mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016

01.05.2023 Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys 1

Hyvinvointia ihmisten arjen ja ammattihenkilöiden yhteistyönä:

Mitä tarkoittavat aito perhe- ja asiakaslähtöisyys?

ALUEELLISET TYÖPAJAPÄIVÄT Aluehallintovirasto: Lounais-Suomi, Länsi- ja Sisä-Suomi

Tampereen teatteri 8.6.2016Matti Rimpelä, dosentti, Tampereen yliopisto


Tulevaisuuden suuria kysymyksiä• Kaupungistuminen

• Suuret ikäluokat poistuvat, 2/3 Suomesta tyhjenee• Nuoret keskittyy suuriin kaupunkikeskuksiin

• Asuinalueiden, koulujen, oppilaitosten eriytyminen• Pääkaupunkiseudulla edennyt jo pitkälle• Lasten/nuorten valinnat vs. palvelutuottajien valinnat

•Monikulttuurisuus• Vanha asia (ks. Suomifilmit), uudet muodot

• Globalisaatio• Suunnitelmallinen palvelukehittäminen

• Laaja systeeminen muutos, evoluutio• ”Kaikki viisaus ei asu kentällä eikä kunnissa”


Ammatillistumisen kahdet kasvotSuomen hyvinvoinnin menestystarinan tekijöitä –> hyvin koulutetut ammattihenkilöt

• opettaminen -> opettajat• hoitaminen -> lääkärit ja sairaan/terveydenhoitajat• sosiaalityö -> sosiaalityöntekijät• nuorisotyö -> nuorisotyöntekijät

Ammattihenkilöt omistavat oman palvelukokonaisuutensa, omat erityiset organisaatiokulttuurit

• erikoistuminen, erilaistuminen, ’kyynärpäät kolisevat’• ’samanmuotoiset päät johtavat samanmuotoisia päitä

Yleinen vs. erityinen• Puhutaan paljon paikallisuudesta, yksilöllisyydestä, yms.• Usein kuitenkin sama yhteinen osaaminen, koeteltu tapa toimia

Esim. ’työpajatoiminnan malli’ – yleistettävä osaaminen ja toimintatapa – ei ’ammatti’• Suomessa pyritty varmistamaan ammatillisuudelle• Toinen vaihtoehto suunnitelmallisen kokeilun yhdistäminen kehittävään arviointiin/tutkimuksen


Väestö on uusiutuva luonnonvara Kulumisen ja uusiutumisen vuorovaikutus • syntymät vs. kuolemat, muuttoliike• syntymässä yksilön elämää ohjaava ”hyvinvointipääoma”• biologinen + sosiaalinen + ympäristö = perimä

• jokainen päivä syntymästä kuolemaan on hyvinvointi-pääoman kulumista ja uusiutumista• Olennaista kulumisen ja uusiutumisen suhde toisiinsa• ”pärjäämiskyky”• henkilökohtaisten ominaisuuksien suhde sosiaaliseen ja

fyysiseen ympäristöön


Suomi investoi sukupolvien uusiutuminen

• Palveluihin noin 12 miljardia vuodessa raskauden alusta 18. ikävuoteen• neuvolat, varhaiskasvatus, koulutus, oppilashuolto, lastensuojelu,

erikoissairaanhoito, yms.• varhaiskasvatus ja koulutus noin 75 %• sosiaali- ja terveyspalvelut vajaa viidennes• muut noin 6 %

• Keskimäärin noin 200 000 €/lapsi• Lisäksi tulonsiirrot lapsiperheille noin 3,5 miljardia euroa• Kasvanut huomattavasti 2000-luvulla, selvästi enemmän/lapsi kuin

ennen 1990-luvun lamaa


Suurin yhteiskunnallinen eriarvoisuus:Suomi investoi• eniten nuoriin, joilla menee parhaiten, mutta…• Peruskoulusta lukioon ja korkeakouluun• Peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen

•…peruskoulun jälkeen koulutuksesta putoaville ei suunnitelmallista tukea - ovat ’projektiruokaa’ • ’Ensin pitää nuoret hukata, jotta etsivä nuorisotyö voisi heidät löytää’• Siirretään ongelmalähtöisille sosiaali- ja terveyspalveluille, kolmannelle

sektorille, nuorisotyölle

• ’Rakenteellinen välinpitämättömyys’• ’Asenteet’, verkostoituminen, yhteistyö, yms.


Huomio luonnolliseen kasvuun ja kehitykseen aikuiseksi

Ongelmien sijasta yhteiseksi ydinkäsitteeksi

pärjäämiskyky (resilience)


Pärjäämiskyky• Yleisempi kuin työkyky, oppimiskyky, opiskelukyky • Pärjääminen -> selviytyminen, palautuminen• ”Resilience” -> runsas kv. kirjallisuus monilla aloilla• Yhteistä: Testataan vastoinkäymisissä ja kriisitilanteissa:

Miten niistä selviydytään, palataan ”tavalliseen arkeen”• Henkilökohtaisten ominaisuuksien, palvelujen ja

sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristön välinen suhde


Pärjäämiskyky: Mihin voimme vaikuttaa?

Henkilökohtaiset Ympäristö, palvelutominaisuudet - sosiaalinen

- fyysinen

Hyvinvointipääoman kuluminen ja uusiutuminen

Syntymä Aikuisuus Aika


Tärkeintä ei ole

• suojeleminen vastoinkäymisiltä ja kriiseiltä vaan•opettaminen selviytymään niistä, sekä• ympäristön (fyysinen ja sosiaalinen), palvelujen ja muun

• tuen kehittäminen ja järjestäminen niin, että •ne auttavat erilaisia lapsia ja nuoria palaamaan

mahdollisimman pian tavalliseen ja mahdollisuuksien mukaan parempaan arkeen


Lapsi-, perhe-, nuorisolähtöisyysYhteisölähtöisyys IhmislähtöisyysYhteisön jäsen, osallisuus ’Yhden nahan sisällä’Perhe, asuinpaikka, koulu Lapsi, nuori, aikuinen yksilönä

Asiakaslähtöisyys Häiriö/ongelmalähtöisyysSuhde palveluun Yhteisön, organisaation määrittelemäAmmattiauttaja, ’toimisto’ Syrjäytyminen, masennus, käytöshäiriö

Aika

Lapsi, nuori, aikuinen


Miksi puhun perhelähtöisyydestä?Lapsi varttuu nuoreksi ja aikuiseksi sosiaalisessa ympäristössä , • ’kasvuympäristö’, ’kasvuekosysteemi’)

joka koostuu useista osasysteemeistä (Bronfenbrenner ym.)• rinnakkaiset kehitysyhteisöt (perhe, asuinpaikka,

päiväkoti, koulu, media, harrastukset, ’katu’,…Perhe on – sen pitäisi olla – tärkein kehitysyhteisö• sosiaalisuuden ydin: läheisyys, ’koti’ (ei vain DNA:ta)• jatkuvuus: ihmiset, kasvatuskumppanuus, ’paikka’

Milloin lapsesta tulee aikuinen?


Perhe palvelukehittämisen ytimeen 1970-luvulla – sivuraiteelle 1990 -luvulla

Nopeaa kasvua, sektoroitumista, erikoistumista... -> palvelujen hajanaisuus tiedostettiin 1970 – 1980 –luvuilla• Moniammatillisuus, hallintorajoja ylittävä yhteistyö, alueellistaminen,

väestövastuu, asiakaslähtöisyys, verkostoituminen, kumppanuus, palveluprosessit, prosessijohtamisesta,, monialaisesta johtajuudesta, yms.

• 1970-80 –luvuilla: Perhepalvelut, perhekasvatus• 1980 –luvulla: Nuoret (’nuorisopolitiikka’)• 1990 ->: Lapset (YK:n Lapsen oikeuksien sopimus),

lapsipolitiikka • 1995 ->: Perhe ja nuoret esillä ongelmina, häiriöiden

aiheuttajina


Palveluissa vain hidasta uudistumista, sektoroituminen, itsenäiset palvelukokonaisuudet, hajanaisuus entistä haastavampaa

Miten tästä eteenpäin? Mitä on lähes neljän vuosikymmenen aikana opittu, kun on pyritty vähentämään hajanaisuutta ja poistamaan katveita?• Tutkimuksesta• Kehittämishankkeista• Hallinnollisista muutoksista

•Miksi eteneminen on ollut hidasta?• Hallinnon ja rahoituksen rakenteiden muokkaaminen mahdollistaa • Yksittäiset palveluinnovaatiota tarvitaan, mutta eivät riitä• Ratkaisevaa aito perhe-, lapsi- ja nuorisolähtöisyys


Mitä minulle tarkoittaa perhelähtöisyys?Hyvinvointipalvelujen kirjallisuudessa ja ohjelmissa paljon ’pyhäpuhetta’ asiakas/perhelähtöisyydestäOlen yrittänyt oppi lisää kolmessa suunnassa:• Perhekeskus –toiminta-ajatus ja sen soveltaminen Suomessa

(oma tutkimus valmistumassa)•Markkinointitutkimus (erityisesti ’Nordic

School’/Hanken/Grönroos ym.)• Dialoogisuus ja rajasysteemitulkinnat (Arnkil, Seikkula,

Haarakangas, ym.)


”Leksandin perhekeskuksen toiminta-ajatus”• Perhekeskus –toimintamalli kehittyi Ruotsissa 1990-luvulla, tuli Suomeen

2000-luvun alussa ’Leksandin mallina’ • Vastaukseksi yksinäisyyteen paikallista ammattihenkilöiden, perheiden ja

vapaaehtoisen yhteistyötä• Perhetyö, sosiaalisten verkostojen vahvistaminen, palveluja yhdessä perheen kanssa

• Vertaisryhmissä suunnitelmallista perhevalmennusta • 16 ryhmätapaamisen runko-ohjelma raskauden ja ensimmäisen ikävuoden aikana• Painopiste parisuhteeseen, vanhemmuuteen, kasvatukseen, sosiaaliseen

vuorovaikutukseen• Ei omaa tilaa

• Mitä erityistä ja ’uutta’? • ”Kunnan tarjoaman voileipäpöydän rinnalle nyyttikestit”


TV-ohjelmasta politiikkaohjelmiinLeksandin perhekeskuksen toimintaa esiteltiin TV:n ajankohtaisohjelmassa syksyllä 2000• Viritti suurta kiinnostusta, kunnissa käynnistyi sovellutuksia• 2003 -> hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmiin• 2005-2007 valtakunnallinen PERHE –kumppanuushanke• Noin 30 kehittämishanketta noin sadassa kunnassa

• 2008-2011 poikkihallinnollisiin politiikkaohjelmiin/KASTE-ohjelmaanMiksi näin suuri innostus yhteen toimintamalliin?• ’Koko kylä kasvattaa’ – vastuu siirtyi paikalliseen yhteistyöhön• Idealisoitu mielikuva paikallisesta yhteistyöstä ammattiauttajien,

perheiden ja vapaaehtoisten kesken


Leksandin mallin ydin unohtui!

•Perheiden yksinäisyyden vähentäminen vahvistamalla sosiaalisia verkostoja• ”Kunnan tarjoaman voileipäpöydän rinnalle

nyyttikestit”• Tulkintakehyksen/toiminta-ajatuksen (’paradigman)

muutos • -> ammattiauttajien ja heidän organisaatiodensa

’maailmasta’ lapsiperheiden arkeen


Perhelähtöisyyden elementit(Sovellettuna markkinointitutkimuksesta)

Perhekokemus(arjen voimavarat, tarpeet, pärjäämiskyky)

Perheläheisyys

Perheymmärrys

Arvon luonti yhdessä“family dominant value creation”

Palvelumuotoilu

Soveltaen lähteestä Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014


Dialogisuus, ks. ”Keroputaan hoitomalli”Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 1990-luvulla (Kemi)• Avoin yhteydenottamisen mahdollisuus• Tukea ilman ongelmanmäärittämistä• Tutustuminen arkeen• Läheisten ja ammattihenkilöiden yhteinen ’hoitokokous’• Tukea tarvitseva ihminen ei kohtaa organisaatiota tai

ryhmää, vaan toisen ihmisen• Luottamus, jatkuvuus, rinnalla kulkeminen

• Arkea hallintaan + ammatillista apua


Näkökulman siirryttävä palveluista perheiden ja lasten arkeen

•Tarvitaan yhteinen ymmärrys, mutta ei yksimielisyyttä, lapsiperheiden, lasten ja nuorten ARJESTA ja siitä vahvistavista ammatillisista hyvinvointipalveluista.•Dialogisuus ammattihenkilöstön tuottamien palvelujen ja perheen/lasten vuorovaikutuksessa


Hyväksy moniäänisyys, etsi yhteisymmärrystä!• ”Paine yksiäänisyyteen on uhka dialogisuudelle. Moniäänisyys on

dialogisuuden ehto, mutta samalla dialogisuuden saavuttaminen voi myös hankaloitua moniäänisyyden virrassa. Miten eri äänet pääsevät kuuluville ja tulevat kuulluiksi? Miten huolehtia siitä, että jokaisella on tilaa sanoa sanottavansa?”• ”Usein on niin, että toisten kuuleminen tulee mahdolliseksi vasta kun

ensin on saanut sanotuksi sen, mitä on kauan halunnut sanoa. On ensin voitava puhua oma huolensa, kiukkunsa tai muu sanomisen tarpeensa, jotta voi kuunnella muita. Ammattiauttajan tehtävänä on ikään kuin johtaa orkesteria ensin virittämään soittimensa. Hänen sanansa ovat tahtipuikkoja, jotka auttavat eri ääniä liittymään mukaan. Äänet säilyttävät itsenäisyytensä samalla kun ne orkestroituvat keskenään kehitellen yhteistä teemaa.” (Haarakangas 2007)


Dialogisuus vuorovaikutuksessa ” rakentuu perhekeskeisille tapaamisille. Perhe, läheiset (vertaiset) ja ammattihenkilöt kohtaavat keskinäisessä dialogissa.• Tavoitettavuus ja vastuullisuus•Nopea apu perhe- ja verkostokeskeisesti• Liikkuvuus eli hoito kotiin (’Pois kopista, omasta tilasta’)• Joustavuus ja jatkuvuus• Epävarmuuden kestäminen•Avoin dialogi” (Sivut 107-119)


”Perhetyöntekijä”

•”Perheille ei ole olemassa työryhmää, vaan yksittäiset ihmiset, jotka he voivat kokea olevan olemassa heitä varten ja joiden kasvot ja sanat mielessään he voivat paremmin”. (Sivu 122)


”Rajasysteemiteoria • oli ensimmäinen askel kokemusten muuttamisessa teorian

tasolle.• Rajasysteemiksi nimettiin perheen ja hoitosysteemin

kohtaamisen tuloksena syntynyttä vuorovaikutusta. • Perheen ja palvelujen suhde nähtiin systeeminä ja

prosessina, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toistensa ymmärrykseen ja toimintatapaan. • Perhe ei ole enää hoidon kohde, vaan yhteistyöjärjestelmän

tasavertainen osapuoli.” (Haarakangas ym. 2002)


Perheen arjen hyvinvoinnin rakentajia

Perheen arki/

hyvinvointi

Perheenjäsenten elämänkulut

Vertaistuki

Toimeentulo Muut lähi-voimavarat

AsuminenSukulaiset

Työ

Perherakenne Perheenjäsenten hyvinvointi

Ammattipalvelut

Hallinto-ja palvelurakenne:Mikro-, meso- ja makrotasot

Aika

Perheen pärjäämiskyky/resilienssi (family resilience)


Kolme tuen ideaalityyppiä

1. Rakenteellinen tuki• Säännökset, yhdyskuntasuunnittelu, asuminen,

liikenee, toimeentuloturva

2. Läheistuki • Perhe, sukulaiset, muu vertaistuki• Vapaaehtoistyö, järjestöt, yms.

3. Ammattipalvelut• Ammatilliset hyvinvointipalvelut

• Päätavoitteena hyvinvoinnin edistäminen ja tai pahoinvoinnin lievittäminen• Koulutus, liikunta, varhaiskasvatus, sosiaalityö, perus- ja

erikoisterveydenhuolto, yms.• Välillisesti hyvinvointia edistävät

• Kultuuripalvelut, työvoimapalvelut, yms.

• Muut ammattipalvelut


Kohtaamisia hyvinvointipalvelujen ammattihenkilöiden kanssa

Värit – sektoreita, palvelukokonaisuuksia: Johtamisen ydin keskittyy kohtaamisiin: Millainen kokonaisuus rakentuu 1) rinnakkaisista kohtaamisesta, ja 2)kaikista kohtaamisista ajan myötä?


Kehittämisessä on paljolti keskitytty palvelujärjestelmän sisään, ei palvelujen ja arjen väliseen suhteeseen.

Sektoroitunut palvelujärjestelmä• asennemuutos• hallintorajoja ylittävä yhteistyö• verkostoituminen• moniammmatillisuus• prosessijohtaminen• monialainen johtaminen• jaettu johtaminen• tilaaja-tuottajamallit• elinkaarimallit• yms.


Vastauksia palvelujen hajanaisuuteen 1980 – 2010Kohtaamisia ammattihenkilöiden kanssa. Miten ratkaistaan hajanaisuus?

Eliminoidaan muutospaine rakenteita ja niiden valtasuhteita muuttamatta!

MoniammatillisuusHallintorajojen ylittäminenVerkostoituminenMonialainen johtaminen

”Yhden luukun periaate”Valinnanvapaus

Palvelupaketit,palvelusuunnitelmat

”Oma” ammattihenkilö

01.05.2023 31

Arki – kohtaamiset –organisointi: Nykytilanne

Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys

Organisoinnin neljä tasoaKohtaamisetLähiesimiehetKeskijohtoYlin johto

01.05.2023 32

Arki – kohtaamiset –organisointi: Mitä pitäisi tehdä? Keskittyä kohtaamisiin ja lähijohtamiseen.

Rimeplä: Aito lapsi- ja perhelähtöisyys

Kohtaamiset + lähiesimiehetMiten muotoillaan perheiden/yksittäisten ihmisten näkökulmastaheidän arkeaan vahvistava kokonaisuus.


Ammatillisten hyvinvointipalvelujen uudistamisen strateginen haaste

• Katse siirrettävä Suomeen 2020-2030 –luvulla• Toimintaympäristön ja haasteiden ennakoiminen 2-3 vuosikymmen päähän• Kohtuullisen kansallisen yhteisymmärryksen rakentaminen ammatillisten

hyvinvointipalvelujen muiden ammattipalvelujen, rakenteellisen tuen ja lähituen vuorovaikutuksesta.

Ja mikä tärkeintä:• Yhteiskunnallisen keskustelun ja kehittämisen

• painopisteen siirtäminen kahden sektorin ylimmästä johdosta ja rahoituksesta • perheiden ja yksittäisten ihmisten arkeen ja kaikkien ammatillisten

hyvinvointipalvelujen uudistaminen kokonaisuuten niin, että ne • mahdollisimman kustannustehokkaasti vahvistavat arkea.


Perhekeskuksen rakenne-ehdotus 2008


Mitä tekisin jos olisin ’Kekkonen’?• Yhdistäisin lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelut toiminnalliseksi

kokonaisuudeksi raskauden alusta ainakin 20. ikävuoteen saakka• Yksi ’asiakkuus’, joka laajenee tarvittaessa

• Läpinäkyvyys ja tulosvastuu jatkuisi 20. ikävuoteen• Jokaiselle nuorelle suunnitelmallista tukea – ei vain hankkeita/projekteja/terapiaa

• Panostaisin erityisesti perhetyötön ja nuorisotyöhön• Perhetyö ja kotipalvelua neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja peruskoulun ala-asteelle

(’Imatran malli’)• Nuorisotyötä peruskoulun yläluokille ja toisen asteen koulutukseen• Osa koulunkäyntiohjaajista perhetyöntekijöiksi ja nuorisotyöntekijöiksi

• Erottaisin sosiaalityön ja sijaishuollon lastensuojelusta• Lastensuojelun kaventaisin viranomaistoiminnaksi, joka alkaa silloin, kun harkittavaksi

tulee puuttuminen vanhempien, lapsen tai nuoren itsemääräämisoikeuteen.• Hallintopäätöksiä vain puuttumisesta itsemääräämisoikeuteen


Viime kädessä tärkeintä on ymmärtää lapsen kehitystä aikuiseksi

• Lasten aikuistuminen on siirtynyt vanhemmaksi• Toimintaympäristön monimutkaistuminen• Ammattiosaamisen vaatimukset lisääntyneet

• Suuret yksilölliset vaihtelut vs. kronologinen ikä• Murrosiässä jopa 3-4 vuotta• Kaikki 7-vuotiaat eivät ole kypsiä ekaluokalle• Kaikki 13-vuotiaat eivät ole valmiita yläkoulun hajanaisiin yhteisöisin• Kaikki 16-vuotiaat eivät ole valmiita ’itsenäisiksi sivistysyrittäjiksi’

• Hidas kehitys ei välttämättä ole ’häiriö’ eikä ’ongelma’!• Aina ei tarvita erikoistuneen ammattihenkilön tekemää ongelmamääritystä

ja tarjoamaa terapiaa, vaan arjen tukea ja rinnalla kulkemista.


Lopuksi”Perheille, lapsille, nuorille ei ole olemassa organisaatiota eikä työryhmää, vaan •yksittäisiä ihmisiä, jotka he voivat kokea olevan olemassa heitä varten •ja •joiden kasvot ja sanat mielessään he voivat paremmin”.

mitä tarkoittaa aito perhe- ja asiakaslähtöisyys? 8.6.2016

Services