mitä nuoren päässä liikkuu – miten tukea ja milloin huolestua?

Raisa Cacciatore, 2010Raisa Cacciatore, 2012

Mitä nuoren päässä liikkuu – Miten tukea ja milloin

huolestua?Pirkkala

6.2.2012

Raisa CacciatoreLastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailijaVäestöliittowww.raisacacciatore.fiwww.vaestoliitto.fi

Raisa Cacciatore, 2012

Hyvinvoiva nuori selviytyy päivittäisestä arjesta ilman suurta ahdistusta, lähtee useimmiten mielellään kouluun tai työhön.

Hän nukkuu ja syö hyvin, kykenee toimimaan ryhmässä ja luomaan ystävyyssuhteita.

Hän sietää epäonnistumisia, tunnistaa oikean ja väärän, osaa iloita tavallisesta elämästä, nauraa aina välillä ja kykenee muutenkin osoittamaan tunteitaan – niin kiintymyksen kuin vihan.

Hyvinvoiva nuori – sopeutuu

ympäristöönsä


Hyvinvoiva nuori kokee elämän tyytyväisyyttä, hän uskoo riittävästi omiin kykyihinsä ja voi olla temperamentiltaan reipas ja rohkea tai ujo ja arka.

Hän kykenee tuntemaan empatiaa – pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan ja tarvittaessa puolustamaan toistenkin oikeuksia.

Hyvinvoiva nuori – pärjää itsensä kanssa


Nuorten mielenterveys-häiriöiden yleisyys

• Jokin 15-25% (tytöt enemmän)

• Vakava masennus 5-10% (tytöt enemmän)

• Päihteiden ongelmakäyttö 5-10% (pojat enemmän)

• Käytöshäiriöt >10% (pojat enemmän)

• Ahmimishäiriö 5% (tytöt enemmän)

• Sosiaalisten tilanteiden pelko 1-2,5%

• Pakko-oireinen häiriö 1-2%

• Paniikkihäiriö 1%• Psykoosi 1-2% (yhtä

paljon)• Bipolaarihäiriö 1%• Laihuushäiriö 1%

Lönnqvist ym. Psykiatria-oppikirjasta (KUSTANNUS OY DUODECIM v.2007) nuorisopsykiatrian luvusta (Marttunen, Kaltiala-Heino s. 596)


1.Kuulluksi, nähdyksi tulemistaAitoja kohtaamisia.Välittävää aikuista.Yksilöllisyyden ymmärrystä.

2.Kehitysportaiden tuntemustaSeksuaalisuus ja aggressio. Itsenäistyminen.Aivot kehittyvät hitaasti, ymmärrys myös.Mitä voi vaatia? Missä täytyy suojata?

3.Kehityksen ja itsetunnon tukeaTekoja. Oikeaa toimintaa.Itse koettu kasvatus ei aina parasta.

Mitä nuori tarvitsee


Mitä nuori tarvitsee

1. Kuulluksi, nähdyksi tulemista

JARRUTA, HILJENNÄ

2. Kehitysportaiden tuntemusta

TUTUSTU, OPISKELE

3. Kehityksen, itsetunnon tukea

TOIMI NYT

20.04.23


Olen hyvä! -> Minua kannattaa suojata!

EnnaltaehkäisyPositiivinen minäkuvaTemperamentit


Kaikki ihmiset ovat jo syntymästään erilaisia. Jos huomaa, että kelpaa ja on iloksi muille, voi rakentaa hyvää kuvaa maailmasta ja itsestään.

Tähän rakennustyöhön voi jokainen osallistua. Uusi ihminen, uusi tuttavuus tarkoittaa jännittävän löytöretken alkua. Kun oppii tuntemaan toisen, voi löytää yhteisen mukavan tavan olla yhdessä tekemässä.

Erilaisuus on sääntö, ei poikkeus: Erilaisten ihmisten kanssa joudumme tekemään töitä ja pärjäämään.

Temperamentit ja itsetunto


Ei saa mitätöidä nuorten tavoitteita, arvoja ja pystyvyyskokemuksia.

Haluaminen ja yrittäminen on tärkeää. Ei pidä tehdä kaikkea liian helpoksi tai

nuoren puolesta. Käy arvokeskustelua: minkä asian takia

olisit valmis hiukan kärsimäänkin?

Tahtominen ja itsetunto


Käy arvokeskustelua: Mikä on tärkeää? Mikä on kaikkein tärkeintä elämässä? Minkä asian takia olisit valmis hiukan kärsimäänkin?

Kerro arvoistasi: ystävyys, rakkaus, vapaus, veljeys, tasa-arvo, terveys…

Aika antaa arvokasvatusta


Mistä elämään voi saada motivaatiota ja mielekkyyttä?Välitön

tarvetyydytys: nautinto, hyvä olo

• Lyhyen tähtäimen tavoitteet ja tämän hetken jutut.

• Onko kivaa vai tyhmää?

Arvojen mukainen elämä: tunnistaa arvonsa

• Elämällä on kompasseja ja suuntaviittoja.

• Ne ohjaavat valintatilanteissa.

• Arvoja toteuttaakseen ihminen on valmis sietämään pettymyksiä, jopa kärsimään.


Kokonaisuus on tärkein Elämä on merkityksellistä! Mikä aiheuttaa terveyttä?

Mikä johtaa elämänlaatuun? Mikä tarjoaa syytä elää?

Elämänlaatu

Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan 24.11.2020


“Health is what it takes to make life worth

living”

Terveyden uusi määritelmä?

Bengt Lindström: The Hitchhiker’s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic pathways to health promotion. Folkhälsan 2010



Kyse ei ole vain olemassa olevista resursseista, vaan kyvystä ja joustavuudesta käyttää omia resurssejaan terveyttä tuottavalla tavalla.

Lähtökohta: katsotaan resursseja ja voimavaroja.

Salutogeneesin avain

Bengt Lindström: The Hitchhiker’s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic pathways to health promotion. Folkhälsan 2010


Terveys on yksi elämänlaadun tekijä Sairaus on yksi Elämä on enemmän kuin nämä

Elämänlaatu



Tahtominen ja itsetunto

Diane Levy: Increasing a child’s self-esteem? Random House 2002


Tahtominen ja

itsetunto


Mitä väliä?

Drop out Itsetuhoisuus


Jotakin jota haluaa…

Olen aika hyvä! Osaan ja pystyn, jos

yritän Osaan paljon! Osaan aika paljon Osaan jotakin Osaan… Osaan?

Tavoiteltavia asioita

Haluttavia asioita



Kuulua mukaan Ymmärtää miten perhe tai koulu

toimii Miksi olen mukana Mitä vanhemmat / koulu tekee

Merkityksellinen yhteys



Yhteenkuulumisen tunne antaa voimaa ja turvaa

Olemme laumaolentoja, haluamme kuulua yhteen

Uskallanko rauhassa sanoa oman mielipiteeni, vaikka muut olisivat eri mieltä?

Tarve kuulua samanmielisten

joukkoon


Saammeko olla erilaisia, yksilöitä?Olet eri asia kuin mielipiteesi

Mitä mieltä sinä olet? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä haluaisit?

20.04.23


Tunteiden hallinta ja itsetunto


Mikä sinulla on, isä?Mikset kuule minua, äiti?Mitä te pelkäätte koko ajan?

Pitää olla laiha… kaunis, hyvä koulussa… menestyvä, suosittu, muodikas, avulias vaivaton…Poissa silmistä…

Huolet… ongelmat…. Kriisi…. stressi, kiire…


Keskustelu itsensä kanssa

• Ihmiset keskustelevat mielessään jatkuvasti itsensä kanssa. Kommentoivat ja suunnittelevat tekemisiään tai vatvovat menneitä tapahtumia.

• Se voi olla kannustavaa tai halveksivaa.

• Omat pohdinnat vaikuttavat, eli se pään sisäinen puhe. Itse olet eniten itsesi kanssa.

• Se alkaa rakentua lapsuudessa. Myös pitkä ihmissuhde vaikuttaa. Mitä puhetta lapsuuden kotona jäi pääsi sisään?


Tunnetaitoj

a


Kunnioitus tarttuu – syrjäytyminen ja menestys ovat usein mallioppimisen

tulosta

KUNNIOITUS

NEUTRAALI

HALVEKSUNTA

KO

MM

UN

IKA

ATIO

N T

UN

NEIL

MA

STO

MENESTYS

SYRJÄYTYMINEN

Väkivalta kasautuuVäkivalta synnyttää

väkivaltaaJatkuvia traumoja,

defensejä vahvistuu


KUNNIOITUS- Ei väkivaltaa

NEUTRAALI

HALVEKSUNTA- Henkinen ja fyysinen väkivalta

Myönteiseen keskittyminenKiittämällä kasvattaminenRespektipisteitä, tarravihkojaOnnistumisen esiin nostamistaLapsen kokemusta arvostavaa puhetta

Kielteiseen keskittyminenMoittiminen, iva, pelkoRankaisu, ankaruus, kuritusEpäonnistumisen esiin nostamistaVähättelevää, mitätöivää puhetta

KO

MM

UN

IKA

ATIO

N T

UN

NEIL

MA

STO

Lapsi ei voi valita Lapsi ei voi valita kasvuympäristöään – saako hän kasvuympäristöään – saako hän

kokemuksia arvostavasta kokemuksia arvostavasta kanssakäymisestä, milloin, mistä?kanssakäymisestä, milloin, mistä?


KUNNIOITUS- Ei väkivaltaa

NEUTRAALI

HALVEKSUNTA- Henkinen ja fyysinen väkivalta

Myönteiseen keskittyminenKiittämällä kasvattaminenRespektipisteitä, tarravihkojaOnnistumisen esiin nostamistaArvostavaa puhetta

Kielteiseen keskittyminenMoittiminen, iva, pelkoRankaisu, ankaruus, kuritusEpäonnistumisen esiin nostamistaMitätöivää puhetta

KO

MM

UN

IKA

ATIO

N T

UN

NEIL

MA

STO

MENESTYS

SYRJÄYTYMINEN

Älä jää halveksunnan ilmapiiriin.Hakeudu arvostaviin

ihmissuhteisiin!


Kovassa kasvatustyylissä • rankaistaan lasta • jätetään palkitsematta

silloin, kun hän toimii toivotulla tavalla

• Lapsi saa siten eniten huomiota ei-toivotulla käytöksellä

• vanhempi mallintaa aggressiivista käytöstä toiminnallaan

Vapaassa kasvatustyylissä

• lapsella ei ole rajoja• lapsi ei tiedä, mitä

häneltä odotetaan, mikä käytös on toivottua

• johdonmukaisuus kasvatuksessa puuttuu

• lapsi hakee rajoja ja alkaa tästä syystä oireilla

Käytöshäiriön kasvatukselliset

riskitekijät


• Jämäkkyys• Asiallisuus• Oikeudenmukaisu

us

Oikea kasvatus on siinä keskivälissä:


Tunne on sinussa, mutta olet eri asia kuin

tunteesi• Hankalat ajatukset aktivoivat tunteita• Pelko, pettymys tai huono omatunto

ovat usein signaaleja, jotka auttavat meitä toimimaan oikein.

• Kielteiset ajatukset ja tunteet voivat myös riistäytyä hallinnasta tai lukkiutua päälle ja vallata mielen ja kehon.


Hyväksy ajatuksesi / tunteesi, mutta älä lähde

joka junaan

• Toivota hankala tunne tai ajatus tervetulleeksi, kuin hankala naapuri

• Kutsu peremmälle, tarjoa teetä, hyväksy• Lähetä lempeästi matkoihinsa, taputa

olalle: Kiitos, kun kävit!

Juhani Laakso: Mielen taito. Vapauta ajatuksia, kehitä tunteita. Kirjapaja 2009


Alati muuttuvat tunteet

• Kaikki ajatukset ja tunteet tulevat ja menevät kuin meren aallot, kuin pilvet taivaalla.

• Mitä enemmän yritämme välttää epämiellyttäviä tunteita tai ajatuksia, sitä voimakkaampia ne ovat ja sitä kauemmin ne kestävät.

Nils Holmberg, Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2005, 2. Zen, mindfulness ja vaeltava mieli.


Ajatus -> Tunne -> Kehomieli

• Kielteiset ajatukset ja tunteet voivat myös riistäytyä hallinnasta tai lukkiutua päälle ja vallata mielen ja kehon.

• Ajatusten ja tunteiden hyväksyminen ilman, että niille tarvitsisi tehdä mitään, on uusi näkökulma impulsiiviselle toimijalle.

• Tunteet ja ajatukset tulevat ja menevät, ja ne voi hyväksyä sellaisinaan ilman, että niiden mukaisesti tarvitsisi lähteä toimimaan.


• 1) enin osa ajattelustamme on kokemusten kautta ehdollistunutta, eikä välttämättä totta;

• 2) miellyttäviä ja epämiellyttäviä ajatuksia tulee ja menee elämämme aikana, halusimme sitä tai emme;

• 3) kaikki ajatuksemme ja tunteemme ovat väliaikaisia, ja

• 4) vaikka ajatus saisi meidät valtaansa, se on silti vain ajatus.


KIITOLLISUUS- Minulla on!

KATEUS- Minulla ei ole, ei kai sinullakaan!

Keskitytään siihen, mitä jo on, ei siihen mitä ei oleKiitollisuus jopa siitä, että asiat eivät ole huonommin.Optimistisuus, toiveikkuus.Kiitollisuudesta puhuminen ääneen, sen hämmästely ja ihastelu, mitä elämä tarjoaa.Jos lasta kiittää, hän toistaa tekonsa.

Osaamattomuuteen, puutteisiin keskittyminen.Nähdään kaikki se, mitä ei ole.Vertaaminen muihin jotka osaavat, joilla on taito.Lasten annetaan luokitella ja arvottaa toisiaan, ihmisiä.Harmittelu, katkeruus.Jos lasta moittii, hän kokee olevansa huono(mpi)

KO

MM

UN

IKA

ATIO

N T

UN

NEIL

MA

STO

Kiitollisuus lisää tyytyväisyyttä, terveyttä, hyvinvointia


Aggressio muuttaa mieltä…

Aivoissa tapahtuu toimintatilan muutos, kun ihminen menee pois tolaltaan

Daniel J. Siegel: The Developing Mind 1999


Aika pysähtyy

Kontrolli häviää

Yksilölliset reaktiot

Daniel J. Siegel: The Developing Mind 1999


ALTISTAA / HERKISTÄÄ• Matala verensokeri• Väsymys• Stressi• Omat ”mustelmat” / traumat• Alkoholi• Jotkin lääkkeet• Perimä

LIIPASIN:

Tapahtuma

Ärsyke

Tunnista laukaisevat tekijät!

Opettele ottamaan aikalisä!

Selvittele vanhan traumat!

Vahvista Ylätietä!

ALATIE / YLÄTIEALATIE / YLÄTIE


Hämmennys

Hormonit mullistavat kaiken aiemman...

Haavoittuvuus ja

ylilyönnit


Biologinen kehitys

uteliaisu

u

s

rohkaistumine

n

herkistymine

n

Seksuaalisuuden portaat, Opetushallitus 2000


Kirkon nuorisopäivät Raumalla 5.-6.5.06, vastaajat n. 50kpl 15-18v nuoria


Kokenut seksuaalista väkivaltaa

Kouluterveyskysely 2010

N= Tytöt 27754, Pojat 27706 N= Tytöt 8887,

Pojat 11864

N= Tytöt 15429, Pojat 11706

(Kehon intiimialueiden koskettelu vasten tahtoa, yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista, rahan , tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä)


1. Sano EI!2. Lähde pois!3. Kerro

aikuiselle, johon luotat!

…jos joku koskettaa sinua tai käyttäytyy sinua kohtaan

ahdistavasti:


PORNO

Hämmentää, ahdistaa, kiihottaa, koukuttaa

Aikaansaa suorituspaineita Estää seurustelua


MIKÄ JUTTU TÄÄ ON ?

Nuoren tulee voida arvioida sitä, onko hänen kohtaamansa henkilö pyytämässä

Kaveri-Ystävyys- Seurustelu- Seksi- Rakkaus- Rakkaus+seksisuhdetta Vapaata suhdettaKäyttö-Hyväksikäyttö- tai Alistussuhdetta hänen kanssaan.


Ystävyyden säännöt Seurustelusuhde = paras ystäväsi

Ole kohteliasOle ystävällinen Ole siistiOsoita, että välitätOle reilu ja rehellinenÄlä kerro yksityisjuttuja muilleÄlä puhu pahaa takanaÄlä petäPyri rakentavaan riitelyynSelitä miksi, jos suhde ei toimi


• Anna mahdollisuuksia, tietoa ja usko nuoreen.

• Ole mallina: Ole itse itsesi paras ystävä!

Itsetunnon rakennustyö on jatkuvaa

Voit vaikuttaa paljon toisten itsetuntoon

Kun olet vuorovaikutuksessa, vaikutat joka tapauksessa, suuntaan tai toiseen.


• Opettajan antama huomio

• Koululuokan sosiaalinen tuki

• Onnistumisen elämykset

• Ystävyyssuhteiden tuoma ilo

…ovat lasta kannattelevia tekijöitä

Koulun merkitys

EL Liisa Pietilä, SLL 40/2005:4021-25


Minä osana yhteisöä ja Minä osana yhteisöä ja yhteiskuntaayhteiskuntaa

Olenko mukanaOlenko mukana

Huomataanko minutHuomataanko minut

Olenko tärkeä ja tarpeellinen?


Kykyä viihtyä itsensä kanssa


Tuntuu hyvältä jopa kehossakin


Nuorellekin välttämätön


• Tuntevat olevansa yksin, pinnistelevänsä joukosta erillään

• Missio hukassa, miksi oikein opiskelen, haluanko tätä

Oppilaat uupuvat jos

Kehitysjohtaja Jari Jokinen, Aalto-yliopisto 2.2.2011


Seuraavat 50v pärjää työelämässä, jos on:

Hyvät asenteet: tykkää mitä tekee Kyky oppia uutta: koko ajan Intohimoa: haluaa tehdä mitä tekee Uteliaisuutta: jatkuvaan muutokseen

Työelämän jatkuva muutos

Prof. Kalevi Ekman, Aalto-yliopisto 2.2.2011


Tue, älä tuomitse

• Jos nuori tuntee, ettei hän ole sellainen, kuin pitää, hän tulee epätoivoiseksi.

• Epätoivoinen nuori tekee epätoivoisia tekoja.

• Toivottomuus, huono itsetunto ja unelmien puute tavallisimmat syyt riskikäyttäytymiseen


Vuoden 2008 terveysaineisto!


Ammattilaisille, Vanhemmillewww.vaestoliitto.fi/murkun_ka

nssaa


Nuorille


Vanhemmillewww.raisacacciatore.fi


Tietofinlandia -ehdokas!Työille ja pojille 12-18v


Arvostavaa, Arvostavaa,

asiallista, asiallista,

hauskaa ja hauskaa ja

herkkää herkkää

tietoa tietoa

pojillepojille

13 – 18 v13 – 18 v


Poikien puheli

n

mitä nuoren päässä liikkuu – miten tukea ja milloin huolestua?

Documents