nettikyselyn tulokset kevÄt 2013 - tampere · kyselyvastaajien ja tamperelaisten...

TAMPEREEN KAUPUNKIRAITIOTIEN

YLEISSUUNNITELMA

NETTIKYSELYN TULOKSET

KEVÄT 2013

19.4.2013 Anne Vehmas

TAMPEREEN KAUPUNKIRAITIOTIE

VAIHTOEHTOKYSELYN TULOKSET

SISÄLTÖ

1. KYSELYN TOTEUTUS ................................................................................. 1

2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT .............................................................. 2

3. PISPALAN KANNAKSEN VAIHTOEHDOT ......................................... 6

4. KESKUSTAN ITÄPUOLEN VAIHTOEHDOT ....................................... 9

5. KALEVAN VAIHTOEHDOT ..................................................................... 12

6. RAITIOTIEN KÄYTTÖ JA KOKONAISNÄKEMYS .......................... 15

7. YHTEENVETO.............................................................................................. 17

LIITTEET

1. Kyselylomake 2. Linjausvalintojen tilastollisesti merkitsevät erot taustamuuttujittain 3. Kokonaisnäkemysten keskiarvot taustamuuttujittain 4. Vapaamuotoiset kommentit valintaperusteista


VAIHTOEHTOKYSELYN TULOKSET 1

1. KYSELYN TOTEUTUS

Tampereelle suunnitteilla olevan modernin kaupunkiraitiotien ensimmäisen lin-jan reitistä on tarkoitus päättää keväällä 2013. Lokakuussa 2011 valmistu-neessa alustavassa yleissuunnitelmassa raitiotiereitille Hervannasta Lentävän-niemeen jäi vaihtoehtoisia linjauksia kolmeen kohtaan:

Kalevassa Sammonkatu vai Teiskontie ja Kissanmaankatu Keskustan itäosassa Itsenäisyydenkatu vai Kalevantie Pispalan kannaksella Paasikiventie vai Pispalan valtatie.

Tänä keväänä päätetään raitiotien lopullinen linjaus Pispalan kannaksella. Keskustan itäosissa ja Kalevassa reitin valinta ei poissulje vaihtoehtoisen reitin toteutumista myöhemmin raitiotieverkkoa laajennettaessa. Päätöksenteon jäl-keen valitun linjauksen suunnittelu jatkuu syksyllä 2013. Kuntalaisten ja muidenkin tulevien raitiotien käyttäjien mielipiteitä näistä reit-tivalinnoista selvitettiin nettikyselyn avulla. Nettikyselyn vaihtoehtokartoissa esitetyt pysäkkien sijainnit ovat alustavia.

Vastaajan taustatietojen lisäksi kyselyssä selvitettiin, mitä kunkin osuuden vaihtoehtoa vastaajat pitävät parhaana ja millä perusteilla. Lisäksi kysyttiin arvioita raitiotien mahdollisesta käytöstä sekä suhtautumista raitiotiehankkee-seen kokonaisuutena (liite 1). Kyselylinkki julkaistiin 15.3.2013 tiedotteessa Tampereen kaupungin Internet-sivuilla. Kyselystä kerrottiin mm. Aamulehdessä ja Tamperelaisessa niin paine-tussa lehdessä kuin nettiuutisissakin. Internet-kysely oli avoinna pari viikkoa 15.3.–1.4.2013. Kyselyyn vastasi en-simmäisenä päivänä 455 henkeä, vaikka tiedote julkaistiin nettisivuilla vasta iltapäivällä. Toinen vastaajapiikki ajoittui kyselystä kertoneiden lehtiartikkelien jälkeen. Viimeisenäkin päivänä vastauksia saatiin vielä nelisenkymmentä. Vas-tauksia ryhdyttiin analysoimaan 2.4.2013 jolloin niitä oli kertynyt 2 325. Vas-taajien määrä vaihtelee kysymyksittäin, sillä kaikki eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Kyselyn suunnittelusta vastasi Anne Vehmas Ramboll Finland Oy:stä. Kysy-myksiä muokattiin yhdessä Tampereen kaupungin edustajien kanssa. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla, jota käytti Anu Kolinummi. Tulokset analy-soivat Venla Pesonen ja Anne Vehmas. Raportin kirjoitti Anne Vehmas.



2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT

Eniten vastauksia saatiin 18–50 -vuotiailta (kuva 1). Alle 18-vuotiaita nuoria vastaajissa oli hyvin vähän. Myös eläkeikäisten osuus (6 %) oli huomattavasti pienempi kuin väestössä (17 %, Tampereen väestö 31.12.2011). Miehet vas-tasivat aktiivisemmin kuin naiset kaikissa ikäluokissa, vaikka yleensä joukko-liikenteen käyttäjissä on vähemmän työikäisiä miehiä (kuva 2). Vastaajissa oli eniten pariskuntia ja vähiten lapsiperheellisiä (kuva 3).

Kuva 1. Vastaajien ikäjakauma

Kuva 2. Vastaajien sukupuoli- ja ikäjakauma

Kuva 3. Vastaajien elämäntilanne

6

14

38

40

1

0 10 20 30 40 50

yli 64 vuotta

51-64 v.

31-50 v.

18-30 v.

Alle 18 v.

%

Ikäryhmä

N=2313

17

15

8

25

23

12

0 10 20 30 40 50

alle 30

31-50

yli 51

Vastaajien sukupuoli ja ikä Nainen, 40 % Mies, 60 %

38

N=2286 %

20

42

32

38

26

3

0 10 20 30 40 50

Yksin asuva

Pariskunta

Lapsiperhe

Muu

%

Asuminen

N=2299



Raitiotielinjauksen varrelta eniten vastauksia saatiin Kalevan, Keskustan ja Pispalan alueiden asukkailta, mikä oli odotettavissakin, koska juuri näillä alu-eilla linjauksessa on vielä vaihtoehtoja (kuva 4).

Kuva 4. Vastaajan asuinpaikka (Alueet A-F linjauksen varrella kartan mukaan)

Autottomien vastaajien osuus (36 %) oli kyselyssä ylikorostunut suhteessa Tampereen kaupungin väestöön (kuva 5). Tampereen kaupunkiseudun ja Pir-kanmaan liikennetutkimuksen 2012 mukaan Tampereella asuvista 28 % asuu autottomassa kotitaloudessa, 54 % yhden auton kotitaloudessa ja 17 % moni-autoisessa kotitaloudessa. Toisaalta on ihan odotettavissa, että autottomat ovat raitiotien potentiaalisimpia käyttäjiä ja siten kiinnostuneita kyselystä.

5

1516

19

6

13

164

6

0 10 20

A Lielahti

B Pispalan kannas

C Keskusta

D Kaleva

E TurtolaF Hervanta

Muualla Tampereella

Tampereen naapurikunnassa

Muualla

%

Asuinpaikan sijainti

N=2316



Kuva 5. Kotitalouksien autonomistus

Kuva 6. Matkojen kulkutapa talvella

Kuva 7. Matkojen kulkutapa kesällä

36

51

11

1

0 20 40 60

Ei autoa

Yksi auto

Kaksi autoa

Kolme tai useampia autoja

%

Henkilöautoja taloudessa

N=2309

38

5

26

8

51

28

22

22

6

20

19

21

12

6

11

13

38

16

24

12

2

13

24

57

6

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Linja-autolla (N=2255)

Henkilöautolla (kyydissä) (N=2035)

Henkilöautolla (kuljettajana) (N=2157)

Polkupyörällä (N=1998)

Kävellen (N=2163)

Kulkeminen Tampereen alueella talvella Lähes päivittäin 1-2 krt/viikko 1-2 krt/kk Harvemmin En koskaan

24

4

22

42

52

34

23

26

24

23

23

21

14

9

11

16

38

16

11

10

3

13

23

14

4

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Linja-autolla (N=2236)

Henkilöautolla (kyydissä) (N=2029)

Henkilöautolla (kuljettajana) (N=2156)

Polkupyörällä (N=2138)

Kävellen (N=2165)

Kulkeminen Tampereen alueella kesällä Lähes päivittäin 1-2 krt/viikko 1-2 krt/kk Harvemmin En koskaan



Kuva 8. Pääasiallinen kulkutapa

Vastaajien liikkuminen kesällä ja talvella erosi lähinnä siten, että polkupyöräily oli selvästi yleisempää kesällä ja bussilla kulkeminen talvella (kuva 6 ja 7). Kävellen kuljettiin eniten, mutta enimmäkseen kävelijät käyttivät myös muita kulkumuotoja, kuten autoa tai bussia. Vastaajien pääasiallinen kulkutapa (kuva 8) ryhmiteltiin kuvien 6 ja 7 talvi- ja kesäkulkutavan perusteella. Auto-ryhmän vastaajat liikkuivat useimmin autolla ajaen tai kyydissä. Vastaavasti linja-auto-, pyörä- ja kävely-ryhmä käytti liik-kuessaan useimmin näitä kulkumuotoja. Kesällä pyörällä ja talvella bussilla liikkuvista muodostettiin linja-auto ja polkupyörä -ryhmä. Ryhmittelystä jätet-tiin pois ne 51 vastaajaa, jotka kertoivat liikkuvansa yhtä harvoin kaikilla kul-kumuodoilla tai jättivät vastaamatta kaikkiin kulkumuotokysymyksiin. Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksen 2012 mukaan tamperelaisista 45 % kulkee autolla (kuljettaja tai matkustajana), 17 % jouk-koliikenteellä ja 37 % kävellen ja polkupyörällä. Kyselyn kulkumuotojakauman vertailua Tampereen kaupunkiseudun ja Pir-kanmaan liikennetutkimuksen 2012 Tampereen jakaumaan hankaloittaa linja-autolla talvella ja pyörällä kesällä kulkevien osuus. Liikennetutkimuksen tiedot perustuvat syys-joulukuun liikkumiseen. Koska tällöin on yleensä vielä lume-tonta, tehtiin oletus, etteivät pyöräilijät ole vielä tällöin vaihtaneet bussiin. Vertailua varten linja-autolla ja pyörällä liikkuvien osuus laskettiin yhteen pyö-räilijöiden ja kävelijöiden kanssa, vaikka tämä kutistaa kyselyssä painottunut-ta linja-autoilijoiden osuutta ja suurentaa pyöräilijöiden osuutta (taulukko 1). Kyselyvastaajissa autoilijoiden osuus on vähäisempi sekä linja-autolla ja pol-kupyörällä kulkevien osuus suurempi kuin Tampereen väestössä. Karkeasti ot-taen kulkumuoto-osuudet ovat kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin Tampe-reen väestössä (taulukko 1). Taulukko 1. Kyselyvastaajien ja tamperelaisten kulkumuotojakaumat Raitiotiekysely

2013 Tampereen väestö

2012 * Auto (kulj.+ matk.) 41 45 Joukkoliikenne 16 17 Polkupyörä ja kä-vely 43 37

*Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 (syys-joulukuu)

41

21

17

16

5

0 10 20 30 40 50

Auto

Linja-auto ja pyörä

Polkupyörä ja kävely

N=2274

Vastaajan pääasiallinen kulkutapa

Linja-autoLinja-auto ja pp37

22

41

Polkupyörä Kävely

%



3. PISPALAN KANNAKSEN VAIHTOEHDOT

Kuva 9. Pispalan kannaksen vaihtoehtojen kannatus

Pispalan valtatien valitsi kaksi kolmannesta (68 %) vastaajista ja Paasikiven-tien yksi kolmannes (kuva 9). Eri taustaryhmien linjausvalinnoissa oli tilastolli-sesti merkitseviä eroja vain asuinpaikan suhteen (liite 2). Pispalan kannaksen alueella asuvista 84 % valitsi Pispalan valtatien paremmaksi vaihtoehdoksi. Ainoastaan Lielahden alueella Paasikiventien vaihtoehto sai vähän enemmän kannatusta (55 %) kuin Pispalan valtatie (45 %). Eniten linjausvalintaa perusteltiin raitiotiereitillä saavutettavilla kohteilla (kuva 10). Varsinkin Pispalan valtatien kannattajat korostivat saavutettavia kohde-alueita. Sen sijaan Paasikiventien valinneet painottivat eniten matkan nopeut-ta. Toiseksi tärkeimpänä valintaperusteena pidettiin raitiotie- ja bussilinjojen muodostaman kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuutta. Vasta kolmannelle si-jalle jäi oman liikkumisen kannalta paras vaihtoehto. Tärkeänä pidettiin myös matkan luontevan suoraviivaista etenemistä.

68

32

0 20 40 60 80

Pispalan valtatie

Paasikiventie

%

Parempi raitiotielinjaus - Pispalan kannas

N=2238



Kuva 10. Pispalan valtatietien ja Paasikiventien vaihtoehdon valinneiden tärkeimmät valintaperusteet

Kuva 11. Pispalan kannaksen linjausvalinnan vapaamuotoiset kommentit

68

46

35

30

29

26

18

14

10

11

78

48

39

24

14

32

15

9

13

12

50

42

27

44

60

15

24

27

4

8

0 20 40 60 80 100

Raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet

Raitiotie- ja bussilinjat muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden

Oman liikkumisen kannalta paras vaihtoehto

Matkan eteneminen luontevan suoraviivaista

Joukkoliikennematkan nopeus

Raitiotien näkyvyys kaupunkikuvassa

Katutilan kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella

Maankäytön kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella

Investointikustannukset

Muu

%

Tärkeimmät valintaperusteet - Pispalan kannas

Kaikki vastaajat, N=2240

Pispalan valtatien vaihtoehto,n=1501Paasikiventien vaihtoehto,N=696

88

18

16

4

14

7

2

4

7

1

4

4

3

10

7

14

5

8

6

1

1

2

1

10

1

11

1

4

1

3

0 20 40 60 80 100

Potentiaaliset käyttäjät - enemmän asukkaita ja työpaikkoja

Saavutettavat kohteet(Pyynikintori, Tipotien terv. asema, Santalahti)

Turismi; Pispala, Särkänniemi

En kannata raitiotietä

Autoliikenne Paasikiventielle, vähemmän Pispalaan

Matkan nopeus ja suoraviivaisuus

Ratikka aiheuttaisi häiriötä ahtaassa Pispalassa

Raitiotie- ja bussilinjat tukevat toisiaan

Raitiotien laajennettavuus


Reittimuutosehdotus

Riippumattomuus rantaväylän tunneliratkaisuista

Pysäkkien määrä

Muu

Lkm

Vapaamuotoisten kommenttien aihepiirit - Pispalan kannas

Pispalan valtatien vaihtoehto, N=175

Paasikiventien vaihtoehto, N=54

Kommentti ilman linjausvalintaa, N=22

N=248, kommentteja 258



Vapaamuotoisten kommenttien kirjoittajat toivat korostetusti esille sitä, että Pispalan reitin varrella on huomattavasti enemmän raitiotien potentiaalisia käyttäjiä, asukkaita ja työpaikkoja (kuva 11). Korkeuseron vuoksi Paasikiven-tien vaihtoehdon ei koeta palvelevan Pispalan asutusta.

"Paasikiventien linjaus palvelisi vain Lielahden/Lentävänniemen asukkaita. Pispalan linjaus palvelee paljon enemmän ihmisiä. Ratikka on kuitenkin kaikkien käyttäjien etu." "Paasikiventien varressa ei ole mitään, Pispalan valtatien varressa on. 500m raja ei ota huomioon korkeuseroja Pispalassa." "Reitti palvelee moninkertaisesti suurempaa määrää asukkaita kuin 'rantareitti', siksi sen tuottama matkustusnopeuden lisäämispotenti-aali on suurin (asukaslaskelmassa esitetty 500 m etäisyys linjaukses-ta on harhaanjohtava kriteeri sillä tosiasiassa rantareitti on huonosti saavutettavissa Hyhkystä ja Pispalasta)" "Pispalan valtatie on asuntokatu. Siellä olisi välttämätöntä päästä saasteettomampiin ja meluttomampiin vaihtoehtoihin. " "Jos yhteyttä Pispalaan ei rakenneta heti alussa, ei sitä rakenneta koskaan; Paasikiventie ei palvele Pispalaa juuri mitenkään."

Saavutettavista kohteista vapaamuotoisissa teksteissä mainittiin Pyynikintori ja Tipotien terveysasema Pispalan reitiltä sekä Santalahden tuleva asuinalue Paasikiventien varresta. Raitiotie koettiin eduksi turisteillekin; toisaalta Pispa-lan kulttuurimaisemassa, toisaalta Särkänniemen kävijöille.

"Ratikka on aika näppärä juttu turistillekin!" "Matka kulttuurimaiseman halki, vähän kuin 3 ratikka Helsingissä, yli Pispalan harjun." "Maisemaraitiotie" "Särkänniemeen pääsy on eduksi turismille." "Särkänniemeen on turistiliikennettä vain osan vuotta."

Muutama kommentoijista vastasi vain vapaamuotoisiin kohtiin, ettei halua rai-tiotietä.

"Ei tarvita koko raitsikkatouhua vielä ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen!!! Tampere EI ole suurkaupunki, bussilinjat vaan toimiviksi ja busseja tarpeeksi, se riittää!"

Osa halusi erotella Pispalan kannaksen liikenteen siten, että Pispalan valtatiel-lä kulkisi lähinnä ratikka ja kevyt liikenne, ja autoilu painottuisi Paasikiventiel-le. Tällöin bussi- ja autoliikenteen haitat vähenisivät Pispalassa ja Paasikiven-tie toimisi autoiluväylänä.

"Bussijyrinän poistuminen, ekologiset arvot." "Pienempi haitta liikenteelle. Paasikiventietä ei saa tukkia raitiovau-nuilla." "Paasikiventie voidaan pyhittää Lielahti/Ylöjärvi/Nokia - keskusta vä-liselle ajoneuvoliikenteelle paremmin."

Osa puolestaan ennakoi ratikan häiritsevän liikennettä ja asukkaita ahtaalla Pispalan valtatiellä, jonka vuoksi raitiotie pitäisi sijoittaa Paasikiventielle.

"Pispalan valtatie on jo riittävään ahdas ilman ratikkaa. Bussit toimii siellä ok:sti."

Pispalan vaihtoehtoa perusteltiin myös riippumattomuudella Rantaväylän tun-neliratkaisusta. Lisäksi kommenteissa kerrottiin mm. reittimuutosehdotuksia. Kaikki kommentit löytyvät liitteestä 4.



4. KESKUSTAN ITÄPUOLEN VAIHTOEHDOT

Kuva 12. Keskustan itäpuolen vaihtoehtojen paremmuus

Pääosa (58 %) vastaajista kannatti Itsenäisyydenkadun vaihtoehtoa (kuva 12). Eri taustaryhmien linjausvalinnoissa oli tilastollisesti merkitseviä eroja vain ikäryhmien välillä (liite 2). Vanhemmat ikäluokat (61–63 %) kannattivat enemmän Itsenäisyydenkatua kuin alle 30-vuotiaat (47 %). Raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet korostuivat myös keskustan itäosassa, varsinkin Kalevantien kannattajilla (kuva 13). Molempia vaihtoehto-ja perusteltiin paljon omalla liikkumisella sekä raitiotie- ja bussilinjojen koko-naisuudella. Itsenäisyyden katua pidettiin parempana matkan suoraviivaisen etenemisen ja joukkoliikennematkan nopeuden vuoksi. Sen koettiin myös an-tavan raitiotielle enemmän näkyvyyttä kaupunkikuvassa.

58

42

0 20 40 60 80

Itsenäisyydenkatu

Kalevantie

%

Parempi raitiotielinjaus - Keskustan itäosa

N=2241



Kuva 13. Keskustan itäpuolen vaihtoehdon valinnassa tärkeää

Kuva 14. Keskustan itäosan linjausvalinnan vapaamuotoiset kommentit

75

46

44

40

31

31

19

12

5

11

69

51

41

63

45

38

18

5

3

11

85

39

50

7

11

21

22

21

8

10

0 20 40 60 80 100








Maankäytön kehittämismahdollisuudet linjauksenvarrella


Muu

%

Tärkeimmät valintaperusteet - Keskustan itäosa


Itsenäisyydenkadunvaihtoehto, N=1282Kalevantien vaihtoehto,N=908

66

16

16

16

8

1

2

5

3

5

8

6

38

4

2

9

5

6

7

2

12

3

2

1

1

9

5

1

0 20 40 60 80

Rautatieaseman saavutettavuus

Saavutettavat kohteet(Yliopisto, Keskusareena, Tampere-talo)


Hämeenkadusta joukkoliikennekatu

Potentiaaliset käyttäjämäärät


Bussireitti puuttuu väliltä yliopisto - linja-autoasema

Maankäytön ja katutilan kehittämismahdollisuudet

Muita tärkeitä kohteita


Reittimuutosehdotus


Muu

%

Vapaamuotoisten kommenttien aihepiirit - Keskustan itäosa

Itsenäisyydenkadunvaihtoehto, N=137

Kalevantien vaihtoehto,N=90

Kommentti ilmanlinjausvalintaa, N=22




Vapaamuotoisissa kommenteissa korostettiin rautatieaseman merkitystä Itse-näisyydenkadun perusteluna (kuva 14 ja liite 4). Rautatieasemaa pidettiin tär-keämpänä kuin harvemmin tarvittavaa Tampere-taloa tai keskusareenaa.

"Rautatieasemalle pääsy on tärkeämpää kuin "keskusareenan" tai Tampere-talon tavoittaminen ratikalla. Niitä ei tarvitse yhtä usein." "Rautatieasema on kohde, johon mennään isojen laukkujen kanssa. Olisi pöhköä, jos sinne pitäisi kävellä." "Rautatieaseman hyvä saavutettavuus on keskeisen tärkeä seikka reittilinjauksessa."

Kalevantien kannattajat taas korostivat, että ratikalla on tärkeää päästä yli-opistolle, keskusareenalle ja Tampere-talolle. Itsenäisyydenkatua taas perus-teltiin Tammelantorilla ja "arkipäivän kohteilla".

"Eiköhän suuri osa Ratikan haluajista opiskele Yliopistolla?" "Kalevantien vaihtoehto kattaa yliopiston, alueen työpaikat, Tampe-re-talon ja tulevan keskusarenan." "Itsenäisyydenkadulta on helppo ja lyhyt matka yliopistolle, tampere-taloon ja muihin mutkan kautta tavoitettaviin paikkoihin." "Palvelee paremmin eri alueita (Tammela, Yliopisto)." "Valtaosa kuntalaisten asiointimatkoista suuntautuu pääkadun varrel-le."

Itsenäisyydenkatua perusteltiin luontevalla suoralla ensimmäisen vaiheen pää-reitillä, joka tekisi Hämeenkadusta joukkoliikennekadun.

"Raitiovaunun on luonnollisempaa kulkea Itsenäisyydenkatua, joka toimii yhtenä keskustan pääväylistä." "Henkilöautoliikenteen vähentäminen Hämeenkadulla/ keskustassa." "Kunnon viheryhteys Itsenäisyydenkadun pysäkiltä Tullin läpi Yliopis-tolle ja Keskusareenalle riittää. Ei mitään sakkolenkkejä keskustan ja Kalevan välille!" "Suoraviivaisuus, ei ratikalla ole järkeä kierrellä joka kuppilan nurkil-la, toki tuo toinenkin linja pitää joskus tehdä."

Kalevantietä perusteltiin myös bussireitin puuttumisella yliopiston ja linja-autoaseman väliltä sekä keskustan laajentamisella.

"Bussilla ei pääse Kalevanpuistotieltä Hatanpään valtatielle." "Ehdottomasti Kalevantie. Itsenäisyydenkadulla kulkee jo nyt erittäin paljon busseja, Kalevantiellä ei juurikaan." "Keskustan painopistettä pois pelkästään Hämeenkadun varrelta."



5. KALEVAN VAIHTOEHDOT

Kuva 15. Kalevan vaihtoehtojen paremmuus

Kalevassa eniten kannatusta sai Teiskontien ja Kissanmaankadun vaihtoehto (kuva 15). Teiskontien vaihtoehtoja piti parempana 60 % ja Sammonkatua 40 % vastaajista. Eri taustaryhmien linjausvalinnoissa oli seuraavia tilastollisesti merkitseviä eroja (liite 2):

Raitiotielinjauksen länsipäässä asuvat kannattivat enemmän Teiskontietä ja Kalevassa ja sen eteläpuolella asuvat Sammonkatua. Hervantalaisista 51 % kannatti Sammonkatua. Hervannan ja Kalevan välissä asuvista 47 % ja Ka-levassa asuvista 45 % piti parhaana Sammonkatua.

Autoilijat ja autolliset taloudet pitivät Teiskontietä ja Kissanmaankatua pa-rempana, kun taas pyöräilijät ja kävelijät sekä autottomat taloudet kannat-tivat enemmän Sammonkatua. Erityisesti useamman auton taloudet kan-nattivat Teiskontien+ Kissanmaankadun vaihtoehtoa.

Nuoremmat ikäryhmät kannattivat enemmän Sammonkatua kuin vanhem-mat ikäluokat.

Miehet (46 %) kannattivat enemmän Sammonkatua kuin naiset (32 %). Yksin ja pariskuntana asuvat kannattivat enemmän Sammonkatua ja lapsi-

perheelliset Teiskontietä ja Kissanmaankatua.

40

44

16

0 20 40 60

Sammonkatu

Teiskontie + Kissanmaankatu

Teiskontie + Tekunkatu +Kissanmaankatu

%

Paras raitiotielinjaus - Kaleva

N=2265



Kuva 16. Kalevan vaihtoehdon valinnassa tärkeää

Raitiotiellä saavutettavat kohteet nousivat selvästi tärkeimmäksi linjauksen valintaperusteeksi Teiskontien vaihtoehtoja kannattaneilla (kuva 16). Sam-monkatua parempana vaihtoehtona pitävillä taas korostui matkan luontevan suoraviivainen eteneminen ja nopeus. He perustelivat valintaa myös investoin-tikustannuksilla, jotka ovat Sammonkadulla selvästi alhaisemmat. Vapaamuotoisissa vastauksissa mainittiin tärkeinä kohteina raitiotielle useim-min TAYS, TAMK ja jäähalli, joilla saataisiin suuret potentiaaliset käyttäjämää-rät (kuva 17 ja liite 4). Suurempi osa kannatti Teiskontietä ilman Tekunkadun lenkkiä. Sammonkadullakin mainittiin potentiaalinen käyttäjämäärä suureksi, koska alueella on paljon asukkaita ja uusi kaavoitettu asuinalue.

"TAYSin ja TAMKin saavutettavuus erittäin tärkeää!" "Suuret käyttäjämäärät hallille, Tamkille ja TAYSille tukevat linjava-lintaa. Ylimääräinen mutka hyödytön." "Saavutettavat palvelut (Tays, Hakametsän monitoimihalli, Tays alu-een opetusterveysasema, Tamk, Yliopiston lääketiede+terveystiede, päiväkoteja matkalla yms.)" "Sammonkadulla tilaa ratikalle. Tiivis asukaspohja." "Kalevanrinteen alue tuo asukkaita lisää."

Sammonkatua perusteltiin erityisesti reitin nopeudella ja suoraviivaisuudella. Sammonkadusta koettiin muodostuvan raitiotien toimiva päärunko, jota voi-daan myöhemmin laajentaa Teiskontietä TAYSiin ja itä-Tampereelle.

"Ensimmäisen runkolinjan oltava mahdollisimman suora, nopea ja selkeä." "Raitiotien pitäisi alkuun muodostaa "selkäranka" jota voi laajentaa tulevaisuudessa eikä yrittää kiertää kaikkia paikkoja." "Laajennetaan myöhemmin Teiskontietä pitkin itä-Tampereelle." "Teiskontie toteutettaneen joka tapauksessa seuraavaksi. Sammon-kadun linjaus toimii sen kanssa parhaiten - muuten meille jää joko hidas linjaus tai turhat kiskot Kissanmaankadulle." "Taysin linja pitää saada nopeasti, mutta on fiksumpaa tehdä ne eril-leen."

67

43

42

42

40

18

17

16

15

10

38

69

47

41

69

24

22

20

29

10

88

31

41

42

22

14

12

12

7

9

84

12

38

46

19

16

18

15

2

10

0 20 40 60 80 100








Maankäytön kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella


Muu

%

Tärkeimmät valintaperusteet - Kaleva


Sammonkadun vaihtoehto,N=878Teiskontie + Kissanmaank.VE, N=961Teiskont. + Tekunk. +Kissanmaank. VE, N=348



Kuva 17. Keskustan itäosan linjausvalinnan vapaamuotoiset kommentit

Molempia vaihtoehtoja perusteltiin sillä, että raitiotie toisi vaihtoehdon henki-löautoliikenteelle.

"Taysin ja jäähallin suuret, lähialueilta sekä käyttäjiä rasittavat pysä-köintiongelmat helpottuisivat huomattavasti." "Ruuhkien vähentäminen teiskontiellä." "Raitiotien on oltava kilpailukykyinen autoliikenteeseen nähden, ja se ei toteudu jos raitotie mutkittelee ympäri kaupunkia."

Teiskontien vaihtoehtoja perusteltiin myös sillä, että Hervannasta tarvitaan suora yhteys TAYSiin ja TAMKiin.

"Taysiin pitää päästä molemmista suunnista." "Korkeakoulujen välisen reitin luominen, TTY-TAMK. lähivuosina lii-kuntapalvelut näissä korkeakoluissa (+TaY) yhdistyvät ja ratikka on oiva tapa siirtyä kampukselta toiselle harrastamaan liikuntaa."

9

7

24

25

8

1

5

2

4

2

7

36

23

4

4

1

2

6

2

5

2

2

17

10

1

3

1

2

2

1

2

3

2

1

8

3

3

2

0 20 40 60 80

Saavutettavat kohteet (TAYS, TAMK, jäähalli)

Potentiaaliset käyttäjämäärät


Toisessa vaiheessa linja TAYSin kautta/Laajennettavuus Linnainmaalle



Reittimuutosehdotus

Vaihtoehto henkilöautoliikenteelle


Yhteys Hervanta-Kissanmaa (TAYS/TAMK/TTY)

Maankäytön ja katutilan kehittämismahdollisuudet

Sammonkadun pysäkkien määrä

Muu

Lkm

Vapaamuotoisten kommenttien aihepiirit - Kaleva

Sammonkadun vaihtoehto, N=84

Teiskontie + Kissanmaank. VE, N=81

Teiskont. + Tekunk. + Kissanmaank.VE, N=35

Kommentti ilman linjausvalintaa,N=19




6. RAITIOTIEN KÄYTTÖ JA KOKONAISNÄKEMYS

Kuva18. Arvio raitiotien käytöstä

Pääosa (61 %) vastaajista arvioi käyttävänsä raitiotietä säännöllisesti ja kol-mannes silloin tällöin. Eri taustaryhmien arvioissa oli seuraavia tilastollisesti merkitseviä eroja (liite 2):

Säännöllisimmin raitiotietä arvioi käyttävänsä Hervannan (74 %), Pispalan (73 %), Kalevan (71 %) ja Lielahden (70 %) alueen asukkaat. Epäsäännöl-lisemmin raitiotietä käyttäisivät muualla Tampereella ja sen ulkopuolella asuvat.

Bussilla tai pyörällä kulkevista valtaosa (79 %) arvioi käyttävänsä raitiotietä säännöllisesti. Vajaa puolet (48 %) autoilijoista ennakoi säännöllistä käyt-töä.

Autottomat (72 %) arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisemmin kuin yhden (57 %) ja kahden tai useamman auton taloudet (45 %).

Alle 30-vuotiaat arvioivat käyttävänsä raitotietä säännöllisemmin kuin sitä vanhemmat.

Naiset (64 %) arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisemmin kuin miehet (59 %).

Yksin asuvat (67 %) arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisemmin kuin lapsiperheelliset (60 %) ja pariskuntana asuvat (57 %).

Valtaosa (86 %) vastaajista suhtautui myönteisesti raitiotiehen (kuva 19). Kymmenesosalla näkemys oli kielteinen. Keskimäärin vastaajien näkemys osui vaihtoehtoon: raitiotien edut ovat selvästi suuremmat kuin sen vaatimat kus-tannukset. Kokonaisnäkemyksen keskiarvo oli 1,8, kun asteikon kielteisin nä-kemys sai arvon -3 ja myönteisin 3. Eri taustaryhmien näkemyksissä oli seu-raavia tilastollisesti merkitseviä eroja (liite 3):

Raitiotiehen suhtaudutaan linjauksen varrella myönteisesti (1,8–1,9). Vähi-ten myönteisiä olivat asukkaat Hervannan ja Kalevan välillä alueella E (1,6) ja muualla Tampereella asuvat (1,4).

Pyöräilevät ja kävelevät (2,1) ovat jopa vähän myönteisempiä kuin bussilla kulkevat (2,0).

Polkupyöräilijät ovat myönteisimpiä (2,1) ja autoilijat kielteisimpiä (1,5). Kokonaisnäkemys raitiotiehen on yhteydessä talouden autojen määrään.

Autottomat ovat myönteisimpiä (2,1) ja kahden tai useamman auton talou-det kielteisimpiä (1,4).

Alle 50-vuotiaat (ka=1,9) suhtautuvat raitiotiehen myönteisemmin kuin yli 50-vuotiaat (ka=1,4).

Yksinasuvat (2,0) ja lapsiperheelliset (1,9) suhtautuvat raitiotiehen myön-teisemmin kuin pariskuntana asuvat (1,7).

61

32

5

2

0 20 40 60 80

Säännöllisesti

Silloin tällöin

Harvemmin

En koskaan

%

Arvio raitiotien käytöstä (N=2306)



Kuva19. Kokonaisnäkemys raitiotiestä

Erikseen tarkasteltiin auton omistusta ja ratikan mahdollista käyttöä. Auton-omistajia, jotka arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisesti, oli 801. Heistä suurempi osa oli lapsiperheellisiä (38 %), kulki autolla (52 %) ja asui Pispalas-sa (20 %) kuin kaikista vastaajista (vastaavasti 26 %, 41 % ja 15 %.) Autottomia, jotka arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisesti, oli 602. Heis-tä pääosa (60 %) asui yksin ja oli alle 31-vuotiaita (60 %), kun kaikista vas-taajista yksin asui vain 32 % ja alle 31-vuotiaita oli 41 %. Heistä suurempi osa asui Kalevassa (25 %), keskustassa (20 %) tai Hervannassa (20 %) kuin koko vastaajajoukosta (19 %, 16 %, 13 %). Heistä 35 % liikkui pääasiassa linja-autolla, kun kaikista vastaajista vain 16 %. Autottomat raitiotien sään-nöllistä käyttöä ennakoivat painottivat linjausvalinnoissaan enemmän Pispalan valtatietä (72 %) ja Sammonkatua (47 %). Heistä 97 % suhtautui hankkee-seen myönteisesti. Vastaajien joukossa oli 65 autotonta lapsiperheellistä, jotka käyttäisivät raitio-tietä säännöllisesti. Heitä asui enemmän Kalevan (28 %) ja Pispalan alueil-la(22 %) kuin koko vastaajajoukko (vastaavasti 19 %, 15 %). Pääosa (66 %) oli 31–50 -vuotiaita (38 % kaikissa). He kannattivat koko vastaajajoukko vah-vemmin Pispalan valtatietä (72 %), Itsenäisyydenkatua (66 %) ja Sammonka-tua (44 %). Heistä 74 % piti raitiotietä tärkeänä ja tarpeellisena ja kaikki suh-tautuivat hankkeeseen myönteisesti. Eniten autolla liikkuvista vastaajista kaksi kolmasosaa (66 %) oli miehiä. Kos-ka miehet käyttävät yleensä vähemmän joukkoliikennettä kuin naiset, tarkas-teltiin erikseen niiden 804 miehen vastauksia, jotka käyttäisivät raitiotietä säännöllisesti. Heissä oli enemmän alle 31-vuotiaita (46 %), yksin asuvia (40 %) ja Hervannassa asuvia (19 %) sekä vähemmän (37 %) autoilijoita kuin kaikissa vastaajissa (vastaavasti 41 %, 32 % ja 13 % sekä 41 %). Säännölli-sesti raitiotietä käyttäviksi ilmoittautuneet miehet painottivat linjausvalinnois-saan enemmän Pispalan valtatietä (71 %), Itsenäisyydenkatua (63 %) ja Sammonkatua (51 %). Heistä 65 % piti raitiotietä tärkeänä ja tarpeellisena ja 97 % suhtautui hankkeeseen myönteisesti.

47

23

16

4

2

4

4

0 20 40 60

Raitiotie on tärkeä ja tarpeellinen

Raitiotien edut ovat selvästi suuremmat kuin senvaatimat kustannukset.

Vaikka raitiotiehen liittyy kielteisiäkin puolia,löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä.

Raitiotiessä on yhtä paljon myönteisiä jakielteisiä puolia. En osaa ottaa kantaa asiaan.

Vaikka raitiotiehen liittyy myönteisiäkin puolia,löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä.

Raitiotien kustannukset ovat selvästi suuremmatkuin sen edut.

Raitiotie on turha ja kallis.

%

Kokonaisnäkemys hankkeesta

N=2310



7. YHTEENVETO

Tampereen kaupunkiraitiotien nettikyselyyn saatiin maaliskuussa parin viikon aikana 2 325 vastausta. Suuri vastausten määrä kertoo hankkeen kiinnosta-vuudesta. Se antaa myös hyvät mahdollisuudet näkemysten tarkasteluun taustaryhmittäin. Vastaajissa olivat aliedustettuina teini-ikäiset ja eläkeikäiset. Miehet vastasivat aktiivisemmin kuin naiset kaikissa ikäluokissa, vaikka yleensä joukkoliikenteen käyttäjissä on vähemmän työikäisiä miehiä. Raitiotie vaikuttaisi kiinnostavan miehiä bussiliikennettä enemmän. Aktiivisimmin vastasivat niiden alueiden edustajat, joilla oli vielä linjausvaihtoehtoja. Myös Hervannasta saatiin paljon vastauksia. Autottomien ja bussinkäyttäjien osuus vastaajista oli suurempi kuin Tampe-reella. Vastaajat eivät siis edusta kattavasti kaupunkilaisia. Sen sijaan he edustavat hyvin raitotien mahdollisia käyttäjiä. Pääosa vastaajista (61 %) ar-veli, että käyttäisi raitiotietä säännöllisesti, ja kolmannes silloin tällöin. Vastaajien enemmistö piti parhaana seuraavia vaihtoehtoja:

Pispalan valtatie (68 %) Itsenäisyydenkatu (58 %) Teiskontie+ Kissanmaankatu (44 %).

Pispalan kannas Pispalan valtatie (68 %) Paasikiventie (32 %) + Enemmän asukkaita ja työpaikkoja;

enemmän käyttäjiä + Santalahden tuleva asuinalue

+ Pyynikintori, Tipotien terveysasema + Matkan nopeus ja suoraviivainen eteneminen

+ Turismi; Pispalan kulttuurimaisema + Turismi; Särkänniemi + Autoliikenteen haitat vähenevät

Pispalassa, kun Paasikiventiestä au-toiluväylä

+ Raitiotie ei häiritse asukkaita ja lii-kennettä ahtaalla Pispalan valta-tiellä

+ Riippumattomuus tunneliratkaisusta

Pispalan asukkaat (84 %) Lielahden asukkaat (55 %) Ainoastaan Lielahden alueella Paasikiventie sai enemmän kannatusta (55 %) kuin Pispalan valtatie (45 %). Erityisesti Pispalassa asuvat (84 %) valitsivat Pispalan valtatien paremmaksi vaihtoehdoksi. Muiden kuin asuinpaikan suh-teen Pispalan kannaksen vastauksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Vastaajat perustelivat linjausvalintaansa eniten raitiotiereitillä saavutettavilla kohteilla. Pispalan valtatien kannattajat korostivat sitä, että Pispalan reitin varrella on huomattavasti enemmän raitiotien potentiaalisia käyttäjiä, asukkai-ta ja työpaikkoja. Korkeuseron vuoksi Paasikiventien vaihtoehdon ei koeta palvelevan Pispalan asutusta. Saavutettavista kohteista mainittiin erityisesti Pyynikintori ja Tipotien terveysasema Pispalan reitiltä sekä Santalahden tuleva asuinalue Paasikiventien varresta. Raitiotie koettiin eduksi turisteillekin; toi-saalta Pispalan kulttuurimaisemassa, toisaalta Särkänniemen kävijöille. Pispalan vaihtoehtoa perusteltiin myös liikenteen jakamisella siten, että Pispa-lan valtatiellä kulkisi lähinnä ratikka ja kevyt liikenne, ja läpikulkuautoilu oh-jattaisiin Paasikiventielle. Tällöin bussi- ja autoliikenteen haitat vähenisivät Pispalassa ja Paasikiventie toimisi sujuvana autoiluväylänä. Pispalan vaihtoeh-toa perusteltiin myös riippumattomuudella Rantaväylän tunneliratkaisusta.



Paasikiventien kannattajat painottivat eniten matkan nopeutta. Raitiotietä ha-luttiin sijoittaa Paasikiventielle myös siksi, ettei raitiotie häiritsisi liikennettä ja asukkaita ahtaalla Pispalan valtatiellä. Raitiotien nähtiin tuovan Paasikiventiel-le myös maankäytön kehittämismahdollisuuksia. Keskustan itäosa Itsenäisyydenkatu (58 %) Kalevantie (42 %) + Rautatieasema,Tammelantori + Palvelee sekä Tammelan että yli-

opiston alueen

+ Yliopisto, keskusareena, Tampere-talo

+ Luontevan suora raitiotien ensim-mäinen pääreitti

+ Korvaa yliopiston ja linja-autoaseman väliltä nykyisin puut-tuvan bussireitin

+ Hämeenkadusta joukkoliikennekatu + Maankäytön kehittämismahdolli-suudet (keskustan laajentaminen Hämeenkadulta)

Yli 30-vuotiaat (61–63 %) Alle 30-vuotiaat (47 %) Keskustan itäosassa vanhemmat ikäluokat kannattivat enemmän Itsenäisyy-denkatua kuin alle 30-vuotiaat. Ilmeisesti tässä vaikuttaa yliopiston sijainti Kalevantien varrella. Linjausvalinnan perusteluissa korostuivat raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet. Kalevantien kannattajat korostivat, että ratikalla on tärkeä pääs-tä yliopistolle, keskusareenalle ja Tampere-talolle. Itsenäisyydenkatua taas perusteltiin rautatieasemalla, Tammelantorilla ja "arkipäivän kohteilla". Heidän mielestään opiskelijoilla on lyhyt kävelymatka Itsenäisyyden kadulta yliopistol-le, mutta rautatieasemalle mennään matkatavaroiden kanssa ja silloin pitää päästä lähelle. Itsenäisyydenkadun vaihtoehto nähtiin raitiotien luontevaksi ensimmäisen vai-heen pääreitiksi, joka tekisi Hämeenkadusta joukkoliikennekadun. Valtaosan kuntalaisten asiointimatkoista koettiin suuntautuvan pääkadun varrelle. Kalevantien perusteluissa taas tuotiin esille, että raitiotie paikkaisi yliopiston ja linja-autoaseman väliltä puuttuvaa bussireittiä. Kalevantien vaihtoehto auttaisi laajentamaan keskustaa myös kauemmas Hämeenkadulta. Kaleva Sammonkatu (40 %) Teiskontie + Kissanmaankatu (44 %)

Teiskontie + Tekunkatu + Kissanmaankatu (16 %)

+ Tiivis asuinalue, Kalevanrin-teen uudet asukkaat

+ TAYS, TAMK, Hakametsän jäähalli + tärkeä työ- ja opiskelupaikka-alue

+ Matkan luontevan suoraviivai-nen eteneminen ja nopeus

+ Yhteys Hervannan yliopistolta Kaupin kampukselle

+ Raitiotien toimiva päärunko + Laajennettavuus TAYSiin ja

itä-Tampereelle

+ Kilpailukykyinen autoliiken-teelle

+ TAYSin ja jäähallin pysäköintiongelmien helpottuminen

Hervanta 51 % Lielahti 50 % + 25 % Autottomat taloudet Useamman auton taloudet Pyöräilijät ja kävelijät Autoilijat Nuoremmat ikäryhmät Vanhemmat ikäryhmät Miehet Naiset Yksin asuvat Lapsiperheelliset



Raitiotielinjauksen länsipäässä asuvat kannattivat enemmän Teiskontietä, kun taas Kalevassa ja sen eteläpuolella asuvat Sammonkatua. Sammonkatua piti-vät parhaimpana pyöräilijät ja kävelijät, autottomat taloudet, nuoremmat ikä-ryhmät, miehet sekä yksin ja pariskuntana asuvat. Raitiotiellä saavutettavat kohteet, TAYS, TAMK ja Hakametsän jäähalli, nousi-vat selvästi tärkeimmäksi linjauksen valintaperusteeksi Teiskontien vaihtoeh-toja kannattaneilla. Suurempi osa kannatti Teiskontietä ilman Tekunkadun lenkkiä. Teiskontien vaihtoehdoilla saataisiin suora yhteys Hervannan yliopis-tolta Kaupin kampukselle. Sammonkatua parempana vaihtoehtona pitävillä taas korostui matkan luonte-van suoraviivainen eteneminen ja nopeus. Sammonkadusta koettiin muodos-tuvan raitiotien toimiva päärunko, jota voidaan toisessa vaiheessa laajentaa Teiskontietä TAYSiin ja itä-Tampereelle. Raitiotien käyttö Säännöllisimmin raitiotietä arvioi käyttävänsä Hervannan, Pispalan, Kalevan ja Lielahden alueen asukkaat. Bussilla tai pyörällä kulkevat, autottomat, nuo-remmat, yksin asuvat ja naiset arvioivat käyttävänsä raitiotietä säännöllisem-min kuin muut. Säännöllisesti raitiotietä käyttävistä autonomistajissa painottui lapsiperheiden, autoilijoiden ja Pispalassa asuvien osuus. Säännöllisesti raitiotietä käyttävissä autottomissa taas oli enemmän nuoria, yksin asuvia ja linja-auton käyttäjiä, jotka asuivat Kalevassa, keskustassa tai Hervannassa. Raitiotietä säännöllisesti käyttävissä miehissä oli enemmän yksin asuvia, alle 31-vuotiaita ja hervantalaisia sekä vähemmän autoilijoita. Säännöllisesti rai-tiotietä käyttäviksi ilmoittautuneet miehet painottivat linjausvalinnoissaan enemmän Pispalan valtatietä (71 %), Itsenäisyydenkatua (63 %) ja Sammon-katua (51 %). Valtaosa (86 %) vastaajista suhtautui raitiotiehen myönteisesti. Kymmenesosa oli kielteisiä. Keskimäärin vastaajien näkemyksenä oli, että raitiotien edut ovat selvästi suuremmat kuin sen vaatimat kustannukset. Myönteisimmin raitiotie-hen suhtautuivat linjauksen varrella asuvat, pyöräilijät ja kävelijät, autotto-mat, alle 50-vuotiaat sekä yksin asuvat ja lapsiperheelliset.

20

LIITE 1. KYSELYLOMAKE

Tampereen kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi Kysely raitiotien linjausvaihtoehdoista Alustavassa yleissuunnitelmassa raitiotiereitille jäi vaihtoehtoisia linjauksia kolmeen kohtaan:

Kaleva; Sammonkatu vai Teiskontie ja Kissanmaankatu Keskustan itäosa; Itsenäisyydenkatu vai Kalevantie Pispalan kannas; Paasikiventie vai Pispalan valtatie.

Tänä keväänä päätetään raitiotien lopullinen linjaus Pispalan kannaksella. Keskustan itäosissa ja Kalevassa reitin valinta ei poissulje vaihtoehtoisen reitin toteutumista myöhemmin raitiotie-verkkoa laajennettaessa. Vaihtoehtokartoissa esitetyt pysäkkien sijainnit ovat alustavia.

21

RAITIOTIELINJAUSTEN VAIHTOEHDOT PISPALAN KANNAS 1. Verratkaa seuraavia raitiotie-

linjausten vaihtoehtoja. Kumpi niistä on mielestänne parem-pi?

Pispalan valtatie

Paasikiventie

Enqvistinkadun ja Hämeenkadun väli Alustavan yleissuunnitelman Pispalan valtatie Paasikiventie

Linjauksen pituus 5 240 m 5 150 m Matka-aika 15:40 min 12:10 min Pysäkkien määrä 9 pysäkkiparia 7 pysäkkiparia Investointikustannusten arvio n. 33,3 milj. € n. 34,4 milj. €

Asukkaita v. 2013 (500 m linjasta) 23 379 21 655 Työpaikkoja v. 2010 (500 m linjasta) 16 138 16 037

Tärkeitä kohteita linjan varrella Tipotien terveysasema, Pyynikintori

Tipotien terveysasema, Särkänniemi

2. Mitä asioita piditte tärkeimpinä vaihtoehdon valinnassa? (mahdollista valita useita) Oman liikkumisen kannalta paras vaihtoehto Raitiotie- ja bussilinjat muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden Raitiotiellä saavutettavat kohteet ja kohdealueet Matkan eteneminen luontevan suoraviivaista Joukkoliikennematkan nopeus Raitiotien näkyvyys kaupunkikuvassa Maankäytön kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella Katutilan kehittämismahdollisuudet linjauksen varrella Investointikustannukset Muu, mikä? ___________________________

22

KESKUSTAN ITÄOSA 3. Verratkaa seuraavia raitio-

tielinjausten vaihtoehtoja. Kumpi niistä on mielestänne parempi?

Itsenäisyydenkatu

Kalevantie

Koskipuiston ja Kalevan väli Alustavan yleissuunnitelman

Itsenäisyydenkatu Kalevantie

Linjauksen pituus 1 220 m 1 720 m Matka-aika 5:10 min 6:20 min Pysäkkien määrä 4 pysäkkiparia 4 pysäkkiparia Investointikustannus n. 10,6 milj. € n. 10,2 milj. € Asukkaita v. 2013 (500 m linjasta) 14 539 13 352 Työpaikkoja v. 2010 (500 m linjasta) 23 448 25 184

Tärkeitä kohteita linjan varrella Rautatieasema, Tammelantori,

Tammelan stadion Linja-autoasema, Tampereen

yliopisto, Tampere-talo, suunniteltu Keskusareena


23

KALEVA 5. Verratkaa seuraavia rai-

tiotielinjausten vaihtoehto-ja. Mikä niistä on mieles-tänne paras?

Sammonkatu

Teiskontie +´Kissanmaankatu

Teiskontie + Te-kunkatu + Kissan-maankatu

Kalevan puistotien ja Sarvijaakonkadun väli Alustavan yleissuunnitelman

Sammonkatu Teiskontie + Kissanmaankatu

Teiskontie + Tekunkatu +

Kissanmaankatu

Linjauksen pituus 1 790 m 2 840 m 3 190 m Matka-aika 5:30 min 9:50 min 10:20 min Pysäkkien määrä 3 pysäkkiparia 5 pysäkkiparia 5–6 pysäkkiparia Investointikustannus n. 9,7 milj. € n. 16,3 milj. € n. 18,5 milj. € Asukkaita v. 2013 (500 m linjasta) 14 001 15 795 16 032

Työpaikkoja v. 2010 (500 m linjasta) 5 569 12 053 12 012

Tärkeitä kohteita linjan varrella

Sampola, Kalevan uintikeskus,

Hakametsän jäähalli, suunniteltu Kalevanrinne


ammattikorkeakoulu TAMK, Yliopistollinen

sairaala TAYS, Hakametsän jäähalli,

suunniteltu Kalevanrinne


ammattikorkeakoulu TAMK, Yliopistollinen

sairaala TAYS, Hakametsän jäähalli,

suunniteltu Kalevanrinne

24


SUHTAUTUMINEN RAITIOTIEHANKKEESEEN

7. Arvioisitteko käyttävänne Tampereelle rakennettavaa raitiotietä?

Säännöllisesti Silloin tällöin Harvemmin En koskaan

8. Mitä mieltä olette Tampereen kaupunkiraitiotien tarpeesta? Valitkaa parhaiten kokonaisnäkemystän-

ne kuvaava vaihtoehto.

3 Raitiotie on tärkeä ja tarpeellinen.

2 Raitiotien edut ovat selvästi suuremmat kuin sen vaatimat kustannukset.

1 Vaikka raitiotiehen liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä.

0 Raitiotiessä on yhtä paljon myönteisiä ja kielteisiä puolia. En osaa ottaa kantaa asiaan.

-1 Vaikka raitiotiehen liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä.

-2 Raitiotien kustannukset ovat selvästi suuremmat kuin sen edut.

-3 Raitiotie on turha ja kallis.

TAUSTATIEDOT

9. Sukupuolenne 1 Nainen 2 Mies

10. Ikäryhmänne 1 Alle 18 v. 2 18–30 v. 3 31–50 v. 4 51–64 v 5 yli 64 vuotta

11. Asumismuotonne 1 Yksin asuva 2 Pariskunta 3 Lapsiperhe 4 Muu

25

12. Asutteko raitiotielinjauksen lähialueilla (kts. oheinen kartta) vai muualla?

Asun

Alueella A Alueella B Alueella C Alueella D Alueella E Alueella F

Muualla Tampe-reella Tampereen naa-purikunnassa

Muualla

13. Onko taloutenne käytös-sä henkilöautoa?

Ei autoa Yksi auto Kaksi autoa Kolme tai useam-

pia autoja

14. Kuinka usein kuljette matkojanne Tampereella ja/tai Tampereelle seuraavilla tavoilla talvella?

En koskaan

Harvem-min 1-2 krt/kk 1-2 krt/

viikko Lähes päivittäin

Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (kyydissä) Linja-autolla

Kuinka usein kuljette matkojanne Tampereella ja/tai Tampereelle seuraavilla tavoilla kesällä?

En koskaan

Harvem-min 1-2 krt/kk 1-2 krt/

viikko Lähes päivittäin

Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (kyydissä) Linja-autolla

KIITOS VASTAUKSESTANNE!

26

LIITE 2. LINJAUSVALINTOJEN TILASTOLLISESTI MERKITSEVÄT EROT TAUSTAMUUTTUJITTAIN

45

84

70

73

58

55

68

69

72

68

55

16

30

27

42

45

32

31

28

32

0 20 40 60 80 100

Alue A Lielahti

Alue B Pispalan kannas

Alue C Keskusta

Alue D Kaleva

Alue E Turtola

Alue F Hervanta

Muualla Tampereella

Tampereennaapurikunnassa

Muualla

Yht.

Parempi raitiotielinjaus Pispalan kannaksella vastaajan asuinpaikan mukaan

Pispalanvaltatie

Paasikiventie

N=2233

58

53

61

63

42

47

39

37

0 20 40 60 80

Yht.

Alle 30 v.

31-50 v.

Yli 51 v.

%

Kalevantie

Itsenäisyydenkatu

N=2235

Parempi raitiotielinjaus Keskustan itäosassa ikäryhmittäin

27

24

36

40

45

47

51

34

38

38

40

50

46

45

44

44

35

48

35

42

44

25

18

15

11

9

14

18

27

20

16

0 10 20 30 40 50 60

Alue A Lielahti


Alue C Keskusta

Alue D Kaleva

Alue E Turtola

Alue F Hervanta

Muualla Tampereella


Muualla

Yht.

Paras raitiotielinjaus Kalevassa vastaajan asuinpaikan mukaan

Sammonkatu

Teiskontie +Kissanmaankatu

Teiskontie +Tekunkatu +Kissanmaankatu

N=2259

28

16

17

17

13

44

47

42

41

40

36

41

46

0 20 40 60

Yht.

Auto

Linja-auto+pyöräily

Pyöräily+kävely

%

Paras raitiotielinjaus Kaleva kulkutavan mukaan

Sammonkatu



N=2217

16

12

17

21

44

44

43

43

40

44

39

35

0 10 20 30 40 50

Yht.

Alle 30 v.

31-50 v.

Yli 51 v.

%

Paras raitiotielinjaus Kaleva ikäryhmittäin

Sammonkatu



N=2258

29

2

2

7

5

2

3

1

1

1

1

5

11

5

13

1

3

4

5

3

4

32

41

50

42

23

37

24

37

23

26

61

46

38

41

74

57

71

57

73

70

0 20 40 60 80

Yht.

Muualla


Muualla Tampereella

Alue F Hervanta

Alue E Turtola

Alue D Kaleva

Alue C Keskusta


Alue A Lielahti

%

Arvio raitiotien käytöstä asuinpaikan mukaan

Säännöllisesti

Silloin tällöin

Harvemmin

En koskaan

N=2299

30

2

4

1

1

5

7

3

4

31

41

17

37

62

48

79

58

0 20 40 60 80

Yht.

Auto

Linja-auto+pyöräily

Pyöräily+kävely

%

Arvio raitiotien käytöstä kulkutavan mukaan

Säännöllisesti

Silloin tällöin

Harvemmin

En koskaan

N=2N=2259

2

5

2

1

5

11

6

3

31

38

35

25

61

45

57

72

0 20 40 60 80

Yht.

Kaksi taiuseampi

Yksi auto

Ei autoa

%

Arvio raitiotien käytöstä autojen määrän mukaan

Säännöllisesti

Silloin tällöin

Harvemmin

En koskaan

N=2291N=229

2

1

2

4

5

4

6

8

32

30

30

37

61

66

62

51

0 20 40 60 80

Yht.

Alle 30 v.

31-50 v.

Yli 51 v.

%

Arvio raitiotien käytöstä ikäryhmittäin

Säännöllisesti

Silloin tällöin

Harvemmin

En koskaan

N=2298

31

2

3

1

5

6

4

32

32

31

61

59

64

0 20 40 60 80

Yht.

Mies

Nainen

%

Arvio raitiotien käytöstä sukupuolen mukaan

Säännöllisesti

Silloin tällöin

Harvemmin

En koskaan

N=2275

2

2

3

1

5

7

6

3

31

31

34

29

61

60

57

67

0 20 40 60 80

Yht.

Lapsiperhe

Pariskunta

Yksinasuva

%

Arvio raitiotien käytöstä asumismuodoittain

Säännöllisesti

Silloin tällöin

Harvemmin

En koskaan

N=2207

32

LIITE 3. KOKONAISNÄKEMYSTEN KESKIARVOT TAUSTAMUUTTUJITTAIN

Kokonaisnäkemys hankkeestaRyhmittelymuuttuja: Asuinpaikan sijainti

Alue A Lielahti


Alue C Keskusta

Alue D Kaleva

Alue E Turtola

Alue F Hervanta

Muualla Tampereella

Tampereen naapurikunnassa Muualla Yht

Keskiarvo 1,8 1,9 1,9 1,9 1,6 1,9 1,4 1,7 2,1 1,8Keskihajonta 1,6 1,6 1,5 1,5 1,6 1,4 1,9 1,8 1,5 1,6Lkm 125 336 365 431 149 310 362 99 127 2304p = 0,00003 Tilastollisesti erittäin merkitsevä

Kokonaisnäkemys hankkeestaRyhmittelymuuttuja: Pääasiallinen kulkutapa

Auto

Linja-auto+

polkupyörä Linja-auto Polkupyörä Kävely YhtKeskiarvo 1,5 2,0 1,9 2,1 2,0 1,8Keskihajonta 1,8 1,5 1,5 1,3 1,5 1,6Lkm 918 356 479 393 116 2310p = 0 Tilastollisesti erittäin merkitsevä

Kokonaisnäkemys hankkeestaRyhmittelymuuttuja: Pääasiallinen kulkutapa kolmiluokkaisena

Auto

Linja-auto+

polkupyörä

polkupyörä+

kävely YhtKeskiarvo 1,5 2,0 2,1 1,8Keskihajonta 1,8 1,5 1,4 1,6Lkm 918 835 509 2262p = 0 Tilastollisesti erittäin merkitsevä

Kokonaisnäkemys hankkeestaRyhmittelymuuttuja: Henkilöautojen määrä taloudessa

Ei autoa Yksi autoKaksi tai useampi Yht

Keskiarvo 2,1 1,7 1,4 1,8Keskihajonta 1,4 1,7 1,9 1,6Lkm 837 1181 279 2297p = 0 Tilastollisesti erittäin merkitsevä

Kokonaisnäkemys hankkeestaRyhmittelymuuttuja: Ikäryhmä

Alle 30 v. 31-50 v. Yli 51 v. YhtKeskiarvo 1,9 1,9 1,4 1,8Keskihajonta 1,4 1,6 2,0 1,6Lkm 961 880 462 2303p = 0 Tilastollisesti erittäin merkitsevä

Kokonaisnäkemys hankkeestaRyhmittelymuuttuja: Asumismuoto

Yksin asuva Pariskunta Lapsiperhe YhtKeskiarvo 2,0 1,7 1,9 1,8Keskihajonta 1,4 1,8 1,6 1,6Lkm 735 872 605 2212p = 0,00044 Tilastollisesti erittäin merkitsevä

33

LIITE 4. VAPAAMUOTOISET KOMMENTIT VALINTAPERUSTEISTA Pispalan kannas Linjausvaihtoehdot: Pi = Pispalan vt Pa =Paasikiventie - = Vastaaja ei ole valinnut vaihtoehtoa

Potentiaaliset käyttäjämäärät - enemmän asukkaita ja työpaikkoja Pi Pispalassa asuu paljon ihmisiä. Pi Rantatiellä ei kauheasti väkeä asu Pi linjauksen lähellä enemmän asutusta. Pi Asutus lähempänä linjaa Pi asutuksen lähellä. Pi Asukkaiden määrä radan varressa Pi Pispalan valtatiellä raitsikka hyödyttäisi enemmän hyhky, kaarila, rantakaarilan, epilän

ja haapalinnan asukkaita. Pi julkisen liikenteen pitää kulkea sieltä missä ihmiset asuvat Pi tavoittaa enemmän ihmisiä. Pi Hyödyttäisi mahdollisimman monia kaupunkilaisia, reitti lähellä asuttuja alueita. Pi enemmän ihmisiä voisi käyttää sitä linjaa! Pi Ihmiset asuvat Pispalan valtatien varrella, ei Paasikiventiellä. Pi Tällä päästään myös Haapalinnan kylään ja Epilään! Pi Pispalan vaihtoehto palvelee selkeästi paremmin seudun asukkaita Pi Typerää ajella tyhjää rantaa pitkin, etenkin jos ei ole edes pysäkkejä millä jäädä pois

tai nousta kyytiin. Pi Rautatie estää täysin pääsyn Pispalasta ja Hyhkystä Paasikiventielle. Rautatien etelä-

puolella huomattavasti enemmän raitiotien potentiaalisia käyttäjiä, Paasikiventien var-rella ei juuri mitään.

Pi Pispalan kautta enemmän saavutettavissa potentiáalisia matkustajia; Santalahdesta kävelytie Pispalan valtatielle

Pi kulkee enemmän asutuksen keskellä Pi Palvelee nykyistä asutusta. Pispalan valtatie kaupunkimainen vaihtoehto. Pi Raitiotien saavutettavuus Pi Käyttäjiä enemmän tälle vaihtoehdolle - Särkänniemelle tarvetta vain kesäälä, asukkaille läpi vuoden Pi koskettaa useampia asukkaita. Firma, kuten Särkänniemi ei voi määritellä reittiä, vaan

asukkaiden tarpeet. Särkänniemi on lisäksi yli puolet vuodesta kiinni, juuri sen ajan kun kulkuvälineitä erityisesti käytetään.

Pi Pyynikin/Pispalan asukkaille paremmat mahdollisuudet kyytiinhyppäämiseen. Näin ollen suurempi hyöty.

Pi Pispalanharjun jo olemassa olevia yrityksiä ja asukkaita ei ole järkevää ohittaa Paasiki-ventien kautta. Pispalan valtatie on myös paremmin Tesoman suunnalta tulevien saavu-tettavissa.

Pi Enemmän asukkaita ja työpaikkoja linjan varrella. Pi Pispalan valtatien varrella asuu enemmän ihmisiä.Miksi siis tehdä raitiotie tyhjälle Paa-

sikiventielle. Pi asukasmäärät Pi Paasikiventien linjaus palvelisi vain Lielahden/Lentävänniemen asukkaita. Pispalan lin-

jaus palvelee paljon enemmän ihmisiä. Ratikka on kuitenkin kaikkien käyttäjien etu. Pi väestöä eniten Pi ihmiset reitin varrella, maisema tosin pilalla Pi asukkaiden määrä reitin varrella Pi pispalassa ja pyynikillä on sentään asutusta kouluja terveysasema. Rantatiellä ei ole

vastaavi joihin kulkee paljon väkeä. Pi asutuksen vähyys rantatien varrella vs pispalan valtatien varrella Pi Ketä Paasikiventie palvelisi? EIhän siellä ole asuntoja eikä työmaita Pi Mielikuva, että reitti olisi paremmin asukkaiden hyödynnettävissä, vaikka edellä asu-

kasmäärien on esitetty olevan suunnilleen samat. Paasikiventieltä asukkaiden pitää kä-vellä ylämäkeen.

Pi Paasikiven varressa ei ole mitään, Pispalan valtatien varressa on. 500m raja ei ote huomioon korkeuseroja Pispalassa.

Pi Lyhemmät matkat pysäkeille

34

Pi Pispalan valtatie on parempi vaihtoehto, sillä kyseisellä alueella on eniten ihmisiä ja rai-tiotie todennäköisesti helpottaisi pispalan ruuhkaista tietä.

Pi Pispalassa asuvien ihmisten liikkumisen kannalta paras vaihtoehto. Pi asukasmäärän palvelu Pi Jos yhteyttä Pispalaan ei rakenneta heti alussa, ei sitä rakenneta koskaan; Paasikiven-

tie ei palvele Pispalaa juuri mitenkään Pi Pispalan valtatien varrella/lähellä asuu enemmän ihmisiä. Paasikiventiellä raitiovaunu

menisi pitkät pätkät pienen määrän asukkaista iloksi. Särkänniemen sesonkiaika on kui-tenkin murto-osa vuodesta. Pitäisi enemmän ajatella tamperelaisia kuin vain käymässä olevia turisteja.

Pi Pispanrannan taloista rullaportaat ja hissit pysäkeille, helpompi järjestää kuin pispala-laisten kulku toisin päin

Pi Paasikiventien Näsijärven puolella ei ole asuntoja, joten Pispalan valtatietä kulkiessaan se tavoittaa paremmin ihmisiä myös pispalan valtatien eteläpuolelta. Toisaalta Paasiki-ventiellä kulkee tällä hetkellä huomattavasti vähemmän busseja, joten sikäli sekään ei olisi huono vaihtoehto

Pi Reitillä paljon asukkaita Pi asukkaiden määrä on suurempi tässä vaihtoehdossa --> palvelee suurempaa osaa alu-

een asukkaita Pi asukkaiden ja työpaikkojen keskittyminen Pi Asukkaiden sijainti Pi Pispalan vaihtoehto palvelee useampia ihmisiä eikä investoinneissa ole juuri eroa. Sär-

känniemi on auki vain osan vuodesta. Pi Enemmän asutusta ja käyttäjiä tällä reitillä Pi Raitiotielinja hyödyttäisi eniten asukkaita. Pi asukkaat, työpaikat Pi palvelee ympärivuoden asukkaita Pi Asukkaiden tavoitettavuus Pi linja kattaa isomman ihmismassan Pi on mahdollisimman monen ihmisen lähettyvillä Pi asukkaita 300m etäisyydellä huomattavasti enemmän Pi Reitin varrella asuu ihmisiä enemmän kuin Paasikiventien varrella joten käytettävyys ja

kohteet monipuolisemmat Pi Vaikuttaisi palvelevan suurempaa väkimäärää Pi Reitin varrella enemmän asukkaita ja työpaikkoja. Pi Pispalan valtatie on asuntokatu. Siellä olisi välttämätöntä päästä saastettomampiin ja

meluttomampiin vaihtoehtoihin.Särkänniemeen on turistiliikennettä vain osan vuotta. Pi Reitillä asuu paljon joukkoliikennettä käyttäviä ihmisiä Pi Reitti palvelee moninkertaisesti suurempaa määrää asukkaita kuin 'rantareitti', siksi sen

tuottama matkustusnopeuden lisäämispotentiaali on suurin (asukaslaskelmassa esitetty 500 m etäisyys linjauksesta on harhaanjohtava kriteeri sillä tosiasiassa rantareitti on huonosti saavutettavissa Hyhkystä ja Pispalasta)

Pi Paasikiventie on hyvin hoidettavissa busseilla. Pispala palvelee tehokkaammin, on isompi parannus nykyiseen tilanteeseen.

Pi Linja saavuttaa matkustajat paremmin kuin Paasikiventiellä. Pi Linja sinne missä on käyttäjät Pi Halvempi ja enemmän työpaikkoja ja asutusta Pi reitin varren potentiaalinen ratikan käyttäjämäärä Pi Asutusta koko linjalla Pi Paljon enemmän asutusta reitillä Pi saavutettavuuskompromissi, jos linjaukset ovat toisensa poissulkevia Pi Uskoisin, että Paasikiventiellä linja jäisi vähäisemmälle käytölle Pi Asutusta raitiotielinjan molemmilla puolilla Pi palvelee paremmin reitin varren asukkaita Pi asukasmäärä Pi Kaikki potentiaaliset asiakkaat asuvat pispalan valtatien varressa. Pi Pisp. vt. paljon lähempänä asuinalueita Pi Asukkaiden määrä Pi Palvelee jo olemassa olevaa väestöä, ei mahdollisia uusia. Pi Että mahdollisimman moni pääsee käyttämään raitiotietä Pi työmatkaliikenne Pi Pysäkit lähellä asutusta, enemmän käyttäjiä Pi Vaihdollisilla yhteyksillä saadaan parempi vuoroväli esim. Kaarilaan. Pi linjauksen varrella olevat työpaikat ja asutus Pi Pispalanharjulla on paljon asutusta ja on järkevämpää, että raitiovaunu menee asutuk-

sen läheltä. Rantatiellä raitiovaunun käyttö olisi epäkäytännöllisempää.

35

Saavutettavat kohteet (Pyynikintori, Tipotien terv. asema, Santalahti) Pi 2-vaihtoehdossa suorin bussilinja kansainväliselle koululle poistuisi, hankala pienille

koululaisille Pi 500m etäisyys pysäkistä on merkityksetön mittari, yli 200m päähän ei jaksa kävellä,

mikäli vaihtoehtona on lyhyempi matka ja hetken odotus Pi Elävöittäisi Pyynikintorin seutua joka on ollut pitkään "joutomaata" ja pelkkä bussi-

pysäkki Pi Kohteiden saavutettavuus Pi Lähin reitti Tipotien terveysasemalle Pi liittyy olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen peremmin Pi nähtävyyksien saavutettavuus (pyynikki, haulitorni...) Pi Paasikiventie-vaihtoehto heikentää Hämeenpuiston viihtyvyyttä puistona ja vähentää

autoliikenteen sujuvuutta Hämeenpuiston kautta. Paasikiventieltä joutuisivat Tipotien asiakkat kulkemaan jyrkkään ylämäkeen. Pyynikintorin ympäristön asukkailla pitkä matka raitiotielle.

Pi Palvelujen saavutettavuus (Pyynikin uimahalli, Tipotien terveysasema) Pi Pispala ja Haapalinna reitin varrelle. Pi Pispalan valtatieltä pääsee nopeasti kävellen myös Näsijärven rantaan Pi Pyynikintori on tärkeä risteyskohta, Särkänniemi palvelee enemmän ulkopaikkaukunta-

laisia, jotka tulevat omalla autollaan Pi Pyynikintori tärkeä Bussiyhteyksillä jatkaville Pi rantaväylältä on liian suuri kapuaminen pispalanhajrulle, 500m asukkaat ei päde Pi tipotien terveyskeskus Pi Tipotien terveyskeskus, ammattioppilaitos, Vaakon nakki, Ahjola, Pisalan kirkko, Hyh-

kyn ja Haapalinnan kylät Pi yhteys tipotien terveysasemalle vanhuksille Pa Niemenrantaan tulee niin paljon asutusta, että raitiotie on pakollinen liikenteen sujumi-

sen kannalta Pa Paasikiven reitti palvelisi työpaikkoihin pääsyä Mm. kova ja kaupinsairaala Pa pispalan läpi menee jo hyvät bussiyhteydet. paasikiventieltä taitaa mennä vain yksi lin-

ja tällä hetkellä. Pa Santalahden maankäyttö ja asiakasmäärät pitkällä tähtäimellä Pa Santalahden tuleva asuinalue Pa Santalahti kasvukohteena Pa urheiluharrastuksien sijainti tämän reitin varrella

Turismi; Pispala, Särkänniemi Pi Esteettisesti miellyttävä matka (järvimaisemat) Pi Pispalan arvostus ja asukaspohja, jolle ratikka olisi luonteva ratkaisu. Pi raitiotien sopivuus Pispalan imagoon Pi Pispalan Valtatie tarjoaa komeat näkymät matkustajille. Pi Pispalan katukuvan ennallapitäminen. Pi matka kultturimaiseman halki, vähän kuin 3 ratikka Helsingissä, yli Pispalan harjun Pi Maisema ylempänä Pispalanharjulla Pi Maisemaraitiotie Pi paremmat maisemat ratikan kyydistä! Pi Pispalan kulttuurinen kuin turismin kehittämis mahdollisuudet. Pi asuinalueen erityisyys Pi Näköalat

Pa Ratikka on aika näppärä juttu turistillekin! Pa Särkänniemen pysäkki Pa Särkänniemen saavutettavuus tärkeää turisteille. Pyynikintori myös lähellä linjausta Pa Harjun säilyminen, turismi särkänniemeen Pa matkailu

Pa

Erityisesti Särkänniemi ja mahdollisuus tarjota turisteille vaihtoehtoinen matkatapa. Samalla saadaan positiivista markkinointia ohikulkijoille ja heidät ajattelemaan muka-vaa viikonloppua Tampereella, "nyt kun huvipuistoonkin pääsee koko perhe niin käte-västi".

Pa Särkänniemi mukaan! Pa Särkänniemi Pa

Näkyy ylläkin: Särkänniemen saavutettavuus ja syy: turistien koirat parkkitaloissa eivät kuumassa autossa; autotta liikkuvien kulkeminen huvipuistoon ja museoon.

Pa Pispalan suojelulliset arvot

36

Pa Särkänniemeen pääsy on eduksi turismille. Pa Särkänniemi-yhteys Pa Särkänniemi Pa Särkänniemi: saapuminen turisteille ja Tamperelaisille

En kannata raitiotietä Pi Molemmat huonoja, ei ratikkaa tampereelle Pi

Koko hanke on älytön, mutta uusi sosiaaliasema on edes saavutettava, jos tällaisiä älyt-tömyyksiä tehdään

Pi Raitiotiesuunnittelu tässä vaiheessa seis! - unohtakaa koko homma - EI raitiovaunuliikennettä - linja-autot

- Koko ratikkahankkeen unohtaminen kokonaan - ei raitiotietä ollenkaan. -

Ei tarvita koko raitsikkatouhua vielä ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen!!! Tampere EI ole suurkaupunki, bussilinjat vaan toimiviksi ja busseja tarpeekisi, se riittää!

- ei mikään - Hankkeen peruutus

Autoliikenne Paasikiventielle, vähemmän Pispalaan Pi Rantatie on jo tarpeeksi ruuhkainen, ja se voi pysyä ns. ohitustienä

Pi rantatie jäisi palvelemaan paremmin yksityisautoilua. samalla voisi kieltää yksityisautoi-lun pispalan valtatiellä.

Pi ei häiritse niin pahasti Paasikiventien liikennettä

Pi Bussilinjojen vähentyessä Pirkankatu/Pispalan valtatiestä saisi hienon ratik-ka&pyöräilykadun. Autoilun voi siirtää yhä enemmän Paasikiventielle.

Pi Paasikiventie voidaan pyhittää lielahti/ylöjärvi/nokia - keskusta väliselle ajoneuvoliiken-teelle paremmin

Pi Pirkankatu sopii mielestäni ratikalle paremmin kuin autojen hallitsema ja ruuhkaisa paasikiventie

Pi Pienempi haitta liikenteelle. Paasikiventietä ei saa tukkia raitiovaunuilla.

Pi

Paasikiven tie on hyvä pitää ainoastaan autoille ja busseille, koska siten päästään ilman pahempia liikenneruuhkia etenemään pidemmilläkin matkoille. Reittiä käytetään pitkän matkan liikenteeseen, eikä pelkästään kapupunkiajoon, kuten mm. työmatkaliikentee-seen. Siitä syystä raitiovaunureitti on parasta viedä Pispalan valtatielle.

Pi Henkilöautoliikenteen vähentäminen Pispalan valtatiellä. Pi Bussiliikenteen väheneminen Pispalan valtatiellä Pi autoliikenteen vähentäminen katukuvasta Pi Ilmanlaatu paranee, kun bussiliikenne vähenee tai siirtyy Paasikiventielle Pi Bussijyrinän poistuminen, ekologiset arvot

Matkan nopeus ja suoraviivaisuus Pi Olettaen, että Pispalan vt:lle tehdään asianmukaiset valoetuudet ja mahdollisimman

vähän ruuhkasuuntaan yhteistä auto-ratikkakaistaa, niin ei mitenkään voi Pispalan vt:n vaihtoehto olla noin paljon hitaampi kuin Paasikiventie. Autolla sama aika nyt. Pispalan vt tulee vieläpä suoraan Hämeenkadun jatkeeksi, toisin kuin Hämeenpuiston pohjois-osan sik-sak-mutkittelu.

Pi Särkänniemen kohta on todella tukkoinen. Bussilla 16 kestää ruuhka-aikaan jopa 10 minuuttia selvittää Särkänniemen kohta, joten 12 minuutin kokonaismatka-aika kuulos-taa haihattelulta. Jos pitkää rantatunnelia ei rakenneta, tulee Mustanlahden liikennejär-jestelyistä todella haasteelliset. Pispalan reitti palvelee paremmin olemassa olevaa asu-tusta. Toki Paasikiventien linjaus antaisi mahdollisuuden maankäytön kehittämiseen.

Pi Santalahden uusi asuinalue saadaan ratikan piiriin kyllä Pispalan valtatie-vaihtoehdossakin (hissit, likuportaat, viherkäytävät pysäkille). Pispalan valtatielle on suunniteltava vielä kerran nopeampi ratkaisu kuin mitä alustavassa yleissuunnitelmassa ehdotettiin!

Pi Luonnollinen reitti keskustasta Pi Alkuvaiheen perusväylänä juuri tämä Pi Juuri äsken ajoin Lielahdesta Kyttälään. Valitsin poikkeusellisesti rantareitin ja havaiti-

sin, että se on Hämeenkadulle tultaessa paljon hitaampi kaupungin päässä. Reitti tulee sivusta keskustaan ja Hämeenpuiston pohjoispäässä on hankalaa S-mutkaa. Tämä ko-kemus varmisti sen, että käännynkin Pispalan valtatien kannalle ratikan linjauksessa.

Pi Palvelee paremmin lentävänniemeä nopeamman matka-ajan vuoksi Pa Pispalan reitti tuntuu hitaalta ja kömpelöltä Pa nopeus

37

Pa Pispalan valtatien matka-aika ei tule toteutumaan, ei pidä väkisin etsiä ongelmia, eli tässä tapauksessa väkisin vetää ratikkaa sumppuun, lisäksi Epilänharjun tunneli on merkittävä epävarmuustekijä

Pa Kaukaa tulevien nopeampi matka on iso hyöty; bussi ei ole pispalalaisille paljon huo-nompi kuin ratikka

Pa Pikaratikan idea on NOPEA joukkoliikenne.

Ratikka aiheuttaisi häiriötä ahtaassa Pispalassa Pi melun esto Hämeenpuistossa Pi On tarpeeksi sivussa, koska se on erittäin meluisa ainakin Helsingissä. Pa

Pispalan valtatien varrella on niin paljon puutaloja, jotka muuttuvat asumiskelvottomik-si rautiotien melu- ja tärinähaittojen vuoksi. Paasikiventien varrella on nyt huonommat julkiset yhteydet.

Pa tilanpuute pispalan valtatiellä Pa Pispalan kannalta itse tietyöaika olisi katastrofi. Pa Pispalan mäissä ja mutkissa bussi parempi Pa Ahtaalla Pispalan valtatiellä piisaa bussit Pa Pispalan valtatielle raitiolinja ei mahdu omalle kaistalle, vaan sijoitettava autokaistoille Pa Pispalan valtatie on jo riittävään ahdas ilman ratikkaa. Bussit toimii siellä ok:sti. Pa

Pispalan infrastruktuuri jo valmiiksi ahdas, raitiotieliikenne jäykkine reitteineen tekisi entistä ahtaammaksi. Bussit yhä soveltuvampia helppokulkuisuutensa kannalta Pispa-lassa.

- Pispalan valtatie on järjettömän ahdas

Raitiotie- ja bussilinjat tukevat toisiaan Pi Raitiovaunu korvaa tehokkaimmin bussiliikennettä Pi

korvaa luontevasti tiheää bussiliikennettä, jolloinka muu liikkuminen helpottuu ko. rei-tillä

Pi Busseja saataisiin koko Hämeenpuiston matkalle Pi Pispalan valtatien bussit aina täynnä, tarvitaan lisää joukkoliikennettä sinne! Pa Raitiotie häiritsee vähiten toimivaa bussiliikennettä. Pa

Bussivaihtoehtoja riittävästi Pispalanvaltatietä käyttäville. Särkänniemen henkilöautolii-kenteen vähentäminen.

Pa

PispalanValtatiestä saadaa muodostettua koko läntisen suunnan hyvä bussijoukkolii-kennekaista.

Pa Hämeenpuiston pohjoispäässä/-stä ei kulje mitään bussia ja kuljen siitä päivittäin töihin Pa ettei ole linja-autojen tiellä Pa

Paasikiventie ja keskustan pohjoisalue liikenteellisesti huonosti huolehdittu. Esim. Hä-meenpuistoa pitkin tulisi ehdottomasti kulkea joukkoliikenteen.

Raitiotien laajennettavuus

Pi Luontevampi jatko-/vaihtoyhteyden mahdollinen sijainti Tesomalle/Länteen/Lounaaseen Pi Laajennettavuus Tesoman suuntaan helpompaa jatkossa Pi Jatkoyhteys Tesomalle ja Nokialle Pi laajeneminen länteen Pi jatkoyhteydet Tesomalle, Tipotien terveystalo Pa jatkoyhteys mahdollisuudet

Investointikustannukset Pa järjettömät kustannukset järjettömälle projektille. - Bussiliikenne,sitä voi siirtää eri suuntiin ja toimii lumessakin,toimii todella hyvin liikenne

!Mistä ihmeestä Tampereen kaupungilla riittää rahaa jatkuviin SUURUUREN HULLUIHIN RAKENTAMISIIN.Ketkä ova henkilöt jotka haluavat SULAN HATTUUNSA,muistoksi .Ymmärtäisin asiaa paremmin jos tässä kaupungissa olisi TERVEYDEN HOI-TO,VANHUSPALVELUT,PÄIVÄKODIT ,KOULURUOKAILU,KAIKKI HYVÄSSÄ KUNNOSSA ,niin sitten, JOS OLISI RAHAA,EIKÄ PAHOJA VELKOJA,NIIN SITTEN. OLEMME VAKAVAST HARKINNEET MUUTTOA TAMPEREELTA POIS ! TUNNELIN PAKKO RAKENTAMINEN ,SIIHEN ETTE OLE USKALTANUT LAITTAA ÄÄNESTYSTÄ ,KOSKA SE KAATAISI SUUNNI-TELMAT ! O L E T TE M E N E T T Ä N E E T T Ä Y S I N L U O T T A M U K S E N !!!HYVÄSTI TAMPERE !

38

Reittimuutosehdotus

Muuttaisin linjaa siten, että Särkänniemen jälkeen linja vedettäisiin Tipotien kautta Pis-palan valtatielle.

Pi Onkiniemessä voisi ajaa Särkänniemeen Pi HUOM! Päätypysäkki Lentävänniemen sijasta Tesomalle!!! Pi Linja lähtee Tesomalta ja kiertää Särkänniemen kautta Pi

Varsinkin länsipuolella kaupunkia tarvitaan lisää vaihtoehtoja, Kalkkuun on rakennettu iso asuinalue ja kuljijoita on paljon.

Pa

Jos Lännen suunnan pääteasema olisi Tesoma, niin Pispalan valtatie olisi parempi vaih-toehto.

-

eikö raitiotietä saataisi kulkemaan, ikäänkuin ympyrää (soikiota) Rantatietä ja Pispalan-valtatietä, vuorovälit tiheät ja latkot siitä tarvittaviin kohteisiin

Riippumattomuus rantaväylän tunneliratkaisuista Pi Jos tunnelihanke kaatuu, se laittaa Onkiniemen/Santalahden suunnitelmat uusiksi, mikä

voi viivästyttää ratikan toteutumista Pi paasikiventielle onkiniemestä länteen pitää tehdä jotain muutoksia tms. tunnelihank-

keen jälkeen. Pi raitiotie maankäyntön painopisteessä, riippumattomuus rantaväylän tunneliratkaisuista Pi Mahdollisen rantatunnelin huomioiminen Pa Tunneli ratkaisu - nopea joukkoliikenne Keskustasta Lielahden ja Ylöjärven suuntaan.

Jos tunnelia ei tule, Pispala on parempi vaihtoehto, sillä Lielahteen pääsee jo NYT bus-silla 10-12 min.

Pysäkkien määrä Pi PYSÄKKEJÄ ENEMMÄN Pi Pysäkkien määrä Pi Pysäkkien määrä

Muu Pi Yksi sana: PAREMPI! Pi Yks hailee Pi Pispalan kohdalla Paasikiventie on radan takana ja siellä ei linja on turha. Pi On parempi Pi Jos Paasikiventie, pitää rakentaa katetut liukuportaat Pispalanvaltatielle Pi ilmanlaatu paranee,ruuhkat vähenee Pi Pispalan valtatien ruuhkat pois Pi Näillä korkeuseroilla 500m linjasta ei vielä merkitse hyvää saavutettavuutta Pi Vaikutusalueen asukkaiden tasapuolinen kohtelu Pa Rantaväylän vieressä kulkeva linjaus on parempi, olettaen että raitiotiellä on oma väylä

jonka sujuvuus ei riipu rantaväylän autoliikenteestä. Tällöin voidaan nostaa raitiotien ja joukkoliikenteen imagoa ruuhkassa istuville ihmisille.

Pa pienempi häiriöherkkyys Pa Vähentää Paasikiventien ruuhkaa Pa Katujen auraus Pa ympäristöystävällisyys Pa Rakentakaa samalla pari köysirataa Pispalan valtatien ja Paasikiventien välille Pa Pyöräilymahdollisuuksien kehittäminen Pa Autot sotkee Pispalanharjun tasasin väliajoin. Pa Pispalan alueen vähäinen asukasmäärä, mäkisyys Pa Pispalassa vähän asukkaita - Johdinauto - ehddottomasti Pirkankatu-Pispalanvaltatie - Rataväylä on toimivin vaihtoehdoista.

Vastaukset luokiteltu moneen eri ryhmään Pi Tiivistä asutusta väylän molemmin puolin, Tipotien terveysasema, liitäntäyhteydet Te-

soman suuntaan. Pi Kulttuurimaisema (Näsijärvi, Rajaportin sauna) sekä laajennettavuus Tesoman ja Noki-

an suuntaan Pi Maaston muoto hankala, ratikan saavutettavuus on parempi jos linjaus kulkee ylem-

pänä, pitkin Pispalan valtatietä. Tämä reitti on myös maisemiltaan hienompi: turis-minäkökohta!

Pi Paasikiventien varressa ei ole rannassa pitkälti oikein mitään. Suurin hyöty keskustan pään linjauksessa. Paasikiventien bussiliikennettä voisi kehittää.

39

Keskustan itäosa Linjausvaihtoehdot: I = Itsenäisyydenkatu K =Kalevantie .- = vastaaja ei ole valinnut vaihtoehtoa

Rautatieaseman saavutettavuus I rautatieaseman saavutettavuus raitiotietä pitkin tärkeämpää kuin linja-autoaseman saavu-

tettavuus, Itsenäisyydenkadun varrella on palveluja ym. pitemmälle itään päin kuin Kale-vantiellä, jolloin ratikkareitti helpottaa asiointia ja palvelee myös laajaa Tammelan aluetta ja vaikuttaa mahdollisesti myös Tammelantorin vetovoimaan

I Ratikalla pitää päästä rautatieasemalle, piste. I rautatieasema linjauksen varrella I Järkevä yhteys junaliikenteeseen! I Keskusareena on haihattelun tasolla ilman rahoitusta ja liikennöinti sinne on epäsäännöllis-

tä. Rautatieasema on Tampereella linkenteen kannalta oleellisempi kuin linja-autoasema. Itsenäisyydenkadun linjauksessakin kävelymatka Tampere-talolle ja yliopistolle on kohtuul-linen, joten lisäys matka-aikaan ei ole perusteltavissa. Raitiotielinjauksen suurin riski on mielestäni se, että yhdellä linjalla pyritään saavuttamaan kaikki kohteet, jolloin lopputulok-sena on hidas, mutkitteleva ja epäkäytännöllinen linja.

I Rautatieaseman saavutettavuus I rautatieaseman läheisyys I rautatieasema on tärkeä I Rautatieasema on kohde, johon mennään isojen laukkujen kanssa. Olisi pöhköä, jos sinne

pitäisi kävellä. I Rautatieasema on hyvin tärkeä pysäkki. Tuo linjalle runsaasti matkustajia, muitakin kuin

Tampereen asukkaita. Esim. Rautatieasema -Tays yhteys tulisi olemaan erittäin suosittu. I Rautatieaseman saavutettavuus I Rautatieasema I Rautatieasema ja Raitiolinja risteyksen tärkeys. Nopeuttaa työmatkustamista. I palvelee rautatieasemalle suuntautuvaa liikennettä, jota on paljon I Rautatieasemalle pääsy on tärkeämpää kuin "keskusareenan" tai Tampere-talon tavoittami-

nen ratikalla. Niitä ei nykytamperelainen tarvitse yhtä usein. I Raitiotiellä tulee voida päästä rautatieasemalle I Yhteys rautatieasemalle I kulku rautatieaseman kautta! I Rautatieasema matkan varrella I rautatieasema on niin merkittävä kohde I Rautatieasema vieressä I Rautatieasema I Rautatieasema tärkeämpi kuin Tampere-talo ja Keskusareena,joissa niissäkin on toki vahvat

perustelunsa. I Palveluliikenne rautatieasemalle/kohteisiin parempi. I Rautatieaseman läheisyys I Rautatieasemalta pääsee nopeasti jalan yliopistolle ja Tampere-taloon tunneleita pitkin- I Rautatieaseman sujuvat vaihtoyhteydet I yhteys junalle I Rautatieasema on tärkeämpi kuin Kalevantien reitin kohteet I Rautatieaseman saavutettavuus olennaisen tärkeää. Usein myös paljon matkatavaraa, jol-

loin pidempi kävelyetäisyys olisi hankala. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa toteutetaan matkakeskus rautatieaseman yhteyteen siten että myös kaukobussiliikenne siirtyy samaan paikkaan.

Pi Hienot maisemat ratikalle, kenties rauhoittaisi muulta liikenteeltä kyseistä linjaa? Ohjai-si autoja rantaväylälle?

Pi Pyynikintorin lähellä paljon toimintoja, Pispala turistikohteeena Pi Että siitä tulisi varmasti niin kallis ja hankalasti toteutettava, että jätetään kiskot lait-

tamatta ja kuljetaan nyssellä kuten tähänkin saakka. - Turhaa rahan haaskausta koko projekti - Turha ja kallis hanke, en kannata raitiotietä - Ensisijaisesti olemassa olevan rautatieverkon bussiliikenteen hyödyntämistä. Tampe-

reella ei tule olemaan varoja tämän rakentamiseen. Odotetaan, että Tampere kasvaa EU:n mittapuun mukaan kaupungiksi, nyt ollaan vain kyläpahanen. Asukkaita liian har-vassa, hlö/km.

40

I rautatieasema! I ehdottomasti rautatieaseman kautta I rautatieasemalle pitää päästä ratikalla I pääsy rautatieasemalle, mutta muuten ei sovi Hämeenkadulle ainakaan talviaikaan I Paremmat nykyiset kohteen. Rautatieasema yhdistyy hyvin raitiotieverkkoon. I Rautatieaseman läheisyys, jolloin matkailijoilla on helppo ja kätevä tapa liikkua Tampereella I Rautatieaseman sijainti I Rautatieaseman hyvä saavutettavuus on keskeisen tärkeä seikka reittilinjauksessa I rautatieasema ja keskusta on syytä saavuttaa raitiovaunulla. Bussiliikenteen kehittäminen

mahdollistuu. Rautatieaseman ruuhkat mahd. vähenee. I Rautatieasema on pakollinen kohde I Rautatieasema tärkeä kohde I Rautatieaseman saavutettavuus I rautatieaseman saavutettavuus I rautatieasema I Rautatieasema I Jatkoyhteys rautatieasemalta I Itsenäisyydenkadulta on lyhyt matka yliopistolle. Tuntuu loogiselta, että rautatieaseman lä-

helle olisi raitiotiepysäkki. Ehkä jossain vaiheessa voitaisiin toteuttaa sekä Itsenäisyydenka-dun että Kalevantien linjaus?

I rautatieasema on olennainen solmukohta I Palvelee junamatkustajia paremmin I Rautatieasema I Rautatieasema! I Pääsee helposti asemalle ratikalla I Pysäkki rautatieaseman edessä ehdoton I Rautatieasema I Jos pikaratikalla ei pääse nopeasti junaan, niin ajan jatkossakin rauta-asemalle, noin 5 pvä-

nä viikossa. I Rautatieasema I rautatieasema on tärkeää olla matkan varrella! K Rautatieaseman saavutettavuus K Rautatieasema pitäsi ottaa paremmin huomioon K huonoa rautatieaseman saavuttamattomuus K Rautatieasemakin on hyvin lähellä K Rautatieaseman pysäkki lienee mahdollista toteuttaa myös Kalevantien linjauksella. K Rautatieasemalle pääsee lähes millä tahansa bussilla. Kalevantiellä ratikalla olisi väljempää

ja se hoitaisi yliopiston liikenteen. Rautatieasemalle olisi silti lyhyt matka, mutta pysäkki on saatava Rautatienkadun ja Kalevantien risteykseen!

- yhteys rautatieasemalle - Rautatieasema lähellä on tärkeä - Rautatieaseman saavutettavuus!

Saavutettavat kohteet (Yliopisto, Keskusareena, Tampere-talo) I "Arkipäivän kohteita" enemmän Itsenäisyydenkadun varrella I

Ei keskusareenan purkautuva väkimäärä mahdu kuitenkaan yhteen eikä kahteenkaan ratik-kaan, siksi its.kadulle.

I

Erityisesti ensimmäisen vaiheen reitti. Rautatieaseman on oltava helposti saavutettavissa. Itsenäisyydenkatu muodostaa myös hyvän keskipisteen, jossa palvelut ovat lähellä ja mo-lempiin ääripäihin ei ole liian pitkä matka kävellä.

I helppo saavutettavuus myös toisen linjan kohteisiin I

its.kadulta on helppo ja lyhyt matka yliopistolle, tampere-taloon ja muihin mutkan kautta tavoitettaviin paikkoihin

I K.o. reitin varrella paljon ratikalla saavutettavia kohteita I

Kalevantien kohteisiin pääsee helposti kävelemällä Itsenäisyyden kadulta. Tosin Hämeenka-dun ruuhkat ja tukokset huolettavat.

I

Kalevantien reitin valinta tarkoittaisi sitä, että kammottava Keskusareena hanke toteute-taan varmasti

I keskellä kaupunkia, lyhyt matka moneen paikkaan I keskustan palvelujen tavoitettavuus I palvelee paremmin eri alueita (Tammela, Yliopisto) I Tammelasta vähenevät autopaikat, ja monet ovat luopumassa autosta. I valtaosa kuntalaisten asiointimatkoista suuntautuu pääkadun varrelle. I yliopisto K Areena & yliopisto

41

K Eiköhän suuri osa Ratikan haluajista opiskele Yliopistolla? K etenkin yliopisto ja mahdollinen keskusareena K

Ihmiset kävelevät Tammelaaan keskustasta. Rautatieasemalle voi tehdä yhteyden Keskus-areenan pysäkiltä.

K Jos keskusareena ei toteudu, Itsenäisyydenkatu on parempi vaihtoehto. K JOS Keskusareena toteutuu, niin ehdottomasti täytyy ratikan mennä sieltä K

Järjetöntä olla käyttämättä linja-autoasemalta saapuvia matkalaisia joukkoliikenteen asiak-kaina.

K

Kalevantie itsenäisyydenkatua hiljaisempi; matkalle osuu niin yliopisto kuin ammattikoulu-kin

K

Kalevantien vaihtoehto kattaa yliopiston, alueen työpaikat, Tampere-talon ja tulevan kes-kusarenan

K Kansí pitää tavoittaa, jos raitiotie halutaan rakentaa. K Keskusareena, yliopisto ja Tampere-talo reitin varrella K Keskusareenalle ei tule päivittäistä massiivista jalankulkuliikennettä. K Keskusareenalle ratikkayhteys on supertärkeä, yliopiston opiskelijoille tärkeä K Keskusareenan pysäkki K Kohtuullista kävelymatkaa rautatieasemalla, mutta kumminkin saavuttaa tärkeitä kohteita K La-asema+areena K Pääsee paremmin uudelle areenalle. K

Rautatieasemalle pääsee monella bussilla, linja-autoasema on kaupunkikuvassa melko syr-jässä. Suora linja Lielahdesta linjaautoasemalle puuttuu kokonaan.

K Reitti menee Tampereen yliopiston vierestä K Sijainti linja-autoasemaan ja yliopistoon nähden K Suurten kohteiden (keskusareena, yliopisto, tullin alue) tavoitettavuus K tammelan tori K Tampere areena valmistuu junaradan päälle kannelle K Tampere talo, Yliopisto,Linja-auto asema K tulevan keskusareenan varrella K tulevat rakentamishankket mm. keskusareena K työpaikan varrella K

Tätä kannattavat vain yliopisto-opiskelijat, joten jos tällainen älyttömyys rakennetaan, niin kai heidän pitäisi sitten päästä edes reitin varrelle

K

vaikea valinta, kun rautatieasema jää nyt reitiltä pois, mutta monia muita on mukana kale-vantien vaihoehdossa, tämä valinta estää kuitenkin Hämeenkadun ahtautta

K yliopisto K yliopisto K Yliopisto K Yliopisto ja bussiasema + Tamperetalo K Yliopisto, Areena, Tampere-talo saavutetaan tässä linjauksessa! K Yliopisto, areena. K Yliopiston ja suunnitellun Areenan läheisyys K Yliopiston tiivis kytkeytyminen ratikkalinjaan olisi hyödyllinen juttu - Ilman keskusareenaa? - Yliopisto ja techopolis jne

Matkan nopeus ja suoraviivaisuus I Luonteva järjestys: Kalevantien kautta rata II vaiheessa. I Kunnon viheryhteys Itsenäisyydenkadun pysäkilä Tullin läpi Yliopistolle ja Keskusareenalle

riittää. Ei mitään sakkolenkkejä keskustan ja Kalevan välille! I Tulevien linjojen mielekkäämpi sijoittelu mahdollista, kun ei blokata tällä linjolla loogisia

reittejä pois I Suoraviivaisuus, ei ratikalla ole järkeä kierrellä joka kuppilan nurkilla, toki tuo toinenkin lin-

ja pitää joskus tehdä I Raitiovaunun on luonnollisempaa kulkea Itsenäisyydenkatua, joka toimii yhtenä keskustan

pääväylistä. I voi matkustaa yhdellä liikennemuodolla I Luonnollinen reitti I Alkuvaiheen perusväylänä juuri tämä I Itsenäisyydenkatu ensin, jatkossa ehkä kalevantie. I Kalevantie-vaihtoehdossa eteneminen ei ole missään nimessä luontevan suoraviivaista. I Suorempi ja tärkeämpi I Luontevampi yhteys TAYS:iin I nykyinen liikenne kulkee näin

42

Hämeenkadusta joukkoliikennekatu I Joukkoliikennekatu joukkoliikennekatuna. (Hämeenkatu) I Raitotien mentävä koko Hämeenkadun matkalta, joka muutetaan kävelykauduksi, jossa ei

liiku kuin ratikka ja kävelijät; kaikki kumipyöräiset kulkuneuvot polkupyörät mukaanlukien pois Hämeenkadulta

I Vähentää yhsityisautoilua siellä missä on ihmisiä I Henkilöautoliikenne vähenisi Hämeenkadulla I Autoton Hämeenkatu I Mahdollistaa Hämeenkadun muuttamisen kävely- ja julkisenliikenteenväyläkis. I Vapauttaa rautatieaseman seutua linja-autosumpulta, mikäli linja-autot reititettäisi kiertä-

mään linja-autoaseman ja kalevantien kautta. Hämeenkadun koko matka voitaisiin vapaut-taa muulta liikenteeltä mahdollisuuksien mukaan

I Henkilöautoliikenteen vähentäminen Hämeenkadulla/ keskustassa. Lisää tilaa jalankulkuun ja pyöräilyyn.

I Hämeenkatun saisi pyhittää julkiselle liikenteelle, taxit, bussit ja ratikka riittäisi I autoliikenteen vähentäminen ydinkeskustasta I Pyöräily mahdollisuudet I Hämeenkadun itäpään muuttuessa joukkoliikennekaduksi on tärkeää, että raitiotie kulkee

kyseistä väylää pitkin. I Autoton Hämppi I Olisi järkevää saada Hämeenkatu vain julkisen/kevyen liikenteen käyttöön, poistaa yks-

tyisautot ja leventää kävely/pyöräilykaistoja. Tässä raitiovaunulla olisi tärkeä osa keskusta-liikenteen kehittämisessä.

- Itsenäisyydenkadun ja Hämeenkadun varrella on huomattavasti enemmän palveluja ja liik-keitä, joihin tällä pääsisi. Jos reitti tulee Kalevantielle, keskustaan menevät ihmiset mene-vät omilla autoillaan. itsenäisyydenkadun reitti saattaisi paremmin vähentää omia autoja nimenomaan keskustasta

Potentiaaliset käyttäjämäärät I Kalevantie vaihtoehto järkevä vain jos keskusareena toteutuu. Itsenäisyydenkatu on tärke-

ämpi ja vilkkaampi katu I Itsenäidsyydenkadulla käyttyä läpi vuorokauden, Kalevantiellä lähinnä työn alakamis-

päättymisaikoina, mahdollisen areena täyttö- ja purkuaikoina I väestöä eniten I Paljon käyttäjiä välillä TAYS, TAMK - yliopistoon pääsee hyvin Itsenäisyydenkadulta kaunis-

ta Sorsapuiston reunaa kävellen I Väestö asuu Itsenäisyydenkadun varrella. On luentevampi valinta kaupunkiratikalle. I Käyttäjiä on enemmän I Mielestäni on itsestäänselvyys, että ratikan on mentävä Tampereen pääkatua (hämeenkatu)

pitkin koko matka. Rautatieaseman kautta Tampereella tulee paljon enemmän ihmisiä kuin linja-autoaseman, joka muutenkin on hieman "syrjässä". Itsenäisyydenkadun varrella on muutenkin paljon enemmän kaikkea kuin Kalevantien varrella huolimatta Tampere-talosta (jonne ei itseasiassa tule tätä reittiä pitkin edes paljon pidempi matka kävellä) ja muista vastaavista "nähtävyyksistä". Ainoa huono puoli tässä on yliopiston jääminen rautatien ul-kopuolelle.

I ihmisten kulkureitti,ilmanlaatu paranee K Työpaikkojen määrä linjauksen varrella K enemmän työpaikkoja matkan varrella. K Opiskelijat käyttäisivät paljon K yliopiston 10 000 opiskelijaa

En kannata raitiotietä I On vähän hankalammin toteutettavissa ja siksi helpommin hylättävissä koko kallis ja tar-

peeton kiskojen kanssa näpertely K Ratikka pois keksustasta K edelleenkin järjetön systeemi - EI raitiovaunuliikennettä - Koko hanke pitäisi unohtaa - Ei raitiotietä ollenkaan. - ei mikään - Hankkeen peruutus

43

Bussireitti puuttuu väliltä yliopisto - linja-autoasema I bussien vähentäminen ITsenisyydenkadulla, uusia bussireittejä Kalevantielle, jatkossa ra-

tikka sinnekin I Moni Itseänäisyydenkadun bussilinja voidaan ohjata Kalevantielle kun ratikka on Itsenäi-

syydellä. Esim. Sarvijaakonkatua ja Kaupinkatua pitkin. K Kaikki bussit menevät keskustan Itsenäisyydenkadun kautta. K bussilla ei pääse Kalevanpuistotieltä Hatanpään valtatielle K tärkeää joukkoliikennättä voisi levittää muuallekin kuin rautatieaseman kohdalla

(=ruuhkainen) K kaikki bussit menee itsenäisyyden katua, tuota kautta ei pääse bussilla esim. yliopistolle

vielä. K Kaleva-keskusta välillä toimiva bussiliikenne itsenäisyydenkadun kautta, toisin kuin kale-

vantieltä. Myös yliopisto hyviin liikenneyhteyksiin. K Ehdottomasti Kalevantie. Itsenäisyydenkadulla kulkee jo nyt erittäin paljon busseja, Kale-

vantiellä ei juurikaan K yliopisto, bussiliikenteen puutteet K kyseistä reittiä ei pääse nykyisellä julkisella liikenteellä. K Yliopisto on keskeinen julkisen liikenteen käyttäjä; bussiliikenne sinne heikko

Maankäytön ja katutilan kehittämismahdollisuudet I Keskustan kehittyminen Tammelan suuntaan I Itsenäisyydenkadun ruuhkaisuus -- kadun uusi linjaus tarpeen -- bussien läpiajon sujuvoit-

taminen välttämätöntä, toisaalla hurjastelevat alamäkeen rautatietunneliin kuin kanuunat -- matkustaminen äärimmäisen epämukavaa ja katuympäristö ankea

I epätoivottava kaupunkikehitys Sorsapuiston seudulla sekä saavutettavien kohteiden toivot-tavasti syntyvällä laajemmalla raideverkostolla.

K Hämeenkadun itäpää kävelykaduksi K Kalevantie on valmiiksi "tilava" katu ja ei niin ruuhlkainen ja ahdas, kuin Itsenäisyydenkatu. K keskusta-alue laajeenee K Keskustan painopistettä pois pelkästään hämeenkadun varrelta K Kampuskehittäminen, matkakaeskus-kehittäminen (ei onnistu toisella ratkaisulla)

Muita tärkeitä kohteita I Stockmannille on pakko päästä ratikalla I Kaksi uutta tornia tulossa molemmin puolin ja sekä Ratapihankadun uudet asunnot että

Tammelantori lähellä! K Pääsis nääs yliopistolle, ja tota noinni luisteleen kans. K yliopistoiden välinen yhteys K Suora yhteys TTY:n ja Tampereen Yliopiston välillä K Yliopisto-tays välille tarvitaan suora yhteys K Yhteys TTY:n ja UTA:n välillä K yliopistojen välillä tulee olla suora yhteys! Ja myös TaY:sta tulee olla suora yhteys keskus-

taan, nyt täysin paitsiossa.

Raitiotie- ja bussilinjat tukevat toisiaan K Täyttää paremmin bussin reitit. K Itsenäisyydenkatua palvellaan tällä hetkellä hyvin bussiliikenteellä K Tällä hetkellä yksikään bussilinja ei kulje kyseistä reittiä, joka olisi erittäin käytännöllinen

vaihtoehto jo olemassa oleville linjoille. K Bussi- ja raitiovaunulinjat erillään täydentävät toisiaan K Tavoittaa eri kohteita kuin bussilinjat, jotka kulkevat Itsenäisyydenkadun vartta, yliopisto

ym. K Ratkaisu helpottaa Hämeenkatu-Itsenäisyydenkadun pakkautumista ja tuo uuden reitin Ka-

levantielle

Reittimuutosehdotus I Onko pohdittu, että raitiotie kulkisi itsenäisyydenk.-yliopistonk.-kalevantie- linjaa. Tuolloin

olisi sekä rautatieasema että linja-autoasema paremmin tavoitettavissa. Keskusareenan saavutettavuus ei mielestäni tässä asiassa merkitse.

I Voisi kiertää rautatienasemalta Rautatienkatua Kalevantielle I Yksinkertaisesti raiteet pitää tehdä MOLEMMILLE osuuksille. I miksei molempi parempi? I Raitiotien seuraavissa vaiheissa tulisi toteuttaa linja, joka kulkee Hatanpään valtatietä linja-

autoaseman ohi Härmälän suuntaan K Kalevantien ratikan pitäisi kulkea myös rautatieaseman kautta eli Rautatienkatua pitkin.

Hatanpään valtatietä pitkin Kulkeva rata on vähempiarvoinen.

44

K Parempi reitti olisi Rautatienkadulta Kalevantielle!

Muu I Yks hailee I on parempi I katujen auraus I Opiskelijat ja urheilumieliset voivat kävellä. I Bussijyrinän poistuminen, ekologiset arvot I Kalevantiellä on pakko pystyä liikennöimään. Sitä ei saa tuhota raitiotiellä. I vaihtoehdot aika tasavahvoja minusta I Keskusareena on täysin idioottimainen projekti muutenkin, eikä näin ollen tarvitse enää li-

sää poukkorointia suuntaansa. K Kalevantien reitti inspiroisi kehittämään rautatieaseman palveluita, kun kulkureitti sinne

Keskus-Areenan kautta järjestyisi. Itsenäisyydenkatu ei tarvitse uutta liikennettä, paitsi ja-lankulkijoille!

K Pysäkkejä enemmän K VR+Linja-auto asema+TKL asemat kiskojen viereen, eli keskitetty julkinen liikenneasema. K Rautatieaseman ohittavaa bussiliikennettä riittävästi,Yliopiston ja Tampereretalon henkilö-

autoliikenteen vähentäminen. K arpa K asematunnelin alitus ahdas ja hidas K Itsenäisyydenkadun linja voidaan rakentaa samalla kun TAYS:n linja. K Rakentaminen ei sotke Hämeenkadun liikennettä K Keskustaan ei pidä lisätä liikennettä. Jos Hämeenkadun itäosasta tulee kävelykatu, ei sinne

pikaraitiotie ollenkaan kuulu. K Itsenäisyydenkatu vaikuttaa haastavan ahtaalta katutilalta K Kuten edellä, tukee turismia ja kulttuuria parhaiten. K Iso parannus nykyiseen tilanteeseen. - Johdinauto

Vastaukset luokiteltu moneen ryhmään I Palvelujen saavutettavuus (Tammelakeskus). Rautatieaseman yhteys. I Hämeenkadun joukkoliikennekadun kehittäminen ja rautatieaseman tavoittaminen I Kummassakin vaihtoehdossa jää joko linja-autoasema tai rautatieasema saavuttamatta,

mutta tamperelaiselle rautatieasema lienee tärkeämpi. Lisäksi Itsenäisyydenkadun vaihto-ehdossa päästään suoraan Hämeenkadulle (raitiotie-kävelykatu)

I Rautatieasema ja Stockman sekä muut Hämeenkadun liikkeet I Kalevantien kautta saavuttaisi mielenkiintoisia kohteita, mutta olisi liian kiertävä reitti. Jär-

jestelmän hahmottaminen olisi vaikeaa raitiotien kulkiessa Kalevantien kautta. I nopein reitti rautatieasemalle. Tulevaisuudessa myös Kalevantielle I Ensimmäisen linjan oltava suora, nopea ja rautatieaseman kautta menevä. I Paremmat yhteydet juniin, Tammelan maankäytön tiivistäminen I rautatieasema; merkittävä osa saavutetaan myöhemmin toteutettavalla Hatanpään vt:n lin-

jauksen piirissä; vaikutusalue on merkittävästi kattavampi jos tarkastellaan myös hieman pidempiä kävelymatkoja; vaihdot Yliopistonkadun risteyksessä; Tammelan täydennysraken-tamispotentiaali

I Sujuva yhteys rautatieasemalle ja Hämeenkadulle, mahdollisuudet kehittää Itsenäisyyden-katua pääkatumaisena keskustan osana

K Häiritsee vähiten toimivaa bussiliikenettä, kunhan Hatanpään valtatietä saa ajaa myös bus-silla. Yliopistolla lienee eniten raitiotien kannattajia.

- Kalevantiestä tulisi typerältä tuntuva mutka ja rautatieaseman kaukaisuus ihmetyttää. Ih-mettelen myös miten muka suora tie tulisi kalliimmaksi kuin pitkä mutka?

- Pidän tärkeänä valintanani sitä, että paljon halvemmalla päästään, kuin nysset pelaavat, bussilinjoja ei hävitetä vaan säilytetään ja nyssejä on tarpeeksi!

- Turha rahan tuhlaus tääläiseen asiaan - Turha ja kallis hanke, en kannata raitiotietä - Ensisijaisesti olemassa olevan rautatieverkon bussiliikenteen hyödyntämistä. Tampereella ei

tule olemaan varoja tämän rakentamiseen. Odotetaan, että Tampere kasvaa EU:n mitta-puun mukaan kaupungiksi, nyt ollaan vain kyläpahanen. Asukkaita liian harvassa, hlö/km.

45

Kaleva Linjausvaihtoehdot: S =Sammonkatu TK =Teiskontie + Kissanmaankatu TTK = Teiskontie+Tekunkatu +Kissanmaankatu - = vastaaja ei ole valinnut vaihtoehtoa

Saavutettavat kohteet (TAYS, TAMK, jäähalli) S Hervannasta pääsisi suoraan kalevaan S Kalevan uintikeskukseen ei kyllä pääse kissanmaankadulta ta teiskontieltä ...liian pitkä

matka kävellä. S kattaa keskeiset isot kadut S olemassa olevat rakennukset liittyvät Sammonkadun vaihtoehtoon paremmin S oma työpaikka Sammonkadun varrella S Senioritalojen vuoksi S TAYSin kierroksen tuoma hyöty on näennäinen, kävelymatkaa TAYSin pysäkiltä klinikoille

liikaa S Yhtäkään linjaa ei nyt kulje suoraan Hervannan valtaväylältä Sammonkadulle. Koska kaikki

koulut on sijoitettu keskustaan tällainen linja tarvitaan. TK Ehdottomasti on saatava sairaala ja oppilaitos pysäkin varrelle!! TK ehdottomasti Tays:n kautta TK etenkin TAYS ja TAMK TK Järkevin vaihtoehto. Tays, TAMK, Kauppi, Sammon keskusluki jne saavutettavissa. TK Kulkuyhteys Taysiin TK Opiskelijoiden koulumatka TAMK:iin. TK pääreitit menevät näin TK Pääsy TAYSiin TK Saavutettavat kohteet tärkeimpiä jo pelkän käyttöasteen vuoksi. Oiko- ja kiertoradat ehtii

lisäämään myöhemmin. TK Saavuttaa TAYSin TK TAMK & TAYS saatava tiiviisti ratikan piiriin, tämä vaihtoehto yhdistää suoraviivaisen ratkai-

sun ja saavutettavuuden TK tamk, tays TK TAMK/TAYS TK tamkin ja taysin kohteet tarpeeksi lähellä jotta loppumatkan pääsee kävellen TK tays TK tays TK TAYS TK TAYS TK TAYS TK tays TK TAYS ehdottomasti ensimmäisen reitin varrelle! TK TAYS ja Kaupin kampus hyvä pitää reitin varrella, yhdistää yliopiston toimipisteitä, jos Ka-

levantien linjaus valitaan. TK TaYS koko maakunnan sairaala; sinne päästävä TK TAYS on nykyisellään palveltu aika kaukaa, raitiotie kulkisi edestä. Lisäksi sairaala on tär-

keä kohde, jonne johtavat raitiotiet tuovat sinne pääsyyn turvallisuutta ja selkeyttä. TK TAYS pitää tavoittaa, jos raitiotie rakennetaan TK Tays reitillä TK TAYS, jäähalli TK tays, jäähalli TK TAYS. Yksinkertaisesti ylivoimainen peruste. TK Tays/FinnMedi saatava reitin varrelle. Täysin keskeinen kohde. TK TAYSin ja TAMKin saavutettavuus erittäin tärkeää! TK TAYSin saavutettavuus tärkeää TK tays-rautatieasema-keskustori väli olisi tärkeä, monen työ ja asiointi matka, palvelisi kaik-

kia kaupunkilaisia TTK junalla taysiin, tamkiin menevät päsevät hyvin TTK kulku ja asiointi keskusairaalalle helpottuu TTK Kyllä siinä taysiin pitää päästä, älkää muuten hulluja ehdottako! TTK Opiskelijat pääsevät kätevästi liikkumaan kohteisiin TTK Palvelu TAYS:lle ja eiköhän tuoltakin opinahjosta joku Ratikan kannattaja löydy? TTK TAMK ja TAYS ovat ensisijaisen tärkeitä joukkoliikenne kohteita TTK TAYS TTK tays tärkein

46

TTK Tays tärkein TTK TAYSia ei saa jättää radan varrelta pois missään tapauksessa. Tekunkadun kautta kulkeva

vaihtoehto on Kuntokadun risteyksesä helpommin tehtävissä. Jäähalli (palloiluhalli) pitää ol-la reitin varrella.

TTK Taysin takaosiinkin tulisi olla kätevä yhteys, joka nyt puuttuu (huonokuntoisille potilaille). Sammonkadulla on jo nyt erinomainen bussiliikenne.

TTK Teiskontie-Tekunkatu-Kissanmaankatu on oleellinen parannus nykytilanteeseen. TTK Vie lähemmäksi sairaalaa TTK Väestön vanhenemisen kannalta TAYS tärkeä kohde - TAMK, TAYS erittäin tärkeitä linjan varrella - TAYS - TAYS + TAMK + Jäähalli

Potentiaaliset käyttäjämäärät S Teiskontietä pitkin pääsee lukuisilla eri busseilla, koska esimerkiksi Kangasalle, Pälkäneelle

jne. menevät TKL:n ulkopuoliset bussit menevät sieltä. Sammonkadun varrella asuu paljon ihmisiä ja heille saataisiin paremmat liikenneyhteydet (huom. itse en asu siellä!).

S Kissanmaalta ei iltaisin tule ketään kyytiin - pientalovaltaista aluetta. S Kalevanrinteen alue tuo asukkaita lisää S Sammonkadulla tilaa ratikalle. Tiivis asukaspohja. S Vaikka - tai ehkä sen takia kun - itse asumme Kissanmaalla, niin äänestän Sammonkadun

puolesta. Raitiovaunun käyttöaste Kalevassa olisi parempi ja Kissanmaankatu on aika ahdas valmiiksi.

TK Suuret käyttäjämäärät hallille, Tamkille ja TAYSille tukevat linjavalintaa. Ylimääräinen mut-ka hyödytön.

TK Enemmän työpaikkoja matkan varrella TK Hyvänen aika! Teiskontieltä linja TAYSiin ja TAMKiin - mikä käyttäjämäärä!!! Samaan ei

pysty Sammonkatu!!!!!!!Ja todella merkittää myös ulkopaikkakuntalaisille, että TAYSiin suora linja ja TAMKiin myös - valtavat käyttäjämäärät!

TK Suuri määrä työpaikkoja, joita tämä yhteys palvelisi. Jäähalliin kulkeminen luontevaa, myös TAMK isona oppilaitoksena olisi reitin varrella. Tälle linjalle todella olisi kysyntää!

TK väestöä eniten TK Tays välttämätön kohde, koska siellä on paljon joukkoliikenteen käyttäjiä. TK Ihmismäärä raitiovaunuille - TAYS ja TAMK - valtava määrä käyttäjiä. Ehdottomasti Teis-

kontie!!!! TK Kaksi oppilaitosta matkan varrella, paljon ratikankäyttöpotentiaalia [= opiskelijat], Tekun-

kadun lenkki näyttää turhalta; enemmän tilaa raitiovaunulle TK TAYS:lle on aina paljon liikennettä, Tekunkadun kautta ei ole tarve kiertää, sillä matkalla on

vain yksi pysäkki lähellä toisen suunnitellun linjan pysäkkiä TK Raitiotien suurin kohderyhmä on nuoret aikuiset, ja tällöin yhteys Taysille ja Tamkille on

erittäin tärkeä. TK Tampereen toiseksi isoin työnantaja (TAYS) TK Tays alueen työpaikat lisääntyvät tulevaisuudessa, lääketieteen alue kaavoitettu TK TAYS ym. ylivoimaisen suuri käyttäjäkunta TK TAYSin ja TAMKin suurten liikkujamäärien takia kannatan tätä vaihtoehtoa, mutta ensi vai-

heessa en laittaisi linjaa koukkaamaan perille asti Tekunkadulle. TK matkustajamäärät (työssäkäynti -opiskelu) TK linjan saavuttamat työpaikat TK TAYS keskeinen työpaikkaliikenteessä TK Kekseiset työ- ja opiskelupaikkojen yhdistäminen verkostoon, alueella TAMK! Kaupin kam-

puksen kehittäminen TK Työpaikat reitin varrella TK tamk opiskelijat, taysin työntekijät+potilaat TK linjauksen varrella olevat työpaikat ja asutus TTK opiskelijoiden ja työntekijöiden matka TTK Taysin ja tamkin alueella suuri matkustajapotentiaali TTK Opiskelijoille ja potilaille mukavia, TTK Työpaikat TTK Asukkaiat, työpaikkoja ja opiskelijoita sekä sairaala-asiointia varten on priorisoitava tätä

reittiä TTK Häiritsee vähän toimivaa bussiliikennettä ja eiköhän tekullakin ole näitä raitiotien kannatta-

jia. TTK Linja saavuttaa paremmin TAMKin ja TAYSin. Niiden asiakkaat ja opiskelijat kattavat ison

osan alueella kulkijoista. TTK Saavutettavat palvelut (Tays, Hakametsän monitoimihalli, Tays alueen opetusterveysase-

ma, Tamk, Yliopiston lääketiede+terveystiede, päiväkoteja matkalla yms.)

47

Matkan nopeus ja suoraviivaisuus S Suorin ja nopein reitti Hervantaan S TAYSin linjaus pidentää hervantalaisten matka-aikaa kohtuuttomasti S Näkee jo kartasta, että Sammonkatu on aivan ylivoimainen vaihtoehto! S Even if I study at TAMK, I still think there are enough connections for me that way. I think

time savings on Sammonkatu choice are so substaintial that outweigh all other options. S Luonnollinen reitti S Hervannan yhteyden tulee olla ensisijaisesti suora keskustan suuntaan. Teiskontien linjaus

liian kiertävä, eikä palvelisi kuitenkaan hyvin keskussairaalan aluetta. S Jos reitti kiertää teiskontieltä, ajallisesti liian pitkä että sillä kannattaisi matkustaa sieltä pi-

demmälle. S Matka-aika Hervannasta keskustaan pysyy mahdollisimman korkeana S Turhia mutkia vältettävä (TAYS jne). S Raitiotien pitäisi alkuun muodostaa "selkäranka" jota voi laajentaa tulevaisuudessa eikä

yrittää kiertää kaikkia paikkoja. S Nopea yhteys Hervantaan S Ratikkalinjan idea on olla nopea. Ensimmäistä linjaa ei järkeä laittaa kiemurtelemaan hi-

taasti (ja kalliisti), muuten ainakaan minun ei kannata kulkea ratikalla . Yksi linja ei voi pal-vella kaikki kohteita. On järkevämpää laajentaa linjastoa myöhemmin uudella linjalla tai lin-joilla.

S nopeus S Järkevämpi ja suorempi linjaus on parempi. Halvempi myös, että saadaan nämä pöljät

kunnallisbyrokraatit suostumaan tähän. S Ensimmäisen runkolinjan oltava mahdollisimman suora, nopea ja selkeä. S Jos linja kiertää liikaa tulee siitä liian hidas jolloin koko linjan idea menee hukkaan S Nopein reitti Hervannasta. Se olisi tärkeä.. S Pikaratikan idea on NOPEA joukkoliikenne. Reitistön kattavuutta lisätään uusilla linjoilla, EI

tuhoamalla nopean liikkumisen ideaa kiemurrelluttamalla ensimmäistä linjaa käyttökelvot-toman hitaaksi!

- Hervanta-Keskusta-välin sujuvuus. - Tässä kohtaa ratikan nopeus kärsisi liikaa, jos laitettaisiin kulkemaan TAYSin kautta. Haka-

metsän jäähallin merkitys lisäksi vähenee, jos keskustaan tehdään uusi keskusareena.

Toisessa vaiheessa linja TAYSin kautta / Laajennettavuus Linnainmaalle S TAYS toteutettava toisessa vaiheessa paremmalla ratkaisulla S Lisää painetta rakentaa toinen linja Taysin suuntaan S TAYS:n alueelle laajennettava oma linja myöhemmin S ensi vaiheessa suora linja on parempi, Teiskontien linja kannattaa rakentaa heti seuraavas-

sa vaiheessa S Seuraava linja menemään teiskontietä linnainmaalle, ei blokata ekalla linjalla sitä pois. S Taysin linja pitää saada nopeasti, mutta on fiksumpaa tehdä ne erilleen S ensimmäiselle raitiotielinjalle selkein vaihtoehto on sammonkatu, jatkossa helppo laajentaa

TAYS:n suuntaan. S Aluksi näin, jos toinen linja kulkee TAYSin kautta. S TAYS saavutettavissa helposti ratikan kakkosvaiheessa. TAYS-vaihtoehdolle ensimmäisessa

vaiheessa ehdoton ei! S TAYS ja Linnainmaa voidaan rakentaa myöhemmin. S Teiskontie toteutettaneen joka tapauksessa seuraavaksi. Sammonkadun linjaus toimii sen

kanssa parhaiten - muuten meille jää joko hidas linjaus tai turhat kiskot Kissanmaankadulle S Sammonkatu ehdottomasti. Teiskontie myöhemmin. S Tays alueelle omaa linjaa pitkin! Ei mitään sakkolenkkejä nyt. S Raitiotien seuraavissa vaiheissa tulisi toteuttaa linja, joka kulkee TAYSin kautta (ja mielel-

lään sen alueen läpi) ja edelleen Itä-Tampereelle S Pystytään kuitenkin laajentamaan helposti Tays/Linnainmaa S Liittymä Linnainmaalle S Laajennettavuus S Laajennetaan myöhemmin Teiskontietä pitkin itä-Tampereelle. S Jatkoyhteyksien myöhemmät laajennusmahdollisuudet luontevammat (teiskontien osuus

myöhemmin kohti Linnainmaata - Kekkosentien osuus turha)) S yliopistosairaalaan oma linja teiskontietä pitkin ja sitä voi jatkaa tuevaisuudessa itään. TK Myös Sammonkadun ratikkalinja tarvitaan, mutta ensimmäisessä vaiheessa TAMK+TAYS on

prioriteetti. TK laajennusmahdollisuus linnainmaalle TK Laajennettavuus itään TK Laajennettavissa teiskontiestä tays:lle ja linnainmalle. TTK linjan laajenemis linnainmaalle tärkeääää

48

Raitiotie- ja bussilinjat tukevat toisiaan - Bussit menevät jo Tayssistä eteenpäin kohti itää. S Sammonkatu on kaikin puolin paras. Ratikan myötä Sammonkadun bussit voidaan ajaa

Sarvijaakonkatua pitkin Kalevankankaalle ja edelleen yliopistolle, Tullille ja Ratinaan. Näin niidenkin alueiden joukkoliikenne paranee ratikan myötä. Keskussairaalan päästään vii-saimmin suoralla lnjauksella Teiskontietä pitkin. Kissaanmaalle ei (vielä) tarvita mitään yh-dysraidetta.

S synkronoitu bussi taysiin S TAYS:iin kulkevat jo bussilinjat 5, 6, 20, 24 Hervannasta sekä Teiskontien bussilinjat S Yksikään keskusta-Hervanta -bussi ei mene Sammonkadun kautta. Linja 20 menee Teis-

kontietä pitkin. Bussi 23 ja 13 Messukylänkatua. S Teiskontie on tärkeä sisääntuloväylä autoille, Sammonkadulla sen sijaan on mainiosti tilaa

ratikalle. Hervanta-TAYS -liikenteen voi hoitaa siirtämällä linja 20 Kissanmaalle. S Bussit Hervantaan kulkevat tällä hetkellä Teiskontietä Hervantaan, Sammonkatu on kat-

veessa TK Kissanmaan bussiyhteydet yleisten työaikojen (klo 7-18) ulkopuolella ja viikonloppuisin

ovat nykyisellään huonot. Raitiotie voisi mahdollisesti parantaa julkisten toimintaa tällä alu-eella.

TK Ratikalla on hyvä päästä keskussairaalalle. Sinne menee huonosti busseja varsinkin Tampe-reen itäpuolelta. Varsinkin nyt tarve on kovempi kuin ennen, koska päivystys on siirtynyt Hatanpäältä TAYS:lle Acutaan.

TK Linjaus Teiskontien kautta edellyttäisi jonkin Hervannan bussilinjan siirtoa Teiskontieltä Sammonkadulle.

TK sammonkadulla on jo toimiva bussiliikenne

En kannata raitiotietä S Ei Ratikkaa tampereelle TTK Perusteet kuten edellisessä osiossa. TTK edelleenkin järjetöntä TTK Ei ole tarpeen laajentaa Linnainmaalle eikä Sammon valtatielle jatkossakaan. Mielestäni

myös Kissanmaan reitti on varsin turha. Näistä yllä olevista reiteistä mikään ei ole välttä-mätön. Voisi jättää rakentamatta.

- EI raitiovaunuliikennettä - Ei raitiotietä ollenkaan. - ei mikään - Yritän estää hölmöjä projekteja - Hankkeen peruutus

Reittimuutosehdotus S TAYS:lle kannattaa tehdä alkuvaiheessa pistoraide Itseänäisyydenkadun päästä. Sammon-

katu on täysin ylivoimainen vaihtoehto ? ei pidä enää edes miettiä mitään koukkuja TAYS:n kautta, vaan TAYS hoidetaan pistoraiteella (jota sitten voidaan tulevaisuudessa jatkaa Golf.kentän asuinalueiden ja Koiliskeskuksen suuntaan).

S Mielestäni kissanmaa on liian pieni kaupunginosa ratikan kululle. Järkevä vaihtoehto olis laajentaa 1.vaihtoehtoa myöhemmin teiskontielle, jolloin myös Tays, Tamk ja Kissanmaa ovat saavutettavissa

S Aamulehden kartassa esitetty punainen viiva on ylivoimainen vaihtoehto. Sen rinnalle tarvi-taan aikanaan reitti, joka kulkee Tesomalta Areenan ja Yliopiston kautta Teiskontielle ja eh-kä Kangasalle saakka. Myös Nokia pitäisi huomioida. Kartassa on peräti 31 pysäkkiä ja pää-tepysäkit. Tuleeko reitistä liian hidas, jotta se vetäisi matkustajia. Vaunut pitää myös va-rustaa akustolla, jotta ne saadaan häiriötilanteissa pois risteyksistä. Akuilla voi myös alittaa aseman tunnelin. Bordeauxin koko vanha historiallinen keskusta ajetaan akuilla, keskustan säätämiseksi sähköjohdotukselta.

S Taysiin pistoraidetta pitkin Kalevan kirkon kulmalta! TK Mitkään esitellyt vaihtoehdot eivät ole luontevan suoraviivaisia, vaan paras vaihtoehto lin-

jaukselle on Hervannan valtaväylä-Teiskontie-Itsenäisyydenkatu TK vähentäisi bussiliikennettä ja antaisi mahdollisuuksia käyttää monipuolisia joukkoliikenne-

välineitä. Miksi ei ole vaihtoehtoa, jossa Teiskontie,Kissanmaankatu-Saamonkatu loisivat raitiotielenkin?vrt. Helsingin 3T ja 3B linjat

TTK Varaus ratikalle toimelantielle ja siitä siltaa ( joka teiskolaisille luvattu ) pitkin aitolahteen kohti nurmen aluetta!!!

- Linjaus Kalevan urheilupuiston halki olisi mukava. Muuten Kalevassa asuvana ihan sama.

49

- Itseäni ei palvele ensisijaisesti mikään em. vaihtoehdoista. Miettikää, ovatko uimahalli ja jäähallin peli-illat se kaikkein tärkein peruste linjata ratikkaa -- eiköhän sen tule palvella päivittäistä työmatka- ja asiointiliikennettä keskustaan ja vähentää sitä älytöntä pendelöin-tiä välillä Hervanta -- läntiset kaupunginosat, mikä ruuhkauttaa aamuin illoin Ratinasillan, Hämeenpuiston ja toisaalla Paasikiven-Kekkosentien. Jo nyt on ehdottomasti huolehdittava linjauksista, joilla 10-20 vuoden kuluttua turvataan Kaitavedentietä kaupunkiin tulevien su-juvat ja läntisten osien kanssa tasa-arvoiset yhteydet: bussimatkaan menee aikaa yli tunti ja matkan varrelle on tulossa Ojala, Nurmi, Lamminrahka, Sorila jne. Aitolahdentie ei yk-sinkertaisesti tahdo vetää nytkään eikä kevyellä liikenteellä ole asiaa moottoritien kautta kaupunkiin!!! Ts. ratikka ensialkuun Koilliskeskukseen ja siitä edelleen Sorilaan, jossa suju-vat vaihtoyhteydet Aitoniemeen, Viitapohjaan ja Teiskon alueelle.

- Pyöräily mahdollisuudet

Vaihtoehto henkilöautoliikenteelle S Raitiotien on oltava kilpailukykyinen autoliikenteeseen nähden, ja se ei toteudu jos raitotie

mutkittelee ympäri kaupunkia. S Hervanta kilpailee henkilöautojen kanssa, siksi nopeus on valttia TK Taysin alueen pysäköintivaileuksien vuoksi tarvitaan heikosti liikkuville sopiva kulku sairaa-

lalle TK TAYS merkittävä kohde reitin varrella. Työmatkaliikenteen kannalta järkevä TK Kaikki tärkeät kohteet tavoitetaan ja henkilöautoliikenne vähenee. Työmat-

ka,opiskelu,harrastukset(urheilu) joissa pysäköintiongelmat jokapäiväiväisiä. TK Ruuhkien vähentäminen teiskontiellä. TK Taysin ja jäähallin suuret, lähialueilta sekä käyttäjiä rasittavat pysäköintiongelmat helpot-

tuisivat huomattavasti TTK Sairaala-alueen työmatkaliikenteen umpisolmun avaaminen

Yhteys Hervanta-Kissanmaa (TAYS/TAMK/TTY) TK tays - hervanta yhteys TK Taysiin pitää päästä molemmista suunnista. TK Hervanta -TAYS tärkeä yhteys (vrt. bussi 20, mutta tiheämmässä vuorovälillä) TK Korkeakoulujen välisen reitin luominen, TTY-TAMK. lähivuosina liikuntapalvelut näissä kor-

keakoluissa (+TaYS yhdistyvät) ja ratikka on oiva tapa siirtyä kampukselta toiselle harras-tamaan liikuntaa.

TTK Mahdollisuus kulkea TAYSille asti (nyk. toteutuu vain linjalla 6).

Maankäytön ja katutilan kehittämismahdollisuudet S Sammonkadun kehittäminen pitäisi huomioida osana Sammonkadun reittisuunnittelua.

Sammonkadun pysäkkien määrä S sarvijaakonkadun kohdalle pysäkki ei vanha jaksa kauempaa S Pysäkki saatava Hakametsän asuinalueen puolelle, ennen kuin ratikka kääntyy Prisman

taakse! TK huutaa kyllä vielä yhtä pysäkkiä tuohon teiskontillelle, ja tätä linjaa ei sitten viedä ollen-

kaan hervanna suuntaa, mutta jos sinne on pakko mennä niin sitten sammonkatua pitkin, mutta pistäkää nyt siihen sitten ainakin yksi mieluummin kaksi pysäkkiä lisää

Muu S ELY pistää Teiskontiellä kapuloita rattaisiin S Järkevin vaihtoehto S kissanmaankatu nykyäänkin ahdas S Yks hailee S on paras S Ratikka teiskontien liikenteessä = katastrofi. S Ei hautaudu valtion tiebyrokratiaan TK Miksi Tampereella liikkumisesta on vain LÄHES PÄIVITTÄIN vaihtoehto on varmasti muita-

kin kuin meidän perhe joka käyttää bussia joka päivä monta kertaa? TK taysiä ei tarvi kieltää TTK poistuvat ihmismssat eivät tuki ambulanssiteitä TTK Pienin haitta liikenteelle - Johdinauto - Miksi ihmeessä tässä kyselyssä ei ole vaihtoehtoja, että "ei kannata raitsikkatouhua vielä

alkavaksi, vaan siis 20 v. myöhemmin" - tämä kysely on vähän yhtä tyhjän kanssa - pel-kästään "nyökkyniskoille" ja jees-miehille ja -naisille!

50

Vastaukset luokiteltu moneen ryhmään S On järkevintä, että ensimmäinen linja menee suorinta reittiä Sammonkatua pitkin. Jatkossa

on mahdollista rakentaa lisäreittejä kulkemaan esim TAYSin kautta. Ratikan ja bussien ai-kataulut tulee sovittaa niin, että liikkuminen esim runkolinjoilla ratikan reitiltä Kalevasta TAYSiin sujuisi helposti.

S TAYSiin ja eteenpäin menee tälllä hetkellä monia busseja, reitti ei kaipaa muutoksia, mat-kustaminen on sujuvaa. Sammonkatu puolestaan kaipaa lisää linjo-ja/matkustusmahdollisuuksia sekä alueen kehittämistä.

S Sammonkatu on kauppakatu, jossa asiakasvirrat melko suuret. Tätä ei ole Teiskontiellä S Muut vaihtoehdot kiertävät aivan liikaa. TAYSin liitäntäyhteydet tarjoavat riittävän saavu-

tettavuuden. S TAYSin alueen merkitystä ei voi vähätellä, mutta kun lukuja katsoo (Etenkin matka-ajassa),

on tämä koukkaus järjetön. TAYSin alue ei ole mitenkään järkevästi linjassa raitiotiereitin varrella. TAYSin yhteys pitää toteuttaa laajennuksen yhteydessä esim. niin, että toinen ra-tiotielinja yhdistää TAMK:n ja TAYSin alueen yliopistoon. Sammonkadulle raitiotie sopisi erinomaisesti, jolloin kadusta voidaan tehdä joukkoliikennepainotteinen. Tämä sopii hyvin yhteen alueen palveluja asuntorakenteeseen.

S 2. vaiheessa yhteys TAYSille ja TAMKille ehdoton, mutta nyt tärkeintä saada Hervanta no-pean yhteyden päähän keskustasta.

S Suoraviivainen liikenne Hervantaan parempi. Tays/Tamk yms voidaan investoida myöhem-mässä vaiheessa.

S Ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä, jotta saadaan synnytettyä nopea ja tehokas linja. Myö-hemmin verkostoa laajennettaessa on luontevaa vetää erikseen linja Taysin suuntaan - eh-kä Koilliskeskukseen asti.

S Laajennusvaiheessa sairaalan koukkaus pois. Sammonkatu suoraviivaisempi Hervantaan ja kehittäisi hyvin Sammonkatua myös palveluiden osalta

S Sammonkadulla tilaa, katutila kaipaa kehittämistä, Kalevassa paljon pieni asuntoja eli pal-jon joukkoliikenteen käyttäjiä

TK Taysissa + FinnMedissä on valtavasti työmatkalaisia ja joukkoliikennevälineitä käyttäviä asiakkaita, jotka erityisesti raitolinjaa tarvitsevat.

TK Tays:siin ne hervantalaiset (ja tesomalaiset) kuitenkin on menossa. TK TAYS on erittäin tärkeä kohde, Hervannan ja keskustan veroinen, ja ansaitsee paikan run-

kolinjojen risteyksenä. Sammonkatu toimii nykyisellään oikein hyvin, eikä ratikan saaminen sinne ole kiireellistä. Lisäksi suunniteltu harva pysäkkiväli on virheellinen Sammonkadun luonteeseen asiointikatuna, ja siten nopeuslaskelma epärealistinen.

TK Tays on suuri työnantaja ja potilaat pääsisivät sujuvasti myös sporalla sairaalaan. Pidentää matkaa ja kustannuksia kuin Sammonkdun reitti, mutta mahdollisimman lyhyt kun otetaan Tays huomioon.

TK Halvempaa olisi antaa ilmaiset taksisetelit ihmisille taysiin ja hakametsän jäähalliin kuin ra-kentaa tällaisia älyttömiä raitiotielinjoja

TTK TAYSin lähelle meneminen olisi olennnaista, koska iso työpaikkakeskittymä ja kuulemma parkkeeraus kallista. Teiskontie + Kissanmaankatu myös mahdollinen, koska tuo lähelle mutta Sammonkadun vaihtoehto huono. Jos joukkoliikenteen käyttöä halutaan lisätä, raitio-tien linjauksessa pitäisi ottaa t yöpaikkakeskittymät huomioon.

TTK Saadaan suurin mahdollinen käyttäjämäärä. Hyvä yhteys Kauppiinkin lataantumaan, TAYS:iin töihin, TAMK:iin lähiyhteys.

TTK Sammonkadun reitti on järjetön, kyllä raitiotien täytyy saavuttaa sairaala-alue. Hanke on kallis joka tapauksessa; tulevaisuuden kannalta isompi kertainvestointi on paras.

TTK TAYS. Vaihtoehto selkäasti kallein ja hitain, silti jompi kumpi TAYS-vaihtoehdoista on käy-tännöllisin.

- Koko hankkeen hylkääminen ylihintaisena - Turha ja kallis hanke, en kannata raitiotietä - Ensisijaisesti olemassa olevan rautatieverkon bussiliikenteen hyödyntämistä. Tampereella ei

tule olemaan varoja tämän rakentamiseen. Odotetaan, että Tampere kasvaa EU:n mitta-puun mukaan kaupungiksi, nyt ollaan vain kyläpahanen. Asukkaita liian harvassa, hlö/km.

nettikyselyn tulokset kevÄt 2013 - tampere · kyselyvastaajien ja tamperelaisten...

Documents