metsanomistajan mahdollisuudet-turvata-luonnon-monimuotoisuutta
TRANSCRIPT
Metsänomistajan
mahdollisuudet
turvata luonnon
monimuotoisuutta
Panu Kunttu
Metsäasiantuntija, MMT
WWF Suomi
Metsätilan
sukupolvenvaihdosmessut
Helsinki 11.3.2017
Suomen luonnon
monimuotoisuus
> 45 000 eliölajia
430 luontotyyppiä
Luonnonmetsien ominaispiirteitä
• Kuolleen puuston suuri määrä
• Vanhat puut
• Puuston korkea ikä / nuoret luonnonmetsät
• Monipuulajisuus
• Metsän erirakenteisuus (alikasvos, pensaskerros)
• Metsäpalon jäljet
• Kliimaksivaiheen sulkeutunut pienilmasto
• Maapohjan märkyys (korvet, rämeet, luhdat, tulvat)
• Jatkuva, joskin tavallisesti hidas muutostila
• Laajuus, kytkeytyneisyys
Metsäluonnon tila Suomessa
• Lajien uhanalaisuus
• 814 uhanalaista metsälajia
• 776 silmälläpidettävää metsälajia
• 108 metsälajia hävinnyt
• Luontotyyppien uhanalaisuus
• 70 % metsäluontotyypeistä uhanalaisia
• Lähes kaikki korpityypit
Suomi sitoutunut (YK, EU) pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden
heikkenemisen 2020 mennessä, mutta uhanalaistumiskehitys on
jatkunut.
Uhanalaisuuden syyt: metsien hoito- ja
uudistamistoimet
• Noin 4 % metsistä luonnontilaisen kaltaisia
• 70 % metsämaan metsistä korkeintaan 80-vuotiaita
• Lahopuun määrä vähentynyt 95 % luonnonmetsien tilanteesta
• Useimmat metsätyypit ovat luontaisesti monipuulajisia
• Korvista ja rämeistä 70 ‒ 90 % ojitettu Etelä- ja Keski-Suomessa
• 454 000 km teitä
• Avohakkuita vuosittain 115 000 – 148 000 ha
• Metsäpalojen vähentyminen
Tarvitaan sekä kattava suojelualueverkosto että aidosti
ekologisesti kestävää metsänhoitoa
Luonnonmetsät
1850: 50 %
1950: 25 %
2010: 4,4 %
Elinympäristön pinta-
alan pienentyessä
kymmenesosaan,
puolet lajeista
häviää.
Luonnonmetsien
määrä alittanut tuon
kynnyksen, joten
noin 1000 lajia elää
sukupuuttovelassa
(n. 2000
luonnonmetsistä
riippuvaista lajia)
Lähde: P. Keto-Tokoi & T. Kuuluvainen 2011: Suomalainen aarniometsä
Todella vanhojen (yli 140-vuotiaiden) metsien määrä on puolittunut
Alle 20-vuotiaiden metsien määrä on yli kolminkertaistunut
Suomen metsistä 55 % on alle 60-vuotiaita, ja 35 % on alle 40-vuotiaita.
Lähde: VMI-aineisto / J. Kotiaho, julkaisematon
Kuollut puu on täynnä elämää (Fennoskandia)
Sienet
Kotelosienet 751
Kantasienet 1270
Jäkälät 220
Limasienet 150
Sammalet 97
Hyönteiset
Kovakuoriaiset 1257
Kaksisiipiset 500–1200
Pistiäiset 900–1400
Muut hyönteiset > 160
Punkit 300
Sukkulamadot > 100
Selkärankaiset 54
Yhteensä 5800–7000
Lähde: J. Stokland ym. 2004
Lainsäädännöstä ei merkittävää turvaa
• Metsälaki on metsänhoitolaki
• Lain tavoitteena biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen
• Yksi pykälä tätä koskien: 20 pienialaisiksi rajattavaa
elinympäristöä , jotka metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä
• Metsälain arvioitu heikentävän luonnon monimuotoisuutta
Metsäsertifiointi
FSC PEFC
• 5 % suojelua + 5 %
erikoishakkuita
• Aina säästettävät elinympäristöt
• Lahopuun säästäminen
• Lehtipuustoisuuden
säilyttäminen
• Käsittelemättömät suojakaistat
• Järeät säästöpuut
• Kesähakkuiden välttäminen
• Uhanalaisten lajien huomiointi
• Lähinnä edellyttää lakien tai
alan yleisten normien
noudattamista
• Sen yli menevät muutamat asiat
ovat joko
A) vapaaehtoisesti noudatettavia
B) Huomioitavat piirteet /
elinympäristöt erittäin
harvinaisia
C) Vaikutukseltaan hyvin
vaatimattomia
Luonnonhoidon vahva painotus talousmetsissä
• Lahopuun säästäminen ja sen lisääminen
• Kunnostusojitusten välttäminen
• Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen laaja käyttöönotto
• Poimintahakkuut ja pienaukot (max. 0,3 ha)
• Kesähakkuiden välttäminen (huhti-heinäkuu)
• Arvokkaiden elinympäristöjen säilyttäminen
• Uhanalaisten lajien esiintymien huomiointi
• Lehtipuiden säästäminen, sekapuustoisuuden suosiminen
• Kiertoajan pidentäminen
• Maltillinen energiapuun korjuu, ei kantoja nostoa
• Metsänomistaja päättää mitä haluaa painottaa!
Metsien suojelutilanne
• Metsämaasta suojeltu koko maassa 6 %
• Pohjois-Suomessa 10 %
• Etelä-Suomessa alle 3 %
• Suomi sitoutunut kansainvälisesti 17 %
suojeluasteeseen
Suojelun vaihtoehtoja
• METSO-ohjelma www.metsonpolku.fi
• Valtio maksaa suojelusta markkinoiden mukaisen korvauksen
• WWF:n Perintömetsä-ohjelma www.wwf.fi/perintometsa
• Valtion Luontolahjani -kampanja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi www.luontolahjani.fi
WWF:n metsänhoito-opas
• Yhteistyössä Tapion kanssa
• Opas kohdistettu metsänomistajille
• Koottu käytännön neuvoja metsän- ja luonnonhoitoon
• 6 rakennepiirrettä tai elinympäristöä
• Metsäluonnon turvaaminen tärkein tavoite kolmasosalle
metsänomistajista
• Listattu toimenpiteiden hyötyjä luonnolle ja metsänomistajalle
• Hoitotahto uutena innovaationa
Miten monimuotoinen metsäluonto hyödyttää
metsänomistajaa?
• Tuottoisa metsä
• Tuhonkestävyys
• Riskien välttäminen
• Vesiensuojelu
• Maiseman säilyttäminen
• Virkistysarvot
• Terveyshyödyt
• Marjat, sienet, riista
• Toimenpiteistä taloudellista hyötyä
WWF:n metsänhoito-oppaan sisältö
• Sekametsä
• Vanhat puut
• Lahopuu
• Pensaat ja varvut
• Suot ja rannat
• Peltojen ja pihapiirien reunat
Sekametsä
• Säilytä kasvupaikan luontaiset puulajit
• Kotimaisten puulajien kirjon kasvattaminen (rauduskoivu, tervaleppä,
jalopuut)
• Uudistusalan osia voi jättää luontaisesti uudistumaan lehtipuilla
• Taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa lehtipuiden säästäminen
• Lehtipuuvaltaiset lehdot luonnontilaisina tai kasvata eri-ikäisrakenteisena
Sekapuustoisuuden ylläpito
Kustannus Hyöty
• Ei suoria tulonmenetyksiä.
• Kustannusten arviointi vaikeaa ja
perustuu oletuksiin eri puulajien
hinnoista kymmenien vuosien tai
jopa sadan vuoden aikajänteellä.
• Useiden kasvatettavien puulajien
elinvoimaisena pitäminen samassa
metsikössä vaatii osaamista
taimikonhoidossa ja
kasvatushakkuissa.
• Tuottavampi metsämaa, sillä
edullisemmat lämpöolosuhteet ja
lehtikarike edistävät puuston
kasvua.
• Tuhoriski pienenee, sillä metsän
sienitaudit ja tuhohyönteiset ovat
usein puulajikohtaisia.
• Pienemmät eri puulajien
hinnanvaihteluiden riskit.
• Metsien muut hyödyt ovat
suurempia kuin puuntuotannolliset
hyödyt: mustikka, sienet ja riistalajit
viihtyvät sekametsissä.
Vanhat puut
• Säästä vanhat puut
• Säästöpuut ensisijaisesti ryhmiin
• Säästöpuita kannattaa jättää enemmän ja järeämpiä kuin sertifiointi
edellyttää
• Säästettävät puut tulee jättää koskematta kaikissa metsänhoidon
vaiheissa
Vanhojen puiden säilyttäminen
Kustannus Hyöty
• Säästettävän puuston
hakkuuarvosta saamatta jäävät
tulot. Jos jätät esim. 5 %
varttuneista puista metsään
pysyvästi, valiten taloudellisesti
vähäarvoisia mutta luonnon
kannalta arvokkaita puita
säästöpuiksi, tulonmenetys on
vähemmän kuin 5 %.
• Tuhoriski pienenee, sillä vanhoissa
puissa pesivät linnut syövät
tuhohyönteisten toukkia ja pöllöt
pyydystävät myyriä pois taimikoita
tuhoamasta.
• Vanhoista, metsiin jätetyistä puista
syntyy ajan kuluessa lahopuuta
(hyödyt seuraavassa)
Lahopuu
• Säästä kuollut puu aina metsätuholain määräysten puitteissa aina
• Myös kaatuneet säästöpuut tulee jättää metsään
• Tee tekopökkelöitä
• Jätä harventamattomia laikkuja
Lahopuun säästäminen
Kustannus Hyöty
• Lahopuun säästäminen ei
enimmäkseen aiheuta
tulonmenetyksiä. Yksittäisten
polttopuurunkojen haku metsästä
on työlästä suhteessa hyötyyn.
• Ajoreitille sattuvan järeän
maalahopuun kiertäminen hidastaa
hieman metsäkoneen kulkua.
• Tuhoriski pienenee. Lahopuulla
elävä monipuolinen eliöstö
osallistuu metsätuhoja aiheuttavien
hyönteisten kannan säätelyyn.
• Lahopuusta syntyvä humus
parantaa metsämaan ravinteiden- ja
vedenpidätyskykyä.
• Lahopuulla tärkeä rooli
typenkierrossa
• Kuollut puu on hyvä kasvualusta
uudelle puusukupolvelle.
Pensaat ja varvut
• Alikasvoksen säästäminen
• Säästöpuuryhmien alikasvoksen säästäminen aina
• Eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen suosiminen
• Pensaskerros: lehtopensaat, pähkinä, jalopuut, harvalukuiset puulajit
• Varvikon säästäminen säilyttää marjasadot (eri-ikäisrakenteinen
kasvatus, kevyt maanmuokkaus)
Pensaiden ja varpujen säästäminen
Kustannus Hyöty
• Suunnittelulla kustannus jää
tavallisesti vähäiseksi.
• Kuluja säästyy, kun turhaa raivausta
ei tehdä. Ennakkoraivauksessa
koko alaa ei tarvitse käsitellä.
• Monipuolisia hyötyjä metsästäsi.
Riistalajit viihtyvät ja marjat
kasvavat.
• Alikasvosta voi hyödyntää uuden
metsän kasvatuksessa. Näin
säästetään istutuskuluissa.
• Maisemallinen vaihtelu
Suot ja rannat
• Soiden laiteet ja rannat koskemattomina
• 40 metrin suojavyöhyke pienvesiin
• Ei avohakkuita – suosi peitteistä metsänkasvatusta
• Kunnostusojitusten välttäminen
• Soiden ennallistaminen ojia tukkimalla
• Purojen ennallistaminen
• Kosteikkojen rakentaminen, rantaniittyjen avoimena säilyttäminen
Soiden ja rantojen luontoarvojen säilyttäminen
Kustannus Hyöty
• Säästettävän puuston
hakkuuarvosta saamatta jäävät
tulot.
• Eri-ikäisrakenteinen
metsänkasvatus sopii soille ja
rantametsiin. Siirtymisestä koituvat
kustannukset ovat tapauskohtaisia.
• Puuston taloudellinen arvo on
tavanomaista alempi, mutta
monimuotoisuusarvo suurempi.
• Eri-ikäisrakenteisen metsän
kasvatuksessa ei
uudistamiskustannuksia.
• Metsä säilyy peitteisenä, maapohja
ei kulu pahasti, huuhtoumat
vähenevät ja vedet säilyvät
kirkkaina.
Pellon ja pihapiirin reunat
• Etelän ja lännen suuntaiset rinteet voivat olla tärkeitä paahderinteitä
(avoimuus, puoliavoimuus)
• Säästä: vanhat puut, järeät puut, lehtipuut, lahopuu, kolopuut
• Haitallisten vieraslajien hävittäminen (esim. jättipalsami, jättiputki,
japanintatar, viitapihlaja-angervo)
• Niittyjen ja hakamaiden ylläpito
• Päätehakkuun jälkeen esim. 20 m reunavyöhyke, jolle ei istuteta
havupuuta – uudistuu luontaisesti lehtipuulla
Pellon ja pihapiirin reunojen luonnonhoito
Kustannus Hyöty
• Yhtäältä puuston ja
pensaskerroksen harventaminen
vaatii työtä, toisaalta samalla
saadaan puuta myyntiin tai
käyttöön.
• Säästettävän puuston
hakkuuarvosta saamatta jäävät
tulot.
• Tuholaisriskit pienenevät, sillä
vaihettumisvyöhykkeet elättävät niin
metsätuholaisten luontaisia
vihollisia kuin kirvoja syöviä
petohyönteisiäkin.
• Pölytys varmistuu pelloilla,
puutarhassa ja metsissä
mesipistiäisten toimesta
• Riistaeläimet viihtyvät
reunavyöhykkeillä.
