1

Metsähallituksenluonnonsuojelu

Vuosikertomus 2000

L u o n n o n s u o j e l u

22

Tähkähelmikkä(Melica ciliata)

Teksti:Marja Hokkanen ja Liisa Nikula

Taitto:Marianne Katainen

Etukannen kuva:Merja Niva

Takakannen piirros:Juha Ilkka

Metsähallitus, luonnonsuojeluPL 94 (Vernissakatu 4), 01301 VantaaPuhelin 0205 64 100Telefax 0205 64 4350www.metsa.fi

Oy Edita Ab, Helsinki 2001Painos 5 000 kpl,painettu ympäristöystävälliselle paperille

ISBN 952-446-310-5

Metsähallituksen hallinnassa olevat kansallis- jaluonnonpuistot, erämaa-alueet ja retkeilyalueet

Juha

Ilkk

a

●

●

●

●

●

●

●

●

S I S Ä L L Y S

Luonnonsuojelujohtajan katsaus ................................................. 3

Metsähallituksen luonnonsuojelu ................................................ 4

Luonnossa liikkujille entistä parempaa asiakaspalvelua ............ 5

Syötteelle kansallispuisto ja Olokselle suojelualue .................... 8

Uhanalaisten lajien suojelussa ilahduttavia tuloksia ................... 10

Työtä arvokkaan ja uhanalaisen luonnon säilyttämiseksi ........... 12

Puhtaan ympäristön vuoksi .......................................................... 14

Yhteystiedot .................................................................................. 15

ISO 14001

SERTIFIOITUYRITYS

3

uudet tilat Napapiirillä val-mistuivat. Ylläksellä sijait-sevan Kellokkaan luonto-keskuksen kävijämäärät kas-voivat huomattavasti. Kesä-kuussa perustetun Syötteenkansallispuiston suunnitte-lua jatkettiin osana Euroo-pan Unionin Life-hanketta.

Etelä-Suomessa päästiinpitkästä aikaa kohentamaanpalveluvarustusta merkittä-västi Kurjenrahkan, Torron-

suon ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoissa. Ylä-Lapin luontokeskuksessa Siidassa järjestettiin kansain-välinen seminaari luontokeskusten toiminnasta. Vät-särin erämaasta ja Saaristomeren perinnemaisemistakertovat kirjat valmistuivat.

Itä-Suomen ja Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitel-mat valmistuivat ja ne luovat pohjan alueiden tuleval-le hoidolle ja käytölle. Myös paljon selvitystyötä vaati-neesta Natura 2000 -ohjelman täydentämisestä selvit-tiin aikataulussa. Lajien suojelutyöhön paneuduttiintarmolla uuden uhanalaisluokituksen valmistuttua.Erityisesti Länsi-Suomessa luonnonhoitotöitä vaikeut-tivat sateiset säät – ehkä jopa ilmaston muutosta en-teillen. Saimaalla kuitenkin paistoi aurinko: vuonna2000 perustettu Nestorisäätiö tukee Metsähallituksentyötä uhanalaisen saimaannorpan hyväksi.

Rauno Väisänen

Luonnonsuojelujohtajankatsaus

Metsähallituksen luonnonsuojelu hoitaa kansal-lis- ja luonnonpuistoja, erämaa-alueita sekävaltion retkeilyalueita maamme luonnonarvojensäilyttämiseksi ja jokamiesretkeilijän palvelemi-seksi. Samalla luonnonsuojelu työllistää ja luomahdollisuuksia luontomatkailulle ja tieteelliselletutkimukselle sekä edistää Metsähallituksentalousmetsien kestävää käyttöä. Toiminnantavoitteista päättää vuosittain eduskunta ja niitätäsmentävät luonnonsuojelutoimia ohjaavaympäristöministeriö sekä retkeilypalvelujenosalta maa- ja metsätalousministeriö.

M etsähallituksen yhteistyö ohjaavien ministeriöi-den kanssa syveni vuonna 2000. Uuden pää-

johtajan Jan Heinon johdolla uusittiin Metsähallituk-sen strategia. Liikelaitoksen ytimenä on metsätalou-den ja luonnonsuojelun tulosalueista koostuvat ympä-ristö- ja asiakaslähtöinen kokonaisuus. Luonnonsuoje-lu kehittää strategian mukaisesti omaa työtään entistäkansainvälisemmäksi. Haasteenamme on suunnitella,toteuttaa ja seurata eurooppalaiseen Natura 2000 -ver-kostoon kuuluvien alueiden hoitoa ja käyttöä. Ajan-tasainen paikkatietojärjestelmä luo työlle tiedollisetedellytykset.

Sovitamme suojeluarvot ja jokamiesasiakkaan tar-peet yhteen noudattaen osallistavan suunnittelun jasertifioidun ympäristöjärjestelmän periaatteita. Ret-keilypalvelujen laatuun kiinnitetään entistä enemmänhuomiota valtion retkeilyalueilla, kansallispuistoissa jamuilla virkistyskäyttöön soveltuvilla alueilla. Vuonna2000 saatiin alueiden kävijätutkimukset vauhtiin, jo-ten jatkossa osataan palvelut kohdentaa tarkemminkysynnän mukaan.

Tuloksia syntyi huolimatta vuoden 2000 taloudel-lisen tilanteen kireydestä. Tammelassa sijaitseva Hä-meen luontokeskus valmistui. Napapiirin retkeilyaluealoitti toimintansa vireästi ja palvelupiste Etiäisen

3

4

Metsähallituksenluonnonsuojelu

norpan ja eräiden muiden uhanalaisten lajien valta-kunnallisesta suojelusta ja kannan seurannasta kokomaassa. Tuotamme maksuttomia retkeilypalveluja jo-kamiehenoikeudella luonnossa liikkuville.

Metsähallituksen luonnonsuojelu edistää luonnonbiologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukevaakokeilu- ja tutkimustoimintaa ja osallistuu kansainvä-liseen luonnonsuojelutoimintaan.

Metsähallituksen luonnonsuojelun toimintaankäytettiin vuonna 2000 yhteensä 136 miljoonaa mark-kaa ja työpanos oli yhteensä 449 henkilötyövuotta.Näistä voimavaroista käytettiin noin 70 % luonnon-suojelualueiden hoitoon ja noin 30 % erilaisten retkei-lykohteiden palveluluihin. Vuoden 2000 lopussa Met-sähallituksen luonnonsuojelussa työskenteli 226 vaki-naista henkilöä. Määräaikaisten työntekijöiden työpa-nos oli yhtä suuri kuin vakinaisten ja määräaikaisiatyöskenteli vuoden mittaan kaikkiaan lähes tuhat.

Metsähallitus on valtion liikelaitos, jolla liike-taloudellisen toiminnan lisäksi on myös yhteis-kunnallisia tehtäviä. Suomalaisen luonnon suojeluja kansalaisille tuotettavat retkeilypalvelut ovatyhteiskunnallisia tehtäviä, jotka rahoitetaan pää-osin valtion budjetista. Metsähallituksen luonnon-suojelun organisaation muodostavat kuusi alue-yksikköä sekä keskus- ja kehittämisyksiköt.Viimemainitut yhdistettiin vuoden 2001 alussa.

M etsähallituksen luonnonsuojelu hoitaa pääosaaluonnonsuojeluun ja retkeilyyn varatuista val-

tion alueista ja ohjaa niiden käyttöä. Kaikkiaan hallus-samme oli vuonna 2000 yhteensä 34 700 km2 maa- ja29 700 km2 vesialueiita. Lisäksi suojelemme ja seu-raamme uhanalaisten lajien esiintymiä Metsähallituk-sen alueilla. Vastaamme myös maakotkan, saimaan-

Metsähallituksen luonnonsuojelun rahoituslähteetvuonna 2000

4

Metsähallituksen lakisääteiset luonnonsuojelu-alueet, erämaa-alueet, valtion retkeilyalueet,virkistysmetsät, suojelualuevaraukset sekäyleiset vesialueet 31.12.2000

Aluetyyppi Lukumäärä Pinta-ala, km2

Kansallispuistot 30 7 190

Luonnonpuistot 14 1 440

Soidensuojelualueet 173 4 220

Lehtojensuojelualueet 45 10

Muut luonnonsuojelualueet 118 560

Luonnonsuojelualueet yhteensä 380 13 410

Erämaa-alueet 12 14 870

Valtion retkeilyalueet 7 350

Virkistysmetsät 103 1 430

Suojeluohjelmien suojelualuevaraukset 4 930

Yleiset vesialueet 27 000

5

Luonnossa liikkujilleentistä parempaa asiakaspalvelua

Metsähallituksen luonnonsuojelulla on 14luontokeskusta ja 20 luontotupaa. Niistä saatietoa alueen luonnosta ja retkeilymahdollisuuk-sista. Erilaiset näyttelyt ja tapahtumat ovat osatoimintaa. Lähes kaikki luontokeskukset ovatsamalla myös palvelupisteitä, jotka vastaavatMetsähallituksen yhteisestä asiakaspalvelusta.Vuoden 2000 lopussa palvelupisteitä oli 17 janiissä vieraili 480 000 kävijää.

H ämeen luontokeskus avattiin maaliskuussaTammelassa. Se rakennettiin luontoa säästävin

periaattein ja sen ylläpitokustannuksiin osallistuvat

Ark

kite

htito

imis

to S

igge

Oy

myös alueen kunnat. Luontokeskuksesta saa tietoaLiesjärven ja Torronsuon kansallispuistoista sekä ret-keilystä Hämeen järviylängöllä. Näyttely ”KurjenHuuto” esittelee Etelä-Suomen keidassoiden, korpienja pikkurämeiden monipuolista elämää kuvin, teks-tein, esinein, leluin, leikein ja tunnelmin. Maalis–jou-lukuussa Hämeen luontokeskuksessa vieraili 28 000kävijää.

Palvelupiste Etiäisen uudet tilat avattiin Napapii-rillä Joulupukin postikonttorin naapurissa. Sen näyt-tely kertoo metsätaloudesta, metsien monikäytöstä,metsäluonnosta sekä luonnosta elämysten lähteenä.Kainuun luontokeskuksen asiakaspalvelutilat Kuh-

5

● Hämeen luontokeskus

on rakennettu perinteisen

hämäläisen umpipihan tapaan.

6

mossa uusittiin ja Hossan luontokeskuksessa Suomus-salmella aloitettiin laajennustyöt.

Ylä-Lapin luontokeskus ja Saamelaismuseo Siidasai kunniamaininnan Euroopan vuoden museo 2000 -kilpailussa. Kilpailuun otti osaa 70 museota. Siida saikiitosta monipuolisesta toiminnastaan ja vaikuttavas-ta, rajoja rikkovasta päänäyttelystä, joka kertoo Lapinluonnon kierrosta sekä ihmisen ja muun luonnon so-peutumisesta pohjoisiin oloihin. Siidan toiminta yh-distää ja tukee ympäröivää yhteisöä. Kahden organi-saation yhteistyö on hedelmällistä ja sopii malliksimuillekin.

Siidassa järjestettiin elokuussa seminaari ”Haasteluontokeskuksille – yhteys paikallisväestön, kävijöidenja suojelualueiden välillä”, joka oli osa eurooppalaista

suojelualueiden toimintaohjelmaa. Seminaariin osal-listui 34 asiantuntijaa 16 Euroopan maasta. Osanotta-jat pääsivät tutustumaan Ylä-Lapin luonnonoloihin jakulttuuriin, Urho Kekkosen kansallispuistoon sekäSaariselän matkailukylään.

Internet-osoitteissamme www.metsa.fi/luo ja www.metsa.fi/retkeily oli vuoden lopussa 800 verkkosivua.Lisäksi julkaisuistamme saattoi hakea tietoa 250 tieto-kantanäkymästä. Näkyvimmät uutuudet olivat Syöte-Life-projektin sivut, retkeilijän suosikkikohteet suo-meksi ja englanniksi, luontokeskukset ja palvelupisteetenglanniksi sekä ruotsinkielinen retkeilijän sivusto. Si-vuillamme kävi lukijoita arviolta 200 000 kertaa.

6

Kim

mo

Kuu

re

● Lapin vuodenajat ovat pääosassa Inarissa sijaitsevan Ylä-Lapin luontokeskus Siidan näyttelyssä.

7

Metsähallituksen luontokeskusten ja palvelu-pisteiden arvioidut käyntimäärät vuonna 2000

Hossan luontokeskus ..................................................... 28 000Hämeen luontokeskus ................................................... 28 000Järviluonnonkeskus ....................................................... 18 000Kainuun luontokeskus .................................................... 10 000Luontokeskus Kellokas .................................................. 47 000Koilliskairan luontokeskus ............................................. 21 000Oulangan luontokeskus ................................................. 47 000Ruunaan luontokeskus .................................................. 12 000Savukosken luontokeskus ............................................... 5 000Seitsemisen luontokeskus ............................................. 25 000Siida – Ylä-Lapin luontokeskus ..................................... 70 000Sinisimpukan luontokeskus ........................................... 20 000Tammisaaren luontokeskus ........................................... 20 000Teijon luontokeskus .......................................................... 6 000

Luontokeskukset yhteensä ....................................... 357 000

Palvelupiste Kiehinen ...................................................... 5 000Palvelupiste Karhuntassu .............................................. 73 000Palvelupiste Etiäinen ..................................................... 30 000Palvelupiste Tikankontti ................................................. 15 000Tikkurilan asiakaspalvelupiste ......................................... 2 000

Kaikki yhteensä .......................................................... 482 000

Kansallispuistojen arvioidut käyntimäärätvuonna 2000

Helvetinjärvi ................................................................... 32 000Hiidenportti ...................................................................... 9 000Isojärvi ............................................................................. 8 000Itäinen Suomenlahti ...................................................... 16 000Kauhaneva-Pohjankangas .............................................. 6 000Kolovesi ........................................................................... 4 000Kurjenrahka ................................................................... 15 000Lauhanvuori ................................................................... 28 000Lemmenjoki ................................................................... 10 000Liesjärvi ......................................................................... 25 000Linnansaari .................................................................... 25 000Nuuksio .......................................................................... 80 000Oulanka ....................................................................... 145 000Patvinsuo ....................................................................... 15 000Perämeri ........................................................................ 10 000Petkeljärvi ...................................................................... 15 000Puurijärvi-Isosuo ........................................................... 22 000Pyhä-Häkki .................................................................... 12 000Päijänne ........................................................................... 8 000Riisitunturi ...................................................................... 10 000Rokua ............................................................................ 30 000Saaristomeri .................................................................. 40 000Salamajärvi ...................................................................... 8 000Seitseminen ................................................................... 37 000Syöte .............................................................................. 30 000Tammisaaren saaristo ................................................... 22 000Tiilikkajärvi ....................................................................... 5 000Torronsuo ....................................................................... 10 000Urho Kekkosen kansallispuisto ................................... 150 000Valkmusa ......................................................................... 6 000

Yhteensä ..................................................................... 832 000

Valtion retkeilyalueiden arvioidut käyntimäärätvuonna 2000

Evo ................................................................................. 60 000Hossa ............................................................................. 35 000Iso-Syöte ....................................................................... 50 000Kylmäluoma ................................................................... 42 000Oulujärvi ........................................................................ 25 000Ruunaa ........................................................................ 108 000Teijo ............................................................................... 30 000

Yhteensä ..................................................................... 350 000

7

● Rakennamme ja hoidamme luonnossa liikkumista tukevia

palveluja, kuten tulentekopaikkoja, laavuja, telttailualueita,

pitkospuita ja luontopolkuja luonnonsuojelu- ja virkistysalueilla.

Vuonna 2000 saatiin valmiiksi kolmivuotinen Kylmäluoman

retkeilyalueen palveluvarustuksen peruskorjaus. Napapiirin

retkeilyalue aloitti toimintansa elokuussa Rovaniemen

maalaiskunnassa.

Mar

tti S

irola

8

�����

��

��

��

����� � ��� ��

��

��

�

Syötteelle kansallispuistoja Olokselle suojelualue

Metsähallituksen luonnonsuojelu hoitaa valtaosaaSuomen lakisääteisistä luonnonsuojelualueista.Myös erämaa-alueet ja valtion retkeilyalueet sekäeri luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat, suojelukoh-teiksi varatut alueet ovat hoidossamme. Vastuul-lamme on myös 20 virkistysmetsää, yli 3 000 kmretkeilyreittejä ja 1 500 km vesireittejä. Vuonna2000 alueiden pinta-ala kasvoi 222,9 km2.

Y mpäristöministeriö perusti kesäkuussa Syötteenkansallispuiston (294 km2) Posion, Pudasjärven

ja Taivalkosken kuntiin – osin Iso-Syötteen retkeily-alueen maille. Näin suojeltiin Pohjois-Pohjanmaanmerkittävin vaara-, metsä- ja suoluonnon alue. Kan-sallispuistoon sisältyy mittava vanhojen metsien ketju,joka osin kulkee korkeilla alueilla. Kansallispuiston

neljän toisiaan täydentävän osan lajistot ja maankäy-tön historia poikkeavat toisistaan.

Metsähallitus voi perustaa korkeintaan yhden ne-liökilometrin suuruisia luonnonsuojelualueita. Olok-sen luonnonsuojelualue (0,05 km2) Muoniossa perus-tettiin harvinaisen ja uhanalaisen karvamaksaruohonsuojelemiseksi. Toinen sen esiintymistä sijaitsee Olok-sella. Metsähallitus vastaa lajin suojelusta ja seurannas-

ta Suomessa. Karvamak-saruohoa uhkaa kas-vupaikan kuluminen jasiksi kulkijat ohjataan lu-mettomana aikana luon-topolulle.

Metsähallitus täyden-si Suomen Natura 2000

● Syötteen kansallispuisto on maamme 33. kansallispuisto.

Kim

mo

Kuu

re

8

Jari

Kos

tet

9

-ehdotusta yhteistyössä ympäristöministeriön, Suo-men ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökes-kusten kanssa. Täydennysehdotuksemme sisälsi 111aluetta, yhteensä 237 km2. Näistä uusia on 151,3 km2.Kohteet sijaitsevat pääosin Etelä- ja Itä-Suomessa.

Luonnonvarojen käytönsuunnittelijoille yhtenäiset työkalutMetsähallituksen alue-ekologinen suunnittelu alkoivuonna 1994. Alue-ekologiset suunnitelmat tähtäävätluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen talous-metsissä. Suunnitelmat saatiin valmiiksi vuoden 2000lopussa. Arvokkaita luontokohteita, kuten pienvesiä,lehtoja ja perinneympäristöjä löytyi yhteensä 1 680km2. Metsätaloustoiminnan ulkopuolelle jätettiin1 300 km2 ja metsien käyttöä rajoitettiin 1 760 km2:llamuun muassa riistan elinolojen ja maiseman hoidonparantamiseksi. Luonnonsuojelu käytti suojelualueitatäydentävään alue-ekologisen suunnittelun tekemi-seen 4,5 miljoonaa markkaa ja 20 henkilötyövuotta.

Luonnonvarasuunnitelmat Ylä-Lapissa ja Itä-Suo-messa sijaitseville Metsähallituksen maille ja vesillevalmistuivat. Itä-Suomeen perustettiin Metsähallituk-sen päätöksellä lähes 70 km2 uusia suojelumetsiä ja 13km2 virkistysmetsiä.

Vuonna 1996 aloitettu Ylä-Lapin luontokartoituspäättyi. Se kattoi 25 000 km2:n alueen, johon kuulu-vat kaikki Ylä-Lapin luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet,

● Pienvedet ovat alue-ekologisessa suunnittelussa kartoitet-

tuja arvokkaita luontokohteita.

muut metsätalouden ulkopuolella olevat alueet sekäUrho Kekkosen kansallispuisto. Kartoituksen tulokse-na tiedämme tarkasti, paljonko eri luontotyyppienalueita Ylä-Lapissa on ja missä ne sijaitsevat. Tiedotohjaavat luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden maan-käyttöä ja suunnittelua. Ympäristön tilan ja sen muu-tosten seuranta helpottuu. Luontokartoitus maksoi12,3 miljoonaa markkaa.

Hei

kki R

äsän

en

9

Euroopan Unionin Luonnon Life -hankkeet, joissaMetsähallituksen luonnonsuojelu on mukana

Tavoite: Luonto- ja lintudirektiivein ensisijaisesti suojeltavienlajien ja elinympäristöjen suojelu sekä Natura 2000 -alueidenkehittäminen.

1997–2000 Suomen kiljuhanhikannan suojelu1997–2002 Perämeren maankohoamisrannikon uhanalaisten

luontotyyppien ja lajien suojelu sekä kulttuuri-perinnön ja kestävän käytön edistäminen Rahjansaaristossa

1997–2002 Aapasoiden suojelu Lapin kolmion alueella jaPohjois-Pohjanmaalla

1997–2002 Merenkurkun saaristo1998–2002 Naalin suojelu Suomessa ja Ruotsissa1998–2001 Metsäpeuran rotupuhtauden turvaaminen1999–2003 Lounais-Suomen arvokkaiden kosteikkojen

kunnostushanke1999–2003 Boreaalisten luonnonmetsien suojelun ja muiden

käyttömuotojen yhteensovittaminen Syötteenalueella

1999–2003 Ylläs-Aakenuksen alueen vanhojen metsien suojeluntoteuttaminen

1999–2003 Pohjois-Savon lehtipuuvaltaiset luonnonmetsät jalehdot

1999–2002 Keski-Suomen luonnonmetsien ja sisävesienekosysteemien suojelu.

Euroopan Unionin rakennerahastojen hankkeet,joissa Metsähallituksen luonnonsuojelu on mukana

Tavoite: Alueellisten erojen vähentäminen EU:n sisällä tukemallaheikommin kehittyneitä alueita ja monenlaisten ympäristöhank-keiden toteuttaminen.

1997–2000 Hämeen luontokeskuksen rakentaminen1998–2000 Isojoki-Lauhanvuori – luontoystävällistä matkailua1998–2000 Sjöfåglarna och minken1999–2000 Seitsemisen kansallispuiston palveluvarustuksen

kehittäminen ja korjaus2000–2001 Linnansaaren palveluvarustuksen parantaminen1998–2000 Elimyssalolta Vienansaloon -luontomatkailu- ja

luonnonsuojeluhanke2000–2002 Syötteen kansallispuiston luontokeskuksen

rakentaminen2000–2001 Ylläksen kesäreitistön rakentaminen2000–2001 Napapiirin retkeilyalueen rakenteet

10

Uhanalaisten lajien suojelussailahduttavia tuloksia

Luonnonsuojelu vastaa uhanalaisten lajien suoje-lusta Metsähallituksen mailla. Metsähallituksellaon erityisvastuu 15 lajista: naali, saimaannorppa,raakku eli jokihelmisimpukka, muuttohaukka,tunturihaukka, maakotka, merikotka ja kiljuhanhisekä karvamaksaruoho, pohjanailakki, arnikki,lännenhanhikki, tuoksualvejuuri, tummaneidon-vaippa ja tähkähelmikkä.

M aakotkan pesätarkastuksissa Varsinais-Suomes-sa havaittiin ensimmäinen maakotkan pesintä

sataan vuoteen. Tarkastuksissa löydetyistä 24 uudestamaakotkan reviiristä neljä sijaitsee Keski- ja Etelä-Suo-messa. Maakotkan poikasia havaittiin 118. Pesimä-tulokset vaihtelivat alueittain riippuen sääoloista jaravintotilanteesta. Yli 80 % Suomen maakotkista pesiiyhä Lapin läänissä.

Saimaannorpille syntyi viime keväänä ennätysmäi-set 57 poikasta. Määrä kasvoi eniten Saimaan keski-osissa, Pihlajavedellä ja Joutenvedellä. Erityisen ilah-duttavaa oli, että lajin esiintymisalueen reunalla Puu-

malan eteläpuolella syntyi viisi poikasta. Verkkokalas-tuksen rajoitusalue laajeni 326 km2:iin ja nykyään poi-kasia hukkuu verkkoihin yhä harvemmin. Norppa-kanta onkin noussut 220–250 eläimeen. Metsähalli-tuksesta eläkkeelle jäänyt metsänhoitaja Arto Frey pe-rusti Nestorisäätiön, joka edistää ja tukee saimaannor-pan suojelutyötä.

Juha

Ilkk

a

10

● Muuttohaukkoja (Falco peregrinus)

pesii maassamme 110–130 paria

– pääosin Keski-Lapissa ja Oulun läänin

pohjoisosissa.

● Laiduntamisen loppumisen myötä lännenhanhikin

(Potentilla anglica) kasvupaikkoja uhkaa umpeenkasvu.

Saaristomeren kansallispuistossa lajia vielä esiintyy.

Juha

Ilkk

a

11

● Luonnonsuojelun kansainvälinen toiminta painottuu Suomen lähialueille. Venäjän suojelualueiden kanssa tehdään yhteistyötä.

Sortavalan saariston suojelualueen perustaminen turvaa laatokannorpan kotivedet. Kuvassa tutkijat norpan pesällä.

Tähkähelmikän ainoa kasvupaikka Suomessa onTammisaaressa. Laji vaatii valoa ja tilaa menestyäk-seen, joten sen kasvupaikalta kaadettiin ja kaulattiinpuita ja pensaita sekä poistettiin ruusua ja vadelmaa.Hoitotoimien vaikutus saattaa näkyä jo vuoden 2001seurannoissa.

Pikkuapollo-perhonen hävisi Uudeltamaalta 1940-luvulla, koska se kärsii niittyjen häviämisestä. Lajia siir-rettiin viime kesänä Someron Häntälästä Sipooseen jaPorvooseen. Istutuspaikat ovat valtion mailla olevia run-saskukkaisia niittyjä, joilla kasvaa runsaasti pikkuapol-lon ravintokasvia pystykiurunkannusta.

Valkoselkätikkametsien hoitosuunnitelmia valmis-teltiin yhteistyössä WWF:n ja ympäristökeskusten

Tero

Sip

il ä

kanssa Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Keski-Suo-messa. Tikkametsistä poistettiin kuusia ja lahopuunmäärää lisättiin kaatamalla ja kaulaamalla puita lähes1,3 km2:n alueella. Merenkurkussa havaittiin neljäasuttua reviiriä. WWF:n valkoselkätikkatyöryhmän javenäläisten asiantuntijoiden kanssa tehdyssä lasken-noissa havaittiin, että lajin kanta Karjalan kannaksellaon odotettua suurempi: alustavien laskelmien mukaan300 paria.

11

12

Elinympäristöjen hoidolla säilytetään uhanalaisia ja harvinaisia lajeja sekä vaarantuneita elin- japerinneympäristöjä. Perinneympäristöjen hoidontaustalla on tarve suojella arvokkaita maisemia jaeliöstöjä sekä vaalia kansanperinnettä. Ennallis-tamisella taas pyritään palauttamaan ihmisenmuuttama alue luonnontilaan tai mahdollisimmanlähelle sitä vaikkapa metsän poltolla tai suo-ojientukkimisella. Tuoreimman uhanalaismietinnönmukaan uhanalaisia lajeja on eniten juuri perinne-ympäristöissä ja luonnontilaisissa metsissä.

M etsähallitus ennallisti 9 km2 soita ja runsaat 2,5km2 metsiä vuonna 2000. Perinneympäristöjä

hoidettiin noin 5,2 km2:n alalla pääosin laiduntamal-la. Muusta luonnonhoidosta valtaosa tehtiin uhan-alaisten lajien suojelemiseksi.

12

Työtä arvokkaan ja uhanalaisenluonnon säilyttämiseksi

Vuonna 1970 ojitettu Saarikkolammensuo Joroi-sissa on kasvistoltaan arvokas, rehevä letto. Suolla onerittäin uhanalaisen taarnan ainoa tunnettu kasvu-paikka manner-Suomessa. Taarnan lisäksi siellä kasvaauseita uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja: suo-neidonvaippaa, kaita-, veri- ja punakämmekkää sekäröyhysaraa. Kalkkipitoisissa lähteissä kasvaa moniavaateliaita sammallajeja. Vuonna 2000 osa suosta en-nallistettiin tukkimalla ojat ja hakkaamalla puustoniin, että puusto muistuttaa ojitusta edeltänyttä tilan-netta mahdollisimman hyvin.

Saaristomeren kansallispuistossa ja sen yhteistoi-minta-alueella on 364 uhanalaista ja silmälläpidettä-vää lajia, joista yli 60 % viihtyy perinneympäristöissä.Perinneympäristöjä hoidetaankin yli 3,6 km2:n alalla.Jungfruskärillä aloitettiin lehdesniittyjen entistäminen20 vuotta sitten ja monien lajien kukkivien yksilöiden

● Oulangan kansallispuiston luhtaniityt ovat perinneympäristöjä.

Paa

vo H

amun

en

1313

määrä on kasvanut selvästi: Uhanalaisen katkera-linnunruohon määrä on lähes 400- ja ahokirkiruohon60-kertaistunut. Seljakämmeköiden määrä taas on lä-hes 30-kertaistunut ja vahasarojen yli 2000-kertaistunut.

Huosiaisniemen lehtojensuojelualue Juankoskellaon osa EU:n tukemaa Pohjois-Savon lehtipuuvaltais-ten luonnonmetsien ja lehtojen Life-hanketta. Alueenlehtoja hoidettiin poistamalla kuusen taimia ja katajia.Tavoitteena on säilyttää osa lehdoista lehtipuuvaltaisi-na. Huosiaisniemessä seurataan hoidon vaikutuksialehtokasvillisuuteen ja erityisesti tikankontin ja tum-maneidonvaipan menestymiseen. Tummaneidonvaip-pa kärsii varjoisista kasvuoloista.

● Seitsemisen kansallispuistossa on ennallistettu soita

jo toistakymmentä vuotta ja lähes tuhat hehtaaria.

Viime vuosina on myös metsiä alettu ennallistaa. ● Tummaneidonvaippa (Epipactis atrorubens)

Oy

Hel

iFot

o A

b

Juha

Ilkk

a

14

Puhtaan ympäristön vuoksiMetsähallituksen luonnonsuojelu on mukanamonissa ympäristönsuojeluun liittyvissä hank-keissa. Luonnonsuojelussa on laadittu myös omakestävän kehityksen periaateohjelma.

M etsähallituksen luonnonsuojelu käyttää moot-torikelkkoja luonnonsuojelu- ja virkistysaluei-

den huolto-, suunnittelu- ja valvontatehtävissä. Vuon-na 2000 tehtiin Suomenkin oloissa uraauurtavaa työtämoottorikelkkojen päästöjen vähentämiseksi: kataly-saattorilla varustettuja moottorikelkkoja otettiin koe-käyttöön. Rovaniemen ammattikorkeakoulun testila-boratorion mukaan katalysaattori puhdistaa päästöjäniin, että hiilivetypäästöt vähenevät 40–98 % ja häkä-päästöt 15–95 %. Katalysaattorikelkan kuljettajan eitarvitse enää kärsiä hajuhaitoista.

Luonnonsuojelu kehittää jätehuoltoa kansallispuis-toissa ja retkeilyalueilla. Ympäristöä säästävän retkeilynedistämiseksi maasto-opastusta on lisätty: luonnossa

liikkujat vievät biojätteen kompostiin, polttavat pala-vat roskat ja tuovat sekajätteet keskitettyihin lajittelu-pisteisiin. Jäteastioiden määrää maastokohteissa on sa-malla vähennetty. Luonnossa liikkujat ovat omaksu-neet periaatteen hyvin. Sekajätteen määrä on laskenut.

Syrjäisten huoltotupien energiahuollon ratkaisemi-seksi ympäristöä säästävällä tavalla on Kevon luonnon-puistossa käynnissä uuden energiantuotantotavan kehit-täminen yhteistyössä Fortumin kanssa. Aurinko-vety-järjestelmässä vety irrotetaan vedestä aurinkosähkö-energialla, varastoidaan ja muunnetaan tarvittaessa säh-köksi ja lämmöksi. Järjestelmän etuna on täydellinenpuhtaus ja laitteistojen pitkät huoltovälit. Kevon kenttä-kokeessa järjestelmää testataan erittäin kylmissä ja syr-jäisissä oloissa. Kokemukset ovat olleet toistaiseksi hyviä.

14

Mar

tti S

irola

● Luonnossa liikkujat hoitavat retkijätteensä joko omatoimi-

sesti viemällä ne mennessään tai toimittamalle ne ekopistei-

siin, joita on alueiden tuloteiden varsilla.

15

Metsähallituksen luontokeskuksetja palvelupisteet

Enontekiön palvelupiste99400 Enontekiö, puh. 0205 64 7950

Palvelupiste Etiäinen96930 Napapiiri, puh. 0205 64 7820

Hämeen luontokeskusHämeen Härkätie 818, 31380 Letku, puh. 0205 64 4630

Hossan luontokeskusJatkonsalmentie 6, 89600 Suomussalmi, puh. 0205 64 6041

Ivalon palvelupistePL 35, 99801 Ivalo (Ivalontie 10), puh. 0205 64 7701

JärviluonnonkeskusOhitustie 7, 58900 Rantasalmi, puh. 0205 64 5916

Kainuun luontokeskusLentiirantie 342 D, 88900 Kuhmo, puh. 0205 64 6380

Palvelupiste KarhuntassuTorangintaival 2, 93600 Kuusamo, puh. 0205 64 6804

Luontokeskus Kellokas95970 Äkäslompolo, puh. 0205 64 7039

Palvelupiste KiehinenHonkapolku 3, 99830 Saariselkä, puh. 0205 64 7200

Koilliskairan luontokeskus99695 Tankavaara, puh. 0205 64 7251

Kylmäluoman opastuskeskusPajuluomantie 20, 93540 Tyrovaara, puh. (08) 846 151

Oulangan luontokeskusLiikasenvaarantie 132, 93999 Kuusamo, puh. 0205 64 6850

Ruunaan luontokeskusRuunaantie 129, 81750 Pankakoski, puh. 0205 64 5757

Savukosken luontokeskusSamperintie 32, 98800 Savukoski, puh. 0205 64 7500

Seitsemisen luontokeskusSeitsemisentie 110, 34530 Länsi-Aure, puh. 0205 64 5270

Siida, Ylä-Lapin luontokeskusInarintie, 99870 Inari, puh. 0205 64 7740

Sinisimpukan luontokeskusMeripuistontie, 25930 Kasnäs, puh. 0205 64 4620

Tammisaaren luontokeskusRantapuistikko, 10600 Tammisaari, puh. 0205 64 4613

Teijon luontokeskus25570 Teijo, puh. 0205 64 4700

Palvelupiste TikankonttiEteläesplanadi 20, 00130 Helsinki, puh. 0205 64 125

Asiakaspalvelunumero 0205 64 120

Asiakaspalvelun sähköposti natureinfo@metsa.fi

www.metsa.fi/luo ja www.metsa.fi/retkeily

15

Metsähallituksen luonnonsuojeluLuonnonsuojelu, keskusyksikköPL 94, 01301 Vantaa, puh. 0205 64 100

Etelä-Suomen luontopalvelutPL 94, 01301 Vantaa, puh. 0205 64 100

Länsi-Suomen luontopalvelutPL 38, 39701 Parkano, puh. 0205 64 5000

Itä-Suomen luontopalvelutAkselinkatu 8, 57130 Savonlinna, puh. 0205 64 5500

Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelutTorangintaival 2, 93600 Kuusamo, puh. 0205 64 6800

Perä-Pohjolan luontopalvelutPL 8016, 96101 Rovaniemi, puh. 0205 64 7600

Ylä-Lapin luonnonhoitoaluePL 36, 99801 Ivalo, puh. 0205 64 7700

����������

L u o n n o n s u o j e l u

PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa

Puhelin 0205 64 100, telefax 0205 64 4350

www.metsa.fi

Karvamaksaruoho

(Sedum villosum)

Suomalaisen luonnonja ihmisen asialla

M etsähallituksen luonnon- suojelun tehtävänä on

suojella alkuperäistä ja uhanalaistasuomalaista luontoa sekä tuottaaluonnossa liikkujille retkeily-palveluja. Hoidossamme on läheskaikki maamme kansallispuistot,luonnonpuistot ja muut valtionsuojelualueet sekä pohjoiset erämaatja suuri määrä retkeilyyn sopiviavaltion omistamia alueita. Alueetovat kuuden luontopalveluyksikönhoidossa. Luontokeskukset jamuut palvelupisteemme ovatportti suomalaiseen luontoon.Tietoa toiminnastamme saa myösverkkosivuiltamme www.metsa.fi/luoja www.metsa.fi/retkeily.●