Väylien korjausvelka Tiedotustilaisuus 5.2.2016

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Miten korjausvelka heikentää liikenteen toimintaedellytyksiä sekä lisää asiakkaiden ja väylänpidon kustannuksia?

2

Asiakas Väylän-

pitäjä

Matka- ja

kuljetusajat

pitenevät

Polttoaineen

kulutus

lisääntyy

Ajoneuvojen

korjauskustannukset

kasvavat

Onnettomuusriski kasvaa

Tärinä- ja

meluhaitat

lisääntyvät

Ajomukavuus

heikkenee

Painorajoitukset

alentavat kuljetusten

tehokkuutta

Matkojen ja

kuljetusten

täsmällisyys

heikkenee

Teiden talvihoito

vaikeutuu ja taso

laskee

Väylän tulevat

korjauskustannukset

nousevat Tehostetun kunnon

seurannan tarve

kasvaa Akuuttien, äkillisten

korjausten määrä

kasvaa

Vahingonkorvaukset

lisääntyvät

Väylien korjausvelka vuonna 2011

Korjausvelka yhteensä 2165M€Väyläomaisuustyyppi Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Yhteensälinjaosuudet 737 788 14 1539

taitorakenteet 231 73 2 306

laitteet 0 255 17 271

varusteet 46 1 3 49

Yhteensä 1014 1115 36 2165

Korjausvelka yhteensä 2165M€Väyläomaisuustyyppi Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Yhteensälinjaosuudet 34 % 36 % 1 % 71 %

taitorakenteet 11 % 3 % 0 % 14 %

laitteet 0 % 12 % 1 % 13 %

varusteet 2 % 0 % 0 % 2 %

Yhteensä 47 % 52 % 2 % 100 %

Valtion liikenneväyliä korjataan vuosittain yli 350 milj. eurolla. Rahoitus on kuitenkin tarpeisiin nähden niukka.

Viime vuosien keskimääräisellä perusväylänpidon rahoitustasolla (965 milj. eur/ vuosi) korjausvelka lisääntyy vuosittain noin 100 milj. eurolla.

Lähde: Liikenneväylien korjausvelka, Liikennevirasto 42/2011

Liikenneväylillä on noin 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa

4

0500

1000150020002500300035004000

2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027

nykyrahoitus

+100M/vuosi

+150M/vuosi

+200

+250

+300korj

ausv

elka

M€

Lähde: Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö.

Parlamentaarisen työryhmän ehdotus, LVM julkaisuja 35/2014

Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.

Mikä on korjausvelkaa ja mikä ei?

Korjausvelkaa on mm:

• Huonokuntoiset väylät ja niiden rakenteet

• Tekniikaltaan vanhentuneet varusteet ja laitteet

Korjausvelkaa ei ole mm.

• Uusien väylien rakentaminen

• Liittymien parantaminen

• Lisäkaistat, lisäraiteet

5

Korjausvelkaa poistettaessa väylät korjataan nykyisten palvelutasovaatimusten mukaiselle tasolle.

Korjausvelkarahoituksen kohdentaminen 1/3

• Liikenneinfraa tulee kehittää asiakastarpeet edellä, ja huomioon tulee ottaa niin elinkeinoelämän kuin asukkaidenkin tarpeet.

• Elinkeinoelämän kilpailukyky ja investoinnit biotalouteen edellyttävät toimivaa liikennejärjestelmää ja laadukasta infrastruktuuria koko Suomessa.

6

Korjausvelkarahoituksen kohdentaminen 2/3

• Väyläomaisuutta on hallittava kestävästi myös omistajan näkökulmasta.

• Tehokkaampia keinoja ongelmien ratkaisemiseen innovaatioita ja uutta teknologiaa hyödyntämällä.

7

Korjausvelkarahoituksen kohdentaminen 3/3

• Digitalisaatio ja automatisaatio

muuttavat infran vaatimuksia. On

välttämätöntä, että väyläverkkomme

on digitalisaation ja automatisaation

edellyttämässä hyvässä kunnossa ja

olemassa oleva infra sopii liikenteen

älykkäille palveluille.

8

Kuva: NordicWay, Coop-hanke

Miten kunnostuskohteet on valittu?

●Liikennevirasto on valinnut kohteet kuullen asiakkaita, erityisesti elinkeinoelämää

●Tietoa asiakastarpeista täydennettiin elinkeinoelämän kanssa keskustellen 10/2015-1/2016, (rahdinantajat, kuljetusyritykset)

• SKALn, LALn, MTKn, ja Metsäteollisuus ryn jäsenten näkemykset kerättiin kootusti ja priorisoidusti

• Liikennevirasto tapasi 45 suurinta rahdinantajaa ja kuljetusyritystä, myös ELYt ovat kontaktoineet yrityksiä

• Muiden yritysten tarpeita kartoitettiin järjestöjen kautta jaetulla paikkatietopohjaisella verkkokyselyllä 11-12/2015. Vastauksia kertyi 666, joista 588 koski teitä, 49 ratoja ja 29 vesiväyliä.

●Vuoropuhelulla haettiin perusteluita jo tunnistetuille tarpeille (vaikutukset/ hyödyt/ menetykset), uusia tarpeita sekä näkökulmia korjauskohteiden priorisointiin

9

Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita

● Teiden päällysteet, tierakenteet ja varusteet

● Huonokuntoiset ja painorajoitetut sillat

● Ratojen päällysrakenteet ja vaihteet

● Ratojen sähkö- ja turvalaitteet, asetinlaitteet

● Ratapihat ja raakapuuterminaalit

● Meriväylien turvalaitteet, kanavatekniikka

Pääosa rahoituksesta käytetään normaalien ylläpito-ohjelmien laajentamiseen, mutta mukana on myös ”väliinputoajahankkeita”, jotka eivät ole mahtuneet viime vuosien ohjelmiin

10

Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Tiet (325 milj. euroa)

● Teiden uudelleenpäällystäminen 85 M€

● Tierakenteiden korjaaminen 84 M€

● Sorateiden parantaminen 16 M€

● Varusteiden, laitteiden ja teiden kuivatuksen parantaminen 25 M€

● Huonokuntoisten ja painorajoitettujen siltojen korjaaminen 35 M€

● Jännevirran sillan uusiminen (Vt 9) 45 M€

● Vt 21 liikennöitävyyden parantaminen (Aurora) 35 M€

11

Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Radat (223 milj. euroa)

● Ratapihat 36 M€

● Raakapuuterminaalit 11 M€

● Sähkö-, turva- ja asetinlaitteet 68 M€

● Ratojen päällysrakenteet ja vaihteet 80 M€

● Sillat 28 M€

12

Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Vesiväylät (12 milj. euroa)

● Saimaan kanavan sulkuporttien uudistaminen 9 M€

● Merenkulun turvalaitteiden uudistaminen 3 M€

13

Korjausvelkarahoituksen käyttökohteita Digitalisaatio ja uudet palvelut (35 milj. euroa)

● Liikenne- ja liikkumistietojen keruu ja jakelu 2 M€

● Rataverkon kapasiteetin hallinta 2 M€

● Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta 12 M€

● Rataverkon kunnonhallinnan kehittäminen 13 M€

● Merenkulun älyväylä 4 M€

● Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi 2 M€

14

Lisärahoituksen jako väylämuodoittain ja kriteereittäin (milj.euroa)

325 223

12 35

Väylämuodoittain

Tiet

Radat

Vesiväylät

Digitalisaatio

15

310 250

35 Kriteereittäin

Asiakkaidentarpeet

Korjausvelanhallinta

Digitalisaatio

Lisärahoituksen jako toimialoittain (milj. euroa)

103 21

109 363

Raakapuu

Muu biotalous

Muu teollisuus

Palvelee kaikkia toimialoja

16

Rahoituksella saatavia vaikutuksia

● Matka- ja kuljetusajat lyhenevät

● Ajo- ja kuljetuskustannukset pienentyvät

● Liikenteen täsmällisyys ja matka-aikojen ennustettavuus paranee

● Liikenneverkkojen käytettävyys säilyy jatkossakin

● Väylien hoito- ja ylläpitokustannukset pienenevät

17

Ilman lisärahoitusta päällysteiden kunto heikkenisi nopeasti

Lisärahoituksen jaksotus 2016-2019 (milj. euroa)

2016 2017 2018 2019 Yhteensä

Korjausvelkarahoitus

100 *) 300 200 600

Siirto kehittämishankkeista perusväylänpitoon

114 150 100 364 **)

Yhteensä

100 414 350 100 964

19

*) sisältää 5 M€ yksityistieavustusten rahoitusta **) sisältää 30 M€ yksityistieavustusten rahoitusta

Korjausvelkaohjelman (600 M) sisältö päätetään nyt kokonaisuudessaan vuosille 2016-18. Ohjelma on osa hallituksen kärkihankekokonaisuutta.

Nopea päätöksenteko ohjelman toteuttamisesta mahdollistaa vuoden 2016 rahoituksen käytön suunnitelmien mukaisesti.

Kehittämishankkeista siirrettävän 364 M€ käyttö

●Rahoituksen käytön suunnittelu tehdään sen jälkeen, kun 600 M€ paketti on saatu käyntiin

●Suunnittelu tehdään samaan tapaan kuin korjausvelkarahoitus, toteutus vuosina 2017-2019

●Korjausvelan vähentämisen lisäksi rahoitusta suunnataan väylien pieniin parantamishankkeisiin elinkeinoelämän kanssa käytyyn vuoropuheluun perustuen

●Käynnistetään liikenneturvallisuutta parantava teemahanke (Valtiovarainvaliokunnan mietintö 11.12.2015)

20

Liitteet

22

Maanteiden korjausvelkarahoitusosuus ELY-keskuksittain

23

Maanteiden korjausvelkarahoitus maakunnittain

24

Maanteiden korjausvelkaohjelma koko maa

25

Maanteiden korjausvelkaohjelma Pohjois-Suomi

26

Maanteiden korjausvelkaohjelma, Länsi-Suomi

27

Maanteiden korjausvelkaohjelma Itä-Suomi

28

Maanteiden korjausvelka-ohjelma, Etelä-Suomi

Tiekohteiden perustelut 1/11

29

30

Tiekohteiden perustelut 2/11

31

Tiekohteiden perustelut 3/11

32

Tiekohteiden perustelut 4/11

33

Tiekohteiden perustelut 5/11

34

Tiekohteiden perustelut 6/11

35

Tiekohteiden perustelut 7/11

36

Tiekohteiden perustelut 8/11

37

Tiekohteiden perustelut 9/11

38

Tiekohteiden perustelut 10/11

39

Tiekohteiden perustelut 11/11

40

Ratojen korjausvelkaohjelma

41

Ratakohteiden perustelut 1/3

42

Ratakohteiden perustelut 2/3

43

Ratakohteiden perustelut 3/3

44

Vesiväylien korjausvelkaohjelma

45

Digitalisaatiohankkeet

Digitalisaatio ja uudet palvelut Liikenteen ja liikenteen palvelujen digitalisaation, liikenteen automaation ja muun älykkään liikenteen

kehittämiseen sekä väyläomaisuuden hallinnan kehittämiseen.

milj. euroa

Automatisoitu liikenne- ja liikkumistietojen

kerääminen ja jakelu

Kerätään tietoa tie-, vesi- ja rautatieliikenteestä moderneilla teknisillä välineillä, jotka mahdollistavat jatkuvan

tilannekuvan, ennustamisen sekä analyysit. Tietoja hyödynnetään liikenteenohjauksessa,

liikennetiedottamisessa, kunnossapidossa, väylien parantamishankkeiden suunnittelussa ja tietopalveluissa.

2,0

Rataverkon kapasiteetin hallinta ja

optimointi

Simulointi- ja analytiikkamenetelmien kehittäminen tukemaan tehokasta rataverkon käyttöä, suunnittelun

automatisointia ja häiriötilanteiden hallintaa sekä tukemaan junien kulun ohjausta sujuvaksi ja

energiatehokasta.

2,0

Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta Otetaan käyttöön uusia automatisoituja koko tieverkon kattavia tiedonkeruumenetelmiä ja kehitetään

tiestötietojen ja kunnonhallinnan järjestelmiä, jotka mahdollistavat väylänpidon toimenpiteiden suunnittelun

ja tarkan kohdentamisen siten, että tiestön kuntoa ylläpitävät tai parantavat toimenpiteet on mahdollista

toteuttaa mitattuun tietoon perustuen ja ennen mahdollisten vaurioiden syntymistä. Digitaalista

suunnittelutietoa hyödynnetään ja ylläpidetään koko väylän elinkaaren ajan.

12,0

Rataverkon kunnonhallinnan ja

ylläpitojärjestelmien kehittäminen

Otetaan käyttöön uusia automatisoituja koko rataverkon kattavia tiedonkeruumenetelmiä ratojen ja

turvalaitteiden kunnossapidon ja kunnon seurantaan. Kehitetään ratatietojen ja kunnonhallinnan järjestelmiä,

jotka mahdollistavat toimenpiteiden suunnittelun ja tarkan kohdentamisen siten, että ratojen kuntoa

ylläpitävät tai parantavat toimenpiteet toteutetaan mitattuun tietoon perustuen ja ennen liikenteelle

aiheutuvan haitan syntymistä. Digitaalista suunnittelutietoa hyödynnetään ja ylläpidetään koko väylän

elinkaaren ajan.

13,0

Merenkulun älyväylä Toteutetaan Merenkulun älyväylä palveluiden ja tiedontuotantokokeiluiden pilotointi ja tuotteistaminen.

Näitä ovat esimerkiksi turvalaitteiden kaukohallinta, turvalaitetietojen ja turvallisuustiedotteiden digitaaliset

palvelut navigointiin sekä joukkoistettu tiedonkeruu.

4,0

Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi Digitalisoidaan Liikenneviraston ja ELY:jen L-vastuualueen prosessit ja rajapinnat asiakaskontaktien käsittelyyn

koskien mm. palautteita, lupia ja tietopyyntöjä. Kehitetään modernit vuorovaikutuksen mahdollistavat kanavat

väylien kuntoon ja liikenteeseen kohdistuvien havaintojen ilmoittamiseen ja jakamiseen joukkoistamalla.

2,0

46

Rahoituksen jaon vertailu lokakuun 2015 alustavaan suunnitelmaan

Perusväylänpidon 600 miljoonan lisärahan käyttösuunnitelma 2016-2018 (lokakuu 2015)

Luonnoksen

milj. euroa 25.1.2016

Pääkriteerit Yhteensä 2016 2017 2018 jako

Asiakkaiden tarpeet 47 % 53 %

Maantiet 134 17 82 35 174kanta-, seutu- ja yhdysteiden parantaminen 31 21 10 74

sorateiden parantaminen 23 3 10 10 20

Jännevirran sillan uusiminen (Vt9) 45 4 36 5 45

Vt21:n liikennöitävyden parantaminen (Aurora) 35 10 15 10 35

Radat 135 15 70 50 132ratapihojen korjaaminen 50 5 20 25 36

raakapuuterminaalit 30 5 15 10 11

turvalaitteet 39 5 19 15 68

Karjalan radan sillat 16 16 17

Vesiväylät 9 2 7 12Saimaan kanavan sulkuporttien uusiminen yms. 9 2 7 12

Yhteensä 278 32 154 92 318

Korjausvelan hallinta 47 % 41 %

Maantiet 187 41 93 53 151teiden päällystämisen lisääminen 120 30 52 38 73

painumakorjaukset 15 12 3 18

siltojen peruskorjaukset 29 5 15 9 33

kuivatuksen parantaminen 10 4 6 12

varusteiden ja laitteiden uudistaminen 13 2 8 3 15

Radat 91 14 38 39 91ratojen päällysrakenteet 60 5 25 30 76

vaihteet 20 5 10 5 3

ratasillat 11 4 3 4 12

Yhteensä 278 55 131 92 242

Digitalisaatio / uudet palvelut 7 % 6 %

Maantiet 22 4 8 10 14

Radat 13 3 5 5 16

Vesiväylät 4 1 2 1 5

Yhteensä 39 8 15 16 35

Yhteensä väylämuodoittain

Tiet 343 62 183 98 339

Radat 239 32 113 94 239

Vesiväylät 13 1 4 8 17

Yhteensä 595 95 300 200 595

Vuosi

Liikenteen ja liikenteen palveluiden digitalisaation, liikenteen automaation ja muun älykkään liikenteen kehittämiseen sekä

väyläomaisuuden hallinnan kehittämiseen