mielenterveys kuuluu kaikille -hanke...swot visio 2030 kaikki suomalaiset ymmärtävät...

MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE -HANKE

LOPPURAPORTTIProjektipäällikkö Tiina Lumijärvi

Suunnittelijat: Mirja Erlund, Heli Koivula ja Sirpa Väänänen

2017 - 2018

SISÄLLYSLUETTELO

I. MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE -HANKE 2017 – 2018 TULOKSET

1) Saavutetut tulokset 2017 - 20182) Mielenterveysosaamista tarvitaan lisää3) Mitä mielenterveysosaamisella tarkoitetaan?4) Mielenterveyden ensiapu -koulutukset mielenterveyden vahvistajina

II. MITEN TULOKSET SAAVUTETTIIN?

1) Päämäärä ja tavoitteet2) Resurssit ja kumppanit3) MTEA-ohjaajaverkosto4) Koulutusten juurtumisen tasot ja mallit5) Viestintä ja vaikuttamistyö

I. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ HANKKEEN JÄLKEEN1) SWOT ja visio 20302) Tavoitteena mielenterveyttä edistävä ekosysteemi3) Vaihtoehtoiset polut

LIITE: Maakuntakohtaiset yhteenvedotYhteenveto kansalaisopistoissa järjestetyistä koulutuksista

20.12.2018 mielenterveysseura.fi2


I Mielenterveys kuuluu kaikille

-hankkeen tulokset


0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

2018

2017

2016

Vuosina 2016 -2018 koulutuksiin osallistuneet

Kahden vuoden aikana MTEA-koulutuksiin osallistui yhteensä 19 500 henkilöä.

OSALLISTUJAT KOULUTUKSITTAIN

MTEA1

9405

MTEA2

6515

NMEA

3022

MTEA1

341

MTEA2

209

NMEA

90

OHJAAJAKOULUTUKSIINOSALLISTUNEET

PERUSKOULUTUKSIINOSALLISTUNEET

19 582


233 400 tuntia

mielenterveys-

osaamisen

vahvistamista

ALUEELLISEN PAINOTUKSEN POHJANA HYÖDYNNETTIIN

MIELENTERVEYSINDEKSIÄ

MAAKUNNITTAIN 2015 (IKÄVAKIOITU)


40,6 – 63,3 63,4 – 85,986,0 – 108,6108,7 – 131,2 131,3 – 153,9

Lähde: THL http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/2015/maakunnat_html_profiili/atlas.html?select=01&indicator=i0

INDEKSIARVOT:

Koulutuksia kohdistettiin erityisesti peittämään alueellisia aukkoja ja täydentämään MTEA-ohjaajaverkostoa niillä alueilla, joilla ei vielä ollut ohjaajia.

2017 - 2018 KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEET


364

1560

757346

501

1317

494

8911073

964 1473

1580 634

755597

278

5059

269

30

MTEA-koulutuksia järjestettiin kaikissa maakunnissa. Koulutuksia oli yhteensä 1139 ja niihin osallistui kaikkiaan 18 942 henkilöä

Tarkemmat maakunta-kohtaiset tiedot erillisessä LIITTEESSÄ.

LAADULLISIA TULOKSIA

63,2 % MTEA1-koulutuksiin osallistuneista koki, että koulutus on

vahvistanut heidän hyvinvointiaan paljon tai erittäin paljon.

50,3 % MTEA2-koulutuksiin osallistuneista koki oppineensa ottamaan

vaikeita asioita puheeksi läheisen tai työkaverin kanssa.

77,8 % NMEA-koulutuksiin osallistuneista koki saaneesi koulutuksesta

lisää tietoa, taitoa ja rohkeutta tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä työssään ja/tai vapaa-ajallaan.

”Sain paljon eväitä auttaa sekä itseäni että muita.”


YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KOKEMA HYÖTY

Kumppanit näkivät, että MTEA-koulutusten avulla on mahdollista

vaikuttaa organisaation toimintakulttuurin siten, että painopiste

siirtyy korjaavasta toiminnasta enemmän terveyttä edistävään

suuntaan.

Koulutukset kasvattavat myös henkilöstön osaamispääomaa ja

luovat tiiviimpiä yhteistyösuhteita eri yksiköiden ja

organisaatioiden välille.


Mielenterveysosaamista

tarvitaan, koska…


…. mielenterveysongelmista koituu huomattavia taloudellisia menetyksiä.

Lisäksi ne aiheuttavat runsaasti sosiaalista ja inhimillistä kärsimystä.

MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN VUOSIKUSTANNUKSET SUOMESSA


11 miljardia €

OECD Health at glance 2018 arvion mukaan kustannukset Suomessa 5,3 % BKT:sta

Inhimillinen kärsimys ei kosketa

vain yksilöä itseään. Myös hänen

perheensä ja muu lähipiiri kärsii.


MIELENTERVEYSOSAAMISELLA

TARKOITETAAN…

… tietoja ja taitoja, joiden avulla jokainen voi edistää omaa, läheisten tai

asiakkaiden mielenterveyttä. Myös mielenterveyden ongelmien

tunnistaminen ja auttaminen kriisitilanteissa ovat olennainen osa

mielenterveysosaamista.

Mielenterveysosaaminen vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä

ennakkoluuloja ja häpeäleimaa, mikä osaltaan kaventaa kansalaisten

eriarvoisuutta.

HYVÄ KÄYTÄNTÖ PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään

eriarvoisuutta kärkihankeohjelman tavoitteena oli ottaa pysyvään

käyttöön näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä, jotka edistävät

nykyistä paremmin erityisesti heikoimmassa asemassa olevien

väestöryhmien hyvinvointia, terveyttä ja vastuunottoa.

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset ovat hyvä käytäntö, jolla

voidaan lisätä eri alojen ammattilaisten ja tavallisten kansalaisten,

erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, mielenterveystietoja ja

-taitoja.

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset mielenterveysosaamisen vahvistajina


MIELENTERVEYDEN ENSIAPU-KOULUTUKSET

• auttavat ymmärtämään, että mielenterveys on olennainen osa terveyttä

• kannustavat huolehtimaan omasta ja toisten mielenterveydestä

• auttavat tunnistamaan mielenterveyden ongelmia mahdollisimman

varhaisessa vaiheessa

• rohkaisevat ottamaan mielenterveyden huolet puheeksi ja kannustavat

hakemaan niihin apua

• vähentävät mielenterveysongelmiin liittyvää häpeäleimaa



Mielenterveyden ensiapukoulutukset

Lasten ja nuorten mielenterveyden

kysymykset ja niiden puheeksi

ottaminen

Mielenterveyden ongelmat –

kohtaaminen ja ensiapu

Mielenterveyden vahvistamisen

keinoja ja taitoja

3 ERILAISTA KOULUTUSTA

mielenterveysseura.fi

Mielenterveyden ensiapu 1 – Mielenterveys elämäntaitona

Mielenterveyden ensiapu 2 – Haavoittuva mieli

Nuoren mielen ensiapu – Mielenterveysosaamista lasten ja

nuorten kohtaamiseen

Mielenterveyden voimavaralähtöiseen edistämiseen: tietoisuuden lisääminen mielenterveyden positiivista vaikutuksista sekä mielenterveystaitojen opettelu ja harjoittelu. Koulutuksissa käsitellään muun muassa ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja, kriisejä sekä arjen taitoja

Valmiuksia tavallisimpien mielenterveyden häiriöiden oireiden tunnistamiseen, mielenterveyteen liittyvien kysymysten puheeksi ottoon, varhaiseen puuttumiseen ja mielenterveyden ensiavun askeleiden soveltamiseen.

Tietoa lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista arjen haasteista ja ilmiöistä sekä valmiuksia tunnistaa hälytysmerkkejä, ottaa lasten ja nuorten mielenterveys puheeksi ja ehkäistä mielenterveysongelmia.

Kaikki

koulutukset

sisältävät

itsemurhien

ehkäisy -

osion.

MTEA –KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEET JA KOULUTUSTEN LUKUMÄÄRÄT 2017 - 2018

Osallistujat Koulutukset

2017

MTEA1 3675 236

MTEA2 2257 133

NMEA 841 44

2018

MTEA1 5730 375

MTEA2 4258 238

NMEA 2181 113

YHT. 18 942 1139


16,6 osallistujaa / koulutus


OSALLISTUJAPROFIILIT

Osallistujien jakaantuminen eri MTEA-koulutuksiin:

50 % MTEA134 % MTEA216 % NMEA

Naiset 84,5 % Miehet 15,25 %

Muu 0,25 %

Työssä

65 %

Ei työssä

8 %

Opiskelija

17 %

Eläkkeellä

10 %

Työtilanne

Työssä Ei työssä Opiskelija Eläkkeellä

Ikäjakauma

Alle 18-vuotiaat 0,13 %

18 – 29 3,34 %

30 - 62 87,36 %

63 – 79 8,66 %

Yli 80 0,51 %

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVAT

KOULUTUKSIA JÄRJESTETTY

MUUN MUASSA:

• vangeille

• pitkäaikaistyöttömille

nuorille

• mielenterveyskuntoutujille

• maahanmuuttajataustaisille

• omaishoitajille

II MITEN TULOKSET SAAVUTETTIIN?


• Resurssit• MTEA-ohjaajien koulutus ja

ohjaajaverkosto• Juurruttaminen• Viestintä ja vaikuttaminen

Päämäärä

Kansalaisten mielenterveys vahvistuu ja

itsemurhat vähenevät

Tavoite 1

Kansalaiset saavat tietoa ja taitoja omasta ja läheisten

mielenterveyden edistämisestä

Tavoite 2

Ammattilaiset tunnistavat mielenterveyden ongelmia ja osaavat tukea omaa ja toisten mielenterveyttä

Tavoite 3

MTEA-koulutukset juurtuvat osaksi

organisaatioiden ja alueiden toimintaa

PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET


RESURSSIT JA KUMPPANIT

846 000 € STM:ltä

Kaksi

suunnittelijaa + 1 lisäsuunnittelija

vuonna 2018

Projekti-

päällikkö

Assistentti

32 %

Ohjausryhmä(8)

MTEA-ohjaajat

Yhteistyökumppanit

(49)

SHP

14

Paikalliset

mielenterveys-

seurat (22)

Muut (13)


STM:n myöntämän rahoituksen turvin voitiin palkata hanketiimi. Taloudelliset resurssit mahdollistivat osallistujille maksuttomien koulutusten järjestämisen. Lisäksi kärkihanke-status toi lisäuskottavuutta, mikä helpotti sekä yhteistyökumppaneiden rekrytointia että koulutusten markkinointia.

Koulutusten organisoinnissa yhteistyökumppaneiden panos on ollut korvaamaton. Heidän kauttaan järjestyi muun muassa koulutustiloja sekä lisäresursseja koulutusten organisointiin. Kumppaneiden kautta tavoitettiin uusia osallistujaryhmiä ja saatiin arvokasta markkinointitukea. Yhteistyösopimusten mukaisesti työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua koulutuksiin työajallaan, mikä laski osallistumiskynnystä. Useat organisaatiot kouluttivat myös omia ohjaajia ja rakensivat siten pohjaa koulutusten vakiintumiselle.

MTEA-OHJAAJAVERKOSTO

MTEA-ohjaajien aktiivisuus on ollut keskeistä koulutusten leviämisessä,

haavoittuvassa asemassa olevien tavoittamisessa ja koulutusten vakiinnuttamisessa.


Ohjaajakoulutus Osallistujat 2017 Osallistujat 2018 YHTEENSÄ

MTEA1 115 226 341

MTEA2 94 115 209

NMEA 37 53 90

Yhteensä 246 394 640

Uusia ohjaajia koulutettiin 2017 – 2018 aikana seuraavasti:

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -OHJAAJAN POLKU

MTEA perus-

koulutus

(1,2 tai NMEA)

14 h

tai

NMEA 7 h + verkko-osuus

MTEA

Ohjaaja-koulutus

21 h

Pilotti-koulutuksen

toteuttaminen

14 h

OHJAAJAN PÄTEVYYS

Ohjaajatodistus

2016 mielenterveysseura.fi

KRITEERIT jaOHJAUSTAITOJEN ARVIOINTI

ARVIOINTIJATKUVA KEHITTYMINEN jaARVIOINTI

MTEA1-, MTEA2- JA NMEA-OHJAAJAT

MAAKUNNITTAIN


19

57

3714

10

50

20

2129

4959

54 21

3311

17

216

13

0

Yhteensä 909 ohjaajaa

• 514 MTEA 1 -ohjaajaa• 317 MTEA 2 -ohjaajaa• 78 NMEA -ohjaajaa

Samalla henkilöllä voi olla useamman koulutuksen ohjaajapätevyys.

JUURTUMISEN ERI TASOT JA MALLIT


ORGANISAATIOTASO

ALUEELLINEN/PAIKALLINEN KOORDINAATIOTASO

STRATEGINEN TASOKunta-/maakuntastrategia

A) Organisaatiolähtöinen koordinaatio (dia: KSSHP)

B) Alueellinen tai paikallinen klusteri (dia: Sosteri ja Mikkeli)

C) Strategialähtöinen koordinaatio (dia: Espoon kaupunki)

SOTE-UUDISTUKSEN VALMISTELU

ORGANISAATIOLÄHTÖINEN KOORDINAATIOSairaanhoitopiirin malli

SH-piirin koulutustarjonta

(sis. MTEA-koulutukset)

SHP:n

MTEA-ohjaaja-

verkosto

KSSHP


Jyväskylän kaupungin eri toimialat

Alueeseen kuuluvat terveysasemat

Alueen sote-järjestöt

A) ALUEELLINEN KLUSTERI(Sosteri + kriisikeskus)

SosteriSavonlinnnan

kriisikeskus


Ammattihenkilöstön MTEA-koulutukset

Väestölle suunnatut MTEA-koulutukset

JÄRJESTÖTKAUPUNKI

Mikkelin kaupunki

koordinaattori

Mikkelin kansalais-

opisto

TE-tsto

Essote

Mikkelin kriisikeskus


B) ALUEELLINEN KLUSTERI (Mikkelin malli)

pitkäaikaistyöttömät

Sote-ammattilaiset

eri järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset

kansalaiskoulutukset


C) STRATEGIALÄHTÖINEN MALLI (Espoo)

Espoon kaupungin strategia

Kehitysohjelma

Hyvinvoiva Espoo

Innostava elinvoimainen

Espoo

KestäväEspoo

OsallistuvaEspoo

Poikkihallinnollinen yhteistyö kaupungin eri toimialojen, virkamiesten, luottamushenkilöiden ja kaupungin kumppaneiden välillä

PILOTTIKOULUTUKSET ERI TOIMIALOILLE

Vanhusten palveluiden ja aikuissosiaalityön

henkilöstö

Maahanmuuttaja-palvelut

Varhaiskasvatus OppilaitosOmnian nuorten

työpajat

MTEA-ohjaajaverkosto

Viestintää ja vaikuttamistyötä


VAIKUTTAMISTA ERILAISISSA KANAVISSA

Hankekauden aikana vaikuttamistyötä tehtiin tapaamalla yhteistyökumppaneita

henkilökohtaisesti muun muassa useissa kumppaneille järjestetyissä alueellisissa

tilaisuuksissa kuten aloitusseminaareissa ja verkostotapaamissa (13) sekä STM:n

järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi MTEA-ohjaajille järjestettiin 4 verkostopäivää.

MTEA-koulutukset saivat runsaasti näkyvyyttä ansaitussa mediassa (sanomalehdet,

radio ja tv).

Mielenterveyden ensiavun Facebook-sivut elvytettiin ja uusia tykkääjiä kerrytettiin

lisää yli 500. Yhteisössä on nyt yhteensä 1520 tykkääjää.

Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia markkinoitiin Suomen Mielenterveysseuran

verkkosivuilla ja sivustolle tuotettiin uutta sisältöä koulutuksista sekä artikkeleita

kärkihankkeesta.

HBLHS

ITÄ-SAVO

YLE Uutiset Lounais-Suomi

YLE Aamu-TV


III MTEA-koulutusten tulevaisuuden näkymät

MTEA-KOULUTUKSET JATKUVATKärkihanke nosti Mielenterveyden ensiapu -koulutukset uudelle tasolle

Työtä jatketaan voimallisesti myös tulevina

vuosina:

• kehittämällä koulutuksien laatua ja

sujuvoittamalla prosesseja

• vahvistamalla syntyneitä kumppanuuksia ja

alueellisia koordinaatioita (kts. juurtuminen)

• lisäämällä MTEA-ohjaajien tukea ja ohjausta

• suuntaamalla koulutuksia erityisesti

haavoittuvassa asemalla oleville

• kirkastamalla viestintää ja lujittamalla

vaikuttamistyötä


SWOT


VAHVUUDET

Toimiva hyvä käytäntö

Vahva osaaminen

Perusprosessit kunnossa

Laaja ohjaajaverkosto

Hyvä kumppanuudet

Paikallisten mielenterveysseurojen tuki

HEIKKOUDET

Riittämättömät henkilöstöresurssit

Koulutusten maksullisuus

Laadunvalvonnan keveys

Rajalliset kehittämisresurssit

Koordinaation ohuus

MAHDOLLISUUDET

SOTE- ja maakuntauudistukset

Uudet yhteistyötahot

Mahdolliset uudet rahoitusmallit

Alueellisten koordinaatioiden vahvistuminen

Hyvä vakiintumiskehitys

UHAT

SOTE-toteutus

Maakuntauudistuksen vaikutukset

MTEA-ohjaajaverkoston sekä alueellisten koordinaatioiden haavoittuvuus

Koulutusten vakiintumisen haasteet

SWOT

VISIO 2030

Kaikki suomalaiset ymmärtävät mielenterveyden merkityksen ja heillä on riittävästi tietoa ja taitoja pitää huolta omasta sekä läheistensä mielenterveydestä.

Ihmisiä paljon työssään kohtaavat eri alojen ammattilaiset ottavat vaikeatkin asiat rohkeasti puheeksi ja osaavat tunnistaa mielenter-veyden ongelmien varhaisia oireita ja ovat valmiita tarjoamaan tukea ja apua.

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset ovat vakiintuneet pysyväksi toiminnaksi useimpien organisaatioiden ja yhteisöjen toimintaa joka laajasti ympäri Suomea.



Tavoitetilana on synnyttää mielenterveyttä edistävä EKOSYSTEEMI, jossa vaikeassa

elämäntilanteissa olevia kohtaavat eri alojen ammattilaiset osaavat tukea yksilön sekä

koko perheen mielenterveyttä.

IHMINEN KESKIÖSSÄ - YHTEISKUNNALLINEN EKOSYSTEEMI


TE-keskukset Perus-

terveyden-huolto

Sosiaali-toimi

Lähipiiri

Yhdys/asiakasrajapinta

Esimiestaso

Päättäjät ja mahdollistavat rakenteet

ESIMERKKI LOPPUKÄYTTÄJÄSTÄ:n. 30-vuotias, yksin asuva työtön mies, jolla on masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia

ELY

Kela

YHDYSPINNAT kuten:• Sote-palveluissa työskentelevät• Järjestötyöntekijät ja vapaaehtoiset• Lähipiiri• Muiden organisaatioiden asiakastyötä

tekevät

Kunta-päättäjä

Päihde-palvelut

Rahoittaja

MEDIA

Rahoituslaitos, ulosotto-

virasto jne.

Urheiluseura tai muu

harrastuspiiri

Järjestö tai yhdistys, srk

Oppi-laitokset

Maakunta

MINIS-TERIÖT

MEILLÄ ON MAHDOLLISUUS VALITA


Haavoittuvassa asemassa olevat

kuntalaiset

MIELENTERVEYTTÄ TUKEVA POLKU

MIELENTERVEYDEN OHITTAVA POLKU

Hyvinvoivat kuntalaiset

Huonosti voivat kuntalaiset

Kulujavai

säästöjä?

Ammattilaiset osaavat ottaa mielenterveyden puheeksi ja tukevat

asiakkaan mielenterveyttä.Vaikeassa elämäntilanteissa olevat

osaavat hakea ajoissa apua.

Vaikeassa elämäntilanteissa olevien kohtaamisessa ei huomioida mielenterveyden vaikutuksia.

Ongelmat kasaantuvat ja mutkistuvat. Palveluiden käyttö

lisääntyy.

Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa tuottavuuden, innovatiivisuuden, muutosjoustavuuden ja yhteiskunnan menestymisen erilaisissa haasteissa ja muutostilanteissa.

mielenterveys kuuluu kaikille -hanke...swot visio 2030 kaikki suomalaiset ymmärtävät...

Documents