Muhoksen kunnan tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategia 2016-2020

● varhaiskasvatus ● perusopetus ● lukio

Opetus ja varhaiskasvatuksen TVT-opetuksen työryhmässä ovat työskennelleet 2016: Pasi Kukkola, Minna Kemppainen, Reetta Aho-Ketola, Riku Välitalo, Juha Piirala, Markku Matveinen, Jarkko Pesonen, Mikko Mäenpää, Iikka Lerssi, Antti Säkkinen, Virpi Uutela, Jenni Kinnunen, Kirsti Hyvärinen, Markku Kilpua, Mika Lukkarila, Outi Kukkonen, Mika Laatikainen, Mikko Savola, Jari-Jukka Jokela

SISÄLLYS

1. VISIO 2020 2. TAVOITTEET 3. TVT-RESURSSIT JA TUKITOIMET 4. LAITTEET JA VERKKO

4.1 AV-VARUSTUS OPETUSTILOISSA

4.2 OPETUKSESSA KÄYTETTÄVÄT LAITTEET

4.3 VERKKOYHTEYDET KOULUISSA JA VARHAISKASVATUKSESSA 5. SÄHKÖISET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA OPPIMISALUSTAT 6. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS 7. OPPILAIDEN JA OPISKELIJOIDEN TVT-SUUNNITELMA 8. TVT KODIN JA KOULUN/VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖSSÄ 9. ARVIOINTI

1. VISIO 2016-2020

Muhoksen varhaiskasvatus, perusopetus ja lukio tarjoavat laadukkaan tieto- ja viestintäteknologian (TVT) opetuskäytön infrastruktuurin sekä teknisen ja pedagogisen tuen. Päiväkodeissa, peruskouluissa ja lukiossa on oppimista tukevat ja edistävät tieto- ja viestintäteknologiset toimintaympäristöt sekä niihin liittyvät palvelut. Tieto- ja viestintäteknologia tukee koulun toimintakulttuurin muutosprosessia vastaamaan nykyistä oppimiskäsitystä. Sähköisiä toimintaympäristöjä kehitetään aktiivisesti yhteistyössä kunnan ICT-tuen kanssa. Johtamisessa ja päätöksenteossa huomioidaan vuosittain tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tarpeet. Tarvittavien välineiden ja ohjelmistojen hankinta on järjestelmällistä ja suunniteltua. Opettajilla on hyvät ja monipuoliset tieto- ja viestintäteknologian taidot. Opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön koulutus ja tuki on asianmukaisesti mitoitettu ja järjestetty. Opettajilla ja oppilailla on saatavilla riittävä pedagoginen ja tekninen tuki. Kaikessa toiminnassa noudatetaan tieto- ja viestintäteknologian käytön eettisiä sääntöjä sekä hyviä tietosuoja ja -turvakäytänteitä. Tieto- ja viestintäteknologiaa ja erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä käytetään opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen ja oppimisen välineenä kaikissa oppiaineissa ja kouluasteilla koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Oppilaille rakentuu tvt-osaamisen oppimispolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tieto- ja viestintäteknologia tukee erilaisia oppimistyylejä ja -strategioita sekä edesauttaa oppimaan oppimista, tiedonhankintaa ja prosessointia sekä tiedonhallinta- ja verkkotyöskentelytaitojen käyttämistä. Varhaiskasvatus tarjoaa kaikille lapsille tasapuoliset mahdollisuudet tutustua ja käyttää tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ikätason huomioon ottavalla tavalla. Perusopetuksen päättyessä oppilailla on jatko-opinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavat tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiudet - monipuoliset tiedonhankinnan, tiedonhallinnan ja viestinnän perustaidot sekä median kuluttajana että tuottajana. Lukiossa opiskelija hyödyntää peruskoulussa opittuja tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja. Lukiolaiselle tieto- ja viestintäteknologia on opiskeluväline, joka mahdollistaa monipuolisen opiskelun digitaalisin materiaalein ja niiden tuottamisen, sähköisten kokeiden teon ja jopa verkkokurssit. Joustavia TVT-käytön taitoja tarvitaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Etälukion kautta on mahdollista kenen tahansa yli 18 vuotiaan kuntalaisen suorittaa kaikki lukion kurssit verkossa ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Ylioppilastutkinto muuttuu vaiheittain sähköiseksi ja on sitä kokonaisuudessaan kevään 2019 tutkintokerrasta alkaen.

Lähde: Petri Lounaskorpi, koulutus Muhoksella 28.-29.1.2014/ Muhoksen lukion tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma 2015-2016 .

2.TAVOITTEET Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään laajasti ja monipuolisesti varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa sekä lukiossa opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti . Peruskouluissa ja lukiossa tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään kaikissa oppiaineissa. Tekniset ratkaisut, koulutukset ja osaamisen kehittämisen prosessit mahdollistavat uuden opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksessa tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin tutkivilla ja kokeilevilla työtavoilla. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja. Lapsia ohjataan myös havainnoimaan ympäristön teknologiaa ja keksimään omia luovia ratkaisuja. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Lapsia ohjataan tekemään päätelmiä ja keksimään uusia innovaatioita.Tieto- ja viestintäteknologian avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekä vähitellen kehittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monilukutaitoa sekä media- ja opiskelutaitoja. Lähteet: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, Esiopetussuunnitelman perusteet 2014 ja Muhoksen kunnan esiopetussuunnitelma

Perusopetus

“ Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.

Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja. Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona. Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä, mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.”

Lähde : Tieto- ja viestintäteknologinen osaamisen (L5) tavoitteet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Lukio Lukion opetussuunnitelman perusteissa tieto- ja viestintäteknologia ja sen käyttö mainitaan seuraavissa kohdissa: 3.2 Opiskeluympäristöt ja - menetelmät “Lukion opetus- ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijoiden aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Heitä ohjataan myös käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. “ “Opiskeluympäristöjä koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon, että oppimista tapahtuu mitä moninaisimmissa tilanteissa ja paikoissa. Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Opiskeluympäristöjä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten, taide- ja kulttuurilaitosten, työelämän ja yritysten sekä muiden tahojen tarjoamia opiskeluympäristöjä hyödynnetään monin tavoin.” “Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä eri muodossa esitetyn informaation hankintaan ja arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa. Opiskelijoiden yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja verkko-opiskelutaitojen kehittymistä tuetaan tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa opintoja myös etäopiskeluna. Etäopiskeluna suoritettu kurssi koostuu opettajan ohjaamasta itsenäisestä opiskelusta, ja siinä käytetään monipuolisesti tietoverkkoja sekä muuta tieto- ja viestintäteknologiaa. Etäopiskelussa pyritään käyttämään myös yhteisöllisiä työtapoja. Lukiokurssi voidaan järjestää myös monimuoto-opetuksena, jolloin verkossa tapahtuvan etäopetuksen ja -opiskelun lisäksi kurssi sisältää myös lähiopetusta ja -ohjausta.” 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet “Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään ymmärrystään tieto- ja viestintäteknologiasta sekä käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja turvallisesti niin itsenäisessä kuin yhteisöllisessäkin työskentelyssä.” Lisäksi tieto- ja viestintäteknologia ja sen hyödyntäminen mainitaan aihekokonaisuuksissa, teema-opinnoissa sekä kurssien esittelyissä.

Ylioppilastutkinto muuttuu vaiheittain sähköiseksi syksystä 2016 alkaen. Kevään 2019 ylioppilaskirjoituksissa jo kaikki kokeet kirjoitetaan sähköisesti.

3. TVT- RESURSSIT JA TUKITOIMET Varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja lukiossa on käytettävissä toimiva ja ajantasainen tieto- ja viestintätekninen varustus. Opettajilla ja oppilailla on käytössään riittävä määrä suorituskykyisiä ja toimivia laitteita, joissa on opetuksen kannalta ajanmukaiset ohjelmat. Opetus- varhaiskasvatukselle sekä lukiolle taataan riittävät taloudelliset resurssit TVT:n osaamisen kehittämiseen, ohjelmisto- ja laitehankintoihin, ylläpitoon sekä tekniseen ja pedagogiseen tukeen. Yksiköiden johdolla on keskeinen rooli resurssien kohdentamisessa, kehittämistoimien saattamisessa käytäntöön sekä henkilöstön tukemisessa, kannustamisessa ja innostamisessa. Käytännön toteuttajana toimii yksiköihin nimetty TVT-vastuutaho (henkilö, työryhmä tms.). Lisäksi yksiköillä on käytettävissä kunnan ICT-tuen tukipalvelut. Opetus- ja varhaiskasvatukselle sekä lukiolle muodostetaan yhteinen TVT:n ohjausryhmä, johon kuuluvat yksiköiden TVT-vastuuhenkilöt ja ICT-tuen edustajat. Tämä ryhmä suunnittelee ja toteuttaa mm. opettajien täydennyskoulutuksen. Vastuuhenkilöille taataan tarvittava resurssi ja koulutus.

4. LAITTEET JA VERKKO ICT-tuki ja TVT-ohjausryhmä käsittelee kaikki tietotekniset hankinnat keskitetysti. Hankinnat pitää ennakolta suunnitella siten, että ICT-tuella on riittävästi aikaa reagoida ja valmistella hankintoja. Varhaiskasvatukseen ja kouluille hankittavat erityistä ylläpitoa ja päivitystä vaativat laitteet sekä ohjelmistot määritellään yhteistyössä ICT-tuen kanssa. Hankinnoista ja ylläpidosta vastaa ICT-tuki. Toimintaa varten ICT-tuki ilmoittaa hankinta-aikataulunsa ja mahdollisuutensa joustaa em. aikataulusta. ICT-tuki määrittää yhdessä käyttäjän kanssa käyttöönotto- ja ylläpitovaiheessa tarvittavat tukiresurssit muutoksien varmistamiseksi. 4.1 AV-VARUSTUS OPETUSTILOISSA Opetustiloihin asennettava laitteisto kuuluu teknologisena ja kiinteänä osana koulujen ja varhaiskasvatuksen fyysiseen oppimisympäristöön. TVT-laitteisto on tarkoitettu oppilaiden ja opettajien työvälineeksi kaikkien oppiaineiden opiskelu- ja opetustilanteissa. Laitteiston paras mahdollinen sijoittelu opetustiloihin tulee suunnitella huolella. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota mm. esteettömään näkyvyyteen, työskentelyergonomiaan sekä opetustilan käyttötarkoitukseen ja tilan muotoon. Laitteistokokoonpanot ja yleisimmät käyttötavat opetustiloissa

● Työasema (kytketty tietoliikenneverkkoon) ● Dataprojektori, Interaktiivinen valkotaulu tai kosketusnäyttö ● Dokumenttikamera ● Äänentoistolaitteet ● Av-välineistön ohjausyksikkö

Työasema

Opetustilan työasema voi olla kiinteä tietokone PC, kannettava tietokone (telakointiasemalla) tai esim. Chromebook tms. vastaava päätelaite. Tietoliikenneverkkoon kytketty työasema mahdollistaa digitaalisen oheismateriaalin ja kaiken internetissä olevan oppimateriaalin hyödyntämisen.

Dataprojektori, interaktiivinen valkotaulu/projektori tai kosketusnäyttö Interaktiivinen valkotaulu

Interaktiivinen taulu/projektori/näyttö on nykyajan liitutaulu. Se toimii suurikokoisena kosketusnäyttönä, jonka avulla voi yhdessä oppilaiden kanssa tutkia, kirjoittaa, piirtää, muokata ja jäsennellä tietoa. Kaikki taululla työstettävä materiaali on digitaalista ja siksi tallennettavissa, muokattavissa, tulostettavissa ja jaettavissa eteenpäin. Kosketusnäytön avulla opetusta voidaan viedä tutkivan ja yhteisöllisen oppimisen suuntaan, lisätä oppilaiden motivaatiota ja parantaa oppimistuloksia. Osallistava opetus auttaa myös erityisoppilaita sisäistämään tietoa tehokkaammin.

Pedagogisessa työssä myös tablet-tietokoneet ovat erityisen käyttökelpoisia. Tablettien käyttö mahdollistaa monipuoliset, joustavat ja tilasta riippumattomat oppimisympäristöt. Dokumenttikamera

Dokumenttikameralla voidaan tuottaa kuva kirjallisesta lähdeteoksesta, kuvasta, oppimateriaalista tai mistä tahansa asiakirjasta. Dokumenttikameran avulla voidaan näyttää ja havainnollistaa erilaisia työskentelyvaiheita kaikissa oppiaineissa. Dokumenttikameralla tuotettu kuva heijastetaan dataprojektorilla interaktiiviselle taululle kaikkien nähtäville. Dokumenttikameran tulisi olla yhteensopiva interaktiivisen valkotaulun kanssa. Äänentoistolaitteet

Opetustilojen kaiuttimiksi suositellaan kiinteitä aktiivikaiuttimia. Kaiuttimet mahdollistavat opetukseen liittyvän kuuluvuuden opetustilassa. Kaiuttimien tulee olla yhteensopivia tilassa olevien muiden laitteiden kanssa.

AV-välineistön ohjausyksikkö Ohjainyksikön avulla pystytään ohjaamaan ja valitsemaan esityksessä tarvittava av-laite tai laitteet nopeasti ja helposti. Ohjainyksikkö voi olla erillinen oma yksikkönsä tai se voi olla kytkettynä toimimaan yhdessä dokumenttikameran kanssa. Pedagogiset perustelut opetusluokkien TVT-välineistä

TVT-laitteet on tarkoitettu oppilaiden ja opettajien työvälineeksi kaikkien oppiaineiden opiskelu- ja opetustilanteissa. Laitteiston käytön tavoitteena on järjestää opetusta opetussuunnitelman mukaisesti teknologiaa hyödyntäen.

Hyödyt opetuksessa:

● aktivoi ja motivoi oppilaita/lapsia ● antaa mahdollisuuden käyttää opetusmenetelmiä vaihtelevasti elävöittäen

opetusta/toimintaa ● tukee lasten/oppilaiden ja huoltajien osallisuutta ● tukee tutkivaa oppimista ja tutkivia työtapoja ● tukee yhteistoiminnallisuutta ja yhdessä oppimista ● tukee eriyttämistä, yksilöllistämistä ja erilaisia oppimistyylejä ● hyödyntää monipuolisesti digitaalisia oppimateriaaleja ● tukee tietojen keräämistä, jäsentämistä, käyttöä ja esittämistä ● monipuolistaa havainnollistamista ● monipuolistaa toiminnan arviointia ja dokumentointia.

4.2 OPETUKSESSA KÄYTETTÄVÄT LAITTEET Tavoitteena on vuosien 2016-2020 aikana varmistaa kaikkien opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden yksiköiden laitekannan riittävä taso, tietokoneiden ja muiden tarvittavien laitteiden riittävä määrä ja riittävän lyhyt kierto sekä monipuolisuus. Hankinnoissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan käyttäjien erilaiset tarpeet. Opetushallituksen suositus viestintätekniikan varustetasosta: http://www.edu.fi/opetustilan_tieto_ja_viestintatekniikan_varustetaso TVT-varustuksen tavoitetaso opetushallituksen suosituksen mukaisena Yleinen varustus oppimistilassa:

Esitystekniikka: ● Näyttölaite: projektori tai suurikokoinen näyttö, jossa kosketus- tai muu

ohjaustoiminnallisuus. ● Tietokone em. näyttöön kytkettynä, äänentoistomahdollisuus ● Internet-yhteys ● Joustavat mahdollisuudet päätelaitteiden käyttöön kaikessa opetuksessa, kuten esim.

”läppärikärryt” tai muut mobiilit tai kiinteät ratkaisut sekä langaton verkko tai riittävä määrä kiinteän verkon liittymäpisteitä.

Oppimistilanteessa oppilaan käytössä oleva TVT-varustus

● Alakoulussa 1 kone jokaista oppilasparia kohden, yläkoulussa ja sen jälkeisissä oppilaitoksissa tarvitaan päätelaite jokaisen oppilaan käyttöön. Tarkempia esimerkkejä toteutustavoista myöhemmin.

● Riittävän nopea Internet-yhteys. ● Toimisto-ohjelmistopaketti ja muut peruskäyttöön tarvittavat varusohjelmistot kuten selain ja

kuvan- ja videonkäsittelyohjelma. ● Henkilökohtaista levytilaa töiden tallentamiseen verkkolevyllä tai verkkopalvelussa. ● Sähköinen oppimisalusta, joka mahdollistaa ryhmätöiden tekemisen tuottamalla tietoa

yhdessä ajasta tai paikasta riippumatta.

Koulussa yhteisessä käytössä

Laitteistoa:

● digitaalisia valokuva- ja/tai videokameroita, äänitysvälineet, etäyhteysvälineet (videoneuvotteluvälineet, esim. web-kamera, mikrofoni, headset), siirrettävää esitystekniikkaa (esim. http://koulut.tampere.fi/hankkeet/virta/avkarryn_kaytto.pdf )

● Mobiilit päätelaitteet, vuorovaikutteisen esitystekniikan äänestyslaitteet tai vastaavat vuorovaikutteisuuden mahdollistavat lisälaitteet

● Oppilaiden vapaassa käytössä olevia opetusverkon tietokoneita ns. ”käytäväkoneita” Palveluja:

● Henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella kirjaudutaan kaikkiin sähköisiin palveluihin, kuten tallennustilaan, sähköpostiin, sähköisen oppimisympäristöön ja tulostuspalveluihin

● Sähköinen oppimisympäristö. Oppilaiden vapaassa käytössä olevia opetusverkon tietokoneita ns. ”käytäväkoneita”

● Sähköposti ja henkilökohtainen tallennustila verkossa ● Yhteinen, itsetuotetun oppimateriaalin tallennus-, jakamis- ja julkaisupalvelin ● Ostetun ja itsetuotetun sähköisen oppimateriaalin keskitetty jakaminen ● Mahdollisuus käyttää omia laitteita koulussa langattomassa verkossa

Sähköisten palveluiden tulee olla käytettävissä mistä tahansa käsin ja millä tahansa laitteella,

tärkeimpänä kotoa käsin omalla tietokoneella.

Opetuksessa käytettävät päätelaitteet ovat ensisijaisesti:

● PC (Windows) ● Chromebook ● Kannettavat tietokoneet ● Tabletit (iOS, Android)

Varhaiskasvatus Varhaiskasvatusyksikön lapsiryhmä (alle 3.v 12-lasta / yli 3.v 24-lasta):

● Lähtökohtana langaton verkko kaikissa toimitiloissa ● Jokaisessa lapsiryhmässä käytössä yksi (1) hallinnon verkon ja yksi (1) opetusverkon

kannettava/ pöytäkone ● Äänentoisto ● Kosketusnäyttölaite (siirrettävä) yksi (1)/ lapsiryhmä ● Tablet- tietokoneita: alle 3.v 1:6, yli 3.v 1:4 (vuoteen 2020 mennessä 1:2) ● Strategiakaudella TVT-laitteiden lisääminen aloitetaan esiopetusryhmistä alaspäin.

Perhepäivähoito (pph -lapsiryhmää kohti 1:4): ● Tablet-tietokoneet tai/ja puhelimet (nettiyhteys)

Peruskoulut

● Lähtökohtana langaton verkko kaikissa toimitiloissa. ● Jokaisessa opetustilassa edellä kuvatun kaltainen av-varustus ja tietokone

internet-yhteydellä. ● Opetustilanteen tarpeiden mukaan siirrettäviä tablet-tietokoneita ja/tai

chromebook/pc-kannettavia tietokoneita riittävä määrä. Ensimmäisessä vaiheessa (2016-2018) 1:4, eli yksi neljää oppilasta kohden (esim. 25 Chromebookin kärry neljää

oppiluokkaa kohden), ja tästä laitekantaa asteittain laajentaen strategiakauden aikana. Vuoteen 2020 mennessä päätelaitteita on alakouluilla suhteessa 1:2, eli päätelaite joka toisella oppilaalla ja yläkoululla suhteessa 1:1.

Lukio

● Lähtökohtana langaton verkko kaikissa toimitiloissa, ylioppilastutkintolautakunnan edellyttämä verkkovalmius salissa ja erillisessä pienemmässä tilassa, kiinteä ja/tai langaton verkkovalmius Abitti-kurssikoejärjestelmän käyttöön kurssien aikana.

● Jokaisessa opetustilassa edellä kuvatun kaltainen av-varustus ja tietokone internet-yhteydellä

● Opettajilla kannettavat tietokoneet. Abitti-kokeet ja muut sähköiset kokeet sekä ylioppilaskirjoitukset korjataan tietokoneella. Lukiossa opetusmateriaalit ovat paljolti sähköisessä muodossa.

● Jokaisella opiskelijalla oma tietokone/päätelaite ● Lisäksi koululla oltava sähköisiä ylioppilaskokeita varten palvelin- ja

varapalvelintietokoneet, sekä valvojien koneet ja kokelaille varakoneita. 4.3 VERKKOYHTEYDET KOULUISSA JA VARHAISKASVATUKSESSA Verkkoyhteyksien varmuus ja kattavuus taataan kunnan ICT-tuen toimesta. Kiinteiden verkkoyhteyksien lisäksi langattomat verkot otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen yksiköissä ja kaikilla kouluilla strategiakauden aikana. Tällöin huomioidaan erityisesti yhteyden kattavuus, turvallinen kirjautuminen ja tunnistautuminen sekä oikeustasojen hallinnointi. Oppimisessa ja opetuksessa pitää pystyä hyödyntämään verkkoympäristössä toimivia avoimia yhteisöllisen oppimisen välineitä ja ns. pilvipalveluita (esim. blogit, wikit, jaetut dokumentit, verkko-oppimisalustat, videoneuvottelujärjestelmät, sähköiset oppimateriaalit jne.). Opettajien ja oppijoiden tarvitsemat verkkopalvelut pitää toteuttaa teknisesti niin, että niihin pääsee vaivatta ja turvallisesti ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta. Ylioppilastutkintolautakunta on tila- ja laiteohjeissaan tarkkaan määritellyt sähköisen ylioppilastutkinnon edellyttämät tarpeet: sähköverkon ja tietoliikenneverkon rakentaminen ja toimivuuden varmistaminen sekä pääte- ja palvelinlaitteiden vaatimukset. Tarkat ohjeet löytyvät ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta. 5. SÄHKÖISET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA OPPIMISALUSTAT Henkilöstö varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa ottaa käyttöönsä työnsä kannalta hyödyllisiä ohjelmia, viestintäympäristöjä, sähköisiä oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä sekä ohjaavat oppijoita käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti. Strategiakauden aikana varhaiskasvatukseen, kouluille ja lukioille taataan opetuksen järjestäjän toimesta taloudelliset resurssit ottaa käyttöön erilaisia verkkopalveluja esimerkiksi sähköisiä alustoja, oppimateriaaleja ja e-kirjoja. Lukiossa pääasiallisena oppimisympäristönä toimii peda.net. Tällä alustalla ovat lukion kotisivut ja kurssipohjat. Peda.netin kautta voidaan jakaa niin opettajan kuin oppikirjakustantajienkin laatimaa opiskelumateriaalia. Lisäksi voidaan käyttää myös samalla alustalla toimivia sähköisiä oppikirjoja.

Peda.netin kanssa rinnakkain hyödynnetään G Suite for Education -sovelluksia, kuten Classroom-ympäristöä ja sähköpostia. Muhoksen lukio kuuluu reilun kahdenkymmenen lukion muodostamaan eLukio-verkostoon, jonka kautta opiskelijat voivat suorittaa lukion kursseja monimuoto-opetuksena. Oppimisympäristönä eLukion kursseilla toimii Moodle ja lähiopetuksessa käytetään Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmää. 6. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS Henkilöstöllä tulee olla hyvät tekniset ja pedagogiset taidot tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen työssään. Työnantajan toimesta turvataan säännöllinen, tarvekartoituksiin perustuva taidollinen ja pedagoginen koulutus. Henkilöstöltä edellytetään tieto- ja viestintäteknologian käyttöä varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisesti.

Henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutus toteutetaan: ● koulu-/yksikkökohtaisella asiantuntijatuella ● koulu-/yksikkökohtaisena koulutuksena ● kuntakohtaisena sekä yleisenä muuna TVT-koulutuksena

Asiantuntijatuki Jokaiselle koululle/varhaiskasvatukseen nimetään oma TVT-asiantuntija, esimerkiksi koulun av/atk tukihenkilö. Pienimmissä yksiköissä tuki järjestetään siten, että asiantuntijatukea voidaan pyytää lähimmistä kouluista/toisesta yksiköstä. Asiantuntijatuki tarkoittaa koulun sisäisesti hoidettua työajalla (oppituntien aikana) tai sen ulkopuolella tapahtuvaa opettajan tai opettajien tieto- ja viestintäteknistä opastusta, pedagogista tukea, avustamista tai opettamista. TVT-asiantuntijalla on käytössään erikseen sovittu tuntimäärä, jonka mukaisesti hänelle maksetaan ohjaus- ja opetustyöstä. Varhaiskasvatuksessa TVT-asiantuntija antaa tukea yksikön henkilöstölle työajalla. TVT-asiantuntijan osaamista varmistetaan mahdollistamalla koulutuksiin osallistuminen. Yksikkökohtainen TVT-koulutus Koulukohtainen koulutus järjestetään opettajille joko oman koulun TVT-asiantuntijan toimesta tai kunnan ICT-tuen toimesta. Jokaiselle opettajalle tarjotaan mahdollisuus osallistua ainakin yhteen kolmen (3) tunnin koulukohtaiseen koulutukseen lukuvuoden aikana. Pienemmillä kouluilla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua koulutuksiin muissa kunnan kouluissa. Kouluissa voidaan järjestetään vertaiskoulutusta ja tukea esim. pajatyöskentelyn muodossa. Strategiakaudella varhaiskasvatuksessa järjestetään erilaisia TVT-koulutuksia yksiköiden osaamistarpeiden perusteella. Kuntakohtainen ja yleinen muu TVT-koulutus Kuntakohtainen ja yleinen muu henkilökunnan koulutus täydentää koulujen sisäistä TVT-koulutusta niillä osa-alueilla joihin tarvitaan erityistä kohdennettu koulutusta.

7. OPPILAIDEN JA OPISKELIJOIDEN TVT-SUUNNITELMA http://www.slideshare.net/tiinsari/ops-2016-tvt-jatulevaisuuden-koulu http://www.slideshare.net/tiinsari/tvt-ja-ops-2016-perusteetkooste Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa painotetaan aiempaa voimakkaammin tieto- ja viestintäteknologian merkitystä osana monilukutaitoa, laaja-alaista osaamista, tulevaisuuteen valmistautumista, työelämätaitoja ja globaalissa maailmassa toimimist a. Oppiaineiden yhteistyötä painotetaan ja kussakin oppiaineessa tarkastellaan sille ominaisia tapoja käyttää tietoteknologiaa oppimisen tukena. Oppijoille on määritelty asteittain kehittyvät TVT-osaamisen taitotasot. Yhtenä tärkeimpänä kohtana strategiassa nähdään nivelvaihe perusopetuksen ja toisen asteen välillä. TVT perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

● Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yksi laaja-alaisen osaamisen alue ● Tvt on osa toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvauksia ● Tvt on keskeisessä asemassa etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kuvauksessa ● Tvt:n hyödyntäminen sisältyy myös kodin ja koulun yhteistyön kuvaukseen ● Tvt on osa oppiainekuvauksia ● Tvt voi olla valinnaisena aineena

Perusopetuksen laaja-alaisen osaamisen alueet L1-L7

TVT -taidot ja -suunnitelma varhaiskasvatuksessa Vertailukohtana esim.Turun malli

http://prezi.com/xobewaz5jfka/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

TVT -taidot ja -suunnitelma vuosiluokkaistamisesta alakouluilla Muhoksen malli http://urly.fi/H2v

Luokka-aste:

Teemat: Harjoiteltavat taidot: Soveltaminen käytäntöön:

1-5v.

Kuva Video Ääni

Laitteisiin tutustuminen, piirtämisen harjoittelu, kuvan ottaminen, videon kuvaaminen, äänen tallentaminen

sähköiset oppimismateriaalit, oppimispelit, kuvaaminen, videoiminen ja äänittäminen mobiililaitteella,

0 Kuva Video Ääni

piirtäminen mobiililaitteella, kirjainten tunnistaminen ja harjoittelu, kuvan ottaminen, videon kuvaaminen, äänen tallentaminen

sähköiset oppimismateriaalit, oppimispelit, (Esim. Molla ABC), kuvaaminen, videoiminen ja äänittäminen mobiililaitteella,

1-2 Teksti Kuva Video Ääni Ohjelmointi

Laitteen käynnistäminen, kirjautuminen, näppäintaitojen harjoittelu, piirtämisen harjoittelu, kuvan ottaminen ja muokkaaminen, kuvan ja tekstin kopioiminen ja liittäminen, tiedoston jakaminen, äänen tallentaminen, digitarina, ohjelmointia leikinomaisesti/kuvallisesti,

Kirjoittaminen eri laitteilla, Näppistaituri, kuvan kanssa työskentely mobiililaitteella, oppimispelit ja muut verkkotehtävät, SanomaPro, Otava, Drive, Docs, kuvapohjainen ohjelmointisovellus (esim. Kodable/code.org)

3-4 Teksti Kuva Video Ääni Ohjelmointi Viestintä

Tiedostojen hallinta, turvallisuus verkossa, sähköposti, viestintä verkossa, tekstiasiakirjan muokkaus, tiedon haku, lähdekritiikki, lähdemerkintä, animaatio, esitys kuvalla ja tekstillä, ohjelmointia tekstipohjaisilla komennoilla

Näppistaituri, Drive, Gmail, Hangouts, Docs, Animaatio-sovellus, oppimispelit ja muut verkkotehtävät, Slides, Explain everything, Hakukoneet, tekstipohjainen ohjelmointisovellus (esim. code.org/Scratch)

5-6 Teksti Kuva Video Ääni Ohjelmointi Viestintä

Aiemmin opittujen taitojen kertaaminen ja soveltaminen, äänen tallentaminen ja muokkaaminen, kalenteritoiminnot, videokuvaus, elokuvan tekeminen, kyselyyn/testiin vastaaminen ja sen luominen, videopuhelut ja -neuvottelut, Wikit, ohjelmointia tekstipohjaisilla komennoilla

iOS Garageband, Audacity, muut äänityssovellukset, Google Kalenteri, iOS iMovie / joku sovellus Androidille (VivaVideo tms), oppimispelit ja muut verkkotehtävät, Forms, Hangouts, tekstipohjainen ohjelmointisovellus (esim. code.org/Scratch)

Yleistä alakoulujen tvt-taitojen vuosiluokkaistamisesta Tieto-ja viestintäteknologian sisältöjen korostuminen vuoden 2016 opetussuunnitelmassa haastavat koulujen henkilökunnan ja oppilaat perehtymään uudistuneisiin työskentelytapoihin uudella tavalla. Tämän suunnitelman tarkoitus on selkiyttää vuosiluokkatasolla alakouluilla työskentelyä sekä tarjota suunnitelmarunko vuosiluokittain toteutettavasta tvt-taitojen opetuksesta. Suunnitelma on laadittu väljäksi siten, että tieto- ja viestintäteknologian käyttöönottaminen on mahdollista toteuttaa oppiainerajat ylittäen. Suunnitelmassa taitojen harjoitteleminen vuosiluokittain 1-2, 3-4 ja 5-6 täydentää edellisellä luokka-asteella opiskeltuja tietoja, taitoja sekä sisältöjä. Esiopetuksessa tutustutaan laitteiden käyttämiseen ns. kuvakkeiden näkökulmasta: kirjoittamisen ja lukemisen taitoja ei edellytetä. Vuosiluokkatasolta 1-2 alkava tvt-opetus ei edellytä esiopetuksessa opetettujen taitojen hallitsemista. Tvt-taitojen suunnitelman perusajatuksen muodostavat Muhoksen kouluissa käytössäoleva laitekanta sekä valitut ohjelmistot. Tieto- ja viestintäteknologian opetuksellinen hyödyntäminen on mahdollista kaikilla yleisillä kouluilla käytössäolevilla laitteilla:

● PC-tietokoneet (Windows-käyttöjärjestelmä) ● Chrome-tietokoneet (Chromebook, Chromebox) ● Tabletit (Apple iPad, Android) ● Muut laitteet (esim. Apple iPod)

Merkittävä ohjelmistollinen alakouluillla käytössä oleva oppimisympäristö on GAFE - Google Applications for Education. GAFE on kokonaisuus verkossa toimivia ohjelmistoja, joiden tuotokset tallentuvat automaattisesti käyttäjän henkilökohtaisen Drive-pilvitallennuskansioon. GAFE-ympäristössä käytössä ovat mm.:

● Gmail-sähköposti ● Docs-tekstinkäsittely ● Sheets-taulukkolaskenta

● Slides-esitysohjelma ● Classroom-oppimisympäristö ● Kalenteri ● Youtube-videotoistopalvelu ● Hangouts-videoneuvottelu ● Maps-karttapalvelu ● Forms-kyselytyökalu

Google Chromen sovelluskaupasta on mahdollista hankkia käyttöön erilaisia laajennusosia, joilla olemassa olevien sovellusten toiminnallisuutta on mahdollista kehittää vastaamaan erityistä tarvetta. Muhoksen kunnassa käyttöön otettava Google for Work-ohjelmistokokonaisuus tukee tätä valittua linjaa kouluissa. Näppäimistötaitojen harjoittelun tueksi on mahdollista hyödyntää Näppistaituri-ohjelmistoa, joka hyödyntää pelillisyyttä taitojen kehittämisen välineenä. Ohjelma toimii internet-selaimissa Muhoksen kunnan omalta kirjautumissivulta. Oppilaat ja opettajat kirjautuvat palveluun omilla henkilökohtaisilla tunnuksillaan. Opettajat voivat tunnuksillaan seurata oman ryhmänsä edistymistä. Smart-laitteiden (interaktiivinen taulu ja dokumenttikamera) käyttäminen TVT-opetuksessa on mahdollista kaikilla vuosiluokilla, mikäli laitteet ovat käytettävissä. Dokumenttikamera ja sen kuvan heijastaminen valkokankaalle mahdollistaa esim. esi- ja alkuopetuksessa yksinkertaisten animaatioiden ja nukketeatterin valmistamisen. Smart-ohjelmistot (mm. Notebook) mahdollistavat interaktiivisuuden oppitunneilla. Smart Notebookiin sisältyvä aktiiviteetin rakennustyökalu ja valmiit toiminnalliset pohjat mahdollistavat mm. ohjelmoinnin, jonka tuotoksena voi olla opetuksellista sisältöä tukeva vuorovaikutteinen opetusohjelma. Oppikirjakustantajien valmistamat sähköiset oppimateriaalit tukevat tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää opetusta. Sekä Otava että Sanomapro ovat siirtyneet käyttämään HTML5-ohjelmointikieltä, joka mahdollistaa materiaalien käyttämisen kaikilla käytössä olevilla laitteilla ja käyttöjärjestelmillä. Sanomapro tarjoaa kouluille myös mahdollisuutena käyttää omaa sähköistä oppimisympäristöä (vrt. Google Classroom). Sanomapro tarjoaa myös oppimisen tueksi omaa Bingel-pelimaailmaa. Laitekannan riittävyyttä kouluilla on mahdollista parantaa hyödyntämällä opetuksessa oppilaiden omia laitteita. Oppilaiden mukana koulussa kulkeva älypuhelin tai kotoa tuotu tabletti saattaisivat olla mahdollisuus esim. kuvaamista edellyttävissä tehtävissä, jotka eivät erikseen vaadi asennettavaksi erityistä sovellusta kunkin järjestelmän sovelluskaupasta. Tätä toimintatapaa kutsutaan nimityksellä BYOD - bring your own device. TVT-suunnitelmassa jokaiselle luokkatasolle on vuosiluokkaistamisen yhteydessä määritelty 3-5 teemaa, joihin liittyvien valmiuksien sekä taitojen kehittämiseksi ja soveltamiseksi on määritelty erilaisia osa-alueita. Näiden osa-alueiden käsitteleminen monipuolisesti eri oppiainekokonaisuuksissa on mahdollista.

Ohjelmointi 1-6 luokilla

Opetussuunnitelman perusteisiin 2014 on valtakunnallisesti kirjattu laaja-alaisen oppimisen tavoitteisiin tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kohdalle seuraavaa:

Vuosiluokat 1-2 Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista. Pelillisyyttä hyödynnetään oppimisen edistäjänä. (oph.fi)

Käytännössä ikäkaudelle sopiva ohjelmointi tarkoittaisi leikinomaista tutustumista ohjelmoinnin käsitteisiin, loogiseen päättelyyn ja selkeiden ohjeiden antamiseen ja noudattamiseen. Apuna voisi käyttää esim. yksinkertaisia ohjelmointirobotteja (esim. BeeBot) sekä kuvallisia komentosarjoja hyödyntäviä sovelluksia tablet-tietokoneilla (esim. Kodable).

Vuosiluokat 3-6 Ohjelmointia kokeillessaan oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten teknologian toiminta riippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista. (oph.fi)

Käytännössä ikäkaudelle sopiva ohjelmointi tarkoittaisi tutustumista ohjelmoinnin käsitteisiin, loogiseen päättelyyn ja selkeiden ohjeiden antamiseen ja noudattamiseen. Apuna voisi käyttää esim. erilaisia ohjelmointirobotteja (esim. Lego Mindstorm) sekä sanallisia komentosarjoja hyödyntäviä ohjelmointialustaa (esim. Scratch tai code.org). Tavoitteena kuudennella luokalla olisi pystyä luomaan valittua ohjelmointialustaa käyttäen oma peli tai vastaava toimiva ohjelmoitu kokonaisuus.

TVT -taidot ja -suunnitelma vuosiluokkaistamisesta yläkoululla

Luokka-aste: Teemat: Harjoiteltavat taidot: Soveltaminen käytäntöön:

7 tai/ja 8 Teksti Kuva Video Ääni Viestintä

Aiemmin opittujen taitojen kertaaminen ja soveltaminen sekä tasapäistäminen

Käytettävissä olevat sovellukset (G Suite for Education)

9 Teksti Kuva Video Ääni Viestintä Ohjelmointi

Aiemmin opittujen taitojen kertaaminen ja soveltaminen sekä ohjelmointi (esim.html)ja live yhteydenpito

Käytettävissä olevat sovellukset (G Suite for Education) ja

Yleistä yläkoulun tvt-taitojen vuosiluokkaistamisesta

Suunnitelmassa taitojen harjoitteleminen vuosiluokittain 7-9 täydentää edellisellä luokka-asteella opiskeltuja tietoja, taitoja sekä sisältöjä. Tvt-taitojen suunnitelman perusajatuksen muodostavat Muhoksen kouluissa käytössä oleva laitekanta sekä valitut ohjelmistot. Tieto- ja viestintäteknologian opetuksellinen hyödyntäminen on mahdollista kaikilla käytössä olevilla laitteilla:

- PC-tietokoneet (Windows-käyttöjärjestelmä) - Chrome-tietokoneet (Chromebook, Chromebox) - Tabletit (Apple iPad, Android) - Muut laitteet - Omat laitteet

Merkittävä ohjelmistollinen käytössä oleva oppimisympäristö on GAFE - Google Applications for Education (G Suite for Education). GAFE on kokonaisuus verkossa toimivia ohjelmistoja, joiden tuotokset tallentuvat automaattisesti käyttäjän henkilökohtaisen Drive-pilvitallennus kansioon. GAFE-ympäristössä käytössä ovat mm.:

- Gmail-sähköposti - Docs-tekstinkäsittely - Sheets-taulukkolaskenta - Slides-esitysohjelma - Classroom-oppimisympäristö - Kalenteri - Youtube-videotoisto palvelu - Hangouts-videoneuvottelu - Maps-karttapalvelu - Forms-kyselytyökalu

Google Chromen sovelluskaupasta on mahdollista hankkia käyttöön erilaisia laajennusosia, joilla olemassa olevien sovellusten toiminnallisuutta on mahdollista kehittää vastaamaan erityistä tarvetta. Oppikirjakustantajien valmistamat sähköiset oppimateriaalit tukevat tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää opetusta. Sanomapro tarjoaa kouluille myös mahdollisuutena käyttää omaa sähköistä oppimisympäristöä (Google Classroom). Laitekannan riittävyyttä kouluilla on mahdollista parantaa hyödyntämällä opetuksessa oppilaiden omia laitteita. Oppilaiden mukana koulussa kulkeva älypuhelin tai kotoa tuotu tabletti saattaisivat olla mahdollisuus esim. KAHOOTin käytössä. Ohjelmointi harjoitellaan esimerkiksi code.org-sivujen avulla.

TVT-taidot ja -suunnitelma lukiossa

Tavoitteena on, että Muhoksen lukion opiskelijoilla on täydet mahdollisuudet selvitä hyvin sähköisessä ylioppilastutkinnossa. Laajempana tavoitteena on, että opiskelijoilla lukiosta lähtiessään on yhteiskunnassa ja jatko-opinnoissa tarvittavat tieto- ja viestintäteknologiset tiedot ja taidot sekä rohkeus kokeilla uusia eteen tulevia sovelluksia. Lukion aloittavalle ikäryhmälle tarjotaan TVT1-kurssi, jossa tutustutaan lukiossa tarvittavien ohjelmien käyttöön. Käytännössä kaikissa lukion oppiaineissa käytetään TVT:tä välineenä sisältöjen oppimiseksi. Perustaidot erilaisten sovellusten ja työtapojen käyttöön on opittu jo peruskoulussa. Lukiossa pyritään syventämään jo aiemmin opittuja taitoja ja vahvistetaan erityisesti itsenäisen työskentelyn, verkko-opiskelun ja lähdekriittisyyden osa-alueita. Lisäksi harjoitellaan ylioppilaskirjoituksissa käytössä olevien sovellusten käyttöä.

Lukiossa tieto- ja viestintäteknologialla on käytännön opiskeluvälineen arvo ja monipuolisen käytön osaamista harjoitellaan lukioaikana etenkin seuraavilla osa-alueilla: - sähköisen median hyödyntäminen ja kriittiset käyttötaidot - lähdekriittisyys ja tietoturva - verkkoon tehtävien projektitöiden itsenäinen teko - projektinomaisen työn ajanhallinnan perusteet (yleensä itsenäinen työskentely) - verkkovälitteisten kurssisisältöjen käyttötaidot vaihtoehtoisina opiskelumahdollisuuksina - sähköiset kokeet: sähköisen materiaalin analysointi, lähdeaineistosta graafisen esityksen luominen, lähdekriittisyys ja essee-tyyppisen koosteen tekeminen - sähköisessä ylioppilaskokeessa käytettävien ohjelmien hallinta. Ajan tasalla oleva ohjelmalistaus löytyy Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta. Samat ohjelmat löytyvät Abitti-kurssikoejärjestelmästä. Etälukiossa tieto- ja viestintäteknologia on ainoa työskentelymuoto. Adobe Connect -ohjelmalla tapahtuva opetus on ns. lähiopetusta, ja muu työskentely sekä vuoropuhelu opiskelijan ja opettajan välillä tapahtuu käytännössä täysin moodlessa ja sähköpostilla. Kaikki opettajan käyttämät kurssimateriaalit ovat verkossa. Opiskelu ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, koska jopa lähiopetus voidaan tarvittaessa nauhoittaa.

8. TVT KODIN JA KOULUN/VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖSSÄ Kodin ja koulun/varhaiskasvatuksen välisessä yhteistyössä käytetään Wilmaa, sähköpostia ja muita yhteisesti sovittavia verkkopalveluja. Huoltajilla on henkilökohtaiset tunnukset käytettävään järjestelmään ja mahdollisesti omat tunnukset sosiaalisen median palveluihin. Wilmaa, verkkosivustoa ja sosiaalisen median palveluja käytetään asianmukaisesti tuomaan koulun/varhaiskasvatuksen ja oppilaiden/lasten toimintaa huoltajien näkyville.

Käyttösäännöt on hyvä tarkistaa vuosittain. Lisäksi säännöt on hyvä tiedottaa myös koteihin. Osa käyttösäännöistä ei ole koulun ulkopuolella voimassa, kuten selainpohjaisten pelien pelaaminen. Facebook-profiileja on vanhempien luvalla usein alle 13-vuotiailla, vaikka yrityksen säännöt kieltävät sen.

Palveluja käytetään tilannekohtaisesti myös oppilaiden sähköisinä reissuvihkoina, opintojaksojen ilmoitustauluina ja perusopetuksen yleisen tai tehostetun tuen viestintävälineenä noudattaen eri palveluntarjoajien asettamia käyttöehtoja ja käyttäjille asetettuja ikärajoja.

Blogin käyttö opetuksessa (3h)

Koulutuksessa tutustutaan blogin käyttöön luokan tai oppiaineen yhteisenä portfoliona, tiedotuskanavana tai yhteisöllisenä viestintäkanavana. Blogi on päiväkirjatyyppinen verkkosivusto, jolla voit jakaa kuvia, linkkejä, videoita ja muuta ajankohtaista tietoa. Blogi on myös tapa kehittää kodin ja koulun yhteistyötä sekä olla vuorovaikutuksessa muiden luokkien kanssa. Koulutuksessa tehdään jokaiselle osallistujalle oma blogin, joka voi valinnan mukaan olla yksityinen (jaettu luokan tai koulun kanssa) tai julkinen.

Varhaiskasvatuksessa Tavoitteena esiopetusikäisistä alaspäin sähköinen viestintä varhaiskasvatuksen ja huoltajien välillä. Tiedon välitys toiminnasta, lasten varhaiskasvatussuunnitelmat, pedagoginen dokumentointi, ajan varaaminen esim. VASU-keskusteluihin (esim. Muksunetti, DaisyNet)

9. ARVIOINTI Strategiaa tarkennetaan ja kehitetään strategiakauden aikana aktiivisesti. Strategiaa arvioidaan vuosittain koulun/varhaiskasvatuksen ja koko kunnan tasolla. Vuosittaisesta arvioinnista vastaa opetus- ja varhaiskasvatukselle sekä lukiolle muodostettava oma TVT:n kehittämisryhmä johon kuuluvat yksiköiden TVT-vastuuhenkilöt ja ICT-tuen edustajat.