Mz E'Tz L25 ja 25Lmoottoripyör j-enkäyttö- j ahuolto-opas

SISÄLLYSLUETTELO

I. ALKUSANAT

2. TÄRKEIMMÄT TEKNISET TIEDOTKiristysmomenttej a

JA VOITELUAINEET YMSBensiini-Tuorevoiteluö1j yVaihteistoö1jyEtuhaarukkaö1jyJarruneste 10Ketju ja muut voitelukohteet 10

5o

9999

l0

3.

l1l1L2

'tQ

1B19

31ö/,3334

POTTTO-3. 1-

3.23.33.43.53.6

4" HALLINTALAITTEET4.L Hallintalaitteet4.2 Mittaristo

5. KÄYNNISTYS JA AJO5.1 Käynnistys5.2 Ajo-ohjeita

Vaihteiden vetoalueiden ylärajat

6. SISÄÄNAJO

HUOLLOT JA TARKISTUKSET7.

L2L2L4l5

L6

')n2I2I22ZJ2425252526)'72B293031

7.L7.27.3

YIeistäPäivittäinNoin kerran

tukset7.4 Kerran vuodessa tehtävät toimet7 .5 Ajokilometrimäärän perusteel-l,a tehtävät

huol-lot7 .6 Vaihteiston voitel-u

7 .6.l- öIjymäärän tarkistus7 .6.2 Vaihteistoöljyn vaihto

7.7 Jarrujen säätöEtuj arruTakaj arru

7.8 Kytkimen säätö7.8" I Kytkinvaijerin vapaaliike7 .8.2 Kytkimen perussäätö

7.9 Tyhjäkäynnin säätöETZ L25ETZ 25L

7 .L0 Ilmansuodattimen huolto7.IL Etupyörän irrottaminen7.L2 Takapyörän irrottaminen7.L3 Ketjun säätö ja vaihto

Pyöri-en linj aus7.L4 Etuhaarukan huolto7 .LS Moottoripyörän puhdistus

tarkistettavat asiatkuukaudessa tehtävät tarkis-

1920

34

2

8. SÄHKöLAITTEET8. 1" Yleistä8.2 Sytytyksen8.3 Vihjeitä oi.8.4 Vihjeitä Ia8.5 Vihjeitä sy

tään

kosulkujen etsintääntausj ärjestelmän vianetsintääntytysj ärj estelmän . vian etsin-

säätö

3535363636

37

37

39404040

4T

4242424243434344

9. TUOREöLJYVOITELUN SÄÄTö JA9.l- Yleistä9.2 Pumpun säätö9.3 Pumpun ilmaus

1.0. TALVIAJOl-0. l- AjovarustusLO.2 Renkaat10.3 Moottoripyörän huolto talviajossa

1]-. TALVISÄILYTYS

L2. IVIZ JA SIVUVAUNU12.I Sivuvaunun asennus ja säädöt

L2.L.L AurausL2. L. 2 Moottoripyörän sivukall-istumaL2.L.3 Kallistuksen vakaajan säätöL2.L.4 Sivuvaunun jarrun säätöL2.L. 5 Ohjausvaimentimen säätö

1,2. 2 SivuvaunuyhdistelmäI1ä aj o

HUOLTO373839

1. ALKUSANAT

Motorradwerk Zschopau GmbH on valmistanut moottori-pyöriä alkaen vuodesta L922. Ennen toista maaifmansotaaoli tuotemerkkinä Suomessakin hyvin tunnettu DKW; vuo-desta L956 ovat tankkien kyljissä komeil-l-eet MZ-Iogot.

Zschopaulaistehdas on monella tavalla ol-l-ut moottori-pyörätekniikan kehittäjä ja suunnannäyttäjä. Muun muas-sa nykyisen huipputehokkaan kaksitahtimoottorin huuhte-Iujärjestelmät, paisuntakammiot ja pyöröl-uj-stiohjausovat zschopau.l-aisinsinöörien työn tulosta. Olivatpamaailman ensimmäiset wankel--moottoriset moottoripyörät-kin MZ-merkkisiä.

SarjavaLmisteisten MZ:ojen tunnusmerkkejä ovat yksin-kertainen ja luotettava rakenne, erinomaiset ajo-omi-naisuudet, helppohuoltoisuus sekä pitkä käyttöikä jataloudeLlisuus niin hankintahinnassa kuin käyttökustan-nuksissakin. Myös alhainen melu- ja saastetaso ovatMZ:n ominaisuuksia.

MZ-tehtaan perinteisij-n kuuluu, että nij-n suunnitte-Iuinsinöörit kuin myyntihenkilökuntakin ovat suurimmak-si osaksi innokkaita moottoripyöräilijöitä ja ajavatitse päivittäin. Tämän kokemuksen ansiota ovat MZ:najo-ominaisuudet ja luotettavuus

Näistä syistä MZ-moottoripyöriä käytetään kaikissamaanosissa niin Lapin, Kanadan ja Siperian pakkasissakuin päiväntasaajan maissa"

Tämä käyttöohje on rautaisannos jokaiselle MZ-kuljetta-jal1e. Ohjeet eivät ole syntyneet sattumalta, vaan nesisäItävät sekä tehtaan että maahantuojan laaj aa MZ-kokemusta. Ohjeet poikkeavat osittain al-kuperäisen kä-sikirjan sisällöstä, mJ-kä johtuu sekä valmistajan uu-simmista huolto-ohjeista että suomalaisista oloista.Siksi on ensisijaj-sesti noudatettava tätä ohjetta.

Muistutamme vielä, että moottoripyöränne rakenteenmuuttaminen vaj.n erittäin harvoin johtaa alkuperäistäparempaan tulokseen. Erityisen arveluttavia ovat kaikkimuutokset moottorissa, pakoputkistossa, kaasuttimessatai imuilmajärjestelmässä sekä jarruissa.

Toivotamme paljon onnellisia MZ-kilometrejä.

Motorradwerk Zschopau GmbH Knallert Oy

4

2. Painos O5/9L

2. TÄRKETMMÄI tnxursET TrEDor

ETZ L25 E'TZ 25L

Moottorin tyyppi EM 125 ' EM 251yksisylinterinen, kaksitahtinen,mäntäohjattu, ilmajäähdytys

Sy1. halk. /isku 52,258 mm 69 / 65 mm

Puristussuhde 10,5 l-0

Teho 7,5 kW 15,5 kW6000 r/min 5500 r/min

Vääntömomentti 12,3 Nm 27,4 Nm5500 r/rnin 5200 r/min

Ensiöveto Kaksirivinen ketju Hammaspyörini=18:37 i=28: 68

Vai-hteisto vii-sivaihteinenToisioveto koteloitu ketju, I/2 x 5/L6 io, LzB

lenkkiä (sivuvaunullinen L26)1=15:48 i=2]-:48

( i=17:48 )

Kaasutin

Tyyppi BvF 22N2-2 BVF 3ON3-1

Läpj-mitta 22 mm 30 mm

Pääsuutin 1l-5 l-30

Neu1an asento 3. tai 2. lovi 4. loviylhääItä päin laskettuna, pitj-menalempaan levyyn

Tyhj äkäyntiseosruuvi

1 ... 1,5 kierr. auki

Tyhj äkäynt j-nopeus ruuvi

1-2 kierr.auki

Tyhjäkäyntinopeus 900 LL00 kierrosta minuutissa1ämpimäIl-ä moottorilla

Sähkölaitteet

Nimellisjännite 12 volttiaGeneraattori L4 V, l_5 A, tähteen kytketty

3 -vaihe-vaihtosähkögeneraattoriSytytysj ärj estelmä

Kärjetön Hal1-anturilla ohj attu,huoltovapaa

Sytytysennakko

2,5 - 3.O mm ennen yIäkuolokohtaa(säädetäänvain mikäIi generaattori on irrotettu tms, oh-jainyksikköön ei saa kytkeä koetuslamppua,vaan sytytyshetki katsotaan tulpassa iskevästäkipinästä )

Sytytystulppa NGK B 7 HS tai vastaava

Akku L2 V, 5,5 Ah, esim. Koyo l2N5-48(sivuvaunullj-sessa 9 Ah, esim.Yuasa 12N9-4E}-1 )

Ajovalopolttimo H4

Seisontavalopolttimo

L2 V, 4 W, kanta BA 9s

Taka- ja jarruvalo

LZ V, 2L/5 W, kanta P 25-2-L2

Vilkkupolttimot L2 V, 2L W, kanta BA 15s

Merkkivalot L2 V, 2 W, kanta BA 7s

Pääsulakkeet 1-6 A (2 kpl)Vilkkujen sulake 4 A

Generaattorin kenttävirtasulake

2 A ns. radiosu.l-ake

E,rz 725 ETZ 25L

Renkaat

Edessä 2.75-LB 2.75-IBvaihtoehtoisesti 3.OO-18 tai 90/9O-LB

Takana 3.25-L6 LLO/BO-I6E,TZ 25L vaihtoehtoisesti 3.25-L6tal 3.50-1"6

Paineet

- edessä 1,5 bar t;+ I,Z barsivuvaunukäytössä ffi bar

- takana 1,9 bar L,9 barsivuvaunukäytössä 2,9 barmatkustajan kanssa 2,7 bar

- sivuvaunussa L,7 bar

Painot ja tilavuudetKuivapaino 1-09 kg L21" kg

Ajopaino L2O kg 140 kg

Tankin tilavuus 13 litraa 17 litraavaratankki noin 1,5 1

VaihteistoöIjy 5OO crn^3 900 cm^3

Tuoreöljysäiliö L,3 litraa 1,3 litraaEtuhaarukka 230 cm^3 kumpaankin putkeen

Suorituskyky

Huippunopeus 1-O0 kmlh 130 kmlh

Kii-htyvyys (0-80 km/h)

n. L2 s n. 6,6 s

Kulutus (f / l-00 km)

2,3 - 4,5 3,0 - 5,5

Kiristysmomenttej a

Seuraavassa on lueteltu tärkeimpien ruuviliitosten ki-ristysmomentit. Huomaa, että 1 kpm vastaa 10 Nm:ä. Ris-tiltä merkittyihin suositellaan momenttiavaimen käyt-töä. \

Pyörien akselit

Pakoputken ja sylinterin liitos

Sytytystulppa

Emäputken y1äpään mutteri

Haarukkaputkien ylätulpat

SylinterinkansiETZ 25L

ETZ L25

Generaattorin ankkuri

öt5ypumpun kiinnitys

Eturatas

E.TZ 25L2n kytkin

E.Tz L25zn kytkin (sisäkehä)

E,TZ 25lzn ensiövedon iso pyörä

E.TZ L25 ensiövedon eturatas

X) = Ki-ristetään momenttiavaimel-l-a

80 Nm

L5O Nm

3O Nm

150 Nm

120 Nm

40 Nm

25 Nm

20 Nm

2,5 Nm

60 Nm

l-00 Nm

60 Nm

60 Nm

6O Nm

x)

x)

x)

x)

Polttoainehanan vivun tiivisteen ruuveja on kiristettä*vä erittäin varovasti, max. L/4 kierrosta kerraflaankunnes mahdollinen vuoto loppuu. Liika kiristys tukkiihanan ja estää polttoaineen pääsyn kaasuttimeen. Kiris-tyksen jäIkeen vipua on vielä voj-tava kääntää helposti.

Kaasukahvan runko-osaa on myös varottava kiristämästäliikaa. Osa kiristetään ohjaustankoon vain juuri niinkireäl1-e, ettei runko-osa kierry mukana kaasukahvastakäännettäessä. Lj-ika kiristys aiheuttaa alumiinival-u-kappaleen murtumisen.

3. POLTTO- JA VOITELUAINEET YMS.

3.l- Bensiini

MZ:aan soveltuu sekä lyijyllinen että fyijytön bensii-Di, oktaanilukuvaatimus on BB. Suomessa käytetään sii-s95E- tai 958 City-Iaatua. Ajettaessa ul-komaiIla voidaankäyttää myös aIl-e B8-oktaanista bensiiniä mikäli muutaei ole saatavana, mutta tällöin on ajettava varovastija moottorin nakuttaessa heti pienennettävä ajonopeut-ta. Koska moottorissa on tuoreöljyvoitelu ei bensiiniintarvitse 1isätä ö1jyä. Kylminä vuodenaikoina on hyväkäyttää joskus jäänestoainetta bensiiniin tiivistyvänveden takia.

3.2 Tuorevoiteluöljy

Moottori saa voitelunsa erj-llisen öljypumpun pumppaa-masta öljystä. öfjymäärä säätyy sekä moottorin nopeud.enettä kuormituksen mukaan öIjysäiliön tilavuus on 7,3litraa, mikä normaalisti riittää yli l-000 kiIometrille.

. öfjyksi suositellaan tunnettuja kaksitahtiöljyjä, jotkatäyttävät API TC tai TSC-3 -vaatimukset. Tällaisia ö1-jyjä ovat esimerkiksi Shel1 Super 2T-X, Mobil 2T injec-tion, Teboil 2T Self-Mix, QB Two Stroke 27 ja NesteSigma 2T Super.

öIjymäärä tarkistetaan joko täyttötulpan mittatikul-latai säiliön sivussa olevasta tarkastussilmästä. Tarkas-tussilmän alaraja vastaa noin 3 desilitran ö1jymäärää.

ERITTÄIN TÄNXNÄÄ: JOS öT,IY LOPPUU, MOOTTORI RIKKOUTUUMUUTAMAN SADAN METRIN MATKALLA!

3.3 Vaihteistoöljy

Vaihteistoon suosite1laan käytettäväksi API GL-A taiGL-s -Iuokkien vaihteisto- ja vetopyörästö-öljyjä, joi-den viskositeettil-uokitus on SAE 75W-90.

Niitä ovat esimerkiksi Shell Spirax X 75W-90, MobilubeSHC, Neste Vaihteisto S 75W-90, QB T65, Esso Gear OiI 4sekä Teboil Synthetic EP 75W-90.

Näi1Iä öfjyiI1ä on hyvät kylmä- ja kuumaominaisuudet jane sovel-tuvat kokovuotiseen käyttöön.

Moottoriöljyjen käyttöä vaihteistoissa ei suositell-a.

VAIHTEISTOöLJYYN EI SAA LISÄTÄ MTTÄÄN LISÄAINEITA (STP,Wynns tms.), koska ne voivat aiheuttaa kytkimen luista-misen !

3.4 EtuhaarukkaöIjy

Etuhaarukkaan soveltuu Dexron II-tyyppinen automaatti-vaihteistoöIjy (ATF), kuten Shell ATF Dexron DII, MobilATF 22O, Q8 Auto 14 tai vastaava.

EtuhaarukkaöIjyn vaihto ei nor*.årtsti ole koskaan tar-peeJ.lista.

3.5 Jarruneste

Jarrunesteeksi suositellaan tavanomaisia DOT 3 tai DOT4 -luokkien jarrunesteitä. Jarruneste on syytä vaihtaanoin kolmen vuoden väIein.

3.6 Ketju ja muut voj.telukohteet

Ketju voidellaan olosuhteista riippuen 3000 - 5O0O kmvälein vajaalla desilitralla tavanomaista yleisrasvaa.

Samaa rasvaa käytetään myös kaasukahvan ja pyöränlaake-reiden voiteluun.

Vaijerit, käynnistyspolkimen nivel, seisontatuen akse-Ii, takajousien säätömuhvit yms. voidellaan ohuellaöljytrå.

L0

4. HALLINTALAITTEET

4.L Hallintalaitteet

Ha]-lintalaitteet :

1. Sytytys- ja valokytkin (virtalukko)2. Kytkinvipu3. Suuntavilkku-, valonvaj-hdin-, kaukoval-ovilkku- j aäänitorvikytkin4. Vaihdepoljin5. Bensiinihana (vipu takana: kilnni, alas: auki, eteentai- ylös: varatankki)6. Käynnistyspoljin7. Seisontatuki8. Etujarruvipu9. Rikastinvipu (ryyppy). PäälIä taaksevedettynä.10. Kaasukahva11- . Takaj arrupol j in12 . Takaj alkatap j-t

l-1

4.2 vlj-ttaristo

Mittarlsto ja vlrtalukko

1". Vapaavalo (keltainen). Osoittaa vaihteen olevan va-paalla.2. Latauksen merkkivalo (punainen). Osoittaa ettei ge-neraattori lataa. Sammuu normaalisti noin 1200 r/minnopeudella.3" Kaukovalon merkkivalo (sininen)4. Suuntavilkkujen merkkivalo (vihreä). Jos valo vilk-kuu normaalia nopeammin, on jompi-kumpi vil-kkulamppupalanut.5. Sytytys- ja valokytkin6" Virta-avain7. Sytytys ja ajovalot sekä molempien mittareiden va-laistus pääIlä.8. Sytytys ja pysäköintivalot sekä nopeusmittarin va-laistus pääIIä.9. Sytytys pää11ä, kaikki valot pois. Moottori käynnis-tetään avaimen tässä asennossa.LO. Kaikki virta katkaistu, avain voidaan poistaa.11" Pysäköintivalot, muttei sytytysvirtaa, avain voi-daan poistaa. (Varottava, ettei tätä asentoa käytetävahingossa, koska akku tyhjenee. )

5. KÄYNNISTYS JA AJO

5.1 Käynnistys

Moottori käynnistetään seuraavasti :

L. Avaa bensiinihana

Kytke sytytysvirta

Vaihda vapaalle, jos vaihde on päälIä

2.

3.

L2

4. JOS MOOTTORI ON XYT,UÄ- vedä rikastin päälle- äIä avaa kaasua lainkaan

5. JOS MOOTTORI ON LÄMMIN- ä1ä käytä rikastinta- avaa kaasua hieman

6. Paina käynnistyspoljinta hitaasti, kunnes sen ham-mastus kytkeytyy

7. Polkaise voimakkaasti

- anna polkimen palautua ylös heti polkaisun jälkeen

8. Tarvittaessa toista kohta 7.

9. Sulje rikastin heti, kun moottori tottelee kaasua.

Joitakin vihjeitä käynnistykseen:

- Rikastin toimii tehokkaimmin, kun kaasu on aivankiinni.

- Avaamalla kaasua hieman voi rikastimen tehoa vähentääesim. puolilämmintä moottoria käynnistettäessä.

- Useimmiten kylmä moottori käynnistyy parhaiten, kunyksi tai kaksi ensimmäistä polkaisua tehdään ryyppypäälJ-ä ja kaasu aivan kiinni ja sitten avataan kaasuahieman.

- Erittäin kylmällä iImalla (kovempi pakkanen kuin -10C) poljetaan useita kertoja kaasu aivan kij-nni ja vastasitten avataan kaasua hieman.

- Erittäin kuumal-la sääI1ä moottorin oLl-essa 1ämmin eirikastinta tietenkään käytetä, mutta kaasu avataan rei-lusti.

Jos epäil1ään, ettei moottori saa tarpeeksi bensiiniäkäynnistyäkseen, suljetaan kaasu ja käytetään rikastin-ta.* Jos epäi1lään, että moottori saa l-iikaa bensiiniäsuljetaan rikastin ja avataan kaasua.

Käynnistyksen jälkeen ei moottoria pidä lämmityskäyttääpaikalla ollen, vaan on Iähdettävä l-iikkeelle mahdolli-simman pian.

Kunnossa oleva MZ käynnistyy normaalj-sti viimeistäänkol-mannella po1kaisul1a. Jos näj-n ei tapahdu, oD pyö-rässä taj- käynnistystavassa vikaa.

13

5.2 Ajo-ohjeita

Vaihdekaavio ETZ L25. Vaihdekaavio ETz 25L

Vaihteisto toimii ns. ykkönen alas - Ioput y1ös -peri-aatteella, eli vaihdepolkimen paj-namj-nen kytkee pienem-män vaihteen ja nostaminen suuremman, vapaavaihde onykkösen ja kakkosen välissä.

Suuremmalle vaihteelle vaj"hdettaessa l- ) suljetaan kaasutäysin 2) puristetaan kytkinvipu 3) nostetaan vaihde-poljin ylös hätäilernättä, mutta silti ripeästi 4) pääs-tetään kytkinvipu ja kaasutetaan jäI1een reippaasti.Kaikki tämä tapahtuu paljon nopeammin kuin näiden rivi-en lukeminen.

Pienemmäl1e vaihteelle vaihdetaan aivan samoi-n, paitsiettei kaasua suljeta kokonaan, jolloin moottorin käyn-tinopeus kohoaa vastaamaan kyseistä ajonopeutta pienem-mällä vaihteella (välikaasu).

Pysähdyttäessä esimerkiksi liikennevaloihin on syytävaihtaa vapaalle, eikä pitää moottoripyörää paikallaankytkinvipu puristettuna. Vapaa-asento löytyy, varsinkinaivan uudessa pyörässä, helpoiten pyörän ollessa viel-äIiikkeellä. Mikäli vapaa ei tahdo helposti kytkeytyäpyörän ollessa jo pysähtynyt, auttaa seuraava keino:Kytketään ykkösvaihde ja ollaan 1ähtevinään liikkeel-lee1i hel-Iitetään kytkinvipua hieman. Kun kytkin alkaaottaa kiinni, puristetaan se samantien uudel-leen janostetaan yhtäaikaisesti vaihdepotjinta vapaa-asentoon.Pienellä harjoittelulla tämä onnistuu aina"

Kiihdytettäessä, ohituksissa ja jyrkissä yIämäissä onkäytettävä reippaasti kierroksia ja riittävän pientävaihdetta. ETZ 1-25:n vetovoima on suurin, kun moottorinkäyntinopeus on 50O0 - 7000 r/mjn, EIZ 25l:ssä vastaavaalue on 4500 - 6200 r/min. On huomattava, ettei mootto-rin suurimman tehon kierrosluku suinkaan o1e moottorinkäyttöalueen y1äraja.

T4

Vaihteiden vetoalueiden ylärajat mittarinopeuksina ovat suurin-piirtein seuraavat (km/h) :

1_.

2.

3.

4.

5.

vaihde

vaihde

vaihde

vaihde

vaihde

ETZ L25

28

45

73

93

r_05-r.r-0

E'TZ 25L

40

70

95

1 l_5

130- 1 40

Taloudel-linen ajotapa edellyttää, että moottori työs-kentelee aina "kevyesti", ts. vedättäminen pienilläkierroksilla ja suure]la kaasul-la on tuhl-aavaista. Sa-moin bensiinin kulutusta kasvattaa aivan suorituskyvynäärirajoilJ.a ajo.

Takajousituksessa on kaksi eri säätömahdol-Ij-suutta.Jousen alapäässä olevaLla vivulla voidaan jousta kiris-tää kuljetettaessa matkustajaa. Mikäli pyörän vakitui-nen käyttäjä on kookas tai kuljetetaan paljon matkata-varoita, voidaan jousitusta tukevoittaa siirtämäl,lätakaiskunvaimentimien alakiinnitys taempiinkiinnikkeisiin.Polttoainehanan asennot ovat

Polttoainehana jasuodatti-met

sulj ettuaukivaratankki (n. 1,5 li-traa),ee kääntää ylöspäin

i_)2)3)tul

L5

joJ-ssain mall-eissa vipu

F1 on hanan esisuodatin (ei normaalisti kaipaa koskaanpuhdistusta). FZ on vedenerottimessa oleva hienosuoda-tin, joka on hyvä puhdistaa kerran, pari vuodessa. Ve-denerotinkuppi tyhjennetään samalla. POLTTOAINEHANA ONSYYTÄ SULKEA AINA PYSÄKöITÄESSÄ.

Polttoainehanan vivun juuressa of".ria ruuveja ei olesyytä kiristää tarpeettomastj-. Liika kiristys paj-naatiivisteen hanan sisään ja estää polttoaineen pääsynkaasuttimeen. Seurauksena saattaa ol1a moottorin ri-k-koutuminen.

Jarrutettaessa on muistettava, että etujarru on mootto-ripyörän tärkein jarru. Sen käyttö on syytä opetellahuolell-a. MäräIIä tiel-lä ajettaessa on varauduttavasiihen, että jarrut ovat kosteat, eivätkä toimi jarru-tuksen ensi metreillä tehokkaasti"

MZ-moottorj-pyörien h1ruät valot ovat tärkeä turvallj--suusseikka; valojen jatkuva käyttö myös päivisin jataajamissa on erittäin suositeltavaa. Generaattorintehoreservi riittää pitämään akun täysin ladattuna myöskäytettäessä aj.na ajovaloja.

6. SISÄÄNAJO

Uuden moottoripyörän käyttö vaatii tiettyä huo1elli-suutta ja muutamia ylimääräj-siä huol-totoimia.

Moottorin erittäin hyvä valmistustarkkuus sekä kor-kealuokkaiset raaka-aineet ovat poistaneet varsinaisenperinteisen sisäänaj otarpeen.

Seuraavat ohjeet on kuitenkin syytä lukea tarkkaan.

Renkaat ovat liukkaahkot ensimmäisten parinsadan kilo-metrin ajan, koska niiden pinnassa on valumuotistatarttunutta silikonia.

Jarrut hioutuvat parhaaseen tehoonsa muutaman sadankiLometrin matkal-Ia. Tämä tapahtuu automaattisesti,eikä vaadi mitään eri-tyistä huomiota. Takajarrun säätöäon kuitenkin tarkkailtava. (Etujarrua ei voi eikä tar-vitse säätää. )

Vaihteiston toimi-nta "notkistuu" ensimmäisten tuhannenkilometrin aikana. Tämäkään ei vaadi rnj-tään erityis-tä. VaihteistoöIjy on vaihdettava ensimmäisten 500LOOO km:n jäIkeen. Sisäänajon jä1keen vaihtoväli onyksi vuosi.

Polttoainehanan vedenerotinkuppi on puhdistettava sa-moin ensimmäisten 500 - 1000 km iä1keen sinne mahdo.l-li-sesti kertyneiden maal-ihiukkasten yms. takia.

Lokasuojien, jalkatappien, käynnistys- ja vaihdepolki*men, takaiskunvaimentimien ja äänenvaimentimen sekäsatulan kiinnitykset on kiristettävä muutama kerta en-

16

sj-mmäisten satojen kilometrien aikana. Kiristyksessä onmuistettava kohtuusi kaikkea lj-hasvoimaa ei pidä käyt-tää.

Pakoputken ja sylinterin välinen liitos on kiristettäväensimmäisten parin sadan kil-ometrin jälkeen työkalusar-jan haka-avaimella LSO Nm (15 kpm) tiukkuuteen. Oikeatiukkuus saavutetaan käyttämä11ä haka-avaimen pää1Iä 50cm pj-tkää tukevaa putkea jatkovartena ja painamalla senpäästä 3O kg voimalla. Mikäli jatkovartta ei ole käy-tettävissä, on haka-avaimen päästä painettava 70 kgvoimalla. Sarnalla on myös jälkikiristettävä pakoputkenja äänenvaimentimen lij-tos (moottorin a1la oikeallapuolella, kaksi mutteria peräkkäin) sekä liitosrenkaankiinnitys moottorin pohjaan.

Ketju hakeutuu oikeaan mittaansa sisäänajon aikana.Ketjun oikeaa säätöä on varsinkin alussa tarkkail-tava.Jos ketju on liian 1öysä, s€ hyppii ketjupyörien yli,minkä huomaa paukkeena ja nykimisenä kiihdytyksissä.Ketjua ei missään tapauksessa pidä kiristää liikaa,koska se rikkoo ketjun ja mahdollisesti myös ketju-pyörien laakerit. (Oikea säätö: ks. kohtaa ketjun sää-tö. )

Moottori- ei vaadi erityistä sisäänajoa. EnsimmäistenLsOO kiLometrin aikana on silti vältettävä sekä jatku-vaa täydelIä kaasulla ajoa että vedättämistä pienilläkierroksilla.Edel1ä oleva kappale on taval-f isen moottorj-pyöräilij änsisäänajo-ohje. Fanaatikot voivat Lukea seuraavatkinkaksi kappaletta.

Paras tulos saavutetaan seuraavasti: Ensimmäiset 1O0l-50 km ajetaan rauhallisesti vaihtel-evilla nopeuksilla(ETZ ]-25 60 - 80 km/h, ETZ 25L 70 - 100 km,zh) mielel-lään mutkaista maantietä vaihteita ahkerasti käyttäen.Tämän jälkeen voidaan moottorilla kiihdytellä reippaan-laisestj- kakkos-, kolmos- ja nelosvaihteilla aina noin5500 - 6000 r/min asti. Aluksi nämä spurtit ovat lyhyi-tä, ehkä vain muutaman sadan metrin mittaisia. Vähitel-Ien sekä spurttien mittaa että kierrosl-ukua kasvate-taan. Tä11ä tavoin moottori hiljalleen notkistuu jasil1ä voidaan noin 1500 km:n jäIkeen ajaa jatkuvasti"täysilIä".On erittäj-n tärkeää vä1ttää kaikenl-aista ylivarovai-suutta sisäänajossa. Erityisesti on muistettava totut-taa moottori korkeidenkin kierroslukujen käyttöön. Syy-nä tähän on, että moottorin iskunpituus ei ole vakio,vaan suurilla käyntinopeuksilla männän liike on massa-voimien vuoksi hieman pidempi. Mikäl-i sisäänajossa käy-tetään vain al-haj.sia moottorin nopeuksia, ej- sylinterinja männän välinen sovittuminen tapahdu riittävän pit-kältä matkalta, eikä moottori myöhemmin koskaan ol-eniin ripeä kuin mahdollista.Tietysti myös moottorintotuttamj-nen suuriin käynti-nopeuksiin on, niin kuinmoni muukin asia, tehtävä kohtuutta noudattaen.

L7

7. HUOLLOT JA TARKISTUKSET

7.L Yleistä

Moottoripyörän oikeanpuoleisen sivukotelon alle on si-joitettu mm. akku, sulakerasia, sytytysjärjestelmänkeskusyksikkö sekä työkalut (paitsi pumppu, joka onsatulan alla, ei kaikissa malleissa). Työkalusarja onkoottu siten, että si1lä voi tehdä tärkeimmät tarkis-tukset ja huolJ-ot, renkaanvaihdot ine. Kotitallille voitietysti koota täydellisemmänkin työkalusarjan, jostaosan voj- ottaa mukaan myös esimerkiksi ulkomaan mat-koilIe. Normaalisti mukana pidettäviä varaosia ovatsytytystulppa, varasulakkeet (kaikki kolme erilaistamallia), ketjulukko sekä ajovalopolttimo.

Oikeanpuoleinen sivukotelopoistettuna.

L. Työkalut2. Tilaa normaalisti mukana pidettävilIe varaosille3. Sulakekotelo4. Vilkkurele5. Takajarruvalokatkaisija6. Kärjettömän sytytyksen ohjausjärjestelmä7 . Työkatujen kiinnityslenkki

MZ-moottoripyörien suunnittelun lähtökohtana on ollutpieni huoll-ontarve sekä huoltotöiden yksinkertaisuus.Niinpä voi aloittelevakin moottoriratsastaja, ehkä ko-keneemman ystävän avustavana, opetella huoltamaan Mit-sinsä itse.

Kaikissa huoltotöissä on muistettava: Bensij-ni on pala-va ja myrkyllinen neste. Akkuhappo on voimakkaasti syö-vyttävää ja akussa kehittyy räiähdysherkkää vety-hap-piseosta. Jäteö1jy ei kuulu luontoon; yksi litra ö1jyäpilaa 1000000 litraa vettä. Sopimattomat työkalut teke-vät mutterinkannat pyöreiksi ja rystyset kulmikkaiksi.Jos rautalankaviritykset tekisivät MZ:n yhtään parem-maksi, olisj- ne tehty jo tehtaalla.

Jos et tiedä mitä teet tai mj-ten teet, kysy kokeneem-maLta tai MZ-maahantuojalta. Tietämättömyys ei ole tyh-myyttä, mutta kysymättä jättäminen on.

r_8

7.2 Päivittäin tarkistettavat asiat

Seuraavat asiat ovat yksinkertaisia tarkj-stettavia,niin ettei niitä ole syytä kontrolloida esimerkiksitietyn kilometrimäärän jäIkeen, vaan nij-den tarkkaj-l-usujuu ikään kuin ajamisen ohessa.

"Päivittäisyyttä" ei pidä käsittää kirjaimell-isestj.;kokemus osoittaa pikku hiljaa, kuinka usein nämä toimeton tehtävä. Käyttöolosuhteet kun vaikuttavat hyvj-n paf-j on.

Tuoreötjysäiliön öIj1zmäärä (ERITTÄIN TÄRKEÄ: öL.lyNLOPPUMINEN JOHTAÄ MOOTTORIN RIKKOUTUMISEEN MUUTAMANSADAN METRIN MATKALLA! )

- Valojen ja äänitorven toiminta

- Rengaspaineet ja renkaiden kunto

- Kytkinvaijerin välys

- Takajarrun säätö

Jarrunestemäärä etujarrun säil-iössä

- Mahdolliset öIjy- tai bensiinivuodot

Ketjun oikea säätö

- Hallintalaitteiden toiminta (vaijereiden kunto javoitel-u, kaasukahvan herkkäliikkeisyys jne. )

- Mutterien ja ruuvien kireys

Vasta*alkajan on syytä tehdä nämä tarkistukset muuta-maan kertaan muistilistan avuIla, ajan myötä tarkistuk-sista tulee "automaatio".

7.3 Noin kerran kuukaudessa tehtävät tarkistukset

- Vaihteistoöljyn määrän tarkistus (jos epäil1ään vuo-toja, oD tarkistusväl-iä lyhennettävä)

- Akkunesteen määrä. Nestepinnan on oltava minimi-- jamaksimimerkkien välissä. Tarvittaessa lisätään tislat-tua vettä, jota saa huoltoasemilta. Huom! Kuumill-asäillä akkunestettä haihtuu enemmän kuin talvella. Huom2l Akku sisältää rikkihapon ja veden seosta, joka onvoimakkaasti syövyttävää. Huom 3! Akussa kehittyy rä-jähdysherkkää vety-happiseosta. Ehdoton tupakointi-,avotuLi- ja sähkökipinäkielto akkua käsitel-täessä!

l-9

Sähköliitinten hapettumiset ym. akun navoissa ja su-lakekotelossa. Tarvittaessa puhdistetaan ja voidellaanohuesti. Tarkistetaan myös sulakkeiden kosketus esimer-kiksl pyörittämäIlä niitä varovasti. Huom! Kesäaikanatulee tavallisesti vain vähän hapettumisia, talvellasuolan vaikutuksesta paljon enemmän.

Takaiskunvaimentimien jousien säätömuhvin tarkistus.Jos takajousien säätömahdollj-suutta ei käytetä, saatta-vat säätömuhvit jumiutua. Jumiutuminen estyy kääntele-mällä niitä aika ajoin. Pari tippaa öIjyäkään ei olepahitteeksi.

7.4 Kerran vuodessa tehtävät toimet

- Vaihteistoöljyn vaihto (jos pyörä1lä ajetaan vähän,riittää vaihto joka toinen vuosi)

- Kaasuttimen kohokammion puhdistus

- Jarrunesteen vaihto (vain joka kolmas vuosi)

Nopeus- ja kierroslukumittarien vaijerej-den voitelu(10 tippaa vaihteistoöljyä vaijerin mittarinpuoleiseenpäähän ulkokuoren ja sisäosan väliin)

Jarrujen kitkapintojen kuluneisuuden tarkastus. Edes-sä minimipaksuus on O,5 mm. Takana säätövaran loppumi-nen on kulumisraja. Kun kulumisraja lähestyy, oD tar-kastusväliä tarvittaessa lyhennettävä.

Takajarrun rasvanipan voitelu. (Kaksi painallustarasvapuristimella, ei enempää, jottei rasvaa mene iar-ruun. Mikäli pyörällä ajetaan ympäri vuoden tehdäänvoitelu puolivuosittain. )

Kaasukahvan rasvaus

Bensiininhanan vedenerotinkupin ja siinä olevan sii-vilän puhdistus. (Tämä huoltotyö tehdään tarvittaessauseamminkin. )

7.5 Ajokilometrimäärän perusteell-a tehtävät huol-Iot

3000 - 5000 kilometrin välein

Ketjun voj-telu. Ketju voidellaan yleisrasvalla pois-tamalla ensiksi oikeanpuoleinen moottorin "poski", nj-inettä etumainen ketjupyörä paljastuu. Lastalla tai ruu-vitaltalla sivellään ketjun al-ajuoksun yläpintaan noinvajaa desilitra rasvaa samalla, kun takapyörää hj-taastipyöritetään. Samalla tarkastetaan ketjun kunto. Erityi-sesti katsotaan ketjulukko sekä mahdollisesti ketjustairronneet rul-lat.

20

- Sytytystulpan kärkivälin säätö. Ohjearvo on 0,6 mm.Kärkivälj-n kulumlnen rlippuu mm. ajotavasta. Jos koke-mus osoittaa, ettei kärkiväIi pahemmin muutu, voidaantarkastusmatkaa tietenkin pidentää.

Tuoreöljyjärjestelmän tarkastus. Tarkistetaan pumpunsäätövaijerin kunto ja säätö sekä letkujen kunto jaIetkuliitosten tiiviys.

10000 -15000 kilometrin väl-ein

- Sytytystulpan vaihto. Suositeltava tulppa on NGK B 7HS tai vastaava. Tu1ppa kiristetään ensin käsin ja sit-ten tulppa-avaimella I/2 - 3/4 kierrosta.

- Pölyisissä olosuhteissa ajettaessa ilmansuodattj-mentarkistus ja tarvittaessa vaihto. Ajettaessa normaa-listi enimmäkseen asfaltoiduilla tei1lä on tämä huolto-väIi 2OOO0 - 30000 km.

Huoitovapaat kohteet

Etuhaarukan laakerointia ei normaalisti tarvitse kos-kaan huoltaa. Sama pätee takahaarukan laakerointiin.

Etuhaarukan öIjyä ei tarvitse vaihtaa. öfjy vaihdetaanainoastaan mikäli öljyn sekaan tiivistyy vettä ja jou-situs muuttuu jäykäksi talviajossa.Sytytys tarvitsee säätää vain, jos generaattori on ir-rotettu tai sytytyksen impulssianturin asento on muutenmuuttunut.

Sylinteristä, sylinterinkannesta tai pakoputkistosta eitarvitse koskaan poistaa karstaa, mikäli pidetään öIjy-pumpun säätö oikeana ja käytetään hyväIaatuisj-a kaksi-tahtiöljyjä. Sylinterinkannen ja pakoputkiston avaamis-ta ei pidä tehdä tarpeettomasti.

7 .6 Vaihteiston voitelu

7 .6.1 öljymäärän tarkistus

Pysäköi pyörä keskiseisontatuen varaan vaakasuoraan.Moottorin pysäyttämisen tai öljyn lisäämisen jälkeen onodotettava noin 15 min. ennen kuin öljypinta vaihteis-tossa on tasaantunut ja tarkistus voidaan tehdä. öfiy-pinnan on ulotuttava tarkastusaukon alareunaan (ks.kuva). Jos öljyä puuttuu, voidaan pyörää kal-listamal-Iaarvioida lisäysöljyn määrä.

21-

7 .6.2 Vaihteistoöljyn vaihto

Ennen vaihtoa on hyvä ajaa vähintään l-0 kilometriä,jotta öIjy lämpiää ja valuu helposti ulos. öf5yn tyh-jennystulppia on kaksi kappaletta, jotka molemmat ava-taan ja annetaan öljyn valua kaikessa rauhassa. Vähäi-nen määrä vanhaa öIjyä ei kuitenkaan haittaa, niin ettänoin 10 minuutin valuma-aika riittää. Isomman tyhjen-nystulpan magneetti puhdistetaan; pienten rautahiukkas-ten kertyminen on aivan normaalia, suuremmat kappaleetvj-ittaavat alkavaan vaihteistovikaan (erittäin har-vinaista, mikäli vaihdepoljinta ei ole potkittu). Vaih-da tyhjennystulpan tiivj-ste mikäli se on vahingoittu-nut.

Täytä vaihteisto suositellulla öljyIaaduIla (ks. luku3). Täyttömäärä on 500 cm^3 (ETz L25) tai 900 cm-3 (EIZ25r).

Huoml Vaikka öljy tyhjennetäänkin kahdesta tulpasta, oDtäyttöaukkoja vain yksi. öfjy tasoittuu itsestään en-siövetoon ja varsinaiseen vaihteistoon.

EIZ 1-25 vaihteistoöljyn tarkis-tusruuvi ja pohjatulpat.

L ) öf5yn tarkistusreikä2) Ensiövedon tyhjennystulppa (kiristysmomentti3) Vaihteiston tyhjennystulppa (40 Nm)4) Vaihteiston vapaa-asennon lukitsin, jota ej-avata öljyä vaihdettaessa

25 Nm)

pidä

Huom! Täyttötulppa on vaihteiston yläpuolella ol-evamusta kuminen tulppa. Tulppa toimii samalla myös huoho-tinventtiilinä, sitä ei missään tapauksessa saa korvataumpinaisella tuIpal1a.

22

EIZ 251 vaihteistonöliymäärän tarkistus.l- ) Vaihteistoöljyn määrän tarkastusaukko2) Täyttöaukon tulppa

E"IZ 25L pohj atulpat.

ava

Ensiövedon tyhjennysruuviVaihteiston tyhjennystulppa (kiristysmomentti 4O Nm)Vaihteiston vapaa-asennon lukitsin, jota ei pidäta öljyä vaihdettaessa

123

7.7 Jarrujen säätö

Etujarru säätyy automaattisesti kJ-tkapintojen kul-umisenmukana. Mikäli jarrunesteen pinta laskee minimirajanalle, oD sitä lisättävä. Huom! Jarrunestepinta laskeesitä mukaa kuin jarrupalat kul-uvat ja palautuu taasennalleen vaihdettaessa palat uusiin. Lisääminen eisiksi ole normaalisti tarpeen"

Jarrupalojen kitkapinnan minimipaksuus on 0.5 mm. Tar-kastus tehdään poistamalla jarrupalojen pääIlä ol-evamuovinen suojus kampeamalla esimerkiksi ruuvitaltal-la.

23

l_

23D

Etuj arrusatula.

JarrupaJ-atJousetKiinnityssokatMininipinta 0.5 mm

Jos etujarruvipu tuntuu pehmeältä, on jarrujärjestel-mässä todennäköisesti ilmaa. Ilmaaminen tapahtuu vai*vattomimmin irrottamalla nestesäiliön kansi- sekä kalvoja antamalla moottoripyörän seistä noin tunnin ajanohjaus vasempaan käännettynä. Täl-Iöin ilmakuplat nouse-vat itsestään y1ös. Ilmautumista voi nopeuttaa koputte-Iema1la jarrusatulaa ja -l-etkua. Lian pääsy jarrunes-tesäiliöön on estettävä.

Jos etujarru vinkuu, puhdistetaan ensin jarrulevysprii1lä ja käytetään jarrua voimakkaasti useita kerto-ja. MikäIi tämä ei auta, irrotetaan jarrupalat, puhdis-tetaan ne esim. teräsharjalla ja asennetaan paikalleen.Ennen asennusta voi jarrupalojen takapinnan voidellaohuelti kuparitahnalla.

Takajarru säädetään jarrutangon päässä olevalla siipi-mutterilla. Polkimen vapaa liike säädetään mahdollisim-man lyhyeksj-, €i kuitenkaan niin, että jarru l-aahaa.Jarrun laahaamisen huomaa äänestä, kun pyöritetään ta-kapyörää moottoripyörän ollessa seisontatuell-a" Pyöränon pyörittävä täysin vapaasti ja äänettä.

24

Takajarrun säätö.

1 ) Siipimutteri2) Rasvanippa

Jos jarrutangon säätövara loppuu, voidaan jarruvipuakääntää janunokan aksel-illa yhden hampaan verran. Mi-käIi säätövara ei sil1oinkaan riitä, on jarrukengätuusittava.

Takajarrun säätö on aina tarkistettava ketjujen säätä-misen jäIkeen, koska ketjun kiristäminen kiristää myöstakaj arrua.

Sivuvaunullisessa moottoripyörässä takajarrun säätöähöllätään, kun sivuvaunussa on kuormaa. Täl-Iöin sivu-vaunun jarru toimii voimakkaammin. TyhjäI1ä sivuvaunul-la vastaavasti kiristetään takajarrua, jolloin sj-vuvau-nun jarru ei pääse lukitturnaan.

Jarrujen säädön jälkeen on jarruvalojen asianmukainentoiminta tarkistettava.

7.8 Kytkimen säätö

7.8" 1 Kytkinvaijerin vapaaliike

Kytkinvaijerin vapaaliike säädetään kytkinvivun luonaolevall-a säätöruuvilla siten, että sen suuruus on 3 mm.Liian tj-ukka säätö aiheuttaa kytkimen luistamisen ja onsiksi erittäin vahi-ngolIinen. Huomaa, että kyse on ni-menomaan vaijerin vapaaliikkeestä. Kytkinkahval-la onoma parin millin vapaaliikkeensä johtuen vaijerin nip-pelin ja kahvan välisestä toleranssista.

25

Kytkinvaijerin säätö.

l-) Säätöruuvi ja lukitusmutteriS) Vaijerin vapaaliike, noin 3 mm

7 .8.2 Kytkimen perussäätö

ETZ L25

Jos kytkinvaijerin säätövara ei riitä, oD kytkimen pe-russäätö tarkistettava.

Ensin löysätään kytkinvaijeri täysin, jottei sen mah*dollinen kireys estä perussäädön tekoa. Sitten hö11ä-tään kytkimen painetangon lukitusmutteri holkkiavaimel-Ia ja kiemetään painetankoa ruuvitaltalla myötäpäi-vään, kunnes painetanko kohtaa vastuksen.Tästä asennos-ta painetankoa kierretään takaisinpäin noj-n L/4 L/gkierrosta ja lukitaan lukitusmutteri. Lukitusmutteriakiristettäessä on varottava, ettei painetanko kierrysamal1a.

E'TZ L25 kytkimen perussäätö.

f- ) Kytkimen painetanko l-ukkomuttereineen.2) Kuminen suojatulppa.

26

ETZ 251

Perussäädön asetuksen jälkeen kytkinvaijeri säädetäännormaalistj-. Painetangon suojakupin a1le laitetaan rei-lusti- rasvaa.

Ensin löysätään kytki-nvai-jerin säätö täysin, minkä jä1-keen vaijeri irrotetaan alapäästään. Vaijerin irrotustapahtuu vetänälIä kumisuojus (1) ylös ja poistamal-l-asen aIla oleva muovinen vaste. Sen jälkeen kierretäänholkkj- (Z) irti ja vedetään holkkia vaijeria pitkinyIöspäin, minkä jäIkeen vaijerin nippa (4) voidaan ir-rottaa.

Varsinainen säätö tehdään kiertämällä säätölevyä (5)siten, että vaijerin nipanpitimen keskipisteen ja en-siövedon kotelon vä1inen etäisyys on 11 mm, kun nipan-pitimestä vedetään kevyesti.

EIZ 2SL kytkimen perussäätö.

Kumisuojus, jonka aIla vaijerin vaste.Ensiövedon koteloon kiertein kiinnitetty holkkj-.Kytkinvaij eri .Vaijerin nippa.Säätö1evy.Säädettävä etäj-syys (11 mm).

12345S

))

7.9 Tyhjäkäynnin säätö

Ennen tyhjäkäynnin säätöämäksi (kesällä noin 5 km,jerin välys on säädettävä

on moottori ajettava lämpi-talvella 10 km) ja kaasuvai-noin 2 mm suuruiseksi.

Tämän jälkeen nostetaan pyörä keskituelle ja säädetääntyhjäkäynti seuraavasti.

27

L25

Kierretään tyhjäkäynnin seosruuvi (8) aivan kiinni va-roen kuitenkin sen kiristämistä, ettei ruuvin kärkivahingoitu. Avataan ruuvia 1-,5 kierrosta.

Käynnistetään moottori ja kierr"i""., ruuvia (7) siten,että moottorin nopeus on noin L30O r/min. Tämän jäIkeenkierretään seosruuvia (8) edestakaisi-n, kunnes ]öyde-tään asento, jol1a moottorin nopeus on kaikkein suurin.Tästä asennosta ruuvia ( I ) kierretään sj-säänpäj-n nel-j änneskierros .

Tämän jälkeen säädetään tyhjäkäyntinopeus ruuvilla (7)arvoon L100 r/min.

Huom! Tyhjäkäynnin seosruuvin (8) kiertäminen sisään-päin rikastaa tyhjäkäyntiseosta ja päinvastoin. Ruuvi(7) on tyhjäkäynnin nopeudensäätöruuvi, joka rajoj-ttaaluistin liikkeen. Sen kj-ertäminen sisäänpäin nopeuttaatyhj äkäyntiä.

E'TZ L25 EVF 22 N 2_2kaasutin.

1-

234567B

Kiristysrengas.Bensiiniletku "Rikastinvaij erin säätöruuvj- .Kaasuvaijerin säätöruuvi.Luistikammion kansi.Kaasuttimen kurkun kiristysruuvi.Tyhj äkäynnin nopeusruuvi.Tyhjäkäynnin seosruuvi.

28

Erz 25]-

ETZ 25L:ssä on kokonaan uudentyyppinen kaasutin, jossaei ole perinteistä tyhjäkäynnin nopeudensäätöruuvia,jolla luistin liike rajoitetaan. Luisti sulkee kaasut-timen kurkun täysin ollessaan a1a-asennossa. Kaasutti-messa on erillinen tyhjäkäyntijärjestelmä, jonka säätö-ruuvien toiminta poikkeaa aiemmista malleista.Tyhjäkäynnin polttoainemääräruuvi (7) kierretään varo-vasti kiinni moottorin käydessä. Tä1löin moottori sam-muu. (Mikäli moottori ei sammu, tarkistetaan kaasuvaije-rin väIys. ) Ruuvia kierretään auki noin kolme kierrostaja käynnistetään moottori.

Tämän jälkeen säädetään tyhjäkäynnin ilmamääräruuvilla(8) tyhjäkäyntinopeudeksi 1,2OO r/min. Käännetään ruuvia(7) edestakaj-sin, kunnes löydetään asento, jossa moot-torin nopeus on kaikkein suurin. Tästä asennosta ruuvia(7) avataan L/4 kj-erros. Tämän jä1keen ruuvil-l-a (8)säädetään tyhjäkäyntinopeudeksi 1000 - 1100 r/min.

ETZ 25L BVF 30N 3-L kaasutin.

Huom! Tyhjäkäynninvähentää bensiininilmamääräruuvin (8)tinopeutta.

polttoainemääräruuvin (7 ) sulkeminenmäärää ja päinvastoin. Tyhjäkäynninsulkeminen alentaa tyhjäkäyn-

29

E.TZ 25L BVF30 N 3-L kaa-sutin.

1) Kiristysrengas.2) Bensij-nin sisäänmenoliitin.3) Rikastinvaijerin säätöruuvi.4) Kaasuvaijerin säätöruuvi.5) Luistikammion kansi.6) Kaasuttimen kiinnitysruuvit.

Tyhjäkäynnin säädössä on pyrittävä mahdollisimman al-haiseen tyhjäkäyntinopeuteen, koska sillä on seuraavatedut:

- Kaikkein vähäisin nykimj-nen moottorijarrutuksessa.

Pienin mahdollinen bensiininkulutus.

- Moottorin nopeuden äkillinen aleneminen suljettaessakaasu, mikä helpottaa isommalle vaihteelle vaihtamista.

Myös tyhjäkäyntiseoksen laihentamj-nen vähentää mootto-rijarrutusnykimistä. Seoksen on kuitenkin oltava niinrikas, että kylmähkökin moottori tottelee kaasua. Tal--velJ.a voidaan tyhjäkäyntiseosta hieman rikastaa eten-kin, jos ajetaan lyhyitä matkoja tai taajamissa.

Jos tyhjäkäynnin säätäminen ei ota onnistuakseen, onensin tarkastettava sytytysjärjestelmä. Jos sytytykses-tä ei 1öydy vikaa, voivat häiriöt aj-heutua tukkeutu-neesta tyhjäkäyntisuuttimesta, väärästä polttoainepin-nasta kaasuttimessa tai takertelevasta Iui-sti-sta.

7 .IO Ilmansuodattimen huolto

Ilmansuodattimeen päästään käsiksi irrottamalla akku jaavaamalla ilmansuodatinkotelo. Ilmansuodatj-n kopiste-taan puhtaaksi. Myös varovaista pai-neilmapuhallustavoidaan käyttää; liian kova puhallus voi rikkoa suoda-tinpaperin. Pahasti likaantunut suodatj-n on vaihdettavauuteen. Normaalisti vaihto on tarpeen vasta 200003O0OO kilometrin jäl-keen. Suodatin asennetaan paikal-leen huolellisesti ja samalla tarkastetaan ifmansuoda-tinkotelon tiiviys sekä kaasuttimeen johtava kumiletku.

30

7.LL Etupyörän irrottaminen

Ensin irrotetaan akselin mutteri, seuraavaksi }öysätäänvasemman etuhaarukkaputken ki-ristysli-itos ja vedetäänakselj- pois, minkä jälkeen etupyörä voidaan poistaa.Akse1i ja laakerien suojana olevat väliholkit asetetaankankaalle tms. likaantumisen estämiseksi-.

Kun etupyörä on irrotettuna, €i jarruvipua pidä puris-taa, jotta jarrupalat eivät tuLisj- paikoiltaan. Kunetupyörä asennetaan takaisin, täytyy jarrupaloja taval--Iisesti hieman kammeta puhtaalla ruuvitaltalla eril-Ieen, jotta jarrulevy mahtuisi väliin.Kun etupyörä on paikoj-llaan kirj-stetään ensin akselinmutteri (kiristysmomentti noin 80 Nm), minkä jälkeenetuhaarukkaputket yhdensuuntaistetaan painamalla etu-jousitusta voimakkaasti useita kertoja. Vasta sittenkiristetään vasen haarukkaputki akseLiin (kiristysmo-mentti 2O Nm).

7 .L2 Takapyörän irrottaminen

Kun takapyörä irrotetaan, jää takaratas kiinni haaruk-kaan, eikä ketjua siis tarvitse irrottaa.

Ensin irrotetaan jarrutanko jarruvivusta löysäämäJ-läsiipimutteri. Sitten irrotetaan jarrun ankkuritankoj arrukilvestä.Tämän jälkeen kierretään aksel-i löysä11e vasemmastapäästään ja vedetään se pois. (Taka-akselia ei tarvj-tseIöysätä ketjun puolelta. ) Poistetaan jarrukilven jatakahaarukan välissä oleva holkki ja vedetään takapyörävasemmalle, jolloin se voidaan poistaa.

Takapyörän paikalleenpano tapahtuu päinvastaisessa jär-jestyksessä" Takanavan nykäyksenvaimenninkumit on hel-pompi asettaa kohdalleen, jos takarattaan pyöriminenestetään panemalla vaihde pääIle. Akselin kiristysmo-mentti on noin 80 Nm.

31

7.L3 Ketjun säätö ja vaihto

Ketjun kireyden tarkistus.

Ketjun kireys tarkj-stetaan moottoripyörän ollessa kes-kituelJ.a ja jousituksen ollessa kuormittamaton. Tällöinon ketjun ylempi suojusletku voitava kevyehkösti painaakahden sormen voimalla takahaarukan poikkiputkeen. KET-JU EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA SAA OLLA KIREÄMMÄLLÄ, liiKAkireys rikkoo ketjun ja mahdollisesti myös ketjupyörienlaakerit.

Jos ketju on huomattavasti löysempi, mikä voidaan hel--posti tarkastaa vetämällä suojusletkua ylöspäin, on sekiristettävä. Liian löysä ketju voi hyppiä ketjupyöränyli, mikä aiheuttaa nykimistä ja kovaa pauketta kiihdy-tettäessä.

Ketju kiristetään löysäämällä ensin taka-akseli vasem-masta päästään. Tämän jälkeen löysätään takarattaankiinnitysmutteri. Ketju säädetään kj-ristämällä säätö-muttereita täsmälleen yhtä paljon molemmilta puolilta.

Kun ketjun säätö on sopiva kiristetään ensin takarat-taan mutteri (oikealla puolen) ja vasta sitten taka-akseJ-i vasemmasta päästään. Molempien kiristysmomenttion noin 80 Nm.

Akselin kiristämisen jälkeen tarkastetaan vielä kerran,ettei ketju tullut liian tiukalle, säädetään tarvitta-essa takajarru ja kiristetään säätöruuvien lukitusmut-terit. Ketjunsäätöruuvien öIjyäminen helpottaa säätöäseuraavalla kerralla.

Lopuksi tarkistetaan vielä, että etu- ja takapyörä ovatsamansuuntaisia. Tarkastuksessa voidaan käyttää moniamenetelmiä:

- Käytetään suoraa lautaa tms. painamalla se tiiviistitakapyörään ensin toiselle ja sitten toisel-l-e puolen.Laudan täytyy ohittaa suoraan asetettu etupyörä yhtäkaukaa molemmilla puolilla (ks. kuva). Laudan etäisyysetupyöråstä on alkuperäisi11ä renkailla noin 7 mm (ETZL25) tai noin 20 mm (ETz 25L).

32

Käytetään nuoraa vastaavalla tavalla.

- Asetetaan pyörä keskituelle, käännetään etupyörä suo-raan ja tähystetään muutaman metrin päästä moottori-pyörän edestä rengaslinjaa konttausasennosta.

- Tarkastetaan linjaus ajamalla å,rot..r, pehmeälJ.ä pin-na1la, märin renkain kuivalla asfal'tilJ.a tms. ja katso-ma1la renkaiden jättämiä jälkiä"

Kaikki nämä menetelmät ovat huomattavasti tarkempiakuin monien moottoripyörätehtaiden käyttämät merkinnättakahaarukassa. Kokemus osoittaa, ettei haarukoidenmerkintöihin voi luottaa, vaan linjaus on tarkistettavaperusteellisemmi-n, mikäli halutaan kunnolliset ajo-omi-naisuudet.

Huom! Pyöri-en linjausta ei tarvitse tarkistaa jokaisenketjunsäädön yhteydessä. Tavallisesti riittää, kun sää-tömuttereita kierretään täsmäIleen yhtä paljon molemminpuolin.

Pyörien linjauksen tarkistus.

Ketju on aj-na voitelun yhteydessä tarkastettava sitähuolellisemmin, mitä enemmän ketjulla on ajettu.

Jos tarkastuksessa huomataan, että ketjusta on murtunutkaksi perättäistä rullaa tai yhteensä yli 5 rulIaa, oDketju vaj-hdettava. Samoin ketju on vaihdettava, jossäätövara alkaa olla lopuillaan tai jos ketjun niveletovat väljistyneet. Myös ketjulukko on tarkastettava jatarvittaessa vaihdettava .

Huolellisesti voideltu ja säädetty alkuperäisketju kes-tää ajotavasta riippuen 30000 - 700O0 krn; ns. vahviste-tuilJ-a ketjuilla pääsee jopa y1i 100000 km. Toisaal-taon tapauksia, joissa ketju on vääräIlä säädöIlä rikottuaI]-e tuhannessa kilometrissä

Kun kulunut ketju vaihdetaan ajoissa, kestävät ketju-pyörät reilusti yli 100000 kil-ometriä.

Helpoiten ketju vaihdetaan kiinnittämällä uusi ketjuvanhaan ja vetämällä se ketjusuojuksen 1äpi. Ketjunvaihdon jälkeen on uusi ketju ja takajarru huolellasäädettävä. Ketju voidellaan.

33

Ketjulukon lukitusosan umpinainen pää asetetaan me-nosuuntaan. Ymmärrettävistä syitä ei MZ:ssa tarvitsekäyttää O-rengasketjuj a.

7.L4 Etuhaarukan huolto

Etuhaarukan huolto rajoittuu teleskooppiputkien puhdis-tukseen. Puhdistuksessa käytetään esim. vaihteistoöl-jyyn kostutettua rättiä, mikä suojaa kromia korroosiol-ta.

Moottoripyörän ollessa käyttämättömänä talviaikaansaattaa etuhaarukkaan kehittyä painetta, joka aiheuttaapienen öljyvuodon. Tällainen vuoto lakkaa itsestään,kun pyörä otetaan käyttöön.

Jos etuhaarukasta vuotaa runsaasti öIjyä myös käytössäon tiivisteet vaihdettava.

7 .15 Moottorj-pyörän puhdistus

Kaikki kaunottaret, myös MZ-moottoripyörät, tarvitsevatheIlää huolenpitoa ul-konäöstään. Hyvin pidettyä kauno-kaista on mukava käsiteIlä pidempäänkin.

MZ:n pesu tapahtuu kostuttamalla ensin kaikkein likaj.-simmat kohdat liuotinpesuaineella tai mineraalitärpä-tillä. TäIlaisia kohtia ovat tavallisesti moottori,pakoputkisto, vanteet sekä maantiepikitahrat. Liuotin-pesuaineen joutumista satulalle, kumiosiin taj- etujar-ruun on vältettävä. Liuottimen vaikutusta voi tehostaaharjaamalla. Vanha astianpesu- ja hammasharja ovatkäyttökelpoj-sia.

Seuraavaksi liuotinai-ne huuhdotaan miel-uiten kädenIäm-pöise1lä vesisuihkulla, jolla samalla kostutetaan muuIika, ja pestään moottoripyörä sen jälkeen autosham-poolla ja vedellä. Autoshampoon voi hyvj-n korvata as-tianpesuaineella tms. Pesu aloitetaan ylhää1tä (tankki,satula, mittaristo) ja edetään alaspäin" Kuraisj"mmatosat pestään viimeiseksi.

Pesusieni on huuhdottava usein ja tarvittaessa pesuvesivaihdettava. Pesun jälkeen pyörä huuhdotaan ja kuj-va-taan vettä imevällä liinalla tai säämiskällä.

I,tlZzn alkuperäinen silmiä hivelevä kiilto palautuu va-haamalJ-a maalatut osat ja käsittelemällä kromiosat javanteet metallinhoitoaineella. Jarrul-evyn puhdistukseenkäytetään joko erityistä jarrupuhdistusainetta taispriitä, kuten bensiinin jäänestoaj-netta. Kumi- ja muo-viosien kiilto palautuu näitä varten tehdyillä hoitoai-nei1Ia.

Pestessä on varottava voimakkaan vesisuihkun kohdista-mista satulan a1le, kaasuttimeen, jarruihin taj- mitta-ristoon ja hallintalaitteisiin. Painepesuria on käytet-

34

tävä vain harkiten; suuri paine saattaa irrottaa maalinerityisestj- moottorista ja etuhaarukasta sekä tunkeavettä arkoihin paikkoihin.

Pesussa kostuneet jarrut kuivataan jarruttamal-Ia kevy-esti moottori-n voimaa vastaan. Tarvittaessa kuivataanmyös sulakerasia sekä tulpanjohto ja -hattu. Kostuneethallintalaitteet ja vaijerit voidellaan ohuesti ja ti-putetaan pari pisaraa öIjyä takajousj-en säätömuhveihj-n.

Moottoripyörän puhtaanapito on erityisen tärkeää syk-syisin ja talvisin, si1lä lian alla muhiva suola ei teehyvää. Huolellinen moottoripyöräilijä puhdistaa ajok-kinsa usein.

Ulkonäön säilymisen lisäksi puhdistus auttaa jo ennaltahavaitsemaan vianalut, kuten johtimien hankautumiset,löystyneet mutterit ja pinnat, sekä rispaantuvat vaije-rit.

B. SÄHKöLAITTEET

B. 1 Ylei-stä

Kaikissa MZ ETZ -moottoripyörissä L2 V , 15 A vaih-tosähkögeneraattori. Tasasuuntaus on yhdeksändiodisell-ajärjestelyllä, jossa kenttävirralle on omat diodinsa.Latausjärjestelmä toimii erittäin luotettavasti, kunhanmuistetaan seuraavat sei-kat:

- Generaattorin, tasasuuntaajan ja säätimen väIisiäjohtimia ei saa irrottaa moottorin käydessä.

- Satulan alla olevaa tasasuuntaajaa ei saa peittääylikuumenemisvaaran takia.

- Liittimiä D+, D-, 6L tai DF ej- saa kytkeä vääräänjärjestykseen. Myöskään akkua ei saa missään tapaukses-sa kytkeä väärin päin. Virheestä voi seurata tasasuun-tajan väIitön vaurioituminen.

Ladattaessa akkua ulkopuolisella jännitelähteellä onakun johtimet irrotettava sulakerasiasta.

- Generaattorin hiiLet on vaihdettava, kun niiden pi-tuus on a1le 9 mm. Normaalisti hiilet kestävät mootto-ri-n peruskorjausvälin.

- Sulakkeita ei saa vaj-htaa alkuperäj-stä suurempiin.

- Sähköhitsaustöissä on noudatettava yleisiä varo-oh-jeita.

Lähes kaikki sähkölaitehäiriöt aiheutuvat hapettuneistaliittimistä, huonosta kosketuksesta sulakerasiassa taj-oikosuluista (hankautuneet eristeet).

35

Sähköjärjestelmä sietää myös käytön ilman akkua. Akku-johtimet on erj-stettävä ennen ajoa. Käynnistys tapahtuutyöntämäI1ä.

8.2 Sytytyksen säätö (vaatii ammattitaitoa)

Sytytystä ei tarvitse normaalisti säätää. Jos generaat-tori on irrotettu tai muuten on tarve sytytyksen sää-töön menetellään seuraavasti.

Sytytysennakko on 2,5 - 3,0 mm ennen yläkuolokohtaa.Säädössä on pyrittävä arvoon 2,7 mm.

Generaattorin päässä olevaan anturij-n ei saa kytkeäkoetuslamppua, koska Hall-anturi ei kestä kuormittamis-ta.

Jos koetuslamppua halutaan käyttää, on se kytkettäväsytytyspuolan napaan nro 1-.

- Käytännöllisintä on todeta sytytyshetki sylinterin-kannen päälle asetetun tulpan kipinästä.

Ennakko on mitattava mittakellolla tulpanreiästä.

I . 3 Vihj eitä oikosulkuj en ets j-ntään

Jos jokin sulakkeista palaa toistuvasti, oh etsittävävika. Oheisista vihjeistä on toivottavasti apua.

- Generaattorin kenttävirtasulake (pieni 2 A radiosufa-ke) rikkoutuu joskus tärinästä tms. syystä, jolloinIataus loppuu. Latausjärjestelmässä ei todennäköisestiole vikaa.

- Akun maajohdon sulakkeen palamiseen saattaa löytyäsyy oikosulusta akun plus-johtimessa.

- Vilkkujen sulakkeen (4 A) palaminen voi johtua oi-kosulusta vilkkureleen navoista maahan tai oikosulustavilkkukytkimessä

- Muita syitä voivat olla oikosulku äänitorven johti-mista tankkiin, oikosulku valonvaihtimessa tai virtal-u-kosta irronnut liitin. Satulan irrotuksessa ja asennuk-sessa voivat johtimet jäädä satufan ja rungon väliin jahankautua.

8.4 Vihjeitä latausjärjestelmän vianetsintään

- Kenttävirtapiirin sulake palanut tai siinä on huonokosketus

Irronnut liitin tai katkennut johdin generaattori-tasasuuntgaj a-lataussäädin -virtapij-rissä

36

- Akun ja säätimen navan nro 5l- välinen yhteys on poik-ki

Generaattorin hiilet ovat kuluneet tai takertelevat

8.5 Vihjeitä sytytysjärjestelmän vian etsintäan

Sytytystulppa on viallinen

- Sytytysjännite karkaa maahan tulpan hatusta tai syty-tyspuolan päästä. Osat puhdistettava huolella. Tarvit-taessa tulpan hattu on uusittava.

- Sytytyksen korkeajännitejohdin on vahingoittunut.

Sytytysjohdin on uudentyyppinen radiohäiriöiden mini-moimiseksi. Siinä on hiilikuitusydämen ympärillä puoli-johdekerros sytytysvirtaa varten. Johdin voi vahingoit-tua esimerkiksj- tulpanhatun irtipääsystä moottorin käy-dessä ta5. sytytyskipinäkokeilusta tulpan johtimen pääs-tä maahan, jos j-lmaväli on liian suuri. Jos sytytysjoh-din on vähänkin epäilyttävä, kannattaa se heti vaihtaa.Tilal-la voi käyttää tavanomaista johdinta.

YIlä mainitut sej-kat aiheuttavat lähes kaikki sytytys-katkot ja häiriöt.

9. TUOREöLJYVOITELUN SÄÄTö JA HUoLTo

9.l- Yleistä

Voiteluöljyn rnäärä säätyy moottorj-n kuormituksen mukaankaasukahvan käyttämän vaijerin avulla. Vaijerin kuntoon aika ajoin tarkastettava; vähänkin vioittunut vaije-ri on heti vaihdettava.

Letkuliitokset on samoin tarkistettava ajoittain. Neeivät saa vuotaa ja niiden on oltava tiukkoja. Kovettu-neet tai murtuneet letkut on vaihdettava. Letkuja tar-kastettaessa on myös katsottava, ettei tankin huohotus-letku ole tukossa.

Lisättäessä öljyä on täyttöaukon ympärys ensin puhdi-s-tettava, ettei säiliöön pääse likaa. Säiliötä ei pidätäyttää aivan piripintaan, koska ylimääräinen öIjy vuo-taa huohotusletkusta.

öt3ypumput ovat Mikuni-merkkisiä ja erittäin varmatoj--misia. Pumppuja ei voi korjata, vaan vj-all-inen pumppuvaihdetaan uuteen. Pumpun kiinnitysruuvien kiristysmo-menttj- on 2,5 Nm (O,25 kpm).

Jos pumpun vaijeri katkeaa, voidaan matkaa jatkaa varo-vasti ajaen, kun pumpun säätöpyörä ensin kiinnitetäänrautalangalla liikeratansa puoliväIiin.Moottori voidaan myös muuttaa seosvoidell-uksi sekoitta-

37

malla bensiinin sekaan 2 I kaksitahtiöljyä (2 dI öIjyäL0 1:aan bensiiniä). Tätä keinoa käytettäessä voidaanpumpun säätöpyörä jättää tyhiäkäyntiasentoon.

9.2 Pumpun säätö \

Ensiksi on säädettävä kaasuvaijerin välys. Sopiva välyson noin 2 mm ohjaustangon ollessa suorassa. Kaasuvaije-rin väIys on liian pieni, jos tyhjäkäyntinopeus kasvaaohj austankoa käännettäessä.

Kaasuvaijerin välyksen säädön jälkeen käynnistetäänmoottori ja käännetään kaasukahvasta sen verran, ettämoottorin nopeus on 1400 - 1500 r/min. Tässä kaasukah-van asennossa on pumpun säätöpyörässä ja rungossa ole-vien merkkj-viivojen oltava kohdakkain. Jos näin ei ole,säädetään viivat kohdalleen pumpun vaijerin säätöruu-vil1a.

ETZ 1-25 ötSypumpun säätö.

IlmausruuviVaijerin säätöruuviKohdistusmerkit

123

38

ETZ 25L öljypumpun säätö.

L) Ilmausruuvi2) Vaijerin säätöruuvi3) Kohdistusmerkit

9.3 Pumpun ilmaus

Jos pumppu tai sen letkut ovat olleet irti, on se il-mattava.

Ensiksi ilmataan pumpun ja säiIiön välinen letku avaa-malla pumpun sivussa oleva ilmausruuvi (1) ja valutta-malla siitä öljyä kunnes valuva öljy on kuplatonta. JosöIjy ei lähde helposti valumaan, irrotetaan letku het-keksi pumpusta.

Tämän jäIkeen moottori käynnistetään. Moottoria käyte-tään noin 1500 r/min nopeudella ja samalla pidetäänpumpun säätöpyörää kädell-ä ääriasennossa. Täl-löin pum-pun ja moottorin välinen letku pumppautuu täyteen var-sin nopeasti.

Tarvittaessa voi moottorin voitelun varmistaa käyttä-mäIIä pumppua ilmattaessa polttoaineena 2-prosenttistabens j- ini -öI j yseosta .

10. TALVIAJO

Moottoripyöräily talvella on suoraan sanottuna niinhauskaa, että on ihmeenä pidettävä, ettei sitä ol-e vj-e-1ä kielletty.

39

l-0.l- Ajovarustus

Ajovarustuksesta on monia mielipiteitä. Eräs käyttöke1-poiseksi todettu ratkaisu on riittävän suuret, ainakinkahden villasukan väljyiset kumisaappaat tai ns. huopa-kumisaappaat, suuri vuorellinen sadeasu, kunnollisetrukkaset ja kasvosuoja. Tärkeää on, ettei vaatetushiukkaakaan kiristä ja että se on täysin vedoton. Moot-torikeJ-kkailijoiJ-J-e tarkoitetut varusteet ovat useinkäyttökelpoisia

LO.2 Renkaat

Käyttökelpoisin vaihtoehto on trial- tai endurokuvioi-nen rengastus, jossa on kohtuullinen määrä nastoja.Motocross-kuvioiset renkaat pitävät hyvin irtolumessa,mutta kuluvat nopeasti asfaltilla. Rengaskoot on val-it-tava siten, ettei rengas kosketa lokasuojaa silloin-kaan, kun jousitus on täysin painunut. Sopivat kootovat sekä ETZ L25zeen että ETZ Z5J-zeen 2.75-18 ia 3.25-16. Nastamääräksi sopii eteen BO - 120 kpl ja taaksel-OO -1-60 kp1 renkaan kuvioinnista ia aio-oloista riip-puen. Nastamäärässä ei kannata ahnehtia; se kostautuuhuonona pitona paljaalla tienpinnalla.

10.3 Moottorj-pyörän huolto talviajossaSähkölaitteet ja liitännät joutuvat suolan ja kylmyydentakia koetukselle. Liitännät on aika ajoin tarkastetta-va ja puhdistettava. Lj-aIIe arkoja ovat mm. akun navat,sulakerasia ja sen lattaliittimet, sytytysjohdin jatulpan hattu sekä sytytyspuola.

Vaijerit on voideltava pakkasta sietävällä ohuella ö1-jyIJ-ä, kuten automaattivaihteistoöljy11ä. Kaasukahvastaon poistettava paksu rasva ja laitettava tila1Ie ohuel-ti synteettistä rasvaa (esim. Mobiltemp SHC 100) taiöljyä. Kytkinvaijerin säätöruuvin halkio sekä muut vas-taavat paikat "muurataan" umpeen voitelurasvalla vedensisäänmenon estämiseksi .

Vaihteistossa käytetään luvussa 3 suositeltuja öl-jyjä"

Tuorevoitelujärjestelmässä on käytettävä pakkaskestävääöIjyä.MikäIi sytytystulppa pyrkii karstoittumaan, käytetäänkuumempaa lämpöarvoa, kuten NGK 86 HS.

Ennen teiden suolauksen al-kua moottoripyörä puhdiste-taan huolellisesti, maaliosat vahataan ja kromiosatkuten etulokasuoja, lampun kehys, ohjaustanko, äänen-vaimennin sekä etuhaarukan yläosat ruiskutetaan suoja-vahalla (esim. Teroson suojavahaspray, saa autotarvike-Iiikkeistä), joka voidaan keväällä poistaa lj-uotinpesu-aineella. Samalla suojavahalla käsitel-lään vanteet,pinnat ymb" varoen kuitenkin jarrulevyn tahriutumista.

40

Takajousien säätömuhvit pyrkivät jumiutumaan suolanvaikutuksesta. Siksi niitä on aika ajoin käänneltävä javoideltava.

ETZ 25L:n käyntinopeusmi-ttarin vaijerin alakiinnitysti-ivistetään esi-merkiksi silikonimassalla, koska se onalttiina etupyörästä suihkuavalle lialle.Syksyllä on bensiinihanan vedenerotuskuppi ja kaasutti-men kohokammio puhdistettava ja käytettävä jäänesto-ainetta ainakin joka kolmannessa tanklllisessa kondens-siveden takia. Jos ajetaan vain vähän, on jäänestoalaitettava joka kerran tankattaessa. Erityistä harmiavesi aiheuttaa siJ.J.oin, kun lämpötila laskee nopeastija bensiiniin liuennut vesi erottuu tankin pohjalle,mistä se valahtaa kaasuttimeen, kun bensiinihana kään-netään varatankille.

Käynnistys tapahtuu kohdan 5.1- ohjeiden mukaisesti.Hyvin huollettu MZ on erinomainen käynnistyjä kovil-l-a-ki-n pakkasilla. Jos moottorj-pyörä on seissyt pakkasessapitkään, on ennen käynnistystä irrotettava toisj-insamahdollisesti liimautuneet kytkinlevyt seuraavaLla ta-val-J-ai ETZ L25:ssä kytketään ykkösvaihde ja poljetaankäynnistyspoljinta kytkinvipu puristettuna, kunnes ta-kapyörä ei pyöri poljettaessa. Tämän jälkeen vaihdetaanvapaalle ja käynnistetään normaalisti. ETZ 251-:ssä pi-detään vaihde vapaalla ja poljetaan käynnistyspoljintakytkinvipu puristettuna, kunnes moottorj- ei pyöri pol-jettaessa. Tämän jälkeen kytkinvipu vapautetaan jakäynnistetään normaalisti .

11. TALVISÄILYTYS

Moottoripyörä säilytetään kuivassa ja mieluiten tasa-lämpöisessä paikassa keskiseisontatuelle nostettuna"Ennen säilöönpanoa pyörä puhdistetaan ja mielelläänvahataan. Painepesurin käyttöä on vältettävä, koska setunkee vettä kaikkiin rakoihin.

Moottori ajetaan lämpimäksi, minkä jä1keen vaihteisto-öIjy vaihdetaan, jos siinä on tiivistynyttä vettä (ö1*jyn väri on harmaa) tai öljynvaihto on muuten ajankoh-tainen.

Moottori suojataan ylimääräisellä öIjykerroksella, mj-kätapahtuu käyttämällä sitä paikallaan noj-n 1500 - 2500r/min nopeudella kolmesta viiteen minuuttia samal1a,kun tuoreöljypumpun vaijeria pidetään kädellä kiristet-tynä ääriasentoonsa. Moottori on kunnoLl-a öljyyntynyt,kun äänenvaimentimen päästä on hetken aikaa tulLutsankka öljysauhu.

Akku irrotetaan ja säilytetään viileässä sekä l-adataannoin kerran kuukaudessa, vähintäin kuitenkj-n 3 kk vä-lein, säi1ytyslämpötilasta riippuen.

Kromiosat voi suojata pyyhkimällä ne tuoreeseen vaih-

4t

teistoöljyyn kostutetulla rievulla. Aj-van ohut kerosriittää

Vaivaton käynnistys keväälIä varmistuu, jos kaasutintyhjennetään irrottamalla kohokammio. Säilytyksen aika-na bensiinin herkimmin syttyvät osat haihtuvat ja jä1-jelle jäävä paksumpi osa saattaa muodostaa kumimaistatöhnää kaasuttimeen. Tyhjentärnällä kaasutin syksyllävarmistetaan sen täyttyminen tuoreella bensiinillä ke-vääl1ä.

Otettaessa moottoripyörä keväällä jälleen käyttöön tar-kistetaan rengaspaineet sekä vaihteisto- ja tuorevoite-IuöIjy. Pyörä puhdistetaan ja tarkastetaan hallinta-laitteiden toiminta. Kiinniliimautuneet kytkinlevytirrotetaan toisistaan käynnistyspolkimella (ks. tal-viajo-Iukua). Akku kiinnitetään ja tehdään koeajo. Va-lojen ja jarrujen toiminta tarkastetaan.

L2. MZ JA SIVWAUNU

Osassa ETZ 25L -moottoripyöristä on sivuvaunuvarustus,johon kuuluu mm. kiinnikkeet, ohjausvaimennin, jäykempijousitus, sähköIiitännät sekä sivuvaunukäyttöön sopj-vatoisiovälitys "

Näihin malleihin voidaan suoraan kytkeä Mz:n oma SuperEsivuvaunu" Sivuvaunuvarustettua moottoripyörää voi hy-vin käyttää myös soolokoneena, siis ilman vaunua. Sivu-vaunuvälityksen takia on huj-ppunopeus tietenkin normaa*lia alhaisempi, mutta kiihtyvyys vastaavasti parempi.Mikäli takarenkaana käytetään erityistä sivu-vaunukäyttöön suunniteltua profiilirenkasta, oD soolo-käytössä oltava kaarreajossa erityisen varovainen.

L2.1 Sivuvaunun asennus ja säädöt

L2.L "I Auraus

Auraus säädetään sivuvaunun etukii-nnikkeen al-aosassaolevaa kiristysLij-tosta siirtämällä. Aurauksen säätöaloitetaan tarkistamalla, että veturin etu- ja taka-pyörä ovat täsmäIleen samansuuntaiset (ks. kohtaa ket-jun säätö). Tämän jälkeen asetetaan suora rima taka-pyörää vasten noin l-O cn korkeudelle ja piirretään maa-han merkit riman sisäreunan kohdalle sekä etupyöräneteen että takapyörän taakse. Vastaavasti piirretäänmerkit pitämällä rimaa sivuvaunun pyörää vasten. Merk-kien välisen etäisyyden on edessä oltava 30...50 mm

vähemmän kuin takana.

L2.L. 2 Moottoripyörän sivukallistuma

Sivukallj-stuma säädetään tankin ja satufan väLj-j-n tule-van kiinnikkeen avulla. Moottoripyörän on normaalistioltava sivuvaunusta poj-späin kal-l-ellaan 0. . . l" astetta.Yhden asteen kal1j-stuma vastaa noin puolentoista sent-timetrin poikkeamaa pystytasosta ohjaustangon kor-

42

keudeJ.J.a. Sivukallistuma säädetään lopullisesti vastakoeajon aikana. Sivuvaunu kuormitetaan matkustajalla jaajetaan suoraa, tasaista tietä noin 75 km/h nopeudella.MikäIi yhdistetmä täIlöin puoltaa oikealle, sivukaLlis*tumaa lisätään ja päinvastoin. Tavoitteena on, ettäajettaessa sivuvaunu kuormattunä.normaalilla mat-kanopeudella ohjaustangosta ei tarvitse vääntää suoral-1a tiellä. Raskas kuorma ja suuri nopeus vaativat suu-remman kallistuman, joten sivukallistuman säätö on jos-sain määrin käyttäjäkohtainen.

L2.7.3 Kallistuksen vakaajan säätö

MZ-SuperE -sivuvaunussa on kaarrekallistelua vähentävävakaaja, jota sivumennen sanottuna ei o1e läheskäänkaikissa, huomattavasti kalliimmissakan vaunutyypeissä.Vakaaja säädetään sivuvaunun keinuhaarukassa olevallakorkeussäädöl1ä siten, ettei kallistuksenvakaajassa o1ejännitystä, kun sekä veturi että vaunu ovat normaalistikuormattuj a.

L2.L.4 Sivuvaunun jarrun säätö

Sivuvaunun jarrupolkimen nivelessä olevalla epäkeskoll-asäädetään vaunun jarrupolkimen korkeus siten, että ve-turin ja vaunun polkimien vä1iin jää l-...3 mm rako, kunjarrupoljinta ei paineta. Vä}ys ei saa oIla milliä pie-nempi, jotta pääsylinterin i-muaukko varmasti avautuuvapautettaessa jarru. Jos epäkeskon säätövara ei riitä,voidaan vaunun jarrupolkimeen vaihtaa erikokoinen muo-virulla.

Sivuvaunun jarrun perussäätö tehdään jarrun työsylinte-rin painetangon pituutta muuttamalla; vaunun jarru eitietenkään saa laahata, mutta toisaalta sivuvaunun jar-run on tultava ajoissa toimintaan.

Jarrutustehon jakautuminen veturin takajarrun ja sivu-vaunun jarrun välillä on hienosäädettävä vaunun kuormi-tuksen mukaan. Kun vaunu on raskaasti kuormattu, hö11ä-tään veturin takajarrun säätöä, jolloin sivuvaunun jar-ru ottaa voimakkaammin ja päinvastoin.

Jarrutustehon jakautuminen on tarkistettava voimakkaal-Ia koejarrutuksella; yhdistelmän on kuljettava suoraan.

Jarrun nestesäiliönä toimivassa letkussa on oltava jar-runestettä. Nestepinnan yIäraja on 2 cm letkun päästä;alaraja LO cm.

12.L.5 Ohjausvaimentimen säätö

Ohjausvaimenninta kiristetään vain sen verran kuin ontarpeen etuhaarukan värähtelyn poistamiseksi, €i enem-pää. Soolokäytössä vaimennin löysätään l-ähes kokonaan.

Vaimentimesta huolimatta ei sivuvaunuajossa saa koskaanirrottaa molempia käsiä ohjaustangosta!

43

L2.2 Sivuvaunuyhdistelmällä ajo

Pitkäkään kokemus soolomoottoripyörän ajamisesta eipätevöitä sivuvaunukuljettajaksi; opettelu on tarpeen.

Perussäännöt ovat! s

Kaarteessa käännetään ohjaustankoa kaarteen suuntaan.Se vaikuttaa itsestään selvältä, mutta on tapauksia,joissa tämä sääntö on unohtunut ja seurauksena on ollutulosajo ensimmäisessä mutkassa.

- Vasempaan kaarrettaessa suljetaan kaasu, jolJ-oin si-vuvaunu pyrkii ohittamaan veturin ja kääntyminen hel-pottuu.

- Oikealle kaarrettaessa kiihdytetään, jolloin veturipyrkii vaunun ohi ja kääntyminen helpottuu.

Kaarrettaessa erittäin tiukasti vasempaan saattaa vetu-rin takapyörä nousta ilmaan ja vaunun keula pyrkiä maa-han. Ainoa lääke tähän tautiin on päättäväinen ohjaus-Iiike oikealle. Missään tapauksessa ei saa jarruttaa;se vain pahentaa asiaa.

Tätä on syytä harjoitella rauhalliselIa vauhdilla terä-västi vasempaan kääntäen. Ajoalustana on ruohj-kko tms.paras sivuvaunun keulan raapiutumisen väIttämiseksi.

Kaarrettaessa oikealla on mutkaa lähestyttävä nij-n hj--taasti, että kaartaessa voi kiihdyttää vauhtia. Jokaarteen alussa kallistetaan ylävartaloa oikealle jairrotetaan oikea polvi tankista sivuvaunun suuntaan.Tämä on erityisen tärkeää, jos sivuvaunu on tyhjä" Tar-vittaessa on ajajan roikuttava satulassa vain vasemmas-ta polvitaipeestaan. Näin painopiste siirtyy vaununsuuntaan.

Jos vaunu kai.kesta huolimatta nousee ilmaan, oD tässä-kin päättäväinen vastaohjausliike paras apu. Mikäliohjausliikettä vasempaan ei vastaantulijoiden vuoksitai muusta syystä voj- tehdä, oD kiihdytettävä voimak-kaasti. Tarvittaessa on salamannopeasti vaihdettavapienemmäIle vaihteeLle. Jarruttaminen on tässäkin ta-pauksessa pahin mahdollinen virhe! Jarruttamista onvältettävä myös loivissa kaarteissa oikealle, jos tien-pinta on kuoppainen ja sivuvaunun pyörä voi kuoppienkohdalla jäädä il-maan. Ilmassa pyörä nimittäin l-ukit-tuu, jolloin se taas maahan osuessaan aiheuttaa kaarronäkillisen jyrkkenemisen ja ehkä myös vaunun nousun iI-maan.

Aloittelijan on paras harjoitella sivuvaunun ajamistaensin ilman matkustajaa 50 kg hiekkasäkki painolastina.Myös sivuvaunun tavaratilaan voi laittaa parikymmentäkiloa kuormaa.

Ja vielä .joitakin vihjeitä:

44

- Jos matkustajia on vaj-n yksi, oD hänen ehdottomastj-oltava sivuvaunussa eikä takasatulalla.

- Matkustaja ei saa pitää kättä veturin takajousella.Loukkaantumisvaara jousituksen painuessa !

- Sivuvaunun tuulilasin poistaminen parantaa suoritus-kykyä ja polttoainetaloutta.

- Ketjun säätöä, pinnojen kireyttä ja rengaspaineita onerityisesti tarkkailtava. Rengaspaineet täydeIIä kuor-malla ovat edessä *; takana 2,9 ja vaunussa L,7 bar.2''l- Moottorissa on käytettävä reippaasti kierroksia javaihteistossa riittävän pientä vaihdetta.

- öfSypumpun ja kaasuttimen säädöt on pidettävä kunnos-sa.

- Jos tuulisuojan taakse syntyvä alipaj-ne imee pako-kaasua sivuvaunuun, voidaan äänenvaimentimen päähänasennettavalla lisäputkella korjata asia. Ohjeet saamaahantuoj a1ta.

45

l-23

Sivuvaunun säätö.

Kierretanko kallistuksen säätöä vartenAurauksen säätöVäIipa1a joka huomioi etu- ja takarenkaj-den l-e-

veyseron4) Moottoripyörän renkaiden linjain5) Sivuvaunupyörän linjaina) Moottoripyörän kallistuma (0...1" )Sn-So) Auraus (30...50 mm)

46

Knallert OyPL 251SF-28330 PORI FINLAND

Tel./Fax Int'l *358-G715 260 Nat'I90-715 260