Kuntauudistus NYT!Kehittämispäällikkö, Timo Aro 2.3.2012

Porin kaupunki

”Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää,

paljon väkeä töissä ja verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa lääninhallitukselta soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me perustimme virat, joihin tuli 80 % valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu!”

- Olavi Ruotsalainen 2011, Suonenjoen kaupunginjohtaja -

Ei vielä niin kovin kauan sitten…

SK 20.5.2007

”Kuntauudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä. Suomessa

uudistuksia pohjustetaan aina tummilla sävyillä: ihmiset vanhenevat, talous on synkkä, tämä

sanoma on aina sama. Tanskassa uudistus onnistuttiin myymään ”Uusi Tanska” nimellä. Kuntakoko suureni ja päästiin eroon maakunnista ja maakuntaverosta…Tanskan malli on houkuttelevan yksinkertainen. Uudistuksen seuraukset eivät olleet ruusuisia, mutta se onnistuttiin myymään”

- Tutkija Siv Sandberg, Kuntalehti 2/2012 -

”Uudistusta ei ole myyty miellyttävillä sävyillä…”

KESKEISIMMÄT JOHTOPÄÄTÖKSET AIKAISEMMISTA KUNTALIITOKSISTA:

Kaikki uudistukset ovat 1960-luvulta alkaen perustuneet keskushallinnon interventioihin

Yhteisenä piirteenä se, ettei asetettuja tavoitteita ole saavutettu tai uudistukset ovat joko hiipuneet tai jääneet keskeneräisiksi.

Kuntien yhteistoiminta on tiivistynyt, mutta yhteistyöjärjestelyjen kirjo on kasvanut ja monimutkaistanut johtamista

Kaupunkiseutujen yhteistyössä on päästy eteenpäin, mutta keskeiset ongelmat ovat edelleen ratkaisematta

Lukuisat tehdyt selvitykset ovat sitoneet sekä kuntien että keskushallinnon resursseja. Kuntakenttä on ollut jatkuvan muutoksen tilanteessa

Koko maan kattava kuntauudistus

Vahvoihin peruskuntiin perustuva kuntarakenne

Peruskunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta

Riittävän suuria itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalihuolto

Kaupunkiseudut uudistuksen keskiössä

Hallitusohjelman tavoitteet kuntauudistuksessa

Lähde: VM, Hallitusohjelma

2012

2020-2030’

Kartta, nykyhetki, kunnan nimi, kunnan optimikoko, hyvä vs. huono hallitus,

ideologista keskittämistä vs. rakenteiden uudistamista jne.

Yhdyskuntarakenne, demografia ja kuntatalouden kehitys 2010’, 2020’ ja 2030’: kuinka hyvinvointimallimme selviytyy, kuinka kuntaperustainen

järjestelmä kestää, mitkä ovat kunnan tehtävät ja kuinka paljon siirrettään

taakkaa työmarkkinoille tuleville nuorille ikäluokille?

9

Satakunta:Porin alueen Uusi Kunta muodostuisi kahdeksasta nykyisestä kunnasta. Asukasluku 120 749 asukasta.

Rauman alueen Uusi Kunta muodostuisi kolmesta kunnasta. Asukasluku 47.874 asukasta

Kankaanpään alueen Uusi Kunta muodostuisi viidestä kunnasta. Asukasluku 20.691

Euran, Säkylän ja Köyliön Uusi Kunta 20.034 asukasta

Huittisten, Kokemäen ja Punkalaitumen Uusi Kunta 21.931 asukasta

Rakennetyöryhmän selvityksen perustelut nojaavat ensisijaisesti…

I. Alueen toiminnalliseen kiinteyteen (keskinäis- ja polkuriippuvuus)

II. Demografiseen kehitykseen

III.Kuntatalouteen

I Alueen toiminnallinen kiinteys

Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012

93 000 asukasta keskustaajama-alueellla. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue

Jalostuksen ja palveluiden työpaikat Porin työssäkäyntialueella vuonna 2010

Kartta: Timo WidbomData: Tilastokeskus

VYÖHYKKEISYYS PORIN ALUEELLA

- Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskustasta: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein.

- Vyöhykkeen sisällä kuusi kuntaa vuonna 2011

- Porin kaupungin väkiluku on noin 83 000 asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu 88 400 asukasta ja 25 km säteellä yli 102 000 asukasta.

- 30 kilometrin sisällä asuu noin 112 000 asukasta eli enemmän kuin yhdeksän kymmenstä Porin työssäkäyntialueen asukkaista

Kartta: Timo WidbomAnalyysi: Timo Aro

Alle kouluikäisten ja yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Porin työssäkäyntialueella

Kartta: Timo WidbomData: Tilastokeskus

Asiointialueet Satakunnassa

Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012

Asiointi kuvaa toiminnallisia kokonaisuuksia, joilla asukkaiden arki rakentuu kuntarajoista riippumattomasti.

Asiointialue kuvaa sitä, kuinka laajalta alueelta ihmiset hakevat joko yksityisiä tai julkisia palveluita

Liikenne-virratUudenKunnanalueella

130,4

85,9

76,3

52,4

64,9

88,7

66,7

107,4

0

20

40

60

80

100

120

140

Harjavalta Merikarvia Nakkila Luvia Pomarkku Siikainen Ulvila Pori

Työpaikkaomavaraisuus % Harjavallan työpaikkaomavaraisuus kolmanneksi korkein Manner-Suomen kunnissa (edellä vain Vaasa 133,5 % ja Helsinki131,9 %). Kuntien työpaikkaomavaraisuus vaihtelee 39,3-133,5 %;in välillä

Parhaimman viidenneksen raja 100,7 % ja heikoimman viidenneksen 67,8 %

Lähde: VM 5a 2012

65

69,9

42,8

33,4

45,8

65,2

35,7

35

30,1

57,2

66,6

54,2

34,8

64,3

Harjavalta

Merikarvia

Nakkila

Luvia

Pomarkku

Siikainen

Ulvila

Työpaikkaomavaraisuus ja pendelöintiOman kunnan alueella työssäkäyvien osuus % Pendelöinti %

Pendelöijien määrä suurin Luvialla ja Ulvilassa: kaksi kolmesta työssäkäyvästä pendelöi

Oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus suuriin Merikarvialla, Siikaisissa ja Harjavallassa: kaksi kolmesta käy työssä oman kunnan alueella

Lähde: VM 5a 2012

12 %

16 %

27 %

42 %

28 %

12 %

49 %

17,3 %

42,3 %

34,4 %

52 %

44 %

36,7 %

60 %

Harjavalta

Merikarvia

Nakkila

Luvia

Pomarkku

Siikainen

Ulvila

Muuttoliike ja pendelöinti PoriinMuuttoliike Poriin 2005-2010 % Pendelöinti Poriin %

Yli puolet Ulvilan ja Luvian kuntien rajat ylittävistä muutoista suuntautuu Poriin: vahva keskinäis-riippuvuus

Pendelöintiaste Poriin ylittää 40 %:in rajan Ulvilassa ja Luvialla sekä 20 %:in rajan Pomarkussa ja Nakkilassa

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus väestötiedot 2011

Tulkinta alueen toiminnallisesta kiinteydestäYhdyskunta- ja taajamarakenteen näkökulmasta yhtenäinen kokonaisuus, samaa Yhdyskunta- ja taajamarakenteen näkökulmasta yhtenäinen kokonaisuus, samaa toiminnallista aluettaKaikki kunnat kuuluvat tilastollisesti Porin työssäkäynti- ja asiointialueeseenVäestörakenteen näkökulmasta tiivis kokonaisuus erityisesti Porin välittömällä vaikutusalueella (noin 30 km)Väestö-, työpaikka-, tuotanto- ja talouskeskittymä Mäntyluodon ja Harjavallan välisellä nauha-alueella: nauhan päissä vahvat työpaikkaomavaraisuuden solmupisteetMuuttoliikkeen ja pendelöinnin välillä vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin ja muiden kuntien välillä: väestön liikkuvuuden perusteella Luvia, Pori ja Ulvila samaa kokonaisuutta.

II Demografinen kehitys

14,9

-47,5

18,2

-38

35,8

6,2

-62,7

-11,8

2,1

-9,7

1,6-1,7

-3,9

-4,8

-22,8

-5

-100 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60

Luvia

Merikarvia

Pori

Pomarkku

Ulvila

Harjavalta

Siikainen

Nakkila

Väestönmuutos % vuosina 1960-2030

Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 %

Väkiluvun ennakoidaan kasvavan vain Luvialla ja Porissa vuosina 2010-2030

Vuosina 1960-2010 väkiluku laski suhteellisesti eniten Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa.

Väkiluvun ennakoidaan suhteellisesti eniten vähenevän Siikaisissa ja Merikarvialla vuosina 2010-2030

Huom! Väestön ennustetaan kasvavan koko maassa 8,8 % vuodesta 2010 vuoteen 2030!

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011

35

24

22

143

65

10

53

0 25 50 75 100 125 150 175 200

Luvia

Merikarvia

Pomarkku

Ulvila

Harjavalta

Siikainen

Nakkila

Syntyneiden määrä (ka. 2008-2010) SYNTYNEIDEN MÄÄRÄ (Ka.2008-2010)

- Joka kolmannessa kunnassa (136 kuntaa) syntyi vuosittain alle 50 lasta vuosina 2008-2010 ja joka neljännessä kunnassa alle 30 lasta vuodessa

- Lasten tai oppilaiden ikäluokan koon tulisi opetuksen, hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta olla vähintään 50

- Porissa syntyi keskimäärin 823 lasta vuosina 2008-2010!

- Uuden Kunnan alueella syntyi keskimäärin 1175 lasta vuodessa

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 2030

2030

2010

8,5

15,6

9,5

13,2

7,9

10,6

14,3

9,3 9,7

18,2

22,8

17,418,1

17,3

21,8

23,3

18,1 17,8

0

5

10

15

20

25

Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila UUSI KUNTA

Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä 2010 ja 2030

Yli 75-vuotiaiden osuus 2010 % Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 %

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011

YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS:

Yli 75-vuotiaiden osuus 8,1 % väestöstä koko maassa 2010. Vain Ulvila jää koko maan keskiarvon alle.

Yli 75-vuotiaiden osuus nousee14,4 %:iin väestöstä koko maassa 2030. Kaikki Porin alueen kunnat ylittävät koko maan keskiarvon

Uuden Kunnan alueella yli 75-vuotiaiden määrä nousee 11600:sta henkilöstä 21500:aan henkilöön

Joka kolmannessa kunnassa (112 kuntaa) yli 75-vuotiaita vähintään 20 % vuonna 2030. Vaihteluväli Limingan 5 %:sta Kuhmoisten 28,8 %:iin

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011

MEDIAANI-IKÄ 2025:

Koko maan mediaani-ikä keskimäärin 49,1 vuotta vuonna 2025. Alhaisin mediaani Limingalla (30 vuotta), Tyrnävällä (31 vuotta) ja Luodossa (32 vuotta)

Ulvilan, Porin, Luvian ja Nakkilan mediaani-ikä alle koko maan keskiarvon. Uuden kunnan mediaani 2 vuotta koko maan mediaani alempi

Ulvilan mediaani peräti 11 vuotta alhaisempi kuin Merikarvialla ja Siikaisissa

IKÄVAKIOITU SAIRASTA-VUUSINDEKSI 2010:

Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä.

Luvian indeksi kuudenneksi alhaisin Manner-Suomessa: parempi indeksi vain Taipalsaaressa, Mustasaaressa, Kirkkonummella, Sipoossa ja Kruunupyyssä.

Uuden Kunnan indeksi 101,7 hieman yli koko maan keskiarvon

Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET 2005-2012

Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot (miljoonaa euroa) ikäryhmittäin Porin työssäkäyntialueella vuosina 2010-2030

- Joka viides (20,8 %) on yli 65-vuotias vuonna 2010 ja joka kolmas (30,2 %) vuonna 2030

- Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 11 000 henkilöllä vuosina 2010-2030 (25 456 36 714)

- Yli 85-vuotiaiden määrä on 2,2 kertaa suurempi vuonna 2030 kuin vuonna 2010

- Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot:

- 65-74-vuotiaat: 3750 €/as.,

- 75-84-vuotiaat 7500 € ja

- yli 85-vuotiaat 15 000 €

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus

KuntaVäestömuutos 1960-2030 %

Väestömuutos 2010-2030 %

Syntyneiden määrä ka. 2008-2010

Huoltosuhde 2010

Huoltosuhde 2030

Yli 75-v. osuus 2010 %

Yli 75-v. osuus 2030

Mediaani-ikä 2025

Sairastavuus-indeksi 2010

Harjavalta 6,2 -4,8 65 72,9 100,6 10,6 21,8 52 105,2

Luvia 14,9 2,1 35 69,4 92,6 8,5 18,2 47 85

Merikarvia -47,5 -9,7 24 79,4 115,9 15,6 22,8 56 115,8

Nakkila -11,8 -5 53 70,4 89,4 9,3 18,1 47 96,1

Pomarkku -38 -1,7 22 75,9 91,7 13,2 18,1 50 110,2

Pori 18,2 1,6 823 63,9 80,2 9,5 17,4 46 103,1

Siikainen -62,7 -22,8 10 81,6 115,3 14,3 23,3 56 107,2

Ulvila 35,8 -3,9 143 68,3 88,2 7,9 17,3 45 92,5

Demografia Uusi Kunta

KuntaVäestömuutos % 2010-2030

Huoltosuhde 2030

Syntyneiden määrä ka. 2008-2010

Mediaani-ikä vuonna 2025

Yli 75-vuotiaiden osuus % vuonna 2030

Harjavalta 3 2 3 2 2

Luvia 3 3 2 3 3

Nakkila 3 3 3 3 3

Merikarvia 2 1 2 1 1

Pomarkku 3 3 2 3 3

Pori 3 4 5 4 3

Siikainen 1 1 1 1 1

Ulvila 3 3 4 3 3

YHTENVETO DEMOGRAFIA:

Kaikki Suomen kunnat jaettu viiteen kvintiiliin(viidennekseen)

5 = paras kvintiili ja 1 = heikoin kvintiili

Porin ja Ulvilan tilanne demografisesti vahvin: Pori 19/25 summapistettä ja Ulvila 16/25 summapistettä

Demografisesti ylivoimaisesti heikoin tilanne Siikaisissa ja Merikarvialla

Porilaisten ennakoitu mediaani-ikä 46 vuotta ja siikaislaisten 56vuotta vuonna 2030

TulkintaVäestöltään kasvavia kuntia vain Luvia ja PoriVäestökehitys ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat keskeisesti kuntien mahdollisuuksiin vastata peruspalveluiden järjestämisestä. Palvelutarpeen kasvu kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin väestön ikääntymisen, palvelutarpeen kasvun ja kasvavan eläkepoistuman vuoksi

Uuden Kunnan alueella yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 1,8 kertaiseksi ja yli 85-vuotiaiden määrä 2,2 kertaiseksinykyiseen verrattunaLaskennalliset sosiaali- ja terveysmenot nousevat nykyisestä 150 miljoonasta eurosta 255 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä

Demografian kaksoishaaste Uuden Kunnan alueella: väestörakenne lähtökohtaisesti vinoutuneempi kuin koko maassa ja alueen sisäiset erot erittäin suuret kuntien vällillä.Demografinen perusta kunnossa Porissa ja Ulvilassa. Porin suhteellinen asema parantuu alueen muihin kuntiin verrattuna 2010-2020-luvulla. Demografinen riski nousee korkeaksi erityisesti Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa: palveluiden järjestäminen aiheuttaa jatkossa suuria haasteitaAlueen keskeinen haaste työikäisen väestön vähentyminen niin tulevan talouskehityksen kuin palveluiden rahoituspohjan kannalta.

Väestöllisen huoltosuhteen osalta kriittisen rajan ylittävät Siikainen, Merikarvia ja Harjavalta.

III Kuntataloudellinen kehitys

38,9

18,6

39,7

28,1

32,8

9

24,7

20,5

0 10 20 30 40 50 60

Luvia

Merikarvia

Pori

Pomarkku

Ulvila

Harjavalta

Siikainen

Nakkila

Suhteellinen velkaantuneisuus %* Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM, Helsingin kaupungin tietokeskus

SUHTEELLINEN VELKAANTUNEISUUS SUURISSA KAUPUNGEISSA:- Vantaa 79,3 %- Lahti 74,7 %- Jyväskylä 51,1 %- Turku 44,2 %- Helsinki 42,8 %- Kuopio 42,6 %- Oulu 38,9 %- Espoo 26,9 %

Uusi Kunta 35,7 %

• Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi

SUHTEELLINEN VELKAANTU-NEISUUS:

Satakunnassa suhteellinen velkaan-tuneisuus ei ylitä yhdessäkään kun-nassa arviointimenet-telykriteerinä olevaa 50 %:in rajaa.

Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku koko maan tasolla 44,5 % vuonna 2010

Harjavallan luku on toiseksi alhaisin koko maassa Karvian (8%) jälkeen

402

1184

1660

1805

1609

4002

819

3041

3323

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500

Harjavalta

Merikarvia

Nakkila

Luvia

Pomarkku

Pori

Siikainen

Ulvila

UUSI KUNTA

Konsernilainat €/asukasta kohden

Huom! Satakunnan kuntien kuntakonsernit olivat maan nettovelattomimpia vuonna 2010

Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM, Helsingin kaupungin tietokeskus

KONSERNILAINAT MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA:- Vantaa 8464 €/asukas- Helsinki 6917 €/asukas- Jyväskylä 6710 €/asukas- Turku 6534 €/asukas- Kuopio 5774 €/asukas- Espoo 5255 €/asukas- Lahti 5195 €/asukas- Tampere 3527 €/asukas- Oulu 3437 €/asukas

* Lainakanta-antolainat-rahavarat

3975

3026

2520

2869

2392

3050

2362

3056

Harjavalta Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila UUSI KUNTA

Verotulot euroa asukasta kohden 2010

Verotulot asukasta kohden olivat keskimäärin 2890 euroa vuodessa

Harjavallan verotulot asukasta kohden 10:nneksi korkeimmat koko maassa

VEROTULOT MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA:- Espoo 4773 €/asukas- Helsinki 4258 €/asukas- Vantaa 4022 €/asukas- Tampere 3556 €/asukas- Oulu 3540 €/asukas- Turku 3444 €/asukas- Kuopio 3276 €/asukas- Jyväskylä 3223 €/asukas- Lahti 3195 €/asukas

Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET 2005-2012

14 957

14 421

10 823

13 092

10 604

14 562

8 996

14 663

15 755

15 261

11 229

13 830

11 137

16 526

8 701

16 324

Harjavalta

Luvia

Merikarvia

Nakkila

Pomarkku

Pori

Siikainen

Ulvila

Verotettava tulo asukasta kohden vuonna 2010 ja 2020Verotettava tulo eur/as 2020 Verotettava tulo eur/as 2010

Verotettava tulo asukasta kohden korkein Harjavallassa, Ulvilassa, Porissa ja Luvialla vuonna 2010. Vuonna 2020 verotettavan tulon ennakoidaan olevan korkeain Porissa ja Ulvilassa

Verotettava tulo noin 6 000 euroa alhaisempi per henkilö Siikaisissa kuin Harjavallassa vuonna 2010 ja ennakoitu verotettava tulo noin 8 000 euroa alhaisempi kuin Porissa vuonna 2020

Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM

20,7

26

33,3

47,4

48,4

25,4

45,6

26,1

0 10 20 30 40 50 60

Harjavalta

Luvia

Nakkila

Merikarvia

Pomarkku

Pori

Siikainen

Ulvila

Valtionosuuksien osuus % kunnan tulopohjasta*

Huom! Koko maan valtionosuuk-sien osuus tulopohjasta oli 20,9 prosenttia vuonna 2010. Vaihteluväli 1,4 %:sta (Kaskinen ja Espoo) 61,2 %:iin (Ranua)

Jos 40 %:in raja ylittyy valtionosuustuloissa, niin valtionosuusriskiä pidetään suhteellisen korkeana. Raja ylittyi Pomarkussa, Merikarvialla ja Siikaisissa vuonna 2010

Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto, VM

* Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatuotot ja muut tuotot

Uusi Kunta versus koko maa vuonna 2010Tunnusluku Uusi Kunta Koko maa

Tuloveroprosentti % 18,94 18,97

Suhteellinen velkaantuneisuus % 35,7 44,5

Nettolainat asukasta kohden €/asukas 132

Kumulatiivinen yli- tai alijäämä €/asukas 441 1310

Verotulot asukasta kohden €/asukas 3061 2890

Valtionosuuksien osuus tulopohjasta % 26,2 20,9

Verotulotasaus asukasta kohden €/asukas 75 -1246 - 1247

Kokonaisveroaste % 35,06 43,5

Millainen olisi ollut Uuden Kunnan tilinpäätös vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella?

Uuden Kunnan tilinpäätös 1 (2) 2010Kunta Vero%

2010Kunnallis-verotuloeuroa

Vakioitu vero%

Kunnallis-verotulovakioitueuroa

Tilikauden ylijäämä

Tilikauden ylijäämävakioidulla vero%:lla

Harjavalta 18,75 21 146 000 19 21 427 947 3 783 000 4 064 947

Luvia 19 9 102 000 19 9 102 000 140 000 140 000

Merikarvia 19,5 7 064 000 19 6 882 872 1 265 000 1 083 872

Nakkila 19,75 21 146 000 19 20 342 987 622 000 -181 013

Pomarkku 19,75 5 152 000 19 4 956 354 698 000 502 354

Pori 18,75 226 713 000 19 229 735 840 5 657 000 8 679 840

Siikainen 20 2 976 000 19 2 827 200 510 000 361 200

Ulvila 19,5 38 904 000 19 37 906 462 694 000 -303 538Uusi Kunta

332 203 000 333 181 662 13 369 000 14 347 662

UUSI KUNTA:

Vakioidulla veroprosentilla kuntien kunnallisverotulot kasvaisivat noin miljoonalla eurolla

Kaikki kunnat tekivät ylijäämäisen tilin-päätöksen vuonna 2010

Vuoden 2010 tilin-päätöstietojen perusteella Uuden Kunnan tilikauden ylijäämä oli 13,4 M€, vakioituna19 %:iin 14,3 M€ ja Porin 18,75 %:in tasolla 9,9 M€

Lähde: Tuomas Hatanpää 2012

Kunta Toiminnanja inves-tointienkassavirta

Investoinnitkolmen vuo-den keskiar-vo (2008-2010)

Poistot Pitkäaikais-ta lainaa taseessa

Omapääoma taseessa

Omavarai-suusaste %

Harjavalta 3 750 000 1 745 333 1 132 000 0 35 774 000 90

Luvia -102 000 1 323 000 610 000 4 247 000 8 125 000 55

Merikarvia 216 000 2 236 000 871 000 1 577 000 19 030 000 80

Nakkila -17 000 1 976 667 1 149 000 2 250 000 16 128 000 70

Pomarkku 836 000 631 333 405 000 1 080 000 6 884 000 62

Pori -27 841 000 54 990 333 26 810 000 123 448 000 493 329 000 64

Siikainen 680 000 529 000 431 000 1 276 000 8 892 000 77

Ulvila 1 885 000 5 803 667 3 733 000 12 445 000 44 260 000 65

UUSIKUNTA -20 593 000 69 235 333 35 141 000 146 323 000 632 422 000 66

Uuden Kunnan tilinpäätös 2 (2) 2010UUSI KUNTA:

Luvian, Nakkilan ja Porin kassavirta negatiivinen

Kuntien yhteenlasketut poistot noin 35 M€ ja bruttoinvestoinnit kolmen vuoden keskiarvon mukaan noin 69 M€. Nykyrakenteella uuden kunnan investointi-menot vähintään 60 M€

Jos uuden kunnan kassavirta olisi laskennallisesti vuonna 2010 tasapainotettu kunnallisverotuloilla, veroprosentin olisi pitänyt olla vähintään 20,25

Lähde: Tuomas Hatanpää 2012

TulkintaKuntatalouden sopeuttaminen koskee kaikkia kuntiaKuntatalouden sopeuttaminen koskee kaikkia kuntiaKuntien erot lähtökohtaisesti suuria ja polarisoituminen vahvoihin ja heikkoihin kuntiin tulee entisestään korostumaan

Kolmanneksella kunnista suuria vaikeuksia selvitä palveluvelvoitteestaanVerotulotasauksen tasausvähennystä maksoi 62 kuntaa 258 kunnalle ja tuloveroprosentin vaihteluväli oli 4,5 prosenttiyksikköä vuonna 2010

Uuden kunnan alueella taloudellisesti erittäin vahvoja ja heikkoja kuntiaUusi Kunta talouden näkökulmasta kohtuullisen vahva verrattuna esimerkiksi muihin yli 100 000 asukkaan Uusiin KuntiinUuden Kunnan tilinpäätös noin 14 miljoonaa euroa, kaikki kunnat tekivät ylijäämää…mutta kassavirta oli negatiivinen Porissa, Luvialla ja Nakkilassa

Iso kysymys jatkossa kuntien keskinäinen lojaalisuus ja solidaarisuus

Entä millainen olisi Uusi Kunta taloudellisen painelaskelman mukaan vuosina 2010-2024?

Muutama varoituksen sana kuntatalouden painelaskelmasta…

Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012

VELKATASAPAINOMALLI VEROTASAPAINOMALLI

VELKATASAPAINO=Kuinka paljon kunnan on otettava lisää velkaa pystyäkseen maksamaan palveluiden järjestämi-seen ja investointeihin liittyvät kustannukset

VEROTASAPAINO=Veroprosentti joustaa ensin ja jos joustokaan ei riitä, etsitään vuotuinen lisärahoitus lainan avulla.

TULOVERO-PROSENTTI

Pori:-18,75 (2010)-26,38 (2024)

Siikainen:-20,00 (2010)-28,23 (2024)

Taloudellisen painelaskelman sanallinen arvio Porin ja sen kehyskuntien osalta

Porin veronkorotuspaineet ovat kehyskuntien veroiset

Porin veroprosentti alueella kilpailukykyinen

Pori saa kehyskuntien verran valtionosuutta, mutta määrä suhteessa alenee

Porin konsernivelka suuri suhteessa kehyskuntiin, tase heikkenee suhteessa itseensä ja kehyskuntiin. Pori on kuitenkin suhteellisen nettovelaton.

Porin nettomenot asukasta kohden kehyskuntia korkeammat

Porin verotettava tulo asukasta kohden hyvä ja vahvistuu suhteessa kehyskuntien keskiarvoon

Porin demografiset muuttujat hyvät

Pori pysyy jokseenkin samantasoisena suhteessa itseensä ja kehyskuntiin

Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012

Summa Summarum

HarjavaltaHyvää:

Vahva ja velaton talous. Taloudellisesti 14. vahvin kunta Suomessa.

Työpaikkaomavaraisuus 3:nneksi korkein koko maassa.

Suhteellinen velkaantuneisuus toiseksi alhaisin jne.

Yhdyskunta- ja aluerakenteen näkökulmasta keskeinen solmupiste Porin ja Harjavallan välisellä kehityskäytävällä.

Huonoa:Negatiivinen väestökehitys ja muuttotappiot. Valikoivan muuttoliikkeen seurausvaikutukset.

Demografinen muutospaine ja ikääntymisen vaikutukset korostuvat jatkossa keskimääräistä enemmän

Huoltosuhde heikkenee yli kriittisen 100:n tason vuoteen 2030 mennessä.

Sairastavuusindeksi korkea, kumuloituvaa huono-osaisuutta

LuviaHyvää:

Positiivinen väestökehitys ja muutto-voittoisuus.

Sairastavuusindeksi koko maan 6:nneksi paras.

Vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin kehitykseen

Menot asukasta kohden toistaiseksi alhaiset.

Sijainti Porin ja Rauman välisellä kehityskäytävällä.

Huonoa:Työpaikkaomavaraisuus erittäin alhainen. Pendelöinnin osuus alueen korkein. Omavaraisuusaste alueen alhaisin ja nettolainamäärä alueen korkein.Suhteellinen velkaantuneisuus muita alueen kehyskuntia korkeampi.Demografiset tekijät heikkenevät nopeasti 2020-luvun vaihteessa.

MerikarviaHyvää:

Työpaikkaomavaraisuus hyvä, oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus Porin jälkeen toiseksi korkein.

Kuntatalouden sopeutusta tehty

Ylijäämäinen talous, vähän velkaa: esim. suhteellinen velkaantuneisuus ja kumulatiivinen ylijäämä alueen toiseksi paras Harjavallan jälkeen

Demografiseen muutospaineen syy- ja seuraussuhteisiin jouduttu varautumaan muita aikaisemmin

Huonoa:Demografinen riskikerroin erittäin korkea, useita ns. kuolevan kunnan tunnuspiirteitä

Mediaani-ikä 56 vuotta vuonna 2025, 11 vuotta korkeampi kuin esim. Ulvilassa.

Negatiivinen väestönkehitys ja muuttotappiot.

Verotulojen ja verotettavien tulojen alhaisuus

Menot asukasta kohden korkeat.

Suuri valtionosuustukiriski

NakkilaHyvää:

Sijainti Porin ja Harjavallan vaikutus-alueella.

Keskimääräinen demografinen ja taloudellinen kehitys.

Potentiaalia, mutta alisuoriutuja sijainnin näkökulmasta

Huonoa:Alhainen työpaikkaomavaraisuus.

Keskimääräisyys: kaikki mittarit keskitasoa

Ei erottaudu

PomarkkuHyvää:

Kuntatalouden sopeutusta tehty. Ikääntymiseen haasteisiin jouduttu varautumaan muita aikaisemminEtäisyys Porista mahdollistava tekijä.

Huonoa:Väestö- ja ikärakenne vinoutunut, useita ns. kuolevan kunnan tunnuspiirteitä

Verotulojen osuus alhainen

Valtionosuustukiriski huomattava.

Sijainti Porin ja Harjavallan ja Porin ja Rauman kehityskäytävien ulkopuolella

SiikainenHyvää:

Kuntatalouden sopeuttamista tehty aikaisemmin, taloudellinen asema kohtalainen.

Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus korkea.

Ikääntymisen vaikutuksiin jouduttu varautumaan

Huonoa:Demografinen riskikerroin erittäin korkea, useita kuolevan kunnan tunnuspiirteitäKrooninen väkiluvun lasku 1960-2030-luvuillaHuoltosuhde heikko, alhainen syntyvyys, korkea mediaani-ikä jne.Sijainti erittäin haasteellinen.Suuri valtionosuustukiriskiVerotulot asukasta kohden erittäin alhaiset

UlvilaHyvää:

Demografinen tilanne Porin jälkeen alueen toiseksi vahvin.Sijainti Porin välittömässä läheisyydessä, ydinalueella, vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin mahdollisuuksista. Sijainti Porin ja Harjavallan kehityskäytävällä.Vahva toiminnallinen yhteys Poriin.Verotettavat tulot hyvää tasoa.Potentiaalia.

Huonoa:Työpaikkaomavaraisuus alhainen.

Vahva keskinäis- ja polkuriippuvuus Porin kehityksestä.

Negatiivinen väestönkehitys ja muuttotappiot.

Kuntatalouden haasteet kasvavat.

Alisuoriutuja sijainnin hyödyntämisen näkökulmasta

MAHDOLLISUUS

1) Kuntauudistus on pitkän aikavälin yhteinen projekti

2) Kaupunkiseutujen ja kehityskäytävien merkitys korostuu kaikessa aluekehittämisessä. Porin kaupunkiseudun kokonaisetu ja positio turvattava alueiden välisessä kilpailussa.

3) Kuntauudistus on keino kehittää 2020-luvun palveluverkkoa vastaamaan palveluiden kysynnän muutoksiin

4) Kuntauudistus on parhaimmillaan yhteydessä muihin alueen positiivisiin kehitystekijöihin ja kasvusykäys myönteisille muutoksille (vrt. case Noormarkku tai Seinäjoki)

Neljä isoa tulkintaa lopuksi

Uusien kuntien asukaslukujaUusi Kunta Kuntien määrä Asukasluku (tiedot 30.11.2011)

1. Helsinki 5 1.063.000

2. Tampere 7+3 347.209 (374.265)

3. Turku 11+3 312.166 (317.205)

4. Oulu 11 253.168

5. Jyväskylä 9+2 179.535 (192.091)

6. Lahti 8 173.854

7. Kuopio 11+2 154.792 (169.485)

8. Kuuma-kunnat (Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi)

4 150.113

9. Lappeenranta 9 127.112

10. Pori 8 120 749

11. Joensuu 6 117.396

12. Vaasa 7 105.406

13. Seinäjoki 4+1 97.259

14. Kouvola15. Hämeenlinna

23 (+1 Pälkäne)

95.11793 378 (100 877)

”Näköalattomuus ja nurkkakuntaisuus ovat ”Näköalattomuus ja nurkkakuntaisuus ovat terveiden uudistusten pahimpia vastustajia tämän päivän Suomessa”

- Sami Sulkko, Punkaharjun kunnanjohtaja HS 25.1.2012 -

Kiitos!