näkyvä talous

1970 1980 1990 2000 2010

Näkyvä talous

Piilotalous

Taloudenkoko

Kuvio 0.1 Näkymätön ja osin talousseurannan ulkopuolelle jäävä piilotalous on kasvanut viime vuosina

Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 6.

Yksityis-henkilö

Kauppiaskerää tiedon

Tilaus

Toimitus

Julkaisija

Markkinoija

Analytiikantarjoaja

Kootun aineistonvälittäjä

Todennus-palvelu

Aineiston kokoaja

Maksun välittäjä

Verkko-osoitteen tarjoaja

Datan tarkistus

Varastotilanne

Viesti

Tilaus Toim. valm

istelu

Käyttöehtojen hyv.KäyttöehdotM

aksupyyntöVerkko-os. p.TunnistepyyntöVerkko-osoite

Datan klikkausTunnisteen tark.

Tunnistepyyntö

KäyttöoikeudetTunnistepyyntö

Muod. käyttöoik.

Aineisto

Aineiston maksu

Aineiston tilaus

Käyttöeht. hyv. Käyttöehdot

KokemusAineiston klikkaus

Kiinnostus

Mainonta

Sopimusehdot

Sop. eht. hyv.

Kohdelistan maksuKohdelistan tilaus

Kohdelista

TodentaminenTodennuspyyntö

Maksun vahvistus

Maksu

VarmistaminenVarmistepyyntö

Kohdelistan tilausKohdelistan maksuKohdelista

Analyysip.

AnalyysiMaksu Ma

ksu

Asiak

asdata

Klikkau

s Asiakasmaksudata

Aineiston maksu

Aineisto

Sopim

usehd

ot

Sop.

eht. h

yv.

VahvistusPyyntö

Maksu

Maksun vahvistus

Alust. k

äytt. p

rof.

Kuvio 0.2 Yksittäisen kassatapahtuman liikkeellepanema tiedonvälityksen verkkoYksinkertaistettu kuva ostotapahtuman käynnistämistä implisiittisistä ja eksplisiittisistä tietovirroista toimitukseen ja maksamiseen, profilointiin ja mainontaan sekä tiedon kokoamiseen ja analysointiin liittyen.


0000–20202021–20252026–20302031–20352036–

Viivoitetuilla alueilla sanomalehtien ennakoidaan kuolevan kaupungeista aikaisemmin kuin muilta alueilta


Kuvio 0.3 Ennusteita painettujen sanomalehtien sukupuuttoon kuolemisen aikatauluista.Vuosi, jolloin painetut sanomalehdet eivät enää ole merkittävässä asemassa ao. maan tiedonvälityksessä

Luku 1

Kolme vallankumousta:

maatalousyhteis-

kunnasta teollisuu-teen, teollisuusyh-

teiskunnasta pal-veluihin ja

lopulta digitaaliseen

palve-luyhteiskuntaan.

Mistä tullaan?

Missä ollaan?

Minne mennään?

Luku 4

Digitaalisen palvelutalouden

tulevaisuus. Vaikeuksien

kautta voittoon? ICT kasvun ja hyvinvoinnin

lähteenä.

Luku 2

Digitaalisen palvelutalouden muutosvoimia ja trendejä. Monet

keskeiset elementit ovat

vasta muutaman vuoden ikäisiä.

Luku 3

Syväsukellus ICT:n

hyödyntämiseen terveydenhoidoss

a. Teknologia muuttuu

nopeasti. Ihmiset ja organisaatiot

eivät.

Luku 0: Tiivistelmä ja johtopäätökset

Luku 5: Yhteenveto


Kuvio 0.4 Kirjan rakenne

1800

1.Maatalousyhteiskunnastateollisuuteen: Höyry 1780-

20001900

2.Teollisuusyhteiskunnastapalveluihin: Sähkö 1890-

3.Digitaaliseen palvelu-yhteiskuntaan: Internet 1995-

Kuvio 1.1 Internet käynnisti maailmantalouden kolmannen pitkän kehityskaaren 1990-luvun puolivälissä


0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

80

100

120

140

160

180

200

Sähkö (1885)

ICT (1995)

Suomi


Kuvio 1.2ICT:n vaikutukset ehkä sähköäkin suuremmat ja osin vielä tulossaTuotannon määrä henkilöä kohden Suomessa sähkön ja internetin aikakausilla. Sähkön aloitusvuosi 1885 ja ICT:n 1995 (= 100); vaaka-akselilla vuodet näiden ajankohtien jälkeen.

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

80

100

120

140

160

180

200

Sähkö (1885)

ICT (1995)

Länsi-Eurooppa

Kuvio 1.2ICT:n vaikutukset ehkä sähköäkin suuremmat ja osin vielä tulossaTuotannon määrä henkilöä kohden Länsi-Euroopassa sähkön ja internetin aikakausilla. Sähkön aloitusvuosi 1885 ja ICT:n 1995 (= 100); vaaka-akselilla vuodet näiden ajankohtien jälkeen.


0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

80

100

120

140

160

180

200

Sähkö (1885)

ICT (1995)

USA

Kuvio 1.2ICT:n vaikutukset ehkä sähköäkin suuremmat ja osin vielä tulossaTuotannon määrä henkilöä kohden Yhdysvalloissa sähkön ja internetin aikakausilla. Sähkön aloitusvuosi 1885 ja ICT:n 1995 (= 100); vaaka-akselilla vuodet näiden ajankohtien jälkeen.


Teknologiaelinkaari,markkinoiden kypsyminen,myynnin kehitys

Teknologiankehitysvaihe Aika

Teknologian läpimurto (”big bang”)

Uusia ja paranneltuja tuotteita,teknologiset järjestelmät kehittyvät

Teknologian potentiaali pienenee

Nopean kasvun vaiheUusia innovaatioita,uusia tuotteita,uusia toimialoja,uusia yrityksiä,”pörssikupla”

Teknologiat täydentävät toisiaan, uusia toimialoja, teknologisia järjestelmiä

Teknologisten mahdollisuuk-sien ja markki-napotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen Yritykset alka-vat yhdistyä, yritysten luku-määrä alentuu, yrityskoko kas-vaa.

Enää harvoja uusia tuotteita ja toimialoja.

Markkinat kypsyvät, tuotanto kes-kittyy muuta-miin suuriin yrityksiin.

VAIHE I VAIHE II VAIHE III VAIHE IV


Kuvio 1.3 Uuden teknologian (internetin) läpimurto, teknologian elinkaari ja tuotannon kasvun vaiheet

Yhteinen tieto ja

osaamisvaranto

Yritysten ”yksityinen” osaamisvara

nto

Tavara- ja palvelutuotan

to

Kuluttajat

Aineettomien

oikeuksien suoja

Yhteinen tieto ja

osaamisvaranto

Yritysten ”yksityinen”

osaamisvaranto

Kuluttajat

Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto(ETLA B 254), s. 33.

Kuvio 1.4Aineettomien oikeuksin rooli teollisella aikakaudella (yllä) ja internet-taloudessa (alla)

1900 1907 1914 1921 1928 1935 1942 1949 1956 1963 1970 1977 1984 1991 1998 20050

10

20

30

40

50

60

70

80Työllisyyden rakenne, %

Palvelut

Jalostus

Tietoint. palvelut

Alkutuotanto


Kuvio 1.5Suomi palvelutaloudeksi jo 1950-luvullaSektoreiden työllisyys-osuudet Suomessa, %

1900 1907 1914 1921 1928 1935 1942 1949 1956 1963 1970 1977 1984 1991 1998 20050

10

20

30

40

50

60

70

80Tuotannon rakenne, %

Palvelut

Jalostus

Tietoint. palvelut

Alkutuotanto


Kuvio 1.5Suomi palvelutaloudeksi jo 1950-luvullaSektoreiden tuotanto-osuudet (alla) Suomessa, %

Nokia N95 puhelin

Suomi40 %

Muut maat60 %

Whitevectorin palvelu

Suomi 95 %

Muut

5 %


Suomeen jäävän arvonlisäyksen osuus kahdessa tapauksessa

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

0

10

20

30

40

50

60

Laitevalmistus

Softa

Televiestintä

Tukkukauppa


Kuvio 1.6ICT-alan muodonmuutos kohti digitaalista palvelutuotantoaEräiden ICT-lohkojen henkilöstömäärä Suomessa, tuhatta henkilöä

1850

1860

1870

1880

1890

1900

1910

1920

1930

1940

1950

1960

1970

1980

1990

2000

2010

DELL PW360

Käsinlaskenta Burroughs 9

IBM PC

IBM 360

EDSAC

DELL XPC

Kuvio 2.1 1970-luvulla miljoonia maksaneen laskentatehon saa nyt pennosillaSaman laskutoimituksen kustannus eri ajankohtina (nykyrahassa; piste kuvaa tiettyä menetelmää/konetta)

Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto(ETLA B 254), s. 41.

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

0

500

1,000

1,500

2,000

2,500 Internetin käyttäjiä maailmanlaajuisesti, miljoonaa


Kuvio 2.2Internetistä tuli globaali massailmiö vasta 2000-luvullaInternetin käyttäjien ja käytön määrällinen kehitys

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

0

200

400

600

800

1,000

1,200

1,400

1,600

1,800 Google-haut, miljardia

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

0

200

400

600

800

1,000

1,200

1,400

1,600

1,800 Mobiililaajakaistaliittymät, miljoonaa



1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900Facebookin aktiiviset käyttäjät, miljoonaa

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

0

20

40

60

80

100

120Twitterin käyttäjät, miljoonaa



1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

0

1,000

2,000

3,000

4,000

5,000

6,000

7,000Globaali IP liikennePetabittiä x 10 per kuukausi


Kuvio 2.3Internet laajenee ja syvenee, jolloin tietomäärät räjähtävätIP-pohjaisen tietoliikenteen maailmassa

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

0

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

4,000Mobiili IP liikenne2005 = 1


Kuvio 2.3Internet laajenee ja syvenee, jolloin tietomäärät räjähtävätIP-pohjaisen tietoliikenteen määrä maailmassa

2005

2010

2012

2015

7 910

130 1 227 2 720

Digitaalisen datan määrä globaalisti, exatavua


Kuvio 2.3Internet laajenee ja syvenee, jolloin tietomäärät räjähtävätDigitaalisen tiedon määrä maailmassa

2006

Kehittyneet maat Kehittyvät

maat

2011

Kehittyneet maat Kehittyvät

maat


Kuvio 2.4Jo kaksi kolmasosaa maailman internetin käyttäjistä on kehittyvissä maissa

74%

Yhdysvallat” USA:sta tulee edelleenkin luovat ja kummalliset ideat , jotka ovat radikaalisti innovatiivisempia kuin missään muualla maailmassa.”

Afrikka 7%”Maanläheiset ratkaisut yhteisöiltä yhteisöille. Oikeasti uusia ratkaisuja, ei jäljitelmiä Intian tai Kiinan tapaan.”

Eurooppa 4%”Kaikkialla läsnä olevat avoimet ja nopeat Internet-yhteydet tarjoavat lähtökohdat innovaatioille.” Intia 7%

”Valtavasti halpoja ja hyvin koulutettuja työntekijöitä.”

Tyynenvaltameren alue 7%

Kiina 4%”Englanninkielisen sisällön osuus internetistä tulee olemaan kooltaan vain murto-osa kiinankielisestä.”

Kaikkialla: ”Maantieteellinen sijainti määrittää innovaatiota vähemmän kuin älykköjen/nörttien verkostot.”

Ei missään: ”Valitettavasti innovatiivisia teknologioita kehitetään liian vähän tällä hetkellä.”


Kuvio 2.5Tällä hetkellä innovatiivisin paikka kehittää internetiin liittyvää teknologiaa on…

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20130

200

400

600

800

1,000

1,200

1,400PöytäkoneetKannettavatÄlypuhe-limetTabletit


Kuvio 2.6Painopiste älypuhelimiin: eri internet-päätelaitteiden globaalit toimitukset (miljoonaa laitetta)

UK

Alankomaat

Sveitsi

Luxembourg

Hong Kong, Kiina

Suomi

Tanska

Islanti

Ruotsi

Korea

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

IDI 2010


Kuvio 2.7Suomi viidentenä ICT:n edistyksellisyydessä 152:n maan joukossaMaailman vuoden 2010 kärkimaat ICT Development -indeksin (IDI) mukaan

Italia

Espanja

Tanska

Belgia

Saksa

Ranska

Alankom.

Itävalta

UK

USA

Suomi

-1 0 1 2 3 4

Työn tuottavuus ja sen hajotelma, %

Italia

Espanja

Tanska

Belgia

Saksa

Ranska

Alankom.

Itävalta

UK

USA

Suomi

-1 0 1 2 3 4

ICT-valm. vaikutus työn tuottavuuteen, %

Puuttuva tieto

Työn tuottavuusKokonaistuott. vaik.Ei-ICT pääoma

ICT-pääoma

Työpanoksen rakenne


Kuvio 2.8 ICT-valmistuksen menestys selittää yli puolet Suomen tuottavuuskasvusta ennen kriisiä Työn tuottavuuden keskimääräinen vuosikasvu 1995–2007 ja eri tekijöiden kasvukontribuutiot (vasen) sekä ICT-valmistuksen kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun (oikea)

KreikkaItävalta

BelgiaSaksaItaliaUSA

KoreaUK

NorjaAlankom.

TanskaJapaniRuotsiSuomi

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

ICT-alan työllisyysosuus 2008, %

SaksaItävalta

ItaliaTanska

NorjaUK

JapaniAlankom.

BelgiaRuotsi

USAKorea

KreikkaSuomi

0 10 20 30 40 50 60

ICT-alan t&k-osuus 2008, %


Kuvio 2.9Suomi on edelleen yksi maailman eniten ICT:n tarjontaan erikoistuneita maitaMaiden erikoistuminen ICT:n tarjontaan

USAKreikka

ItaliaKoreaNorja

UKBelgiaSaksa

ItävaltaSuomi

Alankom.Ruotsi

TanskaJapani

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90100

Omat www-sivut 2008, %

USAKoreaJapaniItalia

KreikkaItävalta

SaksaBelgiaSuomi

UKAlankom.

RuotsiNorja

Tanska

0 10 20 30 40 50 60

Etätyöntekijöiden osuus 2010, %

Puuttuva tieto

Puuttuva tieto

Puuttuva tietoPuuttuva tieto


Kuvio 2.9Suomi on edelleen yksi maailman eniten ICT:n tarjontaan erikoistuneita maitaMaiden yrityssektoreiden ICT-käytön vertailua

USAKoreaJapani

KreikkaItalia

Alankom.Belgia

ItävaltaTanskaSaksa

UKNorja

RuotsiSuomi

0 5 10 15 20 25

e-kaupan osuus liikevaihdosta 2010, %

USAKoreaJapaniSaksa

UKItävalta

BelgiaKreikka

NorjaItalia

RuotsiTanska

Alankom.Suomi

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90100

Käyttää internetissä julkisia palv. 2010, %

Puuttuva tieto


Puuttuva tieto



Kuvio 2.9Suomi on edelleen yksi maailman eniten ICT:n tarjontaan erikoistuneita maitaMaiden yrityssektoreiden ICT-käytön vertailua

Japani

Suomi

Alankom.

Ruotsi

Tanska

UK

Sveitsi

Ranska

Saksa

USA

-0.2 -0.1 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6


Kuvio 2.10Amerikkalaiset saavat IT:stä enemmän irti niin kotimaassaan kuin ulkomailla Monikansallisten yritysten ICT:n käyttöä tukevan henkilöjohtamisen taso (z-score)

KoreaJapani

KreikkaItalia

ItävaltaUSA

UKBelgiaSaksaSuomi

Alankom.TanskaRuotsiNorja

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Kotitalouksista laajakaista 11/2011, %

USAKoreaJapani

KreikkaItalia

SuomiBelgiaSaksa

ItävaltaAlankom.

TanskaUK

RuotsiNorja

0 5 10 15 20 25 30 35

Kännykällä Internetiä käyttävät 11/2011, %


Puuttuva tieto



Kuvio 2.11Kuluttajapuolen ICT:n ja internetin käytössä Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä

KreikkaItalia

ItävaltaUK

SuomiSaksa

USANorja

TanskaBelgiaRuotsi

Alankom.JapaniKorea

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Keskimääräinen yhteysnopeus 2010, Mbps

USAKoreaJapaniItalia

KreikkaUK

BelgiaSaksa

ItävaltaAlankom.

SuomiRuotsiNorja

Tanska

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Julkisia nettipalveluita käyttävät11/2011, %

Puuttuva tieto



Kuvio 2.11Kuluttajapuolen ICT:n ja internetin käytössä Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä

0 10 20 30 40

Työntekijöiden, toimittajien ja asiakkaiden rajat hämärtyvät Työryhmät itseorganisoituvat

Päätökset perustuvat data-analyysiin, ei mielipiteisiin tai kokemukseen Yrityksen hierarkia kutistuu tai häviää

Päätöksenteon data kerätään kokeellisesti Rahoituksen läpinäkyvyys kasvaa dramaattisesti

Sisäisiä markkinoita yms. mekanismeja ideoiden, pääoman ym. allokointiin Strategiset prioriteetit asetetaan alhaalta ylöspäin

Yksilön toimintaa arvioidaan enemmin työryhmissä kuin johtajien toimesta Työntekijöillä on enemmän valinnanvaraa mitä töitä tekee

Työntekijöillä on suurempi rooli johtajien valinnassa Suuret yritykset ja/tai suuret toimipaikat katoavat

Palkat määräytyvät ennemmin työryhmissä kuin johtajien toimesta


Kuvio 2.12ICT:n viimeaikaiset edistysaskeleet hämärtävät organisaatiorajojaTodennäköisimmät organisaatiomuutokset seuraavan 3–5 vuoden aikana

opFysio-

terapeutti

Sosiaali-työntekijä

opLaitos-hoitaja

opSairaan-hoitaja

opopOsaston-ylilääkäri

op

op

Lääkäri

Osaston-hoitaja

Perus-hoitaja

Farma-seutti

Osaston sisäinen vuorovaikutus

Neuro-psykologi

Puhetera-peutti

Kuntoutus-kokous

Lääkärin kierto

Osasto-sihteeri

Osasto-tunti

Hoitajienraportit

Hoitoprosessi Tukiprosessit

Kuvio 3.1 Kommunikaatio on tärkeä osa arkipäivääHenkilöstö on päivittäin tekemisissä lukuisten eri tahojen kanssa


1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20100123456789

Tutkijoita tuhatta asukasta kohden

EU

Suomi


Kuvio 4.1Koulutus- ja osaamisvarannot ovat korkeammalla kuin koskaanTutkijat tuhatta asukasta kohden

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 201015

20

25

30

35

40Kolmannen asteen koulutuksen saaneiden osuus työllisistä, %

Suomi

EU


Kuvio 4.1Koulutus- ja osaamisvarannot ovat korkeammalla kuin koskaanKorkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus työllisistä

1900190119021903190419051906190719081909191019111912191319141915191619171918191919201921192219231924192519261927192819291930193119321933193419351936193719381939194019411942194319441945194619471948194919501951195219531954195519561957195819591960196119621963196419651966196719681969197019711972197319741975197619771978197919801981198219831984198519861987198819891990199119921993199419951996199719981999200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017201820192020202120222023202420252026202720282029203020312032203320342035203620372038203920402041204220432044204520462047204820492050050

100150200250300350400450500

0255075100125150175200225250

Bruttokansantuote

Suomi (ast. vas.)

Maailma (asteikko oikealla)

Ruotsi (asteikko vasemmalla)

Miljoonaa v. 1990 kansainvälistä Geary-Khamis dollaria

Miljardia v. 1990 kansainvälistä Geary-Khamis dollaria


Kuvio 4.2Haasteita huolimatta talouskasvun odotetaan jatkuvanBruttokansantuotteen historiallinen ja projisoitu kehitys

19001901190219031904190519061907190819091910191119121913191419151916191719181919192019211922192319241925192619271928192919301931193219331934193519361937193819391940194119421943194419451946194719481949195019511952195319541955195619571958195919601961196219631964196519661967196819691970197119721973197419751976197719781979198019811982198319841985198619871988198919901991199219931994199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018201920202021202220232024202520262027202820292030203120322033203420352036203720382039204020412042204320442045204620472048204920500

2

4

6

8

10

12

0

2

4

6

8

10

12Väestömäärä

Suomi (asteikko vasemmalla)

Maailma (asteikko oikealla)

Ruotsi (asteikko vasemmalla)

Miljoonaa Miljardia


Kuvio 4.2Haasteita huolimatta talouskasvun odotetaan jatkuvanVäestön historiallinen ja projisoitu kehitys

190019011902190319041905190619071908190919101911191219131914191519161917191819191920192119221923192419251926192719281929193019311932193319341935193619371938193919401941194219431944194519461947194819491950195119521953195419551956195719581959196019611962196319641965196619671968196919701971197219731974197519761977197819791980198119821983198419851986198719881989199019911992199319941995199619971998199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016201720182019202020212022202320242025202620272028202920302031203220332034203520362037203820392040204120422043204420452046204720482049205005

101520253035404550

05101520253035404550

Bruttokansantuote henkeä kohden

Suomi

Maailma

Ruotsi

Tuhatta v. 1990 kansainvälistä Geary-Khamis dollaria

Tuhatta v. 1990 kansainvälistä Geary-Khamis dollaria


Kuvio 4.2Haasteita huolimatta talouskasvun odotetaan jatkuvanTulotason (bkt/väestö) historiallinen ja projisoitu kehitys

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

2036

2037

2038

2039

2040

2041

2042

2043

2044

2045

2046

2047

2048

2049

2050

0

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

USA

Suomi

Saksa

Kiina

Ruotsi


Kuvio 4.3ICT:n käyttö voi nopeuttaa hidastunutta työn tuottavuuden kasvuaTyön tuottavuus (tuotannon määrä työtuntia kohden) eräissä maissa

Teknologianhiipuminen

Teknologiasykli

Tuottavuuden kasvu

Teknologian laajahyväksikäyttö

Infrastruktuurinrakentaminen

Tieteelliset läpimurrot


Kuvio 4.4Pitkän teknologiasyklin tuottavuuskasvu hidastuu infrastruktuurin rakentamisvaiheen ja teknologian laajan hyväksikäyttövaiheen välissä

1903 1928 1953 1978 2003 20090%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%Muut tavarat ja palvelutTerveydenhoitoVirkistys, kulttuuri ja koulutus (pl. ravin-tolat)LiikenneAsuminen, ml. kalusteetVaatetus ja jalkineetElintarvikkeet, juomat ja tupakka


Kuvio 4.5Palvelut ovat jo yli puolet yksityisistä kulutusmenoistaYksityisen kulutuksen rakenne hyödykeryhmittäin, %

Kehittyneet maat Kehittyvät maat0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5Kasvukontribuutio, %

Palvelut Teollisuus

Kehittyneet maat Kehittyvät maat-5-4-3-2-1012345

Keskim. työllisyyden kasvu, %

Palvelut Teollisuus Maatalous


Kuvio 4.6Palveluista talouden ja työllisyyden kasvumoottoriEri sektoreiden kontribuutio talouskasvuun kehittyneissä ja kehittyvissä maissa 1980–2009, %-yksikköä

Palvelut, joita ei voida digitalisoida ja auto-matisoida

Osittain automatisoi-tavissa olevat palve-lut, hybridit

Täysin automatisoita-vissa olevat palvelut

Ihmiseltä ihmiselle – henkilökohtaiset palvelutEi voida varastoida

Esim. parturi, psykologi

Ihmistyötä ja ICT:tä yhdistävät palvelutPalveluprosesseja tehostetaan ICT:n avulla =>Palvelujärjestelmä

Esim. suurin osa terveydenhoito-palveluista, vähittäis-kauppa

ICT on korvannut kokonaan ihmistyön

Esim. matkavaraus-palvelut, pankkipalvelut, tiemaksujen kerääminen


Kuvio 4.7Yhä useampi palvelutyö on digitalisoitavissa – ei kuitenkaan kaikki

Käden taidot(älykäs robotiikka)

Luovuus (keinoäly ja koneellinen päättely)

Tietointensiivisyys(toimistoautomaatio)

Toistuvuus (oppivat päätelaitteet)


Kuvio 4.8Digitaalinen automaatio jatkaa epäsymmetristä etenemistään uusille vaativammille tehtäväalueilleKäden taidot korvautuvat hitaasti älykkäällä robotiikalla, samoin luovuutta vaativat tehtävä keinoälyllä. Tietointensiivisen toimistotyön rutiinit sen sijaan korvautuvat edelleen nopeasti toimistoautomaatiolla.

1910

1914

1918

1922

1926

1930

1934

1938

1942

1946

1950

1954

1958

1962

1966

1970

1974

1978

1982

1986

1990

1994

1998

2002

1,600

1,800

2,000

2,200

2,400

2,600

2,800

3,000


Kuvio 4.9Vuosityöaika Suomessa on lähes puolittunut sadassa vuodessaTyöehtosopimuksiin perustuva säännöllinen vuosityöaika teollisuudessa

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Tietointensiiviset yrityspalvelut

Kauppa

Teollisuus

Muut yksityiset palvelut

Julkiset palvelut

Vartiointi yms. tukipalvelut

Kuljetus ja varastointiMajoitus ja ravitsemus


Kuvio 4.10Julkisten palveluiden työllisyys on kasvanut nopeasti 1990-luvun puolivälin jälkeenTyölliset toimialoittain, 100 000 henkeä

Globaali palvelukilpailu

Julkinen palvelu-tuotanto

Julkinen ja yksityinen palvelukumppanuus

Yksityinen palvelu-tuotanto

Palveluautomaatio ja julkinen itsepalvelu

Julkinensektoritilaajana jatuottajana

Julkinensektoritilaajana


Kuvio 4.11Globaali palvelukilpailu sekä digitaalinen palveluautomaatio ja itsepalvelu pakottavat julkisen palvelun tehottomasta tuottajaroolista tehokkaaseen tilaajarooliin

Selviytymis-

yhteiskunta

– Ravinto ja lämpö

Hyvinvointiyhteiskunta

– Terveys ja koulutus– Kestokulutushyödykkeet– Ravinto ja lämpö

Kehittyvä mielihyväyhteiskunt

a– Elämykset ja itsensä toteuttaminen– Terveys ja koulutus– Kestokulutushyödykkeet– Ravinto ja lämpö

Taantuva hyvin-vointiyhteiskunt

a – Rapautuvat

hyvin- vointipalvelut


Kuvio 4.12Nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot ovat yhä vauraampi mielihyväyhteiskunta ja kuihtuva hyvinvointiyhteiskunta

Kuvio 4.13Uudenlainen voimantuotanto sekä tapa tuottaa ja jakaa hyödykkeitä muodostaa myös seuraavan teollisen vallankumouksen keskeisen sisällön


näkyvä talous

Documents