näkökulmia keski-suomen tulevaisuuteen

32
ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT I / 2012 Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

Upload: anu-huotari

Post on 08-Mar-2016

232 views

Category:

Documents


4 download

DESCRIPTION

Alueelliset talousnäkymät I / 2012

TRANSCRIPT

Page 1: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT I / 2012 Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

Page 2: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen
Page 3: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

3

Alkusanat 8.3.2012

Sisältö

”Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen” – julkaisu haluaa herättää keskustelua maakunnan tulevaisuudesta.

Julkaisun alkuosaan on koottu näkökulmia tulevasta väestökehityksestä, työpaikkojen sijainnissa, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä koulutuksen ennakoinnista. Koosteet pohjautuvat Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen tuottamiin tilastoaineistoihin.

Julkaisun loppuosa on alueellinen versio TEM:n kaksi kertaa vuodessa ilmestyvästä Alueelliset talousnäkymät –julkaisusta Keski-Suomen osalta. Siinä tuodaan esille alueen kehitysnäkymiä seuraavista näkökulmista: elinkeinoelämä ja yritystoiminta, työttömyys ja osaavan työvoiman saatavuus. Keski-Suomen yhteenveto on laadittu Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton asiantuntijoiden yhteistyönä. Yhteenvedon pohjana on seuduilla laaditut arviot tulevasta kehityksestä.

Tämä on ensimmäinen kokeilunumero ja saadun palautteen perusteella sen jatkosta päätetään. Julkaisuaikataulu rytmittyy TEMin alueelliset talousnäkymät julkaisun kanssa maaliskuun ja syyskuun alkuun. Kommentteja pyydämme joko suoraan julkaisun oheen, sähköpostilla tekijöille tai Keski-Suomi ennakoi – Facebook sivustolla www.facebook.com/KeskiSuomiEnnakoi.

Tulostettava versio löytyy osoitteesta: http://www.peda.net/veraja/toimivattyomarkkinat/ennakointi/seutukatsaus

Julkaisu on osa alueellista ennakointiprosessia, jota rakennetaan verkostoyhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Keski-Suomi ennakoi - hankkeessa. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja sitä rahoitetaan Maakunnan kehittämisrahasta ja - rahastosta sekä koulutusorganisaatioiden osuuksilla.

Seija Kiiskilä ja Anu Huotari Julkaisun toimitus ja visuaalinen [email protected]

3 Alkusanat 4 VÄESTÖKEHITYKSESTÄ 6 TYÖPAIKOISTA8 Mistä uusia työpaikkoja?10 TYÖTTÖMYYDESTÄ 14 KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KYSYNNÄSTÄ

Aluetalouskatsaus I / 2012 16 Keski-Suomen yhteenveto 20 Joutsan seutukunta 22 Jyväskylän seutukunta 24 Jämsän seutukunta 26 Keuruun seutukunta28 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 30 Äänekosken seutukunta

Page 4: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

4

VÄESTÖKEHITYKSESTÄ

Väestöllisesti Keski-Suomi kasvaa vuosittain; tällä hetkellä asukkaita on vajaa 275 000. Ennakkotieto-jen mukaan maakunnan väkiluku oli vuoden 2011 lopussa noin 700 henkeä suurempi kuin vuotta ai-emmin. Väestöllinen vuosilisäys on hieman hiipunut viime vuosikymmenen hyvistä vuosista. Keski-Suo-men väkiluvun kasvu perustuu Jyvässeudun vetovoi-maan ja sen suotuisaan väestön ikärakenteeseen.

Keski-Suomessa kasvu keskittyy Jyvässeudulle, jonka osuus koko maakunnan väestöstä kasvaa tasaisesti. Jyvässseudulla lasten ja nuorten osuus on suhteel-lisesti suurempi kuin muissa seutukunnissa. Lisäksi moniasteinen koulutustarjonta tuo vuosittain run-saasti nuoria kouluttautumaan, seudun yrityskanta kasvaa tasaisesti erityisesti lopettavien yritysten vä-hetessä ja seudun työpaikkalisäyskin on ollut hyvää tasoa.

Monen muun maakunnan tavoin Keski-Suomenkin ongelma on, että väestökasvu ei jakaudu tasaises-ti. Keskusseudun ulkopuolella väki vähenee vuosit-tain, työikäisten määrä laskee ja vanhuksien määrä lisääntyy tasaisesti. Seutujen ja kuntien ikärakenne vanhentuu vauhdilla – jo nyt Keski-Suomesta löytyy kuntia, joissa vanhusten osuus kunnan väestöstä on maamme korkeimpia. Jatkossa ikääntyneitä on määrällisesti paljon ja pitkään elävien määrä kasvaa huomattavasti nykyisestä.

Alhainen syntyvyys yhdessä poismuuton ja väestön ikääntymisen kanssa aiheuttaa sen, että Keuruun, Jämsän ja Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnissa kolmannes väestöstä on vähintään 65-vuotiaita 2020-luvun alkuvuosista lähtien – Joutsan seudulla tämä tilanne saavutetaan jo lähivuosina. Kun muut-toliike keskittyy työmarkkinoiden kannalta parhaa-seen väestöön, heikentää se samalla lähtöalueiden edellytyksiä luoda uutta tuotantoa ja työllisyyttä.

Jarkko Pietilä, Keski-Suomen liitto

Missä työikäinen väestö tulee olemaan? Entä seniorit? Miten muuttoliikkeeseen voidaan vaikuttaa?

Kuva: SK&AH

Page 5: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

5

1980 1990 2000 2010

Kolmen suurimman kasvukunnan (Jyväskylä, Laukaa, Muurame) osuus (%) koko Keski-Suomen väestöstä (Lähde: Tilastokeskus).

46 % 49 % 53 % 58 %

5816

17 66 17

26

Koko maa 2008

Koko maa 2030

Keuruu 2008

Keuruu 2030 14

15 61 24

49 37

Saar.-Viit. 2008

Saar.-Viit. 2030 14

16

48

60 24

38

Joutsa 2008

Joutsa 2030 12

12

45

59 29

43

Väestön ikärakenne (%) eräillä seuduilla 2008 ja 2030 (Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2009 väestöennuste)

Nuoret Työikäiset Seniorit

Page 6: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

6

TYÖPAIKOISTAJere Nieminen, Keski-Suomen ELY-keskus

Jyväskylä, 71 285

Saarijärvi-Viitasaari, 10 874

Jämsä, 9 375

Äänekoski, 8 664

Keuruu, 4 396

Joutsa, 1 808

Seutukuntien työpaikat 2009 (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto)

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden luku-määrää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henki-lön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpai-kan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muo-dostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Vuoden 2009 lopussa Keski-Suomessa oli 106 402 työpaik-kaa, mikä oli 3 859 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Jyväskylän seutukunnan osuus työpaikkojen mää-rästä on kasvanut. Vuonna 2009 jo kaksi kolmasosaa työpaikoista sijaitsi Jyväskylän seutukunnassa.

Vuosien kuluessa maa-, metsä- ja kalatalouden ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet palve-lualojen painoarvon kasvaessa. Maa-, metsä- ja ka-latalouden osuus työpaikoista on yhä suuri Joutsan ja Saarijärvi-Viitasaaren ja teollisuuden osuus Ää-nekosken ja Jämsän seutukunnissa. Keski-Suomen seutukunnat eroavat toisistaan varsin merkittävästi toimialarakenteen osalta.

Terveys- ja sosiaalipalvelut on työvoimavaltaisena alana merkittävä työllistäjä kaikilla seutukunnilla nyt ja tulevaisuudessa. Jyväskylän seutukunnalla ko-rostuvat informaatio- ja viestintäala, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tu-kipalvelutoiminta.

Työpaikkojen toimialarakenne ei suuresti eroa koko maan vastaavasta. Verrattuna koko maahan Keski-Suomessa on suhteessa enemmän työpaikkoja teol-lisuudessa, koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaali-palveluissa. Työpaikkoja on puolestaan vähemmän tukku- ja vähittäiskaupan sekä kuljetuksen ja varas-toinnin aloilla.

Avoimet työpaikat, mol.fi

Työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avoi-mien työpaikkojen määrä on huomattavasti viimevuotista korkeampi tällä hetkellä. Tämä selittynee aiempaa aikaisemmin alkaneella kesä-työpaikkojen ilmoittelulla. Verrattuna koko maan tilanteeseen avoimia työpaikkoja on kuitenkin yhä vähän suhteessa työnhakijoiden määrään.

0

500

1000

1500

2000

Page 7: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

7

Työpaikkojen lukumäärät suurimmilla toimialoilla seutukunnittain(Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2009)

0

100

200

300

400

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

0

200

400

600

800

1000

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Teollisuus

0

3000

6000

9000

12000

15000

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Koulutus

Joutsan seutukunta Jyväskylän seutukunta

Keuruun seutukunta

Julkinen hallinto ja maanpuolustus

Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

365

Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

0

1000

2000

3000

Teollisuus Terveys-ja sosiaalipalvelut

Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Koulutus

Äänekosken seutukunta

2993

1379684 651

0

500

1000

1500

2000

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Maatalous, metsätalous ja kalatalous

Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Saarijärven-Viitasaaren seutukunta

19081741 1715

1061

0

1000

2000

3000

Teollisuus Terveys- ja sosiaalipalvelut

Koulutus

2633

1449889 586

883713

458 402

314193

125949977

7308 6775164

Jämsän seutukunta

Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

883 713458 402

Page 8: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

8

Mistä uusia työpaikkoja?

Osaamisesta työpaikkoja!

Ennakointifoorumin 11.11.2011 tavoitteena oli synnyttää keskustelua siitä, millaisia uusia työ-paikkoja ja yritystoimintaa osaamisen varaan voisi syntyä ja sopia, miten asiat viedään toteu-tukseen. Ideoita kerättiin myös haastekampan-jalla. Tässä muutama syntynyt idea. Tarkemmat tiedot foorumin yhteenvedosta osoitteessa: www.peda.net/veraja/ennakointi.

ICT-alan työsilta

ICT-alan työsillassa ideana on muodostaa Jyväskylän ICT-alan osaajista osaamisryhmä - tai ryhmiä, joil-le perustetaan “etätyön hotelli”, ryhmäsynergiset työtilat Jyväskylään. Työnhakijat markkinoivat itse omaa ja ryhmän osaamista esimerkiksi pääkaupun-kiseudun ICT-työnantajille Espoossa joko palkkatyö-nä tai yrityspohjaisesti freelancer-työnä.

Idean toteuttamiseksi ryhmälle haetaan juuri val-mistuneesta Espoon ICT-yritysharavoinnista työn-antajakontaktit. Alkukartoituksen jälkeen ryhmälle voitaisiin suunnitella paikallisten kouluttajien kans-sa täsmäytettyä koulutus osaamiskapeikkoihin ja yritys-tai tuotekohtaisiin räätälöinteihin. Tämä tuki saattaisi toimia lisäporkkanana markkinoitaviin yri-tyksiin päin.

ELY-keskus kutsuu koolle kokouksen, jossa mietitään työtilojen resursointi ja ICT-alan osaajien yhteen ko-koaminen ja aktivointi.

Siltaveivi

Siltaveivi – osuuskuntamallin ideana on tarjota rat-kaisu lukuisten opiskelijoiden työuran rakentami-sen kitkakohtaan, ensimmäisen työpaikan saantiin. Siltaveivi- toimintamallissa oppilaitosten tutorointi ja opinto-ohjaus saa jatkokseen opintojen loppu-vaiheessa virtuaalisesti toimivan osuuskunnan, joka tasoittaa työelämään siirtymistä.

Jokaiselle opiskelijalle, koulutusalasta ja -asteesta riippumatta tarjotaan mahdollisuus liittyä osuuskun-taan.

Työnhakijan seteli

Palveluseteli toimisi porkkanana lähteä etsimään kumppaneita oman työllistymisen edistämiseen. Seteliä voisi käyttää myös muuntokoulutuksessa. Sovittiin, että työnhakijasetelin kehittämistä jatke-taan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) alaisessa Osaamis- ja työllisyystyöryhmässä soveltamalla yri-tyssetelin käyttöönoton periaatteita. Tämän jälkeen työnhakijaseteliä pilotoidaan, koska seteli edellyt-tää muutoksia työlainsäädäntöön.

Koe suomalainen koulu Koe suomalainen koulu - ideassa tuotteistetaan suomalainen koulu palveluksi. Palvelu on tarkoitet-tu ensisijaisesti EduCluster Finland Oy:n myynnin jamarkkinoinnin edistämiseen, mutta se soveltuu myös ulkomaisille matkailijoille, jotka haluavat ko-koa aitoa suomalaisuutta. Myös aitojen koulupäi-vien tuotteistaminen olisi mahdollista. Palvelusta voisi muodostua osa laajempaa Suomi-tuotepalve-luperhettä ja se voitaisiin toteuttaa myös ulkomai-sille opettajille suunnattuna kesäkouluna.

Sovittiin, että idea viedään EduCluster-verkostolle yhteisesti tuotteistattavaksi. Myös luovan talouden kehittäjäryhmähuomioi idean osana keskisuoma-laistaluovan talouden tiekarttaa.

Kulttuuritulkki - osuuskunta

Kulttuuritulkki-Osuuskunnan ideana on koota yh-teen eri alojen osaajia, joilla on kulttuureihin liitty-vää osaamista. Kulttuuritulkkipalvelu on suunnattu kansainvälistyville mikro-ja pk-yrityksille, jotka tar-vitsevat tietoa ja osaamista uuden markkina-alueen tavoista, kulttuureista ja toimintaympäristön omi-naispiirteistä.

Sovittiin, että idea viedään eteenpäin naisyrittäjyys-ideaksi ammattiopistoon. Myös luovan talouden ke-hittäjäryhmähuomioi idean osana keskisuomalais-taluovan talouden tiekarttaa.

Edelläkävijärypäs

Ideassa on kyse matalan kynnyksen mallista yrittä-jyyteen. Miten osaajien työllistymistä voitaisiin edis-tää kokoamalla eri alojen osaajia yhteen ja synnyttää näin uusia työpaikkoja. Oppilaitokset voisivat koota eri alojen opiskelijoita ideoimaan yritys- ja palve-lukonsepteja yritysverstaissa. Yrityssetelin avulla ideoita voitaisiin viedä toteutukseen.

Ovatko ideat edenneet toteutukseen 3 kuukaudessa?

TYÖVOIMARESERVIN SULAMINEN, JOS YRITYKSET VOISIVAT PALKATA UUTTA TYÖVOIMAA

Page 9: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

9

TYÖVOIMARESERVIN SULAMINEN, JOS YRITYKSET VOISIVAT PALKATA UUTTA TYÖVOIMAA

TYÖVOIMARESERVI

+

+

vajaa 24 000

21 000

12 000

1 000 yritystä

1 000 yritystä

3 uutta työntekijää/ yritys

Lähde: Työllisyyskatsaus Lähde: ToimialaOnline/ Tilastokeskus

3 uutta työntekijää/ yritys

Reserviin jää 21 000

Reserviin jää 12 000

Vuosi 1

Vuosi 5

n.15 000YRITYSKANTA

+1 000 yritystä 3 uutta työntekijää/ yritys

Miten tuetaan yrityksiä uusien työntekijöiden palkkaamisessa?

Täystyöllisyys

Vuosi 9

ää

äJos joka vuosi 1 000 yritystä palkkaa kolme uutta työntekijää, työvoimareservi puolittuu viidessä vuodessa.

Taustaoletuksena, että yrityskanta ja niissä olevat työpaikat säilyvät ja työvoimareservi ei kasva. Täystyöllisyyden vallitessa työttömyysaste on 3-5 %.

Kuva: SK&AH

Page 10: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

10

TYÖTTÖMYYDESTÄ

2006 Tammikuu 2007 Tammikuu 2008 Tammikuu 2009 Tammikuu 2010 Tammikuu 2011 Tammikuu 2012 TammikuuHeinäkuu Heinäkuu Heinäkuu HeinäkuuHeinäkuu Heinäkuu

16

14

12

10

8

6

4

2

0

Koko maa Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjanmaa

Kuluvan vuoden tammikuun lopussa Keski-Suomes-sa oli 16 731 työtöntä työnhakijaa. Työttö-myysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,5 %. Seutukunnittain työttömyys-asteiden vaihteluväli oli melko suuri.

Naapurimaakunnissa työttömyysaste oli huomatta-vasti pienempi ja se oli myös laskenut vuoden ta-kaisesta tilanteesta, kun Keski-Suomessa se puoles-taan kasvoi. Ero koko maan työttömyysasteeseen on nyt suurimmillaan vuoden 2006 alusta.

Työttömyysaste seutukunnittain, tammikuu 2012 (Lähde: TEM Työnvälitystilasto)

Jyväskylä

Saarijärvi-Viitasaari

Jämsä

Äänekoski

Keuruu

Joutsa

12,4 %

12,6 %

13,3 %14,0 %

14,9 %

15,9 %

Jere Nieminen, Keski-Suomen ELY-keskus

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta 2006-2011 (Lähde: TEM Työnvälitystilasto)

Miksi Keski-Suomi pärjää naapureitaan huonommin? Miksi uusia työpaikkoja ei synny riittävästi?

Page 11: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

11

Millä estetään valuminen alaspäin?

Miten luodaan uusia työpaikkoja?

Miten järjestetään koulutusta ja paljonko siihen resursoidaan?

Miten ja kuka tukitoimet toteuttaa?

Mihin toimenpiteisiin kannattaa tulevaisuudessa resurssit suunnata vaikuttavuuden näkökulmasta?

Työllisyydenhoidon määrärahojen jakautuminen sektoreittain (lähde: Keski-Suomen ELY-keskus)

Valtio

Kunnat

Yhdistykset, järjestöt

Mille sektorille määrärahoja käytetään tulevaisuudessa, jotta luotaisiin kestävää työllistymistä?

Mikä on kolmannen sektorin rooli ja tehtävä?

Kuntakohtaiset vaihtelut jakautumisessa ovat olleet suuria.

Yritykset

Tarvitsee työpaikan, suoraan töihin!

Uhk

aako

työt

töm

yyde

n pi

tkitt

yess

ä va

lum

inen

?

Tarvitsee jonkin verran osaamisen kehittämistä ja koulutusta.

Tarvitsee erilaista kuntoutusta ja muita tukitoimenpiteitä.

Kuva: SK&AH

Kuva: SK&AH

Keski-Suomen työvoimareservin jakauma (lähde: Keski-Suomen ELY-keskus)

Page 12: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

12

Työttömät työnhakijat koulutustaustan ja ammatin mukaan seuduittain

Keski-Suomen työttömistä 10 533 (62,9 %) asui Jyväskylän seutukunnassa.

Jyväskylän alueen työttömillä työn-hakijoilla on keskimäärin selkeästi korkeampi koulutusaste kuin muilla seutukunnilla. Joutsan seutukunnan työt-tömistä työnhakijoista yli 47 %:lla on yleissivistävä koulutus. Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus työttömistä on suurin Äänekosken seutukun-nalla. Keski-Suomen työttömien koulutusrakenne on hyvin samankaltainen kuin esim. Pirkanmaalla.

Tutkijakoulutusasteen (lisensiaatit ja tohtorit) suo-rittaneita oli työttöminä työnhakijoina suhteessa enemmän kuin naapurimaakunnissa (69 kappalet-ta).

Eniten työttömiä työnhakijoita on teollisuuden am-mateissa niin Keski-Suomessa kuin naapurimaakun-nissa. Muutoin maakunnat kuitenkin eroavat toisis-taan. Pirkanmaalla korostuu tieteellisen, teknisen ja taiteellisen työn työttömyys, Pohjanmaalla hallinto- ja toimistotyön sekä it-alan työttömyys ja Pohjois-Savossa rakennusalan työttömyys. Keski-Suomessa on suhteellisen paljon terveys- ja sosiaalialan työt-tömiä.

©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12

KESELY/JRo

Työttömät työnhakijat koulutuksen mukaan(31.1.2012)

Yleissivistävä koulutus 32%

Ammattikoulu ja lukio 56%

Ammattikorkeakoulu 5%

Yliopisto 5%

Tuntematon 2%

Page 13: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

13

Työttömät työnhakijat koulutustaustan ja ammatin mukaan seuduittain

Page 14: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

14

KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KYSYNNÄSTÄ

Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi koulutuk-sen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU), joka perustuu hallitusohjelmassa asetettuihin ta-voitteisiin. Kehittämissuunnitelma toimii hallitus-ohjelman toimeenpanosuunnitelmana ja sisältää koulutuksen keskeiset laadulliset, määrälliset ja rakenteelliset linjaukset. Vuosien 2011-2016 KESU hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa 2011. Valmista suunnitelmaa edelsi yli vuoden kestänyt ennakointityö, johon osallistuivat OKM, OPH, TEM, VATT* sekä maakunnat.

VATT laati valtakunnalliset ja alueelliset työvoiman kysyntäennusteet toimialoittain. Niistä johdettiin vaiheittaisen työskentelyn kautta nuorten koulutuk-sen aloittajatarve, jolla työvoiman kysyntään voi-daan vastata.

Keski-Suomessa alueellinen KESU-työryhmä työsti aktiivisesti alueelle laadittua perusennustetta, jonka pohjalta laadittiin alueellinen tavoiteskenaario. Ta-voiteskenaariossa talouden kasvu on ennusteen mu-kaan selvästi nopeampaa kuin perusuralla ja talous lähestyy täystyöllisyyttä.

Odotuksena on

Keski-Suomessa sosiaali- ja terveysalan odotetaan nousevan toimialaksi, joka tarvitsee eniten uutta työvoimaa. Tämä siitä huolimatta, että alan tehostu-misen oletetaan hillitsevän työvoiman kysynnän kas-vua. Palvelualat kasvavat, mutta teollinen työkin tar-vitsee edelleen runsaasti uutta työvoimaa. Taustalla on odotus, että teollisuuden toimialat sopeutuvat maailmanmarkkinoiden muutoksiin ja kovenevaan kilpailuun tulevien vuosien aikana.

Opetus- ja kasvatustyö tarvitsevat lisääntyvästi työ-voimaa. Myös toimistotyö, rakennusalan työ sekä muu johto- ja asiantuntijatyö työllistyvät jatkossakin Keski-Suomessa. Ammattirakenteen näkökulmasta tarve siirtyy suorittavasta työstä asiantuntijatyön suuntaan. Suunnittelu- ja tutkimustyön osuus am-mattirakenteesta nousee. Myös myyntityö muuttuu entistä enemmän palvelukokonaisuuksien tuotteis-tamiseen. Rutiiniluonteisen toimistotyön määrän oletetaan vähenevän jatkossa. Erityisesti ravitse-muksen ja kiinteistöhuollon aloilla tapahtuu ulkois-tamista, mutta näitä palveluja tuottavia ammattilai-sia tarvitaan edelleen.

Käytettyjä oletuksia:

• Tavoiteskenaariossa työttömyysaste on 4 % ja työllisyysaste 75 %• Vuosina 2010-2025 keskimääräinen 16-21-vuotiaiden ikäluokka on Keski- Suomessa 3 237• Tutkinnon suorittaneista vähintään 85 % siirtyy työmarkkinoille• Tutkinnon suorittaneista jatkaa opintoja: ammatillinen peruskoulutus 23 %, ammattikorkeakoulututkinto 7 % ja yliopistotutkinto 5 %• Jatkokoulutukseen suuntaavia: ammatillinen peruskoulutus (23 %), ammattikorkeakoulututkinto (7 %), yliopistotutkinto (5 %).• Aloittavia opiskelijoita tarvitaan 1,55-kertaisesti valmistuneiden tarpeeseen nähden

Koulutustarpeeksi muutettuna tämä tarkoit-taa sitä, että liikenteen ja tekniikan alalta pitäisi työmarkkinoille siirtyä vuosittain yli 1 000 uutta osaajaa. Myös sote-alalta, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta odotetaan tarvittavan satoja uusia osaajia työmarkkinoiden käyttöön.

Anu Tokila, Keski-Suomen liitto

* Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Page 15: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

15

KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KYSYNNÄSTÄ

Tekniikan ja liikenteen ala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Humanistinen kasvatusala

Luonnonvara-ja ympäristöala

Luonnontieteiden ala

Kulttuuriala

Muu koulutus

1073

667474

405

187

134107

105 85

Valmistuneiden tarve, jolla työvoiman vuosittaiseen tarpeeseen Keski-Suomessa voidaan vastata

3 %

2 %

1 %

Sosiaali -ja terveysalan työ

Palvelutyö

Teollinen työ

Opetus- ja kasvatustyö

Muut

Maa- ja metsätaloustyö

Turvallisuusalan työ

Kulttuuri- ja tiedotustyö

Toimistotyö

Rakennusalan työ

Muu johto- ja asiantuntijatyö

Liikenne - ja logistiikkatyö

23 %22 %

16 %

8 % 8 %6 %

6 %

5 %

6 %

ENNUSTE TYÖVOIMAN KYSYNNÄSTÄ

VALMISTUNEIDEN TARVE

ALOITTAJAPAIKKATARVE NUORTEN KOULUTUKSEEN

huomioidaan ikäluokkien koko ja poistumat työvoimasta

neuvottelut koulutuksenjärjestäjien ja ministeriöiden välillä

Saammeko pidettyä laskennallisen nuorisoikäluokan Keski-Suomessa?

Onko Keski-Suomi myös jatkossa houkutteleva opiskeluympäristö, jos työmarkkinat eivät pysty työllistämään valmistuneita?

Vastaavatko Keski-Suomeen osoitetut koulutuksen aloituspaikat tarpeeseen?

Pystymmekö ennakoivalla rakennemuutoksella sopeutumaan maailmanmarkkinoiden muutoksiin?

Toteutuvatko oletukset työttömyysasteesta ja työllisyysasteesta?

Uuden työllisen työvoiman kokonaistarve vuotta kohden 2008-2025 Keski-Suomessa (Vuosittainen tarve yhteensä 2 713)

Page 16: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

16

KESKI-SUOMI

Yleinen tunnelma alueella

Syksyn 2011 positiiviset näkymät eivät sellaisenaan toteutuneet. Taantumasta ei päästykään vielä täysin irti, ja Euroopan velkakriisi ja kansainvälisten rahoi-tusmarkkinoiden epävarmuus heijastuvat vientiin ja sitä kautta Keski-Suomen aluetalouteen. Keski-Suo-messa elinkeinoelämän ja työttömyyden ei nyt ar-vioida ainakaan juuri kohentuvan seuraavan puolen vuoden kuluessa.

Suomen Yrittäjien Pk-barometrin mukaan pk-yritys-ten suhdannenäkymät ovat romahtaneet syksystä niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Saldoluku on kuitenkin yhä positiivinen, sillä syksyllä näkymät olivat valoisat. Näkymät ovat huonontuneet kaikilla seutukunnilla ja toimialoilla, mutta erityisesti raken-tamisen alalla tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. EK:n suhdannebarometrin mukaan teollisuuden ja rakentamisen näkymät ovat koko maan keskiarvoa harmaammat. Tilauskanta on tavallista ohuempi ja henkilökuntaa vähennetään. Palvelualoilla suhdan-netilanne on lähellä normaalilukemia. Myynti- ja henkilöstöodotukset ovat vaisuja, mutta suhdan-nenäkymät ovat kuitenkin koko maan keskiarvoa myönteisemmät. Kuntapäättäjien aluebarometri maalaa synkähköä kuvaa kuluvalle vuodelle. Eten-kin velanoton lisääntynyt tarve, työllisyysnäkymät ja teollisuuden matalat investointiodotukset ovat huolena.

Kuntarakennemuutos on ollut pöydällä jo useam-man vuoden ja päätösten viivästyminen saattaa hei-kentää kuntien toimintakykyä. Samoin kuin muualla Suomessa, kunnissa eletään nyt jatkuvassa epävar-muudessa asian suhteen.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät

Uusimman Aikajanan ennakkotietojen mukaan viennin kasvu hiipui kolmannella vuosineljännek-sellä pysäyttäen teollisuuden kasvun. Maakunnan yritysten vienti kasvoi kuitenkin vuoden takaisesta 4 %. Vienti on yhä selvästi alhaisemmalla tasolla kuin ennen taantumaa. Liikevaihdon kasvu pysähtyi viime vuoden alussa ja liikevaihto pysyi vuoden kolmen neljänneksen ajan samalla tasolla. Yritysten yhteen-laskettu liikevaihto oli kolmannella neljänneksellä 7 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Keski-Suo-messa liikevaihto oli lähempänä taantumaa edeltä-nyttä tasoa kuin koko maassa. Liikevaihdon kasvu oli voimakkainta hyvinvointipalveluissa ja negatiivista ainoastaan metsäteollisuudessa.

Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän loiva kas-vu jatkui vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä. Maakunnan yritysten työllisyyskehitys jatkui myös valtakunnallista kehitystä vahvempana. Vuoden ta-kaiseen verrattuna kasvu oli voimakkainta teknolo-giateollisuudessa, energia-alalla sekä asumisen ja rakentamisen alalla.

Jalostuksen liikevaihto nousi taantuman jälkeen no-peasti vuoden 2010 loppuun asti, mutta kääntyi las-kuun vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Liikevaih-don lasku kiihtyi hieman kolmannella neljänneksellä. Vuoden 2010 alussa alkanut alan henkilöstömäärän kasvu jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta tämän jälkeen on suljettu mm. Äänekosken paperikone. Henkilöstömäärä on edelleen selvästi alle vuoden 2006 tason.

Kotimarkkinavetoisella palvelusektorilla kasvu jatkui vahvana. Vuodesta 2006 palvelualojen liikevaihto on kasvanut noin 23 %. Myös henkilöstömäärä kasvoi vuoden takaisesta. Palveluyritysten määrä yrityskan-nasta on suuri ja vaikka alan kehitys onkin suotuisaa, työpaikkoja tarvittaisiin yhä enemmän myös teolli-suuteen.

+

+ +

-

00

00

0

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt

12 kk

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk

Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen(++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi

Lisätietoja: Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus

Aluetalouskatsaus I /2012

Page 17: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

17

Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Äänekosken seutukunta

Jyväskylän seutukunta

Jämsän seutukunta Joutsan seutukunta

Keuruun seutukunta

+

+

-

++

- -

+

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt 12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

+

Investoinnit - + +

+

+

--

+++

- -

++

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt 12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

+

Investoinnit + + +

+

0

+

++

0 +

0

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt 12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

0

+++ +Investoinnit

+

0

-

0+

- -

0

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt 12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

-

Investoinnit + +0

+

+

-

+0

0 +

+

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt 12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

+

+ +++Investoinnit

0

+

-

0+

+ 0

++

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt 12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

++

Investoinnit

0 - -

Arviot seutukuntien tulevasta kehityksestä: Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen (++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi

Page 18: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

18

Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tulevaisuus näyttää haasteelliselta. Julkisen talouden ongelmat vaikuttavat mm. palveluihin ja infrastruktuurin yl-läpitoon. Vuoden 2012 aikana toivotaan kuitenkin nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisen maaseutualueille käynnistyvän toden teolla. Maa-seudun pienyrityskenttä on suhteellisen aktiivista ja rahoitustukien kysyntää on kohtuullisesti; aktii-visuutta näyttäisi olevan mm. palvelualan yritystoi-minnassa. Kiinnostus lähi- ja luomuruokaa kohtaan on lisääntymässä ja se luo mahdollisuuksia myös pienimuotoiselle elintarvikejalostukselle. Myös luo-mutuotannon arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna.

Maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä kar-jasta luopuminen on hyvin yleistä, mikä vaikeuttaa maidontuotannon säilymistä maakunnassa. Mai-dontuotanto- ja viljatiloilla näkymät ovat kohtuulli-sen vakaat, tosin viljan hinnan heilahtelut voivat olla varsin nopeitakin. Lihantuotannon heikko kannatta-vuus näyttää jatkuvan edelleen lähitulevaisuudessa. Maatalouden investointiaktiivisuuteen vaikuttaa taloudellisen epävarmuuden lisäksi lähestyvä rahoi-tuskauden vaihdos. Kun tulevan kauden tukijärjes-telmistä ei ole vielä tietoa, investointeja saatetaan jarrutella jo nyt.

Metsätalouden näkymät ovat kohtuulliset. Viime vuoden lopun myrskyt ovat vaikuttaneet puun hin-taan laskevasti, vaikka Keski-Suomi ei pahimpia tu-hoalueita nyt ollutkaan. Puumarkkinoiden kehitys kokonaisuudessaan riippuu kuitenkin ennen kaikkea lopputuotemarkkinoiden kehittymisestä ja puun kysynnän kehityksestä. Metsäteollisuuden markki-natilanne heijastuu myös metsätalouden kannatta-vuuteen.

Keski-Suomen lentoyhteydet turvattiin määräaikai-sella sopimuksella, mikä edistää alueen saavutet-tavuutta. Alueen yritykset hakevat kansainvälisiä avauksia ja lentoyhteys Helsinkiin on edellytys sille, että kansainväliset ja kansainvälistyvät yritykset si-joittuvat maakuntaan. Tieliikenteen määrät kasvoi-vat vuoden 2011 aikana edellisvuoteen verrattuna. Etenkin raskaan liikenteen kasvaneet määrät ker-tovat talouden aktiviteetin kasvusta. ELY-alueittain tarkasteltuna raskaan liikenteen kasvuprosentti oli Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Lapin jälkeen toiseksi suurin.

Äänekoskella M-Real sulki hienopaperia valmis-tavan paperikoneen ja irtisanomiset koskivat 170 työntekijää. Tämä muodostaa alueelle kohtaanto-ongelman, sillä korvaavaa alan työtä ei lähi-alueelta löydy. Tehtaan merkitys alueelle työllistäjänä on ollut suuri, mutta myös elinkeinoelämälle alihankin-taketjun ja koko maakunnalle vientitulojen kautta. Äänekoski nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2014 loppuun saakka.

Keuruun Pioneerirykmentin lakkauttaminen vuoden 2014 loppuun mennessä ja Jämsässä Hallin Ilmavoi-mien Teknillisen Koulun lakkauttaminen vuoden 2013 loppuun mennessä ovat seutukunnille merkit-täviä takaiskuja sekä suorien että välillisten vaiku-tusten kautta. Osa Teknillisen Koulun henkilöstöstä jää maakuntaan Tikkakoskelle, jonne siirtyy myös Kauhavan Lentosotakoulu. Tukilentolaivue sen si-jaan siirretään Tikkakoskelta Pirkkalaan.

Yrityksiä on perustettu vilkkaasti, vaikka aivan edel-lisvuoden lukuihin ei vuonna 2011 päästykään. Starttirahapäätösten määrä kasvoi reilusti pariin edellisvuoteen verrattuna. Lopettaneiden yritysten määrä ei poikennut edellisistä vuosista ja yritysmää-rän nettomuutos oli yhä positiivinen. Konkurssit li-sääntyivät kuitenkin reilusti, etenkin rakentamisen ja kaupan aloilla. Yrityssaneerauksien määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta henkilömäärä sanee-ratuissa yrityksissä oli viisinkertainen eli suurempi kuin kahdeksana edellisenä vuotena yhteensä. Hen-kilövaikutuksiltaan suuret teollisuuden saneerauk-set ajoittuivat toiselle vuosineljännekselle.

Yrityksiä on tulossa paljon myyntiin yrittäjien ikään-tymisen vuoksi, mutta haasteena on jatkajien ja rahoituksen löytäminen. Protomo-toiminta on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi malliksi, ja sen soveltamista uusien yritysten synnyt-tämiseksi esimerkiksi rakennemuutosalueilla voisi hyödyntää. Innovaatiokeskittymällä pyritään osaa-miskeskeisten työpaikkojen luomiseen, mutta tässä polku on vielä pitkä ja onnistuminen on tehtävistä valinnoista kiinni. Myönnettyjen yritystukien mää-rät ovat lähes viimevuotisella tasolla, mutta seutu-kuntien kehitys on vaihtelevaa. Yritysten investointi- ja kehittämispanostukset ovat kohdistuneet entistä enemmän Jyväskylän seudulle.

Page 19: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

19

Työttömyyden määrä ja rakenne

Joulukuun lopussa työttömyysaste oli 12,9 %. Työt-tömien määrä pieneni viime vuonna 4,5 prosenttia, mutta työttömyyden aleneminen oli koko Suomen hitainta. Nuorisotyöttömyys pieneni hieman mutta pitkäaikaistyöttömyys kasvoi edelleen huolestutta-valla tahdilla. Lisäksi yli 60-vuotiaiden työttömyys kasvoi roimasti.

Viime vuonna keskimääräinen työllisyysaste parani, mutta laski viimeisellä vuosineljänneksellä merkit-tävästi. Avointen työpaikkojen määrä laski vuon-na 2011. Kehitys oli siten selvästi huonompi kuin muualla Suomessa. Työpaikkojen vähäinen määrä on ongelma alueella. Työllisyyden parantamiseksi sekä yrityskannan että yritysten keskimääräisen hen-kilömäärän on yhä kasvettava. Nuorten yhteiskunta-takuu aiheuttaa omat haasteensa ja tarvitaan reittejä opiskelusta työelämään. Julkisen sektorin tehtäväksi ei nyt työpaikkojen luomista voi jättää, vaan pallo on elinkeinoelämällä. Kolmannen sektorin toiminta ei juuri tuo siirtymiä avoimille työmarkkinoille.

Työvoiman saatavuus

Julkisuudessa esitettyjen näkemysten vastaisesti osaavan työvoiman saatavuus ei ole suuri ongelma Keski-Suomessa nyt eikä nähtävissä olevassa tule-vaisuudessa, vaan ongelmana on nimenomaan työ-paikkojen vähäisyys. Kohtaanto-ongelmia on kuiten-kin ollut muun maan tapaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Paikallisia rekrytointivaikeuksia on ol-lut myös metalli- ja rakennusaloilla sekä siivouspu-olen ja taloushallinnon osaajista.

Page 20: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

20

JOUTSAN SEUTUKUNTA +

0

+

++

0+

0

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt

12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

0

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Sijainti E4 -tien varrella yhä paranevan tieyhteyden päässä Helsingistä ja hyvä saavutettavuus mistä päin Suomea tahansa on merkittävä vahvuus nyt ja jat-kossa. Myös yritysmyönteisyys ja monipuolinen pal-velurakenne sekä yritysten lukumäärä suhteessa vä-estöpohjaan ovat merkittäviä vahvuuksia. Joutsasta on myös muodostumassa lähialueiden seudullinen palvelukeskus ja kauppakeskittymä.

Seutukunnan väestökehitys ja työttömyyden raken-ne asettavat jatkossa isoja haasteita osaavan työ-voiman saatavuuden turvaamiselle. Seutukunnan asukasmäärä laski vuonna 2011 alle 6000 asukkaan.

Yleinen tunnelma alueella

Joutsan seudulla tilanne näyttää vuoden 2012 alussa varsin hyvälle. Yrityksien tilanteeseen eivät ennus-teet heikentyvästä taloustilanteesta ole vaikuttaneet ja tilanne on yrityksien osalta hyvä ja liikevaihdot ovat kasvussa. Käynnistymässä on merkittäviä inves-tointeja, jotka tukevat positiivista kehityssuuntaa.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät

Elinkeinoelämän tilanne Joutsan seutukunnalla on suhteellisen vakaa ja merkittäviä muutoksia ei tar-kastelujaksolla ole odotettavissa. Elinkeinoraken-teen osalta voi todeta teollisuuden osuuden laske-neen ja vastaavasti palvelujen kasvaneen.

Teollisuudessa ei ole odotettavissa merkittäviä in-vestointeja, mutta tiedossa ole myöskään lopetta-misuhkia. Seudun yrityksissä on käynnistymässä merkittäviä kehittämishanketta, joiden arvo on 1.3 miljoonaa euroa. Metallin osalta on nähtävissä, että tilanne on kääntymässä hitaasti parempaan. Ko-nepajateollisuuden isojen toimijoiden parantunut tilanne alkaa näkyä tilauskantojen lisääntymisenä myös Joutsan seudun yrityksissä.

Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen(++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi

Lisätietoja: Eero Ahola, Joutsan kunta ja Kari Joutsalainen, TE-toimisto

Rakennusalan tilanne seudulla on hyvä. Vuoden 2009 aikana käynnistynyt 4-tien rakentaminen päät-tyi Hartola-Vaajakoski välillä vuoden 2011 lopulla, mikä vaikuttaa seutukunnan elinkeinoelämään ja erityisesti majoitus- ja palvelutarjonnan kysyntään negatiivisesti. Luhangan kunnan Hepoluhdan alu-een tonttien myynti on edennyt hyvin ja rakenta-minen alueella laajenee edelleen. Luhangan kunta toteuttaa laajakaistaverkon rakentamisen vuosien 2012–2013 aikana. Hankkeella arvioidaan olevan erityistä merkitystä seutukunnan haja-asutusalueen yritystoiminnalle sekä asumiselle. Selvittelyn alla on tuulivoimapuistohanke ja kevään 2012 aikana selvite-tään myös kaivostoiminnan mahdollisuudet Luhangassa.

Alkutuotannon osalta tilanne on säilynyt ennallaan eikä muutosta ole odotettavissa. Toimivien maatilo-jen määrä laskee edelleen, mutta toimivien tilojen toimintojen kasvattaminen on säilyttänyt maatalou-den aseman ennallaan. Metsätaloudessa tilanne on ollut hyvä ja vastannut arvioitua kehitystä. Tilanne on heikentynyt vuoden 2011 lopulla metsäteolli-suuden näkymien heikentyessä ja metsäyhtiöiden ostorajoitusten myötä. Poikkeukselliset korjuuolo-suhteet vaikuttavat tarkastelujakson alussa metsä-alan yrittäjien toimintaan. Metsäpalveluyritysten työtilanne ja alan työllisyys on ollut hyvä, ja ennus-teen mukaan myös tulee jatkumaan hyvänä. Seutu-kunnalla toimivien metsäpalveluyritysten työllistävä vaikutus on poikkeuksellisen merkittävä.

Yritysten perustaminen on ollut vuoden 2010 not-kahdukseen verrattuna vilkasta ja tämä on näky-nyt mm. starttirahahakemusten määrän kasvuna. Tilanteen odotetaan tasoittuvan tarkastelujakson kuluessa. Lopettamisten tai konkurssien osalta ei ole näkyvissä lisäyksiä. Seutukunnan yritysten omis-tajanvaihdostilannetta ja yrittäjien eläköitymistä on kartoitettu säännöllisesti, eikä määrissä odoteta merkittäviä muutoksia.

Page 21: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

21

Investoinnit

Julkisista investoinneista Puolustusvoimien Nokan varikon laajentaminen jatkuu edelleen ja tarjoaa työtilaisuuksia seudun urakoitsijoille. Joutsan yh-tenäiskoulun rakennustyöt alkoivat joulukuussa 2011 ensimmäisen vaiheen urakalla ja varsinainen rakentaminen jatkuu koko laajuudessaan vuoden 2012 aikana. Yhtenäiskoulun investoinnin kokonais-arvo n. 4,2 miljoonaa euroa. Merkittävin yksityinen investointi seutukunnalle varmistui vuoden alussa. Uuteen liikekeskukseen sijoittuvat Tokmanni, Kesko sekä Keski-Suomen Osuuspankki.

Luhangan kunta toteutti lämpökeskuksen ja kes-kustan lämpöverkon investoinnin vuonna 2011 ja käynnisti erityisryhmien palvelutalon rakentamisen. Vuoden 2012 investointilistalla on Luhangan osalta lisäksi vanhainkodin peruskorjauksen aloittaminen, Hepoluhdan yhden korttelin tieyhteyden rakentami-nen ja varavoiman hankkiminen. Seutukunnalla valmisteltu hanke biokaasulaitoksen rakentamiseksi on edennyt investointivaiheeseen. Joutsan Ekokaasu Oy on saanut hanketta koskevan rahoituspäätöksen. Rakentaminen käynnistynee ke-vään 2012 aikana.

Työttömyyden määrä ja rakenne

Työttömien määrä laski vuoden 2011 aikana ja Jout-san seutukunnan keskimääräinen työttö-myysaste oli 11 %. Joutsan seutukunnan työttömyysaste oli Keski-Suomen matalin joulukuun lopussa (12,6 %). Työttömien työnhakijoiden määrä laski Joutsan seu-tukunnalla 5,1 % vuoden-takaiseen ajanjaksoon ver-rattuna. Seudun väestörakenteen kehitys näkyy työ-voimaluvuissa selvästi. Yli 50-vuotiaiden työttömien osuus työttömistä oli viimeisen työllisyyskatsauksen mukaan 53 %. Vastaavasti nuorten alle 25-vuotiai-den osuus oli 7,3 %. Rakenteellisen työttömyyden taso seutukunnalla on korkea.

Työttömyys tulee edelleen laskemaan tarkaste-lujaksolla, joskin selvää on, että kausityöttömyys vaikuttaa työttömyyden tasoon. Alueen työllisyyttä on tukenut merkittävästi edellä mainitut julkiset tiehallinnon ja puolustusvoimien hankkeet, joista tierakentaminen päättyi ja puolustusvoimien hanke jatkuu vielä tarkastelukaudella.

Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus

Uusia työpaikkoja ei ole juuri syntynyt. Laajamit-taisia rekrytointeja ei ole ennustettavissa lukuun ottamatta toteutuvan liikekeskuksen rakentamisen myötä syntyviä kaupan alan työpaikkoja. Työpaikko-ja on ollut tarjolla lähinnä sosiaali- ja terveysalalla, palvelualoilla sekä luonnonvaraaloilla. Erityisiä rek-rytointiongelmia ei seutukunnalla ole nähtävissä.

Työvoiman kysyntä kohdistuu arviointiajankohtana terveys- ja sosiaalialan sekä rakentamisen työteh-täviin sekä luonnonvara-aloille. Keski-Suomen am-mattibarometrin tulosten mukaan näillä toimialoilla on jatkuvaa pulaa työntekijöistä laajemminkin. Seu-tukunnan ikärakenne näkyy työnhakijoiden ikään-tymisenä ja tämä kehityskulku asettaa haastetta osaavan työvoiman saannin turvaamiselle Joutsan seutukunnalla.

Page 22: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

22

JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA 0

+

-

0+

+0

++

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt

12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

++

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenne on palveluval-tainen – työpaikoista kolme neljäsosaa on palvelu-aloilla. Työpaikkoja on yhteensä noin 68 600, joista 46 000 sijaitsee Jyväskylän kaupungissa. Jyväskylän seudulla on hyvät puitteet harjoittaa ja kehittää yri-tystoimintaa, ja seudun yritysrakenne on varsin mo-nipuolinen. Jyväskylän seudun yritysten liiketoimin-ta on kasvanut vakaasti jo pitkään. Seudulla on noin 7 700 yritystä.

Jyväskylän seutu on merkittävä teollisuuskeskus, ja alueella on runsaat 11 000 teollisuuden työpaikkaa. Seudun vahvimpia erikoistumisaloja ovat kone- ja laiteteollisuus, perusmetalli- ja metallituoteteolli-suus sekä graafinen teollisuus. Myös elektroniikka-teollisuus sekä elintarvike-, puutuote- ja paperiteol-lisuus kuuluvat alueen vahvoihin teollisuusaloihin. Perinteisen teollisuuden rinnalle on noussut viestin-tä- ja informaatioteknologia. Ala on viime aikoina ke-hittynyt voimakkaasti, ja seudulla toimii jo noin 150 alan yritystä.

Yleinen tunnelma alueella

Yleistilanne on varsin positiivinen. Positiivista on myös lentoliikenteen turvaaminen vuodelle 2012 eri toimijoiden yhteisellä sitoutumisella. Tällä ta-voin saimme turvattua säännöllisen reittiliikenteen Helsingin ja Jyväskylän välillä. Lisäksi maaliskuussa 2012 Estonian Air aloittaa liikennöinnin Jyväskylän ja Tallinnan välillä. Tämän reitin odotetaan vilkas-tuttavan etenkin matkailusektoria. Lentoliikenteen ylläpitämiseen joudutaan kuitenkin käyttämään het-kellisesti julkista tukea.

Jyväskylä on vireä opiskelukaupunki, kaikkiaan 40 000 opiskelijaa tuo nuoren ilmeen kaupunkiin. Myös aikuiskoulutusmahdollisuudet ovat monipuo-liset.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät

Moventaksen jääminen Jyväskylään oli varsin onnis-tunut torjuntavoitto. Toimiala on globaalisti murros-vaiheessa ja aika näyttää kuinka Moventas asemoituu uusien omistajien myötä markkinoille. Keljossa on mo-dernit tilat toimia tuulivoima-alalla.

Teknologiateollisuuden lähitulevaisuudessa on jonkin verran epävarmuustekijöitä. Jyväskylässä on toisaalta myös suuri määrä jatkuvasti rekrytoivia ICT-yrityksiä, joten kokonaisuus näyttää varsin hyvältä. Metallite-ollisuudessa isojen toimijoiden, kuten Metson, tilanne heijastuu varsin nopeasti myös alihankkijoihin. Glo-baalit trendit saattavat vaikuttaa nopeastikin vientiä harjoittaviin yrityksiin sekä niiden alihankkijoihin, joten näkymiä pitkälle tulevaisuuteen on varsin vai-kea arvioida. Uusia palveluja ja tuotteita pitäisi saada enemmän pk-sektorille.

Uusia yrityksiä Jyväskylän seudulla perustettiin vuo-den 2011 kolmen ensimmäisen neljänneksen kulues-sa aikaisempaa varovaisemmin. Lopettaneita yrityksiä oli edellisvuotta enemmän, mutta yrityskanta on yhä selkeässä kasvussa. Starttirahaa haettiin ahkerasti. Yri-tysmyönteinen ilmapiiri vallitsee tällä hetkellä ja yrittä-jyydestä on tullut varsin kiinnostava vaihtoehto.

Investoinnit

Jyväskylän alueelle on investoitu viime aikoina varsin hyvin ja tänä vuonna valmistuu esim. Paviljongin alue, jonne nousee Innova 2 -rakennus sekä uusi hotellira-kennus. Lisäksi rakennetaan yhteinen alue Paviljon-kiaukiolta aina satamaan saakka. Peurungan alueelle investoidaan varsin runsaasti sekä asumiseen että uu-teen kylpyläkokonaisuuteen. Lisäksi odotetaan uuden Prisman rakentamista Seppälän alueella. Palvelusek-tori on investoinut viime vuosina Jyväskylän seudulle voimakkaasti ja uusimpana päätöksenä tuli Muura-men ostoskeskuksen investointipäätös tammikuun lopulla 2012.

Teollisia investointeja saisi tulla enemmän ja tällä het-kellä investoinnit sillä sektorilla ovat pääosin laajen-nuksia. Aktiviteetteja on lähitulevaisuudessa odotet-tavissa Asuntomessualueella sekä Kankaan alueella. Jyväskylän seudulle tulevien uusien yritysten myötä on lähiaikoina odotettavissa noin 15–20 miljoonan eu-ron investoinnit.

Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen(++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi

Lisätietoja: Ari Hiltunen, Jykes Oy ja Vuokko Marttila, TE-toimisto

Page 23: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

23

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osana Euroopan Unionia talouden epävarmuustekijät vaikuttavat myös Suomeen ja meidän työmarkkinoil-le. Talouden epävarmuus heijastuu myös Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston alueelle ja näyttääkin siltä, että tämän myötä työmarkkinoilla on havaittavissa varovaisuutta. Työttömien työnhakijoiden osuus työ-voimasta eli työnvälitystilaston mukainen työttömyys-aste oli Jyväskylän TE-toimiston alueella joulukuun lo-pussa 12,8 %. Jyväskylän TE-toimiston alueella paras tilanne on Muuramessa, jossa työttömyysaste oli jou-lukuun lopussa 9,6 %. Työttömyys on laskenut, mutta laskuvauhti on hitaampaa kuin muulla Suomessa ja melkein pysähtyi marras-joulukuussa.

Nuorten työttömyys on laskenut Jyväskylän TE-toimis-ton alueella vuoden takaiseen verrattuna. Jyväskylän kaupunki kamppailee kuitenkin nuorisotyöttömyyden kanssa, jonka syynä on nuorten tulomuutto ja valmis-tujavolyymiin nähden liian vähän mahdollisuuksia tarjoavat työmarkkinat. Nuorista työttömistä 60 % asuu Jyväskylän seudulla. Nuorten työllisyyspalve-lutarjontaa on kasvatettu, ja erilaisiin koulutuksen nivelvaiheisiin kohdistuvien hankkeiden kautta on vaikutettu nuorten jatkopolkuihin tavoitteena yhteis-kuntatakuun aukoton toteuttaminen. Tilastollisesti nuor-ten työttömyys ei yleensä pitkity, mutta toimia työttömyyden katkaisemiseen on kuitenkin tehostet-tava entisestään heikentyvän taloustilanteen vuoksi.

Pitkäaikaistyöttömien kohdalla taantuman jälkimai-ningit ovat vielä nähtävissä. Myös rakenteellinen työttömyys kasvattaa pitkäaikaistyöttömien määrää. Pitkäaikaistyöttömien määrä onkin noussut vuoden takaisesta. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on myös kasvanut vuoden aikana. Samalla, työvoiman ikääntyessä, on kuitenkin lisääntynyt myös yli 50-vuo-tiaiden työllisten määrä. Erityistoimia työttömyyden tason laskemiseen tarvitaan edelleen erityisesti nuor-ten ja pitkäai-kaistyöttömien ryhmissä. Näiden ryh-mien työllistämissä kunnilla ja kolmannella sektorilla on merkittävä rooli. Korkeakoulututkinnon suoritta-neiden työttömyys on seudulla edelleen erityinen ongelma.

Henkilökohtaisesti lomautettujen määrä Jyväskylän TE-toimiston alueella on kasvanut vuoden takaisesta. Ryhmälomautettujen määrä on noussut viimeisen kahden kuukauden aikana. YT-neuvottelujen määrä yrityksissä on kääntynyt kasvuun. Niissä neuvotellaan lomautuksista, työajan lyhentämisistä ja irtisanomi-sista. Suuria irtisanomisia ei ole alkaneelle vuodella tiedossa, sillä toteutuksessa ovat vielä viimevuoden puolella tapahtuneet teknologia- ja paperiteollisuu-den irtisanomiset sekä muut yksittäiset työvoiman vähentämistilanteet. Lomautukset ovat kohdistuneet pääasiassa metalli-, rakennus- puu-, ja kustannusaloil-le sekä graafiselle alalle. Yhteishankintakoulutuksen Täsmä-tuotetta on käytetty aikaisempaa enemmän. Tämä kertonee siitä, että yritykset välttävät irtisano-misia.

Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus

Työvoiman saatavuus on hyvä. Jyväskylä on iso opis-kelijakaupunki, 25–34-vuotiaiden koulutus-taso on noussut ja työmarkkinoille tulee entistä koulute-tumpia henkilöitä, joten pelkän peruskoulutuksen varaan jääneiden on vaikea löytää töitä. Isoja rekry-tointeja ei ole tiedossa. Seutu on käynyt läpi omaa rakennemuutosta, jossa muutosturvan toiminta-malli on ollut aiempaa enemmän käytössä.

Seudulla on tarjolla huomattavasti enemmän osaa-vaa työvoimaa kuin on avoimia työpaikkoja. Avoin-ten työpaikkojen määrät ovat olleet lukumääräisesti hienoisessa nousussa. Rakennusalan paikat ovat vähentyneet. Teollisuuden alalla on työpaikkojen lisääntymistä ollut havaittavissa, samoin palvelu- ja sosiaali- ja terveysalan ryhmissä. Muilla aloilla tilan-ne on pysynyt vakiona. Avoimien työpaikkojen koh-dalla varovaisuus näkyy määräaikaisten työpaikko-jen tavallista suurempana määränä.

Rekrytointiongelmia on havaittu etenkin sosiaali- ja terveysalalla. Rakennusalalla on ollut vaike-uksia löytää osaavia henkilöitä erityisosaamista vaativiin työtehtäviin. Toisaalta rakennusalalla ollaan odotta-vissa tunnelmissa. Konepajateollisuudessa ainakin osalla yrityksiä menee hyvin ja alalle suunnatusta työvoimapoliittisesta koulutuksesta valmistuneet ovat työllistyneet. Hyvinvointi ja kotipalvelualoille syntyy työpaikkoja. Työt vaativat yrittäjämäistä työ-otetta ja osaamista. Logistiikka-alalla on meneillään sukupolvenvaihdos.

Opetusalalla Jyväskylässä on työttömyyttä ja OKM:n kaavailemat ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja oppisopimus-koulutuksen aloitus- ja opiskelijapaikkaleikkaukset tulevat vaikuttamaan opetusalan työllisyyteen hei-kentävästi. Kyseiset leikkaukset myös heikentävät toimenpiteiden kohteina olevien alojen yrittäjyyden ja uusien työpaikkojen kehittämistä alueella. Toi-saalta Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan opettajien aloituspaikkoja pitäisi lisätä (luokanopet-tajat, liikunta- ja terveystieto ym.). Opetusalan rek-rytointiongelmat ovat yleisiä, joskaan ei Jyväskylän seudulla.

Työllisyystilanteen heikkeneminen vaikeuttaa nuor-ten työhön pääsyä. Yliopistosta valmistuneilla on vaikeuksia löytää koulutusta vastaavaa työtä, sa-moin on yli 50-vuotiailla. Näyttää siltä, että työurien pidentämistavoite vaikeutuu sekä alku- että loppu-päästä.

Page 24: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

24

JÄMSÄN SEUTUKUNTA +

0

-

0+

--

0

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt

12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

-

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Jämsän seutu on vahva paperiteollisuuden keskitty-mä ja kansallinen ilmailuteollisuuden keskus. Mat-kailu on seudun potentiaalisin kasvuala. Alan moot-tori on Himoksen matkailukeskus. Seudun suurin haaste on väestötappion pysäyttäminen. Seudulla tehdään yhdessä töitä elinkeinorakenteen monipuo-listamiseksi, uusien työpaikkojen synnyttämiseksi ja osaavan työvoiman varmistamiseksi.

Jämsä on osa Keski-Suomen kehittyvää ydintä; Jäm-sän, Jyväskylän ja Äänekosken kokoavaa runsaan 220 000 asukkaan Jyväskylän kaupunkiseutua. Jy-väskylän kaupunkiseutuyhteistyön lisäksi Jämsä toi-mii aktiivisesti vahvistaakseen yhteistyötä Mänttä-Vilppulan ja Keuruun kanssa.

Yleinen tunnelma alueella

Jämsän seutukunnalla asui 31.12.2011 25 024 asu-kasta. Muutos vuoden takaiseen on -237 asukasta. Negatiivinen väestönmuutos selittyy sekä luonnolli-sella väestönmuutoksella että muuttoliikkeellä.

Pääsääntöisesti aiempi ennuste on toteutunut ja investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Toimialakoh-taiset erot kasvavat. Euron heikentymisestä johtuen vienti on alkanut vetää, mikä näkyy kansainvälisten yritysten näkymien kohentumisena verrattuna edel-liseen seuranta-ajankohtaan.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät

Paperiteollisuuden tilanne on vakaa. Tilauskanta on normaalilla tasolla. Alalle ei ole tiedossa suuria inves-tointeja, mutta vahva tilauskanta heijastuu teollisuutta palvelevaan liiketoimintaan myönteisenä asiana.

Ilmailualalla toimiva Patria tuottaa tuotteita ja pal-veluita sekä siviili-ilmailun että puolustusvoimien tarpeisiin. Patria, sen kyljessä toimiva Ilmavoimien Teknillinen koulu ja koelentokeskus Jämsän Hallissa muodostavat vahvan kansainvälisen ilmailualan keskit-tymän. Ilmavoimien Teknillisen Koulun lakkauttamis-päätös kuitenkin vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti synergiaetuja hakeneeseen keskittymään. Siviili-ilmai-lulle osia tuottavan teollisuuden tulevaisuuden näky-mät ovat hyvät merkittävien tilausten myötä ja työnte-kijämäärän odotetaan kasvavan 12 kk jaksolla.

Elintarvikealan kehitys jatkuu myönteisenä ja alalle koulutetaan jatkuvasti tarvelähtöisesti uusia osaajia. Jämsän seudulla alan merkittävimmät toimijat ovat reagoineet toimialan kehitykseen panostamalla tuo-tekehitykseen, investoimalla ja suuntaamalla liiketoi-mintaa uudestaan. Alan toimijoiden yhteistyöstä voi-daan odottaa uutta.

Tilauskonepajateollisuus on elpynyt vuoden 2009 tasosta. Lomautuksia ei tällä tarkastelujaksolla ole jouduttu tekemään ja tuotannonvaihteluista johtuen alalla on ajoittain työntekijäpulaa. Tilauskantaa riit-tää koneistustöissä, mutta kilpailutilanne on haasta-va. Päämiehet hakevat katetta suuntaamalla ostoja Suomen rajojen ulkopuolelle halvan kustannustason maihin. Huopateollisuuden alalla tuotekehitykseen panostaneet yritykset menestyvät ja kasvavat maltil-lisesti.

Rakennusalalla tilanne on säilynyt vahvana ja vakaana talouden heilahteluista huolimatta. Himoksen mökki-rakentaminen jatkuu aktiivisena ja 9-tien sillan perus-korjaus käynnistyy. Julkisissa rakennusinvestoinneissa painottuu suunnitteluun ja saneeraukseen liittyvät hankkeet. Lisäksi käynnissä on useita yksityiseen korja-us- tai laajennusrakentamiseen ja asuinrakentamiseen liittyviä pienempiä hankkeita. Uutisia merkittävistä rakennusinvestoinneista odotellaan ja vuonna 2013 käynnistynee joitain suurempia julkisia rakennushank-keita.

Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen(++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi

Lisätietoja: Anna-Liisa Juurinen, Jämsek Oy ja Heikki Paavuori, TE-toimisto

Page 25: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

25

Keskusta-alueelle sijoittuvan kerrostalon koemarkki-nointi on käynnistymässä ja Jämsän keskustan sata-man suunnittelu käynnistyy kuluvana vuonna. Himok-sen kunnallisteknisiä hankkeita jatketaan. Lähiaikoina käynnistyy Jämsänjoen ylittävän 9 - tien sillan perus-korjaus. Himoksen portin rakentamisen rahoituspää-töksiä odotellaan. Valionkadun työkeskuksen laajen-nus ja vuoropäiväkodin rakentaminen käynnistynevät 2013. Pääosin 2013 aikana toteutunevat myös kaksi vammaispalvelun asuntolaa.

Muita pienempiä väylä- kunnallistekniikan ja kor-jausrakentamisen hankkeita toteutetaan kau-pun-ginhallituksen hyväksymän työohjelman mukaisesti. Logististen yhteyksien osalta seudun lyhyen tähtäi-men tavoitteena ovat VT24 ja KT56 -väylien perus-parannushankkeet ja Jämsä - Orivesi kaksoisraiteen rakentaminen. Pidemmän aikavälin tavoitteita ovat Tampere - Jyväskylä välin nopea junaliikenne, moot-toritietasoisen yhteyden kehittäminen Tampereen ja Jyväskylän välille ja Päijänteen länsipuolisen oikora-tayhteyden rakentaminen.

Työttömyyden määrä ja rakenne

Työttömien työnhakijoiden tosiasiallinen määrä on vähentynyt, mutta negatiivisesta väestönkehitykses-tä johtuen työttömyysaste (14 %) on kasvanut. Työt-tömyys on edelleen korkealla tasolla ja pitkäaikais-työttömien osuus on vähäisessä kasvussa. Jämsän seutukunnalla naisten ja miesten osuus työttömästä työvoimasta on nyt yhtä suuri. Nuorten työttömyys on edelleen vähentynyt Jämsän seudulla vuoden ta-kaiseen verrattuna ja on noin kaksi prosenttia maa-kunnan tasoa alhaisempaa.

Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus

Osaavan työvoiman saatavuus on ollut hyvällä tasol-la, mutta tulevaisuudessa työvoimatarve erityisesti käytön ja kunnossapidon osaajien osalta tulee kasva-maan teollisuudessa. Siihen on varauduttu ja valmis-taudutaan parasta aikaa järjestämällä räätälöityä kou-lutusta. Ilmailualalla on pulaa osaavasta työvoimasta, mm. insinööreistä sillä alalla toimivilta odotetaan usein erityisosaamista. Tilauskonepajateollisuudessa levyseppähitsaajista, CNC-koneistajista ja ammattitai-toisista asentajista alkaa olla pulaa kausittain alan yri-tyksissä. Eläköitymisten myötä työvoimatarve tulee lisääntymään alalla.

Liike-elämän palveluiden alalla osaajapulaa on mm. isännöitsijöistä ja kirjanpitäjistä. Myös siivous- ja kiin-teistöala rekrytoi jatkuvasti. Hoiva-alan osaajapula on konkretisoitumassa kiihtyvää tahtia. Sekä yksityinen että julkinen puoli on rekrytoimassa uutta väkeä. Eri-tyisesti pulaa on lääkäreistä, hammaslääkäreistä, suu-hygienisteistä ja sairaanhoitajista.

Kaupan alalla tilanne on vakiintunut. Markettien ja tiettyjen erikoisliikkeiden (mm. urheilu ja va-paa-aika) osalta tarjonnan lisääntyminen on vaikuttanut siihen että ostoksia tehdään yhä enemmän omalla paikka-kunnalla. Matkailijoiden tuoma lisäostovoima hyödyt-tää kaupallisten palveluiden alaa. Sähköisen kaupan lisääntyminen näkyy joissain tuoteryhmissä. Samaan aikaan verkkokauppa on mahdollisuus paikallisille yri-tyksille. Erikoiskaupan alalla on tapahtunut toiminnan lopettamisia, mikä on osa valtakunnallista ilmiötä. Suurta kasvua ei odoteta alalle, vaikka tiedusteluja hy-vistä liikepaikoista tulee aika ajoin.

Siivous- ja kiinteistöalan yrityksiltä kysytään edelleen hyvin palveluita ja ala rekrytoi jatkuvasti. Kotitalousvä-hennyksen käyttöön liittyvien leikkausten odotetaan vaikuttavan suhteellisen vähäisesti kuluttajakysyn-tään. Liike-elämän palveluihin osuu tarkastelujaksolle joitain irtisanomisia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on käynnissä voimakas rakennemuutos väestön ikään-tymisen ja julkisen talouden kestävyysvajeen myötä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tehdään pal-veluiden tuotannossa. Palvelusetelijärjestelmä ei ole laajassa käytössä. Alalle tuo kasvua laajeneva kulutta-jakysyntä.

Matkailussa Jämsän seudun rekisteröidyt yöpymiset ovat laskeneet verrattuna edelliseen huippuvuoteen, jolloin rekisteröity majoitus kohosi ensimmäisen kerran yli 300 000 kävijän. Edellisen vuoden vahvaa kasvua selittää Himoksen ympärivuotisen tarjonnan ja tunnettuuden kasvu sekä myös talouden taantu-ma, mikä osaltaan lisäsi matkailua Jämsän seudulle kaukaisempien kohteiden sijaan. Matkailun inves-toinneista merkittävin on täysimittaisen golfkentän rakentuminen, mikä vaikuttaa positiivisesti myös golf-kentän alueelle rakentuvien loma-asuntojen määrään. Matkailuelinkeinon odotetaan kasvavan maltillisesti ja erityisesti kesäajan tapahtumatarjonta on edelleen vahvistumassa.

Maataloudessa ja alkutuotannossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lisääntynyt kiinnostus luo-mutuotantoon on nähtävissä. Sukupolvenvaihdoksia on vireillä suhteellisen runsaasti. Yrityksiä perustet-tiin alkuvuonna edellisvuosia vähemmän. Vuoden 2011 loppupuoli oli yritysten perustamisen suhteen verkkaisempaa ja koko vuoden osalta jäätiin alle neljän vuoden keskiarvon. Starttirahoja myönnettiin normaali määrä. Yritysten perustamisten odotetaan lisääntyvän alkavana kevätkautena. Yritysten lopetta-misten määrä säilyi normaalitasolla.

Investoinnit

Elinkeinoelämän puolella merkittävimmät käynnis-sä olevat investoinnit ovat elintarviketeollisuuteen ja matkailuun liittyviä. Rakennusalalla on käynnissä kerrostalohanke, joitain pientalohankkeita ja mökki-rakentamista.

Page 26: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

26

KEURUUN SEUTUKUNTA +

+

-

+0

0+

+

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt

12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

+

Yleinen tunnelma alueella

Keuruun seutukunnalta on esitetty poissiirrettä-väksi Keuruun Pioneerirykmentin työpaikat. Päätös merkitsee Keuruun seutukunnalle suoraan noin 270 työpaikan menetystä ja kun määrään lisätään Keu-ruun varikolta vähennettävät 21 tehtävää, vähenee työpaikkoja suoraan noin 300. Kaikista seutukunnan työpaikoista laskettuna määrä merkitsee noin seit-semää prosenttia. Välilliset työpaikkavähennykset ovat vielä merkittävämmät. Pioneerirykmentin toi-minnan poissiirtämisestä koituvien työpaikkamene-tysten korvaamiseksi Suomen valtion on osoitettava Keuruun seutukunnalle vahva tukipaketti, joka mah-dollistaa 300 työpaikan menetyksen kompensoinnin.

Keuruun seutukunnan talouskehitysodotukset ovat varovaisen positiiviset uusien yritysten ja palvelutar-jonnan osalta, mutta yritysten omien investointien odotetaan jonkin verran vähenevän yleisen talou-dellisen epävarmuuden lisääntyessä. Viime vuonna yrityksiä perustettiin enemmän kuin vuonna 2010, mutta nyt perustettavien yritysten määrän voidaan ennakoida jonkin verran vähentyvän taantuman uh-kan vuoksi. Seutukunnalla on edelleen vankka usko tulevaisuuteen: tahtoa alueen kehittämiseen, inves-tointeihin ja uusien kehittämistoimenpiteiden virit-tämiseen sekä julkisella että yksityisellä puolella on vahvasti olemassa.

Seutukunnan elinkeinotoiminnan vauhdittamiseksi on vuoden 2011 loppupuolelta lähtien toteutettu Kasvuyritysohjelmaa, jonka myötä alueelle uskotaan syntyvän runsaasti uusia työpaikkoja.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät

Metalliteollisuuden tilauskanta oli syksyllä 2011 pää-sääntöisesti hyvä. Kevättalvesta 2012 voidaan arvioi-da, että toimialalle saattaa olla tulossa jonkin verran lomautuksia, mikäli taantuma ei lähde korjaantu-maan. Metalliteollisuuden yrityksillä on kuitenkin uusia investointisuunnitelmia, jotka mahdollistavat liikevaihtojen kasvattamiseen viimeistään taantu-man jälkeen. Elintarviketeollisuus on ollut seutukun-nalla vahvassa kasvussa ja uusien tuotteiden myötä toimiala kasvattaa liikevaihtoaan ja tarvitsee edel-leen lisää työvoimaa.

Seutukunnan palvelusektorin tulevaisuus on edel-leen hyvin positiivinen. Kaupan ala on tehnyt alu-eella suuria investointeja ja kauppa kasvattaa veto-voimaansa Pori-Jyväskylä – tien varrella. Toimialalla on edelleen laajentumissuunnitelmia, joten kaupan osuus seutukunnan ulkopuolelta tulevan rahavirran kerryttäjänä tulee jatkossakin kasvamaan. Palvelu-sektorin myönteinen kehitys peilautuu myös Keurus-seudun matkailuun. Matkailun yhtenä suurimmista haasteista on edelleen Hotelli Keurusselän toimin-nan jatkuminen. Tulevana kesänä Ison Kirjan alueel-le saapuu jälleen kymmeniä tuhansia kävijöitä, joka näkyy luonnollisesti myös alueen palvelukysynnässä ja matkailutuloissa.

Seutukunnalla on aloittamassa lääkärikeskus, joka vahvistaa alueen terveydenhoitopalveluita. Hoiva-ala tarjoaa jatkossakin runsaasti työpaikkoja, mikä lisää omalta osaltaan alueen houkuttelevuutta.

Bioenergian työpaikkalisäys vuoteen 2015 mennes-sä tulee Keuruun seutukunnalla olemaan muutamia työpaikkoja, mutta mikäli toimialalle pystytään käyn-nistämään uusia innovatiivisia tuoteratkaisuja, työ-paikkalisäys voi olla huomattavasti suurempi. Maa-tilojen väheneminen Keuruun seutukunnalla jatkuu tasaisena ja työvoiman määrä vähenee edelleen. Metsätoimiala on ollut seutukunnalla runsaasti työ-paikkoja tarjoava ja jatkossa tilanne tulee pysymään vähintään nykyisellä tasolla.

Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen(++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi

Lisätietoja: Ritva Pohjoisvirta, KeuLink Oy ja Pekka Rantanen, TE-toimisto

Page 27: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

27

Uusia yrityksiä on perustettu seutukunnalle viime vuonna runsaasti ja myös starttirahan hakeminen on ollut vilkasta. Haasteita tulevaisuuteen tuo eläköity-vien yrittäjien suuri määrä. Vuoden 2012 alusta alu-eella aloitti yrittäjäpolven vaihdoksiin paneutuva Yri-tyskauppojen ja yrittäjävaihdosten vauhdittaminen Keski-Suomessa -hanke (yrityskauppahanke), jonka hallinnointi siirtyi Kehittämisyhtiö KeuLink Oy:n teh-täväksi. Omistajavaihdoksia ja yrityskauppoja syntyy tasaisesti. Eri toimijat ovat panostaneet edelleen jatkajayrittäjien löytämiseksi sukupolvenvaihdosti-lanteessa oleville yrityksille.

Investoinnit

Lähes kaikki vapaat yritystilat ovat käytössä ja useat alueen yritykset etsivät lisätilaa jatkossakin. Myös monet pienet yritykset ilmoittavat laajentamisha-lukkuutta ja tarvitsevat enemmän tuotantotilaa. Teollisuusyrityksille rakennetaan uusia hallitiloja tuotannon tarpeisiin. Asuntotarjontaa alueella on li-sätty voimakkaalla asuinrakentamisella ja kaavoitus-toimin. Rakenteilla ja suunnittelussa oleviin uusiin kerrostaloihin rakennetaan myös liikehuoneistoja. Pientalorakentamiselle kaavoitettuja alueita on li-sätty Keuruun kaupungin alueella ja Multialle ollaan suunnittelemassa rivitalohanketta.

Seutukunnalla käynnistyneen Kasvuyritysohjelman kautta on tulossa monia uusia investointikohteita, jotka tuovat toteutuessaan alueelle runsaasti uusia työpaikkoja. Kaupan investoinnit jatkavat vahvaa kasvuaan lähivuosina. Ikääntyvän väestön hoivatar-peen kasvu on huomioitu mm. Palvelutalo Seipon-rannan laajentamishankkeella. Keuruun kaupungilla on meneillään yritysalueiden kunnallistekniikan ra-kentamishankkeita.

Työttömyyden määrä ja rakenne

Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisvuo-desta vuoden 2011 alkupuolella, mutta myönteinen kehityskulku pysähtyi syksyllä 2011. Yhtenä merkit-tävänä syynä voidaan pitää Euroopan tilanteen epä-varmuutta ja taantuman pelkoa. Syksyn aikana mies-ten työttömyys vähentyi, mutta naisten työttömyys lisääntyi. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys väheni vuoden 2011 aikana.

Keuruun kaupungin ja Multian kunnan aktiivinen työllistämistoiminta näkyy nuorten, pitkäaikaistyöt-tömien ja vaikeasti työllistettävien määrien kehityk-sessä myönteisellä tavalla. Kuntouttavan työvoiman edelleen kehittäminen tulee laskemaan vaikeasti työllistettävien ja pitkäaikaistyöttömien määrää. Rakenteellisen työttömyyden väheneminen on kui-tenkin hidasta ja edellyttää suunnitelmallisia toi-menpiteitä. Yli 50-vuotiaita työttömiä on kaikista työttömistä noin puolet ja tämän ikäryhmän työttö-myys on vaarassa pitkittyä ikäryhmän vähäisemmän työvoimakysynnän vuoksi.

Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus

Työvoimapulaa on hoiva-alalla jatkuvasti ja elintar-viketeollisuudessa ajoittain. Myös jatkajayrittäjistä on kysyntää. Metallialan työvoiman kysyntä on hy-vin suhdanneriippuvaista, mutta toimiala tarvitsee kuitenkin alueella jatkuvasti ammattitaitoista työ-voimaa. Työvoimaa on löytynyt seutukunnalta ja työssäkäyntialueelta, joista sitä on suhteellisen hy-vin tarjolla.

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa tulee jatkossakin korostumaan alueella jo vuosia järjestettyjen rekrytointitapahtumien merkitys. Rek-rytointeja ja ennakointia jatkamalla ja entisestään kehittämällä pystytään vastaamaan työvoimatar-peeseen. Varsinkin hoiva- ja metallialojen ammatillinen koulu-tus pitäisi pystyä järjestämään omalla seutukunnal-la, koska alat tarvitsevat jatkuvasti uutta työvoimaa. Seutukunnallinen koulutusmahdollisuus turvaisi pa-remmin opiskelijoiden jäämisen oman alueen työ-voimaksi.

Page 28: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

28

SAARIJÄRVEN-VIITASAAREN SEUTUKUNTA +

+

-

++

--

+

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt

12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

+

Yleinen tunnelma alueella

Työllisyystilanne on selkeästi heikentynyt seutukun-nalla viime katsauksesta. Kausivaihteluista johtuvaa työttömyyttä on aiempaa enemmän ja teollisuudes-sa on ollut lomautuksia. Keväällä on odotettavissa työllisyyden kohentumista kausityön ja muutamien teollisten yritysten rekrytointien kautta. Kolmannen sektorin ja kuntien rooli työllisyyttä ylläpitävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä on ollut suuri. Työllisyy-denhoidon määrärahojen niukkeneminen tulee vä-hentämään välityömarkkinoiden työllistämistoimia. Julkiselta sektorilta poistuu työvoimaa eläkkeelle, mikä näkyy avoimina virkoina tai virkajärjestelyinä. Seutukunnalla on selkeästi eriytyneet kahdet työ-markkinat.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät

Yleisesti elinkeinoelämän tilanne on huomattavasti parantunut. Keskeisten yritysten näkymät ovat posi-tiiviset ja tilauskannat ovat vahvistuneet. Taantuman myötä tapahtui rakennemuutosta, sillä yrityksiä lo-petti ja jäljelle jääneet kasvoivat/kasvavat.

Teknologiateollisuuden yritysten tilanne on kohtuul-lisen hyvä niiden yritysten kohdalla, jotka ovat pys-tyneet pysymään globaalien päämiesten toimitus-ketjuissa mukana. Investointien osalta varovaisuutta tuo talouden maailmanlaajuinen epävarmuus.

Bioenergian raaka-aineiden kysynnän kasvu on valo-pilkku kasvumahdollisuuksien osalta. Tällä sektorilla tarvitaan yritysten fuusioitumista ja sitä kautta mer-kittävämpää roolia markkinoilla. Tuoterakenteiden ja valmistusverkostojen edelleen kehittämisellä on saavutettavissa tuloksia, jos ollaan kyllin nopeita ja asia koetaan seutukunnalla työllisyyden ja teollisen kasvun kannalta tarpeelliseksi. Toimimalla yhdessä on vientikaupan kokonaistoimituksilla saavutettavis-sa merkittäviä tuloksia.

Maataloudessa pienten karjatilojen määrä on vä-hentynyt, mutta toisaalta isommat tilat ovat kas-vattaneet tuotantoa ja peltoalaa. Pellot ovat py-syneet hyvin viljeltyinä. Puolen vuoden ja vuoden tähtäimellä ei ole näköpiirissä olennaisia muutok-sia. Jonkin verran odotukset investointien ja suku-polvenvaihdosten osalta ovat parantuneet. Maa- ja metsätalouden kehittämisen rinnalla tulee huomioi-da myös maaseudun liitännäiselinkeinojen kehittä-minen ja monipuolistaminen.Uusia yrityksiä on perustettu edellisvuosia varovai-semmin. Yritysten määrän nettomuutos on kuiten-kin positiivinen.

Välityömarkkinoiden laajentunut palvelutoiminta ja hinnoittelupolitiikka voi vähentää jo palvelualojen yrittäjyyttä. Mikroyrityskentällä voi tapahtua yritys-ten lopettamisia ikääntymisen ja toiminnan kannat-tamattomuuden seurauksena. Kasvuyritysten laa-jentumiselle ja uusille pienyrityksille tarvitaan tiloja, koska niistä on pula. Starttirahojen tarve alueella on mer-kittävä. Yrittäjäkoulutukseen hakeudutaan ai-empaa aktiivisemmin.

T&K-hankkeiden rahoituksessa tarvittaisiin uuden-laisia avustusinstrumentteja. Saarijärven – Viitasaa-ren seutukunnalla tarvetta on erityisesti perusteol-lisuuden tuotekehityksen tehostamiseen pienissä yrityksissä.

Investoinnit

Investointitarpeita on paljon, mutta rahoitus ja va-kuudet puuttuvat. Tulossa on paljon investointeja laajennuksien ja uusien koneiden myötä. Investoin-teja tehdään etenkin rakennusalalla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Myös teollisuudella on investointitarpeita.

Julkisella puolella kunnissa on tehty mittavia inves-tointeja viime vuoden aikana. Nämä ovat pääosin korvausinvestointeja. Jonkin verran investointeja lienee tulossa asumiseen ja kaupan alaan liittyen. Maatalouden tulevat investoinnit ovat aikaisempia suurempia ja kalliimpia ja liittyvät laajemmin yritys-ketjuihin.

Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen(++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi Lisätietoja: Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunki ja Arja Harmainen, TE-toimisto

Page 29: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

29

Työttömyyden määrä ja rakenne

Pitkäaikaistyöttömyys on selvässä nousussa ja koh-dentuu pääosin yli 50-vuotiaisiin. Nuorten työt-tömyys on puolestaan hieman laskenut. Nuorten osuus työttömistä on 10 %. Työttömyys kohdentuu toimialoittain teollisuuteen, rakennus- ja kuljetus-alalle sekä kaupan alalle.

Työttömistä työnhakijoista suoraan työmarkkinoille soveltuvia on edellistä katsausajankohtaa enem-män eli noin 40 %. Osaamisen kehittämistä tarvit-sevista suuri osa on määräaikaisissa työsuhteissa ja pätkätöissä. Moni tarvitsee uudelleen- tai täy-dennyskoulutusta/pätevöitymistä työllistyäkseen pysyvämmin. Työvoiman liikkuvuutta tarvitaan enemmän. Työmarkkinoille kuntoutuvien määrä on laskusuunnassa. Välityömarkkinat toimivat syrjäyty-misen ehkäisynä, mutta johtavat harvoin pitempään työllistymiseen. Välityömarkkinoiden yhteyttä kehi-tetään yrityskent-tään.

Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus

Seutukunnalla työvoiman kysyntää ei ole riittävästi suhteessa työnhakijoiden määrään. Työvoimaa tarjoutuu erityisesti vaativampiin tehtäviin seutu-kunnan ja Keski-Suomen ulkopuolelta. Yrittäjille etsitään jatkajia niin kehittämisyhtiöiden kuin TE-toimistonkin kautta. Kausityötä on tarjolla maa- ja metsätaloudessa ja joillakin teollisuusaloilla. Bio-energia-ala ei ole toistaiseksi lisännyt työpaikkojen määrää merkittävästi. Työvoiman kysyntä on aktii-visinta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja palvelu-aloilla. Rekrytointivaikeutta on ollut paikkakunta- ja työnantajakohtaisesti lähinnä terveydenhuollossa sekä maa- ja metsätaloudessa (mm. maatalouslo-mittajien osalta). 

Page 30: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

30

ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA +

+

--

+++

--

++

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt

12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -

+

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Ääneseutu on myös tulevaisuudessa korkean tekno-logia seutukunta, jossa yritysten T&K-panostus on maakunnan korkeinta tasoa. Äänekosken seutukun-ta on edelleen merkittävästi omaa aluettaan suu-rempi työllistäjä, ja väestön määrä jatkaa kasvuaan.

Yleinen tunnelma alueella

Työllisyystilanne on kääntynyt huonompaan suun-taan edellisen aluetalouskatsauksen jälkeen. Teol-lisuudessa on ollut runsaasti lomautuksia ja työ-voimaa on irtisanottu. Teollisia työpaikkoja on menetetty huomattava määrä ja avoimia työpaikko-ja alalla on ollut avoinna viime vuosina vähän, mistä johtuen työttömissä on suuri joukko teollisuuden työvoimaa. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan jatkuu ta-saisena. Yritysten jatkajia etsitään aktiivisesti kehit-tämisyhtiön ja TE-toimiston yhteistyönä. Työllistäviä toimialoja ovat sosiaali- ja terveydenhoitoala, kau-pan ala, koulutus- sekä palvelualat. Kolmannen sek-torin ja kuntien rooli rakenteellisen työttömyyden alentajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä on merkit-tävä. Työllisyysmäärärahoja pyritään kohdentamaan aiempaa enemmän yrityksiin työllistymiseen.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät

Metsäteollisuuden tuotantorakenne on kokemassa historiallista uusiutumista. Yli satavuotinen paperi-tuotanto Äänekoskella on päättynyt kannattamat-tomana. Alueella toimiva metsäteollisuus on pa-nostamassa kartonkituotannon jatkojalostukseen ja kapasiteetin kasvattamiseen. Raakapuun kulutus ei rakennemuutoksesta johtuen alueella vähene vaan jatkuu puutuote- ja selluteollisuuden myötä edel-leen maan keskiarvoon suhteutettuna korkealla ta-solla. Työpaikkojen kokonaismäärä alenee hieman. Metsäteollisuuden muutosten johdosta Ääneseutu on nimetty rakennemuutosalueeksi vuoden 2014 loppuun saakka.

Alueen metalliteollisuus jatkaa investointeja tuotan-non ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Toimialan hen-kilöstömäärän arvioidaan jopa kasvavan hieman. Kaupan ja palvelujen alojen tilanne on vilkkaan in-vestointijakson jälkeen kohtuullisen vakaa. Joitakin uusia hankkeita on suunnitteilla lähinnä Hirvaskan-kaan alueelle. Toteutuessaan ne luovat uusia työ-paikkoja alueelle.

Yritysten perustaminen on jatkunut aktiivisena. Elä-köityvien ja yritystoiminnasta luopuvien yrittäjien ti-lalle etsitään jatkajia seudullisten yrityspalvelujen ja TE-toimiston yhteistyöllä. Yritystukien käyttö jatkuu viimevuosien tasolla. Väestöpohjan ylittävä osuus Keski-Suomen alueella myönnettävistä yritystuista toteutuu. Myös maa- ja metsätalous jatkuu viimeis-ten vuosien tasolla.

Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen(++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi

Lisätietoja: Jouko Varis, Ääneseudun Kehitys Oy ja Arja Harmainen, TE-toimisto

Page 31: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

31

Investoinnit

Äänekosken kaupunki on käynnistämässä historian-sa suurinta investointia. Terveyskeskuksen arvioitu investointi on noin 25 miljoonaa euroa. Kaupungilla on työn alla myös useita saneerausinvestointeja. Yhteensä kohteiden työllistävä vaikutus raken-nusalalla on merkittävä. Metsäteollisuus on käyn-nistämässä normaalien ylläpitoinvestointien lisäksi kartonkituotannon tehostamisohjelmaa. Myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen tullaan panos-tamaan jo kevään aikana uusia resursseja. Alueen metalliteollisuus on valmistelemassa investointeja tuotantoteknologiaan ja kapasiteetin nostoon. Hir-vaskankaan alueelle valmistellaan kaupan ja palvelu-alan uutta liikekeskusta.

Työttömyyden määrä ja rakenne

Työllisyystilanne heikkenee seuraavien kuukausien aikana. Työvoiman uudelleen kouluttaminen tulee olemaan merkittävä haaste, mutta toimenpiteitä on jo vireillä. Eläköityminen etenee seutukunnalla, mikä näkyy selkeästi jo julkisellakin sektorilla. Työvoiman poistuman korvautumista uudella työvoimalla ei to-dennäköisesti tapahdu täysimääräisesti.

Ääneseudun työttömistä suoraan työmarkkinoille valmiita on noin 44 prosenttia. Osaamisen kehittä-mistä tarvitsee noin kolmannes työttömistä. Näistä suuri osa työllistyy määräaikaisiin työsuhteisiin avoi-mille työmarkkinoille ja välityömarkkinoille. Pysy-vämpi työllistyminen edellyttää ammatillisen osaa-misen kehittämistä, tutkintoa tai lisäkoulutusta sekä toisaalta voimakkaasti elpyvää työvoiman kysyntää ja työvoiman liikkuvuutta. Yhteishankintakoulutuk-sella pystyttäisiin korjaamaan osaamisen vajeita yri-tyskohtaisesti. Erittäin vaikeasti työllistyviä on noin 12 prosenttia työttömistä, ja osuus pienenee vähi-tellen. Kuntien ja kolmannen sektorin hoito-, kun-toutus- ja valmennuspalvelut ovat tarpeen ennen työvoimapalveluihin sijoittumista tai niiden ohessa. Niillä on tärkeä hyvinvointi- ja sosiaalipoliittinen merkitys. Välityömarkkinoilta avoimille työmarkki-noille siirtymistä ei juuri tapahdu, koska helpohkoa suorittavaa työtä ei ole riittävästi tarjolla.

Pitkäaikaistyöttömyys on selvässä kasvussa ja kos-kee erityisesti yli 50-vuotiaita. Nuorten työttömyys on laskenut viimeisen vuoden aikana. Alle 25-vuo-tiaiden nuorten osuus työttömistä on 12 prosenttia. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että Ääneseudulla on työttömänä yli 200 tutkinnon suorittanutta alle 29-vuotiasta.

Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus

Ääneseudun yritykset ovat saaneet hyvin työvoimaa Keski-Suomen alueelta ja kauempaakin. Erityisesti vaativimmat tehtävät täyttyvät alueen ulkopuolisella työvoimalla. Rekrytointivaikeuksia on lähinnä terve-ydenhuollossa ja sosiaalityössä sekä provisiopalkkai-sessa puhelinmyyntityössä.

Avoimia työpaikkoja on perinteisesti eniten kiinteis-tönhuollossa ja siivoustyössä, sosiaali- ja terveyspal-veluissa, opetustyössä, myyntityössä ja suurtalous-työssä. Teollisuudessa uusia avoimia työpaikkoja tulee melko harvoin ja ne ovat pääasiassa määräai-kaisia. Palvelusektori on kasvanut teollisten työpaik-kojen vähentyessä.

Page 32: Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen