työvoiman vähentämis-tä koskevan sääntelyn eriyttäminen muusta yhteystoiminnasta.

– Mutta ei ole perusteltua laajentaa lakia koskemaan 10 henkilöä työllis-täviä yrityksiä. Päinvastoin sovelta-misrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, jotta työllistäminen helpottuu ja by-

rokratia vähenee, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.Selvityksessä on listattu lukuisia uusia tiedonantovelvoitteita, jotka lisäisivät pienten yritysten hallinnol-lista taakkaa merkittävästi.

Kymmenen työntekijää työllis-tävän yrityksen pitäisi esimerkiksi antaa kuukausittain yrityksen ta-loustietoja henkilöstölle, raportoida työvoiman käytön periaatteista sekä käydä ennakoivasti vuoropuhelua yrityksen kehittämisestä, teknolo-gian käyttöönotosta ja esimerkiksi investointisuunnitelmista. Lisäksi erilaisten suunnitelmien tekeminen tulisi pakolliseksi entistä pienemmis-

sä yrityksissä.– Byrokratiaa pitää keventää eikä

lisätä. Se, että menettelytavoista voitaisiin työpaikalla sopia, ei poista uusien velvoitteiden tuomaa taak-kaa, Mäkynen toteaa.

Myös ehdotetut muutosturvavel-voitteet tarkoittaisivat merkittäviä lisäkustannuksia työllistäville pienyrityksille. Nykyistä, vähintään 30 työntekijää työllistävien yritysten velvollisuutta tarjota työllistymistä edistävää koulutusta laajennettaisiin 10 työntekijää työllistäviin yrityksiin silloin, kun irtisanomisperusteena ovat tuotannolliset tai taloudelliset perusteet.

Ei yt-lakia 10 hengen yrityksiin

ERINOMAISTA, että yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva paranee. Lakimuutosta arvoste-taan yrittäjäperheissä, Suomen Yrittäjien toimi-tusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Hallitus antoi viikko sitten eduskunnalle lakiesityksen yrittäjän perheenjäsenen työttö-myysturvasta.Lakiesityksessä yrittäjän työttömän perheenjäsenen asema muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi, kun hänellä ei ole omistusta yrityksessä.

– Muutos korjaa räikeän vääryyden. Se kan-nustaa yrittäjiä tarjoamaan töitä enemmän myös omille perheenjäsenilleen, kun heilläkin on jat-kossa muutosturva, Mikael Pentikäinen sanoo.

Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen, yrittäjäk-si katsomisen edellytyksenä on, että perheenjäsen olisi myös itse yrityksen omistaja. Muussa tapauk-sessa perheenjäsen on juridisesti työntekijä.

Muutos on Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite. Se on johdonmukainen, sillä ei-omistavat perheenjäsenet katsotaan myös työlainsäädän-nössä ja eläkelainsäädännössä työntekijöiksi.

Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan heinä-kuussa 2019.

Kun ei-omistava perheenjäsen on työntekijä myös työttömyysturvassa, hänelle ei aiheudu epäreiluja oikeudenmenetyksiä väärässä kassassa vakuuttamisesta eikä siitä, että työsuhde on pää-tetty, vaikka yritys toimii.

Samassa jamassa tuhansiaSuomen Yrittäjien selvitysten perusteella perhe-yrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsen-tä, joilla ei ole omistusta yrityksessä.

Yksi heistä on Tiina Starcke, joka menetti ansiosidonnaisen päivärahan, kun TE-toimisto

luokitteli hänet yrittäjäksi hänen työskenneltyään miehensä yrityksessä osa-aikaisesti. Starckella ei ole omistuksia eikä päätäntävaltaa miehensä yrityksessä.

Suomen Yrittäjät on seurannut Starcken tapaus-ta maaliskuusta saakka, viimeksi elokuussa.

– Hienoa, että asia etenee. Olen pitänyt sille peukkuja. Toivottavasti kukaan ei enää putoa tyhjän päälle, Starcke sanoo.

Starcken tultua julkisuuteen aiheesta hän on saanut lukuisia yhteydenottoja samassa tilantees-sa olevilta.

– Yllättäen jo täällä Kokemäellä on monia samassa jamassa olevia. Moni on sanonut, että tietää, mistä puhun. Olen saanut myös soittoja, jossa on kysytty neuvoja vastaavanlaiseen tilan-teeseen.

Starcke kertoo harkitsevansa oman yrityksen perustamista. Hän tekee osa-aikaisesti töitä festi-vaalituottajana, jota työtä olisi mahdollista tehdä yrityksen kautta.

– En osaa vielä sanoa, perustanko yrityksen vai odotanko, että saisin heinäkuussa työttömyys-turvaa, jos en työllisty kokoaikaisesti. Työhullu työttömänä ei kyllä ole kovin hyvä yhtälö, hän naurahtaa.

Työssäoloehto 52 viikkoaLakiesityksen mukaan perheyrityksessä työsken-televään henkilöön tullaan työttömyyskassassa noudattamaan työntekijöitä koskevia säännöksiä. Poikkeus on työssäoloehdon pituus, joka on 26 viikon sijaan 52 viikkoa.

Perheyrityksessä ja ulkopuolisella työskentely ei jatkossakaan kerrytä ansioturvaa yhtäaikaisesti. Kahdessa paikassa työskentelevän henkilön tulee työttömäksi jäädessään ja molempien työskente-

lyiden osalta työssäoloehdon täyttäessään valita, kumman työskentelyn perusteella hänelle ansio-päivärahaa maksetaan.

– Tämä jossain määrin hankaloittaa järjestel-män ymmärtämistä. Perheenjäseniä ei ansiotur-vajärjestelmässä jatkossakaan kohdella täysin yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

– Kokonaisuutena esityksen vaikutukset ovat toki positiiviset, hän jatkaa.

Nykylaki voi jopa pakottaa lopettamaan yrityksen Nykylaki on määritellyt ihmisen yrittäjäksi, jos hän työskentelee yrityksessä ja asuu samassa taloudessa yrittäjän kanssa. Perheenjäsenillä tarkoitetaan esimerkiksi yrittäjän avio- ja avo- puolisoa sekä lapsia ja vanhempia.

Jotta nykyisin perheenjäsen voitaisiin katsoa työttömäksi ja oikeutetuksi työttömyysetuuteen, hänen työskentelynsä tulisi päättyä työttömyys-turvalain yrittäjiä koskevien pykälien mukaisesti.

– Tämä merkitsee pääsäännön mukaan sitä, että koko yritystoiminta pitäisi lopettaa. Vaatimus on ollut aivan kohtuuton. Yrittäjän kanssa elävällä työttömällä ei ole ollut myöskään oikeutta työllis-tämistä edistäviin palveluihin. Hienoa, että nämä vihdoin muutetaan ja perheenjäsenen asema paranee, Hellstén sanoo.

Lakimuutoksesta aiheutuvat kustannusvaiku-tukset ovat työttömyysturvan kokonaiskustan-nuksiin nähden erittäin pienet ja parhaimmillaan sekä työttömyysturvan että valtiontalouden näkökulmasta myönteiset.

Tiina Rantakoskitiina.rantakoski@yrittajat.fi

Tiina Starcke on yksi heistä, joka putosi työttömyysturvassa tyhjän päälle, koska on yrittäjän puoliso. Tilanne paranee laki- muutoksen ansiosta ensi kesänä.

Yrittäjän perheenjäsenen asema työttömänä paranee

pau

li reinika

inen

12 Yrittäjäsanomat

– Toimitusjohtajahuijaukset ovat tuottoisia rikollisille, siksi niitä on paljon, sanoo Suomen Yrittäjien lain-säädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Toimitusjohtajahuijauksessa otetaan tyypillisesti yhteyttä yrityk-sen laskuja maksavaan henkilöön ja esiinnytään esimerkiksi juristi-na. Työntekijän tulisi kiireellisesti maksaa jokin lasku. Samaan aikaan kilahtaa sähköposti, joka näyttää tulevan yrityksen toimitusjohtajalta, joka kehottaa pikaisesti maksamaan laskun.

– Sähköposti tuleekin kuitenkin rikolliselta, toimitusjohtajan nimessä on vaikkapa i-kirjain korvattu ykkö-sellä eikä väärää osoitetta ole helppo huomata, Toivonen kertoo.

Usein identiteettivarkaus on lähtö-kohta johonkin isompaan rikokseen.

– Varas vie yritykseltä A henkilö-

tiedot tarkoituksenaan käyttää niitä rikokseen yritystä B kohtaan. Poten-tiaalinen petosten uhri on usein mi-kroyritys, koska niitä on niin paljon ja niissä ei ole lakiosastoa apuna.

Sähköinen tunnistaminen aukko mustalle taloudelleJuha Kuusala Verohallinnan petos-torjuntaosastolta kertoo, että perin-teisesti petoksia on tehty esimerkiksi alv-palautusten avulla.

– Kaksi vuotta sitten tehtiin vakava isku Verohallintoa kohtaan. Petok-sessa rehellisten yritysten pankkitilit vaihdettiin petostoimijoiden tileiksi, kun haettiin alv-palautuksia. 70 mil- joonaa saatiin torjuttua, 18 000 euroa annettiin rikollisille, Kuusala kertoo.

Hän kertoo, että tämäntyyppinen identiteettivarkaus ei enää onnistu Verohallinnossa, sillä esimerkiksi

pankkitilimuutoksissa vaaditaan vahva sähköinen tunnistaminen.

– Sähköisestä tunnistamisesta on valitettavasti tullut myös riski. Rehelliselle bisnekselle se on hyvä asia, mutta harmaalle ja mustalle taloudelle se on uusi aukko.

Kuusala sanoo riskin liittyvän siihen, että missä tahansa Euroopan maassa tehdyllä tunnisteella voi asioida Suomessa.

– Rikollinen voi saada luotua sähköisen tunnisteen väärennetyn passin turvin. Sen jälkeen hän voi asioida, perustaa esimerkiksi yrityk-sen ja pankkitilin.

Kuusalan mukaan alv-tunnisteen varastaminen on Euroopassa suh-teellisen helppoa.

– Rikollinen voi ottaa alv-tunnis-teen käyttöön, hakea yrityksen tiedot ytj:stä, väärentää asiakirjat ja ostaa Keski-Euroopasta vaikkapa ajoneu-von edustaen suomalaista firmaa. Hän saa autot haltuunsa joko lasku-tuksella tai pienellä käsirahalla. Suo-malainen yritys herää asiaan, kun se alkaa saada laskuja ja maksumuistu-tuksia. Tämä on massarikollisuutta, jota on harmillisen vaikea torjua.

30 000 tapausta vuoden aikanaMySafety Suomen toimitusjohtaja Niclas Fagerlund kertoo, että identi-

teettikaappaukset ovat hyvin yleisiä.– On kahdeksan kertaa yleisem-

pää joutua identiteettivarkauden kohteeksi kuin tavallisen varkau-den. Kuka tahansa voi valitettavasti joutua uhriksi. Nimissäsi voidaan ottaa luottoa tai sinulle jäävät laskut tuotteista, joita et saanut, Fagerlund avaa.

MySafety Ruotsin viestintäjohtaja Per Anders Prabertin mukaan paras keino taistella rikollisuutta vastaan on tuoda se julki.

– On tärkeää ottaa yhteyttä polii-siin ja tuoda asia esille. Tietoisuuden lisääminen asioista on paras keino suojautua. Huijaukset kehittyvät koko ajan, ja valitettavasti viranomaiset tulevat perässä, Prabert sanoo.

MySafetyn tekemän tutkimuksen mukaan 4 prosenttia eli 160 000 suomalaista on joutunut identiteet-tivarkauden uhriksi. Tapauksia oli viimeisen vuoden aikana yli 30 000. Puolet uhreista ei tiedä, miten henki-lötiedot joutuivat vääriin käsiin.

Tyypillisesti varkaus on tapahtu-nut netissä tietomurron, tietojen-kalastelun tai sosiaalisen median kautta. Myös henkilötodistuksia va-rastetaan ja postilaatikosta viedään kirjeitä.

Tiina Rantakoskitiina.rantakoski@yrittajat.fi

Identiteettivarkauden uhriksi joutuu kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin muun varkauden.

Toimitusjohtajahuijaukset yleisiä varkauksia

13Yrittäjäsanomat

Tulorekisteri helpottaa palkkojen ilmoittamista eri viranomaisille. 1.1.2019 jälkeen maksetut palkat on ilmoitettava sähköisesti yhteen paikkaan, tulorekisteriin. Työnantaja, valmistaudu muutokseen: tulorekisteri.fi/tutustu

Tulorekisteri välittää palkkatiedot eteenpäin viranomaisille!

Kun maksat palkkaa, ilmoita tiedot tulorekisteriin.

Palkkatiedoilla on uusi koti 1.1.2019 alkaen.

Meiltä saat tukea:yrittajat.fi/tulemukaan

YRITTÄJÄNTIE MENESTYKSEENEI OLE KOSKAANOLLUT HELPPO.

SUOMEN YRITTÄJÄT jäsenkam-panja voitti hopeaa arvostetussa markkinointiviestintäkilpailussa Epicassa. Kilpailuun osallistui 4 000 työtä eri maista.

Suomen Yrittäjät kisasi maail-manlaajuisessa markkinointivies-tintäkilpailu Epicassa corporate image/filmi -sarjassa. Yrittäjien jä-senkampanja pääsi shortlistalle, eli joukkoon, johon on karsittu parhaat työt kisaamaan kilpailun voitosta.

Suomesta mukana oli yhdeksän työtä, joiden joukossa on muun muassa Valio, S-ryhmä, Elisa, Helsingin Sanomat, Orkla Suomi ja Elokuvaosakeyhtiö Suomi.

Palkintoraadissa istui markki-nointiviestinnästä ja luovasta alasta kirjoittavia toimittajia eri maista.

Lisäksi 300 muiden alojen toimit-tajaa osallistui arviointiin verkon kautta. Kilpailun voittajat julkistet-tiin marraskuun puolivälissä.

– Kampanjan suunnittelu aloi-tettiin keväällä. Toivomme, että mahdollisimman moni yrittäjä haluaa tulla mukaan toimintaam-me. Tiedämme, ettei yrittäjän tie menestykseen ei ole koskaan suora. Siksi yrittäjä tarvitsee tukea. Yrittäjiltä saa apua ja tukea, kuten ilmaisen lakineuvontapalvelun jäsenille, Suomen Yrittäjien asiak-kuusjohtaja Johanna Hallikainen kertoo kampanjasta.

Yrittäjien kampanjaa on ollut tekemässä Markkinointitoimisto Make it Simple, Otto Production, Onni Viljami Kinnunen Photo-

graphy ja Mediatoimisto Voitto.Kampanjassa on laajempi yhteis-

kunnallinen viesti. Kun yrittäjä onnistuu, koko yhteiskunta hyötyy. Mitä yritysmyönteisempi ja yrittäjä-henkisempi Suomi on, sitä parem-min kansakunnallamme menee. Sen puolesta Suomen Yrittäjät tekee töitä.

– Jäsenkampanjavideo on tuonut tulosta erityisesti somekanavissa. Videossa näytetään maailman-historiaa mullistaneita keksintöjä historiasta tähän päivään. Jokai-nen, joka yrittää uutta, joutuu aina ensin epäilysten kohteeksi. Kehitys on saavutettu kovalla työllä – yrit-tämisellä. Yrittäjät ovat luoneet kasvua ja kehitystä aina, Hallikai-nen kertoo.

Yrittäjien kampanjalle hopeaa

Yrittäjä pysäytti murtautujat haulikolla ILTALEHTI KERTOI, että vihtiläinen kahvilan omistaja tuomit-tiin vaaran aiheuttamisesta ja laittomasta uhkauksesta 1 100 euron sakkoihin. Omistaja oli ottanut murtovarkaan kiinni ja ampunut varoituslaukauksen haulikolla ilmaan.

Kahvilayrittäjä sai joulun alla 2016 kännykkään hälytykseen, että kahvilaan oli murtauduttu. Omistaja otti haulikon mukaan-sa ja tapasi kahvilan pihassa yhden murtovarkaan sorkkarauta kädessään. Hän sai tältä tiedon kahdesta muusta murtovarkaas-ta sisätiloissa.

Kahvilayrittäjä määrättiin maksamaan yhdelle varkaista 1 000 euroa ja toiselle 700 euroa kärsimyskorvauksia. Vielä lisäksi hänet määrättiin maksamaan puolet jokaisen kolmen varkaan oikeusavustajien palkkioista. Summat olivat noin 700–1000 euroa jokaisen palkkion osalta.

Murtomiehet tuomittiin ehdollisiin rangaistuksiin. Miehet joutuvat korvaamaan rikoksen aiheuttamasta vahingosta kahvi-layritykselle yhteensä 3 584 euroa sekä vakuutusyhtiölle 3 142 euroa.

Puheenaiheet

on

ni kin

nu

nen ph

oto

gra

phy

Prinssi Harrylla suomalainen älysormusSUOMALAISEN Oura-älysormuksen näkyminen prins-si Harryn sormessa on tuonut kansainvälistä näkyvyyttä ja myyntipiikin yhtiön tuotteille. Liikevaihto noussee noin 1,5 miljoonasta eurosta 10 miljoonan luokkaan.

Oululaisen Oura Healthin älysormus ja mobiili- sovellus mittaavat ja analysoivat käyttäjänsä unen laa-tua, kehon palautumista ja päivän aikaista aktiivisuutta. Yrittäjä-lehti kertoi Ouran syntytarinan numerossa 3/18.

Yritys ja sormusten myynti on kasvanut vauhdilla jo muutenkin, mutta viimeistään Britannian prinssi Harry on tehnyt Ourasta todellisen hittituotteen. Harry vieraili vaimonsa, näyttelijä Meghan Marklen kanssa Australi-

assa lokakuun puolivälissä. Maailman suuret mediat seurasivat tuoreen aviopa-

rin matkaa – ja huomio oli taattu, kun pari kertoi tuolla matkalla odottavansa perheenlisäystä.

Media kiinnostui myös prinssin sormessa näkyvästä mustasta sormuksesta. Australian-vierailun jälkeen juttuja älysormuksesta on ollut muun muassa Cosmo- politanissa, Ellessä, Daily Mailissa ja The Guardianissa.

Ouran perustajajäsen Petteri Lahtela kertoo, että Oura Health ei lähetä ilmaisia sormuksia VIP-henki-löille. Eli prinssi Harry on ilmeisesti itse tai joku hänen lähipiiristään on hankkinut sormuksen.

TUOMIO

ERIKOISET TUOMIOT Sen nyt juuri ja juuri vielä ymmärtää, että murtovarkaan haulikolla pysäyt-tämisestä voi tulla tuomio. Mutta että siitäkin, jos kauppias julkaisee kalja- tai bensavarkaista kuvan ja saa tuhansia euroja maksettavak-seen varkaan henkisestä kivusta ja särystä sekä yksityisyyden loukkaamisesta.

TODELLA MAUTONTA Ay- liikkeen lakkojen aikana yrittä-jä-äidit ja -isät järjestivät eri puo-lilla maata spontaanisti talkoita, joilla järjestettiin lapsille ruokaa. Mauton oli esimerkiksi JHL:n tiedote, jossa pelkkä hygieniapas-sien vaatiminen ei riittänyt, vaan puhuttiin lasten kanssa tekemisis-sä olevien yrittäjien rikostaustojen selvittämisestä.

ERIKOINEN REDI Moni pien-yrittäjä on tiukoilla toimiessaan kauppakeskuksessa. Vuokrat ovat kovia. Uudessa helsinkiläisessä kauppakeskus Redissa tilanne on vakava, koska asiakkaita näyttää olevan vain kourallinen - ja kaiken lisäksi he vielä eksyvät sokkeloisessa Redissä.

TWEETIT

@OutiSaunamakiSuomalainen vaurastuu säästämällä ja osa lottoaa ahkerasti. Onneksi Suomessa on myös niitä, jotka toimivat yrittäjinä ja tavoittelevat vaurastumista sitä kautta. #respect #yrittäjyys #startup #omayritys

@tiinavainioJalassa verkkarit ja villasukat, telkkarissa #golffi ja @karhanen eli kotitoimisto-päivä. Sellasta haipakkaa ollu viime viikot että ihana kun saa välillä ottaa vähän rennommin Ohjelmassa lempihommia: laskuttamista ja tarjouksia #yrittäjyys #kotitoimistolla

@JukkaKajanPääsin puhumaan yrittäjyydestä ja @JoukonVoima:sta vanhan lukioni op-pilaille ja opettajille. Tätä arvokkaampaa paikkaa esiintymiselle en nyt heti keksi.Vierailu tehtiin osana #Kutsuvatsitäpö-hinäksi-kampanjaa. #yrittäjyys #startupfi #startup #kasvuyritys #vaasa #vaasan-lyseo

@karrianttoniTänään tuli TE-keskuksesta sen verran vihreää valoa, että kannattaa lähteä teke-mään starttiraha-hakemusta! Nyt ollaan jännän äärellä. #yrittäjyys #yrittäjä

14 yrittäjät.fi facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat

Asiantuntijan äänikirjat, e-kirjat ja podcastit.

LATAA NYT Alma Talent Kirjat ja kokeile

14 PÄIVÄÄ MAKSUTTA.

Tervetuloa seuraavalle tasolle – tutustu ja luo käyttäjätili kirjat.almatalent.fi

Alma Talent Kirjat

info

SUOMEN YRITTÄJIEN STRATEGIAYrittäjyyden toimintaympäristö on muuttunut.

l Yksinyrittäjyyden kasvu

l Yrittäjien ikääntyminen

l Kaupungistumisen kiihtyminen

l Startup–yrittäjyyden korostuminen

l Työnantajayrittäjien koon pieneneminen

l Nuorten yrittäjyysinnon vahva kasvu

l Maahanmuuttajayrittäjien määrän kasvu

l Kansainvälistyvien pk-yritysten määrän kasvu

l Yrittäjän ja palkansaajan rajan hämärtyminen

MISSIOSuomen Yrittäjien missio on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen olosuhteita. Yrittäjät ja yrittäjyys vievät koko suomalaista yhteiskuntaa kohti parempaa tulevaisuutta.

ARVOTROHKEUS

LUOTETTAVUUS

UUSIUTUMINEN

VISIOHaluamme tehdä Suomesta

maailman parhaan maan yrittäjälle.

Haluamme rakentaa Yrittäjistä Suomen

vaikuttavimman elinkeinojärjestön.

HANKKEET l Jäsenhankinta ja palvelulupaus l Jäsendata ja CRM-ohjelma l Nuoret yrittäjät l Suuret kaupungit

NYT115 00

JÄSENTÄ

8,6 % NUORIA

2023> 115 00

JÄSENTÄ

15 % NUORIA

Lasse Saarenpää, Latenkone Oy, Tuuri

Olen tyytyväinen Suomen Yrittäjien viimeaikaiseen toimintaan.Tuki toimii, en piiskaisi järjestöä tekemään enempää. Työllistämisen pitäisi olla mahdollisim-man helppoa. Yrittäjän pitää voida irtisanoa, jos on

hiljaista ja vaikeaa.Nuorena koneliikkeen yrittäjänä jännitin

eniten työllistämistä. Se tunne oli voimakkaim-millaan kolmannen ja neljännen työntekijän kohdalla.

Osallistun Yrittäjien tapahtumiin mahdolli-suuksieni mukaan. Olen käynyt kartingissa ja esimerkiksi hakukonekoulutuksessa. Parasta on tavata kollegoja kasvotusten.

Jenni Parpala, Kiffel Oy, Vaasa

Itse löysin vertaisryhmän heti Suomen Yrittäjiin lii-tyttyäni. Kuulun Vaasan nuoriin yrittäjiin, mutta olen kontaktissa myös konkareiden kanssa.

Toisten toimialoilla ei ole niinkään merkitystä,

vaan sillä, että voimme pompotella esimerkik-si johtamiseen ja jaksamiseen liittyviä asioita yhdessä.

Yrittäjäverkoston kautta olen saanut asiak-kuuksia ja parhaimmat ja läheisimmät ystävät.

Voin kysyä ystäviltä yrittämiseen liittyviä vinkkejä vaikka päivittäin. Suomen Yrittäjien palveluneuvontaan soitan pari kertaa vuodessa, paljon harvemmin kuin alussa.

Simo Larmo, Birkkalan tila, Suomusjärvi

Sain oman alani yrittä-jäoppia jo Skotlannissa opintojen aikaan. Siellä bisnespuoli oli Suo-men-opintoihini verrat-tuna ihan eri sfääreissä.

Suomen Yrittäjiltä olen hankkinut apua

juridisissa ja työllistämiseen liittyvissä asioissa.Järjestö on saanut hallituksenkin ajattele-

maan meidän asemaamme. Kyllä se, että joku välittää, lämmittää ja rohkaisee mieltä.

Toivoisin lisää nuoria tekijöitä niin omaan paikallisyhdistykseen kuin yrittäjäjärjestöön ylipäänsä.

On hyvä, jos Suomen Yrittäjät laskeutuu pu-humaan toiminnastaan ammattioppilaitoksiin.

NÄIN NUORET YRIT TÄJÄT ARVIOIVAT STRATEGIAA

1. Eikö Yrittäjillä ollut jo strategia, miksi sitä muutettiin?Strategiaa on päivitettävä säännöllisesti, sillä maail-ma muuttuu koko ajan. On tyypillistä, että strategiaa päivitetään ainakin muutamien vuosien välein. Yhä enenevässä määrin strategia elää, koska maailma ym-pärillämme muuttuu niin nopeasti. Perusta on kuiten-kin entinen: Yrittäjät on olemassa ajaakseen yrittäjien asiaa.

2. Missä mennään nyt?Suomen Yrittäjien liittokokous (Turku 19.10.2018) hyväksyi suuntaviivat Yrittäjien uudelle strategialle. Strategian pohjana ovat Yrittäjien arvot, visio ja mis-sio. Tämän pohjalta käynnistyy strategisia hankkeita. Toiminnan painopisteiksi on valittu nuoret yrittäjät ja suuret kaupungit.

Myös jäsendatan päivittäminen ja rikastaminen sekä asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) uudistaminen ovat strategisia kärkihankkeita.

3. Mitä seuraavaksi tapahtuu?Strategiatyö jatkuu Yrittäjien palvelulupauksen muo-dostamisella. Haluamme palvella jäseniämme jatkossa entistä paremmin ja etsimme nyt keinoja jäsendatan tehokkaampaan keräämiseen ja hyödyntämiseen. Myös jäsenhankintaa on tehostettava. Uusi palvelulupaus toimii pohjana myös brändimme freesaamiselle.

4. Miksi painopisteet ovat juuri nämä?Järjestömme vaikuttavuuden kannalta on tärkeää varmistaa jäsenmäärämme myös tulevina vuosina. Meidän on oltava toimija, joka kiinnostaa myös nuoria yrittäjiä. Suurin potentiaali uusien jäsenten näkökul-masta löytyy tällä hetkellä nuorista yrittäjistä ja suuris-ta kaupungeista.

Jäsendatan ja modernin CRM:n merkitys kasvaa koko ajan digitalisaation edetessä, muun muassa yhä suurempi joukko uusista jäsenistä tavoitetaan digitaali-sista kanavista.

Näin Yrittäjienstrategia uudistuu

teksti xxxx grafiikka maarit kattilakoski

Syksyn liittokokous hyväksyi Yrittäjien uuden strategian suuntalinjat. Miten strategia nyt muuttuu? Miksi sitä ylipäätään piti muuttaa? Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vastaa 10 kysymykseen.

16 Yrittäjäsanomat

info

SUOMEN YRITTÄJIEN STRATEGIAYrittäjyyden toimintaympäristö on muuttunut.

l Yksinyrittäjyyden kasvu

l Yrittäjien ikääntyminen

l Kaupungistumisen kiihtyminen

l Startup–yrittäjyyden korostuminen

l Työnantajayrittäjien koon pieneneminen

l Nuorten yrittäjyysinnon vahva kasvu

l Maahanmuuttajayrittäjien määrän kasvu

l Kansainvälistyvien pk-yritysten määrän kasvu

l Yrittäjän ja palkansaajan rajan hämärtyminen

MISSIOSuomen Yrittäjien missio on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen olosuhteita. Yrittäjät ja yrittäjyys vievät koko suomalaista yhteiskuntaa kohti parempaa tulevaisuutta.

ARVOTROHKEUS

LUOTETTAVUUS

UUSIUTUMINEN

VISIOHaluamme tehdä Suomesta

maailman parhaan maan yrittäjälle.

Haluamme rakentaa Yrittäjistä Suomen

vaikuttavimman elinkeinojärjestön.

HANKKEET l Jäsenhankinta ja palvelulupaus l Jäsendata ja CRM-ohjelma l Nuoret yrittäjät l Suuret kaupungit

NYT115 00

JÄSENTÄ

8,6 % NUORIA

2023> 115 00

JÄSENTÄ

15 % NUORIA

Suomen Yrittäjät pitää toimintansa lähtökohtana yrittäjyyden perusarvoja:

RohkeusParannamme yrit-täjien asemaa aloit-teellisesti ja rakenta-vasti. Emme pelkää arvostelua, joka usein kohdistuu rohkeaan uudistajaan.

LuotettavuusPerustamme kannan-ottomme tosiasioihin ja otamme huomioon yhteiskunnallisen kokonaisuuden.

UusiutuminenTarjoamme jäsen-yrittäjille heidän tarpeidensa mukaiset palvelut. Meillä on valmius arvioida rat-kaisuja uudelleen, kun toimintaympäristö muuttuu.

Mitä SuomenYrittäjien arvottarkoittavat?

5. Mitä tapahtuu, kun strategia on valmis?Nykymaailmassa strategia ei koskaan ole täysin valmis, vaan se elää koko ajan. Nyt on vahvistettu uuden strategiamme suunta-viivat, mutta työ jatkuu. Palvelulupaus valmistuu ensimmäise-nä, ja sen jälkeen uudistamme palvelulupaukseen pohjautuen brändiämme. Uuden suunnan tulee näkyä brändissämme. Myös strategiset kärkihankkeet ovat parhaillaan alkamassa.

6. Miten strategian toteuttamista seurataan?Mittaamme organisaatiomme onnistumista strategian toteut-tamisessa tulevalla strategiakaudella kahdella päämittarilla. Ensimmäinen mittari on Suomen sijoitus Global Entrepreneur Index -listauksessa, jolla arvioidaan eri maita yrittäjyyden näkökulmasta. Tavoitteemme on, että Suomi nousee viiden vuoden aikana listauksen sijalta 12 vähintään sijalle 9. Tähän pyrimme työllämme vaikuttamaan.

Kun Suomi on parempi maa yrittäjille, se on parempi myös jäsenillemme. Toinen onnistumisen mittari on yrittäjäjärjes-tön jäsenmäärä, etenkin nuorten jäsenten määrää pyrimme kasvattamaan.

7. Miten arvot, visio ja missio liittyvät strategiaan?Nämä kaikki toimivat strategian pohjana ja antavat strategia-

työlle suuntaviivat. Yrittäjien arvot ovat rohkeus, luotettavuus ja uusiutuminen. Nämä ovat perinteisesti olleet Yrittäjien arvot.

Ne ovat tärkeitä jokaiselle yrittäjälle, mutta myös yrittäjä- järjestölle. Niiden koettiin olevan edelleen ajankohtaiset. Visiota ja missiota sitä vastoin tarkennettiin.

8. Mikä on Yrittäjien visio?Haluamme tehdä Suomesta maailman parhaan maan yrittä-jälle. Haluamme rakentaa Yrittäjistä Suomen vaikuttavimman elinkeinojärjestön.

9. Mikä on Yrittäjien missio?Suomen Yrittäjien missio on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen olosuhteita. Yrittäjät ja yrittäjyys vievät koko suomalaista yhteiskuntaa kohti parempaa tulevaisuutta.

10. Mihin tällä strategian päivittämisellä kaiken kaikkiaan pyritään?Strategian avulla pyritään saavuttamaan asetetut tavoitteet. Strategia ohjaa työskentelyä organisaation kaikilla tasoilla. Strategia on tiekartta tulevaan, yhteisesti asetettuun päämäärään.

Nuoret arvostavatverkostoitumista

Edunvalvonta on tärkeää, mutta nuoret haluavat, että Suomen Yrittäjät tarjoaa myös laajoja kontakteja. Vuo-den 2018 Nuorten Yrit-täjien kärkikolmikkoon valitut Lasse Saarenpää, 35, Simo Larmo, 33 ja Jenni Parpala, 26 nautti-vat tilaisuuksista, joissa kohdataan kasvotusten.

Kolmikko on tyytyväi-nen, että lokakuun liitto-kokouksessa toiminnan painopisteiksi nostettiin paitsi suuret kaupungit myös nuoret yrittäjät.

17Yrittäjäsanomat

RISKIPÄÄLLIKKÖ Jani Salonen Fenniasta kertoo, että kiristyshait-taohjelmat ovat yleisimpiä tietotur-vaan liittyviä riskejä yrityksissä.

– Tyypillinen tilanne on, että tie-tojärjestelmään tulee haittaohjelma, joka lukitsee tiedostot. Yritystä kiris-tetään ja sen tulisi maksaa lunnaat siitä, että tietojärjestelmä saadaan toimimaan. Lunnaita ei koskaan suositella maksettavaksi, sillä se ruokkii rikollisuutta.

Salonen sanoo, että jos varmuus-kopiot ovat kunnossa, asiantuntijoi-den avustuksella haittaohjelma saa-daan yleensä poistettua ja tiedostot palautettua.

Jos yritys ottaa tietoturvavakuu-tuksen, siitä korvataan vahinkotilan-teessa esimerkiksi asiantuntija-apu ja varajärjestelyt.

– Jos kyseessä on tietomurto ja henkilöiden tai muiden yritysten tietoja on vuotanut julkisuuteen, se voi aiheuttaa vahingonkorvausvaa-timuksia ja mahdollisesti oikeuspro-sesseja. Myös nämä kuuluvat kor-vauksen piiriin, Salonen sanoo.

Tietoturvavakuutus voi olla tarpeen etenkin yrityksille, joiden liiketoiminta perustuu sähköisiin järjestelmiin.

– Tietoturva korostuu tietenkin esimerkiksi verkkokaupoissa. Myös tilitoimistot, kauppa ja logistiikan alan yritykset ovat hyvin riippuvaisia sähköisten järjestelmien toiminnasta.

Suomessa tietoturvavakuutuksen voi ottaa jo monelta vakuutusyhti-öltä. Fennialla tietoturvavakuutus on ollut tarjolla vuoden verran ja kysyntä on kasvanut koko ajan.

Asiantuntija-apua ja korvauksiaIf Vahinkovakuutuksella on jo muutaman vuoden kokemus tieto-turvavakuutuksesta. Tuotepäällikkö Tapio Valtonen kertoo, että kiinnos-tus vakuutusta kohtaan on kasvanut etenkin tänä vuonna.

– GDPR:n tulo vaikutti osaltaan, mutta kyllä yritykset ovat heränneet muutenkin tietoturva-asioihin esi-merkiksi palvelunestohyökkäyksien takia. Nyt ymmärretään, että riskit voivat koskettaa ketä tahansa.

Valtosen mukaan tietoturvavakuu-tukset ovat tarpeen kaikenkokoisille yrityksille, jos niillä on arvokasta tietoa hallussaan.

– Pienet yritykset arvostavat tieto-turvaloukkauksen sattuessa etenkin asiantuntija-apua. Isommalle yrityk-selle tärkeintä voi olla turva laajojen keskeytysvahinkojen takia.

If Vahinkovakuutus on listannut sivuilleen esimerkkejä tietoturvari-koksista, joissa vahinkoja on korvattu tietoturvavakuutuksesta.

Konepajalta varastettiin kuviaEsimerkkitapauksessa konepaja- asiakkaan tietojärjestelmiin oli asennettu haittaohjelma. Asiakkaan järjestelmistä varastettiin mm. kuvia heidän asiakkaansa uusimmasta moottorista.

Vakuutusyhtiön yhteistyökumppa-ni selvitti, millainen haittaohjelma järjestelmään oli asennettu ja poisti sen. Vakuutusyhtiö korvasi haittaoh-jelman selvittämisestä ja poistami-sesta aiheutuneet kulut. Lisäksi se korvasi varastettujen ja tuhottujen

tiedostojen uudelleen luomisesta aiheutuneet kulut. Yrityssalaisuuden paljastumisesta aiheutunutta vahin-koa korvattiin vakuutuksenottajan asiakkaalle.

Tilitoimistosta vietiin asiakastiedotToisessa esimerkkitapauksessa pienen tilitoimiston asiakastietoihin tehtiin viikonlopun aikana tieto-murto, jonka yhteydessä varastettiin merkittävä osa yrityksen asiakastie-doista. Yrittäjä havaitsi asian sun-nuntai-iltana.

Tietomurron syiden ja vaikutusten selvittämisessä meni asiantuntijoilta aikaa 13 tuntia, mistä työstä aiheu-tuneet kulut korvattiin. Vakuutus- yhtiö korvasi myös tietojen palautta-misesta aiheutuneet kustannukset. Tilitoimiston joutui tietomurron takia olemaan suljettuna kaksi päi-vää, mistä aiheutunut taloudellinen vahinko korvattiin.

Tiina Rantakoskitiina.rantakoski@yrittajat.fi

Lisääntyneet verkkohyökkäykset ovat saaneet yritykset ottamaan tietoturvavakuutuksia yhä herkemmin. Vakuutuksella varaudutaan etenkin haittaohjelmiin, kiristykseen ja tietomurtoon.

Yhä useammat yrityksetottavat tietoturvavakuutuksia

getty im

ag

es

Konkurssilakia aiotaan uudistaaHALLITUS ESITTÄÄ konkurssilain uudistamista siten, että konkurssimenettely on yksinkertai-sempi ja nopeampi. Suomen Yrittäjät edellyttää muitakin toimia, jotta konkurssin läpikäyneellä yrittäjällä on mahdollisuus uuteen alkuun.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen konkurs-silain muuttamisesta.

– Suomen Yrittäjät oli mukana uudistusta valmistelevassa työryhmässä. Tavoitteenamme oli, että konkurssiin ajautuneet yrittäjät saadaan nopeasti takaisin yhteiskunnan aktiiviseksi toi-mijaksi lyhentämällä konkurssien kestoa, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

EU-komissio on kehottanut jäsenvaltioita pyrki-mään siihen, että konkurssit saadaan päätökseen vuoden kuluessa ellei samalla ole kyse rikosasiasta.

– Lakiesitys on hyvä ja tulee vähentämään pitkään roikkuvia konkursseja. Pitkittyneet konkurssit voivat johtua lain sallimista pitkistä määräajoista sekä valvonnan puutteellisuudesta. Esityksellä ollaan lyhentämässä konkurssipro-sessin määräaikoja sekä tehostamalla konkurssi-asiamiehen välineitä valvoa pesänhoitajia, kertoo Tiina Toivonen.

Lakiesityksen mukaan konkurssin velkaselvitte-lyä yksinkertaistettaisiin niin, että pesäluetteloon merkittäisiin vain suurimmat saatavat sekä arvio muiden saatavien kokonaismäärästä. Tällöin pää-osan velkojista ei tarvitsisi ilmoittaa saataviaan

ennen kuin tiedetään, että onko kyseessä varojen puutteeseen raukeava konkurssi.

Määräaikasääntelyä on tarkoitus tehostaa konkurssimenettelyn nopeuttamiseksi. Konkurssi-asiamiehen mahdollisuuksia valvoa määräaikojen noudattamista aiotaan parantaa.

Raukeamisesityksen toimittamiselle velkojille säädettäisiin nykyisestä poiketen määräaika. Jakoluetteloehdotusta koskevat määräajat puoli-tettaisiin nykyisestä. Konkurssimenettelyn arvi-oidaan nopeutuvan tapauksesta riippuen viikkoja tai jopa kuukausia.

Yrittäjän uutta alkua pitää helpottaaNopea konkurssimenettely vähentää kokonais-kustannuksia, mikä taas pienentää konkurssin läpikäyneen yrittäjän mahdollisesti vielä makset-tavaksi jääviä vastuita.

Konkurssien lyhentäminen on yrittäjälle ja tämän perheenjäsenille myönteinen asia. Liike-toiminnan loppuminen on usein sekä taloudelli-sesti että henkisesti raskas tilanne, mikä on hyvä saattaa päätökseen mahdollisimman nopeasti. Samalla nopeutetaan yrittäjän uutta alkua.

Konkurssien lyhentäminen ei Suomen Yrittäji-en lainsäädäntöasioiden päällikön Tiina Toivosen mukaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös muita korjaavia toimia.

– Esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät nykymuo-

dossaan aiheuttavat monia esteitä ryhtyä konkurs-sin jälkeen uudelleen yrittäjäksi, Tiina Toivonen toteaa.

Onkin tärkeää, että lähivuosina Suomessa selvitetään, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin lainsäädännöstä poistaa.

Suomen Yrittäjät on todennut lausunnossaan oikeusministeriölle, että konkurssin tehnyt yrit-täjä kohtaa lukuisia lainsäädännöstä, lain tulkin-nasta tai erilaisista menettelyistä johtuvia esteitä silloin, kun hän arvioi mahdollisuuksiaan aloittaa uutta yritystoimintaa. Suuri velkataakka ja siitä selviäminen on yksi merkittävä tekijä. Lisäksi yri-tystoiminnan esteitä on esimerkiksi verotuksen, maksukyvyttömyysmenettelyjen ja luottotietolain osalta.

getty im

ag

es19Yrittäjäsanomat

Tapahtumapaikkana on Holiday Club Saimaa Lappeenrannassa.

Kaksipäiväisen seminaarin hinta on 330 € + alv, sisältäen seminaariohjelman, verkostoitumisillan ja tarjoilut. Yrittäjäjärjestön jäsenille hinta on 220 € + alv.

PARHAAT PAIKAT MYYDÄÄN NYT!Ilmoittaudu ja varaa majoitus: www.kunnallisjohto.fi.

VUODEN PARAS TYÖMATKA

TEHDÄÄN KEVÄÄLLÄ 2019 LAPPEENRANTAAN VARAA PAIKKASI NYT!

55-TUUMAINEN FLIP korvaa perinteisen tussilla käytettävän piirtotaulun esimerkiksi neuvottelu-huoneessa. Feedbackly Oy:n perus-tajan Jaakko Männistön yrityksessä taululle löytyi käyttöä etenkin projektisuunnittelussa.

– Teemme teknologista suunnitte-lutyötä joten on hyvä, että muistiin-panot saa taululta suoraan digitaali-seen muotoon.

Samsungin omalla Tizen-käyttö-järjestelmällä toimivan Flipin etuna Männistö pitää sitä, että elektroni-sen taulun kapasiteetti ei tule vas-taan. Suunnittelua voi jatkaa yhtenä kokonaisuutena vain skrollaamalla näyttöä alaspäin. Neljä henkilöä voi kirjoittaa tauluun samanaikaisesti.

– Perinteistä taulua käytettäessä taulu pitää pyyhkiä välissä, ottaa valokuva muistiinpanoista tai kirjoittaa ne ylös. Flipin kanssa voi ottaa kuvakaappauksen työpöydästä ja tehdä sen jälkeen muokkauk-

sia kuvakaappaukseen, Männistö vertaa.

Elektroninen taulu mahdollistaa muistiinpanojen elävöittämisen esimerkiksi värejä muuttamalla. Halutessaan taulun taustan voi vaihtaa mustaksi, jolloin taulun pi-dempiaikainen katsominen ei rasita yhtä paljon silmiä kuin valkoisella taustalla.

– Musta osoittautui monessa mielessä toimivammaksi taustaksi etenkin iltaisin, Männistö sanoo.

Flipin voi nimensä mukaisesta vaihtaa vaaka-asentoon, mikä tuo yhden uuden aspektin suunnitte-luun.

Videoiden esittämistä helpottavat sisäänrakennetut kaiuttimet.

Sormi toimii pyyhekuminaFlipiä käytetään mukana tuleval-la puisella kynällä, joka ei vaadi lataamista. Kynän heikkous on se, ettei se tunnista kynän painallusta

eri voimakkuudella. Kynän isompaa päätä käytetään yliviivaustussina ja pyyhekumina toimii käyttäjän sormi.

Flipille kirjatut muistiinpanot voi exportoida esimerkiksi tulos-tamalla tai lähettämällä ne sähkö-postiin PDF-tiedostona. Lähetettyä muistiinpanoa ei voi enää editoida tietokoneella.

– Olisi hyvä, jos editointia voisi jatkaa. Käytännössä muokkaaminen onnistuu vain lähettämällä muis-tiinpano toiselle Flipille.

Flipin suurimpana puutteena Männistö pitää langattoman tuen puuttumista Applen laitteille. Flipin voi yhdistää langattomasti vain Windows 8.1– ja Windows 10-lait-teisiin. Apple-käyttäjä saa langatto-muuden käyttäessään esimerkiksi Apple TV:tä.

– Ilman sitä Apple-kannettava täy-tyy liittää Flipiin kaapelilla. Laite ei tue myöskään Applen pilvipalvelua.

Miinuslistalle Männistö lisää myös puuttuvan nettikameran.

”En haluaisi palata entiseen”Kokonaisuutena Männistö pitää Flipiä oivana apuna päivittäisessä projektisuunnittelussa.

– Tämän jälkeen ei haluaisi palata perinteiseen whiteboardiin. Flip houkuttelee suunnittelemaan asioita. Toisaalta hinta on aina asia, jota joutuu miettimään. Se voisi olla huomattavasti enemmän hintansa väärti, jos toimisin Windows-ympä-ristössä. Hieman erikoista on se, että Flip ei pelaa täysin yhteen Googlen palveluiden kanssa. Käyttäjän pitää luoda itse mailiserverit ja asetukset.

Flipin saa omakseen noin 2000 eurolla. Pyörillä liikkuva jalusta nostaa ostoksen hintaa noin 500 eurolla.

Pauli Reinikainenpauli.reinikainen@yrittajat.fi

Yrittäjä Jaakko Männistö sai kokeiltavakseen Samsungin Flip-näytön.Tussitaulun korvaaja toimistohommiin

20 Digi20 Yrittäjäsanomat

Näin toimii Huawein huippupuhelimen tekoäly

HUAWEI on ottanut aimo harp-pauksen eteenpäin premium-pu-helinten markkinoilla. Siitä osoi-tuksena on vastikään Suomessakin myyntiin tullut Mate 20 Pro. Teko- äly on valjastettu puhelimessa aikaisempaa suurempaan rooliin. Se näkyy ennen kaikkea kameran toiminnassa.

Kamerarintamalla Huawei on selvästi vakavissaan. Yhteistyö Leican kanssa on toiminut hyvin ja kiinalaisvalmistajan kamerat ovat sijoittuneet kärkeen kuvanlaatua mittaavissa testeissä. Mate 20 Prossa on peräti kolme takakameraa, joista suurin kenno on 40 megapik-selin kokoinen.

Tekoäly ei ole Huaweille uutta, sillä esimerkiksi kuvauskohteen tun-nistamista on käytetty jo edellisissä huippumalleissa kuten P20 Prossa. Tuolloin puhelin keräsi kritiikkiä värien liiallisesta korostamisesta.

Yökuvaustoiminnossa tekoäly tekee kuitenkin erinomaista työtä. Puhelin tallentaa pimeässä yksi-tyiskohtaisen kuvan jopa kohteesta, jonka yksityiskohtia on vaikea erot-taa ihmissilmällä. Ajoittain kirkkaus korostuu kuitenkin liikaa ja kuvan realistinen vaikutelma kärsii.

Yksi tekoälyn mukanaan tuomista kiinnostavista ominaisuuksista on

erikoiskuvaustila, jossa tausta jää mustavalkoiseksi mutta etualalla oleva ihminen näkyy värillisenä. Tehoste toimii pääsääntöisesti hy-vin, mutta kuvassa saa olla kerral-laan vain yksi ihminen.

Tekoäly on aikaisemminkin osannut tunnistaa, onko kohde esimerkiksi ruokaa. Mate 20 Prossa tekoälyä käytetään myös ruoka-ai-neiden kalorimäärien laskemiseen. Kyseisen toiminnan ollessa päällä kalorien määrä pitäisi ilmestyä näyttöön, kun kamera on kohdistet-tu ruokaan. Käytännön testi osoit-ti, että tekoäly tunnistaa kohteet vaihtelevalla menestyksellä. Välillä kalorimäärä vaikutti varsin oikealta.

Katso lisää kokemuksia Huawein uutuuspuhelimesta DigiPaulin tubevideolta!

Sormenjälkitunnis-tus katosi Applen tableteistaVAIKKA UUSIEN Android-tablet-tien määrä on kuihtunut, Apple jatkaa uutuustuotteiden tuomista markkinoille. Lokakuussa esiteltyjen uusien iPad Pro -mallien näyttökoot ovat 11 ja 12,9 tuumaa. Ulkoisesti käyttäjä saattaa huomata näyttöjen reunusten kaventuneen. Näin ollen näytölle on varattu suhteessa aikai-sempaa enemmän tilaa.

Yksi suurimmista muutoksista on sormenjälkitunnistuksen vaihtumi-nen Face ID -kasvontunnistustekno-logiaan, joka on tuttu uusista iPho-ne-malleista. Myös muut valmistajat kuten Huawei ovat siirtymässä kasvontunnistukseen.

Pro-mallit eroavat perus-iPadeista siinä, että ne on suunniteltu tuot-tavaan työskentelyyn. Tätä tukee isompi näyttökoko sekä Apple Pencil -kosketuskynä, jonka voi hankkia erikseen 135 euron hintaan. Kynää on uudistettu siten, että se latautuu langattomasti ollessaan kosketukses-sa tablettiin. Kynän ohella tabletin kaveriksi voi hankkia Smart Keybo-ard Folio -näppäimistön, jonka hinta on 199 euroa.

IPad Pron käyttäjä saa laittee-seensa vähintään 64 gigatavua tallennustilaa. Malliston lippulai-vassa tallennuskapasiteettia on jopa yhden teratavun verran.

Vaikka tablettia ei ole ensisijaises-ti suunniteltu kameraksi, laadukkai-den valokuvien ottaminen onnistuu hyvin iPad Prolla. Laitteen takana on 12 megapikselin kamera, mutta optinen kuvanvakaaja on jätetty pois. Etupuolella on seitsemän megapikselin kennolla varustettu selfie-kamera.

Uutuusmalli tuo muutoksia myös liitäntöihin. Lightning-liitäntä on korvattu uusista Android-puheli-mista tutulla USB-C:llä. Käyttäjän elämä saattaa siis helpottua etenkin, jos käytössä on myös Android-käyt-töjärjestelmällä toimivia mobiililait-teita. USB-C:n ansiosta iPad Prolla voi ladata muita laitteita ja liitän-nästä voi ajaa 4K-videokuvaa.

IPad Pron hinnat alkavat 909 eurosta (11 tuuman malliversio) ja 1129 eurosta (12,9 tuuman mal-liversio). Kalleimmat, teratavun tallennustilalla varustetut mallit maksavat 1900 ja 2129 euroa.

pau

li reinika

inen

SEURAA DIGIPAULIA:Instagram: @digipauliTwitter: @DigiPauliYoutube: Suomen Yrittäjät

21Yrittäjäsanomat

SELKÄ- JA NIVELSAIRAUDET ovat suuri uhka tietokoneen edessä istuvan yrittäjän arjessa. Kotikont-toreissa työskentelevät ja reissutyötä tekevät yrittäjät eivät usein pääse er-gonomisen työpisteen ääreen, kuten isompien yritysten työntekijät.

Suuri ongelma koneen edessä istuessa on passiivisuus. Kokoon painunut asento ja lepäävät jalat tuntuvat mukavalle, mutta eivät tee hyvää ryhdille ja yleiskunnolle.

Kotiin tai pienkonttoriin on usein hankalaa tai mahdotonta hankkia sähköpöytää, jolla asentoa koneen ääressä voi vaihdella päivän kulues-sa. Ongelmaan sopii ratkaisuksi kotimainen GetUpDesk Light, joka mahdollistaa seisomatyön tavallisen työpöydän äärellä.

Tavallisen pöydän päälleGetUpDesk Light on kolmesta osasta koostuva, kokoon taittuva lisäpöytä, joka asetetaan tavallisen pöydän päälle. Sen korkeutta voi säätää, jotta sopiva seisoma-asento löytyy niin lyhyelle kuin pitkällekin käyttäjälle. Kannettavan saa suo-raan pöydälle tai erillisen näp-päimistön kanssa vielä ylemmäs rack-aputuen avulla, jolloin niskan-kin asennon saa suoraksi.

Pelkkä seisomisasento ei kuiten-kaan aktivoi kehoa. Tähän ongel-

maan ratkaisu on jalkojen alle ase-tettava Gymba-aktivointilauta, joka on myös kotimainen tuote. Gymban päällä seistessä selkä pysyy suorassa ja jalat saa liikkumavaraa työskente-lyn ohessa. Näin seisomistyösessiot toimivat harjoitteluna tehostaen keskivartalon syviä lihaksia.

Gymbaa voi käyttää kovalla lat-tialla, mutta mukavuus kasvaa, kun sen asettaa matolle. Laite taipuu jalkojen alla, joten jalkapohjia voi heilutella seistessä. Muovinen laite on erittäin kestävä, joten se soveltuu ongelmitta painavillekin työsken- telijöille.

Ryhdikäs asentoTestikäytössä Gymban ja GetUp-Deskin yhteisvaikutuksen hyvin-vointiin havaitsee välittömästi. Ainoa hankaluus on Gymban oikean paikan löytäminen pöydän edestä. Kun paikka on löytynyt, on ilo havaita, että paatunutkin is-tuintyöskentelijä löytää ryhdikkään asennon koneen edessä. Asento poistaa havaittavasti levottomuutta, jota epäergonomisesta istumisesta usein seuraa.

Pakettina tuotteet saa edullisim-min kuin yksin hankittuina. Paket-tiin kuuluvan kantokassin sisällä lisäpöytä ja Gymba kulkevat helpos-ti reissuillakin auton takakontissa.

Hyvä ergonomia auttaa jaksamaan ja pitää kropan kunnossa. Seisomatyö onnistuu helposti kotona ja matkoilla ilman suuria investointeja.

Ergonomiaa kotikonttoriin ja matkoille

3POINTTIA

PÖYTÄ JAAKTIVOINTILAUTA

1. VAIHTELUA

ISTUMISASENTOONKokoon painunut asento ja

paikoillaan olo eivät tee hyvää

2. KULKEE

MUKANA

Paketti painaa vain kuusi kiloa ja kulkee kassissa helposti

3. TUKIRANKA JA

TASAPAINO PARANEVAT TYÖTÄ TEHDESSÄ

Aktivointilauta ja seisomatyö tehostavat keskivartalon

syviä lihaksia

GetUpDesk LightSuositushinta: 159 € (alv 0 %) + 20 € rack-tuki.Takuu: 2 vMitat: 65(k) x 55 (s) x 54 (l) cm koottunaPaino: 4,5 kgSäätökorkeus pöydän pinnasta: 28–56 cmLisätietoja: ergofinland.fi

Gymba aktivointilautaSuositushinta: 148 € (alv 0 %)Takuu: 5 vKoko: 47 x 31 x 5,5 cmPaino: 1,5 kgKestävyys: 300 kg

Osku Kannistotoimitus@yrittajat.fi

22 Yrittäjäsanomat

ULKOMAALAISTEN MÄÄRÄ on Suomessa kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2017 heitä asui Suomessa vähän alle 250 000 eli 4,5 prosenttia kaikista Suomessa asuvista. Määrä näyttää kasvavan. Moni heistä elättää itsensä ja per-heensä pienyrittäjänä.

Tilastokeskuksen mukaan Suo-messa on 10000 ulkomaalaistaus-taista yrittäjävetoista yritystä. Ne työllistivät lähes 30 000 henkilöä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 3,5 miljardia euroa.

Siksi Yrittäjien hallitus päätti loka-marraskuun vaihteessa perus-taa yrittäjäjärjestöön maahanmuut-tajayrittäjien verkoston. Verkosto auttaa järjestöä tukemaan muualta Suomeen muuttaneita, jotka ovat jo tullessaan yrittäjiä tai perustavat yrityksen Suomessa.

Jo ennen verkoston työn alkua luvassa oli tukea maahanmuutta-jayrittäjille. Turussa ja Helsingissä nimittäin järjestettiin maahanmuut-tajayrittäjille ja heidän kanssaan työskenteleville Business Unplug-ged -tilaisuudet. Turun Business

Unplugged järjestettiin Turun Mes-sukeskuksessa 8.11. ja Helsingin tapahtuma puolestaan Helsingin Tennispalatsissa 15.11.

– Kuulijoille oli tarjolla kiinnos-tavia maahanmuuttajayrittäjien tarinoita ja käytännönläheisiä työ-pajoja, Suomen Yrittäjien maahan-muuttajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja kertoo.

Musliminaisen vaatebisnesYksi Helsingin tapahtuman puhu-jista oli Sabah Abdulkadir, joka on perustanut oman säädyllisen muodin Queens-vaatemerkin. Mus-liminaisen oli vaikea löytää Zaran ja H&M:n tyyppisistä vaatekaupoista tarpeeksi pitkiä ja peittäviä vaat-

teita, joista ei näkyisi läpi ja jotka henkisivät pohjoiseurooppalaista ja skandinaavista tyyliä.

– Liikeidea lähti omasta tarpees-tani. Länsimaisista vaatekaupoissa usein esimerkiksi paidasta näkyy läpi tai pitkä hame olisi hyvä, jos se olisi viisi senttiä pidempi. Joudun pukemaan jotain niiden alle. Kerrok-sia kertyy paljon, Abdulkadir kertoo.

Mayuran Kamalanathanin All Rounders Group -yhtiö on vuosien mittaan kasvanut kuljetus- ja bus-sien siivousyhtiöstä kuusi yhtiötä kattavaksi konserniksi. Nykyään palveluihin kuuluvat myös toimis-tosiivous, henkilöstövuokrausta ja tukkukauppa.

Kamalanathan arvio konsernin

tämän vuoden liikevaihdoksi on 7,5 miljoonaa euroa. Se työllistää suoraan 60 työntekijää, mutta kumppanien kautta lähemmäs 200 ihmistä.

Kamalanathan kertoi Business Unpluggedissa yrityksensä tarinaa ja kertasi omaa yrittäjähistoriaansa. Hän ja yhtiökumppanit ovat Sri Lankan tamileja, jotka ovat muutta-neet Suomeen lapsina. Yritys aloitti toimintansa pakettiautoilla tehtävis-tä kuljetuspalveluista ja laajeni pian bussien vuorokausihuoltoon. Suurin osa yhtiön työntekijöistä on maa-hanmuuttajia.

– Yrittäminen Suomessa voisi olla helpompaa, mutta ei se mahdotonta ole, Kamalanathan sanoo.

Suomen Yrittäjien hallitus päätti perustaa maahanmuuttaja- yrittäjien verkoston.

Suomen Yrittäjät tukee maahanmuuttajia yrittäjiksi

MEERI U

TTI

Rakennusalan yrittäjä Christopher Mupenda on yksi monista Suomen maahanmuuttaja-taustaisista yrittäjistä.

23Yrittäjäsanomat

TUKKU TUTUKSIWihurin Metro-tukku palveluksessasi.

Tukku tutuksi -tapahtumat marraskuussa Metro-pikatukuissa.Lisätietoa aluejärjestöltäsi ja emetro.fi -sivuilta.

Ilmoittaudu mukaan!

Suomi Maitosuklaakonvehti 2,5 kgGTIN: 6412500041744Suomi Mustikka-Vaniljakonvehti 2,5 kgGTIN: 6412500041751Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab

24,90 LTK (me 1) sis. alv

Voimassa kaikissa Metro-pikatukuissa 1.11.–31.12.2018. Esitä jäsenkorttisi kassalla. emetro.fi

"Palkkajohtajan ja yrittäjän työn ydin on kuitenkin sama: kehittää liiketoimintaa paremmaksi"

Juha Koponen johti miljardien liikevaihtoa tekevää Tamroa ja Veikkausta. Sitten hän hyppäsi startup-yrittäjäksi rakennusalalle.

teksti jari lammassaari kuvat sari järvinen, jari lammassaari

Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Juha Koponen, 52, työskenteli pitkään suurten yhtiöiden johtotehtävissä.

Koponen oli lääketukkuri Tamros-sa Suomen toimitusjohtajana ja

kansainvälisenä konsernijohtajana 2006–2012. Yhtiön mittakaavaa voi kuvailla tuolloisia lukuja hieman pyöristäen: liikevaihto puolenkymmentä miljardia ja työntekijöitä noin 5 000.

Kauppatieteiden maisteri Juha Koponen nimitettiin parin miljardin liikevaihtoa tekevän Veikkauksen toimitusjohtajaksi loppuvuodesta 2012. Hän johti silloista yhtiötä loppuun saakka, kunnes se fuusioitui uudeksi pelijätiksi Raha-au-tomaattiyhdistyksen ja Finntoton kanssa vuoden 2017 alusta.

Fuusiomyllerryksessä ja johtajapaikkojen uusjaossa Koponen teki rohkean valinnan: hän ryhtyi yrittäjäksi, eikä ollut käytettävissä muihin johtotehtäviin kuultuaan uuden yhtiön toimitus-johtajavalinnasta.

Harkittu toiveiden täyttymysJuha Koponen hyppäsi ammattijohtajan töistä suoraan startup-yrittäjäksi vuoden 2017 alussa. Hän osti eläköityneen isänsä pienen firman Build Care Oy:n, joka on perustettu vuonna 1990.

– Olin miettinyt yrittäjyyttä pitkään, vuosien ajan ja valmistellut asiaa. Tämä on minulle toivei-den täyttymys, Juha Koponen kertoo.

– Yrittäjänä saan tehdä vielä pidempää päivää, palkanmaksajaa ei ole jos oma työ ei tuota, Kopo-nen naurahtaa.

Hän toteaa, että suuren yhtiön palkkajohtajalla ei ole pahemmin omaa vapautta. On rakenteiden edellyttämiä tehtäviä ja kalenteri täyttyy ”korpo-raatioelämän tekemisistä”.

Yrittäjällä on oma vapaus ja vastuu siitä mitä kannattaa tehdä ja miten edistää asioita.

– Palkkajohtajan ja yrittäjän työn ydin on kuiten-kin sama: kehittää liiketoimintaa paremmaksi, Koponen toteaa.

Hän uskoo suurten yritysten johtotehtävissä saamastaan kokemuksesta olevan hyötyä yrittäjänä.

– Katson sekä ”isoa kuvaa” että yksityiskohtia, Koponen kuvailee.

Isä kehitti tuotteenJuha Koposen isä, kemian diplomi-insinööri Vesa Koponen oli yrittäjävuosinaan kehittänyt hyvän tuotteen tehdessään pinnoiteurakointia. Hän oli tyytymätön markkinoilla oleviin liuotinpohjaisiin tuotteisiin niiden käytettävyyden sekä ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi.

Isä-Koponen kehitti eräänlaisen rakenteiden goretexin. Vesipohjainen, myrkytön ja hengittä-vä vesieriste käy niin ikääntyvien pelti- ja huo-pakattojen kuin kylpyhuoneiden suojaukseen, yleensäkin rakenteiden suojaamiseen kosteudelta, korroosiolta ja kulumiselta.

– Isä käytti kehittämäänsä tuotetta työssään pinnoitusurakoinnissa, mutta ei kaupallistanut sitä. Sitä ei ollut myynnissä missään. Asiakkaat kyselivät sitä ja kävivät hakemassa isäni autotallin ovelta, Juha Koponen kertoo.

Miljardiluokan johtaja alkoi startup-yrittäjäksi

24

10_Laatikko2_ otsikko_10,5pt10_Laatikko2_teksti_ei_sis

10_Laatikko2_teksti

KUVATEKSTI PÄÄKUVAAN KYPÄRÄ KÄDESSÄ:Juha Koponen on kaupallistanut isänsä kehittämän ekologisen vedeneristeen ja ai-koo viedä sen kansainvälisille markkinoille. Tavoitteena on kymmenen miljoonan

Juha Koponen

Syntynyt 27.6.1966 Turussa.Perhe: Naimisissa, 4 tytärtäKoulutus: Kauppatieteiden maisteri 1990 (Åbo Akademi).Työura:Johtotehtävissä eri yrityksissä Suomessa, Britanniassa ja Belgiassa 1990–2002Tamron talousjohtaja 2002–06, Tamro Suomen toimitusjohtaja 2006-2009 ja konsernijohtaja 2009–2012Veikkauksen toimitusjohtaja 2012–2016Build Care Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja 2017–Harrastukset:Shakki, kuntoilu, lenkkeily, maratonien juokseminen

123

KANSAIN- VÄLISTYMINENOn asennekysymys. Me suomalaiset osaamme, mutta monet ovat liian introvertteja.

PALKITSEMINENUskon siihen, että työ pitää palkita tulosten mukaan, sitähän yrittäminen on.

EKOLOGISUUSEi ole vielä mikään johtoajatus rakennusalalla ja rakennusmääräyksissä, mutta esimerkiksi Saksassa ollaan pidemmällä. Tulevina vuosina EU kieltää kemikaaleja yksi kerrallaan.

”Rohkaisen kasvuun”Juha Koponen rohkaisee suomalaisia pk-yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen.

– Suomi tarvitsee yrittäjiä. Viemme taloutta eteenpäin ja luomme työpaikkoja. Suomi tarvitsee kasvua hakevia yrittäjiä. Rohkaisen kasvuun ja aina kun mahdollista niin kansainväliseen kasvuun, Koponen sanoo.

Koposen mukaan me suomalaiset olemme osaavia, mutta aika introvertteja eli emme tarpeek-si ulospäin suuntautuneita.

– Kasvun hakeminen on asennekysymys ja jätämme mahdollisuuksia käyttämättä, Juha Kopo-nen toteaa.

Oman yrityksensä kansainvälistymisen rinnalla hän miettii näitä asioita laajemminkin, sillä hän on Suomen Yrittäjien kansainvälisyysvaliokunnan puheenjohtaja.

– Toivon, että Suomesta löytyy paljon tällaisia kansainvälistymistä ja kasvua hakevia yrityksiä, niin Suomen Yrittäjien kautta kuin muutenkin.

Rakenteellinen työttömyys ja ns. kohtaan-to-ongelma huolettaa Koposta. Poliittisilla päättä-jillä ja muilla vaikuttajilla riittää tekemistä näiden ongelmien kanssa.

Vantaalaisena tuoreehkona yrittäjänä Juha Koposelle on ollut yllätys, kuinka vaikeaa hyvien työntekijöiden saaminen on. Itse hän on onnistu-nut heitä saamaan omien verkostojensa ja monien eri kanavien kautta.

– Suomi on elänyt viimeiset kaksi vuotta sellaista vaihetta, että hyviä työntekijöitä on vaikea löytää. Aina kun sellaisen löytää, niin tuntee on-nistuneensa. Kun aloin suunnitella tätä yritystoi-mintaa pari–kolme vuotta sitten oli tilanne toinen, Koponen kertoo.

Tuotteen nimen keksiminen oli yksi Juha Ko-posen ensimmäisiä tehtäviä hänen ryhtyessään yrittäjäksi.

Joustavan ja moneen käyttötarkoitukseen sopivan vesieristeen nimeksi tuli Elaproof. No aikooko Koponen palkata tuotteen mannekiiniksi rap-artisti Elastisen (Kimmo Laiho), joka tunne-taan myös lempinimellä Ela?

– Asia kävi kyllä mielessä tuotteen nimen keksimisen yhteydessä. Teimme Kimmon kanssa yhteistyötä Veikkauksen vuosina, Juha Koponen naurahtaa vastauksena toimittajan kysymykseen.

Kovaa kasvuaJuha Koponen on ryhtynyt nyt hartiavoimin kau-pallistamaan Elaproofia ja kasvattamaan yhtiötä. Build Carella on tällä hetkellä kymmenen työnte-kijää. Tiimissä on niin kemistiä kuin myyntiam-mattilaista.

Yhtiöllä on kovat tavoitteet kasvaa ja kansain-välistyä.

– Ensimmäisen tilikauden eli 2017 liikevaih-tomme oli runsaat sata tonnia, tänä vuonna pääsemme lähelle puolta miljoonaa ja uskon, että ensi vuonna menee miljoonan raja rikki. Viiden vuoden päästä tavoitteena on vähintään kymme-nen miljoonan liikevaihto, Juha Koponen visioi.

Build Carella on jo yhteistyökumppaneina rakennusurakoitsijoita eri puolilla Suomea ja lisää urakoitsijoita ja jälleenmyyjiä haetaan aktiivises-ti. Elaproofia on myynnissä nyt noin 60 paikas-sa, muun muassa Starkeissa ja K-raudassa sekä useissa nettikaupoissa, esimerkiksi netrauta.fi:ssä ja taloon.comissa.

Niin ammattijohtaja kuin yrittäjä tarvitsee hyviä ihmisiä vierelleen ja ympärilleen. Koponen esimerkiksi sai yhtiönsä hallitukseen Aalto-yli-opistosta kemiantekniikan professorin Jukka Seppälän.

– Huipputyyppi. En tuntenut häntä entuudes-taan, mutta soitin hänelle ja hän tuli, Koponen kertoo.

Kansainvälisille markkinoille Juha Koponen aikoo viedä ElaProof-vedeneris-teen kansainvälisille markkinoille. Kumppanei-den etsintä on käynnissä.

– Olemme aloittamassa myynnin muihin Poh-joismaihin ja EU:n lähimarkkinoille, Saksaan ja Puolaan, Juha Koponen kertoo.Mikä saa Koposen uskomaan tuotteensa menes-tykseen ja kansainväliseen kasvuun kilpaillulla rakennusalalla?

– Tämä on ekologinen tuote. Ekologisuus ei ole vielä mikään johtoajatus rakennusalalla ja rakennusmääräyksissä Suomessa, mutta esi-merkiksi Saksassa ollaan pidemmällä. Tulevina vuosina EU kieltää kemikaaleja yksi kerrallaan. Ajan mittaan moni nykyisistä tuotteista tippuu markkinoilta, Juha Koponen sanoo.

Koponen uskoo myös tuotteensa helppokäyttöi-syyden olevan etu. Elaproofista on tulossa myös uusi tuoteversio sisäkäyttöön. Se on tarkoitettu ilmatiivistyksiin ja radonkatkoihin.

Myös kuluttajista yhä suurempi osa on yhä enemmän kiinnostunut ekologisista rakennus-alan tuotteista, vaikka valtavirta meneekin hin-nan tai tietyn toiminnallisuuden perusteella

Lopuksi konsulttien työhaastatteluissa käyttä-mä kysymys: Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?

– Ennustaminen noin kauas on vaikeaa… useita vuosia näen itseni kehittämässä tätä liike-toimintaa. Olenko 10 vuoden päästä eli 62-vuo-tiaana hands on tässä yrityksessä? Sitä en uskalla lähteä spekuloimaan, mutta todennäköisyys on suuri, että työskentelen aktiivisesti tämän yhtiön kanssa, Juha Koponen sanoo.

26 Yrittäjäsanomat

HELSINGISSÄ kesäkuussa 2019 järjestetään European Business Angels Networkin (EBAN) konferenssi, joka on Euroopan suurin tapahtuma bisnes- enkeleille. Se pidetään vuosittain eri maissa.

Helsinki on tullut tutuksi synkimmän vuodenajan startup-näyttämönä, kun Slush-tapahtuma kerää maailman startup-vaikuttajia yhteen. Ensi kesäkuussa Helsingissä järjestetään startup-tapahtuma myös mahdollisesti paremman sään aikaan, kun kolme suurta sijoittaja- ja startup-tapahtumaa järjestetään Helsingissä ensi kesäkuussa.

Tapahtumiin odotetaan tuhansia startup-kentän toimijoita ja yli 600:aa kansainvälistä sijoittajaa. Tapahtumien järjestäjinä toimivat NewCo Helsin-ki, Finnish Business Angels Network (FiBAN) ja startup-businesskonferenssi Arctic15. Tavoitteena on sijoittajien, startup-yritysten ja muun yleisön yhteensaattaminen.

EBAN Helsinki 2019 on European Business Angels Networkin (EBAN) konferenssi, ja Euroopan suurin tapahtuma bisnesenkeleille. Se pidetään vuosittain eri maissa.

EBAN Helsinki -konferenssi järjestetään 3.–4. kesäkuuta 2019 ja se jatkuu 5.–6. kesäkuuta 2019 Arctic15 -kasvuyritystapahtuman muodossa. Arctic15:ssa sijoittajat tapaavat Pohjoismaiden ja Baltian lupaavimpia start- up-yrityksiä.

Arctic15 on vuotuinen startup-businesskonferenssi, joka keskittyy verkos-toitumiseen ja tapaamisiin kansainvälisten startup-yritysten, sijoittajien ja suuryritysten edustajien välillä. Tapahtuma tuo Helsinkiin vuosittain 2 000 osallistujaa 50:stä eri maasta.

Tapahtuman 15 teemaa kattavat erilaisia Pohjoismaiden ja Baltian start- up-ekosysteemille merkittäviä teollisuuden aloja, teknologioita ja aiheita, kuten Fintech, SaaS, terveysteknologia ja tekoäly. Lupaavimmat Pohjois- maiden ja Baltian startup-yritykset kilpailevat myös sijoituksesta kansain- välisten enkelisijoittajien sijoitusohjelmassa.

Bisnesenkelitkoolle Helsinkiin

27Yrittäjäsanomat

KOULUTUS

FOORUMIJOHDON2019

Osaamista yhdessä kehittämässäUusi teknologian mullistaa työtä ja yrittäjyyttä. Tarve uudelle osaamiselle kasvaa vauhdilla. Koulutusjohdon foorumi luotaa

oppilaitosten ja yritysten yhteisiä väyliä osaamisen ja yrittäjyyden kehittämiseen. Lähde mukaan!

14.2.2019 I Bio Rex, Helsinki

Miten varmistan paikkani tapahtumassa? Hyödynnä aikaisen ilmoittautujan etu ja ilmoittaudu 31.12.2018 mennessä Early Bird -hintaan 190 € + alv 24 % (normaalihinta 260 € + alv 24 %).

Hintaan sisältyy seminaari, materiaalit ja ohjelmaan merkityt tarjoilut.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: www.koulutusjohto.fi

Suomen Yrittäjät järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa yrittäjä lomia. Lomille voivat hakea yrittäjänä toimivat puolisoi-neen ja perheineen.

Lomien ajankohdat ja paikat löytyvät Yrittäjien verkkosivuilta: www.yrittajat.fi/yrittajalomat

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomien käytännön järjestelyistä.

Täytä hakemus sähköisesti osoitteessa mtlh.fi tai pyydä lomake numerosta 010 219 3468.

Varaa nyt yrittäjäloma vuodelle 2019

Lisätietoja:www.mtlh.fiwww.yrittajat.fi/yrittajalomat

TALOUSHALLINTO

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otava.fi

TILITOIMISTOT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

OLISIKO

TÄSSÄ PAIKKA

SINUN YRITYKSESI

ILMOITUKSELLE?

OTA YHTEYS:

Kari Salko,

0400 604 133,

kari.salko@otava.fi

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

GRAAFINEN SUUNNITTELU

SOPIMUSVALMISTUS

OLISIKO

TÄSSÄ PAIKKA

SINUN YRITYKSESI

ILMOITUKSELLE?

KYSY TARJOUS:

Kari Salko,

0400 604 133,

kari.salko@otava.fi

SIIVOUKSET

Siivousta yrityksille Asenteella vuodesta 1999

ASENNESIIVOUS OYwww.asennesiivous.fi

Puh. 010 3222 830Pääkaupunkiseutu

+ lähikunnat

ISKE KIINNIYRITTÄJÄN ETUIHIN.

Yrittäjät tarjoaa

jäsenilleen runsaasti

rahanarvoisia palveluita,

etuja, tarjouksia, tapah-

tumia ja verkostoitumis-

mahdollisuuksia. Liity

jäseneksi ja lataa samal-

la Yrittäjän mobiilikortti.

Sen ansiosta jäsen-

etusi kulkevat aina

mukanasi. Liity

jäseneksi osoitteessa

yrittajat.fi/liity

ja lataa applikaatio

sovelluskaupasta!

JÄSENEDUT

TYÖPAIKKA

YRITYSKAUPAT

KIRJAT

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 77 830 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Taru Jussila päätoimittaja ⚫ Jari Lammas-saari, toimituspäällikkö ⚫ Elina Hakola, toimittaja ⚫ Tiina Rantakoski, toimittaja ⚫ Pauli Reinikai-nen, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski, senior AD ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi ⚫ Taitto ja sivunvalmistus Aste Helsinki Oy / Lea Hult, Helsinki ⚫ Paino Alma Manu Oy, Tampere

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen pois-jäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapah-tuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Seuraava Yrityspörssi

ilmestyy 7.2.2019.

Satoja myytäviä yrityksiä ja ilmoi-

tuksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Voit jättää ilmoituk-sen soittamalla 010 339 3300.

Uunituore ja tulikuuma 3. painos!

Kauko Parkkinen:YRITTÄJÄ TULOPOLITIIKAN HUKKAPUTKESSA

Kertoo, miten tämän mekkalan siemenet kylvettiin 35 vuotta sitten, kun Kalevi Sorsan hallitus ja työmarkkinajärjestöt kyykyttivät yrittäjiä ”työsuhdeturvalailla”.

Kirjakaupoista ja www.kauko-kustannus.fi20 euroa kpl + kulut, väh. 2 kpl ilman kulujalisää aiheesta www.kaukoparkkinen.com

Arvolahjoja

yrittäjäpukin

konttiin!

MYYDÄÄN YRITYS

PALVELUT

Myydään hyvämaineisen ja vakiintuneen parturi-kam-paamon liiketoiminta Hyvin-käällä. Kaunis, avara pankin vuokrahuoneisto kaupungin parhaalla paikalla katuta-sossa. 5 asiakaspaikkaa. 5823

KAUPPA

Myydään erikoistavara-myymälä Wanha Osula Haukivuoren keskustassa. Asiakasvirta kantatieltä, vakituisista asukkaista ja mökkiläisistä. Myymälässä useita tuoteryhmiä, kahvio ja postin sekä matkahuollon palvelut. 050 52569905381

KIINTEISTÖALA

Myydään tunnettu ja hyvämaineinen kiinteistö-alan palvelu- ja huoltoyritys Helsingin keskustassa. Hyvät, kokeneet työntekijät ja asiakkaina noin 65 talo-yhtiötä kantakaupungissa. Vuokratilat ja moderni, hyvä kalusto. Ota yhteyttä! 5807

LIIKENNE

Kannattava huolto- ja kor-

jaamoyritys Kristiinankau-pungssa. Hyvällä sijainnilla ja vakiintuneella asiakas-kunnalla. Myydään yrittäjien iän vuoksi. 4734

Myydään Pirkanmaalla toimiva yritys sisältäen 2 taksia, 11 linja-autoa ja hallitilaa noin 1600 neliötä, jossa huoltotilat ja toimis-to/asunto. Osalla autoista sopimusajo, osa tilausliiken-teessä.Yritys myynnissä eläköitymisen johdosta. P. 0405348053 5540

MAJOITUS, RAVINTOLA,

ELINTARVIKE

Legendaarinen Metsälän Baari - uudelle yrittäjälle toimiva konsepti 5459

RAKENTAMINEN

Sähköurakointiliike myydään omistajan eläköitymisen vuoksi. Puh. 0400132837 5264

TEOLLISUUS

Myydään teollisuusmaalaa-mo Seinäjoen Teräsmäeltä. Yrityksellä on vakiintuneita asiakassuhteita ja hyvä maine, yritys on toiminut vuodesta 2001 kannatta-

vasti. Puh. 040 766 0594 5735

OSTETAAN YRITYS

PALVELUT

Pitkän kokemuksen omaava tilitoimisto on kiinnostunut laajentumaan yritysostojen kautta. 5041

Pitkät maksuajat haittaavat joka kolmatta yritystä LÄHES KOLMANNEKSELLE suomalaisyrityk-sistä on aiheutunut taloudellista haittaa pitkistä maksuajoista, kertoo Yrittäjägallup. Myös tuore yksinyrittäjä, kielenkääntäjä Ian Mac Eochagáin on kokenut yrittäjyyden nurjan puolen: asiakas ei maksa laskua ajoissa.

Kolmannes yrityksistä kertoo, että asiakasyri-tykset ovat pidentäneet maksuaikoja viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. 35 prosenttia yrityksistä joutuu odottamaan maksua asiak-kaalta yli kuukauden.

Tiedot käyvät ilmi Yrittäjägallupista, jonka Kantar TNS teki Suomen Yrittäjien pyynnöstä syyskuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1 056 yrittä-jää Suomesta.

Erityisen suuri ongelma on alle 10 henkilön yrityksissä, joissa yli kuukauden rahojaan joutui odottamaan jopa 45 prosenttia yrityksistä. 31 prosentille on aiheutunut taloudellista hait-taa pitkistä maksuajoista. Maksuaikoja pidentä-vät erityisesti suuret yritykset.

– Yritysten välillä normaalina maksuaikana voidaan pääsääntöisesti pitää enintään 30 päi- vää. Joillain toimialoilla, kuten sesonkiluontei-sessa kaupassa, maksuajat ovat kuitenkin tätä pitempiä. Maksuaikoja on viime aikoina piden-netty kuitenkin eniten teollisuudessa ja rakenta-misessa, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä kertoo.

Pahimmillaan pitkät maksuajat voivat johtaa siihen, että laskujen maksamista odottava yritys ajautuu konkurssiin.

Kahden kuukauden maksuaika kohtuutonKielenkääntäjä Ian Mac Eochagáin ryhtyi yksinyrittäjäksi ja perusti Maceochi kielipalvelut -yrityksensä syksyllä 2017. Kalenteri on täytty-nyt tilauksista, mutta samalla hän on joutunut kokemaan yrittäjyyden nurjan puolen, kun asiakas ei lukuisista pyynnöistä huolimatta ole maksanut laskua.

Työt isolle käännöstoimistolle on tehty maalis–toukokuussa eikä Mac Eochagáin ollut lokakuussa saanut kuin pienen osan saamisistaan.

– Maksua ei vain näy. Alkoi tulla selityksiä, että sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet ja muuta sellaista. Sovimme lisämaksuajasta, mut-ta edelleenkään rahaa ei ole tullut, Mac Eocha-gáin kertoo lokakuussa.

Mac Eochagáin sanoo oppineensa laskupro-sessista paljon.

– Ainakin opin sen, että ei pidä sallia viiväs-tyksiä eikä hyväksyä selityksiä. On oltava tiu-kempi. Olin itse liian hyväuskoinen, hän sanoo.

Mac Eochagáin uskoo, että maksujen viiväs-tyttäminen on joillekin yrityksille strategia ja

isoille yrityksille se tuo varmasti korkoetua.Hän kertoo antavansa asiakkailleen yleensä

kaksi viikkoa maksuaikaa. Sovittaessa luotetta-vien asiakkaiden kanssa maksuaika voi olla 21 päivää.

– Tiedän, että jotkut ovat sopineet jopa kahden kuukauden maksuajoista, mutta pidän sitä pien-yrittäjälle kohtuuttomana, jopa hyväksikäyttönä.

Hän muistuttaa, että pienyrittäjällä ei yleensä ole isoja kassavaroja pyörittää bisnestään.

– Minun pitää löytää kuukausittain rahat las-kuihin. Aina olen ne löytänyt, miten se voi olla niin vaikeaa suurelle yritykselle, hän ihmettelee.

Yli 30 päivän maksuajasta pitää sopia erikseen Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista edellyttää, että maksuajat saavat ylittää 30 päi-vää vain, jos asiasta on sovittu. Niistä vastaajis-ta, jotka ilmoittavat maksuaikojen ylittävän 30 päivää, vain 42 prosenttia on sopinut asiasta.

– Tästä voi päätellä, että suurimmassa osassa tapauksista yli 30 päivän maksuajat eivät ole voimassa, sillä niistä ei ole sovittu. Velkoja voisi näissä tapauksissa vedota maksuaikalakiin ja edellyttää maksimissaan 30 päivän maksuaiko-ja, Toivonen huomauttaa.

Toivonen huomauttaa, että kun vastassa on usein suuryritys, pienemmät yritykset joutuvat hyväksymään itselleen epäedullisen ja lainvas-taisen tilanteen. Yksinyrittäjä tai muu pien-yrittäjä voi olla suureen sopimuskumppaniinsa nähden heikossa neuvotteluasemassa.

Lakia syytä kiristää 44 prosenttia Yrittäjägallupiin vastanneista

ilmoittaa, että lakia tulisi kiristää. – Koska edelleen suuri osa pienistä yrityksistä

kärsii sopimuskumppaninsa pitkistä maksu-ajoista, on perusteltua, että kaupallisten sopi-musten maksuehtolain sopimisen rajoja täs-mennetään pienyrittäjän suojaamiseksi, Tiina Toivonen sanoo.

– Sinänsä tärkeää sopimisen vapautta kannat-taisi rajoittaa siten, että pitemmän maksuajan tulee olla perusteltu sopimuksen erityisluonteel-la tai -piirteellä. Esimerkiksi kaupan toimialalla, jossa vähittäismyynti perustuu sesonkeihin, on pienen yrityksen kannalta tarpeellista ja toimi-alalle tavanomaista poiketa 30 päivän maksu-ajoista, Toivonen sanoo.

Hän huomauttaa, että erityisen tärkeää olisi, että lain valvontaa kehitetään.

Lakia muutettiin jo kertaalleen Maksuehtolakia muutetiin toukokuussa 2015: maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saa-tavissa saisi ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Muutoksella haluttiin lyhentää yritysten välisiä maksuaikoja rajoit-tamatta kuitenkaan mahdollisuutta tarpeen mukaan sopia halutun pituisista maksuajoista. Muutos tehtiin Suomen Yrittäjien aloitteen poh-jalta. Alun perin vuonna 2013 säädetyssä laissa raja oli 60 päivää.

Lakimuutoksen tarkoituksena oli saada so-pijapuolina olevat yritykset nykyistä laajemmin kiinnittämään huomiota pitkiä maksuaikoja koskeviin sopimusehtoihin.

Tiina Rantakoskitiina.rantakoski@yrittajat.fi

tiina ra

nta

koski

30 Yrittäjäsanomat

TYÖPAIKKA

YRITYSKAUPAT

KIRJAT

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 77 830 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Taru Jussila päätoimittaja ⚫ Jari Lammas-saari, toimituspäällikkö ⚫ Elina Hakola, toimittaja ⚫ Tiina Rantakoski, toimittaja ⚫ Pauli Reinikai-nen, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski, senior AD ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 ⚫ Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi ⚫ Taitto ja sivunvalmistus Aste Helsinki Oy / Lea Hult, Helsinki ⚫ Paino Alma Manu Oy, Tampere

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen pois-jäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapah-tuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Seuraava Yrityspörssi

ilmestyy 7.2.2019.

Satoja myytäviä yrityksiä ja ilmoi-

tuksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Voit jättää ilmoituk-sen soittamalla 010 339 3300.

Uunituore ja tulikuuma 3. painos!

Kauko Parkkinen:YRITTÄJÄ TULOPOLITIIKAN HUKKAPUTKESSA

Kertoo, miten tämän mekkalan siemenet kylvettiin 35 vuotta sitten, kun Kalevi Sorsan hallitus ja työmarkkinajärjestöt kyykyttivät yrittäjiä ”työsuhdeturvalailla”.

Kirjakaupoista ja www.kauko-kustannus.fi20 euroa kpl + kulut, väh. 2 kpl ilman kulujalisää aiheesta www.kaukoparkkinen.com

Arvolahjoja

yrittäjäpukin

konttiin!

MYYDÄÄN YRITYS

PALVELUT

Myydään hyvämaineisen ja vakiintuneen parturi-kam-paamon liiketoiminta Hyvin-käällä. Kaunis, avara pankin vuokrahuoneisto kaupungin parhaalla paikalla katuta-sossa. 5 asiakaspaikkaa. 5823

KAUPPA

Myydään erikoistavara-myymälä Wanha Osula Haukivuoren keskustassa. Asiakasvirta kantatieltä, vakituisista asukkaista ja mökkiläisistä. Myymälässä useita tuoteryhmiä, kahvio ja postin sekä matkahuollon palvelut. 050 52569905381

KIINTEISTÖALA

Myydään tunnettu ja hyvämaineinen kiinteistö-alan palvelu- ja huoltoyritys Helsingin keskustassa. Hyvät, kokeneet työntekijät ja asiakkaina noin 65 talo-yhtiötä kantakaupungissa. Vuokratilat ja moderni, hyvä kalusto. Ota yhteyttä! 5807

LIIKENNE

Kannattava huolto- ja kor-

jaamoyritys Kristiinankau-pungssa. Hyvällä sijainnilla ja vakiintuneella asiakas-kunnalla. Myydään yrittäjien iän vuoksi. 4734

Myydään Pirkanmaalla toimiva yritys sisältäen 2 taksia, 11 linja-autoa ja hallitilaa noin 1600 neliötä, jossa huoltotilat ja toimis-to/asunto. Osalla autoista sopimusajo, osa tilausliiken-teessä.Yritys myynnissä eläköitymisen johdosta. P. 0405348053 5540

MAJOITUS, RAVINTOLA,

ELINTARVIKE

Legendaarinen Metsälän Baari - uudelle yrittäjälle toimiva konsepti 5459

RAKENTAMINEN

Sähköurakointiliike myydään omistajan eläköitymisen vuoksi. Puh. 0400132837 5264

TEOLLISUUS

Myydään teollisuusmaalaa-mo Seinäjoen Teräsmäeltä. Yrityksellä on vakiintuneita asiakassuhteita ja hyvä maine, yritys on toiminut vuodesta 2001 kannatta-

vasti. Puh. 040 766 0594 5735

OSTETAAN YRITYS

PALVELUT

Pitkän kokemuksen omaava tilitoimisto on kiinnostunut laajentumaan yritysostojen kautta. 5041

YRITTÄJÄNTIE MENESTYKSEENEI OLE KOSKAANOLLUT HELPPO.

Meiltä saat tukea: yrittajat.fi/tulemukaan