MOVEMENT 01 2015

Henkilöstölehti Infratekin työntekijöille

Kaikki mukaan InfraOlympialaiset-kisaan!

Muutokset ovat mukavia, kun ymmärtää niiden hyödyt

Onnistuneita muutoksia

04

08

10

2

Näin toivomme voivamme antaa kaikille työntekijöillemme ajankohtaista tietoa meneillään olevasta työstä, hyvin toimivista ja muutospotentiaalia sisältävistä asioista sekä tulevista toimista. Kaikista tärkeintä on saavuttaa entistä vahvempi ymmärrys siitä, miksi muutoksia tarvitaan. Aina siitä lähtien kun Infratek vuonna 2007 perustettiin, yksi ydinarvoistamme on ollut MUUTOSVALMIUS. Siihen viittaa myös parhaillaan kädessä pitelemäsi henkilöstölehden nimi. Tämä ydinarvo on ominaisuus, jota toivomme kaikilta työntekijöiltämme, ja sen tulee leimata jokapäiväistä työtä organisaatiossamme.

Valitsimme aikoinaan MUUTOSVALMIUDEN ydinarvoksi koska uskoimme sen olevan suuntaus, joka leimaa toimialaamme pitkälle tulevaisuuteen. Toimimme yhä kilpaillummilla markkinoilla, joille tulee uusia toimijoita ja joilla jo ennestään toimivat kilpailijat kasvattavat osaamistaan. Säilyttääksemme kilpailukykymme jatkossakin meidän on oltava kehityksen kärjessä. Entiset toimintatapamme eivät enää riitä. Meidän on kurotettava yhä pidemmälle ja löydettävä uusia, entistä älykkäämpiä ratkaisuja. Vain siten pidämme asiakkaamme tyytyväisinä, luomme turvallisia työpaikkoja, joilla tehdään mielekästä työtä, tuomme arvokkaan panoksemme yhteiskuntakehitykseen ja pidämme huolen yrityksen ja sen omistajien edusta parhaalla mahdollisella tavalla.

Konsernissa on käynnistetty useita parannushankkeita, joista voit lukea tarkemmin seuraavilta sivuilta. Toivon, että se

MIKSI MEIDÄN PITÄISI MUUTTUA?

Infratekissä on tällä hetkellä paljon meneillään, ja yrityksessämme eletään suurten muutosten aikaa. Osa teistä pitää sitä hyvänä asiana, kun taas toiset kokevat muutokset rasitteena arjessaan. Meistä jokainen reagoi muutoksiin eri tavalla. Siksi tämä Movement-lehden numero on omistettu kokonaan muutosteemalle.

Movement-lehden julkaisevat Infratek Norja, Ruotsi ja Suomi.Toimittaja: Kristin Andreasson, Päätoimittaja: Espen MathisenKannen kuva: Espen Mathisen Paino: Sandvikens Tryckeri ABToimitus nr 1 2015: Kristin Andreasson, Espen Mathisen, Kirsi Lintunen, Margrete Martin, Amund KristiansenEhdotukset Movement-lehden sisältöön: kristin.andreasson@infratek.se

auttaa tuomaan selvyyttä ja kasvattamaan ymmärrystä muutosten välttämättömyydestä. Kuten tunnettua, parhaat tulokset saavutetaan, kun kaikki pyrkivät samaan päämäärään.

Muutos voi tuntua pahalta ja vaikealta, mutta muista, että se voi myös olla jotain kiinnostavaa ja hauskaa. Ydinarvoihimme kuuluu myös TYÖTYYTYVÄISYYS, mikä on vähintään yhtä tärkeää pitää mielessä.

Käytän nyt tilaisuuden hyväkseni ja toivotan teille kaikille onnellista uutta vuotta. Toivon, että olette nyt täydessä iskussa vuotta 2015 varten. Olemme kaikki mukana InfraOlympialaiset-kisoissa. Tästä vuodesta tulee Infratekille erittäin tärkeä, ja uskon, että olemme luomassa parhaita edellytyksiä menestykselle!

Lars Bangen Konsernijohtaja

VIESTI KONSERNIJOHTAJALTA:

MUUTOSVALMIUS

TYÖTYYTYVÄISYYS

TAVOITETTAVUUS

ARVOMME

4

Seuraavia olympialaisia varten harjoittelevien urheilijoiden tavoin meidänkin tulee kehittää itseämme niin, että pystymme työtehtävissämme yhä parempiin suorituksiin. Tämä vahvistaa Infratekin kilpailukykyä ja luo varmoja työpaikkoja.

Kehitystyön pääasiallisin tavoite on, että Infratekista tulee alan palveluntarjoaja, JOSSA kaikki haluavat olla töissä JA JONKA KANSSA kaikki haluavat työskennellä. Tarkoitamme tällä kaikkia Infratekin tärkeitä kohderyhmiä. Niitä voivat olla esimerkiksi nykyiset ja mahdolliset tulevat työntekijät, asiakkaat, tavarantoimittajat ja yhteistyökumppanit.

INFRAOLYMPIALAISET-NIMEN TAUSTAA Olympialaiset järjestetään joka toinen vuosi, mutta Pohjoismaissa keskitytään eniten joka neljäs vuosi järjestettäviin talviolympialaisiin. Neljän vuoden ajanjakso Sotšin olympialaisista vuonna 2014 seuraaviin, alkuvuodesta 2018 Etelä-Koreassa järjestettäviin olympialaisiin vastaa melko tarkasti ajanjaksoa, jonka Infratek on määritellyt konsernin strategian tavoiteajaksi. Useat niistä ominaisuuksista ja työskentelymenetelmistä, joita tarvitsemme Infratekin kehittämiseen oikeaan suuntaan vastaavat niitä ominaisuuksia, joita huippu-urheilijoilla on. Näitä ovat esimerkiksi yhteistyökyky, rutiinit, osaaminen, täsmällisyys ja toteuttamiskyky.

Jokaisissa olympialaisissa on huippusuorituksensa, mutta niiden jälkeen tulee aina uudet olympialaiset, joihin harjoitella. Tästä syystä pitkän aikavälin tavoite on tärkeä: pyrimme rakentamaan tulevaisuuteen tähtäävän, useisiin olympialaisiin osallistuvan yrityksen sen sijaan, että tavoittelisimme nopeita tuloksia lyhyellä tähtäimellä.

Tämän pohjalta yrityksen kehitystyölle valittiin nimitys

InfraOlympialaiset. Huippu-urheiluun viittavan metaforan käyttäminen Infratekin kehittämistyöstä on sovellettavissa päivittäiseen työskentelyyn sekä yksilötasolla että tiiminä.

INFRAOLYMPIALAISET PÄIVITTÄISESSÄ TYÖSSÄToiset urheilijat ovat joukkueurheilijoita ja toiset yksilöurheilijoita. Infratekilla työskentelemme ensisijaisesti joukkueena. Työmme tulos perustuu siihen, mitä saamme aikaan yhdessä. Samalla jokainen meistä voi kehittää itseään niin, että pystymme edistämään joukkueen tulosta parhaalla mahdollisella tavalla.

Pyrimme luomaan kehitystyöllemme nimen, joka lisää tietoisuutta organisaatiossa käynnissä olevista muutoksista ja varmistaa, että kaikki yrityksemme työntekijät kulkevat samaan suuntaan ja kohti yhteistä tavoitetta. Voimme esimerkiksi aloittaa keskustelemalla työtovereidemme kanssa, miten voisimme työskennellä paremmin yhdessä ja pyrkiä yhä parempiin tuloksiin. Mitä voimme tehdä kultamitalin voittamiseksi? Meidän tulee olla luovia ja kannustaa toisiamme muutokseen. Joka tapauksessa varmaa on, että kultamitalia ei voiteta pysymällä paikallaan.

TÄRKEITÄ OMINAISUUKSIA INFRAOLYMPIALAISET -OLYMPIALAISISSAEi ole yksiselitteistä vastausta siihen, mitä ominaisuuksia meillä joukkueena ja yksilöurheilijoina tulisi olla, jotta voimme auttaa Infratekia voittamaan kultamitalin. Seuraavassa kerromme kuitenkin joitakin esimerkkejä.

Täsmällisyys on ehdottomasti yksi tärkeä ominaisuus. Se voi liittyä esimerkiksi taloudellisiin tavoitteisiin, täsmällisiin prognooseihin tai selkeään budjettiin. Tarkkuus ja täsmällisyys ovat keskeisiä tekijöitä myös työympäristöä,

KAIKKI MUKAAN INFRAOLYMPIALAISET-KISAAN!

Kutsumme Infratekin muutos- ja kehitystyötä nimellä InfraOlympialaiset. Nimen valinta perustuu siihen, että se, millä tavalla meidän tulee pyrkiä tavoitteisiimme muistuttaa paljon huipputason urheilusuoritusta.

5

työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa työssä. Jotta projekti- ja tuotepäälliköiden sekä asentajien työskentely olisi päivittäin mahdollisimman sujuvaa, painotamme täsmällisyyttä, hyvää suunnittelua ja sen varmistamista, että meillä on käytössämme kaikki tarvittavat varusteet, työkalut ja materiaalit työn suorittamiseen täsmällisesti.

Toinen tärkeä ominaisuus on halu panostaa työhön. Jos ajatellaan esimerkiksi norjalaisia urheilijoita Petter Northugia ja Charlotte Kallaa, heidän tulee suunnitella, milloin he lähtevät kiriin sprintin aikana voittaakseen. Joskus he häviävät ja joskus he voittavat. Yhteistä kaikille kilpailutilanteessa oleville on, että he ovat päättäneet yrittää. Työssämme meidän tulee haluta panostaa myyntityöhön. Joskus joku totesikin, että silloin ei auta muu kuin siirtyä hieman lähemmäksi puhelinta. Jotta myyntityö tuottaa tulosta, meidän tulee löytää myyntityössä ja vuoropuhelussa asiakkaan kanssa tarvittavat ominaisuudet. Joskus tarvitaan nopeaa spurttia, joskus taas edessä on raskas 50 kilometrin taival, ennen kuin tuloksia syntyy. Joka tapauksessa mitään ei tapahdu, jos emme lähde mukaan kilpailuun.

”MAKE IT HAPPEN”Niin kuin toivottavasti olette ymmärtäneet, muutosprosessit eivät ole ohimeneviä, vaan meidän on opittava elämään niiden kanssa. Matkan varrella tarvitsemme myönteistä suhtautumista työhön sekä hyvää urheiluhenkeä. Kyky muutoksen toteuttamiseen on tärkein tekijä huippusuorituksen kannalta, oli sitten kyse tehtävien ratkaisemisesta sopivalla tavalla tai hyvään suoritukseen pääsemisestä johtotasolla tai tukitoiminnoissa. Toivottavasti InfraOlympialaiset pystyvät kannustamaan meitä kaikkia ryhtymään aktiivisesti toimiin, jotta asiat saadaan tapahtumaan. Make it happen!

SEURAA INFRAOLYMPIALAISIA INTRANETISSÄ!

KUUKAUDEN KOROKKEELLE NOSTO: Sisäisessä kilpailussa osastot kilpailevat joka kuukausi uudessa lajissa. Kilpailu koskee valittuja KPI-mittareita.

SOIHTUVIESTI:Myyntityön tärkeyden korostamiseksi otetaan käyttöön kuukausittainen viestikapula. Osastot siirtävät olympialaisten viestikapulaa eteenpäin ja haastavat toisen Infratekin osaston mukaan kehittämään myyntityötään.

RAPORTTEJA KILPAILUISTAVideoita kentällä kilpailevista työntekijöistä: tilanneraportteja linjaorganisaatiolta.

make it happen

6

Yhteiset työprosessimme pohjautuvat Infratekin toiminnan parhaisiin käytäntöihin. Työprosessit* laatineet työryhmät koostuivat kokeneista työntekijöistä, jotka hyödyntävät prosesseja päivittäisessä työssään. Dokumentointi Gaia-järjestelmässä ja osastojen läheinen vuoropuhelu ovat myös vaikuttaneet paljon siihen, miten toimimme jatkossa.

– Emme ole luoneet uutta vain kehittämisen ilosta. Prosessit pidetään yksinkertaisina, mutta ne eivät saa olla liian yksinkertaisia, sillä silloin ne menettävät merkityksensä. Prosessien tulee tuottaa jotain, kertoo Andreas Fritzsønn, Infratekin kehittämispäällikkö, joka koordinoi ja johtaa yhteisiä työprosesseja koskevaa työtä.

Yhtenäisen työskentelytavan tarve on havaittu sekä linjaorganisaatiossa että johdossa. Yritys ei voi kehittyä, jos emme työskentele samalla tavalla. Arvoa tuottaa sellaisten ratkaisujen löytäminen, jotka helpottavat kaikkien työntekoa ja hyödyttävät kaikkia yksittäisen työntekijän sijaan. Tarvitaan myös työn suorittamista koskevien odotusten ja vaatimusten selventämistä. Yhtenäisten työprosessien avulla pystymme myös taltioimaan organisaatiossa olevan osaamisen paremmin. Yhteisten työprosessien kokoamisesta tältä pohjalta tuli Andreas Fritzsønnin ensimmäinen tehtävä, kun hän viime keväänä siirtyi osastopäällikön tehtävistä kehittämispäällikön tehtävään. Laadittiin työryhmät, jonka jälkeen projekti pääsi vauhtiin. Ensimmäinen koulutus järjestettiin syyskuussa ja sen jälkeen koulutuksia on pidetty vuorollaan muissa Pohjoismaissa. Nyt kaikki Infratekin työntekijät on koulutettu ja heidän tulee noudattaa työprosesseja.

– Prosessien noudattaminen ei ole vapaaehtoista. Niiden noudattamista edellytetään ja vaaditaan. Useimmat tapaamistani työntekijöistä tunnistavat prosessit toimintatavaksi, jonka mukaan he jo työskentelevät. Osa on sitä mieltä, että prosessit vievät liian paljon aikaa. Pyydän näitä työntekijöitä käymään kaikki prosessin vaiheet läpi

ja kertomaan, mitä voimme jättää pois. Tähän mennessä emme ole löytäneet mitään. Kaikkia vaiheita tarvitaan, Fritzsønn toteaa.

Hän kertoo, että koulutustilaisuudet ovat erinomainen mahdollisuus tavata kaikki työprosesseja käyttävät Infratekin työntekijät. Näin hän saa suoraa palautetta siitä, mitä pidetään hyvänä ja mikä ei toimi.

– Prosessit eivät ole täydellisiä, vaan niiden työstäminen on jatkuvaa. Olemme nyt luoneet perustan, joka tukee toimintaamme ja sen kannattavuutta. Prosessien toimivuuden varmistaminen on kuitenkin kaikkien vastuulla.

* Infratekin neljä prosessia ovat seuraavat: tarjousprosessi, projektiprosessi, pienemmän toimeksiannon prosessi ja palveluprosessi.

INFRATEKIN PROSESSIT – YHTEISET KÄYTÄNTÖMME

Infratekin työprosesseista on järjestetty koulutuksia syksyn aikana. Tiivistettynä työprosessit on laadittu olemassa olevien organisaation eri osien toimintatapojen pohjalta. Uutta on se, että työprosessit ovat nyt yhtenäisiä ja niiden kaikkia vaiheita tulee noudattaa.

Andreas Fritzsønn koulutustilaisuudessa Göteborgin toimistolla.

7

Götan jaoston sähkövoimaloiden yksikönpäällikkö Stefan Relfsson osallistui prosessikoulutukseen Göteborgin toimistossa marraskuun lopussa.

Stefan Relfsson, yksikönpäällikkö, sähköasemat divisioona Göta.

MILLAISIA TYÖPROSESSEJA KOSKEVIA AJATUKSIA SINULLA ON HERÄNNYT?Infratekin toiminta sisältää yleisesti ottaen runsaasti toistoja laajoista kehyssopimuksista ja niihin liittyvistä sopimustilauksista johtuen. Siksi prosessisuuntautuneen työskentelyn pitäisi olla meille yhtä luonnollista kuin mille tahansa yritykselle. Ollaksemme kilpailukykyisiä meidän on kehitettävä toimintamme sujuvuutta ja yhteiset työprosessit ovat selkeä ensimmäinen askel siihen suuntaan. Yksilöistä riippuvainen työ voi olla hyvin aikaa vievää. Esimerkiksi jos joku lopettaa, joudutaan etsiskelemään hänen työssään käyttämiään dokumentteja tai luomaan ne tyhjästä uudelleen.

MITÄ MIELTÄ OLIT KOULUTUKSESTA? Koulutus oli sikäli hyvä, että uskoisin sen lisäävän ymmärrystä sille, miksi tällaiset työtavat otetaan käyttöön, eli mitä hyötyä yhteisistä rakenteista on. Kaikki eivät tunnistaneet omaa työnkulkuaan, mutta toivon, että koulutus toi selkeästi esiin, että tämä on yhteisiin prosesseihimme liittyvistä monista tulevista vaiheista ensimmäinen. On tärkeää tarkastella työnkulkuja osastotasolla ja verrata niitä työprosessiin nähdäksemme, mitä on tarpeen muuttaa tai lisätä. Lisäksi on tärkeää antaa palautetta, jos jokin työprosessissa ei toimi. Sillä tavoin käytössämme on kaksinkertainen tarkastustoiminto. Lisäksi saimme muutamia hyviä käytännön neuvoja ja vinkkejä IFS:n käyttämisestä, joista varmasti on hyötyä.

8

Jos esität nämä kysymykset itsellesi, kollegoillesi ja esimiehellesi, saat monenlaisia vastauksia. Meille kaikille yhteistä on se, että koemme erilaisia tunteita ja reaktioita matkan aikana. Voidaksemme kokea muutokset positiivisina meidän on ymmärrettävä, mitä kunkin on tehtävä itse ja miksi muutos on tärkeä itsellemme ja tiimillemme. – Infratek on aina kulkenut muutosten tietä. Aina sitä ei edes huomaa ennen kuin muutokset on jo toteutettu. Ymmärrys syntyy ajan mittaan, ja lopulta uudet työtavat tuntuvat itsestään selviltä. Infratek pyrkii mukautumaan nopeasti muuttuvaiseen tulevaisuuteen. Aina syytä tehdä asiat toisin ei välttämättä näe tässä ja nyt. Kaikkien meidän infratekiläisten tehtävä on luoda ymmärrystä, jotta voisimme

MUUTOKSET OVAT MUKAVIA, KUN YMMÄRTÄÄ NIIDEN HYÖDYT

Infratekissä on meneillään muutosten aika. Mitä muutokset merkitsevät sinulle ja minulle? Ja milloin muutosten tiellä kulkeminen voi olla hauskaa?

jatkossa pärjätä entistä paremmin uusissa olosuhteissa, sanoo People & Safetyn johtaja Amund Kristiansen.

Oikealla olevasta kuviosta käy ilmi ihmisten suhtautuminen muutoksiin prosessin eri vaiheissa. Se voi auttaa meitä ymmärtämään käyttäytymistämme näissä tilanteissa. Ovatko asiat mielestäsi hyvin juuri tällaisina? Vai oletko alkanut pohtia muutoksia – esimerkiksi uusia työprosesseja ja hankintakäytöjä – nähdäksesi olisiko niistä hyötyä sinulle ja kollegoillesi? Olet myös jo saattanut innostua muutoksista ja pidät niitä hyödyllisinä itsellesi ja oikeana tienä Infratekille.

“Infratek on aina kulkenut muutosten tietä. (...) Kaikkien meidän infratekiläisten tehtävä on luoda ymmärrystä, jotta voisimme jatkossa pärjätä entistä paremmin uusissa olosuhteissa.”

9

vakuuttunut

kieltäminen

vastustaminenMuutoksen aiheuttamat reaktiot

«Minulla on kaikki hyvin näin»

Muutoskäyrä

«Tällä ei ole minulle merkitystä»

«En mukaudu tähän»

«Voiko se toimia kohdallani?»

«Tämä voi toimia kohdallani»

«Tämä on tärkeää minulle ja Infrartekille»

tutkiminen

toivo

sitoutuminen

MUUTOSKÄYRÄ

10

Vaikka voimakaapelit ovat alue, josta Infratekilla on erityisosaamista, osastolla ollaan sitä mieltä, että onnistuneita käytäntöjä on mahdollista hyödyntää myös muilla osastoilla. Ensimmäiseksi osastolla keskityttiin kaupallisemman ajattelutavan lisäämiseen.

– Ennen vuotta 2014 osastolla ei ollut kartoitettu, mitä mahdollisuuksia markkinoilla on tarjolla palveluillemme. Työntekijöillämme on erityisosaamista ja meillä on myös käytössä erikoisvarusteita. Asiakkaiden ja markkinoiden kartoittaminen on ollut tärkeää palveluidemme hinnoittelemiseksi suhteessa osaamiseemme. Lisäksi olemme kasvattaneet myyntihenkisyyttä ja työskennelleet hyvin tiiminä, osastopäällikkö Jan Torstensen kertoo.

HYVÄ ASEMA MARKKINOILLAAikaisemmin Hafslund Nett on ollut suuri ja merkittävä asiakas osaston osaamisen ja kapasiteetin kehittymisen kannalta. Nykyisin Hafslund Nett on edelleen yhtä suuri asiakas, mutta muodostaa nyt 25 prosenttia liikevaihdosta. Viime vuosien uusia asiakkaita ovat Statnett ja Statkraft, jotka ovat pohjoismaisia kaapelivalmistajia ja sähköyhtiöitä.

– Infratekilla on ainutlaatuista osaamista

korkeajännitekaapeleiden alalla. Kilpailijamme, joilla on aikaisemmin ollut samaa osaamista, eivät ole osaamisen suhteen enää samalla tasolla. Suuret kaapelivalmistajat etsivät yhä useammin yhteistyökumppania asennukseen, projektijohtaja Øyvind Ramsøe toteaa.

Kaapeleiden huolto on ollut rajoitettua sen jälkeen, kun ne on asennettu sähköverkkoon. Infratek on pystynyt ylläpitämään osaamistaan, kouluttamaan työntekijöitään ja kehittämään tuotekokonaisuuksia, joille on kysyntää markkinoilla.

– Kaapeliverkko on kuin uusi auto. Se toimii hyvin varsin pitkään, ennen kuin ongelmia ilmenee. Pitkän huollottoman käyttöajan tulokset ovat nyt nähtävissä. Virheilmoituksia tulee, ja huoltopalveluille on hyvin kysyntää Pohjoismaissa. Kaapelinvalmistajat ovat aikaisemmin olleet kilpailijoitamme, mutta heillä ei ole suurta kiinnostusta huoltopalveluiden tarjoamiseen, joten he ovat nykyisin enimmäkseen yhteistyökumppaneitamme. Olemme tarttuneet hyvään tilaisuuteen markkinoilla ja meillä on myös ainutlaatuiset mahdollisuudet kasvuun. Tuloksia ei kuitenkaan synny itsestään, vaan onnistumiseen tarvitaan paljon tavoitteellista työtä, myyntivastaava Dag Arne Antonsen muistuttaa.

ONNISTUNEITA MUUTOKSIA

Norjan voimakaapeliosasto on yksi Infratekin menestyneimmistä osastoista. Viime vuoden aikana osasto on keskittynyt muutosten tekemiseen useilla osa-alueilla parhaiden mahdollisten tulosten aikaansaamiseksi ja hyvän työympäristön kehittämiseksi.

Vasemmalta alkaen: Nils-Ivar Larsen, Dag Arne Antonsen, Jan Torstensen, Arild Wold, Arne Johansen, Øyvind Ramsø ja Frank Harangen.

1111

OPPIA MUILLE OSASTOILLE

SISÄINEN ORGANISAATIOUUDISTUSYksi tärkeimmistä osastolla tehdyistä toimenpiteistä on ollut sen sisäinen organisointi. Osastopäällikkö vastaa vain henkilöstöstä, taloudesta ja raportoinnista.

– Kaiken ei tarvitse kulkea minun kauttani ja olen päättänyt, että en puutu yksityiskohtiin. Sen sijaan olen työskennellyt enemmän muun muassa organisaation vahvuuden kehittämisen parissa. Aikaisemmin olimme varsin riippuvaisia muutamien työntekijöiden osaamisesta. Nyt olemme työskennelleet alemmalla tasolla ja löytäneet kehittymässä ollutta osaamista. Tämä tarkoittaa, että asennusosaamisemme on nyt vankempaa. Tämän ansiosta avainhenkilöt voivat kehittää tuotteita, johtamista ja hankkeiden toteuttamista koskevaa osaamistaan, eikä heidän tarvitse matkustaa paikasta toiseen ja tehdä kaikkea itse, Jan Torstensen selittää.

Myyntivastaava Dag Arne Antonsen on puolestaan saanut keskittyä täysin myyntiin.

– Olen hoitanut asiakasyhteyksiä puhelimitse useiden vuosien ajan. Nyt minulla on aikaa käydä asiakkaiden luona, ja se on merkittävä muutos, hän kertoo.

TERVEYTTÄ, HYVINVOINTIA JA KOMMUNIKAATIOTAToinen asia, josta osastolla ollaan ylpeitä, on työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä projekti. Osaston kaikille työntekijöille on laadittu treenipäiväkirja ja ravitsemussuunnitelma, ja heillä on käytössään ravintoterapeutin ja personal trainerin palvelut. Osastolla on myös yhteinen, suorituskykyyn ja työturvallisuuteen liittyvä tavoite: kiivetä yhdessä Norjan korkeimmalle Galdhøpiggen-tunturille.

Projektin vaikutukset ovat olleet valtaisat. Osaston työntekijät ovat energisempiä, he ovat saaneet lisää itseluottamusta ja työilmapiiri on tiiviimpi. Lisäksi osaston työntekijät ovat pudottaneet painoa yhteensä yli 100 kiloa ja työntekijöiden vyötärönympärysmitat ovat kaventuneet yhteensä 1,5 metrin verran. Koska työntekijät matkustavat paljon ja matkapäiviä kertyy vuodessa lähes 100, heidän on tärkeää syödä terveellisesti, jotta energiaa riittää, Jan Torstensen kertoo.

Hän kehuu osaston voimakaapeliasentajia, jotka tekevät upeaa työtä ja tarttuvat uusiin haasteisiin ja pitkiin työtehtäviin

kerta toisensa jälkeen, vaikka ketään heistä ei aikanaan palkattu matkatöihin.

– He ovat halukkaita matkustamaan ja toimivat ratkaisukeskeisesti. Saamme paljon myönteistä palautetta toimeksiantajilta.

Torstensenin mukaan projektissa on tartuttu myös niihin asioihin, joissa osastolla on parannettavaa. Hän kertoo, että osastolla on mm. ilmennyt jonkin verran työpaikkakiusaamista.

– Olemme puuttuneet näihin asioihin ja nostaneet ne esiin kehittämiskohteena työsuojeluvaltuutetun kanssa. Olemme keskittyneet siihen, että kaikkien työntekijöiden mielestä töihin tulisi olla mukava tulla. Olemme saaneet aikaan avoimempaa keskustelua ja tehneet palautteen antamisesta helpompaa ilman, että se koetaan hyökkäyksenä. Kaikilla on oikeus kertoa mielipiteensä ja keskustelemme niistä, Jan toteaa.

HALLINTAA JA SELKEITÄ RAKENTEITAHyvien tulosten saavuttamisessa on ollut keskeistä pitää osasto järjestyksessä ja toimia koko Infratekia koskevan muutossuunnitelman mukaisesti.

– Mitä työprosesseihin tulee, olemme tietyssä määrin jo tehneet töitä niiden eteen. Sisäänosto on ollut haasteemme, sillä työskentelemme ympäri Norjaa. Joissain tilanteissa voimme poiketa hankintakäytännöistä. Meillä on hyvä yhteys hankintaosastoon, ja olemme pyytäneet apua tavarantoimittajaluetteloidemme läpikäymiseen. Olemme yhtä mieltä siitä, että hankintojen suhteen on tehtävä jotain, sillä meillä on aivan liikaa tavarantoimittajia, projektijohtaja Øyvind Ramsøe kertoo. Hänen mukaansa he ovat hyvässä vauhdissa muiden muutostoimenpiteiden suorittamisessa.

STRATEGINEN SUUNTAOsasto panostaa vuoteen 2015 uudella innolla. Osastolla on laadittu yhdessä OPS-strategia (One-Page-Strategy), johon ollaan erittäin tyytyväisiä.

– Jos haluamme olla parhaita, meillä tulee olla intohimoa tekemisessämme. Olemme siirtymävaiheessa, mutta silloin on tärkeää etsiä parannuskohteita. Se voi olla samanaikaisesti myös hauskaa ja uskon, että vastuu siitä on osaston johdolla. Muutoksen on lähdettävä ylhäältä käsin, Jan Torstensen toteaa.

12

Päivittäin hankintoja tekevät työntekijät kertoivat, että muutokset veivät aikaa jo ennestään kiireisistä työpäivistä. Liiketoimintajärjestelmän päivittäminen ja uusien hankintakäytäntöjen oppiminen oli haastavaa. Projektinvetäjä Joel Åhrman kertoo seuraavaa:

– Toimivan tilausjärjestelmän käyttöönotto olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Olemme jo kauan tehneet suuria hankintoja sähköpostitse ilman yhteyttä liiketoimintajärjestelmään. Tämä voi saada aikaan epävarmoja ennusteita ja aiheuttaa sen, että projektiin suunnitellut hankinnat käsitellään kahteen kertaan. Uuden järjestelmän käyttöönoton ajankohdasta olisi pitänyt keskustella projektiyksikön kanssa, koska tietyt kuukaudet ovat tähän vähemmän sopivia.

Uuden hankintakäytännön käyttöönottoon liittyvistä hankaluuksista huolimatta, on tämä käytäntö organisaatiolle välttämätön. Pelkästään v. 2014 syyskuussa hankimme tuotteita ja palveluita lähes 200 miljoonan Norjan kruunun arvosta. Tästä 50 miljoonaa kruunua käytettiin hankintoihin

tavarantoimittajilta, joiden hinnoittelua, laatua, toimituksia ja työympäristöä ei ole tarkastettu. Projekteissa ja organisaatiossamme ei ole varaa tällaiseen toimintaan, ei taloudellisesti eikä riskien suhteen.

– Hankinnat ovat toiminnassamme erittäin tärkeä osa-alue, jossa tulee toimia strategisesti. Noin puolet tuloistamme tulee tavarantoimittajiltamme, mistä syystä yhteistyökumppanien valinta on merkittävä kilpailutekijä haastavilla markkinoilla, konsernijohtaja Lars Bangen toteaa.

Kurt Svegaard, Infratekin hankintavastaava, on työskennellyt hankintojen, johtamisen ja muutosten parissa lähes 25 vuoden ajan. Hänen kokemuksensa mukaan uudelleenjärjestelyt aiheuttavat kaikille hankaluuksia jossain vaiheessa, mutta muutosten käsittely on helpointa, kun niihin pyritään suhtautumaan aktiivisesti.

– Muutokset ovat kuin hammassärky. Siihen on parasta puuttua samantien ja mennä hammaslääkärille sen sijaan, että välttelisi väistämätöntä, Svegaard kertoo.

HANKINTAKÄYTÄNNÖN EDUT JA HAITAT

Infratek otti viime syksynä käyttöön uuden hankintakäytännön. Käytännön mukanaan tuomista merkittävistä eduista ja säästömahdollisuuksista huolimatta, uuteen työtapaan siirtyminen ei ole ollut kaikille työntekijöille helppoa.

“Noin puolet tuloistamme tulee tavarantoimittajiltamme, mistä syystä yhteistyökumppanien valinta on merkittävä kilpailutekijä haastavilla markkinoilla.”

13

MILJÖKÖRKORT TILL ALLA ANSTÄLLDA

Kristoffer Brosell, käyttöinsinööri Tukholmasta, opetteli uusia hankintakäytäntöjä joulukuussa järjestetyssä tilaisuudessa.

HANKINTAKÄYTÄNTÖ

TIETOA:Hankintakäytäntömme mukaisesti tavarantoimittajat on arvioitu ja jaettu neljään luokkaan: S1 suositellut tavarantoimittajat, S2 hyväksytyt tavarantoimittajat, puitesopimus, S3 hyväksytyt tavarantoimittajat, projektisopimus ja S4 ei hyväksytyt tavarantoimittajat. Ensisijaisesti tulee käyttää luokkien S1 ja S2 tavarantoimittajia, jotta hankinnoista saadaan eniten hyötyä sekä yksittäisiin projekteihin että koko organisaatiolle.

HANKINTAÄYTÄNNÖN NELJÄ MERKITTÄVÄÄ ETUA:1.Taloudellisuus: luokkaan S1 kuuluvien tavarantoimittajien hinnoittelu on edullisin. Saamme muun muassa määräalennusta, mikä tarkoittaa, että mitä enemmän tilaamme samalta tavarantoimittajalta, sitä edullisemmaksi se tulee. Säästöt hyödyttävät sekä yksittäistä osastoa että koko konsernia.

2. Prosessit: standardisoidut käytännöt tavarantoimittajien valitsemiseen liiketoimintajärjestelmästämme säästävät aikaa ja vähentävät työmäärää.

3. Laatu: kaikki tavarantoimittajat noudattavat työympäristöä ja työturvallisuutta koskevia vaatimuksiamme. Tavarantoimittajilla on velvollisuus toimittaa tilatut tuotteet tilauksen mukaisesti ilmoitettuna ajankohtana ja virheettömästi. Jos tavarantoimittaja ei pysty toimittamaan tilattuja tuotteita, tämä on sopimuksen mukaan korvausvelvollinen.

4. Toimitusvarmuus: tavarantoimittajatietokantamme takaa, että tavarantoimittajamme pystyvät hoitamaan toimitukset vaihtuvista tarpeistamme riippumatta.

SUURI INFRASTRUKTUURIPALKINTO -KILPAILU

Kilpailu on tarkoitettu tekniikan opiskelijoille Ruotsissa

Voittajat saavat lasiveistoksen, johon on puhallettu infrastruktuuritähti (katso kuva sivulla 15), ja 25 000 kruunun shekin.

Kilpailun kuluessa osanottajat ovat saaneet tarvittaessa Infratekin asiantuntijoilta ohjausta tehtävässä

Tuomaristossa on jäseniä seuraavista yhtiöistä: Infratek, Trafikverket ja A-train.

Pilottihanke Ruotsissa

Vuosittain toistuva kilpailu, joka tuodaan ehkä myös Norjaan ja Suomeen

Voittajat esiteltiin Stora Infradagen -konferenssissa Tukholmassa 30. tammikuuta 2015

–Tuntuu todella hienolta! Emme tienneet mikä oli tilanne meidän ja toisen finaalissa olleen joukkueen välillä, joten emme uskaltaneet toivoa liikoja, sanoo Helena Homle.

– Tänään syömme ensin illallisen ja sitten aiomme juhlia, sanoo Elina Hederberg.

Elina Hederberg ja Helena Homle ovat neljännen vuoden diplomi-insinööriopiskelijoita (Tie- ja vesirakennuslinja) Lundin Teknillisessä korkeakoulussa. He vertailivat Sveitsin ja Ruotsin rautatieliikennettä ja heidän tutkimuksensa myötä Ruotsin rautatieliikenne sai konkreettisia parannusehdotuksia.

– Aloimme keskustella, että miksi junayhteydet toimivat niin hyvin useissa muissa maissa, kun taas Ruotsissa se on ongelmallista. Sitten tulimme siihen tulokseen, että olisi hyödyllistä tehdä vertailua eri maiden välillä ja tutkia miksi Ruotsin rautatieliikenne toimii usein huonommin. Keskityimme lähinnä tekemään vertailuja Sveitsin rautatieliikenteeseen, koska näiden kahden maan rautatietoiminnot ovat samankaltaiset. Totesimme, että meillä Ruotsissa on selvästi paljon opittavaa Sveitsiltä, sanoo Helena Homle.

INFRATEK SAI PALJON HUOMIOTAInfratek julkisti tämän kilpailun viime syksynä tavoitteenaan herättää kiinnostusta Infratekia kohtaan ja vetää puoleensa potentiaalisia uusia työntekijöitä. Houkuttelevuus työnantajana on muutostyössä tärkeysjärjestyksessä korkealla ja sen saavuttamiseksi Infratekin johto ja monet tukitoiminnot tekevät aktiivisesti työtä.

– Ihmiset vievät yritystä eteenpäin ja tekevät yrityksestä sen, mitä se on. Työntekijämme ovat niin tärkeitä, että

SUUREN INFRASTRUKTUURIPALKINNON VOITTAJATSuuren infrastruktuuripalkinnon voittajat julkistettiin Suuren Infrastruktuuripäivän lavalla Tukholmassa viime tammikuussa. Helena Homle ja Elina Hederberg olivat iloisesti yllättyneitä ottaessaan vastaan lasipokaalin ja 25 000 kruunun palkintoshekin. Palkinnon he saivat tekemästään Ruotsin rautatieverkoston kehittämistä koskevasta ehdotuksesta.

Infratekin henkilökuntaan kuulumisesta tunnetaan työn iloa ja ylpeyttä, toteaa Alf Engqvist, Ruotsin Infratekin toimitusjohtaja ja Suuri infrastruktuuripalkinto -kilpailun tuomariston jäsen ja palkinnon ojentaja.

Myös itse palkintojenjako oli tilaisuus tehdä Infratekia tunnetuksi. Tiedotteet ja päivitykset sosiaalisessa mediassa ovat antaneet hyviä tuloksia ja kilpailu on ollut laajasti esillä myös muissa tiedotusvälineissä.

– Palkinto on yksi tapa luoda sitoutumista toimialaan ja tehdä samalla Infratekiä tunnetuksi monille erilaisille kohderyhmille. Itse kilpailu on suunnattu tekniikan opiskelijoille, jotka ovat meille tärkeä kohderyhmä. Kilpailun myötä meidät huomataan myös tiedotusvälineissä, mikä vahvistaa Infratekin brändiä suuren yleisön keskuudessa, kertoo Kristin Andreasson, Infratekin tiedottaja Ruotsissa.

Alf Engqvist, Ruotsin Infratekin toimitusjohtaja, yhdessä voittajien Helena Homlen ja Elina Hederbergin kanssa.

15

Suuri infrastruktuuripalkinto – kilpailu on julkaistu. Kilpailu tuodaan ehkä myös Norjaan ja Suomeen.

Palautusosoite

Muuntotie 5

PL 261

01531 Vantaa

Finland

---

Norja:

Breivollveien 31

Pb 63 Alnabru

0668 Oslo

Norge

www.infratek.no

---

Ruotsi:

Västberga Allé 36

Box 42002

126 12 Stockholm

Sverige

www.infratek.se

---

Suomi:

Muuntotie 5

PL 261

01531 Vantaa

Finland

www.infratek.fi