näyttöön perustuvat menetelmät sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Näyttöön perustuvat menetelmät sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ennaltaehkäisy ja hoito -seminaari

7.11.2014

Marjaana Pelkonen

Neuvotteleva virkamies, STM

Sisältö

Miten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä ml. ongelmien ehkäisy, ohjataan kansallisesti? Näkökulmana näyttöön perustuvat menetelmät

Näkökohtia kansallisen ohjauksen toimivuudesta

Kuinka eteenpäin - miten sote-uudistus voi auttaa?

2 13.04.23 Marjaana Pelkonen

Rajauksia, lähtökohtia

Kansallinen ohjaus– normi-, informaatio-, resurssiohjaus

– huom. kuntien itsemäärääminen

Lasten, nuorten ja perheiden (LNP) hyvinvoinnin edistäminen – Sote-palvelut

terveydenhuolto ja sosiaalihuolto ml lastensuojelu

– Kasvatus- ja koulutuspalvelut (kehitysympäristöt) päivähoito/varhaiskasvatus esi- ja perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus

Näyttöön perustuva toiminta/np menetelmät


LNP hyvinvoinnin edistäminen - normiohjaus Julkisen vallan tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta

vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. (Perustuslaki 731/1999, 19 §)

Kuntien seurattava ja edistettävä lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa mm.–seuraamaan ja edistämään lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä edistämään vanhemmuutta ja perheen muuta hyvinvointia (15-17 §§)–edistämään opiskeluympäristön terveellisyyttä ja opiskeluyhteisön hyvinvointia (16-17 §§)–seuraamaan ja edistämään kunnan asukkaitten terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin (12 §)–järjestämään tarpeellinen mielenterveystyö (27 §)


LNP hyvinvoinnin edistäminen - normiohjaus

VN Asetus neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta (338/2011)

Määräaikaiset terveystarkastukset sekä terveysneuvonta Laajat terveystarkastukset (yht. 7) : koko perheen hyvinvointi ja elämäntilanne Päivähoidon ja opettajan arvio (eri näkökulmien ja yhteistyön merkitys)

Terveysneuvonta (= tukea, ohjausta; yksilöllisesti, ryhmissä) Tuettava vanhemmaksi kasvamista… yksilön ja hänen perheensä terveyden, ml mielenterveyden, sekä

psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä lapsen kehitystä, huolenpitoa ja kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman

välistä vuorovaikutusta vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta

VN Asetuksen perustelujulkaisu (STM 2009:20, s. 91): Myönteisen ohjaamisen merkitys. Joustava, lasta kunnioittava rajoittaminen ehkäisee myöhempiä käytösongelmia. Kurittaminen lisää lapsen taipumusta väkivaltaan.


LNP hyvinvoinnin edistäminen - normiohjaus Sosiaalihuollossa (HE sosiaalihuoltolaiksi 164/2014vp)

– Lasten ja nuorten hyvinvointia edistettävä viranomaisten yhteistyönä (9 §)

– Järjestettävä sosiaalipalvelut: mm. sosiaalityö ja -ohjaus, perhetyö, kotipalvelu, mielenterveystyö, päihdetyö, kasvatus- ja perheneuvonta

Päivähoidossa ja koulussa (OKM) – päivähoitolaki, uusi varhaiskasvatuslaki-luonnos, perusopetuslaki, ops-

perusteet tukevat lasten hyvinvoinnin edistämistä Kuntien edistettävä oppilaiden ja opiskelijoiden sekä

oppilaitosympäristön terveellisyyttä ja -yhteisön hyvinvointia– oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

koskee esi- ja perusopetusta, lukio- ja ammatillista koulutusta opetustoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi yhteistyössä toimintamuodot: yhteisöllinen ja yksilökohtainen opiskeluhuolto oph-palvelut: kuraattorit, psykologit, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto



Tunnistettava ongelmat varhain, järjestettävä tukea, ohjattava tutkimuksiin ja hoitoon– Terveydenhuoltolaki ja asetus velvoittavat

– Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Tilannetta ja tuen tarvetta arvioitava tarkemmin

– 1) lapsen ja nuoren sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, käytöshäiriöt ja kiusaaminen, neurologisen kehityksen ongelmat kuten oppimisvaikeudet (STM Julkaisu 2009:20).

Varhainen tuki ja apu– HE sosiaalihuoltolaiksi: tuen tarpeet ja sosiaalipalvelut

– Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki: yksilökohtainen opiskeluhuolto mm. monialainen asiantuntijaryhmä

– Varhaiskasvatus


Välikommentti näyttöön perustuvasta toiminnasta

Näyttöön perustuva toiminta (STM 2009)

– parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä asiakkaan ja potilaan hoidossa ja terveyden edistämisessä

Näyttö (Holopainen ym. 2013)

– tutkimusnäyttö, asiantuntijanäyttö, seurantanäyttö

– (näytön asteet)

Näyttöön perustuva päätöksenteko edellyttää tietoa– tutkimusnäyttö

– asiakkaan odotukset, toiveet, elämäntilanne

– toimijan kliininen kokemus

– toimintaympäristö (DiCenso ym. 1998)



Vaikuttavin menetelmin, laadukkaasti– Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin

hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 8 §)

– Terveysneuvonnan on sisällettävä näyttöön perustuvaa tietoa (VNA 338/2011, 14 §)

– vastaavaa velvoitetta ei uudessa sosiaalihuoltolakiluonnoksessa

– Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki: yhteisöllinen oh, yksit.koht. perustelut KiVa-koulu, Hyvän mielen koulu, Ihmeelliset vuodet, ART sosiaalisten taitojen ja ryhmäytymisen tukeminen Opas tulossa (THL), menetelmiä liitteessä


LNP hyvinvoinnin edistäminen & vaikuttavat menetelmät - informaatio-ohjaus

Kansalliset oppaat– Äitiysneuvola 2013, Lastenneuvola 2004

– Kouluterveydenhuolto 2002, Opiskeluterveydenhuolto 2006

Kansalliset ohjeistukset– Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan

sekä kouluterveydenhuoltoon. THL 2012, Opas 22.

Aihepiirit valittu tutkimusnäytön perusteella Luku 4. Tutkimusnäyttöä laajojen terveystarkastusten tueksi. Taulukko vaikuttavista toimintamalleista ja menetelmistä mm. Vavu,

Ihmeelliset vuodet ohjelma, Lapset puheeksi -menetelmä


LNP hyvinvoinnin edistäminen - informaatio-ohjaus

Muut THL:n julkaisut esim. Raportti 47/2012. Ennen kuin on liian myöhäistä. Ehkäiseviä menetelmiä eri ikäkausille ml käytöshäiriöt– Leikki-ikäisille ja Kouluikäisille sekä heidän perheilleen– Nuoruusikäisille

Sähköiset käsikirjat ja verkkosivut (THL)– Lastenneuvolakäsikirja, Lastensuojelun käsikirja– Kasvun kumppanit – Innokylä

Hoitosuositukset– Duodecim. Aloite tehty Käypä hoito -suosituksen laatimiseksi– Hoitotyön tutkimussäätiö (järjestelmälliset katsaukset)


LNP hyvinvoinnin edistäminen - informaatio-ohjaus

Palveluvalikoimaneuvosto, ThL § 78a, STM:ssä (2013)

Taustalla potilasdirektiiviAntaa suosituksia siitä, mitkä tutkimukset sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat terveydenhuollon palveluvalikoimaan (7a§) Otettava huomioon eri alojen tutkimustieto ja muu näyttö sekä terveydenhuollon eettiset ja järjestämiseen liittyvät näkökohdatTavoitteena mahdollisimman hyödylliset, turvalliset ja kustannusvaikuttavat hoitomenetelmät ja yhtenäiset palvelut

Yhteys sote-lainsäädäntöön: vaikuttavuus, turvallisuus, kustannuksetNeuvoston työskentely käynnistynyt (aihe-ehdotukset) (www.palveluvalikoima.fi)


Menetelmäkäsikirja. Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. THL 2011, Opas 14 (jtk. informaatio-ohjaus)

Psykososiaalisen kehityksen ja terveyden arviointi Varhaisen vuorovaikutuksen arviointi (Vavu) Psykososiaalisen kehityksen ja terveyden arviointimenetelmä (Laps-

lomake)

Neurologis-kognitiivisen kehityksen arviointi neurologinen kehitys, kieli (mm. Lene)

Terveystottumusten arviointi Päihteiden käyttö. Vanhemmat ja nuori (Audit, Adsume)

Lähisuhde- ja perheväkivalta Työntekijän havaintoihin perustuva kokonaisarvio: Huoli

lapsen fyysisestä kehityksestä, psykososiaalisesta kehityksestä ja terveydestä, hoidosta ja kasvatuksesta, lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta


LNP hyvinvoinnin edistäminen - informaatio-ohjaus: Kansalliset ohjelmat

Hallitusohjelma 2011-2015: Vanhemmuuden tukeminen

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. STM 2011.

Kaste-ohjelma 2008-2011 ja 2012-2015– Lasten, nuorten ja perheiden osuus: hyödynnetty ja levitetty useita

näyttöön perustuvia menetelmiä, mm. Vavu, Lapset puheeksi, ICDP, ART, Ihmeelliset vuodet

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. STM 2009– Kuntien järjestämä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan

ensisijaisesti lasten ja nuorten arkisessa elinympäristössä, kuten kodissa, päivähoidossa tai koulussa. Mielenterveystyö ja päihdetyön erikoispalvelut tukevat tässä työssä peruspalveluja.


LNP hyvinvoinnin edistäminen - resurssiohjaus

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet– ei korvamerkittyä rahoitusta, perustuvat laskentakaavaan

– VNA 380/2009 valtionosuuksia korotettiin 18.5 M euroa/v henkilöstövoimavaroja saatiin parannettua, vaikka vielä suuria

puutteita

Korjaavien palvelujen kustannukset kasvaneet– mm. lastensuojelun kustannukset

– lasten- ja nuorisopsykiatristen palvelujen käyttö kasvanut

– huom. hoitamattoman käytöshäiriön hinta

Tarvitaan painopisteen siirto ehkäisevään toimintaan


Näkökohtia kansallisen ohjauksen toimivuudesta

Kansallinen ohjaus ja kuntien kehittämistyö– lainsäädäntö ohjaa yleisellä tasolla, mutta tarkempi

menetelmällinen ohjaus perustuu suosituksiin

– ohjaus ei aina ulotu kuntiin, kuntien käytännöt vaihtelevat

Tehokas kansallinen ohjaus = normit, seuranta, valvonta– vain osaa palveluja seurataan ja valvotaan säännöllisesti

– valvonta ei ulotu menetelmiin, seuranta satunnaista

Kansallinen ohjaus ohjaa paremmin erillisiä sektoreita kuin niiden välistä yhteistyötä

Toimivaa kansalliseen ohjaukseen tarvitaan tietoa– tuloksista, menetelmistä, rakenteista



Sote-uudistusTavoitteet

– Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa

– Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja

– Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne

Keinot– laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio

palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle

– vahva kansallinen ohjaus

– asiakkaiden ja henkilöstön osallisuus


Kuinka eteenpäin - miten sote-uudistus voi auttaa?Sote-uudistus jtk.Keskeinen sisältö

– Järjestämisvastuu viidellä sote-alueella lakisääteisten tehtävien hoitaminen sekä mm. laadun, määrän ja vaikuttavuuden seurannasta ja kehittämisestä

– Järjestämispäätös joka 4. vuosi perustuu mm. alueen väestön hyvinvointi- ja terveysseurantatietoihin määriteltävä mm. sote-palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset

käytännöt

– Tuottamisvastuu kunnalla tai kuntayhtymällä (4-5/sote-alue)

Valmistelutilanne– lakiesitys eduskunnalle 11/2014, voimaanpano asteittain

Aineistoja: www.stm.fi


Kuinka eteenpäin - miten sote-uudistus voi auttaa?Sote-uudistus jtk. (Yksityiskohtaiset perustelut)

Palvelujen laatu tarkoittaa palvelun kykyä vastata asiakkaiden ja potilaiden palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti ja säännösten mukaisestiYhtenäiset käytännöt tarkoittavat mm. alueellisesti sovittuja hoitokäytäntöjä



Kehittämistoiminta sote-alueella 32 §: Sote-alue– vastaa kehittämisestä ja osaamisen vahvistamisesta sekä alue- ja

organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä– päättää yhtenäisestä kehittämisrakenteesta alueellaan sekä

tuottamisvastuussa olevissa kunnissa ja ky:ssä

Kehittämisrakenne Nyt: sosiaalialan osaamiskeskukset ja pth-yksiköt Tavoite: sote-alue huolehtisi yhtenäisten kehittämisrakenteiden

muodostamisesta alueellaan

– Kehittämisrakenteiden tehtävänä tukea käytännönläheistä kehittämistä ja tietoon perustuvien

toimintamallien ja hyvien käytäntöjen juurruttamista viedä vaikuttavuuden arviointiin perustuvaa tietoa toiminnan kehittämiseen

ja päätöksentekoon



Ehdotus lasten, nuorten ja perheiden (LNP) palvelujen uudistamiseksiKaikki LNP palvelut järjestetään ja tuotetaan asiakaslähtöisenä kokonaisuutenaEdellyttää

– Sote-palvelut integroidaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti

– Peruspalveluja vahvistetaan (universaalit ja varhainen tuki ja hoito) Hyvinvointia suojaavia tekijöitä vahvistetaan, Riskiä aiheuttavat tekijät

tunnistetaan Varhaisempi ja tehokkaampi tuki ja hoito, myös ryhmämuotoisesti Vaikuttavat menetelmät, yhtenäiset käytännöt

– Vaativat ja erityistason sote-palvelut ”profiloidaan”



Ehdotus LNP palvelujen uudistamiseksiPalvelut sovitetaan yhteen aikuisten palveluiden ja kuntien palveluiden ja toiminnan (mm. järjestöt) kanssa

– mm. perhekeskus-konsepti

Palveluiden johtamista ja ohjausta vahvistetaan


Lopuksi Hyvinvoinnin edistämiselle ja ehkäisevälle toiminnalle

lainsäädännön tuki, ml NP menetelmät– tiedossa suojaavat tekijät, joita kannattaa vahvistaa ja riskitekijät, joihin

voidaan vaikuttaa (lapset ja vanhemmat)

Menetelmiä olemassa– lapsen ja vanhemman tukemiseen ehkäisevästi– spesifisti käytöshäiriön ehkäisemiseen ja varhaiseen hoitoon

Menetelmien käytön laajentaminen ja osaamisen vahvistaminen– sote-uudistuksen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen: velvoitteet

ja rakenteet– yhtenäisen toimintamallin laatiminen ml. THL:n ja järjestöjen roolista

sopiminen


Hyvinvointia suojaavat ja riskiä tuottavat tekijät

Hyvinvointia suojaavat

Turvalliset, pysyvät ja hyvinvoivat aikuiset

Hyvä suhde vanhempiin

Huolehtiva kasvatuskulttuuri

Lapsen omat vahvuudet, kokemus omasta pärjäämisestä

Hyvä terveys, terv. elämäntavat

Ystävät, hyvät sosiaaliset taidot

Erityisongelmien asianmukainen huomiointi: päiväkoti, koulu

Ikätasoisen tiedon ja ymmärryksen saaminen, kun perheessä tai itsellä on vaikeuksia tai sair.

Riskiä tuottavat

Raskauden aikaiset ongelmat

Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, vakava sairaus

Kaltoinkohtelu, perheväkivalta

Haitalliset kasvatusmenetelmät

Kuormittavat elämäntapahtumat

Perherakenteen haavoittuvuus (yh)

Kiusaaminen, kiusatuksi joutuminen

Lapsen fyysiset sairaudet, oppimisvaikeudet

Vanhempien matala koulutustaso

Riskitekijöiden kasautuminen!


Lähde: Mukaellen: Kaukonen 2012, myös Afifi & MacMillan 2011, Bell ym. 2013

näyttöön perustuvat menetelmät sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Science