1

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

MIELENTERVEYS- JA

PÄIHDESTRATEGIA

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ............................................................................................ 22 NYKYTILA ............................................................................................. 3

3 MIELENTERVEYSPALVELUT ........................................................................ 53.1 Mielenterveyskeskus henkilöstö ja tilat ............................................................. 53.2 Mielenterveystyö ja akuuttihoito ..................................................................... 63.3 Psykiatrinen osastohoito ............................................................................... 73.4 Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö.................................................................. 83.5 Kolmas sektori .......................................................................................... 9

4 PÄIHDEPALVELUT .................................................................................. 114.1 A-klinikan henkilöstö ja tilat ......................................................................... 114.2 Akuuttihoito ............................................................................................ 124.3 Psykososiaalinen tuki ja hoito ....................................................................... 134.4 Laitoskuntoutus ........................................................................................ 164.5 Välivuokratoiminta .................................................................................... 174.6 Järjestötoiminta ....................................................................................... 184.7 Ehkäisevä päihdetyö................................................................................... 194.8 Korvaushoito............................................................................................ 21

5 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT AVOTERVEYDENHUOLTO ....................... 235.1 Mielenterveys- ja päihdepalvelut avoterveydenhuollossa ....................................... 235.2 Mielenterveys- ja päihdepalvelut osastohoidossa ................................................. 23

6 PERHENEUVOLAPALVELUT ....................................................................... 256.1 Perheneuvolan henkilöstö ja tilat ................................................................... 256.2 Perheneuvolatyö ....................................................................................... 256.3 Lasten ja nuorten akuuttihoito ...................................................................... 28

7 SOSIAALITYÖ ........................................................................................ 307.1 Sosiaalityö mielenterveys- ja päihdepalveluissa .................................................. 30

8 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUSTRATEGIA 2010-2015 ............................ 328.1 Arvot ..................................................................................................... 328.2 Visio ..................................................................................................... 328.3 Strategiset tavoitteet ................................................................................. 328.4 Kehittämiskohteet ..................................................................................... 34

9 SEURANTA JA ARVIOINTI ......................................................................... 39

2

1 JOHDANTO

Mielenterveys- ja päihdetyö on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti merkittäväosa kuntayhtymän toimintaa. Koska mielenterveystyössä ja päihdetyössä koko pal-veluketjun toimivuudella on ratkaiseva merkitys asiakkaiden arjessa selviytymiselleja palvelutoiminnan kustannuksille, on välttämätöntä, että kuntayhtymässä saa-daan aikaan pitemmän ajan kokonaisvaltainen mielenterveys- ja päihdepalvelujenkehittämissuunnitelma.

Sen vuoksi kuntayhtymässä on käynnistetty mielenterveys- ja päihdetyön strategia-suunnitelman laatiminen syyskuussa 2009 ja sitä valmistelemaan on nimitetty asian-tuntijatyöryhmä. Strategiatyön lähtökohtana on etsiä keinoja vastata mielenterve-ystyön ja päihdetyön palvelutarpeeseen ennaltaehkäisevästi ja mahdollisimmanpitkälle omalla alueella avohuollollisin keinoin. Niin ikään lähtökohtana on nyt käy-tettävissä olevien voimavarojen vaikuttavampi käyttö tulevaisuudessa.

Raahen seudun mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvastuu kuuluu hyvinvointikun-tayhtymälle. Kuntayhtymän oman toiminnan budjetoidut toimintakulut mielenter-veys- ja päihdepalvelujen sekä perheneuvolan osalta ovat v. 2009 yhteensä 3,8 mil-joonaa euroa ja toteutuneet ostot OYS:n psykiatrian klinikalta olivat 2,6 milj. €(v.2008 2,2 milj. €) ja Visalasta 0,8 milj.€ (v.2008 0,6 milj. €). Lisäksi kuntien talo-usarvioissa mielenterveys- ja päihdetyöhön on varattu 3 miljoonaa euroa.Koko mielenterveys- ja päihdetyön palvelukokonaisuuteen Raahen seutukunnassakäytetään arviolta 10,5 miljoonaa euroa. Näissä luvuissa ei ole huomioitu valtionmielisairaaloiden käyttöä.

Työryhmän työ on tapahtunut kunkin työryhmään osallistuvan omana perustehtävänohessa. Työryhmä on ollut yhteydessä sairaanhoitopiirin psykiatrian klinikkaan sekähuomioinut mielenterveys- ja päihdetyölle asetetut valtakunnalliset suunnitelmatja suositukset. Strategiasuunnitelma on hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa.

Kuntayhtymän strategiatyöryhmään ovat kuuluneet:

Kallunki Hannu kuntayhtymän johtaja, työryhmän puheenjohtajaAlatalo Minna, johtava ylihoitajaHeikkinen Irma, perusturvajohtajaHuotari Anna-Kaisa, johtava sosiaalityöntekijäIkäheimo Virpi, perheneuvolan vastaava 30.11.2009 saakkaIsokoski Kirsti, perusturvajohtajaJutila Heidi, perheneuvolan vastaava 1.12.2009 alkaen

Raappana Antti, vt. A-klinikan johtaja 1.1.2010 alkaen Rättyä Satu, A-klinikan johtaja 31.12.2009 saakka

Seppä Jyrki, sairaanhoitajaTornberg Antti, perusturvajohtajaTuunanen Jari, johtava lääkäriViitamaa Riitta-Maija, osastonhoitajaVisuri Martta, vt. ylilääkäri

Työryhmässä puheenjohtajana on toiminut Hannu Kallunki ja sihteerinä Jyrki Seppä.Strategiatyön on koonnut Jyrki Seppä. Työryhmätapaamisiin ovat osallistuneet mah-dollisuuksiensa mukaan myös perusterveydenhuollon johtava lääkäri Jari Tuunanen,johtava ylihoitaja Minna Alatalo sekä ylilääkäri Juri Protsenko.

3

2 NYKYTILA

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän koordinoimana moniammatillinen mielen-terveys- ja päihdetyön asiantuntijatyöryhmä teki Raahen seudun hyvinvointikun-tayhtymän alueen mielenterveys ja päihdetyön nykytilaa kuvaavan kartoituksen.Kartoituksen pohjalta selvitettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila sekäkeskeisimmät kehittämistarpeet. Nykytilan kartoitus organisoitiin asiantukijatyö-ryhmän jäsenten tekemänä ryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Työryhmän jäsenet or-ganisoivat vastuualueittain työtä omien palveluorganisaatioiden sisällä.

Työryhmän kokoontui 11 kertaa lokakuun 2009 – kesäkuun 2010 välisenä aikana. Ko-koukset olivat strategiaprosessin tavoin eteneviä tavoitteellisia työryhmätapaami-sia. Asiasisällöllisesti kokouksissa keskityttiin mielenterveys- ja päihdepalvelujenjärjestämiseen, keskeisiin huolenaiheisiin, konkreettisiin kehittämistarpeisiin, tyy-tyväisyyden aiheisiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Nykytilan perusteella strategisesti merkittäviä muutosta tai kehittämistä edellyttä-viä asioita ovat mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoidon painottuminen laitos-hoitoon, avohoitoon porrastuksen puutteellisuus, riittämättömät toimintakykyisyy-den- ja palveluntarpeen arviointimenetelmät sekä avohoidon palvelujen osittainenpuute, asiakasvirtojen hallinta, tiedonkulku, hoitoprosessien toimimattomuus orga-nisaatioiden välillä perusterveydenhuolto - osastohoito - erikoissairaanhoito.

Yhteenvedon perusteella mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnan tulevaisuu-den huolenaiheista esille nousee kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne. Sosiaa-li- ja terveydenhuollon taloudellisten resurssien niukentaminen johtuu osittain pal-velujen tuottamiskustannusten kasvamisesta.

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisestä tulevien taloudellisten ja toiminnallistenhyötyjen saavuttamisen edellytyksenä on nykyisten toimintatapojen kokonaisvaltai-nen uudelleen arviointi ja palvelurakenne-muutokset. Tämä edellyttää mielenter-veysongelmista kärsivien varhaista tukea ja hyvää akuuttihoitoa sekä mielenterve-ys- ja päihdekuntoutujien asumisen, kotikuntoutuksen ja kuntouttavan toiminnanmonipuolista kehittämistä. Lisäksi tarvitaan nuorten mielenterveyspalvelujen alu-eellista kehittämistä. Omien olemassa olevien moniammatillisten työryhmien yh-teistoiminnan lisäämisen kautta voidaan saavuttaa uudenlainen toimintatapa vas-taamaan lasten ja nuorten palvelujen kehittämistarpeeseen. Tavoitteellisen toi-minnan kehittämisen edellytyksenä on motivoituneen henkilökunnan saatavuus jasen pysyvyys. Moniammatillinen työryhmä tarvitsee osaavia sosiaali- ja terveyden-huollon eri ammattiryhmien edustajia.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluorganisaatioiden yhdistyminen mahdol-listaa entistä paremman yhteistyön ja tiedonkulun palveluyksiköiden ja palvelupro-sessien kesken. Yhtenäinen organisaatio mahdollistaa palvelujen tuottamiseen käy-tettävien resurssien keskittämisen strategisesti keskeisiin painopistealueisiin ja sitäkautta seutukunnan väestön palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan paremmin jokäytössä olevin resurssein. Oman palvelutuotannon kehittäminen ja vaikuttavuudenlisääminen mahdollistaa ostopalvelujen vähentämisen. Ostopalvelujen vähentymi-sestä syntyvästä kustannussäästöstä osa voidaan käyttää oman alueen ammatillistenvoimavarojen vahvistamiseen.

4

Asiakasanalyysi: vuosi 2009

Mielenterveyskeskuksen avohoidon piirissä oli 1135 asiakasta. Asiakaskäyntejä olivuoden aikana yhteensä 12343.

Suurimmat diagnoosiryhmät prosenttijakaumana

Mielenterveyskeskus

1. Mielialahäiriöt (masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, (F30-F39) 48 %2. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 24 %3. Skitsofrenia ja muut psykoosit (F20-F29) 16 %4. Persoonallisuus ja käytöshäiriöt (F60-F69) 7 %5. Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat sairaudet (F10-F19) 5 %

Näihin lukuihin ei sisälly Siikajoen, Pyhäjoen eikä Vihannin mielenterveys-neuvolakäynnit.

Psykiatrinen osasto

Vuoden 2009 aikana psykiatrisella osastolla oli hoidossa yhteensä 91 potilasta.

Yleisimmät diagnoosit

1. Skitsofrenia (F20-F29) 48 %2. Mielialahäiriöt (F30-F39) 42 %3. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 10 %

Vihernikkari

Vihernikkarin toiminnan piirissä 85 asiakasta, kontakteja 4548

Yleisimmät diagnoosit

1. Skitsofrenia ja muut psykoosit (F20-F29) 55 %2. Mielialahäiriöt (F30-F39) 33 %3. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 12 %

A-klinikka

Asiakkaita yhteensä 521 ja hoitokontakteja 5719

Kunnittain jakautuma:

1. Raahe 423 asiakasta ja 5128 hoitokontaktia2. Vihanti 33 asiakasta ja 275 hoitokontaktia3. Siikajoki 41 asiakasta ja 174 hoitokontaktia4. Pyhäjoki 24 asiakasta 142 hoitokontaktia

5

3 MIELENTERVEYSPALVELUT

3.1 Mielenterveyskeskus henkilöstö ja tilat

Mielenterveystoimisto

Mielenterveystoimiston ja psykiatrisen osaston henkilöstösuunnittelussa on paino-tettu mielenterveystyön monipuolista osaamista. Henkilökunta koostuu psykiatrisenavohoidon edellytysten mukaisesti hoitotyön eri ammattiryhmien työntekijöistä.

Mielenterveystoimistossa on 3 psykiatrin virkaa, joista 2 on täytetty. Toimistossa on2 psykologia, 1 toimintaterapeutti, 2 sosiaalityöntekijää, joista toinen virka on täy-tetty toimintaterapeutilla. 4 sairaanhoitajaa, 2 mielenterveyshoitajaa sekä apulais-osastonhoitaja. Mielenterveyskeskuksessa työskentelee 1½ osastosihteeriä.Mielenterveystoimiston erityisosaamista ovat professionaaliset ammattiryhmät, se-kä yksittäisten työntekijöiden terapiatyön erityisosaaminen. Osaaminen koostuu yk-silö- ja perhetyön sekä trauma- ja kriisityön erityisosaamisesta.

Psykiatrinen osasto

Psykiatrisen osastohoidon erityisluonne on huomioitu mielenterveyskeskuksen hen-kilöstöstrategiassa. Psykiatrisen osaston henkilökunta koostuu seuraavasti: 5 sai-raanhoitajaa, 5 mielenterveyshoitajaa sekä osastonhoitaja. Osaston henkilökuntakoostuu tasapainoiselta sukupuolijakaumalta mies- ja naishoitajista. Osastolla jo-kainen hoitajista on saanut perheinterventiokoulutuksen. Kahdella hoitajalla onperheterapeutin pätevyys. Osastolla työskentelevien hoitajien erityisosaamiseenkuuluu myös korva-akupunktiohoito ja kriisityö.

Toimintakeskus Vihernikkari: 2 sairaanhoitajaa, 3 kotikuntoutusohjaajaa, 3 työ-toiminnan ohjaajaa.

Korvaushoito Koho eli opioidiriippuvaisten korvaushoidossa työskentelee 2 sairaan-hoitajaa.

Ruukin mielenterveysneuvola: 1 sairaanhoitaja

Pyhäjoen mielenterveysneuvola: 1 sairaanhoitaja

Vihannin mielenterveysneuvola: 1½ sairaanhoitajaa ja päivätoimintakeskuksessaohjaaja.

Tilojen kuvaus

Mielenterveystoimisto ja psykiatrinen osasto sijaitsevat osoitteessa Rantakatu 4 C1-2. Mielenterveystoimisto käsittää eri työntekijöiden vastaanottotilat sekä erilaisiinryhmätilanteisiin soveltuvia kokous- ja ryhmätiloja. Yhdessä ryhmätilassa on vi-deoneuvottelulaitteet, mikä mahdollistaa erilaiset hoitoneuvottelut ja etäkoulutuk-siin osallistumisen.

6

Psykiatrinen osasto on 10+1 potilaspaikkainen psykiatrien avo-osasto. Tilat ovatkahdessa kerroksessa ja se tuo omat rajoitukset vajaakuntoisten potilaiden hoitoonosastolla.

Toimintakeskus Vihernikkari siirtyi kuntayhtymän alaisuuteen vuoden 2009 alusta.Se sijaitsee Teknisen oppilaitoksen kampuksen alueella. Kasvihuone on entinenkaupungin puutarhan rakennus. Puutyötila sijaitsee kasvihuoneen läheisyydessä. Seon ahdas ja epäkäytännöllinen ja vaatii korjaustoimenpiteitä, jotta siellä voi jatkaatoimintaa pitkällä tähtäimellä. Kanslia ja ryhmätilat ovat kaupungilta vuokratuissakampuksen alueelle sijoittuvissa tiloissa.

3.2 Mielenterveystyö ja akuuttihoito

Mielenterveyspalveluita ovat mielenterveyslain (1990/1116) mukaan mielentervey-den häiriöiden sekä mielisairauksien hoito sekä kuntoutusta tarjoavat sosiaali- jaterveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymä huolehtii siitä, että mielenterveyspalveluton järjestetty tarvetta vastaavasti. Mielenterveystyön erityispalveluita ovat erikois-lääkärin johtamat avo- ja laitospalvelut, kuten psykiatrian poliklinikat ja psykiatri-an osastot. Perustason palveluita kunnissa ovat terveyskeskuspalvelut sekä mm.kuntoutus- ja palvelukodit, joita ylläpitävät kuntien lisäksi myös yksityiset yrittäjätja järjestöt.

Psykiatrisia akuuttipotilaita kohdataan moninaisissa terveydenhuollon ja sosiaali-huollon toimipisteissä sekä myös aluehälytyskeskuksen, poliisin ja palo- sekä pelas-tustoimen työskentelyalueilla. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken on kehitetty, sa-moin terveydenhuollon sisällä määritetty hoitopolkuja ja hoidon porrastusta.

Raahen mielenterveyskeskukseen tullaan pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä, kii-reellisyys on määritetty lähettävän tahon toimesta. kiireellisyyden arvioi myös mie-lenterveystoimiston lääkäri sekä työryhmä. Avoimen psykoottiset ja/tai itsetuhoi-set, sekä sekavat tai muuten huonokuntoiset potilaat arvioidaan päivystysluontei-sesti 1-7 vuorokauden sisällä. Kiireellisen <30 vrk arvioinnin piiriin kuuluu esimer-kiksi ilman avoimia psykoosioireita, ilman syvää estynyttä tai itsetuhoista masen-nusta tai äkillistä mielenterveyden järkkymistä olevat potilaat, joilla on merkittäviäpsyykkisiä oireita esimerkiksi huomattavaa ahdistuneisuutta, mutta jotka jaksavatodottaa arviointiaikaa kotioloissa joitakin päiviä. Kiireettömän 31-90 vrk arvioinninpiiriin kuuluvat potilaat, joilla on ollut pidempään/lievempiä mielialaoireita, eikäitsetuhoisuutta esitiedoissa.

Mielenterveyskeskuksessa ei ole ollut viime vuosina erillistä päivystysvastaanottoa,ei myöskään akuutti- tai psykoosityöryhmää. Takavuosina on ollut myönteinen ko-kemus akuuttityöryhmän toiminnasta, ja työryhmä on aikaisemmassa historiassa ol-lut kehittämässä tiivistä avohoitopainotteista työotetta. Työryhmällä on edelleenhyvä ammatillinen valmius akuuttipotilaiden arviointiin ja kohtaamiseen. Työsken-telytapa on tarpeenmukainen ja siinä huomioidaan potilas ja myös lähiomaiset.Keskeisen esteen akuuttipotilaiden päivystysluonteiseen arviointiin muodostaauseimmiten lääkärityövoiman vähäisyys tai suorastaan puuttuminen. Viime vuosinaon mielenterveyskeskuksessa työskennellyt kaksi psykiatrian erikoislääkäriä, joistatoinen osa-aikaisesti. Lokakuun alusta 2009 alkaen on työssä ollut 1 psykiatri ja osa-aikainen erikoistuva lääkäri psykiatrisella osastolla. Työntekijätilanteesta johtuen

7

on päivystysluonteista lääkärinarviota edellyttävät potilaat jouduttu ohjaamaanterveyskeskuspäivystykseen. Samoin psykiatrisen osaston potilaiden asioissa on ter-veyskeskuksen päivystävään lääkäriin oltu yhteydessä, mikäli potilaan akuutti tilan-ne ei ole ollut selviteltävissä hoitajien keinoin.

Raahen mielenterveystoimistossa on varattu päivittäin tunnin päivystysaika, jolloinhoitaja (ja ajankäytön puitteissa myös lääkäri) on selvitellyt päivystyspuheluita jamuita päivystysluonteisia yhteydenottoja yksityisten potilaiden, heidän omaistensaja yhteistyökumppaneiden taholta. Lisäksi työaikana mielenterveystoimiston, kun-tien mielenterveysneuvoloiden ja psykiatrisen osaston henkilökunta on mahdolli-suuksien mukaan tehnyt akuuttipotilaiden arviointia ja järjestänyt hoitoa.

Psykiatriselle osastolle on otettu akuuttia osastohoitoa vaativat potilaat jopa päi-vystyksellisesti hoitoon, paikkatilanteesta riippuen. Oulun Psykiatrian klinikan ja Vi-salan sairaalan akuuttiosastot ovat olleet vaihtoehtona Raahen seudun hyvinvointi-kuntayhtymän alueen potilaiden tarvitessa akuutisti sairaalahoitoa. heidät on pyrit-ty siirtämään mahdollisimman pian oman alueen osastolle. Mahdollisuus tahdonvas-taiseen hoitoon suljetulla osastolla on sekä Oulun psykiatrian klinikassa että Visalansairaalassa.

Jälkipuinti

Viisi mielenterveyskeskuksen työntekijää osallistuu aktiivisesti jälkipuintiryhmäntoimintaan. Äkillisten kriisien hoitamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi on kehitettyryhmämuotoisia interventioita, joista tärkein on psykologinen jälkipuinti. Jälkipuin-nin tavoitteena on järjestää jäsentynyt, ammatillisesti ohjattu tilaisuus poikkeuk-sellisen tapahtuman läpikäyntiin, edistää normaalin surutyön käynnistymistä, tukeaomien ja toisten reaktioiden ymmärtämistä ja vahvistaa ryhmän keskinäistä tukea.Traumaattisen kriisin läpikäyneiden potilaiden kohtaamiseen antaa lisävalmiuksiatraumapsykiatria, johon työryhmässä on kahdella työntekijällä koulutusta, toinenheistä EMDR-terapeutti.

3.3 Psykiatrinen osastohoito

Raahen psykiatrinen osasto on Raahen hyvinvointikuntayhtymän alueen ensisijainenpsykiatrinen osastohoitopaikka. Psykiatrinen osasto on kymmenpaikkainen avo-osasto ja hoito perustuu vapaaehtoisuuteen. Osastolle voi tulla hoitoon lääkärin lä-hetteellä esim. terveyskeskuksesta tai sovitusti mielenterveystoimiston työntekijöi-den ohjaamana. Tärkeää on kuitenkin arvioida hoitoon tulevan henkilön kannaltasopiva hoitopaikka.

Keskeisinä periaatteina osastolla ovat yksilöllisyyden, perhe- ja verkostokeskeisyy-den sekä yhteisöllisyyden periaatteet. Hoito osastolla perustuu yksilölliseen hoito-suunnitelmaan, joka laaditaan hoitojakson alussa ja sitä täydennetään hoidon kulu-essa. Hoidon suunnitteluun osallistuvat potilaan ja hänen läheistensä lisäksi lääkärija omat hoitajat sekä tarvittaessa esim. toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä.Potilaan ja hoitajan välinen hoitosuhde on hoidossa keskeistä. Hoitojakson aikanakartoitetaan potilaan elämäntilanne ja auttaa potilasta löytämään omat voimava-ransa. Jatkohoidon toteutumisesta huolehtii omahoitaja, joka ottaa yhteyttä poti-laan avohoidosta vastaavaan henkilöön ja sopii potilaan jatkohoidosta.

8

Hoitajan toimenkuvaan kuuluu toimiminen omahoitajana vastaten potilaansa hoito-prosessin toteutumisesta sekä työnjakoon perustuen tehtävät aamu- ja iltavuoroissavastaavana, lääke- tai ohjaavana hoitajana. Vähimmäismäärä hoitajia on eri työ-vuoroissa: aamu- ja iltavuorossa vähintään kaksi hoitajaa. Yöaikaan on osastollatöissä yksi hoitaja.

Päivittäiseen työhön sisältyy monien avohoidossa olevien potilaiden lääkehoidon to-teuttaminen osastolta. Vuorossa oleva lääkehoitaja valvoo että potilas jakaa lääk-keet oikein dosettiinsa, antaa injektion ja huolehtii lääkkeiden riittävyydestä ja re-septeistä.

3.4 Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö

Depressiohoitaja

Kyseessä on niin sanotun matalan kynnyksen toimintaa, sijoittuen pääterveysase-malla lääkärinvastaanottojen läheisyyteen.

Depressiohoitaja hoitaa masennuspotilaita lyhytkestoisesti. Asiakkaaksi tullaan ter-veyskeskuslääkärin lähetteellä, vastaanoton hoitajien arvion perusteella, tervey-denhoitajilta, ensiavusta lääkärin/hoitajan suosittelemana ja ehkä vielä suurin osamielenterveystoimiston puolelta.

Depressiohoitaja tekee tiivistä yhteistyötä mielenterveyskeskuksen kanssa ja jat-kossa yhteistyötä terveyskeskuslääkärien kanssa kehitetään entisestään.

Depressiohoitajan vastaanottotilat sijaitsevat terveyskeskuksen puolella ham-mashoitolan vieressä.

Depressiohoitajan asiakkailla on masennusta lievästä vaikeaan, suurimmalla osallakeskivaikeaa masennusta. Elämänkriisit, kuten avioero, läheisen kuolema tms. Ah-distus, jännitysoire ja paniikkihäiriö potilaita on myös jonkin verran. Depressiohoi-taja osallistuu myös jälkipuintityöhön, johon kuuluvat istuntojen lisäksi päivystys-viikot.

Depressiohoitajan työssä merkittävinä laatukriteereinä ovat joustavuus ja yksilölli-nen hoitosuunnitelma. Joustavuus näkyy yksilöllisenä hoidontarpeen arviointina,käyntimäärinä sekä on osa jatkohoidon suunnittelua. Jatkohoitona voi olla esim. ke-lan psykoterapia.

Käyntimäärät:Käyntejä yhteensä on tähän mennessä ollut 304 ja eri ihmisiä 90. Ikäjakauma on 18–79. Nuoria on paljon. Käyntikertoja tulee yleensä 1-10. Suurimmalla osalla alle 5käyntiä.

Työvälineet:Työvälineinä depressiohoitaja käyttää BDI-lomaketta, Audit-lomaketta, elämänker-talomaketta ja erilaisia esitteitä masennuksesta yms. Jatkossa työvälineitä ovatmyös interpersoonallinen psykoterapia ja käyttäytymisen aktivointi sekä masennuk-sen hoitoon kehitettyjä lyhytterapiamenetelmiä. Depressiohoitaja arvioi asiakkaantilannetta yleensä 1-3 kertaa. Sen jälkeen depressiohoitaja tekee yhdessä asiakkaan

9

kanssa hoitosuunnitelman ja määrittelee fokuksen, asian jota hoidon aikana käsitel-lään. Depressiohoitajan työskentelytapa kohdistuu tähän päivään ja suuntaa tule-vaisuuteen. Vanhoja asioita hoidossa ei juuri lähdetä työstämään, mutta ne otetaanhuomioon.

3.5 Kolmas sektori

Raahen Psyyke ry on Raahen, Pyhäjoen ja Vihannin alueella toimiva mielenterveys-yhdistys. Yhdistys tarjoaa kaikille avointa kansalaistoimintaa vapaaehtoisen mielen-terveystyön parissa. Jäsenistö koostuu mielenterveyskuntoutujista, heidän omaisis-taan ja läheisistään, alan ammattilaisista sekä muista asiasta kiinnostuneista.

Yhdistyksen tavoitteena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujia sekä heidänläheisiään. Yhdistys pyrkii auttamaan psykiatrisessa avohoidossa olevia ja sairaala-hoidosta palaavia yhteiskuntaan sijoittumisessa sekä edistämään yleistä mielenter-veystyötä olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa jäsenistöön, julkiseen sektoriinsekä nk. suureen yleisöön. Tavoitteena ovat myös mielenterveysongelmien ennalta-ehkäisy, tiedottaminen ja vaikuttamistoiminta sekä edunvalvonta. Jäsentupa – koh-taamispaikka Ryhmä- ja kurssitoiminta – vertaisuus, tukihenkilötoiminta, retket,lomat ja tapahtumat

Vuonna 2010 esisijainen kohderyhmä terveyslomalla ovat alle 35-vuotiaat nuoretaikuiset. Vuonna 2010 toiminnassa painotetaan paikallista osallistumista teatteri-näytöksiin, konsertteihin ja muihin oman paikkakunnan tilaisuuksiin. Yhdistys kut-suu vierailijoita Jäsentuvalle sekä järjestää tapahtumia muiden toimijoiden kanssayhteistyössä.

Ohjaus- ja neuvonta:Jäsentuvalle kootaan ohjaus- ja neuvontapiste, johon kerätään materiaalia eri pal-veluista, toimijoista ja teemoista. Teemoja ovat mm. velkaneuvonta, paikalliset javaltakunnalliset palvelut sekä terveyden edistäminen. Kerran viikossa paikalla ontyöntekijä yhdessä vapaaehtoistoimijan kanssa. Silloin on mahdollisuus saada apuaeri lomakkeiden täyttämisessä, etsiä tietoa yhdessä internetistä ym. Myös eri taho-jen tutustumiskäynnit ajoitetaan ohjaus- ja neuvontapisteen aukioloaikoihin, jolloinvapaaehtoinen tai työntekijä esittelee yhdistyksen toimintaa.

Pyhäjoen ja Vihannin kuntien toimintaRyhmätoiminta ja vapaaehtoistoiminnan koulutus.

Yhdistyksen hallinto ja talous:Jäsenistön valitsema 12 henkinen hallitus ja puheenjohtaja vastaavat yhdistyksentoiminnasta ja taloudesta.

Päärahoittajana toimii RAY. Ray:n lisäksi toimintaa rahoittavat Raahen kaupunkisekä Pyhäjoen ja Vihannin kunta. Omarahoitusta yhdistys hankkii jäsenmaksuilla,myymällä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, myyjäistuloilla, hankkimalla mai-nostajia lehteen ja kotisivuille sekä myymällä pienimuotoisesti koulutuspalveluja.Vihannissa, Siikajoella ja Pyhäjoella olevat vastaavat palvelut.

10

Ruukin Kimppa ry.

Siikajoen kunnassa toimiva mielenterveysyhdistys, joka on perustettu vuonna 1998.Yhdistyksen tavoitteet ovat edistää mielenterveyttä, yhdistää ja aktivoida mielen-terveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä mielen-terveyden alueella. Yhdistyksen tarkoituksena on myös tiedottaa mielenterveyteenliittyvistä asioista yhteiskuntaan päin sekä pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin ja en-nakkoluuloihin psyykkisiä sairauksia ja mielenterveysongelmia kohtaan.

Yhdistys järjestää mielenterveyskuntoutujille ryhmä-, työ- ja virkistystoimintaa se-kä erilaisia tapahtumia. Tavoitteena on tarjota kuntouttavaa toimintaa, mielekästätekemistä sekä sosiaalista kanssakäymistä. Toiminnalla tuetaan kuntoutujien koto-na selviytymistä, ennaltaehkäistään syrjäytymistä sekä mahdollistetaan vertaistuki.

Yhdistys on muuttanut uusiin toimitiloihin helmikuun 2010 alussa, jotka sijaitsevatkeskellä Ruukin kylää. Toimintaa kehitetään parhaillaan, tavoitteena on entistä te-hokkaammin vastata mielenterveyskuntoutujien erilaisiin tarpeisiin.

11

4 PÄIHDEPALVELUT

4.1 A-klinikan henkilöstö ja tilat

Raahen A-klinikalla työskentelee johtaja-sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, avopal-velun ohjaaja, päihdeohjaaja sekä Nuorten Talon työntekijöinä kaksi päihde- japerheohjaajaa. Lisäksi yhteistoiminnasta ja asiakaspalvelusta vastaa Raahen kau-pungin palkkaama toimistotyöntekijä. Hänen tehtäviin kuuluu myös osittain hoitaakaupungin sosiaalitoimen laskutusta. Vihannissa sairaanhoitajan työajasta 50 % onmitoitettu päihdetyöhön.

A-klinikan henkilöstöstä on 3 vakituisessa ja 3 määräaikaisessa työsuhteessa sekä 1työntekijä on Raahen kaupungin palkkaama henkilö. A-klinikan henkilöstöstä on ni-metty vastuuhenkilöt Siikajoen ja Pyhäjoen kuntiin. Vastuuhenkilön tehtävänä ontoimia yhdyshenkilönä kunnan päihdepalvelutarpeen selvittämiseksi sekä palvelujentarjoamiseksi ko. kuntalaisille lähipalveluna.

Lääkäripalvelut tuotetaan tällä hetkellä ostopalveluna yksi päivä/viikko. Tällä het-kellä A-klinikan lääkärillä on vahva asiantuntemus ja kokemus päihdeasiakkaidenhoitamisesta. Kokonaisvaltaisemman hoidon ja palvelun tarjoamiseksi olisi tarve li-sätä lääkäriresurssia. Lääkäripalvelulta odotetaan kokonaisvaltaista työky-vyn/toimintakyvyn selvittämiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön perustuvaa otettaenemmän kuin näillä resursseilla voidaan tarjota. Myös sisäinen päihdetyön tiiminhoitotyön kehittäminen vaatisi lääkärin työpanoksen lisäämistä.

Raahen A-klinikka toimii Brahenkatu 10, kaupungin vuokratiloissa. Toimitilat ovatkeskeisellä paikalla Raahen keskustassa, mikä on asiakkaiden tavoitettavuuden kan-nalta hyvä tekijä. Toimitilat ovat hieman sokkeloiset. Työturvallisuuden parantami-seksi tiloissa on videovalvontalaitteet sekä jokaisella työntekijällä henkilökohtainenhälytyslaite ja pippurisumute käytettävissä vaaratilanteiden varalle. Työhuoneidenäänieristyksessä olisi parantamisen varaa.

12

Kuva Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas. Indikaattori ilmaisee kunti-en kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujenpalveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Nettokustannukset lasketaan vä-hentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Väestötietona käytetään vuodenviimeisen päivän tietoa. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit

4.2 Akuuttihoito

A-klinikan toiminta pitää sisällään kriisi- ja avokatkaisuhoidon arkipäivisin klo 9.00 -11.00, jolloin asiakas voi tulla vastaanotolle ilman ajanvarausta.Akuutin hoidon järjestäminen ja hoidon tarpeen arviointi toteutuu A-klinikka-työssäkiitettävästi. Yhteistyö terveyskeskuksen päivystyksen kanssa on sujuvaa. Tiedon-kulku on helpottunut yhteisen asiakastietojärjestelmän käytön myötä.

Raahen sairaalan lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä annetaan myös tarpeen-mukaista avokatkaisuhoitoa sekä ohjataan potilaita lääkärin arvion perusteella sai-raalaosastolla tapahtuvaan katkaisuhoitoon.Vihannissa psykiatrinen sairaanhoitaja arvioi avokatkaisuhoidon tarpeen, ei erillistäpäivystysaikaa. Pyhäjoella ja Siikajoella on terveysasemilla mahdollisuus avokat-kaisuhoidon antamiseen.

Alkoholiongelmaisen katkaisuhoito Raahessa

Tavoitteena on aina alkoholinkäytön turvallinen lopettaminen ja vieroitusoireidenlievittäminen. Täten minimoidaan delirium tila, joka aiheuttaa aina erikois-sairaanhoidon psykiatrisessa sairaalassa.

Langin keskuksen sairaanhoitaja päivystää arkipäivisin klo.9.00 – 11.00. Tämän jäl-keen päivystys siirtyy terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen sairaanhoitajat pysty-vät antamaan avokatkaisulääkkeet arvioituaan alkoholiongelmaisen. Mikäli tilanne

13

on niin vakava että avohoidon keinoin juomiskierrettä ei ole mahdollista/turvallistakatkaista, niin on otettava lääkärin arvio tilanteesta. Vakavammissa tapauksissaosastokatko 3–5 vrk, osasto 5 tai Kiviharjun kuntoutusklinikka. Pidempiin katkaisu-hoitoihin/ kuntoutukseen mahdollista vain A- klinikan asiakkuuteen sitoutuminen jaSISU ryhmän arviointi kuntoutuksen tarpeesta.

Päihdekatkaisuhoitoon ohjataan terveyskeskuksen päivystysvastaanoton kauttaRaahen sairaalan osastoille (3 ja 5) tai Oulun kaupungin Kiviharjun kuntoutusklini-kalle. Päihdekatkaisupotilaiden hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi tehdään tiivistäyhteistyötä katkaisuhoitoa tarjoavien osastojen kanssa. A-klinikan työntekijä käyosastoilla tapaamassa katkaisuhoidossa olevia potilaita maanantaisin ja torstaisin.Näiden osastotapaamisten tarkoituksena on motivoida potilasta kiinnittymään tar-peenmukaiseen A-klinikka asiakkuuteen.

4.3 Psykososiaalinen tuki ja hoito

A-klinikka on avohoitoyksikkö, joka tarjoaa palvelua erilaisten riippuvuushaittojenehkäisyyn ja hoitoon. Palvelut on tarkoitettu alkoholin, lääkkeiden ja huumeidenkäyttäjille, netti- ja peliriippuvaisille sekä heidän läheisilleen. Nuorten Talon toi-mintaan kuluu tarjota neuvontaa, arviointia ja avohoitopalveluja alle 25-vuotiailleasiakkaille ja heidän perheilleen. Asiakkuuden perusteena voi erilaisten riippuvuuk-sien lisäksi olla erimielisyydet perhesuhteissa, kouluvaikeudet, turvattomuus ja ih-missuhdevaikeudet.

Avokuntoutus on suunnitelmallista omahoitaja työskentelyä asiakkaan asettamientavoitteiden pohjalta. Korva-akupunktiohoitoa on mahdollista saada ajanvaraukset-ta ryhmämuotoisena maanantaista perjantaihin klo 8.30, muina aikoina erikseensovitusti. Fysioakustisen tuolin rentoutushoitoa tarjotaan yksilöllisen sopimuksenmukaan. Ryhmätoimintaa järjestetään niin A-klinikan omana toimintana kuin yh-teistyössä muiden tahojen kanssa. Ryhmätoiminta on tärkeä osa asiakkaille tarjot-tavaa päihdepalvelua, jota on tarkoitus ylläpitää jatkuvana toimintamuotona. Ryh-mätoiminta sisältää sekä keskustelun pohjalta tapahtuvaa asioiden käsittelyä sekätoiminnallisia teemoja.

Asiakkuus päihdepalveluissa voi perustua myös hoitoonohjaukseen, jolloin hoidontoteuttamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan sekä lähettävän tahon kanssa. Työnan-tajan hoitoonohjaus sopimukset ovat yleensä 12–18 kk kestäviä hoitosuhteita. Poliisiohjaa ajo-oikeuden haltijoita päihderiippuvuus seurantaan toistuvien rattijuopu-mus, huumausaineiden käytön tai päihtyneenä säilöön ottamisten jälkeen. Tällai-nen päihderiippuvuusseuranta tarkoittaa keskimäärin 6 kuukautta kestävää hoi-tosuhdetta, joka sisältää omahoitajan luona käynnit, säännöllinen puhal-lus/huumeseula tutkimukset sekä lääkärikäynnit.

Päihdepalvelujen tuottamisessa pääpaino on avohoidon ja –kuntoutuksen kehittämi-sessä. Laitoskuntoutus on monen asiakkaan kohdalla tarpeellinen osa asiakkaanpäihdekuntoutumisprosessia. Ohessa on tilastotietoa päihteiden myynnin määrästäsuhteutettuna asukasta kohden.

14

Kuva Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn jakunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja an-niskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina las-kettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa al-koholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden.Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit

15

Kuva Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta kohden. A-klinikoillatai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaaosaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niidenvaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollonavopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitse-vista käytännöistä.

Mikäli A-klinikkaa tai nuorisoasemaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalvelu-asioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka A-klinikan tai nuorisoaseman palveluunkauemmas olisikin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttö-aste välttämättä kerro palvelutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaitakulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa vaikka matkakustannuksetkin kor-vattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omal-ta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa.Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit

16

Kuva Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta.Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta asukas-ta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rattijuopumuk-set kirjataan tapahtumapaikan mukaan.Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit

4.4 Laitoskuntoutus

Laitoksessa tapahtuvaa päihdekuntoutusta alkoholi- ja huumeriippuvaisille asiak-kaille ostetaan ostopalveluna yksityisiltä palvelun tuottajilta. Huumekuntoutusjak-soa edeltää yleensä kuukauden mittainen huumevieroitushoito, joka myös tuote-taan ostopalveluna. Laitoskuntoutukseen ohjataan asiakkaat moniammatillisen Sisu-ryhmän kautta, joka antaa suosituksen laitoskuntoutuksesta yhteisesti laadittujenkriteerien pohjalta. Tämän jälkeen päätöksen laitoskuntoutuksesta tekee mielen-terveys- ja päihdeyksikön johtava sosiaalityöntekijä.

Päihdelaitoskuntoutuksen ostaminen yksityisiltä palveluntuottajilta on perustunutvuosien varrella saatuihin kokemuksiin sekä asiakaslähtöiseen arviointiin palvelu-tarpeesta. Vuonna 2009 laitoskuntoutusta on ostettu 14 eri palveluntuottajalta. Al-koholivieroitushoito on tapahtunut Raahen sairaalassa tai Oulun kaupungin Kivihar-jun kuntoutusklinikalla. Suunnitelmallinen päihdekuntoutus on pääsääntöisesti ollutnoin kuukauden kestävää laitoskuntoutusta, jota on ostettu seuraavista laitoksista;Ventuskartano, Karvoshovi ja Lapuan Minnesota-hoito Oy. Palveluja on ostettu myösPohjanmaan Kuusistokoti ry:ltä ja SM Amiprix Oy/Vihannin palvelukodilta.

17

Huumevieroitushoitoa on ostettu pääsääntöisesti päihdekatkaisuyksikkö Taitekoh-dasta. Pitkäkestoisempaa huumekuntoutushoitoa on ostettu vuonna 2009 HoitokotiTuhkimosta, Olivia-Hovi Oy/Karvoshovista, Kostamo-koti Oy:stä, Hämeen päihde-huollon kuntayhtymä Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta, Karhunpään kuntoutu-miskodista, Helppi yhteisöstä sekä JyrkkäHoito ry:n Tosi Paikasta.

Laitoksessa tapahtuva huumekuntoutus vieroituksen jälkeen toteutetaan yleensä 3kuukauden mittaisina jaksoina. Hoitomyönteisyyttä ja motivointiastetta arvioidaanyhdessä hoitolaitoksen ja asiakkaan kanssa.

Kuva Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukastaIndikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissälaitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot katta-vat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kus-tantamat palvelut. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantaman laitos-hoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoi-tokäytännöistä.Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit

4.5 Välivuokratoiminta

Joulukuussa 2009 Raahen kaupunki on vuokrannut Oulunväylä 54 talon asunnotto-mille päihdekuntoutujille, jossa on 3 välivuokrattavaa huonetta sekä yhteiset keit-tiö- ja peseytymistilat.

18

4.6 Järjestötoiminta

Kolmannen sektorin toimijoina mm. seurakunnat, A-kilta, AA-ryhmät ovat oleellisiatoimijoita ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Vertaistuki- ja päiväkeskustoi-minta ovat merkittäviä palveluja päihdehaittojen ehkäisemiseksi.

Seurakunnan toimintaa on tällä hetkellä mm. Alfa-kurssit sekä muut seurakunnantoimintana järjestettävät vertaisryhmätoiminnat.

Kohtauspaikka Majakka ry/Katulähetys on järjestänyt jo usean vuoden ajan yksi-näisten ja vähävaraisten joulun leirikeskus Kultalassa 24.-26.12. välisenä aikana.

AA (Alkoholic anonymous) toiminta

Raahessa toimii kaksi AA-ryhmää. Raahelan alakerrassa kokoontuu Toivo niminenryhmä torstaisin klo. 19.00 ja sunnuntaisin klo. 18.00. Joka kuukauden viimeinentorstai on niin sanottu avopalaveri, johon voi osallistua kuka tahansa.

Ollinsaaren AA-ryhmä kokoontuu Ollin ja Saaran tuvalla tiistaisin klo. 17.00.Raahessa on aloittanut toimintansa myös Al anom ryhmä joulukuussa 2009. Ryhmäon tarkoitettu alkoholistien läheisille. Ryhmä kokoontuu Raahelan alakerrassa maa-nantaisin klo. 19.00.

AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa,voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseentoisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopet-taa juominen. AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja, toimii omavarai-sina omien vapaaehtoisten avustusten pohjalla. AA ei ole yhteydessä mihinkäänaatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitok-seen. Se ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asettuaenempää puolustamaan kuin vastustamaankaan mitään. Ainoa päämäärä on pysyäraittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius.

A-kilta toiminta

Raahen A-kilta ry. on vuonna 1977 perustettu päihdetoipujajärjestö ja se kuuluu jä-senenä A-kiltojen liitto ry:hyn. Suomessa on noin 65 toimivaa A-kiltaa. A-kiltatoiminta perustuu yhteisesti sovittuihin arvoihin, joita ovat päihteettömyys,kokemuksellisuus, toiminnallisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja yhteistoiminta.

Raahen A-kilta ry:n toiminnan tavoitteena on ihmisen oman elämänlaadun paran-taminen ja päihdeongelmista vapaa elämäntapa sillä periaatteella, että jokaisellaon oikeus vapaaehtoisesti määritellä omat tavoitteensa suhteessa päihteiden käyt-töön. Tässä tarkoituksessa A-kilta tarjoaa päiväkeskustoiminnallaan mahdollisuudenpäihteettömän päivän viettoon kahvitellen ja keskustellen. Päiväkeskuksessa onmahdollisuus kohdata muita ihmisiä, joilla on samansuuntaisia omakohtaisia koke-muksia sekä hallitsemattomasta päihteiden käytöstä että siitä toipumisesta. Ver-taistuki onkin ensisijaisesti arkielämän tasolla tapahtuvaa kokemusten vaihtoa,ymmärrystä ja rohkaisemista.

19

A-killassa on tarjolla myös toimintaa. Päiväkeskuksessa voi pelata biljardia, käyttääinternettiä ja askarrella puutyöverstaassa. Tehdään pieniä retkiä tutustuen lähialu-eiden luontoon ja osallistutaan muiden pohjoisten kiltojen kanssa 1-3 päivän pitui-siin eräretkiin ja leireihin liiton projektityöntekijän opastuksella. Liiton ”Selvästimetsässä” projektin puitteissa koulutetaan myös Raahen A-killan vapaaehtoisiatoimijoita ”kiltakoutseiksi”, joille opetetaan suunnistusta ja muita luonnossa selviy-tymisen perustaitoja.

Kiltalaisilla on myös mahdollisuus osallistua neljä kertaa vuodessa eri paikkakunnillapidettäviin pohjoisen aluetyöryhmän kokouksiin ja vuotuiseen naisten seminaariinsekä liiton järjestämiin tapahtumiin ja koulutuksiin ja siten tutustua kiltatoimin-taan laajemmin sekä tavata päihteettömästi ihmisiä eri puolilta maata.

Raahen A-killan päiväkeskusta ylläpidetään kaupungin kanssa tehdyn ostopalveluso-pimuksen turvin. Päiväkeskus sijaitsee Ravikatu 1 A:n pihan puolella. Se pyritäänpitämään avoinna pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello 8-15. Aukioloaikavaihtelee ajoittain riippuen työntekijätilanteesta. Toiminnan kannalta olisi tärkeää,että päiväkeskuksessa olisi jatkuvasti työssä kaksi puolipäiväistä henkilöä. Päivä-keskus pyritään jatkossa pitämään auki myös sunnuntaisin vapaaehtoisvoimin. Palk-katuella työllistettyjen toiminnanohjaajien lisäksi päiväkeskuksessa on kuntoutta-vassa työtoiminnassa olevia ja yhdyskuntapalvelua suorittavia henkilöitä sekä lisäksisatunnaisesti harjoittelijoita.

Päiväkeskuksessa on sauna, suihku ja pyykinpesumahdollisuus. Näiden käyttö on yh-distyksen jäsenille ilmaista.

Päihdeongelmien ohella killasta on saatavissa tukea myös talousasioiden selkiyttä-miseen. Liiton ”Omille jaloille” projektin kouluttama vapaaehtoinen vertaistalous-neuvoja auttaa tarvittaessa selvittämään mistä löytyy apua velkakierteeseen ja ta-louden hallintaan.

4.7 Ehkäisevä päihdetyö

Ehkäisevä päihdetyö on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa, jolla pyritäänehkäisemään ja vähentämään päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyvien sosi-aalisten ja terveydellisten haittojen syntyä. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena onedistää päihteettömiä elintapoja, vaikuttaa päihteitä koskeviin tietoihin, asentei-siin ja oikeuksiin, tunnistaa päihdehaittojen suojaavia ja riskitekijöitä sekä vaikut-taa päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin.

Ehkäisevää päihdetyötä sisältyy eri toimijoiden perustehtävään varhaisen puuttumi-sen ja puheeksi ottamisen kautta sekä saumattomaan yhteistyöhön eri tahojen vä-lillä.

Sosiaalitoimessa vanhemmuuden tukeminen ja varhainen puuttuminen tulee nähdäennaltaehkäisevänä työnä. Yhteistyö lastensuojelun ja A-klinikan/Nuorten Talon vä-lillä on tiivistä. Lastensuojelu ohjaa nuoria perheineen Nuorten Talon asiakkuuteenpäihteiden käyttöön, koulunkäynti- ja ihmissuhdevaikeuksiin liittyvissä asioissa.Terveydenhuollossa työterveyshuolto ja polikliinisessa työssä tiedottaminen ja mini-intervention käyttö ovat tapa tehdä ennaltaehkäisevää päihdetyötä.

20

Opetustoimessa ennaltaehkäisevää päihdetyötä ovat päihdevalistus, päihteettömyysja varhainen puuttuminen sekä moniammatillinen aktiivinen oppilashuoltotoiminta.Nuorisotoimessa nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen, päihteettömät nuoriso-tilat ja tilaisuudet sekä varhainen puuttuminen ovat keinoja tehdä ennaltaehkäise-vää päihdetyötä.

Satelliitti-työpajatoiminta Raahessa

Satelliitti – työpajatoiminta on Raahen kaupungin sosiaalitoimen hallinnoimaa toi-mintaa. Toimintaa rahoittaa Opetusministeriö Oulun lääninhallituksen kautta sekäRaahen kaupunki. Työpajatoimintaan hakeudutaan työ- ja elinkeinotoimiston, sosi-aalitoimiston, työvalmentajan tai työvoiman palvelukeskuksen kautta.

Työpajatoiminnassa työskentelee yksi (1) palkattu työvalmentaja.

Toiminta on tarkoitettu alle 25–vuotiaille vaikeassa työmarkkina-asemassa (työttö-män työnhakijat, toimeentulotuen asiakkaat, koulun keskeyttäneet) oleville nuoril-le.

Työpajatoimintaa järjestetään kuntouttavana työtoimintana, niin että kolme kertaavuodessa alkaa n. 8 nuoren ryhmä. Nuorille järjestetään 2,5 kk:n ajan ryhmäval-mennusta. Valmennuksessa puhutaan ihmisen hyvinvointiin liittyvistä asioista, työ-ja opiskelutaidoista sekä vahvistetaan nuoren arjenhallinta- ja sosiaalisia taitoja.Ryhmä vierailee paikallisissa oppilaitoksissa ja työpaikoissa. Työpajatoiminnan ai-kana nuori saa yksilövalmennusta ja yksilövalmennuksessa nuorelle laaditaan ura-suunnitelma. Ryhmävalmennuksen jälkeen nuori siirtyy yksilövalmennukseen esim.harjoitteluun työpaikkaan, opiskelemaan tms.

Vuoden aikana toiminnassa on mukana noin 25 nuorta. Toiminnassa mukana ollei-den nuorten sijoittumista seurataan 6kk ja 1 v työpajatoiminnan loppumisen jäl-keen. Seurannoista on saatu selville, että työpajatoiminnalla on saatu hyviä tulok-sia.

Ennaltaehkäisevän työn aloitus

Seutukunnallinen Voimavaraleipä-hanke oli Alkoholiohjelman mukainen kehittämis-hanke, joka on toiminut syksystä 2007 syksyyn 2009 välisenä aikana. Hankkeen tar-koituksena on ollut ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja kehittämällä toimintamal-leja, palveluita ja yhteistyön rakenteita seutukunnallisesti eri toimijoiden kesken.Tämän seurauksena yhdessä Nuorisolautakunnan kanssa on päädytty siirtämään yh-den nuorisotyöntekijän palkkaus A-klinikalle ehkäisevään päihdetyöhön 1.8.2010 al-kaen. Työn luonne on ennaltaehkäisevää ja nuoriin kohdistuvaa. Hän on mukanakaikissa alueen oppilashuoltoryhmissä ja näin päästään puuttumaan mahdollisiinongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarkoituksena on myös lähentäänuorisotyön ja päihdetyön yhteistyötä.

21

Verkkotoiminta

Raahessa on toiminut vuodesta 1995 ehkäisevä päihdetyöryhmä (Verkko-ryhmä), jo-ka tarkoittaa moniammatillista ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinointiin ja toi-minnan järjestämiseen suunnattua toimintaa. Ennaltaehkäisevän päihdetyön toi-mintaan on varattu määrärahat A-klinikan budjettiin.

Tällä hetkellä ehkäisevässä päihdetyöryhmässä on edustajia päihdetyöstä, lasten-suojelusta, perheneuvolasta, kouluterveydenhuollosta, opiskelijaterveydenhuollos-ta nuorisotoimesta, opetustoimesta, seurakunnasta ja Raahen ensi- ja turvakodilta.

Ehkäisevän päihdetyön tiimoilta on muutaman kerran järjestetty seutukunnallisenehkäisevien päihdetyöryhmien tapaaminen. Siikajoella ja Vihannissa ko. ryhmätovat olleet jo toiminnassa. Pyhäjoelle nimettiin tapaamisen tiimoilta ehkäiseväpäihdetyöryhmä.

Ehkäisevää päihdetyötä Raahessa toteutetaan määrätietoisimmin nuorisotoimessateemaluonteisina päihdevalistuksina, päihteettöminä tapahtumina. 6- ja 7-luokkalaisille suunnattua päihdevalistusta ja ryhmäyhtymistä toteutetaan keväälläja syksyllä moniammatillisena yhteistyönä eri toimijoiden kanssa Raahen kaupunginalueella. Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön suunnatuilla euroilla on hankittu päih-detyöhön suunnattua materiaalia, kirjallisuutta sekä järjestetty koulutustilaisuuk-sia.

BioHuvimyllyn kanssa on tehty yhteistyötä nuorille suunnattujen päihteettömienelokuvailtojen tiimoilta. Kerran kuukaudessa on perjantai-iltana 2 euroa/lippu mak-sava yönäytös. Kompensaation normaaliin elokuvalipun hintaan kustannetaan Ver-kon budjetista.

Ennaltaehkäisevänä toimintana A-klinikan päihde- ja perheohjaajat toteuttavatpäihdevalistusta kouluilla sekä opetukseen että vanhempainiltoihin osallistuen.Myös muille ammattiryhmille on järjestetty pyynnöstä riippuvuuksien tunnistami-seen ja hoitoon liittyvää koulutusta ja konsultaatiota.

Suonensisäisten huumeiden käyttäjille suunnattu terveysneuvontapiste Nepis avoin-na tiistaisin klo 16–17, tarjoaa terveysneuvontaa ja ohjausta sekä puhtaiden neulo-jen vaihtoa käytettyjä neuloja vastaan huumeiden käyttäjille.

4.8 Korvaushoito

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kuntayhtymän alueella päihdestrategiassaon otettava huomioon valtakunnalliset päihdehoidon laatusuositukset, kansanterve-yslain ja sosiaalihuoltolain päihdehuoltoa käsittelevän terveydenhoidon kriteeritönsekä STM:n asetuksen 33/2008 koskien opioidikorvaushoitoa ja paikalliset väestöra-kenne- ja päihderiippuvuuksien esiintymisluvut (joissa mainittakoon nuorten suh-teellisen varhainen opioidien kokeilu ja käyttökulttuuri).

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella on yhdistetty Mielenterveys- japäihdepalvelut yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi valtakunnallisten suositustenmukaisesti. Seutukunnan päihdepalvelujen rakenne vaatii tulevaisuudessa organisa-

22

torista ja resurssien yhdenmukaistamista ja palvelukokonaisuuksien määrittelemis-tä. Tarkoituksena on rakentaa päihdepalveluista toimiva, asiantunteva ja taloudel-linen kokonaisuus.

Asetuksen mukainen opioidiriippuvaisen korvaushoito eräillä lääkkeillä (buprenorfii-ni, metadoni) on mahdollista Raahen hyvinvointikuntayhtymän korvaushoitopolikli-nikalla (KOHO) Raahessa sekä Vihannin etäpisteessä. Korvaushoitoon voi päästähenkilö, jolla on todettu opioidiriippuvuus ja joka ei ole vieroittunut opioideista.Hoidon aloittaminen edellyttää korvaushoitoarviota. Korvaushoito voi olla kuntout-tavaa korvaushoitoa tai haittojen vähentämistä. Asiakkaan kanssa tehdään hoitoso-pimus ja kuntouttavassa korvaushoidossa on tavoitteena päihteettömyys sekä psy-kososaalinen kuntoutuminen. Hoito perustuu hoitosuunnitelmaan ja hoidolle asete-taan tavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisesti. Korvaushoito edellyttää hoitoonsitoutumista.

23

5 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT AVOTERVEYDENHUOLTO

5.1 Mielenterveys- ja päihdepalvelut avoterveydenhuollossa

Avoterveydenhuolto muodostaa tulosyksikön, joka koostuu Raahen, Pyhäjoen, Ruu-kin, Siikajoenkylän ja Vihannin terveysasemista.

Terveysasemien ydintoimintaa on hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot, joissa koh-dataan päivittäin koko väestön kirjo. Joukossa on paljon sekä mielenterveysasiak-kaita että päihdepotilaita. Asiakkaille suoritetaan tarkka haastattelu. Heiltä hoide-taan somaattiset sairaudet. Mielenterveys- ja päihdeasiakkailta hoidetaan alku-diagnostiikka ja arvioidaan hoitopaikka ja hoidon kiireellisyys. Terveysasemilla voi-daan hoitaa lääkäreiden ja hoitajien henkilökohtaisesta osaamisesta ja harrastunei-suudesta riippuen ainakin lievästi masentuneet, muut lievemmät mielenterveydenhäiriöt sekä lievät päihdeongelmat. Terveysasemilla annetaan avokatkaisulääkkeitävieroitusoireista kärsiville alkoholisteille. Mielenterveystoimiston alaisuudessa ter-veysasemilla toimii sairaanhoitajia. Pyhäjoella tekee sairaanhoitaja vastaanottotyö-tä kolmena päivänä viikossa, Ruukissa on yksi sairaanhoitaja ja Vihannissa 11/2 sai-raanhoitajaa sekä ohjaaja. Raahen terveysasemalla toimii depressiohoitaja. He te-kevät itsenäistä työtä yhteistyössä terveysaseman henkilökunnan ja mielenterveys-toimiston kanssa.

Ensiavussa annetaan kiireellistä sairaanhoitoa ja ensiapua potilaille, jotka eivät voiodottaa hoitoa terveydentilan vaarantumatta seuraavaan päivään.

Tällaisia potilasryhmiä ovat: Alkoholin käytön vuoksi jo aikaisemminkin kouristellutpotilas, Delirium-potilaat ja selkeästi vieroitusoireiset potilaat.

Sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan Raahen sairaalaan, osastolle 5 taiOYS:n.

Ensiavussa annetaan avokatkaisulääkkeitä vieroitusoireista kärsiville alkoholisteille.

5.2 Mielenterveys- ja päihdepalvelut osastohoidossa

Vuodeosastolla 5 suoritetaan alkoholivieroituksia kirjallisen ohjeen ja potilaan kir-jallisen sitoutumisen perusteella. Mielenterveysongelmaisia on osastolla hoidossasomaattisen syyn vuoksi. Heidän psykiatrisia sairauksiaan joudutaan myös hoita-maan osastojakson aikana. Tarvittaessa hoidosta konsultoidaan psykiatria. Osastollahoidetaan vuonna 2010 resurssien mukaan uusien tilojen valmistuttua psykogeriatri-sia potilaita.

24

Kuva Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetutpotilaat / 1000 asukasta

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvik-keet-päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa ol-leiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimei-sen päivän tietoa. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit

25

6 PERHENEUVOLAPALVELUT

6.1 Perheneuvolan henkilöstö ja tilat

Henkilöstöresurssit

Kolme sosiaalityöntekijän virkaa, joita osa-aikaisuuksien ja virkavapaiden vuoksihoitaa kolme viransijaista ja yksi osa-aikainen (50 %) vakinainen työntekijä. Kolmepsykologin virkaa, joita hoitaa yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista (60 %). Perhe-neuvolassa on yksi toimistotyöntekijä. Lisäksi kerran kuussa käy konsultoiva lasten-psykiatri. Vuoden 2010 alusta alkaen perheneuvolassa aloittaa toinen lastenpsykiat-ri, joka käy 1-2 kertaa kuukaudessa. Nuorisopsykiatrin palvelut puuttuvat edelleen.Psykologin tutkimuksia hankitaan lisäksi myös ostopalveluna noin 1 pv/kuukausi.

Henkilöstöresurssit ovat riittämättömät suhteessa työn määrään ja työpaineisiin.Kuntayhtymän tarkastuslautakunta on todennut vuonna 2008 Raahen perheneuvolanresurssit riittämättömiksi suhteessa työn määrään. Tutkimuksiin on myös pitkät jo-notusajat.

Riittävän suurten yksikköjen on todettu takaavan paremmin henkilöstön pysyvyyttäja erilaisten työmuotojen sekä erityistasolla tarvittavan asiantuntemuksen hallin-taa.

Perheneuvolan tilat sijaitsevat Raahen keskustassa (Laivurinkatu 9 D). Sijainti onasiakkaita ajatellen toimiva, sillä keskellä kaupunkia sijaitseva perheneuvola antaaasiakkaille vaikutelman matalan kynnyksen palvelusta, jonne on helppo tulla. Koko-ustilat esimerkiksi verkostopalaverien pitämiseen ovat riittämättömät. Osa työnte-kijöiden vastaanottohuoneista on liian pieniä. Perheneuvolassa työtilojen järjes-täminen lasten- ja nuorisopsykiatrian lääkäreille sekä ostopalvelupsykologille, onvälillä haasteellista riittämättömien työhuoneiden vuoksi.

6.2 Perheneuvolatyö

Työn sisältö

Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus-ja perheasioissa sekä lasten myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologistaja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. (Sosiaalihuoltolaki § 19.)

Kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheidenmyönteistä kehitystä järjestämällä: 1) ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lastenkasvatukseen liittyvissä kysymyksissäsekä 2) tutkimusta ja hoitoa lastenkasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä on-gelmissa. (Sosiaalihuoltoasetus § 8.)

Perheneuvolatyö on luonteeltaan terapeuttista. (Kasvatus- ja perheneuvontaliitonsuositus 2008.) Asiakas varaa yleensä itse ajan. Periaatteena palvelussa ovat vapaa-ehtoisuus ja luottamuksellisuus.

26

Kasvatus- ja perheneuvontaliitto katsoo perheneuvolatyön olevan matalan kynnyk-sen palvelua. Sen mukaan perheneuvola tarjoaa mahdollisuuden varhaiseen tukeen.Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä. Kasvatus- ja perheneuvonnan keskeinen työ-kenttä onkin ennaltaehkäisy ja avohoidon toteuttaminen. Kasvatus- ja perheneu-vonta edellyttää erikoistuneempaa koulutusta kuin muu sosiaalihuollossa annettuohjaus ja neuvonta. (Kasvatus- ja perheneuvontaliiton suositus 2008,2).

Kasvatus- ja perheneuvontaliiton mukaan perheneuvonnan palvelut on tarkoitettukaikille lapsiperheille. Perheet voivat esim. käydä keskustelemassa lasten kasvatuk-sesta tai parisuhteen ongelmista. Perheneuvolaan voivat hakeutua asiakkaaksi ”ta-valliset” perheet, joissa ei välttämättä vielä ole erityisen suuria vaikeuksia. Perhe-neuvolassa toteutettavalla vanhemmuuden tukemisella ja puolisoiden välisten risti-riitojen selvittelyllä sekä perheasioiden sovittelulla on tärkeä rooli sekä vanhempi-en että lasten mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja hoidossa. Näihin pitäisikinpystyä resursseja ohjaamaan.

Perheneuvolassa sosiaalityöntekijä ja psykologi työskentelevät yleensä tiiminä to-teuttaen perheen tutkimuksen ja hoidon yhteistyössä. Lastenpsykiatrin konsultaa-tioapua käytetään tarvittaessa lapsen tutkimus- ja hoitoprosessissa. Viime vuosinalääkäripalveluiden tarve on lisääntynyt lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvaessa.Lisäksi Oys:n nuorisopsykiatrian puolelta lähetetään nykyään paljon jatkohoitolä-hetteitä Raahen perheneuvolaan.

Henkilöstön työpanosta menee tällä hetkellä paljon lapsi- ja nuorisopsykiatristenpotilaiden hoitoon. Perheneuvolassa tehtävästä työstä on tällä hetkellä suurin osakorjaavaa työtä, eikä perustehtävän mukaiselle ennaltaehkäisevälle työlle jää riit-tävästi resursseja.

Yleisin ilmoittautumissyy vuonna 2008 oli lasten ja nuorten tunne-elämän ongelmat(31 %), kuten itsetuhoisuus, masentuneisuus, pelot ja traumat. Seuraavaksi yleisinilmoittautumissyy oli perhe- ja pariongelmat (20 %). Kolmanneksi yleisimpinä olivatlasten ja nuorten sopeutumisongelmat (19 %), kuten levottomuus, aggressiivisuus,näpistely, päihdeongelmat, koulukiusaaminen. Oppimisvaikeus- ja kouluvalmiustutkimuksia oli 19 %.

Perheneuvolan asiakkuuksissa näkyy nuorten pahoinvointi ja perheiden kriisitilan-teiden lisääntyminen (esim. perheväkivalta). Kriisitapauksia v. 2008 oli 12 % (44asiakasta). Lasten- ja nuorten ongelmien hoidossa korostuu varhaisen puuttumisentärkeys, jonka vuoksi jonotusaikojen lyhentyminen olisi tärkeää.

28

tahojen kanssa on tärkeä perheneuvolan työmuoto. Lisäksi toimitaan useissa mo-niammatillisissa työryhmissä.

Kuuluminen samaan yksikköön mielenterveyspalvelujen kanssa takaa osaltaan tar-vittavaa ammatillista ja terapeuttista osaamista ja huomioi perheneuvolatyön tera-peuttisen ja hoidollisen luonteen.

6.3 Lasten ja nuorten akuuttihoito

Perheneuvola toimii ajanvaraus-periaatteella, eikä ole akuuttihoitopiste. Perhe-neuvolassa päivystää joka arkipäivä tunnin ajan joku työntekijöistä, jolloin asiak-kaat ja yhteistyötahot voivat varata aikoja ja konsultoida. Akuuttitapaukset eivättietystikään noudata päivystysaikoja. Kun perheneuvolaan tulee yhteydenotto kii-reesti apua tarvitsevasta lapsesta tai nuoresta, joku työntekijöistä ottaa vastaanpuhelun/yhteydenoton silloin kun se tulee. Tässä kontaktissa pyritään selvittämäänmahdollisimman hyvin tilanne ja ympäröivä tuki. Perheneuvolassa on kerran viikos-sa kriisiaika nopeasti tilannearviota ja hoitoa tarvitseville. Tälle ajalle varataan ai-ka yhteydenoton perusteella. Lisäksi, mikäli ko. lapsi tai nuori on kiireesti sairaala-hoidon tarpeessa; esim. itsetuhoinen, psykoottinen tai muutoin vakavasti oireileva,ohjaamme vanhempia/muuta tahoa järjestämään hänelle välittömästi ajan terve-yskeskukseen tai muulle lääkärille hoidontarpeen arvioon/lähetteen saamiseksi eri-koissairaanhoitoon.

Kun perheneuvolaan tulee yhteydenotto vakavasti oireilevasta lapsesta/nuoresta,velvollisuutena on myös selvittää, tarvitseeko ko. henkilö/perhe lastensuojelullistatukea/väliintuloa. Mikäli esim. vanhemmat eivät pysty lapsesta/nuoresta huolehti-maan, tehdään lastensuojeluilmoitus. Mikäli kyse on lapsen elinympäristöön liitty-västä ongelmatiikasta, joka vaarantaa lapsen/nuoren turvallisuutta ja normaaliakasvua, ensisijainen toimija on lastensuojelu.

Perheneuvolassa pyrimme siis erottelemaan, mitkä akuuttitapaukset on ohjattavavälittömästi eteenpäin, ja tällöin pysymme kontaktissa, kunnes hoito/ huolenpito-vastuu on selkeästi siirtynyt esim. OYS:aan. On myös akuuttitapauksia, jotka voim-me hoitaa perheneuvolassa kriisiajalla. Tällöin pyrimme perheen ja kulloinkin koo-tun yhteistyöverkoston voimin löytämään ratkaisuja ja voimavaroja ongelmatilan-teen työstämiseksi. Tällainen tilanne voi olla esim. kun perheessä on karkailevanuori, jolloin tilanne voi olla aluksi hyvinkin huolestuttava, mutta yhteistyössä voi-daan löytää apua tilanteeseen.

Raahen hyvinvointikuntayhtymän alueella tarvittaisiin akuuttityöryhmä, joka voisijalkautua akuuttitapauksissa. Kun esim. nuori tarvitsee nopeaa apua, hänen ja per-heen voi olla vaikea lähteä terveyskeskukseen saamaan lähetettä jatkohoitoon.Apua tarvitseva voi olla myös vastahankainen, eikä ymmärrä omaa avuntarvettaan.On myös työlästä kertoa sama tarina useassa paikassa, ja vastaanotto voi vaihdellatyöntekijöiden/päivystyspisteen tilanteen mukaan. Liikkuva akuuttityöryhmä olisivastaus työläisiin hoitoonohjaustilanteisiin, joihin perheneuvolassakin törmäämme.Lisäksi nuorisopsykiatriselle Oys:aan on ajoittain pitkät jonot, joten nuorisopsykiat-rinen tiimi tarjoaisi paikallistasolla mahdollisuuden nopeaan tilannearvioon ja hoi-toon. Pitkiin terapioihin ei ole perheneuvolalla resursseja.

29

Perheneuvolan työntekijöistä kaksi osallistuu aktiivisesti jälkipuintiryhmän toimin-taan. Perheneuvolan yhtenä painopistealueena koulutussuunnitelmassa on traumo-jen hoitaminen.

30

7 SOSIAALITYÖ

7.1 Sosiaalityö mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Sosiaalityöllä vahvistetaan hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuut-ta sekä yksilöiden toimintakykyisyyttä. Työ on yksilöiden, perheiden, ryhmien jayhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin perustu-vaa kokonaisvaltaista työtä, joka tukee ihmisten arjessa selviytymistä.

Sosiaalityö mielenterveyspalveluissa

Vuoden 2009 alusta lähtien kuntien ja kuntayhtymän sopimuksen mukaan vastuumielenterveys- ja päihdepalveluista siirtyi hyvinvointikuntayhtymään. Näissä mo-lemmissa palveluissa päätökset mielenterveystyön palveluasumisesta ja päihdetyönlaitoskuntoutuksista tekee moniammatillisen asiantuntijaryhmän suosituksesta joh-tava sosiaalityöntekijä, joka on sosiaalityön edustaja koko hyvinvointikuntayhty-mässä. Asiakkaan kanssa tehdään hoito- ja/tai kuntoutussuunnitelma. Suunnitel-massa huomioidaan asiakkaan sosiaalisen tuen tarve. Samoin selvitetään asiakkaanhenkilökohtaisen verkosto ja sen antama tuki.

Kuntayhtymän sosiaalityöntekijä selvittää myös mielenterveyspalvelujen avohoidos-sa ja osastohoidossa olevien sosiaalisen tuen tarpeen sekä ohjaa ja neuvoo ensisi-jaisiin tukimahdollisuuksiin.

Yhteistyötä sosiaalityöntekijä tekee kunnallisen sosiaalityön ja päihdepalveluidenkanssa erilaisissa viranomaisverkostoissa: Satelliitti-ohjausryhmä, Kuntoutuksenasiakasyhteistyöryhmä, SISU- ja lastensuojelun asiantuntijaryhmät sekä TYP-yhteistyöryhmä. Näissä työryhmissä on edustus myös KELA:sta, työ- ja elinkeino-toimistosta, koulutoimesta ja koulutuskuntayhtymästä.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut kunnallisessa sosiaalityössä

Kunnallisessa sosiaalitoimessa mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat osa sosiaali-työntekijän tehtäväkuvaa. Kunnan sosiaalityöntekijä tekee asiakaskohtaiset päätök-set palveluasumisen ja laitoskuntoutuksen asiakasmaksuista. Sosiaalityö on mukanamyös erilaisissa viranomaisverkostoissa (mm. SATELLIITTI-ohjausryhmä, Kuntoutuk-sen asiakasyhteistyöryhmä, SISU, TYP-ryhmät).

Kunnissa tehdään edelleen osa mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityöstä:asiakkaita tavataan mm. lastensuojelutyön, kuntouttavan työtoiminnan, toimeentu-lotuen ja muun sosiaalityön ohessa. Asiakastyö on pääasiassa parityötä, toimistoissaja kotikäynneillä tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa, kokonaisvaltaisen sosiaalisenarvion tekemistä ja osallistumista laitoskuntoutuspäätöksiin. Työpari asiakastilan-teisiin haetaan eri asiakkaiden kohdalla eri ammattikunnista. Ohjaus ja neuvontatapahtuvat käytännössä asioihin perehtymällä, puhelimitse, sähköpostitse, tapaa-misissa, kotikäynneillä ja erilaisissa neuvotteluissa. Ohjaus ja neuvonta voi ollamyös konsultaatiota asiakkaan lisäksi muille ammattiryhmille. Sosiaalityöntekijätovat asiakkaan mukana myös hoitoneuvotteluissa sairaaloissa, mukana suunnittele-

31

massa mm. työtoimintoja ja vapaa-ajan toimintoja. Tärkeää on myös asiakkaan so-siaalisten verkostojen selvittäminen sekä asiakkaan omien voimavarojen tunnista-minen ja niiden hyödyntäminen kaikessa asiakkaan arkeen kuuluvassa toiminnassa.Työssä on tärkeää huomioida asiakkaan yksilöllinen tilanne ja elinympäristö.

Kuntien sosiaalityöntekijät tekevät yhteistyötä mielenterveys- ja päihdepalveluidentyöntekijöiden kanssa. Kuntien sosiaalityössä korostuu alueiden sosiaalinen tunte-mus sekä kuntatasolla tehtävä moniammatillinen yhteistyö.

TYPin sosiaali- ja mielenterveystyö

Työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö on: palvelukeskuksen johtaja, yhteispalve-lusihteeri sekä 3 sosiaaliohjaajaa ja 3 työvoimaohjaajaa. Työparina sosiaaliohjaajaja työvoimaohjaaja tekevät asiakaskohtaista moniammatillista yhteistyötä. Työntavoitteena on asiakkaiden taloudellisen ja sosiaalisen elämänhallinnan tukeminenja eri ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen yhdessä asiakkaan ja yhteistyöverkostonkanssa. Tukivaihtoehtojen selvittäminen työ on tiivistä, pitkäjänteistä, suunnitel-mallista, ja asiakkaan rinnalla kuljetaan myös esimerkiksi sairauslomien aikana.

TYPin edustaja on mukana viranomaisverkostoissa: mm. SATELLIITTI-ohjausryhmä,TYPin ja kuntien yhteistyöryhmät, Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Palvelu-keskuksen sosiaaliohjaaja tekee päätökset raahelaisten asiakkaiden toimeentulo-tuesta.

Työvoiman palvelukeskuksen kautta suoritetaan asiakkaille kuntoutustutkimuksia jatyökyvyn arvioita. Erilaisia konsultaatiopyyntöjä on n. 170-200 per vuosi. Tämänhetkiset ostopalvelun tarjoajat ovat: Taukokangas, ODL, Verve, Oorninki Oy (kaksityöterveyshuollon erikoislääkäriä), psykiatri ja psykologi. Konsultaatiopyyntöjen jalausuntojen perusteella asiakkaita ohjataan mielenterveystyön erikoispalveluidenpiiriin. Kaikista typin asiakkaista n. 70-80 %:lla on jokin mielenterveyteen liittyvädiagnoosi. Typin tärkeänä tehtävänä on kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilu-paikkojen järjestäminen asiakkaille, joilla on mielenterveysongelmia. Näillä toi-menpiteillä edistetään asiakkaiden kokonaisvaltaista kuntoutumista ja voimaantu-mista.

32

8 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUSTRATEGIA 2010-2015

8.1 Arvot

Kaikissa palveluissa lähtökohtana on ihmisarvon kunnioittaminen, luottamukselli-suus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja hoidon vapaaehtoisuus. Jokaisel-la ihmisellä on mahdollisuus kuntoutua. Mielenterveys- ja päihdetyössä pidetääntärkeänä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemista ihmisen arkitodellisuudessa.

Laadukas asiakastyö pitää sisällään arvioinnin ja hoidon sekä kuntoutuksen mielen-terveys- ja päihdeasiakkaille sekä tarpeellisen tuen antamisen läheisille. Tärkeintätyön onnistumisessa on yksittäisen asiakkaan / perheen / potilaan kohtaaminen jatarpeenmukaisen hoidon arviointi ja tarjoaminen.

8.2 Visio

Raahen seudulla mielenterveys koetaan voimavaraksi, jonka vaaliminen on yhteinenasia. Mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat ihmisten kokonaisvaltaista hoi-toa, kuntoutumista ja omien voimavarojen käyttöä edistävän, avohoitoon pohjautu-van ehyen palveluverkoston. Ongelmia ja haittoja ehkäistään laaja-alaisella hyvin-voinnin ja terveydenedistämistyöllä, varhaisella tunnistamisella ja hyvällä akuutti-hoidolla. Kattavat palvelut järjestetään omalla alueella ja lähellä ihmisten normaa-lia kotiympäristöä. Vertais- ja kokemusasiantuntijuus toimivat saumattomassa yh-teistyössä ammattilaisten kanssa.

8.3 Strategiset tavoitteet

Strategisesti tärkeää on, että mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat Raa-hen seudulla ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa, kuntoutumista ja omatoimisuuttaedistävän, avohoitoon pohjautuvan ehyen palveluverkoston, jolloin kyetään pa-remmin hallitsemaan myös hoidon ja palveluiden kokonaiskustannuksia. Selkeä tar-ve on suunnata voimavaroja laitoshoidosta avohoidon palvelujen kehittämiseen.Ongelmia ja haittoja tulee ehkäistä laaja-alaisella hyvinvoinnin ja terveydenedis-tämistyöllä, varhaisella tunnistamisella ja hyvällä akuuttihoidolla. Palvelut järjes-tetään omalla alueella ja lähellä ihmisten normaalia arkiympäristöä.

Mielenterveys– ja päihdetyön strategiset päämäärät Raahen seudulla ovat seu-raavat:

1. Laaja-alainen ja verkostoitunut ennaltaehkäisevä toiminta

- lisätään koko palvelujärjestelmän kykyä tunnistaa ja puuttua varhaisessa vai-heessa

- mielenterveys- ja päihdepalvelujen ennaltaehkäisevän työotteen vahvistaminenesim. perheinterventio, päihdemini-interventio

- psykososiaalisen tuen varmistaminen kriisitilanteissa- terveyskasvatuksen tukeminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen

33

- kehitetään lasten ja nuorten omassa toimintaympäristössä työskentelevien ai-kuisten kykyä tunnistaa ja puuttua lasten ja nuorten mielenterveyden ongel-miin.

2. Hyvä ja toimiva akuuttihoito

- akuuttihoito avohoidossa- depressiohoitaja- psykoosityöryhmä - psykoosit hoidetaan mahdollisuuksien mukaan avotervey-

denhuollossa.- avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö- kotikuntoutuksen tehostaminen asiakkaan voinnin huonontuessa, myös asiak-

kaan siirtyessä laitoshoidosta avohoitoon.- jatkohoitoon lähetetyn potilaan hoidossa on aina mukana paikallinen hoitotaho –

hoidossa ollaan mukana alusta asti- turvataan asiakkaan joustava erikoissairaanhoidosta avohoitoon siirtyminen- akuutteihin tilanteisiin asiakkaan omaan toimintaympäristöön ”jalkautuvan”

lapsi- ja nuorisopsykiatrisen tiimin (LaNu-tiimi) perustaminen Hyvinvointikun-tayhtymään. Toiminta-ajatuksena moniammatillinen verkostotyö sekä perhete-rapeuttinen työote, jossa vastuualueet lapsen/nuoren hoidossa sovitaan pääl-lekkäisen työn välttämiseksi.

3. Palvelujen järjestäminen omalla alueella

- parannetaan omien hoitopaikkojen ja palvelujen kykyä vastata alueen väestönmielenterveys- ja päihdepalvelutarpeeseen niin, että alueen ulkopuolelle suun-tautuva palvelukysyntä olennaisesti vähenee

- parannetaan paljon resursseja vaativien prosessien toimivuutta välillä koti - PTH– ESH konkreettisten kustannussäästöjen saamiseksi. Lähtökohtana, että Raahenpsykiatrinen osasto pystyy tarjoamaan ensisijaisen hoitopaikan osastohoitoa tar-vitsevalle sekä erikoissairaanhoidosta avohoitoon siirtyvälle asiakkaalle

- palvelukodeissa asuvien kuntoutusta tehostetaan olemalla mukana aktiivisestiarvioimassa asukkaan kuntoutumista ja asettamalla sille tavoitteita

- itsenäisen asumisen tukeminen – riittävin tukipalveluin mahdollistetaan asumi-nen omassa asunnossa.

- kehitetään lasten ja nuorten palveluja alueella yhteistyössä muiden lasten januorten parissa toimivien kanssa. Lähtökohtana on, että aina kun lasta/nuortahoidetaan Oys:n klinikalla, paikallinen taho on hoidossa mukana alusta asti(esim. LaNu-tiimi). Tavoitteena on siten lyhentää osastohoitojaksoja ja paran-taa hoidon jatkuvuutta.

4. Päihdepalvelujen vaikuttavuuden lisääminen

- toimivien palveluprosessien luominen päihdetyöhön – saumaton yhteistyö A-klinikka, korvaushoito ja mielenterveyskeskus siten, että katkaisuhoito on osapalvelukokonaisuutta.

- päihdekuntoutuksen pelisääntöjen yhtenäistäminen ja vaikuttavuuden arviointi- päihdeongelmaisten asunnottomuuden poistaminen, asumisen ohjauksen ja päi-

vätoiminnan kehittäminen

5. Vapaaehtois- ja vertaisosaamisen hyödyntäminen

34

- kuntoutujien ja heidän omaistensa kokemusosaamisen hyödyntäminen- järjestöjen roolin vahvistaminen ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja vertaistu-

essa

6. Osaamisen varmistaminen ja kehittäminen

- strategian toteuttamisen edellyttämä resurssointi paikallisiin palveluihin sekäavohoitolähtöisen toimintamallin edellyttämä osaaminen sekä varsinaisissa mie-lenterveys- ja päihdepalveluissa että muissa peruspalveluissa

- mielenterveyttä ja päihteettömyyttä tukevan toimintakulttuurin vahvistaminenja sen edellyttämän osaamisen lisääminen

8.4 Kehittämiskohteet

Mielenterveys- ja päihdestrategian toteuttaminen edellyttää konkreettisia käytän-nön toimenpiteitä oman toiminnan suuntaamisessa, sisällöllisessä kehittämisessä jaresurssoinnissa. Seuraavana esitettävillä kehittämistoimenpiteillä käynnistetäänstrategian toimeenpano ja uusia kehittämistoimenpiteitä määritellään jatkuvanseurannan yhteydessä sen mukaan kuin strategian toteuttaminen edellyttää.

1. Depressiohoitajan palveluja turvaaminenMatalan kynnyksen palvelujen saatavuuden lisääminen depressiohoitajanpalveluja vahvistamalla

2. Psykiatrisen potilaan osastohoitoon toimittaminenPsykiatrista osastohoitoa tarvitseva potilas toimitetaan osastohoitoon ensiavustasekä lääkärin vastaanotolta vuokaavioin mukaisesti.

3. Raahen psykiatrisen vuodeosaston toiminnan varmistaminenPsykiatrisen osaston toiminta turvataan riittävin henkilöstöresurssein. Toisenhoitajan lisääminen yövuoroihin nostaa henkilöstömenoja n. 100 000 euroa vuo-dessa.

4. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon ostopalvelujen vähentäminenPsykiatrian klinikan ja Visalan sairaalan palvelujen ostoja vähennetään omaapalveluntuotantoa vahvistamalla. Tavoitteena vähentää ostopalveluja vuoden2008 3,8milj. eurosta - 3 milj. euroon vuoteen 2013 mennessä.

5. Paikallisen lasten ja nuorten psykiatrisen hoitomallin kehittäminenRaahen hyvinvointikuntayhtymän LaNu-tiimin toimintamallin työstäminen

6. Päivä- ja työtoiminnan kehittäminenHyvinvointikuntayhtymän päivä- ja työtoiminnan kehittäminen tukemaan pa-remmin itsenäistä asumista ja asumisesta selviytymistä

7. Palveluasumisen suunnitelmallisuus ja ohjausPalveluasumisen kokonaisvaltainen toiminnan ja sisällön arviointi. Itsenäisenasumisen tuen lisäämisen myötä palveluasumisen kustannuksia saadaan vähen-nettyä.

8. Päihdekuntoutuksen ostamisen arviointi

35

Päihdekuntoutuksen vaikuttavuuden parantaminen – arvioidaan päihdekuntoutuk-sen kokonaishyödyllisyyttä

9. Joustavaa asiakaspalvelua tukeva tiedonsaantiSähköisen tietoliikenteen ja hoito-ohjelmien luotettava ja joustava käyttö

10.Sosiaalisen, toiminnallisen ja taloudellisen tuen varmistaminenEnsisijaiset etuudet. Tuki läheis- ja viranomaisverkostosta.

11.Asianmukaiset toimitilatToimitilojen tilatarveselvitys mielenterveyskeskuksen, psykiatrisen osaston,A-klinikan sekä Vihernikkarin osalta

12.Vuokra-asuntojen saatavuuden turvaaminenMielenterveys- ja päihdeongelmaisten vuokra-asuntojen saatavuuden parantami-en. Jokaiselle laitoshoidosta ja palveluasumisesta siirtyvälle pyritään järjestä-mään asunto.

Ehkäisevä työ

Tehostetaan ennaltaehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä vahvistamalla palve-lujärjestelmän kykyä tunnistaa ja puuttua varhaisessa vaiheessa havaittaviin riski-tekijöihin. Asiakastyössä tiedostetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien mahdolli-nen siirtyminen sukupolvelta toiselle. Tehostetaan perheinterventio menetelmänmonipuolista hyödyntämistä asiakastyössä eri ammattiryhmien kesken. Mielenterve-yttä edistävillä toimilla vähennetään psyykkiselle oireilulle altistavia tekijöitä javahvistetaan oireilta suojaavia tekijöitä. Sekä riski- että suojaavat tekijät ovat mo-nitasoisia: yksilöön, perheeseen, sosiaaliseen elämään, talouteen ja ympäristöönliittyviä. Kaikkien tasojen vaikutus on alati läsnä jokapäiväisessä elämässä. Kiinni-tetään huomiota ehkäisevään työhön monipuolisesti terveyskasvatukseen ja valis-tustyöhön panostamalla yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden toi-mijoiden kanssa.

Aikuisten mielenterveyspalvelut

Depressiohoitajan työ on vakiintunutta. Tavoitteena on saada seutukunnallemmetoimiva oma kolmiokantamalli. Kolmiokantamallissa ovat depressiohoitajan lisäksiterveyskeskuslääkäri ja konsultoiva psykiatri. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessayhteistyössä tapahtuva hoidon tarpeen arviointi ja tuen antaminen on tärkeää.

Voimavarat suunnataan akuuttihoitoon ja arviointiin sekä kotikuntoutukseen. Kunongelmiin puututaan ajoissa, tulokset ovat hyviä. Sosiaalityö on mukana heti alku-arvioinnissa, jolloin voidaan tilannetta arvioida monipuolisemmin. Lähetekäytäntöon edelleen voimassa, mutta akuuttitilanteiden arviointiin on kehitelty oma toimin-tamalli. Yhteistyö ja työnjako perusterveydenhuollon kanssa ovat toimivaa.

Mielenterveyskuntoutujien kotihoidon ja avohoidon toteuttaminen niin, että asiakasvoi asua omassa kodissaan. Kotikuntoutuksen avulla voidaan estää sairaalajaksojalisäämällä kriisitilanteissa tukikäyntejä. Kaikille kotikuntoutuksen asiakkaille ontehty toimintakyvyn arviointi, joka auttaa yksilöllisen kuntoutuksen sisällön arvioin-

36

nissa. Mikäli asiakas tarvitsee tuettua asumista, asuminen on kuntouttavaa ja lyhyt-aikaista. Mielenterveyskeskuksen osasto on profiloitunut yhä enemmän akuutti-tilanteiden hoitoon. Intervallijaksot ovat vähentyneet. Pääosa tarvittavista palve-luista tuotetaan paikallisesti. Psykiatrian klinikasta ja Visalasta ostetaan vain sul-jettua hoitoa tarvitsevien palvelut. Tämä on vähentää ostopalveluiden kustannuk-sia, joten resursseja avohoitoon voidaan lisätä.

Palveluasumisen tarpeenarvioinnin kriteerien käyttö, jotta palveluasumisen piiriinohjautuu toimintakyvyltään ympärivuorokautista ohjausta ja valvontaa tarvitsevatkuntoutujat. Palveluketju ja tiedonkulku toimii saumattomasti, asiakkaan hoidontarpeen arviointia tehdään vastuutahojen kesken. Asumispalvelut ovat myös kehit-tyneet siten, että jokaisella palvelukodilla on tarjolla omanlaisia palveluita ja kun-touttava ote korostuu entisestään.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut

Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen tulisi korostua Raahessa lasten- januorten mielenterveystyössä. Perheneuvolatyö on tällä hetkellä suurelta osin kor-jaavaa työtä. Paikallisesta palvelurakenteesta puuttuu nuorten- ja lastenpsykiatri-sesta hoidosta vastaava yksikkö (esim. Oulussa LaNu-tiimi). Paikallinen lapsi- januorisopsykiatrian tiimi mahdollistaisi nopean puuttumisen lasten ja nuorten mie-lenterveysongelmiin heidän omassa toimintaympäristössään, kuten kouluissa ja päi-väkodeissa. Varhainen puuttuminen vähentäisi pitkiä ja kalliita hoitojaksoja (esim.ennaltaehkäisisi traumaoireiden kroonistumisen). Tiimin ”jalkautuminen” esimer-kiksi kouluihin auttaisi opettajien ja muiden lasten ja nuorten kanssa työskentele-vien aikuisten työtä. Perustason olisi mahdollista saada tukea LaNu-tiimiltä vai-keimpiin tilanteisiin, kun kyseessä on lapsen tai nuoren mielenterveyden ongelma(esim. aggressiivinen käytös koulussa tai vaikea masennus). LaNu-tiimi tarjoaisi ver-kostokeskeisen työotteensa ansiosta käytännön työkaluja ja asiantuntemusta lastenkanssa työskenteleville aikuisille auttaa lasta tämän omassa toimintaympäristös-sään. Myös palveluiden alueellinen tasa-arvoisuus toteutuisi liikkuvan yksikön ansi-osta.

Ohjauskriteereinä olisi vaikean psykiatrisen ongelman epäily: esim. vakava masen-nus, itsetuhoisuus, vakavat syömishäiriöt, vaikeat traumat, psykoottisuus, vaikeapakko-oireilu (lievemmät tapaukset perheneuvolaan, mielenterveystoimistoon taiLanginkeskukseen yms.), mahdollinen lääkityksen tarve.

LaNu tiimissä olisi nuorisopsykiatri, psykologi, psykiatrinen sairaanhoita-ja/mielenterveyshoitaja, psykiatrisesti suuntautunut toimintaterapeutti ja sosiaali-työntekijä. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän virkaa ei tarvitsisi erikseen perustaa La-Nu-tiimiin, vaan perheneuvolan sosiaalityöntekijät voisivat toimia tarvittaessa La-nu-tiimin muiden jäsenten työparina (lapsen/nuoren vanhempien ohja-us/vanhemmuuden tukiterapia sekä perheterapia). Depressiohoitaja voisi tarvitta-essa olla nuoren/lapsen hoidossa mukana moniammatillisessa tiimissä. LaNu-tiiminolisi luontevaa toimia osana perheneuvolaa, koska saumaton yhteistyö ja resurssienmolemminpuolinen hyödyntäminen takaisivat resurssien tehokkaamman käytön las-ten/nuorten terapiapalveluissa. Perheneuvolan lakisääteinen tehtävä on tarjotaperheille palvelua, jossa yhdistyy sosiaalinen, psykologinen ja lääketieteellinen nä-kökulma. Lapsi- ja nuorisopsykiatrisen tiimin eriyttäminen perheneuvolasta toiseenyksikköön ei siis tukisi perheneuvolan lakisääteistä perustehtävää. Palvelu, jossa

37

perheneuvonta ja LaNu-tiimi tukisivat toisiaan toimimalla yhteistyössä, tarjoaisiasiakkaalle tehokkaimman ja laaja-alaisimman avun sekä olisi kustannustehokastapaikallispalvelua.

LaNu-tiimin nuorisopsykiatri tarjoaisi samalla paikallista konsultaatiota myös muillelasten/nuorten kanssa työskenteleville tahoille, kuten kuntoutustyöryhmälle, las-tensuojelun asiantuntijatyöryhmälle, lastenlääkärille, sosiaalipäivystykselle, koulu-psykologeille. Terveyskeskuslääkärit, ensiapu ja sairaalaosastot voisivat myös saadapaikallisen nuorisopsykiatrin konsultaation (esim. kun kyseessä on alaikäisten itse-murhayritykset ja raskauden keskeytykset). LaNu-tiimi voisi myydä nuorisopsykiat-rin konsultaatiopalveluaan myös esimerkiksi Työvoiman palvelukeskukselle ja per-hekodeille. Nuorisopsykiatrin viran perustaminen paikallisesti mahdollistaisi työ-voiman saatavuuden verrattuna ostopalvelu nuorisopsykiatrin palveluun. Perheneu-volaan ei ole yrityksistä huolimatta saatu ostopalveluna nuorisopsykiatria. LaNu-tiimissä työskentelevä nuorisopsykiatri olisi yhteinen esimerkiksi perheneuvolan,mielenterveystoimiston ja A-klinikan kanssa.

Oulun mallin mukainen lapsi- ja nuorisopsykiatrinen tiimi (Lanu-tiimi) osana Hyvin-vointikuntayhtymää voisi toimia nopean palvelun periaatteella, jolloin ongelmatpystytään useammin selvittämään peruskunnassa ilman kalliitta erikoissairaanhoi-don kustannuksia*. Oulussa LaNu-tiimiin kuuluvat lasten- ja nuorisopsykiatreja, psy-kologeja, sosiaalityöntekijöitä ja sairaanhoitajia sekä psykiatrisesti suuntautuneitatoimintaterapeutteja. Tällä hetkellä Hyvinvointikuntayhtymän alueen palveluraken-teessa on aukko, koska nuorisopsykiatrin palvelut ovat puuttuneet perheneuvolastakokonaan kesästä 2008 lähtien ja vaikeista psykiatrisista ongelmista kärsivät nuoreton jouduttu pääasiassa ohjaamaan OYS:n nuorisopsykiatriselle poliklinikalle (lääki-tyksen ja hoidon tarpeen) arvioon. Nuorisopsykiatriselle poliklinikalle nuoret ovatjoutuneet välillä jonottamaan jopa 10 kuukauden ajan (lastenpsykiatrinen polikli-nikka vetänyt ajoittain paremmin).

LaNu-tiimi voisi koordinoida paikallista lapsi- ja nuorisopsykiatrista hoitoa toimimal-la arviointi- ja hoitoportaana. Se arvioisi mahdollisen jatkohoitotarpeen Oys:aan.LaNu-tiimi pyrkisi tapaamaan asiakasta ensimmäisen kerran jo 1-7 päivän kuluttuayhteydenotosta kiireellisyydestä riippuen asiakkaan omassa toimintaympäristössä(esim. koti, koulu, päiväkoti). Perheen kanssa työskentely olisi myös merkittävässäroolissa, kuten perheneuvolassakin. Asiakkaan ensitapaaminen LaNu-työssä toteu-tuisi pääsääntöisesti moniammatillisen verkoston muodossa, jonka ansiosta vältyt-täisiin päällekkäiseltä työltä eri viranomaisten kesken ja sovittaisiin eri toimijoidenroolista asiakkaan hoitoprosessissa (kirjallinen hoitosuunnitelma). Myös perustasontyöntekijät esim. kouluissa ja päiväkodeissa otettaisiin heti alusta asti mukaan lap-sen/nuoren hoitoon osana moniammatillista verkostoa. Paikalliset resurssit hyödyn-nettäisiin tehokkaasti ennen erikoissairaanhoitoon paikkakunnan ulkopuolelle oh-jaamista. Lapselle/nuorelle ja hänen perheelleen järjestettäisiin Lanu-tiimissä tar-vittaessa lyhytaikaista yksilö/perheterapiaa. Pidemmän yksilöterapian tarpeessaolevat lähetettäisiin esim. yksityiselle sektorille Kelan kustantamaan terapiaan.

LaNu:n myötä erikoissairaanhoidon (Oysin) kustannuksia saataisiin karsittua ja asi-akkaan hoidon jatkuvuus turvattua sekä yhteistyön tehokkuutta lisättyä erikoissai-raanhoidon ja paikallisen hoitavan tahon kanssa, koska tiimistä lähtisi ”omahoitaja”mukaan aloituspalaveriin OYS:aan asiakkaan hoidon siirtyessä sinne. Tällä hetkellätiedonkulku ja hoidon jatkuvuus toimii heikosti erikoissairaanhoidon ja paikallisenhoitavan tahon välillä. Erikoissairaanhoidossa tehdyt suunnitelmat eivät aina kul-

38

keudu riittävästi paikallistasolle, joten erikoissairaanhoito saattaa jäädä irralliseksipaikallistasosta. Myös kalliit laitoshoitojaksot lyhenisivät, koska paikallinen LaNu-tiimi olisi jo osastohoito vaiheessa mukana työskentelyssä. Paikallistasolla hoitojatkuisi LaNu:ssa. Tiimin työntekijä toisi tietoa myös lapsen/nuoren omaan toimin-taympäristöön (esim. koulut ja päiväkodit) jatkohoidosta sekä toimisi näiden taho-jen tukena. Perustason valmiutta työskennellä vaikeasti oireilevien lasten/nuortenkanssa voitaisiin lisätä LaNu-tiimin tuen avulla.

LaNu-tiimi tarjoaisi konsultaation, akuutin psykiatrisen hoidon/arvioinnin (esim.psykoosi epäilyt) ja terapiatyön lisäksi ryhmätoimintaa lapsille/nuorille (esim. käy-tösongelmaiset lapset).

LaNu-tiimin myötä tuleva resurssointi lasten- ja nuorisopsykiatrisiin ongelmiin lisäisiperheneuvolan mahdollisuuksia tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Varhaisempi puut-tuminen perheneuvolassa perheen rakenne- ja toimintahäiriöihin olisi tärkeää, jot-ta ongelmat eivät pääsisi eskaloitumaan pitkiä/kalliita hoitoja vaativiksi. Lisäksikoulupsykologien määrän saaminen edes vähimmäistasolle seutukunnassa vapauttai-si perheneuvolan kapasiteettia sen varsinaiseen perustehtävään (Vihannista, Siika-joelta ja Pyhäjoelta puuttuu kokonaan).

Raahessa LaNu-tiimi voisi tarjota paremmin/nopeammin tukea myös alueemme 2.asteen oppilaitosten vaikeasti oirehtiville nuorille (esim. masentuneet, itsetuhoisetjne.), joiden ongelmat ovat jatkuvasti vaikeutumassa ja lisääntymässä. Työskente-lyssä tehtäisiin yhteistyötä heidän sidosryhmiensä kanssa. (lastensuojelu, oppi-lashuolto, (koulu-)terveydenhuolto, perheneuvola, Langinkeskus jne.)

Päihdepalvelut

Päihdetyö muodostaa yhtenäisen seutukunnallisen kokonaisuuden A-klinikalla jakorvaushoidossa toimivien ammattilaisten kesken. Tavoitteena on luoda toimivaasiakaslähtöinen hoitopolku, miten palvelut vastaavat asiakkaiden moninaistuviinpäihteiden väärinkäytöstä ja erilaisista riippuvuuksista aiheutuviin haittoihin sekämiten tuetaan läheisten jaksamista.

Päihdepalvelurakenteissa on eriytettävä niin toiminnallisesti kuin fyysisesti nuor-ten, aikuisten ja vanhusten sekä korvaushoidossa olevien opioidiriippuvaisten poti-laiden palvelut. Ennaltaehkäisevä toiminta tarvitsee synergiaa päihdeyksikön jamtt-puolen kanssa ja se voidaan toteuttaa Nepis-toiminnan pohjalta. Päihdepsy-kiatrisen yksikön arviointi- ja hoitotyön koordinoinnissa tarvitaan päihdepsykiatri-nen asiantuntijuus. Lähikuntien päihdepalvelut täyttyy mtt-tavoin järjestää ns. lä-hipalveluna tarpeen mukaan.

Kustannusnäkökulmasta katsottuna olisi toivottava kehittää alueella omia alkoholi-ja mahdollisesti huumekatkaisulaitosmahdollisuuksia, laitoskuntoutusta ja asumis-palveluja.

39

9 SEURANTA JA ARVIOINTI

Mielenterveys- ja päihdetyön strategia 2010–2015 pohjautuu 2009 tehtyyn nykytila-analyysiin ja suuntaa kehittämistyötä tulevaisuuteen. Strategiaa kohdennetaan, ar-vioidaan ja päivitetään käytössä olevia toimintatilastoja ja mielenterveys- ja päih-detyön indikaattoreita hyväksi käyttäen. Tehtyjen linjausten vaikuttavuutta voi-daan arvioida valittujen indikaattoreiden avulla. Koska kaikkia yhteiskunnallisiamuutoksia ei voi ennakoida tarkasti, tulee strategiaa arvioida ja tarkistaa säännölli-sesti. Mielenterveys- ja päihdetyön strategia on tarkoitus päivittää vuonna 2015.

Strategia viedään hyväksyttäväksi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän hallituk-seen. Tavoitteena on, että strategia viedään myös seutukunnan kuntien valtuustonkäsiteltäväksi, jotta strategiatyö saa tuekseen vahvan poliittisen sitoutumisen.Strategiaa hyväksyttäessä on erityisen tärkeää tiedottaa alueen kuntalaisia sekä si-dosryhmiä.

Strategian toteuttamisen varmistamiseksi ja seurantaa varten muodostetaan mie-lenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä, johon kuntayhtymän johtoryhmän lisäksikuuluu mielenterveys- ja päihdetyön tulosyksiköiden vetäjät, opetustoimen ja nuo-risotoimen edustaja ja järjestöjen edustaja. Ohjausryhmä kokoontuu vähintäänkaksi kertaa vuodessa ja sille raportoidaan tässä strategiassa asetettujen päämääri-en toteutumisesta sekä tuodaan esityksiä siitä, minkälaisia toimenpiteitä strategiantoteutuminen lisäksi edellyttää. Ohjausryhmän koolle kutsumisesta vastaa tulosalu-een johtaja.