Skenaariot sopeutumisstrategian

tueksiMikael Hildén, Kirsi Mäkinen ja Tim Carter

SYKE / Ilmastonmuutoksen ohjelma

Kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja päivitys –tilaisuus 29.10.2013 Sisäasiainministeriön Pihapaviljonki

●Sopeutumisstrategiassa on kyse siitä miten yhteiskunta aktiivisesti mukautuu muuttuvaan ilmastoon epävarmuuden vallitessa.

●Kolme lähtökohtaa:1. Arviot ilmaston muuttumisesta Suomessa ja muualla.

Tähän on käytettävissä uusia malliajokoosteita.2. Arviot tärkeimmistä mahdollisista vaikutuksista eri

sektoreilla.3. Arviot sopeutumisen haasteellisuudesta erilaisten

yhteiskunnallisten kehityskaarien valossa. Tämä on uusi tarkastelukulma verrattuna 2005 strategiaan.

Erilaisia skenaariotarkasteluja

●Mitkä yhteiskunnalliset tekijät lisäävät sopeutumisen (ja hillinnän) haasteita?

●Miten nämä tekijät näkyvät suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreilla ja kuinka ne heijastavat laajempia (lähialueen, eurooppalaisia, globaaleja) kehityskulkuja?

Johtopäätöksiä siitä miten sopeutumisstrategian toimenpiteet auttavat vastaamaan haasteisiin eri sektoreilla

Mahdollistaa erityisen perusteltujen toimenpiteiden tunnistamisen

Pääkysymykset yhteiskunnallisten skenaarioiden tarkastelussa

3

●Vesitalous (vesihuolto, vesivarat)

●Maatalous ja elintarviketuotanto

●Kala-, poro- ja riistatalous

●Metsätalous

●Alueiden käyttö

●Rakentaminen

●Liikenne ja tietoliikenne

●Energia

●Teollisuus

●Matkailu ja luonnon virkistyskäyttö

●Vakuutustoiminta

●Luonnon monimuotoisuus

●Sisäinen turvallisuus ja puolustus

●Ulkoasiainhallinto:○ Lähialueet○ Kehitysyhteistyö

Sektoreiden välillä on eroja ja yhtäläisyyksiä

4

Muuttuja (yleisesti) [O’Neill et al. 2013: A new scenario framework : The concept of Shared Socio-economic Pathways]

Esimerkkejä sektoreistaMaatalous ja

elintarviketuotantoVesitalous (vesihuolto,

vesivarojen hoito)

Väestökehitys ja väestön jakautuminen

Väestön globaali kasvu (kysyntä)

Kaupungistuminen (jakeluverkot)

Taloudellinen kehitys•BKT•Tuottavuus•Rakenne ja jakautuminen alueellisesti•Köyhyys•Kaupan kansainvälisyys

Elintarvikkeiden kysyntä globaalisti, perustuotannon globalisoituminen

Infrastruktuurin ylläpitoon käytettävissä olevat varat

Hyvinvointi•Inhimillinen kehitys•Koulutustaso•Terveys

Laatuvaatimukset, tarjonta Hygienia

Ympäristötekijät•vedet, ilma, maaperä•Ekosysteemien toiminta

Tuotanto-olosuhteet (kasvukausi, sadanta), tuholaiset, vieraslajit

Veden laatu

Luonnonvarat•Uusiutuvat energialähteet•Muut keskeiset luonnonvarat

Energian kysyntä ja hinta, tuotantotavat, lannoitteiden hinta

Veden määrä ja kulutustaso

Mitkä muuttujat vaikuttavat sopeutumisen haasteellisuuteen?

5

Muuttuja (yleisesti) Maatalous ja elintarviketuotanto

Vesitalous

Instituutiot ja hallinta CAP ja kansallinen politiikka, neuvontaorganisaatio

Vesihuoltoyhtiöt ja yhteisötVesivarojen hallintaVesienhoitoTulvasuojelu

Teknologinen kehitys (ml. innovaatioiden leviäminen)

Tuotannon mittakaava ja innovaatiot (energia- ja resurssitehokkuus, alttius häiriöille energian, veden tai muiden luonnonvarojen saannissa)

Veden käytön tehokkuus: teollisuus, kotitaloudet, maatalous

Yleiset yhteiskunnalliset tekijät (asenteet, elämäntavat, yhteiskunnalliset jännitteet)

Kotimaisten elintarvikkeiden arvostus, suhtautuminen tukijärjestelmiin

Veden arvo ja arvostus

Politiikka-alueiden kehitys•Sektoripolitiikkojen kehitys, toimeenpano ja vaikuttavuus

Maa- ja elintarvikepolitiikka (kotimainen ja EU CAP, WTO)

Vesivara-, vesiensuojelu-, kalatalous-, maankäyttö, maatalouspolitiikka

6

Tärkeät kysymykset joka sektorille:1)Mitkä ovat sektorin kannalta keskeisiä yhteiskunnallisia muuttujia ja mitkä kehityskulut lisäävät sopeutumisen haasteellisuutta? 2)Miten sopeutumisen ja/tai haavoittuvuuden KV ulottuvuudet näkyvät sektorilla?3)Mitkä ovat toimet, jotka vähentävät sopeutumisen haasteellisuutta?  4)Mitä liiketoimintamahdollisuuksia liittyy sopeutumistoimiin?

Mitkä muutokset ovat olennaisia sopeutumisen haasteellisuuden kannalta eri sektoreilla?

7

Toimenpiteiden arviointi (huomaa aikajänne)

8

2050 [2100]  Todellinen (globaali) kehitysOletettu kansallinen tilanne ko sektorilla

Pienehköt sopeutumistarpeet (hitaat muutokset, pieni poikkeama nykytilasta)

Kohtalainen sopeutumis-tarve

Suuri sopeutumistarve (nopea muutos, suuri poikkeama nykytilasta)

Pienehkö sopeutumistarve

”oikea” päätös   ”vakava aliarvio”

Kohtalainen sopeutumistarve

  ”oikea” päätös  

Suuri sopeutumistarve

”ylireagointi”   ”oikea” päätös

Skenaarioiden heijastuminen strategiaan

9

Voidaan esittää ehdollisia suosituksia sopeutumistoimien suuntaamisesta, ja seuranta antaa eväitä ”sopeutuvalle sopeutumiselle”

Korostavat aikajänteen ja polkuriippuvuuden merkitystä

Sopeutumisen yleisen haasteellisuuden tiedostaminen

Tulkintojen konkretisointi 1

10

Maankäytön suunnittelu ja merenrantarakentaminen: 1)Suotuisa taloudellinen kehitys lisää merenrantakiinteistöjen arvoa kasvualueilla ja paineita rakentaa lähelle rantaa. 2)Rakentaminen on pitkäaikainen investointi3)Minimikorkeuden korottaminen on ennen rakentamista halpa toimenpide, mutta kallis jälkeenpäin toteutettuna

Verrattain pieni riskin kasvu tekee toimenpiteestä kuten alimpien rakentamiskorkeuksien nostosta perustellun

Tulkintojen konkretisointi 2

11

Maatalouden ohjaus: 1)Taloudellinen kehitys lisää lihan kysyntää. 2)Taloudellisen kehityksen lisäksi maatalouspolitiikka ohjaa voimakkaasti maatalouden kehitystä3)Ilmastonmuutos voi muuttaa tuotanto-olosuhteita keskimäärin, mutta varsinkin ääri-ilmiöiden kautta

On mielekästä sisällyttää maatalouden yleinen sopeutumiskyky yhtenä näkökulmana maatalouspolitiikan suuntaamiseen, vaikka ei voida sanoa täsmällisesti mihin konkreettisiin sopeutumistoimenpiteisiin kannattaa ryhtyä pitkällä aikavälillä.

●Kommentointimahdollisuus ”haasteellisuusmuuttujiin” ja niiden tulkintoihin

Valmistelun jatkuminen

12

Kiitos!