mhskoulutus: tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut

www.metsanhoitosuositukset.fi

Tasaikäisrakenteisten metsien kasvatushakkuut

Metsänhoidon suositukset

Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen:Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014.

Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

Esityksen käyttöehdot• Voit vapaasti:

– Jakaa — kopioida ja jatkolevittää materiaalia missä tahansa välineessä ja muodossa

– Muuntaa — muokata ja jalostaa materiaalia

• Seuraavilla ehdoilla:– Logot — Jokaisessa diassa pitää näkyä Tapion ja maa- ja

metsätalousministeriön logot– Viittaus — Jokaisessa diassa tulee olla viittaus ”Metsänhoidon

suositukset 2014”– Merkintä muutoksista — Jos muokkaat diaa (lisäät tai poistat

tekstiä/kuvia), on siitä oltava maininta. Perusperiaate: diasta tulee selvitä, mikä on alkuperäistä ja mikä on muokkaamaasi materiaalia

2Metsänhoidon suositukset 2014

3

Sisältöä• Kasvatushakkuiden yleisiä periaatteita metsänhoidon suosituksissa• Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut

– Ennakkoraivaus– Kasvatushakkuutavat

• harvennusmallit– Harvennustavat

• laatu-, ala- ja yläharvennus• Harvennushakkuut

– männiköissä– kuusikoissa– koivikoissa

• Sekametsien hoidon erityispiirteet• Hoitamattomien nuorten metsien hakkuut• Luonnonhoitoa edistävä harvennus

Metsänhoidon suositukset 2014

Kasvatushakkuiden yleisiä periaatteita metsänhoidon suosituksissa

4

• Taimikkovaiheen jälkeen tavoitekeskiössä järeyttäminen• Harvennusten toteutus

– metsänomistajan tavoitteet muokkaavat käsittelyä– harvennusvoimakkuus ja harvennusten välinen aika

tavoiteltavan järeyden ja käytettävän kiertoajan mukaan– vältetään ääreviä puuston käsittelyjä (voimakkuus)– tavoitellaan mahdollisuuksien mukaan sekapuustoja.

• Harvennuskertojen kriittinen tarkastelu (1–3 harvennusta, erityiskohteissa jopa ilman harvennuksia)

• Kiertoajan loppuvaiheessa vältetään harvennuskäsittelyjä viimeisen kymmenen vuoden aikana (tuotos & uudistaminen)


Hakkuun ennakkoraivaus• Tärkeä toimenpide hakkuun laadun kannalta• Tehdään tarpeen mukaan, kannattavuus mielessä

– vältetään tarpeetonta siistimistä• Metsänomistajan tavoitteet otetaan huomioon

– riistanhoidon näkökohdat, kosteat notkelmat jne.• Tehdään riittävän ajoissa, tarkoituksenmukaiseen aikaan• Hakkuun ajankohta vaikuttaa tarpeeseen (kesä/talvi)• Energiapuuhakkuissa riittää yleensä lievempi raivaus


Kasvatushakkuutavat

1. Ensiharvennukset– Alaharvennus, laatuharvennus, yläharvennus

2. Myöhemmät harvennukset– Yleensä ala- tai yläharvennuksia

3. Väljennyshakkuut– Tavoitteena myös siementuoton kohottaminen– Ennen luontaisen uudistamisen hakkuuta

4. Ylispuuhakkuut– Siemen- tai suojuspuiden poistoa taimettuneelta luontaisen

uudistamisen alalta tai verhopuuston poistoa kaksijaksoisesta metsiköstä

– Oikea ajoitus tärkeää, viivyttely maksaa!


Esimerkit harvennusmalleista

7

Uutta: Lakirajat näkyvissä

Vakioasteikot

Harvennusmallit ovat pysyneet ennallaan.

Tosin:- Turvemaiden

erillismalleista on luovuttu

- Ensiharvennukset ensisijaisesti runkoluvun mukaan


Havupuiden harvennusmallit> 1 200 d.d. (Etelä-Suomi)


Havupuiden harvennusmallit1 000–1 200 d.d. (Väli-Suomi)


Havupuiden harvennusmallit750–1 000 d.d. (Pohjois-Suomi)


Koivun harvennusmallit


Harvennustavat, hakkuun periaatteetLaatuharvennus• Laatuharvennus (männiköissä, harkiten myös koivikoissa)

– männiköiden ensiharvennuksissa suositeltavin– tehdään harvennusmallin osoittamaa aikaisemmin, jo

10–12 metrin valtapituudessa– lisävaltapuita jää kasvamaan tavanomaista enemmän– kasvatettavan puuston laatu ja yksikköhinta järeyden ja

lyhyen kiertoajan edelle


• Alaharvennus– sopii eri puulajeille kasvatuksen kaikissa vaiheissa– tavoitteena nopea järeytyminen ja hakkuutulojen

varhaistuminen• Yläharvennus

– sopii varttuneiden kasvatusmetsien käsittelyyn– soveltuu männiköille ja kuusikoille– lisää tukin tuotosta ja taloudellista tulosta– poistetaan maks. 100 valtapuuta/ha– vaatii sopivan kohteen ja tekijältään ammattitaitoa– ei ole ”jatkuvan kasvatuksen” hakkuutapa

16

Harvennustavat, hakkuun periaatteetAla- ja yläharvennus


17

Männiköiden harvennushakkuut• Ensiharvennusten toteutus hyvää tukkipuun laatua

tavoitellen• Ajankohdan optimointi kertymän ja tuotoksen välillä• Puustot pidetään riittävän tiheinä (tuotos korkealla)• Kuusen ja koivun jättäminen sekapuustoksi suositeltavaa

– tukin laatu ja tuotoksen määrä• Kahden harvennuksen kasvatusohjelma usein toimiva• Hyvälaatuisen järeän tukkipuun kasvatus vaatii kolmen

harvennuksen kasvatusohjelman• Heikkolaatuisilla viljavien maiden männiköillä yhden

harvennuksen ohjelma ja kasvatus lyhyellä kiertoajalla antaa parhaan kannattavuuden


Kuusikoiden harvennushakkuut• Ensiharvennus riittävän vahvana kuitenkin maaperän viljavuus

huomioon ottaen– koivua ja mäntyä jätetään mahdollisuuksien mukaan sekapuuksi

• Täystiheinä kasvaneet taimikot ensiharvennukseen 13–16 metrin valtapituudessa

• Kahden harvennuskerran kasvatusohjelma useimmiten sopiva• Erityisesti maannouseman vaivaamilla alueilla lehtomaisilla

kankailla yhden harvennuksen malli vähentää riskejä– lähtötiheys korkeintaan 1 500 puuta/ha– ensiharvennusta lykätään 17–18 metrin valtapituuteen

• Kiertoajan loppuvaiheen harvennushakkuita vältettävä viimeisen kymmenen vuoden aikana


Koivikoiden harvennushakkuutRauduskoivikot• Rauduskoivikoiden ensiharvennus tehdään voimakkaana• Tavoitteena tukkikertymää toisessa harvennuksessa• Yleensä kaksi harvennuskertaa antaa parhaan tuloksen

Hieskoivikot• Hieskoivikoiden harvennuksessa jätettävä tiheyttä riittävästi• Yleensä yhden harvennuskerran kasvatusohjelma sopivin• Kaksijaksoisissa puustoissa koivut kasvatetaan selvästi

normaalia väljemmässä asennossa • Vaihtoehtona energiapuun kasvatus ilman harvennuksia


Esimerkki harvennuskertojen vaikutuksistaLehtomainen kangas, Etelä-Suomi

20

© P

entti

Väi

säne

n


Yhden harvennuksen malli edellyttää, että taimikonharvennuksen jälkeen kasvamaan jää 1 200–1 400 tainta/ha. Sekapuuna voi alkuun olla (raudus)koivua enintään 15 %.

Lähtöpuusto• 5-vuotias istutuskuusikko• 1 300 kuusentainta, H 1,2

m• 2 000 luontaista rk:a H 2,0

m• 8 000 luontaista hk:a H 2,5

m• Molemmissa aluksi taimikon

varhaisperkaus, kasvamaan jää kuuset ja 1 200 raudusta + hieskoivuja

• 13 v iällä tehdään voimakas taimikonharvennus

• Kasvamaan jää 1 200 kuusta ja 100 rauduskoivua

Oletus: Yhden harvennuksen malli voi olla kilpailukykyinen erityisesti OMT:llä, jos on kohonnut lahovaurion riski varttuneella iällä

21

Kuusikon kasvatus yhden ja kahden harvennuksen ohjelmalla

© P

entti

Väi

säne

n


22

Kuusikon kasvatus yhden ja kahden harvennuksen ohjelmalla• 1. Kasvatusohjelma: kaksi harvennusta

– Varhaisperkaus heti, taimikonharvennus noin 12 vuoden iällä

– Ensiharvennus 32 vuoden iällä ja toinen harvennus 47 vuoden iällä + päätehakkuu 60 vuoden iällä, jolloin puusto saavuttanut 29 cm järeyden (yläharvennus tehty)

• 2. Kasvatusohjelma: vain yksi harvennus– varhaisperkaus heti, taimikonharvennus noin 12 vuoden

iällä– Ensimmäinen ja ainoa harvennus tehdään 35 vuoden

iällä– Päätehakkuu tehdään 55 vuoden iällä, järeys 28 cm


1. kasvatusohjelma: Kaksi harvennusta


24

2. kasvatusohjelma: Yksi harvennus


Puuntuotos (m3/ha), OMT kuusikko- kaksi harvennushakkuuta, kiertoajalla 60 vuotta tai - yksi harvennushakkuu, kiertoajalla 55 vuotta

25

Kaksi harvennusta, 60 v. Yksi harvennus, 55 v.0

100

200

300

400

500

600

386325

149

148

9

8

Hukkapuu ja luonnonpoistuma

Kuitupuu

Tukkipuu

m³/ha


26

Hakkuukertymät hakkuutavoittain (m3/ha), OMT kuusikko- kaksi harvennushakkuuta, kiertoajalla 60 vuotta tai - yksi harvennushakkuu, kiertoajalla 55 vuotta

Kaksi harvennusta, 60 v. Yksi harvennus, 55 v.0

100

200

300

400

500

600

46 76

105

387

400

Päätehakkuu

Toinen harvennus

Ensiharvennus

m³/ha


Nettonykyarvojen tarkastelu eri laskentakoroilla. Tarkastelu tehty metsikön ollessa 32 v. Nettonykyarvon laskennassa on otettu huomioon tulevaisuuden kasvatusjaksot lisäämällä paljaan maan arvo päätehakkuun tuloihin.

27

1% 2% 3% 4% 5% 6%0

5,000

10,000

15,000

20,000

25,000

30,000

Kaksi harvennusta, 60 v.Yksi harvennus, 55 v.

€/ha


Päätelmiä kahdesta kuusen harvennusohjelmasta OMT:llä• Kahden harvennuksen malli on kuusen kasvatuksen vahvin ja varmin

vaihtoehto normaalitilanteissa– Sopii erilaisille taimikkotiheyksille, kilpailukykyinen vielä

1 100–1 400 taimitiheyksilläkin. Normaaleilla kasvatustiheyksillä kaksi harvennuskertaa on tehokkaan tukkipuun kasvatuksen ehto

– Antaa parhaan tuotoksen, kassavirran ja ylivertaisen tukin tuotoksen (mahdollistaa yläharvennuksen käytön)

– Vähemmän kasvatustiheyteen ja hakkuiden ajoituksiin liittyviä riskejä

• Yhden harvennuksen malli puoltaa paikkaansa etenkin, jos tyvilahon uhka on ilmeinen– Puuntuotos on verrattain hyvä– Antaa kilpailukykyisen NNA:n varsinkin yli 4 % korkokannoilla– Voi tuottaa jopa kahden harvennuksen mallia paremman taloustuloksen,

jos puuston lahovikaisuus leikkaa tukkisaantoa 55 vuoden jälkeen


Ala- ja yläharvennusten vertailumäntyvaltaisessa sekametsikössä• Kohteena kainuulainen tuoreen kankaan mäntyvaltainen

metsikkö, jossa sekapuuna reilusti kuusta + hieman koivua • Taimikonhoitovaiheessa ja ensiharvennuksessa yhtenäinen

käsittely• Toisessa harvennuksessa käsittelyt erilaisia

1. Alaharvennuksena 2. Yläharvennuksena

- noin 100 valtapuuta pois- jätetään reilusti kuusta sekapuuna tukiksi järeytymään

• Tavoitteena sama järeys päätehakkuussa• Yläharvennetun kiertoaika jatkuu esimerkkitapauksessa 13 v.


Männikön ala- ja yläharvennus Väli-Suomen tuoreella kankaalla, kiertoaikoina 82 ja 95 vuotta


Ala- ja yläharvennusten vertailu männylläLähtöpuusto ja kasvatusohjelmat, esimerkki Paltamosta 10-vuotias männyn istutustaimikko, Paltamo 996 d.d.

– 1 800 mä, h 3,0m + 500 luontaista kasvatuskelpoista kuusentainta, h 1,0 m + runsaasti luontaisesti syntynyttä hies- ja rauduskoivua, h 4–5 m

Kasvatusohjelma, alaharvennukset– 12 v taimikonharvennus tiheyteen 1 800 mäntyä, 500 kuusta ja 100 rauduskoivua – 40 v alaharvennus tiheyteen 1 200 r/ha, poistuma 45 mottia– 60 v alaharvennus tiheyteen 650 r/ha, poistuma 62 mottia– 82 v päätehakkuu, hakkuukertymä 236 mottia, keskiläpimitta suosituksen

mukainen alaraja 24 cm Kasvatusohjelma, alaharvennus + lievä yläharvennus

– 12 v taimikonharvennus tiheyteen 1 800 mäntyä, 500 kuusta ja 100 rauduskoivua – 40 v alaharvennus tiheyteen 1 200 r/ha, poistuma 45 mottia– 60 v lievä yläharvennus tiheyteen 750 r/ha, poistuma 77 mottia– 95 v päätehakkuu, hakkuukertymä 293 mottia, keskiläpimitta suosituksen

mukainen alaraja 24 cm


Kaksi alaharvennusta, 82 vuotta


33

Alaharvennus + lievä yläharvennus, 95 vuotta


Männikön hakkuukertymä toisessa harvennushakkuussa 60 vuoden iällä. Tehty 1. ala- ja 2. yläharvennus(Paltamo 992 d.d.)

34

Alaharvennus Yläharvennus0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

9

34

53

43

Kuitupuu Tukkipuu

m³/ha


Puunmyntitulot männikön toisesta harvennushakkuusta 60 vuoden iällä. Tehty 1. ala- ja 2. yläharvennus(Paltamo 992 d.d.)

35


500

1,000

1,500

2,000

2,500

460

1,720820

650KuitupuuTukkipuu

€/ha


Vuosittainen puuntuotos m3/ha/v ala- ja yläharvennuksin käsitellyssä tuoreen kankaan männikössäKiertoaikoina 82 v ja 95 v(Paltamo 992 d.d.)

36

Alaharvennus Yläharvennus0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

3.5

4.0

4.5

5.0

2.02.5

2.21.9

Kuitupuu Tukkipuu

m³/ha/v


Päätelmiä ala- ja yläharvennuksen vaikutuksista tuoreen kankaan mäntyvaltaisessa metsikössäYläharvennus parantaa toisen harvennuksen kokonaiskertymää lähes neljänneksellä

– Tukin saanto yli kolminkertaistuu– Hakkuutulo kasvaa runsaat neljä viidesosaa alaharvennukseen verrattuna– Poistuman keskijäreys kasvaa, mikä alentaa korjuukustannuksia– Yläharvennus oikein tehtynä vaatii toteuttajalta taitoa

Yläharvennus kasvattaa kiertoaikaa, kokonaistuotosta ja vuosittaista puuntuotosta– Samaan järeyteen kasvattaminen pidentää kiertoaikaa 13 vuotta– Kuitupuun tuotos kiertoaikana säilyy lähes samana– Tukkipuun tuotos kasvaa yli kaksi viidesosaa alaharvennukseen verrattuna– Vuosittainen kuitupuun tuotos laskee 12 %, tukin nousee peräti 23 %, siitä osa

kuusitukkia– Nettotulojen nykyarvo yläharvennuksin käsiteltäessä on korkokannoilla

1–4 % parempi ja vielä 4–5 % korkokannoilla tasaväkinen alaharvennuskäsittelyn kanssa

– Yläharvennuksen maltillinen käyttö männiköiden myöhemmissä harvennuksissa parantaa selvästi metsätalouden kannattavuutta


Kuusikon ala- ja yläharvennus Väli-Suomen lehtomaisella kankaalla, kiertoaikoina 67 ja 75 vuotta


Ala- ja yläharvennusten vertailulehtomaisen kankaan kuusikossa• Kohteena yläsavolainen istutuskuusikko, jossa sekapuuna

hieman koivua • Taimikonhoitovaiheessa ja ensiharvennuksessa yhtenäinen

käsittely• Toisessa harvennuksessa käsittelyt erilaisia;

1. Alaharvennuksena 2. Yläharvennuksena

• Tavoitteena sama järeys päätehakkuussa• Yläharvennetun kiertoaika jatkuu esimerkkitapauksessa 8 v


Lehtomaisen kankaan 12-vuotias kuusentaimikko, h 5,0 m– Lisänä luontaista 3-metristä kuusta sekä hies- ja rauduskoivua + leppää,

pituus 6–7 m– Taimikonharvennus molemmissa tehdään heti tiheyteen 1 800 kuusta ja

200 rauduskoivua Kaksi alaharvennusta 67 v

– Ensiharvennus tehdään alaharvennuksena 32 v iällä, 1 100 r/ha– Toinen harvennus tehdään alaharvennuksena 50 vuoden iällä, 650 r/ha – Päätehakkuu tehdään suositusten mukaisen järeyden 28 cm täytyttyä 67

vuoden iällä (26–30 cm) Alaharvennus + lievä yläharvennus 75 v

– Ensiharvennus tehdään alaharvennuksena 32 vuoden iällä, 1 100 r/ha – Toinen harvennus lievänä yläharvennuksena 50 vuoden iällä, 750 r/ha – Päätehakkuu tehdään suositusten mukaisen järeyden 28 cm täytyttyä 75

vuoden iällä (26–30 cm)

40

Ala- ja yläharvennusten vertailulehtomaisen kankaan kuusikossa


Kaksi alaharvennusta, kiertoaika 67 vuotta


Ala- ja yläharvennus, kiertoaika 75 vuotta


Kuusikon hakkuukertymä toisessa harvennushakkuussa 50 vuoden iällä tehdyssä ala- ja yläharvennuksessa(Lapinlahti 1 083 d.d.)

43


20

40

60

80

100

120

34

72

46

31

Kuitupuu Tukkipuu

m³/ha


Puunmyntitulot kuusikon toisesta harvennushakkuusta 50 vuoden iällä. Tehty 1. ala- ja 2. yläharvennus(Lapinlahti 1 083 d.d.)

44


500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

4,000

4,500

1,700

3,560760

520KuitupuuTukkipuu

€/ha


Vuosittainen puuntuotos ala- ja yläharvennuksessaKiertoaikoina 67 v ja 75 v(Lapinlahti 1 083 d.d.)

45


1

2

3

4

5

6

7

8

9

5.36.2

2.62.0

Kuitupuu Tukkipuu

m³/ha/v


Päätelmiä ala- ja yläharvennuksen vaikutuksista lehtomaisella kankaan kuusivaltaisessa metsikössä

Yläharvennus parantaa toisen harvennuksen kokonaiskertymää– Tukin saanto yli kaksinkertaistuu– Hakkuutulo kasvaa runsaat kaksi kolmasosaa alaharvennukseen verrattuna– Poistuman keskijäreys kasvaa, mikä alentaa korjuukustannuksia

Yläharvennus kasvattaa kiertoaikaa ja kokonaistuotosta– Samaan järeyteen kasvattaminen pidentää kiertoaikaa 8 vuotta– Kuitupuun tuotos alentuu runsaan kymmenesosan alaharvennuksiin

verrattuna– Tukkipuun tuotos kasvaa yli neljäsosalla alaharvennukseen verrattuna– Vuosittainen puun kokonaistuotos kohentuu hieman, noin neljä prosenttia

alaharvennukseen verrattuna– Yläharvennuksen maltillinen käyttö parantaa metsätalouden

kannattavuutta


47

Sekametsien hoidon erityispiirteitä• Lievä puulajisekoitus on yleisin ja myös tavoiteltava tilanne• Useamman puulajin aito sekametsä on vaativampi kasvattaa

– erilainen kasvurytmi hoidon ja hakkuiden ajoitus– kaksijaksoisuus hoidon ja hakkuiden ajoitus

• Luonnon monimuotoisuuden, maiseman ja riistan kannalta sekapuustoisuus on eduksi

• Sekametsästä voi saada laadultaan parempaa puuta ja tuotosta, esimerkiksi kuusi männikössä ja koivikossa tai koivu kuusikossa ja männikössä

• Suositeltavia sekapuustoissa kasvatettavia ovat esimerkiksi– vanerikoivujen kasvatus sekapuuna kuusikoissa– kuusen kasvatus tukkipuuksi sekapuuna männiköissä etenkin viljavilla

kohteilla– koivun kasvatus sekapuuna tukkipuuksi heikohkolaatuisissa

viljelymänniköissä– männikön alle syntyneen hyvän alikasvoskuusikon kasvatus turvemailla


48

Hoitamattomat nuoret kasvatusmetsätja niiden käsittely harvennushakkuilla• Aiempiin suosituksiin ja energiapuuhakkuun ohjeisiin

verrattuna on tarkennettu käsittelyjen ohjeistusta• Puuston pituus, puulaji, kasvupaikka ja tavoiteltava

kasvatusohjelma määrittävät ensimmäisen harvennuksen voimakkuutta ja puuvalintaa

• Runkolukuohjeet kasvupaikoittain, puulajeittain ja pituusluokittain

• Kaksijaksoisena kasvatettaville omat suositustiheydet• Turvemaiden hieskoivikoille uusia kasvatusohjelmia• Oikein tehty ensiharvennus (esim. aines- ja

energiapuuhakkuu) luo edellytykset metsikön mahdollisimman hyvälle kehitykselle


49

Luonnonhoitoa painottava (ensi)harvennus• Luonnon- ja riistanhoitoa painottavalle metsänomistajalle

– Valmis tinkimään puuntuotannosta • Tavoitteena metsän rakenteen monipuolistaminen

– Vaihteleva harvennustiheys - puuston harventamattomia kohtia ja pieniä reikiä

– Sekapuustoisuuden suosiminen– Vapautetaan alikasvosta– Edistetään kenttäkerroksen valoisuutta – Lahopuun lisääminen tekopökkelöillä

• Voi toimia siirtymähakkuuna kohti eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta.


mhskoulutus: tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut

Education