metsÄ€¦ · uusi kemera-laki voimaan 1.6.2015 kesän iloisiin yllätyksiin voidaan las-kea uuden...

Esan pitkäaikainen haave toteutui - Metsänhoitoyhdistyksen luotto-metsurista luottoyrittäjäksi s. 8 ja 9

METSÄP Ä I J Ä N N EPÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ASIAKASLEHTI NO* 2 / 28.8.2015

9

LOGO › KÄYTTÖ MUSTAVALKOISENA- Mustavalkoisissa julkaisuissa logoa käytetään aina mustalla ja negatiivissa valkoisena.

2 www.paijannemhy.fi nro 2 / 28.8.2015

METSÄ-PÄIJÄNNE

Puheenjohtajan palsta

Metsävarallisuuden asiantuntija

Osuuspankki on metsävarallisuuden asiantuntija - sitä mieltä ovat metsänomistajat kautta Suomen. Arvokas metsäsi on omaisuutta, jota kannattaa hoitaa hyvin. Metsää voi pitää myös sijoituskohteena. Metsävarallisuuden tehokkaalla käytöllä lisäät sijoituksesi tuottoa suunnitellusti. Meillä on asiantuntemus sekä laaja sijoitustuotteiden valikoima puukaupparahalle. Kysy lisää omasta Osuuspankistasi tai katso lisätietoja osoitteesta op.fi/metsa.

Yhdessä hyvä tulee.

-Jäseniltä saatu positiivinen palaute on osoittanut, että jäsenmaksulinjauksemme oli onnistunut. Yli 70 % vanhoista jäse-nistä on maksanut jäsenmaksun, jonka li-säksi olemme saaneet paljon uusia jäseniä etenkin suurista metsätiloista.

Puheenjohtaja on tyytyväinen siihen, että metsänomistajat kokevat saavansa jäsenmaksulle vastinetta.

- Kilpailu metsäalalla on kovaa, joten meidän täytyy joka päivä ansaita met-sänomistajien luottamus omalla työpa-noksellamme. Tässä olemme onnistu-neet ammattitaitoisen henkilöstömme ansiosta.

Jäsenenä voi vaikuttaa vaaleissa

Vuoden päästä syksyllä Päijänteen Met-sänhoitoyhdistyksessä pidetään valtuusto-vaalit. Asia on ajankohtainen jo nyt, sillä vain jäsenillä on vaaleissa äänioikeus.

- Niillä metsänomistajilla, jotka ovat Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen jä-seniä 1.1.2016, on vaaleissa äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdolle, Hatakka muistuttaa.

Hän kannustaa jo hyvissä ajoin miet-timään, olisiko itsellä kenties annettavaa luottamustehtävässä.

- Vaaleihin tarvitaan ehdolle monipuo-lisesti erilaisia metsänomistajia ikään ja sukupuoleen katsomatta. Valtuustossa yhdistyksen asioihin on aidosti mahdol-lisuus vaikuttaa.

Kemera kannustaa metsään oikeaan aikaan

Tänä syksynä metsänhoitotöitä toteu-tetaan uuden Kemera-lain puitteissa. Hatakan mukaan uusi laki ohjaa etenkin taimikonhoitoa oikeaan suuntaan.

- Vanha laki kannusti joskus odotta-maan taimikonhoitoa niin pitkään, että siitä tuli työlästä ja kallista. Nyt tukea saa jo varhaisperkausvaiheessa, jolloin työ sujuu helpommin ja huokeammin. Taimikonhoito on metsänomistajan paras sijoitus tulevaisuuteen.

Viranomaispuolelle Hatakka antaa kiitos-ta Kemera-muutoksen jouhevasta läpivien-nistä, sillä käytännön töitä on voitu painaa lähes keskeytyksettä. Myös Metsänhoi-toyhdistyksen toimihenkilöt on jo koulu-tettu uuden Kemera-lain kiemuroihin.

- Omalta metsäneuvojalta saa ajanta-saisen tiedon tukimahdollisuuksista. Me hoidamme tarvittavat paperityöt met-sänomistajan puolesta myös silloin, kun metsänomistaja itse tekee työn metsässä.

Hatakka toivoo, että valtiovallan tahol-ta ymmärretään osoittaa riittävästi varoja puuntuotannon turvaamiseen talouden madonluvuista huolimatta.

- Metsäteollisuusinvestoinnit edellyt-tävät, että nuorten metsien hoidon edel-lytykset turvataan pitkäjänteisesti. Tuet maksavat itsensä tulevaisuudessa takaisin korkojen kera.

Myös metsätilojen sukupolvenvaihdos-ten edistäminen on jälleen tapetilla.

- Mielenkiinnolla odotamme ratkaisu-ja asian suhteen. Sukupolvenvaihdosta ei kuitenkaan kannata lykätä parempien mallien toivossa. Kyseessä on pitkäjän-teinen ja suunnittelua vaativa prosessi, jota ei koskaan käynnistetä liian var-

hain. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen SPV-palvelu tarjoaa parhaan mahdollisen avun asian läpiviemiseen.

Luonnon antimet talteenHatakka muistuttaa, että oman metsän

antimista kannattaa nauttia syksyn tullen monipuolisesti. Erinomainen marja- ja sieni-sato tarjoavat siihen loistavat mahdollisuudet.

- Omalle palstalle voi suunnata vaikka puolukkaämpärin kanssa. Samalla on hyvä tilaisuus tutkia kuinka metsä on kasvanut kesän mittaan sekä miettiä tulevia metsän-hoitotöitä ja puukauppoja.

Ja jos itse ei metsään syystä tai toisesta pääse, löytyy apu läheltä.

- Paikalliset metsäneuvojamme kartoitta-vat mielellään tilanteen metsässä ja tekevät esityksen tarvittavista toimenpiteistä. Tosin puolukoita emme metsänomistajan puolesta ehkä ennätä poimimaan, Hatakka tuumaa pilke silmäkulmassa.

Markku Hatakkapuheenjohtaja

Puolukkaämpäri mukaan ja palstallePuheenjohtaja Markku Hatakka sa-noo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyk-sen suuntaavan syksyyn positiivisin mielin. Ja mikäpä on suunnatessa, sillä jäsenistö on ottanut uudistuneen yhdistyksen nopeasti omakseen ja metsässä työt pyörivät täysillä kesä-lomakauden päätyttyä.

KAIROJEN KUKKARuskan loimun loistehessa eksyit erätulille,kosteiden korpien keskeltäluokse hiipuvan hiilivalkeain.Syksyn aika etenee ja erämaahan entää,jo tunturipöllökin paikalle lentää.Se silmää iskee sulle, kuin ystävälle kaivatulle.Vaikka hämärä on ilta ja taivaskin pilves, nuotion luokse voi tulla myös ahma ja ilves.Ne kaukaa saloilta terveiset tuovatsalaa samasta tuopista tilkan kahvia juovat,hauskan tunnelman hetkeksi luovat.Yhä muistosi vievät sinnemihin kutsuu kotoinen rinne,luokse nuotion liekkien lämpimiensyksyn sateissa iltojen tummuvien.Syksyn tähti kun taivaalla viiltää.Vaikka pitkä on talves ja pimeä yöpakkasöisin on taivaalla tähtien vyö,usein revontulien värikkäät loimutkin lyö.Kohta kaamoksen helmassa uinua saatsinä kaukaisten kairojen kukka.Kevään koitteessa värikäs huivisi hulmuaaja tuulessa tummainen tukka.Päivän paiste keväinen, kylmän voiman kumoaa,kairojen kukan tummasilmän Lapin luonto lumoaa.Vaivaiskoivujen varjossa hiljainen metsätie,ylös tunturin rinnettä huipulle vie.Sieltä taivaan rantojen sinehen katsoa voikun kimmeltää kirkkaana keväisen aamun koi.

Ossi Harjula,Laukaa

http://www.paijannemhy.fi/

http://op.fi/metsa

www.paijannemhy.fi 3nro 2 / 28.8.2015

METSÄ-PÄIJÄNNE

JÄSENETUSI

LUE LISÄÄ JÄSENEDUISTASI OSOITTEESSA WWW.PAIJANNEMHY.FI

Sinun ja metsäsi puolella, vuosikymmenten kokemuksella

Metsäsi on PEFC-sertifioitu.

Se on tae hyvästä ja ekologisesti kestävästä

metsänhoidosta.

P�si kelp� kansain-välisi�e mar�inoi�e

Vaihtuviajäsenetuja eri

yhteistyö-kumppaneittemme

kanssa.

Lisäksi paljonm�ta!

Yhdistyksen tapahtumissa ja koulutuksissa

opit lisää metsänhoidosta.

Opit tuntem�n metsäsi pare�in

Maksuton metsäkäynti ja oma metsäneuvoja aina

puhelinsoiton päässä.

Va�auksetmetsäkysymyks�n

MetsäPäijänne-lehti kotiin kannettuna

kolmesti vuodessa.

Tiedät mitämetsäala�a tapaht�

Laadimme sinulle maksuttomanpuunmyynti-suunnitelman.

Hel�oap�kau��




METSÄ-PÄIJÄNNE

Viileä alkukesäTarkkaan ottaen, kirjoittaessani tätä elo-

kuun puolimaissa, tuntuu että kesä on säi-den puolesta vasta alkamassa.

Alkukesä oli viileä ja sateinen, edellinen yhtä viileä kesä oli tilastojen mukaan vuonna 1962. Sadettakin on saatu, maan joissakin osissa aivan liikaakin.

Mutta ei niin huonoa ettei jotakin hyvää-kin: Ukkos- ja myrskytuhot ovat jääneet vähiin, eivätkä hyönteiset ole päässeet teke-mään tuhojaan aikaisempien tosi lämpimien kesien malliin.

Marja- ja sienisato kypsyy normaalia myöhemmin, mutta etsivä kyllä löytää.

Vientimäärät viime vuoden tasolla

Metsäteollisuuden maailmanmarkkinoilla ei ole tapahtunut suurempia muutoksia al-kuvuoden aikana. Vientimäärät ovat suurin piirtein viimevuotisella tasolla. Paino- ja kirjoituspapereiden kysyntä on laskenut hiljalleen edelleen ja kartongin kysyntä on puolestaan kasvanut. Kannattavuudeltaan parhaita tuotteita ovat kartonki ja sellu.

Raakapuun kauppa on käynyt kesäkuukau-sina hieman edellisvuotta hitaammin. Heinä-kuussa toteutunut hintataso notkahti hieman alkuvuodesta, mutta on muistettava että kauppamäärät olivat pienet. Heinäkuu on lomien vuoksi aina vuoden hiljaisin kuukausi.

Kokonaisuudessaan voimme todeta että metsätalous ja –teollisuus elävät tänä vuonna edelleen yhtä 2000-luvun parhaista vuosista.

Uusi Kemera-laki voimaan 1.6.2015

Kesän iloisiin yllätyksiin voidaan las-

kea uuden Kemera-lain ripeä käsittely ja voimaan saattaminen, siitä kiitos poliiti-koillemme ja virkamiehillemme. Uuden lain mukaisten tukihakemusten käsittely hakee vielä uomiaan, kaikkia tarvittavia sähköisen tiedonsiirron työkaluja ei vielä ole saatu käyttöön. Kaikki toimijat, ennen muuta Metsäkeskus, joutuvat siirtymä-kauden aikana turvautumaan poikkeus-järjestelyihin, eikä viiveiltä täysin vältytä. Mutta erittäin hyvä on että ajanjakso ilman vanhaa ja uutta Kemera-lakia jäi lyhyeksi. Katkos hoitotöissä jäi näin myös lyhyeksi.

Uuden lain mukanaan tuoma uusi tu-ettava työlaji, taimikon varhaishoito, on kehitysaskel oikeaan suuntaan. Riittävän ajoissa tehty taimikonhoito tulee halvem-maksi ja helpommaksi toteuttaa ja takaa taimikon ihanteellisen jatkokehityksen ja viime kädessä maksimoi metsän taloudel-lisen tuoton päätehakkuvaiheessa, sitten aikanaan.

Suomalaisessa katsannossa EU:n vaa-tima ennakkosuunnitelma ennen töiden aloittamista on turha ja lisää vain byro-kratiaa ja työtä. Mutta tämän lain kanssa on nyt vain elettävä vuoden 2020 lop-puun saakka.

Metsänhoitoyhdistyksen palveluille on kysyntää

Alkuvuosi on ollut toimihenkilöillemme työntäyteinen. Kemera-lain muutoksesta ja siitä koituneesta työkatkoksesta huoli-matta metsänviljelytyöt nousivat vuoden takaiselle tasolle. Viileästä ja sateisesta alkukesästä johtuen jotkin muokkaus-työmaat viivästyivät koska hakkuutähteet eivät kuivuneet odotetusti ja niiden kor-juu myöhästyi. Oman korjuupalvelumme vastuulla olevat työmaat saatiin onneksi hoidetuksi suunnitellusti.

Kuluva vuosi on yhdistyksemme ensim-

mäinen vuosi ilman omia metsureita. Uu-teen tilanteeseen on sopeuduttu hyvin. Esa Isoranta oli pitkään yksi Päijänteen Mhy:n metsureista, nyt itsellinen yrittäjä. Hänen kokemuksistaan saamme lukea sivulta 8.

Muista palveluistamme erityisesti met-säsuunnitelmia on tehty ennätysvauhtia. Tämä kertoo osaltaan jäsenkuntamme aktiivisesta otteesta metsiensä pitkän tähtäimen hoidossa.

Myös muita omaisuudenhoitopalveluita on tarvittu. Tilakaupat ja muut omis-tuksen muutostilanteet ovat useimmille ihmisille ainutkertaisia tapahtumia, niiden yhteydessä on syytä hyödyntää asian-tuntijoita. Yhdistyksemme voikin tarjota juuri metsäkiinteistöihin liittyvää erityis-osaamista.

Mikä meitä yhdistää?Ympäröivä maailma muuttuu kaiken

aikaa. Viime vuodet metsäala on saa-nut nauttia myönteisestä kehityksestä. Kemiallisen metsäteollisuuden yritykset ovat onnistuneet, rankoin toimenpitein, parantamaan kannattavuuttaan, ja tu-losta on syntynyt. Koko 2000-luvun jatkuneen laskusuuntaisen kehitysvai-heen jälkeen voidaan puhua jopa inves-tointiaallosta. Jo toteutetut ja työn alla olevat lukuisat investoinnit kasvattavat teollisuuden puunkäyttöä merkittävästi lähivuosien kuluessa.

Tästä koituu monenlaisia muutospai-neita Suomen raakapuukauppaan ja puu-virtoihin. Aika näyttää mitä käytännön vaikutuksia kaikella tällä on alueellisesti.

Yksi asia on kuitenkin varma: Metsän-hoitoyhdistys on edelleen ainoa toimija joka haluaa, jäsentensä toimeksiannosta ja heidän etunsa mukaisesti, varmistaa

että puukauppa käy parhailla mahdollisilla hinnoilla.

Jäsenkuntamme näyttää sisäistäneen tämän asian hyvin. Päijänteen Mhy:n jäsenmäärän kehitys kuluneen vuoden aikana kestää hyvin valtakunnallisen ver-tailun.

Viime kädessä kysymys on keskinäi-sestä luottamuksesta. Jäsenemme ovat osoittaneet luottavansa yhdistykseensä, me teemme kaikkemme ollaksemme saa-mamme luottamuksen arvoisia.

Muistutamme vielä, että ensi vuosi on vaalivuosi. Syksyllä 2016 valitaan uusi valtuusto 1.1.2017 alkavalle 4-vuotiskau-delle. Vaalikelpoisia ovat 1.1.2016 yhdis-tyksemme jäsenenä olevat.

Aurinkoisia syyspäiviä!

Harri Kivirintatoiminnanjohtaja

Toiminnanjohtajan palsta

Metsätaloudella ja –teollisuudella hyvä vuosi

keskihinta maksimi minimi

Harvennushakkuumäntykuitu 13,63 14,50 10,00kuusikuitu 13,39 14,50 10,00koivukuitu 14,26 15,00 12,00mäntytukki 44,74 46,00 40,00kuusitukki 45,86 50,00 40,00koivutukki 33,00 40,00 30,00

Uudistushakkuumäntykuitu 18,56 19,00 14,00kuusikuitu 18,84 19,50 14,00koivukuitu 18,14 19,50 15,00mäntytukki 55,96 57,00 45,00kuusitukki 55,78 57,00 45,00koivutukki 41,62 45,00 35,00

Puukaupan hintaseuranta 1.7.-16.8.2015. Taulukossa on peruspuu-tavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat eivät sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia.

Positiivisena piikkinä mhy:n palvelutarjonnassa on näkynyt, että metsäsuunnitelmien kysyn-tä on kasvanut. Tämä kertoo metsänomistajien sitoutumisesta metsiensä hoitoon pitkällä tähtäyksellä.



METSÄ-PÄIJÄNNE

Uuden Kemera-lain mukainen (Kestä-vän metsätalouden rahoituslaki) asetus valmistui ja astui voimaan 1.6.2015. Tai-mikon varhaishoidon, nuoren metsän hoi-don ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen jäl-keen. Uutta siis on, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Odo-tettavissa on, että tukien maksatuksessa on aluksi viivettä, myös niukkuutta jae-taan sillä tukeen soveltuvia kohteita on aiempaa enemmän.

Metsätien tekemisen, suometsien hoi-don ja terveyslannoituksen voi aloittaa vasta Metsäkeskuksen päätöksen jälkeen.

Lisätietoja kaikista Kemeraan liittyvistä asioista voit kysyä omalta metsäneuvo-jaltasi.

Kemera-lain tuettavat kohteet

Tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syn-tyvän pienpuun keräämiseen, terveys-lannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsien hoitoon, metsäteihin, met-säluonnon hoitoon ja ympäristötukiso-pimuksiin. Lisäksi uutena tukimuotona otetaan käyttöön taimikon varhaishoito. Tuettavista työlajeista jäivät pois muun muassa metsänuudistaminen, pystykar-sinta ja energiapuun korjuutuki.

UUDEN KEMERAN NOJALLA MYÖNNETÄÄN TUKEA SEURAAVASTI:

* Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha. Taimikonhoidossa pitää pois-taa vähintään 3000 runkoa hehtaarilta. Taimikon keskipituuden pitää olla taimi-konhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä.

* Nuoren metsän hoidon tuki on 230 €/ha. Nuoren metsän hoitokohteel-ta pitää poistaa vähintään 1000 runkoa hehtaarilta. Kuten nykyisessäkin Keme-rassa, jäävän puuston keskiläpimitan on

oltava rinnankorkeudelta enintään 16 cm hoitotyön jälkeen.

* Nuoren metsän hoitotuki voidaan mak-saa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vä-hintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 €/ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuu-tiometriä hehtaarilta pienpuuta.

* Juurikäävän torjunnan tuki on 70 €/ha. Kantojen nosto ei ole enää ra-hoitettava juurikäävän torjuntamenetelmä.

* Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 40 % hankkeen koko-naiskustannuksista. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslan-noitukseen ei myönnetä tukea.

* Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40-60 % ja uuden met-sätien tekemiseen 30-50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilo-jen yhteisinä toteutettaviin tiehankkei-siin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotiset kul-jetukset ovat mahdollisia kelirikkoaiko-ja lukuun ottamatta. Uuden metsätien kuljetuksista yli puolet ja perusparan-nettavan yksityistien kuljetuksista yli 30 % pitää olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Tieyhteys saa olla enintään 15 m vaikutusalueen hehtaaria kohden.

* Suometsien hoitoon voidaan myön-tää tukea 70 % hankkeen kokonaiskus-tannukista, jos kohde on vähintään 5 hehtaaria. Muutoin tuen määrä on 40 % vähintään 2 hehtaarin kohteilla. Koh-teella pitää olla tehtynä välttämättömät taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut eikä kohteella saa ol-la hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen 5-10 vuoden aikana. Hoitotyön jälkeen puuston tulee kasvaa keskimäärin vähintään 1,5 m³/ha vuodessa.

* Ympäristötukisopimuksia tehdään ensi-sijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen

tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirtei-den säilyttämiseksi. Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauk-sesta. Maanomistajan omavastuu on neljä prosenttia sen kiinteistön puuston arvosta, jolla kohde sijaitsee tai 3000 euroa. Ym-päristösopimukset tehdään 10 vuodeksi.

* Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan

rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kun-nostustöitä sekä metsä- ja suoelinympä-ristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset.

TUETTAVA TYÖLAJI HANKKEEN TUEN MINIMIKOKO MÄÄRÄ

Taimikon varhaishoito 1 ha (kuvio väh. 0,5 ha) 160 €/haNuoren metsän hoito 2 ha (kuvio väh. 0,5 ha) 230 €/ha -Jos rangat kerätään talteen, maksetaan tukeen korotus Kertymä väh. 35 m3/ha +220 €/haTerveyslannoitus 2 ha (kuvio väh. 0,5 ha) 40 %Juurikäävän torjunta 70 €/haSuometsän hoito 2 ha (kuvio väh. 0,5 ha) 70 % alle 5 ha

40 % yli 5 haYksityistien perusparannus 500 m 40 % -YhteishankeUusi metsätie 500 m 30 % -YhteishankeYmpäristötuki metsälain 10 § 1/3x(peruskorvaus

kohteisiin + hakkuuarvio -omavastuu)

Metsäluonnonhoito Hankehakumenettely 100 % -Säästöpuiden kulottaminen -Vesiensuojelurakenteet -Metsien monimuotoisuus ja monikäyttö

PUUTTUUKO TEKIJÄ?MEILTÄ SAAT TARVITTAESSA

RIUSKAN RAIVAAJAN TAIMIKOLLESI

KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut

Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitatat ne kuntoon pätevillä ammattilaisillamme, niin olemme aina paunasi neuvoen ja hoitaen tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä omaisuuden arvon kasvamista.

PUUTTUUKO TEKIJÄ?MEILTÄ SAAT TARVITTAESSA

RIUSKAN RAIVAAJAN TAIMIKOLLESI

KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut

Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitatat ne kuntoon pätevillä ammattilaisillamme, niin olemme aina paunasi neuvoen ja hoitaen tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä omaisuuden arvon kasvamista.

apunasi

Luhangan metsäpäivässä metsänomistajat pääsivät tutustumaan taimikon varhaishoito-kohteeseen.

Taimikonhoidot ja nuoren metsän kunnostukset käynnistyivät uusien tukien myötä


http://www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut

http://www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut


METSÄ-PÄIJÄNNE

Vain reilut pari metriä leveä Sampo-Rosenlewin hakkuukone etenee tiheän mäntymetsän keskellä jouhevasti rinne-maastosta huolimatta. Varsinaisten ajou-rien väliin syntyy niin kutsuttu haamu-ura, jolta koneen puikoissa istuva jäm-säläinen Antti Merisalo kaataa, karsii ja katkoo poistettavat puut ajouran varteen.

- Tämä kone on parhaimmillaan en-siharvennuksilla. Puomin ulottuvuus on seitsemän metriä, joten hyödynnän aina haamu-uria. Niiden ansiosta metsän saa harvennettua tasaisesti, kertoo vuodesta 2002 Päijänteen Metsänhoitoyhdistyk-sen korjuupalvelulle urakoinut Merisalo.

Kun näkymää juuri harvennettuun metsään katsoo, on rauhallisen miehen sanoja helppo uskoa. Merisalo on epäile-mättä oikeassa ammatissa.

- Tämä homma sopii minulle oman maa- ja metsätalouden lisäksi hyvin. Yh-delläkin hakkuukoneella saa leipänsä tie-nattua, kunhan pitää kulut kurissa, mies tuumaa.

Hakkuukoneen perässä seuraa Seppo Laine Ponssen ajokoneellaan keräten ja kuljettaen eri puutavaralajit omiin pi-noihinsa tien varteen. Jouko Palmrothin hallinnoiman Ekosen Orpohuoltosäätiön komea mäntymetsä saa jatkaa kasvuaan tuottavassa kunnossa.

- Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalve-lu on korjannut leimikoitamme aiemmin-kin ja olen ollut tyytyväinen työjälkeen. Kun korjuuta hoitavat tutut urakoitsijat ja toimihenkilöt, voi työn laatuun luottaa, Palmroth sanoo.

Metsänomistajalle hankintakauppa

Juuri osaavat tekijät joka portaassa,

hyvä korjuujälki sekä monipuoliset toimi-tuskohteet eri puutavaralajeille ovat Päi-jänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuu-palvelun valtteja. Yhdistyksen eteläisen alueen korjuupalvelutiimissä työskente-levät hankintavastaava Seppo Lohtander ja korjuuvastaavat Taija Huuskonen ja Keijo Korhonen.

- Korjuupalvelu tarjoaa nimensä mu-kaisesti puun korjuuta metsänomistajille. Urakoitsijamme suorittavat korjuutyön ja me välitämme puut sitä hyödyntäville laitoksille siten, että metsänomistaja saa parhaan mahdollisen taloudellisen tu-loksen, tiivistää hankintavastaava Seppo Lohtander.

Metsänomistaja voi tarjota leimikkoa korjuupalvelun korjattavaksi suoraan, mutta yleensä korjuupalvelu valikoituu korjuun suorittajaksi kilpailutuksen pe-rusteella. Korjuupalvelu on varteenotet-tava vaihtoehto myös silloin, jos muilta ostajilta ei tule leimikkoon tarjouksia.

- Kun leimikko kilpailutetaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toimesta, tekee korjuupalvelu oman tarjouksensa kuten muutkin ostajaehdokkaat. Metsäneuvoja vertailee tarjoukset ja valitsee niistä yh-dessä metsänomistajan kanssa parhaan vaihtoehdon, Lohtander kuvailee.

Korjuupalvelun kautta puukauppaa teh-täessä on kysymyksessä aina hankinta-kauppa. Metsänomistajalla on kuitenkin tarvittaessa jo ennen korjuuta tarkka tieto siitä, minkä hinnan hän puilleen saa.

- Sovitut korjuukustannukset vähenne-tään hankintahinnoista korjuun jälkeen, joten metsänomistajalle korjuupalvelu on yhtä vaivaton vaihtoehto kuin pys-tykauppakin. Hankintakaupan ansiosta metsänomistajan on mahdollista hyödyn-tää metsävähennystä myös kohtalaisen pienissä puukaupoissa, sanoo Lohtander.

Kuitukasa pienemmäksiPäijänteen Metsänhoitoyhdistyksen

korjuupalvelu korjaa ja toimittaa tänä vuonna huomattavan määrän puuta, noin

viiteentoista eri kohteeseen. Jyväskylän eteläpuolen korjuupalvelutiimissä met-säkoneketjuja työskentelee yhdeksän ja pohjoisella puolella sama määrä. Par-haimpaan aikaan vuodesta koneketjuja koko yhdistyksen alueella työskentelee reilu kaksikymmentä.

- Urakoitsijakuntamme on vakiintunut mukavasti, joka parantaa osaltaan korjuun laatua. Esimerkiksi PH Forest ja Merisa-lon Antti ovat jo monille metsänomista-jille tuttuja, Lohtander kertoo.

Korpilahden ja Jämsän toimistolla työs-kentelevän korjuuvastaava Taija Huus-kosen työhön kuuluu organisoida leimi-koiden korjuu kustannustehokkaasti ja logistisesti järkevästi.

- Puulle on paljon toimituskohteita, joten eri palasten yhteensovittaminen on toisinaan haastavaa.

Samaan hengenvetoon Huuskonen muistuttaa, että Korjuupalvelun tiiviin organisaation ansiosta moniin asioihin voi itse helposti vaikuttaa, joten met-sänomistajia voidaan palvella joustavasti.

- Voimme esimerkiksi sopia korjuu- ja kuljetusaikatauluista suoraan metsän-omistajan kanssa. Nopeasti vaihtelevissa luonnonoloissa toimiessa näillä asioilla voi olla lopputuloksen kannalta iso merkitys.

Suuri osa korjuupalvelun leimikoista on harvennuskohteita, mutta korjuupalvelu

Korjuu joustavasti ja kilpailukykyisestiPäijänteen Metsänhoitoyhdistyksen Korjuupalvelun osaavat urakoitsijat sekä kilpailukykyinen katkonta ta-kaavat metsänomistajalle mieluisan lopputuloksen puukaupoista.

Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuuvastaava Taija Huuskonen ja hankintavastaava Seppo Lohtander tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta puu liikkuu sujuvasti kannolta tehtaalle. ”Pystymme vaikuttamaan korjuu- ja kuljetusaikatauluihin säiden ja metsänomistajien toiveiden mukaisesti. Päätehakkuuleimikot korjaamme yleensä kolmen kuukauden sisällä kaupanteosta,” Huuskonen kertoo.

Hakkuukoneenkuljettaja Antti Merisalo (vas.) on urakoinut Päijänteen Metsänhoitoyhdistyk-sen korjuupalvelulle jo toistakymmentä vuotta. Monet metsänomistajat ovatkin jo miehelle entuudestaan tuttuja. Merisalon hakkaamat puut ajaa omalla ajokoneellaan Seppo Laine.



METSÄ-PÄIJÄNNE

Antti Merisalon Sampo-Rosenlew on ihanteellinen hakkuukone ensiharvennuksille. Haamu-uralla puikkelehtiminen käy kapealla koneella kätevästi.

Kesäharvennuskohteet kuuluvat tällä hetkellä halutuimpien leimikoiden listalle. Tiestöön panostaminen kannattaa, sillä puusta maksettava hinta on parempi, jos tiet ovat liiken-nöitävissä puutavara-autoilla läpi vuoden. Seppo Laine purkaa kuormaa korjuupalvelun leimikolla Jämsässä.

Seppo Laine on tyytyväinen siihen, että puulle tuntuu riittävän Keski-Suomessa kysyntää uusien tehdasinvestointien ansiosta pitkälle tulevaisuuteen.

Korjuupalvelun leimikoilla pikkutukkikin otetaan tarkasti talteen. Nämä tukit matkaavat jatkojalostettaviksi Kohiwoodille.

Antti Merisalolla on riittänyt töitä korjuupalvelun leimikoilla.

on kilpailukykyinen vaihtoehto myös pää-tehakkuuleimikoissa. Monipuoliset tukki- ja pikkutukkimitat pienentävät kuitukasaa ja lihottavat metsänomistajan tilipussia.

- Käytössämme on lyhyitä tukkimit-toja 3,1 metristä alkaen, ja kuusitukki on mahdollista tehdä 15 sentin latvaläpimit-taan. Etenkin järeydeltään pienemmissä leimikoissa mitoilla on ratkaisevan suuri merkitys taloudelliseen tulokseen, Huus-

konen muistuttaa.Korjuupalvelusta kiinnostunut met-

sänomistaja voi ottaa yhteyttä suoraan omaan tuttuun metsäneuvojaan, joka osaa opastaa asiassa eteenpäin.

- Myös minuun voi halutessaan olla suoraan yhteydessä korjuupalveluasioissa, vinkkaa Seppo Lohtander.

Teksti ja kuvat: Sami Karppinen


www.paijannemhy.fi nro 2 / 28.8.2015

METSÄ-PÄIJÄNNE

8

Terhakkaan vihreitä kuusentaimia täräh-telee tuoreisiin kivennäismaamättäisiin ri-vakkaan tahtiin jämsäläisen Esa Isorannan kiertäessä parin hehtaarin uudistusalaa tai-mivakat molemmilla kupeillaan.

- Mutta hyvä on maapohjakin, harvoin pääsee näin kivettömään maahan taimia laittamaan, Isoranta toteaa vaatimattomasti toimittajan hämmästellessä miehen työ-tahtia.

52-vuotiaan Isorannan työtekniikka on hioutunut kohdilleen vuosikymmenten saa-tossa, joten työnteko näyttää helpolta ja urakka etenee joutuisasti.

- Työn laadusta ei kuitenkaan koskaan saa tinkiä. Näillä puilla menee 60 – 80 vuot-ta kypsyessä päätehakkuuseen, joten kyllä istutusvaihe pitää malttaa tehdä kunnolla, Isoranta muistuttaa.

Napakasti mättäissään istuvat ja kohtisuo-raan ylöspäin kurottavat taimet osoittavat, että kokenut metsuri tietää mistä puhuu.

- Kun hoitaa työnsä laadukkaasti, niin it-selle tulee hyvä mieli ja työssä säilyy vapaus. Metsä ei ole minulle pelkkä työpaikka, vaan metsänhoito on minulle suuri intohimo.

Yrittäjän urallePitkään Päijänteen Metsänhoitoyhdistyk-

sen palkkalistoilla työskennellyt Isoranta on saanut tänä vuonna uutta näkökulmaa työn vapauteen. Hän nimittäin työllistää itsensä ensimmäistä kertaa urallaan yrittäjänä Met-

sätyö Esa Isoranta toiminimellä. - Kun metsureiden työkuviot yhdistykses-

sä muuttuivat, minun oli helppo toteuttaa pitkään mielessä muhinut idea metsuriyrit-täjyydestä.

Päätöstä yrittäjän uralle siirtymisestä hel-pottivat paikallisten metsänomistajien kan-nustus sekä Päijänteen Metsänhoitoyhdis-tyksen kanssa solmittu sopimus, joka takaa työllisyyttä kesäkaudeksi.

- Yrityksen perustaminen onnistui hel-posti paikallisen yritysneuvojan opastuksella. Suuria yllätyksiä ei ole ainakaan vielä vastaan tullut.

Yrittäjänä Isoranta voi suunnitella omat työnsä huomattavasti aiempaa vapaammin, joka tuo myös uutta mielenkiintoa teke-miseen.

- Raha ei tietenkään helpolla tule, vaan joka euron eteen on tehtävä oikeasti töi-tä. Onneksi alkuun pääsee kuitenkin ilman miljoonainvestointeja. Töiden hinnoittelussa kokemuksesta on paljon hyötyä.

Isoranta toivoo, että pystyisi jatkossa työl-listämään myös muita metsureita.

- Minulle on henkilökohtaisestikin tärkeä tavoite, että pystyisin työllistämään koti-maisen metsurin. Osaavia kavereita on jo tiedossani.

Taimikonhoidot tärkeimmässä roolissa

Kevään intensiivisen istutuskauden ulko-puolella raivaussahatyöt ovat yrittäjämetsu-rin tärkein tulonlähde. Keskikesällä tehdään varhaisperkauksia, taimikon harvennuksia sekä kiireellisiä ennakkoraivauksia.

- Ilmaston muuttuessa raivauskausi on

Intohimona metsänhoito

Esa Isoranta on hoitanut metsiä Jämsässä jo usealla vuosikymmenellä. Motivaatiota työhön tuo, että oman käden jäljet ovat nähtävillä monessa paikassa. ”Olen Jämsänniemellä se tuttu pitkän päivän painaja, mutta viihdyn metsässä ja arvostan työtäni, joten se ei koskaan tunnu puurtamiselta.

Jämsäläinen Esa Isoranta toteutti pit-kään mielessä kyteneen haaveensa ja siirtyi yrittäjämetsurin uralle.

Katse tiukasti tulevassa. Esa Isorannalla on riittänyt töitä heti yrittäjätaipaleen alkuvaiheesta lähtien. ”Työntekijän palkkaaminen on nyt ajankohtaista”, mies toteaa.



METSÄ-PÄIJÄNNE

Esa Isoranta ei koskaan tingi työn laadusta, olipa työlaji mikä tahansa. Taimet ovat takuulla suorassa ja tiukasti maassa. ”Tarvittaessa teen pidemmän päivän, jotta homma tulee hoi-dettua varmasti kunnolla.

Joskus, tosin harvoin, istuttajaa odottaa Jämsässä näinkin iloinen yllätys: Lähes kivetön uudistusala.

Päivässä Isoranta pyrkii istuttamaan noin hehtaarin verran, eli 1800 – 2200 taimea.

jatkunut pitkälle talvea kohden. Toisinaan ennakkoraivausta pääsee tekemään vaikka tammi-helmikuussa, mutta talvi on aina arvoitus. Siksi töitä painetaan kesällä. Tal-vella tarvittaessa lomailen ja hoitelen omia metsiä, Isoranta kertoo.

Kokenut metsuri painottaa mielellään var-haisperkauksen merkitystä.

- Taimikonhoidon tarvetta arvioitaessa kuulee usein sanottavan, että eihän tuo vielä pahalta näytä. Mutta silloin kun taimikko näyttää pahalta, ollaan jo pahasti myöhässä ja työstä tulee kallista. Kaikkien kannal-ta on edullisinta, kun taimikot hoidetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä mielessä uusi Kemera-laki on erinomaisen hyvä asia, sillä se ohjaa työpanosta varhais-perkauksen suuntaan.

Isorannan mielestä metsäomaisuuden ar-voon nähden taimikon perustamiseen ja hoitoon panostetaan usein aivan liian vähän.

- Kun saa kantorahatuloa, niin osa kan-nattaa aina sijoittaa takaisin metsään. Näin varmistetaan, että jälkipolvikin pääsee naut-timaan metsän tuotosta.

Luonnon merkitys korostuu iän myötäEsa Isorannan tasapainoinen ja rauhallinen

olemus antaa ymmärtää, että mies viihtyy

työssään hyvin. - Oman luonteensahan tämä työ vaa-

tii, sillä metsässä pitää viihtyä itsekseen. Iän myötä luonto eri vuodenaikoineen on muodostunut minulle yhä tärkeämmäksi ja ympäristöä tulee seurattua aiempaa tar-kemmin.

Yrittäjänä Isoranta asioi entistä useammin myös suoraan metsänomistajien kanssa.

- Metsänomistajien kanssa keskustelu ja ajatusten vaihtaminen ovat tämän työn suola. On aina mukavaa, jos metsänomistaja tulee itsekin käymään työmaalla.

Sääolosuhteet eivät miehen tekemistä useinkaan rajoita. Metsurin pahin kiusa ovat kesän helteet - kaikkea muuta vastaan voi varustautua oikealla vaatetuksella ja asen-teella.

- Jos kypäräradiossa kesällä kehutaan hyviä hellekelejä, niin suitsutusta on usein vaikea allekirjoittaa, Isoranta naurahtaa.

Kun metsässä on tehnyt täyden päivä-työn, ei illalla tarvitse lähteä enää erikseen urheilemaan.

- Kesäisin kalastus kuuluu harrastuksii-ni, jonka parissa työt on helppo hetkeksi unohtaa.

Teksti ja kuvat Sami Karppinen



METSÄ-PÄIJÄNNE

10

www.jyvaskylanenergia.fi

KAUKOLÄMPÖON VARMA & VAIVATONLÄMMITYSRATKAISUJyväskylän Energian kaukolämpö tuotetaan ekologisesti yhteistuotannolla, pai-kallista puuenergiaa hyödyntäen. Kaukolämpö on toimintavarmin lämmitysmuoto ja laitteiden huoltotarve on vähäinen. Ja jos jotain sattuu, päivystämme 24/7 valmiina auttamaan.

KAUKOLÄMPÖON VARMA & VAIVATONLÄMMITYSRATKAISU

Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu

METSÄTILOJARANTATONTTEJAJämsä, Koskenpää, 6 rantarakennus-paikkaa ja 15 ha metsääSijoittajat huomio! Kiinteistö, jolla oma ranta-ase-makaava, metsää 15 hehtaaria ja loma-asunnoille 6 isoa rantarakennuspaikkaa! Tie perille.Myydään tarjouskauppamenettelyllä.Lähtöhinta 170 000 €

Jyväskylä, Päiväkunta, Päijänne, 2 vapaa-ajan rakennuspaikkaa Päijänteen rannalla 2 erillistä oyk mukaista vapaa-ajan rantarakennuspaikkaa. Toiseen rakennuspaikkaan rakennettu vaatimaton saunarakennus. Toinen rakentamaton. Molemmissa rakennuspaikoissa hyvä kovapohjainen ranta.

Tällaisia harvoin tarjolla!!! Hp. 95 000 €/tarjous ja 115 000 €/tarjous

Jämsä, Koskenpää, 3 vapaa-ajan rakennuspaikkaa Myytävänä määräaloina Koskenpäällä Kalmaveden rannalla 2 rantakaavan mukaista vapaa-ajan raken-nuspaikkaa. Lisäksi Salosveden puolella Lihasaaressa määräalana rakennuspaikka. Hyvät ilmansuunnat! Hp. 30 000 €, 25 000 € ja 20 000 €/tarjous

TONTTEJAJyväskylä, Taka-keljo, 3 OKT-rakennuspaikkaaTaka-keljossa 3 määräalaa, jossa OY-kaavan mukai-nen vakituisen asumisen rakennuspaikka. Raken-nuspaikkaan mahdollista neuvotella vaikka maata lisääkin. Yksi määräala rajoittuu Ylä-Kitulampeen. Matkaa kaupungin keskustaan alle 10 km!Hp. 35 000 € ja 40 000 €/tarjous

Muurame, Muuratsalo n. 5 ha metsätila/tonttiMetsätila/OKT -tontti Muuramessa Muuratsalon eteläosassa n. 23 km Jyväskylästä. Tilalle on mahdol-lisuus saada suunnittelutarveratkaisulla rakennuslupa pysyvään asuinrakennukseen. Tilan kulmaan tieyh-teys ja sähköliittymä ei kaukana Kymmenvuotiskauden aikana hakkuumahdollisuuk-sia. Välittömiä metsänhoitotarpeita ei ole ja osa metsistä harvennettu nättiin kasvukuntoon.Hp. 37 000 €/tarjous

Jyväskylä, Saukkola, 2 OKT-rakennuspaikkaaSaukkolassa 2 määräalaa, joissa kummassakin OY-kaavan mukainen vakituisen asumisen rakennus-paikka. Määräalat kooltaan n. 4200 m² ja n. 4800 m². Määräaloilla venevalkamaoikeus Muuratjärveen. Matkaa kaupungin keskustaan 20 km.Hp. 28 000 €/tarjous/määräala

Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi taiOssi Hannula 0400 244905

Laukaa, Savio, 11 ha Määräala Savion PuttolassaHyvässä kasvukunnossa olevaa nuorta- ja varttunut-ta kasvatusmetsää. Puustoa 1480 m³. Hp. 48 000 €/tarjous

Leivonmäki, Havumäki, 9,6 haHyvässä hoidossa ollut metsäpalsta.Metsäautotie tilalle. Taimikoita ja nuorta metsää.puustoa n. 570 m³ Hp. 30 000 €/tarjous

Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi taiIsmo Paukku 0400 832864


http://www.jyvaskylanenergia.fi/




METSÄ-PÄIJÄNNE

Pirjo LumiojaTalouspäällikkö

Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä040 709 8477

[email protected]

Harri KivirintaToiminnanjohtaja

Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä0400 340063

[email protected]

Tarja Särkkä-ManninenToimistosihteeri


[email protected]äivät maanantai ja tiistai

Mervi EkbladToimistosihteeri


[email protected]

Ismo Paukku LKV0400 832 864

Hankasalmi, osa Jyväskylää, Laukaa ja Leivonmä[email protected]

Ari Saarivaara LKV040 531 5478

Jämsä, osa Korpilahtea ja Luhanka

[email protected]

Ossi Hannula0400 244 905

Muurame, osa Korpilahtea, Jyväskylä ja [email protected]

Raija Koskenranta040 585 1127

Metsäsuunnittelu, perunkirjoitukset, [email protected]

TIE- JA OJA-ASIANTUNTIJAT, METSÄSUUNNITTELU

Erkki Jalkanen040 520 4224

Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Leivonmäki ja [email protected]

Jarmo Ukkonen0400 743 841

Jämsä, Korpilahti, Luhanka ja Muurame

[email protected]

KIINTEISTÖNVÄLITYS, ARVIOT, SUKUPOLVENVAIHDOKSET

HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖSTÖ


mailto:[email protected]











METSÄ-PÄIJÄNNE

Korpilahti, Leivonmäki, Luhanka, Muurame

Sakari Ala-Korpimetsäneuvoja

puh. 0400 340 [email protected]

Muurame, Korpilahden Sarvenperä, Saukkola ja Ylä-Muuratjärvi

Esko Hautanenmetsäneuvoja/toteutuspuh. 0400 648 848

[email protected]

Petri Takalokuljetusvastaava

puh. 044 585 1518 [email protected]

1Teemu Hytönen

metsäneuvojapuh. 0400 340 061

[email protected], Putkilahti ja Oittila

2Antti Paananen


[email protected], Moksi, Hyrkkölä ja Painaa

Puunkorjuu- henkilöstö

Seppo Lohtander hankintavastaava


Taija Huuskonenkorjuuvastaava


Juhani Leinonenhankintavastaava


Petri Saarikorjuuvastaava

p. 040 595 [email protected]

Tommi Rauhalinnametsäneuvoja


Hankaperä, Hirvelänkylä, Hopsu, Huhtia ja Porkkakylät

6Lauri Kinnunenmetsäneuvoja/toteutuspuh. 040 522 3311

[email protected]

Juha Pitkometsäneuvoja


Alhojärvi, Arvaja, Herakulma, Okskulma ja Partala

7Tiina Riihiaho


[email protected] Juokslahti, Jämsänniemi, Haavisto ja Rekola

8

Jukka Laitinenmetsäneuvoja, puunkorjuupuh. 0400 340 062

[email protected]

Keijo Korhonenmetsäneuvoja/puunkorjuupuh. 0400 832 867

[email protected]

12

Seppo Liusmetsäneuvoja

puh. 0400 358 100 [email protected]äki, Ylä-Sydänmaa

ja Päiväkunta

4

Jyri Heleniusmetsäneuvoja


Saalahti, Saakoski, Vekkula ja Mäkikylä

5

1211

1

36

7 8

5

2

Jämsä, Jämsänkoski

3




















METSÄ-PÄIJÄNNE

Jyväskylä, Laukaa

Hankasalmi, Toivakka

LAUKAAN TOIMISTOLaukaantie 22-24, 41340 Laukaafax 014-831 045

HANKASALMENTOIMISTOKeskustie 32, 41520 Hankasalmifax 014-841 652

JYVÄSKYLÄNTOIMISTOVasarakatu 9 A, 40320 Jyväskyläfax 014-819 0444

LEIVONMÄEN TOIMISTOLeivonmäentie 11, 41770 Leivonmäki

KORPILAHDEN TOIMISTOMartinpolku 23, 41800 Korpilahtifax 014-821 089

JÄMSÄN TOIMISTOKoskentie 11, 42100 Jämsä fax 014-718 773

Teemu Kivimetsäneuvoja


Hiekkapohja, Kuikka, Puuppola, Lievestuore ja Savio

12

Kauko Salonenmetsäneuvoja


Leppävesi, Vehniä, Valkolaja Kuhaniemi

9

Joonas Huovilametsäneuvoja

puh. 0400 832865 [email protected]Äijälä, Lankamaa ja Tarvaala,

Kuusa ja Saarilampi

10

Arto Vuorinenmetsäneuvoja

puh. 0400 244 [email protected], Vesanka, Saarenmaa,

Nyrölä ja Mökkiperä

11

Henri Huuskometsäneuvoja


Leppälahti, Oravasaari jaToivakan eteläinen puoli

13

Tuomo Kauppinenmetsäneuvoja/toteutuspuh. 0400 644 421

[email protected]

Petri Leinonenmetsäneuvoja


Havusalmi, Kovalankylä, Kynsivesi, Kärkkäälä, Venekoski, Kallioaho

ja Niemisjärvi pohjoinen

14

Aarne Jalkanenmetsäneuvoja


Armisvesi, Hankamäki, Myllynkylä, Säkinmäki, Hankasalmen asema ja

Sauvamäki

15Juha Turunen


[email protected], Niemisjärvi etelä, Metsolahti,

Ruuhimäki ja Huikko

16

MHY:N METSÄNEUVOJAT – mielenrauha metsästä

1415

16

109

1211

1 13

4

3

2












METSÄ-PÄIJÄNNE

Multian sahan toimitusjohtaja Heikki Nuoranne kapuaa ketterästi sahatavarani-pun päälle kuvausta varten elokuisen au-ringon helottaessa taivaalta poikkeuksellisen lämpimästi.

- Tämä tavara on yksi osoitus joustavuu-destamme, sillä erä on sahattu asiakkaan toiveiden mukaisesti millin tavallista pak-summaksi, eli 33 x 125 milliseksi. Asiakas on huomannut, että heidän höyläys onnistuu parhaiten tällaisesta tavarasta, Nuoranne kertoo.

33-vuotias Nuoranne on toiminut per-heyrityksen puikoissa kahden vuoden ajan. Pitkään sahaa luotsannut Hannu-isä on vä-hitellen jäämässä operatiivisesta toiminnasta taustajoukkoihin.

- Isoisoisäni osti tällä paikalla toimineen sahan vuonna 1952. Sahaa pyörittämään tuli isoisäni Veikko Nuoranne ja isäni aloitti toimitusjohtajana vuonna 1981. Sahausta tällä tontilla on tehty jo yli sata vuotta.

Laadukas raaka-aine avainasemassa

Neljännessä sukupolvessa toimiva pie-

nehkö saha ei ole Suomessa mikään tuiki tavallinen yritys. Suuruuden filosofia on jyrännyt viime vuosikymmeninä sahateol-lisuudessakin.

- Muutosta kuvaa hyvin se, että isäni

aloittaessa toimitusjohtajana oli Suomen Sahoissa noin 200 jäsenyritystä. Nyt niitä taitaa olla 35, tuotantotalouden diplomi-insinööriksi kouluttautunut Nuoranne ku-vailee.

Lähialueilta, pääasiassa Keski-Suomen puolelta, korjattavaa kuusta käyttävä saha on erikoistunut pieniläpimittaisen kuusitukin hyödyntämiseen. Se sahaa läpimitaltaan 12 – 23 senttistä latva- ja välitukkia, joka on pituudeltaan kolmesta kuuteen metriin.

- Käytämme vuosittain reilut satatuhat-ta kuutiota tukkia, josta valmistuu noin 48 000 kuutiota sahatavaraa. Näillä leve-ysasteilla kasvaa maailman parhaat kuuset ja myös Keski-Euroopassa toimivat asiakkaam-me arvostavat laadukasta raaka-ainetta.

Multian Saha on ulkoistanut puunhankin-tansa, jotta se pystyy keskittymään täysillä ydinosaamiseensa. Neljänneksen sahan tar-vitsemasta tukkimäärästä toimittaa Päijän-teen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu suoraan lajittelupöydälle saakka.

- Meille tasaiset ja luotettavat toimitukset sekä tukin korkea laatu yhdessä oikeanlaisen katkonnan kanssa ovat todella tärkeitä. Se, että yhteistyö Päijänteen Metsänhoitoyh-distyksen kanssa on jatkunut jo vuosikym-

menen kertoo, että homma on toiminut hyvin.

Luonnonolot heittävät toisinaan arvaa-mattomia haasteita puuntoimittajillekin, mutta tiivis yhteydenpito auttaa asiassa.

- Lohtanderin Seppo on ollut meidän suuntaan selkeä yhteyshenkilö ja yhdistys on reagoinut toiveisiimme nopeasti.

”Erikoiserät ovat meidän juttu”Pienen sahan ei kannata kilpailla suurem-

pien tuotantolaitosten kanssa bulkkitavaralla maailmanmarkkinoilla. Siksi Multian Saha on erikoistunut toimittamaan huippulaatui-sia sahatavaraeriä juuri asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

- Erikoiserät ovat meidän juttu. Pienim-mät toimittamamme erät voivat olla kool-taan 50 kuutiometriä sahatavaraa. Hen-kilökunnalta vaaditaan usein joustavuutta, kekseliäisyyttä ja osaamista toiveiden to-teuttamiseksi. Näitä eriä varten teemme toisinaan myös tukkitilauksia täsmämitoin, Nuoranne sanoo.

Lähes kaikki Multian tuottama sahata-vara käytetään näkyvissä pinnoissa kuten paneeleissa, ikkunoissa, ovissa ja huoneka-

Lokaalilla raaka-aineella globaaleille markkinoillePerinteikkään Multian Saha Oy:n toi-minta pohjautuu joustavaan erikois-osaamiseen, laadukkaaseen raaka-aineeseen sekä pitkäjänteisiin asiakas-suhteisiin. Päijänteen Metsänhoitoyh-distys toimittaa sahalle neljänneksen sen käyttämästä kuusitukista.

Heikki Nuoranne luotsaa Multian Sahaa jo neljännessä sukupolvessa. ”Emme yritäkään olla markkinoiden halvin tai suurin sahatavaran-tuottaja, vaan erikoiserät ja pitkät asiakassuhteet ovat meidän juttu.” Toimitusjohtaja iloitsee siitä, että metsäsektoriin investoidaan jälleen eikä sitä koeta auringonlaskun alaksi.

Heikki Nuoranteen mukaan sahatavaraa ei valmisteta varastoon, vain lähes joka artikkelille on toimitusosoite tiedossa etukäteen.

Nopeimmillaan tukkierä muuntuu Multian Sahalla valmiiksi sahatavaraksi ja lähtee auto-kyydissä asiakkaalle alle viikossa.

Juuri sahatut pintaverhouslaudat on tilattu Ranskasta. Multian Sahalla on käytössä Veiston valmistama sahalinja.



METSÄ-PÄIJÄNNE

1. Kiristä lantiovyö tiukalle ja nosta saha ripustuskoukkuun.

2. Kiristä kainalohihna siten, että kes-kuskappale asettuu rintakehän kes-kelle.

3. Säädä ripustuskoukun korkeus olka-hihnoista siten, että koukku asettuu n. 10 cm lantionpään alapuolelle ja kyynärpäiden ollessa vartalossa kiinni käsivarret on n. 135 asteen kulmassa.

4. Säädä olkahihnojen keskinäinen suh-de siten, että sahan paino asettuu tasaisesti molemmille olkapäille.

5. Siirrä kahvastoa sivusuunnassa siten, että vasen kahva asettuu vasemman olkapään kohdalla.

6. Säädä kahvakulma siten, että te-rän ollessa työkorkeudella (n. 15 cm maasta) ja kyynärpäiden kiinni vartalossa, käsivarret n. 135 asteen kulmassa alaspäin, ranteet tulevat suoraksi (käsivarren jatkona).

7. Säädä ripustuskoukun paikka sahan rungolla siten, että terä ei painu maa-han tankki tyhjänäkään.

8. Säädä ripustuskoukun kulma sahan rungolla siten, että kahvasto asettuu käsin koskematta vaakasuoraan.

9. Säädä lonkkakoteloa siten, että sahan terä asettuu vartalon keskilinjalle.

Raivaussahan valjaiden säätöohjeet

Kaikkien säätöjen jälkeen sinulla tulisi olla ylävartalossasi tasaisen ahdistava olo, ote kahvoista on luon-teva, kyynärpäät kiinni vartalossa, terä irti maasta ja terä asettuu käsin kahvoihin koskematta vartalon keskilinjalle.

4. Sahan paino molemmille olkapäille

6. Kahvakulma: ranne suorana!

3. Sahan korkeus: kyynärpäät kiinni vartalossa, saat otteen kahvoista!

8. Kahvasto vaakasuorassa

1. Lantiovyö tiukalle

5. Vasen kahva vasemman olkapään kohdalle

9. Terä vartalon keskilinjalla!

7. Terä ilmassa myös tankki tyhjänä

2. Keskuskappale rintakehän keskelle

luissa. Rakennesahatavaraa yritys ei tee. Nopeimmillaan lajittelupöydälle tuotu tukki lähtee valmiina sahatavarana asiakkaalle alle viikossa.

- Teemme paljon myös erikoiskuivaa sa-hatavaraa. Voimme kuivata tavaran jopa alle 10 % kosteuteen. Hyvä palvelu luo asia-kasuskollisuutta ja asiakassuhteemme ovat erittäin pitkiä.

Suuri vaikutus paikallistalouteenNoin 80 % Multian Sahan tuotannosta

menee vientiin, joten 17 henkeä työllistävä yritys rasvaa paikallistalouden rattaita mer-kittävästi. Valtaosa yrityksen 12 miljoonan euron liikevaihdosta tulee Keski-Euroopan markkinoilta.

- Metsänomistajille maksamme puukaup-

patuloja vuosittain lähes kuusi miljoonaa euroa, Nuoranne kertoo.

Sahurin työ on jatkuvaa markkinoiden seuraamista ja nopeaa reagointia muutok-siin.

- Siksi olisi tärkeää, että kotimaan puu-kauppa kävisi tasaisesti ja hinnoiltaan va-kaana. Tukin hinnan nousu vaikuttaa välittö-mästi vientimahdollisuuksiin kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa.

Uudet investoinnit metsäsektoriin ovat Nuoranteen mielestä luoneet kaivattua positiivista ilmapiiriä metsäsektorille laa-jemminkin.

- Tuntuu, että metsäalan arvostus on jäl-leen nousussa ja ala kehittyy vauhdilla. Tämä on hienoa, sillä metsätalouden merkitys etenkin Multian kaltaisille harvaan asutuille paikkakunnille on todella suuri.

Osaava ja sitoutunut henkilöstö on yksi edellytys pienen sahan menestykselle. Tukkeja lajitteleva Matti Väärämäki on työskennellyt sahalla 40 vuotta.

Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun toimittamat kuusitukit mitataan teh-dasmittauksena sahalla. Multian Saha käyttää latvaläpimitaltaan 12 – 23 senttistä kuusta.

Erikoismitta 33 x 125 milliä on asiakkaan toive. ”Asiakas on kokenut, että tästä paksuudesta höyläys onnistuu heillä parhaiten,” Heikki Nuoranne sanoo.



METSÄ-PÄIJÄNNE

Suomen Suunnistusliiton mukaan suun-nistusseurat ovat monin paikoin yllättyneet iloisesti kuntosuunnistajien määrän ylittä-essä kesän tavoitteet. Esimerkiksi Jämsän Retkiveikkojen Jämsän seutu –rasteilla on ollut kävijöitä keskimäärin liki 200 lähes joka torstai. Kuntorastien järjestelyvuorot vaihtuvat Retkiveikoissa viikoittain ja jär-jestäjät saavatkin olla tarkkana, että karttoja riittää kaikille innokkaille metsään lähti-jöille. Suuri harrastajamäärä on otettava järjestelyissä huomioon myös paikoitusta suunniteltaessa.

Kasvavan suosion salaisuusSuunnistus sopii lajina kaiken kuntoisille

ja kaiken ikäisille liikkujille. Kuntorasteilta löytyy monipuolisesti suunnistusratoja: vaa-tivuudeltaan helposta vaikeaan ja pituudel-taan lyhyestä pitkään, siis jokaiselle jotakin. Suunnistus onkin suosittu perheharrastus ja viikkorasteilla käydään monesti koko per-heen voimin. Liikunnan ohella suunnista-essa saa mahdollisuuden olla luonnossa ja monesti ratojen laatijat pyrkivät löytämään

kulloisenkin maaston parhaat palat suun-nistajien nautittaviksi. Lisäksi suunnistus on suhteellisen halpaa moneen muuhun lajiin nähden ja usein paikallisen seuran jäsenille vielä edullisempaa.

Suunnistus saattaa ensin vaikuttaa yksi-näiseltä urheilulta, mutta siihen liittyy myös sosiaalinen ja yhteisöllinen puolensa. Usein suunnistajat spekuloivat yhdessä tekemiään reitinvalintoja ja ”pummeja” kovastikin suun-nistussuorituksen jälkeen. Myöskin monet kilpailuvietin omaavat veteraanisuunnistajat (yli 35-vuotiaat) kiertävät suunnistuskisoja aktiivisesti. Tuskinpa missään muussa lajissa Suomessa on veteraanisarjoissa niin paljon osallistujia kuin suunnistuskilpailuissa. Näissä tapahtumissa käydään usein kaveriporu-kalla tai perheen kanssa ja kilpailupaikalla tavataan tuttuja sekä omasta seurasta että muilta paikkakunnilta.

Myös lajin seurattavuus kilpaurheilumuo-tona on parantunut tekniikan kehittymisen myötä, kun kilpasuunnistajien kiemuroita seurataan gps-lähettimien avulla. Tämä li-sännee osaltaan lajin suosiota myös kun-toilumuotona. Kuntorastitapahtumissa on lisäksi nykyisin käytössä elekrtoninen rastien leimausjärjestelmä. Se mahdollistaa ajan-oton lisäksi rastiväliaikojen vertailun muihin suunnistajiin. Innokas suunnistaja voi siten halutessaan analysoida suunnistussuoritus-taan jälkeen päin kilpasuunnistajien tapaan.

Metsäomistajat avainasemassa Suunnistusta ei luonnollisestikaan voitaisi

harrastaa ilman niitä metsänomistajia, jotka

ovat antaneet luvan tehdä suunnistuskartan metsästään. Tästä suunnistusväki muistaakin kiitellä metsänomistajia. Mutta uskaltaako luvan suunnistajille antaa?

”Ilman muuta uskaltaa antaa luvan”, kehottaa Matti Ilmonen, Itä-Päijänteen Rastin puheenjohtaja. Matti vinkkaa, että kartoittajan kanssa on hyvä olla tarvittaessa yhteydessä, jos tietää omassa metsässään olevan esim. luontokohteita tai vaikka vas-ta istutettu taimikko, jotka on hyvä ottaa huomioon mahdollisten kisojen ratasuunnit-telussa. Tällöin nämä alueet voidaan kiertää ja jättää rauhaan.

Moni metsänomistaja harrastaa suun-nistusta itsekin. Myös Matti Ilmonen on aktiivinen suunnistaja. Häntä kiehtoo la-jissa sen monipuolisuus. ”Pelkkä kunto ei riitä vaan ajatuksenkin on pysyttävä koko ajan terävänä, jotta pysyt kartalla ja teet optimaaliset reitinvalinnat”, Matti pohtii. ”Omasta metsästäkin on osiksi tehty kun-tosuunnistuskartta tänä kesänä ja erillinen palsta on parhaillaan kartoitettavana syksyllä pidettävää naapuriseuran kilpailua varten”, Matti kertoo. Matin mielestä suunnistus-kartasta on metsänomistajalle itselleenkin il-man muuta hyötyä, koska siitä löytyy paljon enemmän kohteita kuin esim. peruskartasta, kuten kivet ja jyrkänteet. Tarkempi kartta siis helpottaa omassa metsässä liikkumista.

Metsänomistajilta kysytään lupa uuden suunnistuskartan tekoon ja tässä vaiheessa kerrotaan myös mihin tarkoitukseen karttaa käytetään. Monesti suunnistuskartta teh-dään ensin jotakin tiettyä suunnistuskilpailua varten. Tämän jälkeen suunnistuskartalla sitten järjestetään myös kuntorastitapah-tumia ja taitoharjoituksia. Suunnistusradat pyritään suunnittelemaan siten, että niistä ei ole metsille haittaa eikä kuntosuunnis-tuksesta juuri jää jälkiä metsään. Esimerkiksi uudet istutusalueet kierretään ja metsälain erityisen tärkeä elinympäristö voidaan mer-kitä kartalle kielletyksi alueeksi. Viljellyt pellot sekä piha-alueet ovat luonnollisestikin kiellettyjä alueita.

Mukaan lajin pariinSuunnistusseurat ovat järjestäneet jo

muutamia vuosia aktiivisesti aikuisten suun-nistuskouluja. Mikäli tällaista kurssia ei löydy omalta paikkakunnalta, kannattaa rohkeasti mennä mukaan oman paikkakunnan kunto-rasteille ja kysyä neuvoa järjestäjiltä ja pai-kallisilta aktiiveilta. He neuvovat mielellään uusia lajin harrastajia. Varusteeksi viikkoras-teille riittää hyvin tavalliset lenkkivarusteet ja kompassi.

Teksti ja kuvat: Taija Huuskonen

Kuntoilua metsässä kartan ja kompassin kanssaSuunnistuksen suosio kuntoilulajina on vahvassa kasvussa. Eri paikkakun-nilla viikoittain järjestettävissä kunto-rastitapahtumissa käy yhä enemmän kuntosuunnistajia. Suunnistus kiin-nostaa siis yhä useampia suomalaisia liikkujia.

Suunnistaminen on monesti perheen yhtei-nen harrastus. Elna Anttonen imee suunnis-tusoppia jo äitinsä Merja Rantasen matkassa mm. Jämsän Retkiveikkojen junioriharjoi-tuksissa.

Suunnistuskilpailuissa sarjoja riittää myös nuoremmille suunnistajille. Keski-Suomen aluemes-taruuskilpailuissa Helmi Pitkänen ja Elena Konstari kiirehtivät leimaamaan viimeiselle rastille.

Suunnistajan perustarvikkeet ovat kartta ja kompassi ja perustaitoihin kuuluu suunnanotto.

Suorituksen jälkeen on hyvä pohtia tehtyjä reitinvalintoja. Venla Marjanen ja Hannes Nurminen pohtivat mistä tuli mentyä.

Matti Ilmonen ja kartan lukua kovassa vauh-dissa.

Hannes Nurminen harkitsee mistä kannat-taisi mennä.



METSÄ-PÄIJÄNNE

Ensimmäinen yhteydenotto Päijänteen Mhy:n Jarmo Ukkoselle tuli jo vuonna 2010. Asia koski noin 50 ha:n metsäaluetta minne ei ollut tarkoituksenmukaista tieyhteyttä olemassa. Vuonna 2011 päätettiin hakijati-lojen toimesta, että annetaan toimeksianto

Mhy:lle, joka selvittää mahdolliset vaihtoeh-dot tien rakentamiselle ja hakee hankkeelle Kemera-tukea.

Alueelle oli toki vanhat tieoikeudet ole-massa, mutta ne olivat huonosti kantavalla viljelyksessä olevalla pellolla.

Maastokäyntien ym. selvitysten perus-teella selvisi, että tien suuntaamiselle oli muutamia eri vaihtoehtoja. Näistä kolme niin sanotusti parhainta jätettiin maanmit-tauslaitoksen pitämän yksityistietoimituksen ratkaistavaksi, koska sopimusta tien paikasta ei suunnittelun yhteydessä saatu tehdyksi. Nyt rakenteilla olevan tien paikka on siis päätetty ja laillistettu toimitusmiesten pää-töksellä ja asiasta on tehnyt ratkaisun myös Pohjois-Savon maaoikeus.

Yksityitietoimituksen yhteydessä perus-tettiin osakkaiden kesken tiekunta hoita-maan tien tulevaa kunnossapitoa. Valmis tie on Mhy:n puolesta tarkoitus luovuttaa osakkaiden hoidettavaksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Tiekunnan toimitsi-jamieheksi valittiin Kalevi Heikkinen joka toimii myös rakennusvaiheessa hankkeen asiamiehenä.

Valtiolta tukea metsätien tekoon ja ojitukseen

Uusi Kemera rahoituslaki tuli voimaan 1.6.2015. Metsätien rakentamiseen ja pe-rusparantamiseen on mahdollista saada tukea 30-50% hankkeen kokonaiskustan-nuksista. Tukea voi saada myös erillisen

varastoalueen tai sillan rakentamiseen. Työt on toteutettava yhteishankkeena. Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa pui-den kuljetuksen ympäri vuoden. Saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoito-töiden toteuttaminen helpottuu!

Tuki kunnostusojitukseen on pinta-alasta riippuen 40-70% hankkeen kokonaiskus-tannuksista. Työt voi toteuttaa joko yhden tilan tai yhteishankkeena. Ojitus parantaa suometsien tuottoa. Sekä tie- että ojitus-hankkeen rahoitus edellyttää ennakkosuun-nitelman tekemistä.

Kysy tie- ja oja-asioista lisää metsäneu-vojaltasi tai Jalkasen Erkiltä ja Ukkosen Jarmolta!

MUISTATKO MILTÄ METSÄSI NÄYTTIKÄÄN?

LÄHDE METSÄNEUVOJAN KANSSA MAKSUTTOMALLE

METSÄKÄYNNILLE

KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:www.paijannemhy.fi/palvelut

Metsäkäynnin perusteella saat kokonaisvaltaisen esityksen ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäkäynti on

jäsenelle maksuton palvelu.

• Saat tietoosi metsäsi metsänhoidollisesti tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet• Saat puunmyyntituloja mahdollisista hakkuista• Saat tietoosi metsäsi ajankohtaiset hoitotyökohteet ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuudet• Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista paikan päällä

Metsätien rakennustyöt käynnissä SaukkolassaMetsätietä rakennetaan parhaillaan Muuramen Saukkolassa. Kyseessä on Riskolan metsätie jonka suunnittelus-ta ja käytännön toteutuksesta vas-taa Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Tässä vaiheessa tehdään tien runko valmiiksi myöhempää päällysrakentei-den ajoa varten. Hankkeelle on haettu tukea metsäkeskuksen myöntämällä Kemera-rahoituksella.

Hymy on miehillä herkässä kun palstalle pääsee kohta hyvää tietä pitkin. Kuvassa vasem-malla Jarmo Ukkonen, hankkeeseen erittäin tyytyväinen maanomistaja ja tiehankkeen asiamies Kalevi Heikkinen ja koneyrittäjä Paavo Heikkinen.

Riskolan metsätien runko on valmiina, päällysrakenne ajetaan myöhemmin.

www.jkcenter.fi

Myymälät Yritysmyynti/yrityshuolto Palvelut

Saat meiltä:• Laitteet kilpailukykyisillä hinnoilla• Laatumerkeillä luotettavaa laatua• Asennus- ja huoltopalvelun• Opastus- ja Ylläpitopalvelun• Lisäarvoa tuottavia palveluja• Laitteet, palvelun ja opastuksen samalta ovelta• Palvelutuotteemme sopivat kaikenkokoisille yrityksille

• Olemme paikallinen yritys ja sen vuoksi tunnemme hyvin myös muiden paikallisten yrittäjien tarpeet ja haasteet• Meiltä saat oikeanlaiset, liiketoimintaa tukevat laitteet, palvelut ja opastuksen.• Kaikki samalta ovelta.• Meillä on ammattitaitoisia yritysmyyjiä, jotka auttavat sinua löytämään ratkaisun pulmiisi.• Saat kokonaisvaltaisen asennus-, huolto ja ylläpito- palvelun tarpeidesi mukaan.• Tunnemme tuotteista muutakin kuin hinnan

JK-CENTER OY ON KESKI-SUOMEN JOHTAVA IT-TUOTTEIDEN JA -PALVELUJEN KOKONAISTOIMITTAJA

Ylläpitosopimus on tehokkain ja joustavin tapa huolehtia siitä, että yrityksesi tietoverkon ja laitteiston hallinta on aina osaavissa käsissä.

Offi ce 365 on käyttöpaikasta ja laitteistosta riippumaton sähköposti- ja kalenteripalvelu.

Virtuaalipalvelin on aito aito vaihtoehto perinteiselle palvelimelle. Virtuaalipalvelin ei vaadi laitteistoinvesteinteja.

Varmistuspalvelut tarjoaa keskitetyn ja luotettavan tavan työasemien, kannettavien sekä palvelimien tietojen varmistamiseen.

F-Secure tietoturvapalvelu on testatusti luotettavin ja turvallisin tietoturvaratkaisu.

Verkkoratkaisu suunnittelee ja toteuttaa yrityksesi tietoverkon joko kaapeloimalla tai langattomalla ratkaisulla.

Visma Nova on kattava ja monipuolinen taloushallinto-ohjelmis-to. ASP-ratkaisu on paikka riippumaton.

JyväskyläMyymäläTourulantie 11, 40100 JYVÄSKYLÄPuh. 014 618 [email protected]

SaarijärviMyymäläKauppakatu 7, 43100 SAARIJÄRVIPuh. 014 424 [email protected]

ÄänekoskiYrityshuoltoTorikatu 4, 44100 ÄÄNEKOSKI

Myymälät Tarjoukset

JYVÄSKYLÄTourulantie 11,

40100 JYVÄSKYLÄPuh: 014 - 618 373

Avoinna: Ark: klo 9-17, la: 10-13

SAARIJÄRVIKauppakatu 7,

43100 SAARIJÄRVIPuh: 014 – 424 890

Avoinna: Ark: klo 9-17, la: 10-13

ASUS X553MA 15,6”kannettava tietokone- Näytön koko 15,6” – Keskusmuisti

4Gb –Kiintolevy 128Gb nopeaa SSD-muistia – Käyttöjärjestelmä Windows 8, päivitettävissä Windows 10

- Voit valita väreistä: musta, punainen, valkoinen tai violetti

- TARJOUSHINTA: 399€

BROTHER DCP-1510 mustavalkoinen monitoimitulostin- Pienikokoinen monitoimilaite

tulostaa, kopioi ja skannaa- USB-liitäntä- TARJOUSHINTA: 89€

Päijänteen MHY:n jäsenille- Asiakasetu: Tietokoneen ostajalle F-Secure tietoturvaohjelmisto 12kk ylläpidolla ilmaiseksi, etu 39€

www.jkcenter.fi

Myymälät Yritysmyynti/yrityshuolto Palvelut

Saat meiltä:• Laitteet kilpailukykyisillä hinnoilla• Laatumerkeillä luotettavaa laatua• Asennus- ja huoltopalvelun• Opastus- ja Ylläpitopalvelun• Lisäarvoa tuottavia palveluja• Laitteet, palvelun ja opastuksen samalta ovelta• Palvelutuotteemme sopivat kaikenkokoisille yrityksille

• Olemme paikallinen yritys ja sen vuoksi tunnemme hyvin myös muiden paikallisten yrittäjien tarpeet ja haasteet• Meiltä saat oikeanlaiset, liiketoimintaa tukevat laitteet, palvelut ja opastuksen.• Kaikki samalta ovelta.• Meillä on ammattitaitoisia yritysmyyjiä, jotka auttavat sinua löytämään ratkaisun pulmiisi.• Saat kokonaisvaltaisen asennus-, huolto ja ylläpito- palvelun tarpeidesi mukaan.• Tunnemme tuotteista muutakin kuin hinnan

JK-CENTER OY ON KESKI-SUOMEN JOHTAVA IT-TUOTTEIDEN JA -PALVELUJEN KOKONAISTOIMITTAJA

Ylläpitosopimus on tehokkain ja joustavin tapa huolehtia siitä, että yrityksesi tietoverkon ja laitteiston hallinta on aina osaavissa käsissä.

Offi ce 365 on käyttöpaikasta ja laitteistosta riippumaton sähköposti- ja kalenteripalvelu.

Virtuaalipalvelin on aito aito vaihtoehto perinteiselle palvelimelle. Virtuaalipalvelin ei vaadi laitteistoinvesteinteja.

Varmistuspalvelut tarjoaa keskitetyn ja luotettavan tavan työasemien, kannettavien sekä palvelimien tietojen varmistamiseen.

F-Secure tietoturvapalvelu on testatusti luotettavin ja turvallisin tietoturvaratkaisu.

Verkkoratkaisu suunnittelee ja toteuttaa yrityksesi tietoverkon joko kaapeloimalla tai langattomalla ratkaisulla.

Visma Nova on kattava ja monipuolinen taloushallinto-ohjelmis-to. ASP-ratkaisu on paikka riippumaton.

JyväskyläMyymäläTourulantie 11, 40100 JYVÄSKYLÄPuh. 014 618 [email protected]

SaarijärviMyymäläKauppakatu 7, 43100 SAARIJÄRVIPuh. 014 424 [email protected]

ÄänekoskiYrityshuoltoTorikatu 4, 44100 ÄÄNEKOSKI

Saat meiltä:- Tietokoneet, Tulostimet

ja Oheislaitteet

- Myynti, Huolto ja Korjaus

- Laatumerkit, kilpailukykyisillä hinnoilla

- Tarvittaessa asennettuna ja toimitettuna

- Saat henkilökohtaisen ja osaavan palvelun

- Saat meiltä tietotekniikassa apua jota et marketeista saa

•myösostonjälkeen- PS: Meiltä myös etutuki-

palvelut ja opastukset


http://www.paijannemhy.fi/palvelut

http://www.jkcenter.fi/



http://www.jkcenter.fi/




METSÄ-PÄIJÄNNE



METSÄ-PÄIJÄNNE

Lakinurkka

Reseptinurkka

Asianajotoimisto UrttiAA Elina Saari & AA,VT Erkki Urtti

Kauppakatu 27 A 7, PL 479, 40101 Jyväskylä puhelin (014) 213 920, sähköposti: [email protected]

kotisivut: www.urtti.fi

Palveluitamme:

Perhe- ja perintöoikeus, mm. testamentit, perunkirjoitukset, perinnönjaot, avioero-ositukset;

Ympäristöoikeus, mm. kaavoitusasiat, tie- ja lunastusriidat, maa-ainesten käyttö, yhteisalueiden asiat;

Asuminen ja rakentaminen, mm. kauppakirjat ja sopimukset, asunto- ja kiinteistöriidat, rakennusriidat;

Maksukyvyttömyys, mm. yrityksen konkurssi- ja saneerausmenettely;

Yhdistysten ja vesiosuuskuntien asiat,

1. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna hyvin vatkaten joukkoon. Sekoita vehnäjauho-leivinjauhoseos voivaahtoon. Levitä taikina irtopohjaisen vuoan pohjalle ja reunoille.

2. Kaada marjat torttupohjalle ja ripottele pinnalle hiukan sokeria. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon kevyesti nostellen mantelijauhe ja vehnäjauhot. Levitä vaahto marjojen päälle.

3. Paista torttua 200-asteisen uunin alimmalla ritilätasolla 40 minuuttia.

Perittävän kansainvälisyysSuomalaisia on asettunut viime vuosina

runsain määrin asumaan enemmän tai vä-hemmän pysyvästi ulkomaille, erityisesti Espanjaan ja Portugaliin, mutta myös muihin EU-maihin. Tyypillinen muuttaja on eläkeläinen, jolla voi olla omaisuutta kotimaassaan Suomessa, asuinmaassaan ja lisäksi kolmannessa maassa. Jos vielä puoliso on jonkin muun EU-maan kan-salainen tai EU/Eta-alueen ulkopuolelta, voi perinnönjako tuottaa hankaluuksia, ellei siihen ole varauduttu asianmukaisesti hyvissä ajoin. Kysymys on lähinnä lainva-linnasta eli siitä minkä maan lakia sovel-letaan. Perintösäädökset ja menettelyt eri maissa poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Joissakin järjestelmissä esim. velat periytyvät. Suomessa ei, ellei ole

ns. ”ryhtynyt pesään” eli ottanut sieltä omaisuutta. Perittävän kansainvälisyys voi siten vaikuttaa monella tavalla hen-kilön jäämistöön, hänen määräämisoi-keutensa laajuuteen ja kuoleman varalta tekemiensä oikeustoimien sitovuuteen. Jäämistösuunnittelussa on osattava ot-taa huomioon kansainvälisten liittymien tuomat riskit ja mahdolliset edut.

Minkä valtion lakia sovelletaan?Asiaan tuo selkeyttä Euroopan Uni-

onin perintöasetus, joka tuli voimaan 17.8.2015. Asetusta sovelletaan mainit-tuna päivänä tai sen jälkeen kuolleen henkilön perimykseen. Asetus koskee viranomaisten toimivaltaa, lainvalintaa, päätösten tunnustamista ja täytäntöön-

panoa. Sitä ei sovelleta vero-, tulli- tai hallintoasioihin. Asetuksella pyritään si-ten yksinkertaistamaan sellaisten perin-töasioiden hoitamista, joilla on liittymiä useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon.

Pääsäännön mukaan perimykseen so-velletaan sen valtion lakia, jossa perittä-vän asuinpaikka oli kuolinhetkellä, jollei perintöasetuksessa toisin säädetä. Hen-kilö voi valita, että hänen perimykseensä sovelletaan sen maan lakia, jonka kan-salainen hän on valinnan tehdessään tai kuollessaan. Usean maan kansalainen voi valita minkä tahansa sellaisen maan lain, jonka kansalainen hän on. Henkilön on syytä perehtyä asuinmaansa perintölain-säädäntöön sen selvittämiseksi, tarjoaako se vai kotimaan lainsäädäntö mahdolli-sesti joitakin (vero- tai muita) etuja tai

sujuvamman menettelyn. Lainvalinta ei hoidu itsekseen, vaan henkilön on laa-dittava testamentti, jossa hän määrää sovellettavan lain. EU-maan tuomioistuin tunnustaa asiakirjan pätevyyden, jos se on asianmukaisesti laadittu.

Eurooppalainen perintötodistusKäytännön asioinnin sujuvoittamiseksi

otettiin samalla käyttöön eurooppalainen perintötodistus, joka annetaan käytet-täväksi toisessa jäsenvaltiossa ja jolla on asetuksen 69 artiklassa luetellut oike-usvaikutukset. Sillä perilliset, testamen-tin toimeenpanijat ja jäämistön hoitajat voivat todistaa asemansa ja valtuutensa kuolinpesässä. Todistuksen käyttö ei ole pakollista, mutta se helpottaa asioiden hoitoa. Eurooppalainen perintötodistus annetaan siinä valtiossa, jolla on toimival-ta perintöä koskevassa asiassa. Perintöto-distuksen antaa Suomessa maistraatti ja se on pätevä kaikissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä.

Erkki Urttiasianajaja, varatuomari

Euroopan Unionin perintöasetus voimaan

Marja-marenkitorttuPohja:100 g voita tai margariinia1 dl sokeria1 muna2 dl vehnäjauhoja1 tl leivinjauhetta

Täyte:4 dl herukoita, mustikoita ja vadelmiasokeriaMarenki:2 munaa1 dl sokeria1,5 dl jauhettuja manteleitatai pähkinöitä1 rkl vehnäjauhojaPinnalle tomusokeria



http://www.urtti.fi/


METSÄ-PÄIJÄNNE

Vuosituhansia Päijänteen rantoja kansoit-taneet puusukupolvet seuraavat synnyssään ja kasvussaan ilmaston ja maaperän tarjo-amia eväitä. Puu ammentaa ympäristöstään valoa, lämpöä, hiilidioksidia, vettä ja ravin-teita. Puun biotehdas muuntaa energian ja raaka-aineet lukuisiksi tuotteiksi, puun toiminnoille tärkeiksi biologisiksi yhdisteiksi sekä lehdiksi ja neulasiksi, risuiksi ja män-nynkävyiksi, kuoreksi ja puuainekseksi – bio-massaksi. Tätä elokuun alkutuotannon idylliä katsoessa pysähtyy mietteisiinsä. Mikä on metsänhoidon merkitys? Miksi nähdä vai-vaa, kun puilla näyttää jo olevan kaikki mitä ne tarvitsevat?

Vehreä maisema saa unohtamaan, että metsässä kilpaillaan niukkuudesta. Kookkaat sieppaavat valon, juovat veden ja kahmivat ravinteet. Silti edes metsän suurin ei pysty ilman suunnitelmallista metsänhoitoa kas-vamaan nopeammin ja korkeammalle, kuin ympäristö sallii. Kun tavoite on kasvattaa runsaasti käyttökelpoista puuainesta, met-sänhoito on joko niukkuuden jakamista tai sen vähentämistä. Lannoituksen teho ja tuottavuus perustuvat jälkimäiseen. Enem-män ravinteita tuo aina enemmän ja pa-rempaa puuta.

Boorilannoituksella terveyttä reheville maille

Rehevän, kasvuhäiriöstä kärsivän metsän lannoittaminen on kangasmailla ja usein myös turvemailla kannattavin metsänhoidon investointi. Päijänteen alueella kasvuhäiriöitä tavataan erityisesti rehevissä, kuusivaltaisissa metsissä. Kituliaan kasvun, latvanvaihtojen ja paksujen poikaoksien syy löytyy boorin (B) niukkuudesta maaperässä ja puustos-sa. Boorin vähyyden taustalla on yleen-

sä vuosisatainen, yhä jatkuva maankäyttö (kaskeaminen, niitto, laidunnus, hakkuut ja energiapuun korjuu), jonka kautta booria virtaa pois kasvupaikalta.

Ilman boorilannoitteella tehtävää ter-veyslannoitusta puiden kasvu on kituliasta ja puuaines vikautuu niin, että hakkuussa korjattavasta tukista huomattava osa mene-tetään kuitu- ja energiapinoon. Boorinpuu-toksesta koituvat tappiot ovat yleensä sitä suurempia, mitä hyväkasvuisemmalla paikal-la ollaan. Hoitamattomana kasvu- ja laatu-tappiot leikkaavat puukauppatuloja muutoin tuottavimpiin kuuluvilla metsämailla tuhan-sia euroja joka hehtaarilla. Pahimmillaan tappio voi nousta jopa 20 000 euroon hehtaaria kohden. Tästä syystä terveyslan-noitus on parasta tehdä jo taimikkovaiheessa tai metsänuudistamisen yhteydessä.

Boorilannoituksella korjataan puutostila ja vapautetaan puut kasvamaan terveinä, en-tistä nopeammin ja saadaan laadukkaampaa puuta. Ecolan® B300 boorilannoitteella vaikutus puustossa näkyy jo lannoituske-sänä. Syksyllä ja talvella tehtävissä lannoi-tuksissa kasvuhäiriöt katoavat kevätkesästä uuden kasvun alettua. Tuhkapohjaisena tuo-te liukenee luontoon hitaasti 3-5 vuoden aikana, ilman että boorin käyttösuosituksia useaa kertaluokkaa suuremmistakaan käyt-tömääristä aiheutuu puustolle vaaraa boori-myrkytyksestä. Kasvuhäiriöiden välttämisen lisäksi boorilannoituksen etuna on tehostuva pääravinteiden käyttö, mikä lisää puuntuo-tosta. Kunnossa oleva booritila vastaa met-sän kierron aikana yhden typpilannoituksen tuomaa kasvunlisää (15–25 m³/ha).

Turvemaat tehokäyttöönPäijänteen alueella kunnostusojitetuilla

turvemailla varttuu merkittävä puusto-pääoma. Turvemailla lannoitus edellyttää usein juuri ojien kunnostamista, mutta on hyvä muistaa että varttuneissa (yli 120 m³/ha) puustoissa ravinteiden lisäys voi olla riittävä hoitotoimi. Turvemaalla lannoi-tuksen suunnittelu kannattaa aloittaa aina

ravinnetilan selvittämisellä. Puutosoireet näkyvät puustossa mm. kituliaana kasvuna, lyhyinä neulasina, neulasten keltaisuutena ja harvoina latvuksina. Apuna ravinnetaso-jen selvittämisessä voi käyttää neulasa-nalyysia, johon tarvittavat näytteet tulee kerätä puiden lepotilan aikana lokakuusta maaliskuuhun.

Turvemaalla kasvun kaipaamaa typpeä (N) on usein runsaasti, mutta fosforin (P), kaliumin (K), kalsiumin (Ca) ja boorin (B) niukkuus sekä märkyys jarruttavat kasvua. Kunnostusojituksella puuston vuotuista kasvua lisätään yleensä 1–2 m³/ha. Huomi-oimalla metsänhoidossa myös turvemaan ravinnetalous, voidaan ojitus- ja lannoitu-sinvestoinnin tuoma vuotuinen kasvunlisä kiriä helposti 5–7 m³/ha, ankarista ra-vinnepuutoksista kärsivillä kohteilla jopa 15–20 m³/ha tasolle. Ojituksella ja lan-noituksella puukauppatuloja kasvatetaan näin keskimäärin 4000–5000 euroa/ha suuremmiksi kuin ”hakaten hoitamalla”. Turvemaan terveyslannoitus on hyvä tehdä

puuston ollessa varttuneen taimikon tai nuoren metsän kehitysvaiheessa. Tällöin puusto varttuu terveenä, ilman tuotto- ja laatutappioita aiheuttavia häiriöitä jo en-simmäiseen harvennukseen.

Ecolan® PK3000 tuhkalannoite on uusi, täysverinen metsälannoite kaikil-le turvemaille. Se vapauttaa turvemaan kasvuvoiman korjaamalla fosforin-, kali-umin- ja boorinpuutokset. Lannoite sisäl-tää runsaasti kalsiumia, jonka neutraloiva vaikutus kiihdyttää luontaisesti maaperä-eläinten ja sienten tärkeää työtä. Hajotuk-sen kiihtyminen maaperässä lisää puustolle käyttökelpoisten ravinteiden saatavuutta – plussana lannoitteen sisällölle. Lannoit-teen ravinteista pääosa tulee puhtaista, bioenergian tuotannossa syntyvistä tuh-kista. Ravinteiden (fosfori, kalium ja boori) pitoisuudet tasataan aina vastaamaan uusia turvemaiden lannoitussuosituksia 3000–4000 kg/ha käyttömäärillä.

Heikki SuvantoMyyntipäällikkö

Kesämietteitä metsänlannoituksesta

Kantorahatulojen sijoitusvaihtoehtoja arvioitaessa metsänlannoitus kannat-taa nostaa yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Parhaista lannoituskoh-teista saadaan yleisesti 15 – 20 %:n korkotuotto, mikä tarkoittaa useiden satojen eurojen lisätuloa hehtaarilta.

Lannoituskustannusten verovähen-nyskelpoisuus parantaa entisestään lannoituksen kannattavuutta.

Lannoittamalla kasvatat tukkia

Kannattavimpia kasvatuslannoitus-kohteita ovat keski-ikäiset metsiköt (nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät) Näissä kohteissa lisäravinteilla saadaan suurin kasvunlisäys. Parantunut kas-vu kiihdyttää arvokasvua entisestään eli nopeuttaa runkojen järeytymistä tukeiksi. Varttuneemmissa tukkipuus-toissa kasvunlisäys on lähes kokonaan tukkipuuta ja nopeasti realisoitavissa päätehakkuuna. Päätehakkuuta edel-tävä lannoitus tehdään kangasmailla n. 8 - 10 vuotta ennen metsän uudis-tamista.

Yhden lannoituskerran vaikutusaika on kivennäismailla 6 – 10 vuotta, suo-metsissä ainakin 10 – 15 vuotta. Yhden typpilannoituksen kasvunlisäys voi olla n. 15 – 25 m³ / ha

Mitä metsänlannoitukseen sijoittaminen kustantaa?

Lannoitteiden ja levityksen kustan-nukset tarkentuvat syksyn 2015 ku-luessa, mutta suuntaa antavat hinta-tiedot ovat:

*Typpilannoitus levitettynä noin 400 – 450 €/ha, alv 0 %

*Suometsien tuhkalannoitus levitet-tynä noin 450 – 550 €/ha, alv 0 %

*Boorilannoitus levitettynä noin 300 – 400 €/ha alv 0 %

Terveyslannoituksiin on mahdollisuus saada Kemera-avustusta. Avustuksen saanti edellyttää myös neulasanalyysin tekemistä.

Loppukesän helle on saavuttanut Kes-ki-Suomen. Männyt harjulla ja kuuset kiemurtelevassa korvessa napsahtele-vat kasvuaan auringossa. Taaempaa kantautuvat valtatien äänet katoavat rannan koivujen havinaan.

PALVELEVA PIENKONE-MYYMÄLÄ JA -KORJAAMOLaukaan Rokkakankaalla, Rokkakankaantie 12 B

TURVA-VARUSTE-PAKETIT

KotimainenTURVA-ASU

NAHKATURVA-KENGÄT alk. 159,-

145,-KUMITURVA-SAAPPAAT 79,-

alk.

199,-

RaivaussahanteränTEROITUSLAITE

199,-

25,-

39,90

MOOTTORI-SAHAT alk.

199,-

ma–pe 9–17Rokkakankaantie 12 B, 41350 Laukaa as.

MOOTTORISAHA-, PIENKONE-MYYNTI JA HUOLTO

KIRRI040 7743 061

• MYYNTI • VARAOSAT • HUOLTO

RAIVAUS-SAHAT

FS410 799,-FS460 899,- saatavana lämpökahvoilla

2 kpl

LAIPPA + 2 TERÄKETJUA56L 325 1,3 ja 1,5 mm

Vältä kevätruuhkaa ja huollata RUOHON-

LEIKKURISI NYT!

EIARAIVAUS- SAHATERÄT

Metsänlannoitus toteutetaan Päi-jänteen Mhy:n alueella helikopteri-levityksenä kesällä 2016.

Yhteishankkeena metsänomista-jien lannoitus hoidetaan kustan-nustehokkaasti sisältäen suunnit-telun, lannoitteiden hankinnan ja levityksen.

Palvelu tarjotaan metsänomista-jalle avaimet käteen -periaatteella.

Lähde mukaan lisäämään metsäsi tuottoa ja ota ajoissa yhteyttä Päi-jänteen Mhy:n metsäneuvojiin!

Lannoituskohteet kootaan syksyn ja loppuvuoden 2015 aikana.

Miksi investoida metsän kasvatuslannoitukseen?

Helikopteri pörrää taas kesällä 2016



METSÄ-PÄIJÄNNE

Metsissä on puuta Valtakunnan metsien 11. inventoinnin

tulokset valmistuivat keväällä 2015. Nii-den mukaan runkopuun kasvu Suomessa on kiihtynyt 105 miljoonaan kiintokuutio-metriin, ja runkopuuvarat ovat kasvaneet jo 2,4 miljardiin kuutiometriin. Myöhässä olevien ensiharvennusten määrä on paisunut 810 000 hehtaariin ja raivaussahaa odot-tavia rästitaimikoita on jonossa 750 000 hehtaaria. Luonnonvarakeskuksen laskelmi-en mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä tuntuvasti nykytasosta sekä metsä- että energiateollisuuden tarpeisiin, koska oras-tavista hoitorästeistä huolimatta metsien ikärakenne ja täysimääräinen puusto mah-dollistavat kasvun hyvän tason.

Metsäteollisuus käytti vuosina 2011–13 kotimaista ainespuun eli tukki- ja kuitupuun mitat täyttävää raakapuuta keskimäärin 53 miljoonaa kuutiometriä. Latvusmassa-, kan-toja pienpuuhaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksilla vuonna 2014 yhteensä 8,3 miljoonaa kuutiometriä ja vuodelle 2020 asetettu käyttötavoite on 13,5 miljoonaa kuutiometriä. Aines- ja energiapuun suu-rin kestävä hakkuumäärä on tällä hetkellä noin 81 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa ja hakkuumahdollisuuden arvioi-daan nousevan 86 miljoonaan kuutiomet-riin 2020-luvun alussa. Puuta siis riittää metsissä moneen käyttötarkoitukseen ja puusuma kasvaa kun tarkasteluun otetaan runkopuun ohella mukaan puiden latvukset ja kannot. Ongelma on lähinnä siinä, että puun käyttöpaikat eivät sijaitse alueilla, joilla korjuupotentiaali on suurin.

Energiapuun käyttömäärien kasvaes-sa kuitupuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää runkopuuta ohjautuu energia-tuotantoon alueilla, joilla kyseiset teolli-set käyttöpaikat ovat etäällä tai puulle ei ole markkinatilanteesta johtuen kysyntää. Suurimmat käyttämättömät metsähakepo-tentiaalit sijaitsevat Itä-Suomessa ja Kai-nuussa ja suurimmat käyttöpaikat rannikolla, joten kuljetusmatkat tulevat pitenemään, kun metsähakkeen käyttömäärät kasvavat Etelä-Suomen suurissa asutuskeskuksissa. Tämän vuoksi mahdollisuuksia pitkien mat-kojen kuljetuskustannusten alentamiseen ja meno-paluukuljetusten hyödyntämiseen tu-lee edelleen tutkia. Myös kannoissa on suuri lisäyspotentiaali, jos hankintakustannuksia saadaan alennettua ja polttomurskeen laa-tuvaihtelua tasattua.

Pienten puiden kirotNuorten metsien puunkorjuussa ongel-

mana ovat puunkorjuun korkeat kustan-

nukset, jotka johtuvat poistettavan puuston pienestä tilavuudesta ja hakkuun huonosta tuottavuudesta. Korjuun kustannukset nou-sevat huomattavasti puuston pienentyessä ja ylittävät helposti puusta maksettavan hinnan. Oman onnensa nojaan jätetty ry-teikkö ei ole energiapuuparatiisi sen pa-remmin puunmyyjälle kuin korjuukoneen kuljettajallekaan. Harventaminen kannattaa kuitenkin lähes aina, koska puuston liiallinen tiheys nuorissa metsissä hidastaa ainespuun järeytymistä ja pienentää siten puunmyyn-tituloja. Kaikkein vaikeimmilla elinvoimansa menettäneillä riukupuukohteilla voidaan toki harkita ensiharvennuksen sijaan avohakkuu-ta ja metsänviljelyä.

Varmin tapa tehostaa hakkuun tuotta-vuutta ja parantaa korjuujälkeä on tehdä taimikonhoitotyöt ajallaan ja raivata työmaa ennen hakkuuta. Energiapuuharvennuksilla hakkuupoistuman järeys ratkaisee energia-puun korjuun kannattavuuden, puustamak-sukyvyn sekä raaka-aineesta maksettavan kantohinnan suuruuden. Energiapuuhar-vennuksilla metsä- ja kaukokuljetuskustan-nuksen merkitys puustomaksukyvylle on hakkuukustannusta pienempi, silloin kun operoidaan kohtuullisilla metsä- ja kauko-kuljetusmatkoilla.

Radikalismia suometsiinPerinteisen puunkorjuun tehostamistar-

peet sekä energiapuun arvon ja kysynnän lisääntyminen ovat tuoneet hieskoivikon kasvatukseen uuden varteenotettavan vaihtoehdon, jossa suokoivikkoa kasvate-taan harventamatta noin 30-40 vuotta päätehakkuuseen saakka. Lähinnä plantaasi-metsätaloudesta tutun kasvatustavan taus-talla ovat tutkimustulokset, joiden mukaan hieskoivikoiden harvennuksilla turvemailla tai muilla kosteilla mailla ei ole taloudellisia perusteita, koska hieskoivikot eivät järeydy

vaneritukin mittoihin ja harventamattomuus ei vähennä kuitu- tai energiapuun kertymää. Harventaminen kannattaa kun sekapuuna on kasvatuskelpoisia havupuita, tukkilaatui-nen hieskoivikko kasvaa rehevällä kasvupai-kalla tai kuusialikasvosta voidaan hyödyntää metsänuudistamisessa.

Tehdyissä hakkuukokeissa hieskoivikon avo-hakkuun tuottavuus oli 40-60 % korkeampi kuin harvennushakkuun tuottavuus vastaa-vissa olosuhteissa. Tutkimuksessa nousi esille tarve parantaa nykyisten hakkuulaitteiden soveltuvuutta koivun ja muiden mutkaisten puiden hakkuuseen ja joukkokäsittelyyn, kos-ka hakkuussa havaitun tuottavuushyppäyksen taustalla oli lähinnä avohakkuun tuomat har-vennusta paremmat korjuuolosuhteet, eli: 1) puukohtainen siirtymisaika pieneni, kun samasta pisteestä pystyi hakkaamaan sel-västi enemmän puita kuin harvennuksella, 2) puiden poisto tapahtui systemaattisesti, 3) jäävä puusto ei hidastanut puiden karsintaa, katkontaa eikä kasausta.

Korjuulogistiikan kannalta olisi mie-lenkiintoista selvittää, onko avohakkuulla mahdollista muuttaa osa talvikorjuuleimi-koista kesäkorjuuleimikoiksi, sillä avohakkuu antaa harvennuksia enemmän vapausas-teita metsäkuljetuksen ajoreittien sijoit-teluun palstalle samoin kuin ajokertojen säätelyyn ajouralla. Suometsien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää, että korjuukauden pidentämiseen pyritään määrätietoisesti, sillä korjuun kausivaihtelu johtaa korkeisiin kustannuksiin korjuussa ja puutavaran varastoinnissa sekä hankaloittaa ammattitaitoisen työvoiman saantia alalle.

MMT Juha Laitila, Luonnonvarakeskus,Uudet liiketoiminta-

mahdollisuudet, Joensuu

Tutkimusnäkökulmaa metsään ja energiaan

Luonnonvarakeskuksen mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä tuntuvasti nykytasosta.

Metsä- ja energia-alan uutisvirta on ollut kuluneen vuoden aika-na vuolas, ja siihen on mahtunut monensävyisiä viestejä metsä- ja energia-alan toiminnan kannat-tavuudesta tai puuvarojen riittä-vyydestä ja puun saatavuudesta. Ohessa on lyhyenä läpileikkauk-sena Luonnonvarakeskuksen tut-kimustuloksia metsävarjojen riit-tävyydestä ja ratkaisuista nuorten metsien korjuulogistiikkaan.



METSÄ-PÄIJÄNNE

Metsätalouden vähennyksetMetsätalouden verotuksessa ovat vähennyskelpoisia kaikki

metsätalouden menot, riippumatta siitä, onko metsänomis-tajalla ollut verovuonna metsätalouden tuloja. Metsänomis-tajan on itsensä huolehdittava siitä, että kaikki kulut tulevat kirjatuksi vähennyksiin. Verottaja pitää kyllä huolta ja kysyy puunmyyntitulojen perään, jos ne jäävät merkitsemättä vero-

lomakkeelle, mutta menojen perään verottaja ei kysele.

Verovinkki

UUTISNURKKA

Täytyy sanoa että omassa maakunnassa-kin on paljon näkemisen arvoisia paikkoja.

Keväällä päätimme yhdessä Korpilah-den ja Luhangan Osuuspankkien kanssa järjestää joku mukava tilaisuus yhteisille asiakkaillemme. Luonto, metsä ja Leivon-mäen kansallispuisto tulivat ensimmäi-senä mieleen. Hyvänä kylkiäisenä saatiin järjestymään kahvit aivan kansallispuiston kupeessa sijaitsevalle Röykkälän lammas-tilalle. Tilan isännät Viola ja Kalevi Fredin pitivätkin mielenkiintoisen esitelmän lam-mastilan toiminnasta, sekä talon ja tilan historiasta. Oiva paikka kaiken kaikkiaan

viettää vaikka viikonloppu tilan mökeissä, tutustua lammastilan toimintaan ja sa-moilla kansallispuistossa.

Kansallispuistossa on monen mittaisia patikointireittejä nuotiopaikkoineen. Sit-keästi koko bussilastillinen patikoi vajaan kahden kilometrin reitin, vaikka vettä satoi ajoittain rankasti. Mieliin painuva retki sai kuitenkin arvoisensa päätöksen, sillä tulille päästyämme sade heltisi. Makkara ja eten-kin paistetut ruisleivät tekivät kauppansa. Kotimatkalle päästiin hyvillä mielin.

Kiitokset vielä sekä Röykkälän tilalle että Osuuspankkilaisille!

PEFC-sertifikaatin seuranta-auditointi tällä kertaa Hankasalmella

PEFC-metsäsertifiointi sisältää alan toi-mijoiden säännölliset tarkastukset eli au-ditoinnit. Näiden avulla varmistetaan että metsätaloutta harjoitetaan ekologisesti, so-siaalisesti ja taloudellisesti kestävin perustein ja toimintatavoin.

Sertifiointi on vapaaehtoista. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys, alan johtavana toi-mijana, haluaa olla mukana sertifiointijär-jestelmässä. Viime kädessä näin kyetään takaamaan jäsenkunnan puun kelvollisuus markkinoilla.

Auditoinnin suoritti Det Norske Verita-sin auditoija Rolf Arnkil. Päijänteen Mhy:n Hankasalmen toimisto valikoitui kohteeksi otannalla. Samaan otantaan kuului useita

Metsäkeskus Keski-Suomen alueen toimi-joita, urakoitsijoista metsäpalveluyrityksiin.

Aluksi tutustuttiin papereihin, varmis-tuttiin että yhteistyösopimukset on tehty vaatimusten mukaisesti. Sitten siirryttiin maastoon, tutustumaan taimikonhoito-, kunnostusojitus- ja viljelymuokkauskohtei-siin. Auditoija sai tilaisuuden henkilökoh-taisesti keskustella yrittäjien kanssa kunkin työmaasta.

Kaikkein tärkein asia, työn laatu, havait-tiin kaikilla työmailla erinomaiseksi. Lieviä puutteita havaittiin eräiden dokumenttien ja puutavaran varastopaikkojen kohdalla. Kokonaisuudessaan Päijänteen Mhy läpäisi tarkastuksen hienosti!

Koneyrittäjät koollaPäijänteen Metsänhoitoyhdistys kutsui

toimialueensa korjuu-urakoitsijat koolle 6. ja 7. toukokuuta 2015 keskustelemaan puun-korjuuseen liittyvistä käytännön asioista.

Teemat vaihtelivat yleisistä leimikon laa-dintaan liittyvistä tekijöistä uusiutuneeseen Kemeralakiin ja oikean katkonnan varmista-miseen. Myös syksyllä uusiutuvan tilaajavas-tuulain pykäliä käsiteltiin.

Kummankin päivän päätteeksi saimme tilaisuuden tarkastella käytännön tilannetta UPM:n Säynätsalon vaneritehtaalla. Teh-taan edustaja selvitti esimerkkien avulla vanerin valmistuksen kannalta oleellisia koi-vutukin laatutekijöitä.

Taas kerran kävi ilmi että esimerkiksi puun korjuuketjun ihanteellisen lopputuloksen kannalta on hyvä että ketjun eri jäsenet ymmärtävät toimiensa vaikutukset seuraa-vien jalostusvaiheiden kannalta. Keskustelu kävi vilkkaana ja asioita tarkasteltiin useista eri näkökulmista mikä on aina hyvä.

Saamamme positiivinen palaute met-sänomistajilta ja yrittäjiltä innostaa Päi-jänteen Metsänhoitoyhdistystä edelleen kehittämään puunkorjuun eri vaiheita laa-tukysymyksineen. Kysymyksessä on pitkän tähtäimen yhteistyö josta hyötyvät kaikki osapuolet. Toukokuun keskustelut eivät var-masti jää vaille jatkoa.

Mieliin painuva retki

Patikkalenkin jälkeen makkara ja paistettu ruisleipä maistui.

Röykkälän tilan emäntä Viola Fredin esittelemässä toimintaansa ja lampaantaljoja

Koneyrittäjien koulutuspäivän päätteeksi tarkasteltiin vanerin valmistuksen kannalta oleellisia koivutukin laatutekijöitä.

Det Norske Veritasin auditoija Rolf Arnkil (toinen oikealta) oli tyytyväinen. Taimikonhoi-tokohteessa oli kaikki kunnossa ja työn jälki hyvä.



METSÄ-PÄIJÄNNE

Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehtiJulkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ryPuh. 040 709 8477 fax 014 819 0444

Kannen kuva: Sami Karppinen

Päätoimittaja Harri KivirintaToimitussihteeri Pirjo Lumioja email: [email protected]

Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2015

Tutustu myösnettisivuihimme

www.paijannemhy.fi

METSÄTARVIKKEITA NIIN AMATTILAISILLE KUIN HARRASTELIJOILLE www.tarmet.fi

TapahtumakalenteriOletko kiinnostunut oppimaan

raivaussahan käyttöä?Mikäli kiinnostusta on, järjestämme naisten raivaussahapäivän syyskuun lopulla Jyväskylän seudulla. Koulutus soveltuu myös henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta raivaussahan käytöstä. Jos mielenkiintosi heräsi, ole hyvä ja ota yhteyttä 11.9.2015 mennessä [email protected] tai p. 040 7098477.

Jämsä 1.9.-3.9. 6




http://www.tarmet.fi/


PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUT

METSÄN VUOSIHUOLTO

MIELENRAUHAMETSÄSTÄ

METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA (jäsenille maksuton)

• Kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus• Henkilökohtainen neuvonta

METSÄSUUNNITTELU• Metsäsuunnitelmien laadinta• SilvaNetti – metsäsuunnitelma netissä • tarvittavat karttapohjat• tulosten laskeminen • metsäsuunnitelmien ajan tasalla pito

OMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT- Arviointi

• metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot• metsätuhojen tarkastukset, lausunnot• muut todistukset ja lausunnot

- Metsäkiinteistöjen välitys (LKV)- Perunkirjoituspalvelut

Metsätilojen omistusjärjestelyt• Reiska –palvelu sukupolvenvaihdoksiin• kuolinpesien perinnönjaot ja ositukset• kauppa- ja lahjakirjojen laadinta

METSÄVEROPALVELUT• Metsäveroilmoitukset• Arvonlisäveroilmoitukset• Puukaupan veroasiat• Muut veroasiat

METSÄN UUDISTAMINEN• Suunnittelu, toteutus ja valvonta• Raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta• Materiaalin valinta ja hankinta• Siementen kylvö ja taimien istutus• Jälkityöt

TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO• Suunnittelu, toteutus ja valvonta• Tarkastus ja raportointi

KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN TEKEMINEN

• Suunnittelu ja toteutus• Myös metsäteiden perusparannukset• Tieyksikkölaskelmat

METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLAN-NOITUKSET

• Suunnittelu, toteutus ja valvonta

KULOTUS• Suunnittelu, toteutusvastuu ja työvälineet

TAIMIEN JA SIEMENTEN VÄLITYS• Tarpeiden kartoitus ja tarjousten

pyytäminen sekä vertailu• Materiaalin toimitus

PUUNMYYNTISUUNNITELMA (jäsenille maksuton)• Hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys • Markkinatilanteen selvitys• Puunmyyntisuunnitelman laadinta • Metsänkäyttöilmoitus• Määrä- ja hinta-arvio• Jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot• Monimuotoisuuden ja avainbiotooppien

huomioiminen

PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO • Tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu

tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden• Ajantasainen hintaseurantajärjestelmä,

leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous• Valtakirjakauppa ja puun myynti• Kauppaehtojen tarkastus ja seuranta• Korjuun- ja mittauksen valvonta• Puutavaran luovutus, mittaustodistuksen

allekirjoitus

PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA

• Hakkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja edunvalvonta

KORJUUPALVELU• Puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja

toteutus

- HOIDAMME KAIKKI VELVOITTEET PUOLESTASIMetsän vuosihuolto on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat pitää metsä-omaisuudestaan huolta vaivattomasti. Se sopii loistavasti kaukana metsästään asuville tai muuten kiireisille metsänomistajille.

Eli meille kaikille. Se on avaimet käteen –paketti, jossa hoidamme käytän-nössä kaiken paperitöistä hoitotoimenpiteisiin. Metsän vuosihuolto lähtee liikkeelle tilakäynnillä, jossa selvitetään metsän sen hetkinen tilanne ja toi-menpiteet, joita metsätilallesi kannattaisi seuraavaksi tehdä. Tilakäynnillä kartoitetaan myös hakkuumahdollisuudet ja niistä saatavat tulot. Metsän vuosihuollon kartoitus tehdään maksuttomalla tilakäynnillä.

*Saat tietoosi metsänhoidollisesti tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet*Saat arvion puunmyyntituloista*Saat tietoosi ajankohtaiset hoitotyökohteet ja työhön saatavien rahoitustu-kien mahdollisuudet*Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista paikan päällä

Ensimmäisen tilakäynnin jälkeen voit valtuuttaa meidät käymään muutaman vuoden välein metsässäsi tarkistamassa tilanteen. Käyntien jälkeen annamme ehdotelman tulevista toimenpiteistä ja pidämme sinut ajan tasalla metsäsi kasvun eri vaiheista.

pmhy-metsapaijanne-takakansi2014-11-takakansi_v4.indd 2 24/11/14 11:44

metsÄ€¦ · uusi kemera-laki voimaan 1.6.2015 kesän iloisiin yllätyksiin voidaan las-kea uuden...

Documents