näkökulmia avioeroprosessiin

Näkökulmia avioeroprosessiin

Helsinki 7.10.2011Jukka Harmainen

KM, perheterapeutti vet

7.10.2011 Primtask Oy, [email protected], www.verkostokeskusvintti.fi, 0400 867 262

I. MITÄ EROSSA TAPAHTUU?

• AVIOERON ETENEMISPROSESSI (P. Bohannan)

• 1. Emotionaalinen ero; käynnistyy ennen avioeroa, kun avioliitto alkaa näyttää epäonnistuneelta

• 2.; Juridinen ero; merkitsee avioliiton virallista loppumista

• 3. Taloudellinen ero; taloudelliset seuraukset ja omaisuuden jako


• 4. Ero yhteisestä vanhemmuudesta; päätöksiä lasten huoltajuudesta, elatusmaksuista ja tapaamisoikeuksista

• 5. Yhteisöllinen ja sosiaalinen ero; eronnut saa uuden aseman, roolin ja siviilisäädyn yhteisössään

• 6. Psyykkinen ero; Ilmenee vasta avioeron jälkeisenä aikana ja voi jatkua vuosienkin suru- tai kriisityönä sekä minuuden rakentumisena

• (K. Määttä (2002) Avioeron tuska ja helpotus)


KRIISIN VAIHEET (Salli Saari 2010)

• Psyykkinen sokki (suojareaktio, puudutus)• Reaktiovaihe (tapahtuneen merkityksen

tiedostaminen)• Työstämis- ja käsittelyvaihe (etäisyyden

luominen, traumojen työstäminen)• Uudelleensuuntautuminen


Avioero prosessina (Korvuo & al 2000)

Avioeron vaiheet• Erouhan toteaminen• Keskusteluvaihe (sokki)• Toimintavaihe • AVIOEROHAKEMUS (sokki/

reaktiovaihe)• Eropäätöksen jälkeinen aika• (työstämis- ja•

käsittelyvaihe)• Uudelleensuuntautuminen eron

jälkeen (Uud.suunt)

Avioeroprosessin osa-alueet

• Emotionaalinen ero alkaa• Taloudellinen ero• Vanhemmuuden ero• Juridinen ero• Sosiaalinen ero

• Psyykkinen ero


Ero luopumiskriisinä

Puolison Seksikumppanin Apulaisen Läheisen ystävän Mahdollisesti lapset Puolison sukulaiset Yhteisiä ystäviä Kodin

Omaisuutta Entisen elintason Perheenomaisen elämäntavan Identiteetin. Vuosia kestäneessä avioliitossa

identiteetti on usein sidoksissa puolisoon (parisuhdeidentiteetti) ja avioero voi ravistella identiteettiä olan takaa.

Itsearvostusta


Identiteetin rakentuminen/hajoamisen uhka

• Erossa pohjimmiltaan kyse halusta selviytyä, ratkoa ongelmallista tilannetta, turvata jatkuvuus (”kriisi mahdollisuutena ja/tai uhkana”)

• Kuinka identiteettiä rakentavaksi tai sitä uhkaavaksi eron merkitys kummallekin puolisolle muotoutuu?


Varhaiset kokemukset• Millä tavalla kehityksessä kiinnittyminen hoitaviin aikuisiin

on onnistunut? • Esim. varhaiset hylkäämiskokemukset, epävarma

kiinnittyminen elävät myöhemmissä ihmissuhteissamme.• Parisuhteet tarjoavat hyvän mahdollisuuden kokea

uudelleen/saada korjaavia kokemuksia, koska ne pakottavat käsittelemään läheisyys-etäisyys –problematiikkaa (”kuinka paljon minun on turvallista avata itseäni, luottaa toiseen ja kuinka paljon minun on varottava, suojattava itseäni”)

• Oman yksilöllisen toimintastrategian muotoutuminen• Temperamentti • Terveys/sairastaminen


Parisuhteen erityisluonne:• Parisuhteen poikkeuksellinen läheisyys ja

intiimisyys herättävät varhaiset kokemuksemme • Suhteet vanhempiin (symbioosi-erillisyys),

sisarkateus, oidipaalikokemukset vaikuttavat puolison valintaan ja varhaiset kokemukset eletään uudelleen puolison kanssa (Pincus & Dare 1978, Scharff & Scharff 1997)

• ”Projektiiviset parit” : Itsessä liian hankalaksi koetut puolet/tunteet/kokemukset projisoidaan puolisoon; Esim.”Ota sinä minun impulssini niin minä otan sinun kontrollisi” (Dicks 1967)


Kelpaaminen/häpeä• Ihmisellä luontainen tarve suojata

identiteettikertomuksensa jatkuvuutta ja käsitellä/torjua liian uhkaavia kokemuksia; Jokaisella ihmisellä on tarve tulla toisen silmissä hyväksytyksi ja arvostetuksi ja samaan aikaan pelko hylätyksi tulemisesta, ettemme kelpaa, häpeän kokemuksesta

• ”Millä muulla alueella ihminen voisi niin kokonaisvaltaisesti kokea olevansa hyväksytty tai hylätty kuin juuri seksuaalisuuden ja hengellisen elämän alueella” (Paavo Kettunen, 2011)

• Erityisen hämmentäviä ovat tilanteet, joissa eron syynä on puolison, yhteisten lasten vanhemman siirtyminen homo- tai lesbosuhteeseen.


Koettu oma positio erossa• Ihmisillä kielen avulla kyky kahdentaa maailmaa ja sen

kautta kyky ja tarve ennakoida (”luoda karttoja”) tulevaa ja omaa positiotaan siinä

• Eroprosessin kokemiseen, sen herättämiin merkityksiin olennaisesti vaikuttaa se, miten ennakoi oman positionsa ja toimijuuden mahdollisuudet siinä:– Aloitteen tekijä, aktiivinen toimija vs. ”uhri”– Tulenko kuulluksi – ”olenko vain pakotettu sopeutumaan”– ”Syyllisyyden” jakautuminen– Mahdollinen oma sairaus tai muut ongelmat– Ennakoidut hyödyt vs. menetykset prosessissa (esim.

jaettu arki lasten kanssa, omaisuus, verkostot jne)


Verkostojen merkitys

• Eron kokemiseen/sen saamiin merkityksiin olennaisesti vaikuttaa sosiaalisen verkoston suhtautuminen eroon– Yksinäisyyden pelko – sos. suhteiden säilyttäminen– ”Puolueiden muodostuminen” – suvun, ystävien

jakautuminen– Hylkääminen oman kantaperheen taholta– Suhteen lapsiin muuttuminen (+/-)Miten oma sosiaalinen identiteetti muovautuu?


ONNISTUNUT ERO1. Molemmat puolisot pystyvät näkemään oman

osuutensa tapahtuneeseen.• Aviokriisin syy nähdään vuorovaikutuksellisena – ei omaan tai toisen persoonaan

sidottuna.• Edellyttää kykyä reflektoida omaa toimintaansa – kohtuullista perusturvallisuutta

2. Vanhemmuuden ensisijaisuuden näkeminen –lasten tarpeita pystytään huomioimaan yli oman kriisin

3. Suostutaan työstämään eroa ja sen herättämiä tunteita – kykyä surra, luopua ja mennä eteenpäin. Selviytymistä tukee, jos puolisoilla kokemusta omasta itsenäisestä elämästä – kokemusta että pärjää itsensä kanssa ja on arjen taitoja.

Eronneista 80-85% kokee eron onnistuneeksi ratkaisuksi ja kokee selvinneensä erosta hyvin (Jouko Kiiski 2011)

Uudelleenavioituneista 65% kokee toisen liittonsa ensimmäistä paremmaksi.


Lasten huomiointi erokriisissä

• Vanhempien yksilölliset erot suuria• Pääsääntöisesti vanhemmat näkevät eron

merkityksen/vaikutukset lapsiin vähäisempänä kuin mitä tutkimuksissa on tullut esiin

• Vanhempien voimat menevät omaan kriisiin ja selviytymiseen, lapset venyvät, pitävät asioita sisällään.

• Lapset reagoivat usein voimakkaammin siinä vaiheessa kun vanhempien tilanne asettuu


Lapset erossa…2.

• Miten lasten reagointi tulee tulkituksi vaihtelee:– Vanhemmat tunnistavat lasten tilanteen ja tukevat– Ärrytään lasten temppuiluun, kun tilanne on jo

muuten rauhoittunut (”ei enää aihetta”)– Tulkitaan toisen vanhemman huonon kohtelun

aiheuttamaksi – pisteitä huoltoriitaan.– Lapset hyötyvät tuesta (esim. eroryhmät) ja että joku

heidän kanssaan sanoittaa tilannetta ja siten mahdollistaa siitä puhumisen


Lapset erossa….3

• Lapset hyötyvät siitä että asioista puhutaan oikeilla nimillä, autetaan nimeämään tunteita ja vanhempia autetaan näkemään lasten tarpeita

• Sisarussuhteet voivat olla lapselle merkittävä tuki, mutta he voivat myös kukin jäädä yksin selviämään omilla keinoillaan, jos kukaan aikuinen ei mahdollista tilanteesta keskustelua

• Avioerolla merkittävä +/-vaikutus lasten, nuorten ja aikuisten terveyteen ja minäkuvaan


Lapset erossa …..4

• Avioerolla merkittävä +/-vaikutus lasten, nuorten ja aikuisten terveyteen ja minäkuvaan

• Lasten ammatillinen tutkiminen ja tuki edellyttää vanhempien hyväksyntää ja heidän antamaansa lupaa puhua/ilmaista asioita omalta kannaltaan

• Lasten juoksuttaminen tutkimuskäynneillä osana vanhempien välistä pisteiden keruuta voi olla lapsille myös raskasta . Jopa vaurioittavaa – lisää lapsen syyllisyysfantasiaa.


II. MIKSI ERO JUMITTUU?1. Kriisiprosessin jumittuminen

sokkivaiheeseen• ei tapahdu käsittelyä, kokemus kapseloituu• aikuinen ei pysty myöskään ottamaan vastaan lapsen hämmennystä

• reaktiovaiheeseen• oireet jäävät päälle, posttraumaattinen stressihäiriö• Vaikeus keskittyä, unettomuus, ajatukset kiertää kehää

• syyttämiseen • turhat poliisitutkinnat ja oikeudenkäynnit• Lasten sitominen omaan kertomukseen – lapset ”miinakentällä”

• suruun• ei pystytä irrottamaan otetta menetetystä, jatkuva lamauttava suru tai surun

tunteiden kieltäminen itseltä ja lapsilta ”Näin onkin ihan hyvä” Suru saattaa näyttäytyä enemmän masennuksena tai vihana, joka sekin voidaan kieltää


Eritahtisuus• Puolisot erotilanteessa harvoin samassa kohdassa• Aloitteen tekevä osapuoli on omassa eron työstämisessään yleensä

pidemmällä kuin liiton jatkamisen kannalla oleva• Tarpeet erilaisia; toinen haluaisi edetä nopeasti ja toinen tarvitsisi

aikaa selvitä sokista tai reaktiovaiheesta• Syntyy ”veturi –jarruvaunu” –asetelma, jossa kummankin vaikea

tulla omine tarpeineen kuulluksi• Esim. jäädään tulematta neuvotteluihin, ei olla tehty/selvitetty

sovittuja asioita, syntyy herkästi syytös-vastasyytös –tyyppistä keskustelua

• Joskus sokki-reaktiovaiheessa oleva suostuu liian nopeasti sopimuksiin ja alkaa jarruttaa/mitätöidä/riitauttaa asioita kun alkaa päästä jaloilleen - näistä rooleista vaikea irrottautua.


2. Jumittuminen pariterapian tutkimuksen näkökulmasta

PARITERAPIASTA EI HYÖTYÄ/HUONO ENNUSTE: (Gottman 1999)• kielteiset havainnot ‘alaviitteissä’• olemassaolevaa myönteistä ei nähdä• puolison persoonallisuuden kielteisenä näkeminen• avioliiton historiakertomuksen kielteisyys• etäisyys- ja eristäytymisjatkumo:• tunteiden valtaama• ongelmat nähdään vakavina• parasta ratkaista ongelmat yksin• rinnakkaiset elämät• yksinäisyys


Jumittumat….

Fysiologisessa reagoinnissa: (Gottman 1999)• jatkuva epämääräinen fysiologinen virittäytyminen• kyvyttömyys rauhoittaa itseään• kyvyttömyys rauhoittaa puolisoa• jatkuva heikentynyt vastustuskyky

•VÄKIVALTA TAI VÄKIVALLAN PELKO vie mahdollisuudet parisuhteen/vanhemmuusyhteistyön kehittymiseltä ja myös estää sovitteluprosessia


3. Valta ja kontrolli -näkökulma• Pariskunnat voivat olla vallankäytön suhteen– Tasavertaisia ottelijoita – Epätasavertaisia (toisen sairaus, päihdeongelma,

väkivalta-/alistamisteemat)– Erityistapauksena narsistiset persoonallisuushäiriöt

(manipulointi, kontrolli toiseen ja pelko sen menettämisestä, eron jälkeen puolison manipulointi ja terrorisointi jatkuu usein ”etätyönä”)

– Vallan ja kontrollin teemat paradoksaalisesti loukuttavia; Taistelukentälle jääminen ja sieltä lähteminen ovat samaan aikaan sekä houkuttelevia että mahdottomia!


4. Jumittuminen, raha ja lojaliteetit

• Esim. yrittäjillä, maatalousyrittäjillä ero voi merkitä paitsi parisuhteen, myös yritystoiminnan loppumista, ammatinvaihtoa työttömyyttä tai koko elämäntavasta luopumista.

• Perintötiloilla myös hankalia lojaliteettiongelmia suhteessa vanhempiin ja sukuun (tilan/yrityksen perinteen katkeaminen, perillisten menettämisen pelko yms.)


III SOVITTELEMISESTA1. Sovittelijan työssä altistuu

• Voimakkaille tunteille – Toive ratkaisusta– Huoli kenen puolelle sovittelija(t) asettuvat, tulenko

kuulluksi ja ymmärretyksi– Puolisoiden tunteet (väsymys ,suru, ikävä, viha,

ahdistus, inho, pelot, epäluuloisuus, kaoottisuus, ristiriitaisuus, jäykkyys, jyrkkyys) ”tarttuvat” väistämättä työntekijöihin.• Ilmiö on empatian edellytys• Kuormittavaa ja hämmentävää – riski eksyä

perustehtävästä tai kyllästyä asiakkaisiin 7.10.2011 Primtask Oy, [email protected],

www.verkostokeskusvintti.fi, 0400 867 262

Sovittelija altistuu

• Tilanteiden monimutkaisuudelle• Hukassa olemiselle, työskentelytapaa joutuu

muokkaamaan koko matkan ajan ja sovittamaan ko. ihmisiin – ei voi ”soittaa nuoteista” – enemmän jazz –jameista kyse.

• Samaistumisen paineelle; Omat kokemukset vaikuttavat siihen kenen kannalta helpointa ymmärtää tilannetta, samaistuuko mieheen, vaimoon, lapsiin vai pystyykö vaihtamaan näkökulmaa


2. SOVITTELIJALLE HYÖDYKSI

• Kiinnostuneisuus ja arvostava suhtautuminen ihmisiin, jotka usein eivät käyttäydy kovin hyvin tai järkevästi (kyky ymmärtää asianosaisten vaikeaa tilannetta ja kohdella heitä vastuullisina aikuisina, vaikka he eivät siltä juuri sillä hetkellä näyttäisikään)

• Kyky ottaa johtajuutta (kuitenkaan runnomatta väkisin läpi omaa agendaa), jämäkkyys.


Sovittelijalle hyödyksi…

• Osattava luopua hallinnan myytistä –ei saa olla pakkoa onnistua vaan nähtävä sovittelu yhtenä mahdollisuutena – kuuntelevuus ja tilanteisiin reagoivuus säilyvät paremmin.

• Työparin hyödyntäminen, kun alkaa työnäky kadota, väsyy, tms. Ei saa tehdä yksin sovittelua.

• Hyvät tavat (kiittäminen, anteeksi pyytäminen, huomioiminen).

• Omien reaktiotapojen – oman tyylin tunnistaminen.


3. Sovittelun työkalupakista

• Työskentelymallin oltava selkeä –”rautalankamalli” – auttaa pysymään perustehtävässä ja suuntaamaan keskustelua eteenpäin. Myös sovitteluasiakkaat menettävät toivonsa työskentelyyn jos he pääsevät pyörittämään pelkästään ”vakiokuvioitaan” (esim. syytös –vastasyytös –keskustelut tai riidat karkaavat käsistä herkästi)


Työkalupakista…2

• Hyvä valmistelu– Pitkittyneessä kriisitilanteessa asiakkailla tuottaa

turvallisuutta, jos hyvin ennakoidaan mitä tuleva työskentely pitää sisällään. Kirjallisen ennakkomateriaalin lisäksi saattaisi olla hyvä pitää lyhyt valmisteluistunto (10-15min) kummankin osapuolen kanssa, jotta he asettuvat paremmin työskentelymoodiin – saadaan kontakti kumpaankin ilman parisuhdejännitystä.

– Sovittelijaparin/työryhmän myös ehdittävä laatia pelisuunnitelma (esim. miten katkaistaan istunto tarvittaessa)


Työkalupakista…3

• Rajoista sopiminen; Myös asiakkailta odotettava hyvää käytöstä

• Lasten tilanteesta pitää puhua alusta lähtien, muuten se unohtuu – aikuisten riidat imaisevat työntekijän

• Työparin pitää varustautua siihen, että ennemmin tai myöhemmin tilanne menee juntturaan – oltava varasuunnitelma


Jumittumien liuotushoito

• Osapuolet yritettävä saada puhumaan ja kuuntelemaan ja luotava tilanne jossa heille tulee tunne kuulluksi tulemisesta

• Asiakkaita ei tarvitse ymmärtää, mutta heille pitää välittyä sovittelijoiden halu ymmärtää.

• Sovittelu edellyttää, että osapuolet ”laittavat jotain pöytään”. Jos eivät laita niin parasta sovittelua on olla sovittelematta.


Liutushoito 2.

• Jumittumat liittyvät käsitykseen vaihtoehtojen puuttumisesta – on luotava vaihtoehtoja.

• Aina on kolme perusvaihtoehtoa –asiat voivat: – Mennä parempaan suuntaan– Pysyä ennallaan– Mennä vielä huonommaksi– (Miten toimimalla saat tilanteenne pysymään

ennallaan/paranemaan/huononemaan? Mitä Sinulle merkitsisi ko. muutos?)


Liuotushoito 3.

• Tutkivan ilmapiirin luominen– tutkitaan eri vaihtoehtoja ja niiden merkitystä eri

osapuolille (puolisot/lapset/suku tai lähiverkosto)– Käytetään fläppiä, johon kirjataan osapuolten

kannat/tavoitteet/ yhteiset ja erilliset näkemykset– Teksti ja kuvat siirtävät fokusta pois sovittelijoista,

suuntaavat asioiden tutkimiseen ja asioiden liimaaminen paperille mahdollistaa reflektiivisemmän suhteen niihin. Se myös vahvistaa osapuolten kokemusta kuulluksi tulemisesta.


Liuotushoito 4.

• Näkökulmien vaihto –tekniikat ja jos kysymykset usein avaavat uutta– ”pöydän kääntäminen” (mitä jos olisit puolisosi

tilanteessa, mitä se Sinulle merkitsisi ja miten yrittäisit toimia?

– Oma/puolison/lasten/omaisten/hyvän ystävän näkökulmien liikuttelu (Jos paras ystäväsi olisi samassa tilanteessa kuin puolisosi/Sinä itse, mitä ajattelisit ja miten neuvoisit?)

– Puolison ja vanhemmuuden näkökulmista tarkastelu (Mitä ex puolisona/äitinä ajattelisit?)


Liuotushoito 5

• Vakavuudesta kohti ideoilla leikkimistä (vakavuus tappaa luovuutta)

• Huumorin ilmeneminen on hyvä merkki –mutta sitä ei kannata yrittää käyttää.

• Lasten kannalta on keskeistä erottavatko vanhemmat suhteen lapsiin keskinäisestä suhteestaan – pystyvätkö pitämään lapset pois miinakentältä


Liuotushoito 6.

• Lopuksi voisi olla hyvä tarkistaa– Jos tässä tapaamisessa oli jotain hyvää/huonoa?

Mitä se kummallekin oli? Mistä seuraavalla kerralla pitäisi puhua enemmän?

– Turvallisuus; mitä tapahtuu kun lähdette tästä? Onko turvallista lähteä samaan aikaan? Kenen kanssa voitte jutella, jos jokin tästä keskustelusta alkaa painaa mieltänne?

– Mitä kerrotte (kerrotteko) tästä keskustelusta lapsillenne?


ERITYISKYSYMYKSIÄ

• Uudet kumppanit:– Voivat helpottaa sovittelua (rakastuminen,

itsetunnon kasvu, puoliso neutraloijana-tuo ulkopuolista näkökulmaa tai onnistuneen mallin sopimisesta ex-puolison kanssa)

– Voivat vaikeutta sovittelua (mustasukkaisuuden aktivoituminen, ”minun lapsia ei vieras kasvata”, uusi soturi pelilaudalle, uusi suhde sidotaan lyömäaseeksi ex-suhteeseen)


LOPUKSI

• Keskeistä on tutkivan ja kiinnostuneen suhteen rakentaminen sovitteluun ja antaa aikaa oman sovittelutyylin löytämiselle nykyisellä kokoonpanolla.

• Ettei kokemukset vain vanhentaisi vaan myös opettaisivat olisi hyvä olla oppimista tukevia rakenteita (työkokoukset, sovittelutiimi, työnohjaus, koulutusta)

• Itsestä tärkeää pitää hyvää huolta! 7.10.2011 Primtask Oy, [email protected],

www.verkostokeskusvintti.fi, 0400 867 262

näkökulmia avioeroprosessiin

Documents