miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

25
Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa? Pahoinpitelemisen, kuten kuritusväkivallan kohteeksi joutuminen lapsena on yhteydessä aggressiiviseen käyttäytymiseen paitsi lapsuudessa myös vanhemmalla iällä. Varhaisten väkivaltakokemusten negatiiviset vaikutukset myöhemmässä elämässä ovat mittavia ja moniulotteisia. Lapsuuden väkivalta alentaa fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä sekä sosiaalista ja ammatillista toimintakykyä. Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Upload: oihane

Post on 24-Feb-2016

38 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa? . Pahoinpitelemisen, kuten kuritusväkivallan kohteeksi joutuminen lapsena on yhteydessä aggressiiviseen käyttäytymiseen paitsi lapsuudessa myös vanhemmalla iällä. - PowerPoint PPT Presentation

TRANSCRIPT

Page 1: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa? Pahoinpitelemisen, kuten kuritusväkivallan kohteeksi joutuminen lapsena on

yhteydessä aggressiiviseen käyttäytymiseen paitsi lapsuudessa myös vanhemmalla iällä.

Varhaisten väkivaltakokemusten negatiiviset vaikutukset myöhemmässä elämässä ovat mittavia ja moniulotteisia. Lapsuuden väkivalta alentaa fyysistä terveyttä ja

mielenterveyttä sekä sosiaalista ja ammatillista toimintakykyä.

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 2: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Myös väkivallantekijää voidaan auttaa.Via Vis -Väkivaltatyön

hankeKodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä ja ehkäisevä hanke

Oulun Seudun Setlementti ry (OSS ry)

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

oulunsetlementti.fi/viavis/

Page 3: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

• Yksilöllistä työskentelyä väkivaltaa käyttävien 18 – 39 -vuotiaiden kanssa• Tavoitteena löytää asiakkaalle vaihtoehtoisia ratkaisumalleja väkivallan käyttämiselle,

jotta väkivaltainen käyttäytyminen loppuisi tai vähenisi • Tavoitteena myös väkivaltatyön toimintakulttuurin kehittäminen yhdessä

yhteistyöverkoston kanssa.

MITÄ VIA VIS TEKEE?

• Asiakastyön periaatteina: asiakaslähtöisyys, omaehtoisuus, puolueettomuus ja yksilöllisyys

• Asiakkaat ohjautuvat Via Vis:n pariin yhteistyökumppaneiden kautta

MITEN VIA VIS TYÖSKENTELEE?

• RAY:n rahoituksella kolme työntekijää Via Vis:n omissa tiloissa. • Nyt rahoitus vuosiksi 2012 – 2014. Tavoitteena aikaansaada pysyvä toimintamuoto

MILLÄ TOIMINTAA PYÖRITETÄÄN?

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 4: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Via Vis –hankkeen taustasta

HelsinkiMission Aggredi vuodesta

2006

Yhteistyössä Väkivaltaa vastaan (YYV) -hanke vuosina 2009 – 2010

Oulussa

Via Vis -hanke toukokuusta 2012

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 5: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Via Vis - hankkeen kohderyhmä

Kohderyhmänä kodin ulkopuolista väkivaltaa käyttävät 18-39-vuotiaat

Oulun seudulla asuvat, jotka

käyttävät impulsiivista

väkivaltaa

käyttävät välineellistä

ja/tai taloudellista

hyötyä tavoittelevaa

väkivaltaa

käyttävät järjestäyty-

neeseen rikollisuuteen

liittyvää väkivaltaa

ovat potentiaalisia

koulu- tai joukko-

surmaajia

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 6: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Pahoinpitelyrikokset Toiselle tehty tahallinen, oikeudeton ruumiillinen väkivalta, kivun aiheuttaminen, terveyden vahingoittaminen tai tiedottomaan tilaan saattaminen on pahoinpitelyä. Pahoinpitelyrikokset jaetaan rikoslaissa vakavuusasteeltaan kolmeen tekomuotoon: pahoinpitelyyn, lievään pahoinpitelyyn ja törkeään pahoinpitelyyn (RL 21:5-7). Lisäksi rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi myös tappeluun osallistuminen (RL 21:12).

Kansallisen uhritutkimuksen mukaan joka kymmenes aikuinen suomalainen joutuu vuosittain uhkailujen tai väkivallan kohteeksi. Kaksi prosenttia aikuisväestöstä saa vuosittain fyysisen vamman väkivallan seurauksena.

Poliisin tietoon tulee vuosittain 30 000–40 000 pahoinpitelyrikosta. Törkeinä pahoinpitelyinä pahoinpitelyrikoksista kirjataan seitsemisen prosenttia, lievinä pahoinpitelyinä vajaat 30 prosenttia. Uhritutkimusten mukaan vähintään lyönnin käsittävistä pahoinpitelyistä ilmoitetaan poliisille nykyisin noin 15 prosenttia. Vuonna 1980 ilmoitusaste oli vain kuusi prosenttia. Tilastojen ulkopuolelle jää sitä suurempi osa teoista, mitä lievemmästä väkivallasta on kyse.

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 7: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Henkirikokset Henkirikoksessa väkivaltaisella teolla aiheutetaan tahallisesti toisen kuolema. Henkirikoksia ovat murha, tappo, surma ja lapsensurma (RL 21:1-4). Väkivalta voi johtaa kuolemaan myös tuottamuksellisesti tahallisen pahoinpitelyn, raiskauksen, ryöstön tai heitteillejätön seurauksena (RL 8-9).

Suomessa tehdään henkirikoksia asukasta kohti huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja pääosassa Euroopan unionin jäsenmaita. EU:n keskiarvo asukasta kohti on puolet pienempi kuin Suomen henkirikostiheys. Henkirikoksen uhrina Suomessa kuolee 100 – 150 henkilöä vuosittain. Henkirikosten yrityksiä on vuosittain 250 – 400.

Henkirikollisuuden alueelliset erot ovat Suomessa varsin suuret. Miehiin kohdistuvan henkirikollisuuden ongelma-aluetta ovat Itä- ja Pohjois-Suomi, naisiin kohdistuvia rikoksia tehdään keskimääräistä enemmän myös pääkaupunkiseudulla.

Henkirikollisuus jakautuu Suomessa osapuolten taustan ja rikosten ominaispiirteiden perusteella karkeasti kolmeen päätyyppiin. Syrjäytyneiden miesten keskinäiset tapot muodostavat kokonaishenkirikollisuudesta noin puolet, perhe- ja parisuhdeväkivalta noin 35 prosenttia ja nuorten henkirikokset vajaat 10 prosenttia. Henkirikososapuolten taustaa tarkasteltaessa havaitaan, että kaikilla kolmella päätyypillä on tiivis yhteys päihteiden väärinkäyttöön ja sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 8: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Ryöstöt Ryöstö on omaisuuden anastamista tai käyttöön ottamista väkivalloin tai sillä uhkaamalla. Ryöstö katsotaan pääsääntöisesti törkeäksi, jos ryöstössä käytetään asetta tai uhrille aiheutetaan vaikea ruumiinvamma (RL 31:1-2).

Ryöstörikollisuus on Suomessa keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jossa tehdään vuosittain lähes puolet kaikista maan tilastoiduista ryöstörikoksista. Alhaisinta ryöstörikollisuus on maaseutumaisissa kunnissa. Ilmi tulevasta ryöstörikollisuudesta 80 % kohdistuu yksityishenkilöihin ja 20 % liikeyrityksiin tai elinkeinonharjoittajiin. Ryöstöistä runsaat 80 % tehdään yleisillä paikoilla. Yksityishenkilöihin kohdistuvissa katuryöstöissä saaliina on tavallisesti lompakko tai kännykkä. Katuryöstöt tapahtuvat pääsääntöisesti iltaisin tai yöllä.

Liikeryöstöt, joista lähes kaksi kolmasosaa kohdistuu elintarvikeliikkeisiin tai -kioskeihin, tehdään useimmiten iltaisin hieman ennen liikkeen sulkemisaikaa. Aseellisten ryöstöjen osuus ilmi tulevista ryöstörikoksista on 40 % ja törkeistä ryöstöistä yli 90 %. Yleisin ase on teräase. Ampuma-aseita käytetään noin 3 %:ssa rikoksia.

Ryöstöihin liittyy suhteellisen usein fyysistä väkivaltaa. Runsaassa 60 %:ssa poliisin tietoon tulevista tapauksista uhriin on kajottu fyysisesti. Hoitoa vaativia vammoja uhreista saa joka viides. Kuolemaan johtaneet ryöstörikokset ovat harvinaisia; niitä on vuosittain keskimäärin viisi.

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 9: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Asiakkaiden kokonaismäärä 59

Asiakkuuksien kesto (pv):

Pisin asiakkuus 295

Keskiarvo pituus asiakkuudelle 76

Page 10: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 11: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 12: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 13: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Rikosten käsittely

Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys

Toiminnalliset menetelmät

Ohjaus ja neuvonta

Palveluohjaus

Motivoiva haastattelu

Arviointi-menetelmät

Perhe ja verkosto

Yksilölliset, hoidolliset

keskustelut parintyön menetelmin

Mielekkään elämän rakentaminen yhteistyössä asiakkaan kanssa

Page 14: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 15: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen • Väkivaltatyön opaskirjanen yhteistyössä Oulun Ensi- ja

turvakodin Jussi-työntekijöiden kanssa • Lapin yliopistosta hallintotieteen gradu – aiheena

ohjausryhmän asiantuntijuus• Oulun yliopisto: post doc- ja väitöskirjayhteistyötä • Via Vis-arviointi yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa • Mahdollisuus rikosrekisteritutkimukseen

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 16: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

OSS ry Oulun kaupunki

Oulun yliopisto Jussi-työ

Aggredi Oulun poliisi OSEKK Oulun

vankila

Arke YKS

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Ohjausryhmä

Page 17: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Yhteistyöverkostoon osallistujat:Erillinen arviointiverkosto:• Oulun poliisilaitos

• Suojelupoliisi (Oulun toimisto)• Oulun vastaanottokeskus• Oulun Seudun Setlementin Via Vis -hanke• OSEKK• Oulun yliopisto• Oulun kaupunki

– SIKU– HYVE– Mielenterveystoimisto– Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor– Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta– Konsernipalvelut, henkilöstö

• SUPO• Oulun poliisilaitos• Mielenterveystoimisto, Oulun kaupunki• Konsernipalvelut, henkilöstö, Oulun

kaupunki

Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn verkostot Oulussa

H. Kemppainen (Oulun pl) & P. Rissanen (Oulun kaupunki)

Page 18: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Kaarretie 14 - 90500 OULU - puh. + 358 8 555 4060 - [email protected] - www.oulunsetlementti.fi

Page 19: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Myös väkivallantekijää voidaan auttaa.

Väkivaltaisen ajattelun tai käytöksen puheeksiotto

Via Vis -Väkivaltatyön hanke Kati Kaarlejärvi Pasi Malinen Syksy 2013

http://www.oulunsetlementti.fi/viavis/

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 20: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Kohtaamisessa väkivaltaista puhetta tai ajattelua tuottavan asiakkaan kanssa

• Luo rauhallinen ilmapiiri, pyri kuulemaan henkilöä ilman ulkopuolisia • Kohtaa tasavertaisena, kuuntelijan roolissa• Jos asiakas ei itse tuota puhetta, mutta sinulla on tunne, että jokin on pielessä, lähde rohkeasti kartoittamaan

tilannetta ja pyri saamaan ihminen avautumaan• Käytä avoimia kysymyksiä, esimerkiksi:

– Minusta tuntuu, että mieltäsi painaa joku asia…?– Minulla on huoli, ettei kaikki ole kunnossa….? – Onko jotain, josta haluaisit puhua?– Kerrotko lisää? – Lopuksi voisi kysyä: Mitä sinä toivoisit minun tai muiden tekevän?

• Kun saat ihmisen avautumaan, älä säikähdä kuulemaasi, koska väkivaltainen ajatus ei ole yhtä kuin teko • Kuuntele rauhassa koko tarina • Älä tuomitse

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 21: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Väkivaltainen ajatus tai puhe ei ole yhtä kuin teko, eikä välttämättä etene väkivaltaiseksi teoksi. Meillä kaikilla ihmisillä on joskus väkivaltaisia, kummallisia ajatuksia, ja jopa puheita

Arvioi, onko kyseessä pahan mielen purku, huomion hakeminen, vai onko syytä huolestua?

Tarkkaile asiakkaan ilmeitä, eleitä, tunteita, vaatetusta ja hygieniaa – tukeeko kertomaa vai onko ristiriitaa?

Kysele asiakkaalta teon toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia seurauksia. Mitä siitä seuraisi ja kenelle?

Tarkkaile, onko kokemusta uhriksi joutumisesta, nöyryytyksestä tai alistamisesta (kokemus siitä on tärkein) ja onko kostohalukkuutta.

Aikaisempi väkivaltainen käytös - ei voi päätellä ja toisaalta ennustaa…

Oma intuitio – Mitä ja mistä se sinulle kertoo?

Onko kyse tuen tarpeesta vai vaatiiko tilanne viranomaisilmoituksen?

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 22: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Arvioinnin tueksi huolen liikennevalot

1 taso = Oma tuki riittää (tunteenpurkaus ja pahan olo purku, hetkellinen), ei jatkotoimenpiteitä, voi olla provosointia.

2 taso = Ei välitöntä vaaraa itselle tai ympäristölle, mutta ihmisellä on mahdollisesti tarvetta saada tukea ulkopuoliselta (esim. mtt, sos.tt., psykologi, kuraattori, Via Vis, jne.). Pyydä tarvittaessa konsultointiapua – älä jää yksin.

3 taso = Herää suuri huoli siitä, että henkilö voisi käyttää väkivaltaa. Esim. asiakas kuvaa suunnitelmaansa konkreettisesti (aikataulutus, tekotapa ja –väline, tuleva kohde, tekopaikka) ja on tehnyt jonkin konkreettisen teon suunnitelman toteuttamiseksi (hankkinut esim. välineistöä). Ilmoitus viranomaiselle/organisaation yhteyshenkilölle/ arviontiverkostolle!

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 23: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 24: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi044 786 1631

[email protected]

Projektityöntekijä Pasi Malinen044 786 1637

[email protected]

Kirkkokatu 19 A 990100 OULU

http://www.oulunsetlementti.fi/viavis/

Yhteystiedot

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013

Page 25: Miten lähisuhdeväkivalta ja katuväkivalta liittyvät toisiinsa?

Kiitos!

Kati Kaarlejärvi ja Pasi Malinen 2013