1

Matkakertomus

Valtiovarainvaliokunta

Ottawa, Kanada – Washington, Yhdysvallat

24. – 30.9.2017

Maarit Pekkanen

valiokuntaneuvos

2

Matkan taustaa ja tarkoitus

Kyseessä oli valtiovarainvaliokunnan kolmas delegaatiopohjainen kaukomatka

vaalikaudella 2015 – 2019. Kaksi aiempaa matkaa suuntautuivat Afrikkaan

(Etiopia ja Tansania, 2016 huhtikuu) ja Kiinaan (Peking ja Shanghai, 2016 syyskuu).

Viimeinen, neljäs delegaatiomatka oli tarkoitus tehdä maaliskuussa 2018 Intiaan.

Kullekin matkalle on valittu yleisten talouspoliittisten kysymysten lisäksi omia

erityisteemoja valiokunnan laajan toimialan pohjalta.

Pohjois-Amerikkaan tehdyn matkan painopisteitä olivat yleispoliittisen tilanteen ja

talouskysymysten ohella kansainväliset kauppasuhteet, USA:n verouudistus ja

kansainvälinen verokilpailu sekä arktinen alueen kysymykset, ml. Arktisen Neuvoston

toiminta. Lisäksi toivottiin näkökulmia ilmastopolitiikkaan ja maahanmuuttoon

liittyviin kysymyksiin.

Nämä kaikki aihealueet olivat poikkeuksellisen ajankohtaisia; kauppasuhteet tuoreen

EU:n ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen ja pysähdyksissä olevan EU:n ja

Yhdysvaltojen välisen TTIP-sopimuksen vuoksi, USA:n verouudistus presidentti

Trumpin vaalilupausten vuoksi sekä arktinen alue sen ilmasto- ja energiapoliittisen

ulottuvuuden sekä Suomen Arktisen Neuvoston puheenjohtajuuskauden johdosta.

Delegaation puheenjohtajina toimivat valiokunnan puheenjohtaja Timo Kalli sekä

kansanedustaja Timo Harakka. Muut osallistujat olivat valiokunnan varapuheenjohtaja

Ville Vähämäki sekä kansanedustajat Markku Eestilä, Eero Suutari, Pia Viitanen ja

Peter Östman sekä valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen.

Taustainformaatio

Delegaatio perehtyi avainkysymyksiin ennen matkaa seuraavasti:

Vapaakauppa ja kauppasuhteet: apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen,

ulkoministeriö sekä vanhempi tutkija Antto Vihma, Ulkopoliittinen instituutti

Kansainvälinen verotus: apulaisprofessori Tomi Viitala, Aalto yliopisto sekä

finanssineuvos Jari Salokoski ja erityisasiantuntija Anu Rajamäki, VM

Arktisen alueen kysymykset: vanhemmat tutkijat Harri Mikkola ja Juha

Käpylä, Ulkopoliittinen instituutti

Matkaohjelma ja jaettu materiaali

Matkaohjelma on liitteenä (liite 1).

Taustainformaatio sekä matkan aikana saatu materiaali on tallennettu valiokunnan

työtilaan.

3

Kanada

Lähde: Kauppapolitiikka 1/2017

Yleistä

Suurlähettiläs Vesa Lehtonen esitti ajankohtaiskatsauksen Kanadan taloudellisesta ja

poliittisesta tilanteesta. Pääministeri Justin Trudeaun liberaalihallituksen asema on

vahva ja maan sisäpoliittinen asetelma selvä. Suhde Yhdysvaltoihin on sitä vastoin

monessa suhteessa odottava, kunnes nähdään, miten presidentti Trumpin hallinto

asemoituu eri politiikkalohkoihin. Tässä suhteessa avoimia ovat esim. ajankohtaiset

Nafta-sopimusneuvottelut.

Lehtonen korosti katsauksen talouspoliittisessa osiossa niitä yhtäläisyyksiä, joita

Suomella ja Kanadalla on ja jotka tarjoavat yhteistyön mahdollisuuksia; maiden

elinkeinorakenne ja kulttuuri ovat samantapaisia, maat ovat vauraita ja niitä yhdistää

laaja harvaan asuttu, pohjoinen alue. Vaikka Kanada on pinta-alaltaan 30 kertaa

Suomea suurempi maa ja sen väestöpohja on 7 kertaa Suomen väkiluvun suuruinen, se

on kiinnostava kohdemaa Suomen kannalta. Se ei ole siis toimijana vain ”USA:n

varjo”, vaikka USA on Kanadan keskeisin kauppakumppani 75 %:n osuudellaan.

Kanadan talous on melko vahva kauan matalana pysytelleestä öljyn hinnasta

huolimatta ja se tarjoaa nykyisellään hyvät lähtökohdat ekspansiiviseen

talouspolitiikkaan; vuoden 2017 kasvuarvio on 2,6 % ja julkinen velka noin 30 %

4

BKT:sta. Työttömyysaste on ollut pitkään 7 %:n luokkaa. Hallitus on myös luvannut

tehdä merkittäviä talouskasvua tukevia investointeja infrastruktuuriin seuraavan

kymmen vuoden aikana. Ajankohtaisia ja mm. suomalaisille yrityksille mahdollisia

investointikohteita ovat mm. cleantechin, kaivosteollisuuden ja meriteollisuuden

hankkeet.

Team-Finland –verkostoa edustaneen kaupallisen asiantuntija Jarno Valkeapään

mukaan suomalaisille yrityksille on kysyntää ja Kanadaan on helppo tulla maiden

samankaltaisuuden vuoksi. Olennaista on kuitenkin rakentaa kansainvälistymisen

edellyttämä vahva pohja kotimaassa ennen markkinoille tuloa. Kun yrityksellä on

kykyä, halua ja tavoite selvillä, kansainvälistymistukea löytyy, vaikka Suomen

panostus kansainvälistymisresursseihin on pieni esim. Ruotsiin verrattuna.

Ministerineuvos Veli-Pekka Kaivola otti esille Kanadan lähes 40 vuotta vanhan

jäänmurtajakaluston, jonka uusiminen on ajankohtaista. Tältä osin Suomen osaaminen

ja rakentamisen hinta ovat ylivertaisia Kanadaan nähden. Muita merkittäviä kohteita

voisivat olla mm. Suomen metsäosaamiseen pohjaavat hankkeet, asutus- ja

kaupunkimaisten alueiden suuret infrakohteet tai pohjoisimpien alueiden perusinfran

rakennustyöt. Kehitystä ja päätöksentekoa hidastavat kuitenkin liittovaltiorakenteen

moniportaisuus, provinssien erilaisuus ja vahva asema sekä hallintotraditio, joka

rakentuu osin ranskalaisen, osin englantilaisen byrokratian varaan.

Kanadan eri alueiden erilaisuus perustuu suurten maantieteellisten erojen ohella myös

siihen, että provinssien valtaoikeudet ovat vahvat ja viimesijainen päätöksenteko

tapahtuu pääosin paikallisesti. Tämä näkyy esim. opiskelussa siten, että yhtäällä

suoritettua tutkintoa ei välttämättä hyväksytä muualla. – Taloudellisten

toimintaedellytysten erilaisuutta kuvaa osaltaan taas se, että siinä, missä Quebeckin

alueen sähkö saadaan lähes kokonaan vesivoimasta, pohjoisen alueen omakotitalot

lämpiävät diesel-öljyllä tehdyllä sähköllä. Vaikka maakaasu olisi halpaa maan omien

varantojen vuoksi, kaasuverkoston rakentaminen tulisi kalliiksi.

Erityisen haasteen muodostavat syrjäiset, eristäytyneet arktiset alueet, joilla ei ole

yleistä it-verkkoa eikä halpoja keinoja tavalliseen yhteydenpitoon. Se taas vaikeuttaa

jopa nuorten kouluttautumishalukkuutta ja –edellytyksiä ja heikentää tulevaisuuden

odotuksia.

Suurlähettiläs Lehtonen korosti Kanadan kansainvälisissä suhteissa monenkeskisyyttä

ja sopimusperusteista lähestymistapaa. Tämä koskee myös Pariisin ilmastosopimusta,

vaikka Kanadan ei ole helppo saavuttaa omia tavoitteitaan runsaan fossiilisen

tuotannon vuoksi. Kanada tukee myös YK:n toimintaa ja tavoittelee mm. paikkaa

turvallisuusneuvostossa yhdessä Norjan kanssa. Kanada on lisäksi NATO-maa, joka

toimii läheisesti ja tiiviisti myös Itämeren alueella. Harjoitettu Venäjä-politiikka on

tiukkaa, joskin siinäkin näkyy tavoite dialogiin. Kanada voisi toimia hyvin myös

sillanrakentajana Eurooppaan nähden, kun USA:n asemoituminen on vielä monin osin

avoin.

5

Arktinen alue

Vanhempi tutkija Harri Mikkola totesi perehdyttämispuheenvuorossaan, että arktinen

alue 1) lämpenee, 2) taloudellistuu, 3) globalisoituu ja 4) muuttuu geopoliittisesti

entistä tärkeämmäksi keskeisten toimijoiden EU – Venäjä – Kanada – USA ja

nyttemmin myös Kiinan kesken.

Lämpenemisen tahtia kuvaa hyvin viimeisen 30 vuoden aikana tapahtunut muutos,

jonka aikana kokonaisjäävolyymistä on hävinnyt noin 70 %:a. Trendi on siis selvä.

Lisäksi tiedetään, että alue lämpenee kaksi kertaa muita nopeammin. Joidenkin

arvioiden mukaan Jäämeri on kokonaan jäätön vuonna 2040.

Taloudellinen kiinnostus perustuu taas arktisen alueen rikkaisiin luonnonvaroihin ja

Koillisväylän avautumisen synnyttämiin odotuksiin, vaikka näkymät ovat muuttuneet

aiempaa varovaisemmiksi (on palattu ”hypestä realismiin”). Tähän ovat vaikuttaneet

mm. öljyn hinnan lasku, koeporausten aiheuttama pettymys sekä hiilettömään

talouteen ja uusiutuvaan energiatuotantoon kohdistuva voimakas noste. Myöskään

Koillisväylästä ei odoteta lopulta mittavaa kauttakulun valtaväylää.

Samat havainnot ympäristön muutoksesta tulivat esiin myös Global Affairs Canadan

johtaja Alison LeClairen esittelypuheenvuorossa ”Canada and the Arctic”. Lisäksi

arktinen alue on keskeinen osa maan identiteettiä; Kanada on maapinta-alaltaan

arktisen alueen toiseksi suurin valtio, arktinen alue muodostaa 40 %:a sen omasta

pinta-alasta ja 25 %:a koko arktisesta alueesta. Toisaalta alueella asuu vain 120 000

ihmistä, so. alle 1 % Kanadan väestöstä, mikä yhdessä laajan alueen kanssa asettaa

suuria haasteita alueen kehittämiselle ja vielä varsin puutteelliselle infrastruktuurille.

Myös arktisten alueiden alkuperäiskansojen asema on itsessään iso ja herkkä asia,

johon heijastuvat kipeä historia ja koetut vääryydet. Sovintoprosessi on yhä käynnissä

ja eteneminen vaikeaa. Hallitus on myös arvioimassa uudelleen arktisen alueen

politiikkatoimia ja strategioita yhdessä alkuperäiskansojen edustajien kanssa.

6

Yhteistoiminta ja arvostukseen perustuvien suhteiden tärkeys korostuivat niin johtaja

LeClairen kuin myöhemmin ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriön edustajien

puheenvuoroissa.

Kehitysnäkymiä leimasivat yleisesti alueen suojelun tarve ja kestävä taloudellinen

etenemistapa. Hallitus on myös sitoutunut edistämään näitä tavoitteita yhtäaikaisesti.

Se on tehnyt lukuisia aloitteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen ja vihreään

talouteen. Rahoitusta on suunnattu mm. alueille, joille ei ole verkkoyhteyksiä ja jotka

ovat toistaiseksi riippuvaisia diesel-öljystä. Alueiden talouden kehittämiseen tähtäävän

strategisen investointiohjelman kohteina mainittiin mm. geotieteet, uusiutuva energia,

kalatalous, turismi ja kulttuurialat.

Kanada on sitoutunut vahvasti myös Arktisen Neuvoston toimintaan ja tukee Suomen

puheenjohtajuuskauden ohjelmaa ja painotuksia1. Myös tässä yhteydessä korostuivat

alkuperäiskansojen aseman ja mukanaolon tärkeys.

Verotus

Delegaatio tapasi Kanadan verotuomioistuimen johtajan, Chief Justice Eugene

Rossiterin suurlähettilään tarjoamalla lounaalla. Keskustelu oli vapaamuotoista ilman

erityistä verojärjestelmän esittelyä. Tuomari Rossiter totesi kuitenkin, että käynnissä

oleva Kanadan verouudistus koskee vain pientä osaa laajasta verolainsäädännöstä.

Hallituskaudet ovat hänen mukaansa ylipäänsä liian lyhyitä, jotta merkittävät

muutokset olisivat vietävissä läpi. Lisäksi liittovaltiorakenne hidastaa myös

verouudistuksia, koska lainsäädäntöä ei ole harmonisoitu, vaikkakin provinssit

seuraavat pitkälti valtion linjauksia.

Tuomari Rossiter arvioi myös, ettei USA:n verouudistuksella tule olemaan kuin vain

marginaalinen vaikutus Kanadalle. Verotasot alenevat todennäköisesti Kanadan

1 Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa (2017 – 2019) muutoksen ja epävarmuuden aikakaudella,

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 14/2017

7

tasolle aiheuttamatta erityistä ongelmaa. Todellinen uhka on sen sijaan uudenlainen

protektionismi, joka on näkynyt viimeaikaisissa kansainvälisissä päätöksissä, kuten

Brexitissä ja vapaakaupan vastaisissa toimissa.

Kanadan verotuomioistuin keskittyy yksinomaan verojuttuihin, ja sellaisena on

harvoja maailmassa. Kaikki verovelvolliset voivat saattaa asiansa sen käsiteltäväksi,

jos siihen on tarve. Pääosa jutuista, noin 90 % edustaa taloudellisesti noin 10 %

tapausten rahallisesta merkityksestä – ja päinvastoin. Lisäksi kansainvälisten juttujen,

kuten siirtohinnoitteluun liittyvien kysymysten osuus on kasvussa2.

Suurlähettiläs Lehtonen totesi vierailun alussa esittämässään katsauksessa, että

verouudistus on iso asia pääministeri Trudeaun agendalla. Sen yksi kärki kohdistuu

palkka- ja yritystulon väliseen suhteeseen ja tulonmuunto-ongelmiin, joille halutaan

asettaa rajoja. Kaavaillut veronalennukset on taas tarkoitus suunnata keskiluokkaisille

perheille. Ajatuksena on kaikkiaan se, että kukin maksaisi oman reilun osuutensa

yhteisestä verotaakasta.

Vapaakauppa

Suomen viennistä vain vajaa prosentti kohdistuu Kanadaan. Suoraa vientiä harjoittavia

yrityksiä on apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarisen mukaan noin 1200 ja kaikkiaan

noin 4000. Tilanteen odotetaan kuitenkin kehittyvän syksyllä 2016 allekirjoitetun

EU:n ja Kanadan uuden kauppasopimuksen CETA:n3 myötä. Sopimus helpottaa

maiden välistä vientiä ja alentaa kaupan kustannuksia, kun se poistaa tullit

siirtymäajan jälkeen, yhtenäistää standardeja ja vähentää tuotteiden kaksinkertaista

testausta. Lisäksi se antaa mahdollisuuden osallistua julkisiin hankintoihin.

Sopimusta on alettu soveltaa väliaikaisena 21.9.2017 lukien, mutta se on ratifioitava

vielä valtio- ja osavaltiotasolla Kanadassa sekä EU:n jäsenvaltioiden parlamenteissa.

Kauppaneuvotteluja hoitavan yksikön johtaja David Usher, Gobal Affairs Canada,

totesi, että Kanada suhtautuu myönteisesti vapaakaupan edistämiseen. CETA-sopimus

on Usherin mukaan edistyneimpänä lajissaan. Hän korosti kuitenkin sitä, että pelkkä

sopimus ei itsessään takaa, että sitä käytetään hyödyksi. Siksi sitä on myös

promovoitava ja sen tuomista mahdollisuuksista kerrottava yrityksille. Esim. Kanadan

pk-yritykset (yli 500 henk.) ovat maan tärkeimpiä työllistäjiä mutta eivät toistaiseksi

erityisen vientivetoisia tai –taitoisia.

Toinen aihe käsitteli uudelleen käynnistettyjä NAFTA-neuvotteluita USA:n, Kanadan

ja Meksikon kesken. Sopimus tulisi Usherin mukaan modernisoida kokonaan sen

sijaan, että sitä vain täydennettäisiin aiempaan tapaan. Uudistamista kaipaavia kohtia

on monia, kuten työntekijöiden asema tai ympäristökysymykset. Yhteisymmärrykseen

2 Kanadan hallitus on antanut verohallinnolle miljardirahoituksen kansainvälisiin verotarkastuksiin. Tuomari Rossiterin

arvion mukaan se johtaa epäilemättä pian myös kansainvälisiin verokiistoihin, joihin tarvitaan tuomioistuimen

ratkaisuja; Lakimiesuutiset 8/2017.

3 CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement), jota koskevan hallituksen esityksen HE 149/2017 vp

käsittely on vielä kesken eduskunnassa.

8

pääsy on kuitenkin vielä avoin ja aikataulu vuoden loppuun kireä. Kanada haluaa taata

osaltaan mm. työntekijöiden suojan ja noudattaa ILO:n ja OECD:n suosituksia.

Kanadalle tarjoutuu toisaalta tilaisuus olla markkinoillepääsyn väylä niin kauan kuin

EU:n ja USA:n väliset TTIP-vapaakauppasopimusneuvottelut4 ovat pysähdyksissä.

Usher oli tietoinen sopimukseen kohdistuneista huolista Euroopassa. Hän suhtautui

myönteisesti kysymykseen sijoittajansuojasta ja piti EU:n tuomioistuimen jaetun

toimivallan mallia askeleena eteenpäin.

Keskusteluissa käsiteltiin lisäksi mm. kauppasuhteita Kiinaan ja Ranskaan sekä

kysymystä Brexitin jälkeisestä ajasta. Iso-Britannia on tärkeä markkina-alue myös

Kanadalle, mutta ennen mahdollista uutta sopimusta on katsottava, miten Brexit-

neuvottelut ratkeavat. Kanadalla on halu jatkaa kauppasuhteita CETA:n hengessä.

Maahanmuutto

Immigration, Citizenship and Refugees Canadan edustajat kertoivat maan hyvin

toteutetusta maahanmuuttopolitiikasta, jossa painottuvat samanaikaisesti taloudelliset,

sosiaaliset ja humanitaariset tavoitteet. Myönteinen ja yhteiskuntaan kotouttava

asenne olivat läpileikkaavia kaikessa tavoitteenasettelussa.

Kanadalla itsellään on maahanmuuttajataustainen historia; maahan on muuttanut sen

perustamisesta, vuodesta 1867 lukien noin 19 milj. ihmistä. Muuttoa kuvaa myös

viimeisten 15 vuoden tulijoiden määrä, noin 3,8 milj. eli yli 10 % nykyväestöstä.

Maahanmuutto onkin yksi työvoimapolitiikan osa, koska Kanada tarvitsee uusia

asukkaita mm. väestön ikääntymisen vuoksi.

Suotuisaan kehitykseen on vaikuttanut poliittisten linjausten ohella se, ettei Kanada

ole ollut keskellä pakolaisvirtaa, kuten Eurooppa. Se on voinut siten kontrolloida

maahan suuntautuvaa muuttoa ja painottaa siinä kansallisia etujaan. Tämä leimaa

erityisesti taloudellista maahanmuuttoa.

Kanada on ottanut vastaan myös kymmeniä tuhansia pakolaisia. Myös heidät on

haluttu ottaa heti osaksi yhteiskuntaa, kotouttaa ja työllistää. Lapset on otettu

vastaavasti mukaan esim. urheilutoimintaan, ja näistä linjauksista vallitsee kansallinen

konsensus. Kanadassa on kuitenkin nähty myös Euroopan tilanne ja ymmärretty siihen

liittyvä haavoittuvuus. Varovaisuutta lisää osaltaan se, että maahanmuuton tarjoamiin

mahdollisuuksiin kohdistuu usein virheellisiä odotuksia. Näin myös Kanadassa.

4 TTIP, The Transatlantic Trade and Investment Partnership

9

Yhdysvallat

Delegaation vierailu osui aikaan, jolloin useiden keskeisten politiikkalohkojen linjaukset

olivat vielä avoimia. Tämä koski mm. suhdetta kansainvälisiin järjestöihin, kuten YK tai

WTO, monenkeskisiä kauppasopimuksia, erit. TTIP tai NAFTA, ilmastopolitiikkaa ja

suhdetta Pariisin ilmastosopimukseen tai arktisen alueen kehitykseen. Presidentti Trumpin

vaalikampanjassaan lupaamasta verouudistuksesta julkaistiin ensimmäinen yksityiskohtainen

versio juuri delegaation saapumispäivänä.

Talous- ja kauppapolitiikka

Suurlähettiläs Kirsti Kauppi esitti yleispoliittisen katsauksen, jossa kuvastui niin ikään uusien

linjausten keskeneräisyys. Lisäksi Valkoisen talon lukuisat henkilövaihdokset ja käynnissä

oleva Venäjä-tutkinta lisäsivät omalta osaltaan epätietoisuutta tulevasta. Jännitteitä ja

odotuksia aiheutui myös edessä olevista kongressin välivaaleista, joissa demokraatit pyrkivät

haastamaan republikaanisen enemmistön. Demokraattisen puolueen ongelmana on puolestaan

jonkin asteinen sisäinen hajaannus ja johtajuuden puute.

Yhdysvaltojen talous oli ollut lähetystöneuvos Juuso Moisanderin mukaan jo pitkään kasvu-

uralla, joskin kasvuvauhti oli maltillinen, hieman yli 2 %:a vuodesta 2010. Työttömyys oli

alimmillaan lähes kahteen vuosikymmeneen (4,3 %), ja maassa vallitsi käytännössä

täystyöllisyys. Inflaatio oli pysynyt edelleen matalana talouden hyvästä vireestä huolimatta ja

vaikka keskuspankki oli käynnistänyt koronnostojen sarjan. – Talouden keskeiset tunnusluvat

olivat siis yhä ennallaan, eivätkä presidentti Trumpin hallinnon toimet näkyneet vielä

taloudessa osakemarkkinoiden voimakasta nousua lukuun ottamatta.

Presidentti Trumpin ensimmäistä budjettiesitystä leimasivat merkittävät veronkevennykset

sekä huomattava lisärahoitus puolustusmenoihin ja kansalliseen turvallisuuteen. Leikkauksia

oli kohdennettu vastaavasti mm. sosiaaliturvaan ja terveydenhoitoon sekä ympäristö- ja

ulkoministeriöiden toimintamenoihin. Talouden kannalta merkittäviä olivat myös tulevat

ratkaisut liittovaltion budjetin tasapainosta ja valtionvelan hallinnasta.

Uuden hallinnon ensimmäisen vuoden kauppapolitiikkaa sävyttivät vahva retoriikka ja

protektionistinen ote (”Buy American, Hire American”). Kritiikki kohdistui mm. muihin

suurvaltoihin – erityisesti Kiinaan, – WTO:hon sekä voimassa oleviin kauppasopimuksiin.

10

Yhdysvallat oli jo irtautunut Tyynenmeren alueen kauppasopimuksesta TPP:stä5 ja

pysäyttänyt EU:n kanssa käytävät TTIP-neuvottelut. Epävarmuutta oli niin ikään NAFTA-

sopimuksen päivittämisestä käytävien neuvottelujen lopputuloksesta.

Yhdysvaltojen yleisenä tavoitteena oli Moisanderin mukaan tasavertainen, reilu kumppanuus,

joka voisi korjata maalle epäedulliset kauppataseet. Tämä voi heijastua myös Suomeen, jolle

Yhdysvallat on keskeinen kauppakumppani ja jonka kanssa kauppavaihto on ollut ylijäämäistä

(noin 1,5 mrd €/v). Suomen ja Yhdysvaltojen yritykset ovat linkittyneet myös kansainvälisten

arvoketjujen kautta ja välituotteiden osuus molempien maiden tavaraviennistä on suuri

verrokkimaihin nähden.

Vapaakaupan puoltajia ja vastustajia löytyy johtaja Angela Ellardin mukaan niin

republikaanien kuin demokraattien riveistä. Ellard toimii edustajainhuoneen varainhoidosta

vastaavassa valiokunnassa House Committee on Ways and Means. Huolenaiheita ovat olleet

mm. riidanratkaisumenettely ja sijoittajien suoja. TTIP-neuvotteluja jatketaan hänen

mukaansa, kun aika on kypsä. Aikatauluun vaikuttavat mm. Euroopan tärkeät vaalit (Ranska,

Saksa) ja Brexit-neuvottelujen tulos.

Kauppapolitiikan periaatteet olivat keskustelunaiheena myös IMF:n tutkimusosaston johtajan

Oya Celasunin kanssa. Hän toi esiin IMF:n huolen meneillään olevasta kehityksestä, joskaan

suoranaisen kauppasodan riskiä ei juuri ollut (downside risk). Maailmantalous on perustunut

Celasunin mukaan kuitenkin integraatioon sen synnyttämään tuottavuuden kasvuun, josta

myös köyhät maat ovat hyötyneet. Avoimuus ja yhteiset pelisäännöt olisivat hyödyllisiä myös

jatkossa.

Arktinen alue

Vaikka uusi hallinto ei ollut linjannut vielä arktista politiikkaansa, lähetystösihteeri Iina

Peltosen mukaan on kuitenkin odotettavissa, että myös siinä korostuu maan oman edun

ensisijaisuus. Tämä koskee mm. alueen luonnonvarojen käyttöä, ml. arktisilla vesillä

tapahtuva öljyn- ja kaasunporaus, jota koskevia rajoitteita oltiin jo purkamassa. Alueen

turvallisuuspoliittinen merkitys on sekin korostunut nyt selvästi. Yhdysvallat tukee kuitenkin

yhä Suomen puheenjohtajuuskauden painotuksia6 Arktisessa neuvostossa ja haluaa olla

vahvasti mukana neuvoston toiminnassa.

Senaatin asianomaisten valiokuntien johtavien virkamiesavustajat toivat niin ikään esiin

alueen ympäristölliset, sotilaspoliittiset ja energiataloudelliset näkökohdat. Turvallisuus

korostui erityisesti Alaskan senaattori Dan Sullivanin edustajan katsauksessa. Hänen

mukaansa Alaskan strategisen aseman ymmärtää, kun katsoo karttaa pohjoisesta käsin.

Tarpeet ovat nousseet esiin myös budjetissa, jossa on yli 60 mainintaa alueesta.

Keskustelussa nousivat esiin myös kysymykset arktisiin oloihin sopivien jäänmurtajien

tarpeesta, Koillisväylän tulevaisuudesta sekä Kiinan ja Venäjän asemasta. Myös näissä

korostui turvallisuuspoliittinen tulokulma, vaikka näkemykset olivat muutoin pitkälti

samantapaisia kuin Kanadassa. Esim. Kollisväylän varrella ei ole toimivaa infraa eikä

Yhdysvalloilla ole valmiutta suojella aluetta onnettomuustilanteissa.

5 TPP, Trans Pacific Partnership

6 Suomen puheenjohtajuusohjelman otsikko on ”Yhteisiä ratkaisuja etsimässä” ja sen teemoja ovat kestävä kehitys ja

ilmastonmuutos. Ohjelman neljä prioriteettia ovat: ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja

koulutus.

11

Verotus

Delegaation saapumispäivänä julkistettu kooste verouudistuksesta sisälsi monia niistä

muutoksista, jotka hyväksyttiin sittemmin joulun alla kongressissa. Keskeisimmät niistä

koskivat yritysveron tasoa (tasavero 20 %, mikä vastaa republikaanien alkuperäistä ehdotusta

kesällä 2016)7, kertaluonteista ulkomaisten varojen palautusveroa ja muutoin laajaa

vapautusta ulkomailta kotiutettaville tuloille (territoriaaliperiaate, participation exemption).

Tiedossa olivat myös täysi poisto-oikeus investoinneissa sekä korkovähennysoikeuden rajaus

eurooppalaisten mallien mukaisesti.

Uudistuksella on tarkoitus myös yksinkertaistaa verotusta. Tämä näkyi yksityishenkilöiden

verotuksessa mm. vähennysten ja veroluokkien karsintana. Toisin kuin yhteisöveroa

koskeneet ehdotukset, henkilöverotuksen muutokset oli tarkoitettu väliaikaisiksi (2018 –

2025). Tämä johtuu säännöstä, jonka mukaan yksinkertaisella enemmistöllä hyväksyttyjen

verolakien on oltava budjettineutraaleja 10 vuoden ajanjaksolla.

Tax Foundationin ekonomisti Gavin Ekins ja johtaja Kyle Pomerleau kertoivat, ettei

uudistuksen vaikutuksia ole voitu vielä arvioida. Selvää on, että yhteisöverokannan lasku ja

muut veronkevennykset vähentävät liittovaltion tuloja. Arviossa on kuitenkin otettava

huomioon myös uudistuksen synnyttämät dynaamiset vaikutukset, joskaan ne eivät riittäne

täyttämään koko tulojen pudotusta. Lopullisissa ratkaisuissa on otettava huomioon myös

vaatimus budjettineutraalisuudesta. Kaikki tämä vaatii huolellisuutta jatkotoimissa.

Käydyssä keskustelussa kysyttiin myös veronalennuksen ajoituksesta ja taloutta stimuloivasta

vaikutuksesta. Tuottavuuden kasvu on kuitenkin ollut Ekinsin mukaan melko heikkoa ja

jähmettänyt mm. keskipalkat. Veronleikkausten vaikutus ei ole sen vuoksi välttämättä niin

suuri kuin päältä päin näyttää.

Keskustelussa sivuttiin mm. kysymyksiä mahdollisesta ”Google-verosta”, siirtohinnoitteluun

liittyvistä ongelmista, valtiontukisäännöksistä sekä väliyhteisöjen verotuksesta. Ekins totesi

mm. että heidän lainsäädäntönsä on ”BEPS-yhteensopiva” ja että verokilpailu on kovempaa

Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.

7 Verokannaksi vahvistettiin lopulta 21 %, kun kongressi pääsi joulun alla sopuun verouudistuksesta (Tax Cuts and Jobs

Act). Apul. prof Tomi Viitala ja partner Jari Ahonen ovat käsitelleet uudistusta Verotus-lehden 1/2018 artikkelissa

”USA:n suuri verouudistus – havaintoja ja ensivaikutelmia”.

12

Liite 1 Matkaohjelma

SUNNUNTAI 24.9.

14:10 Saapuminen Ottawan lentokentälle

Ministerineuvos Veli-Pekka Kaivola ja

Koordinaattori Tuulikki Olander vastassa lentokentällä

Sisäänkirjautuminen Novotel hotelliin, 33 Nicholas Street, Ottawa, ON K1N 9M7

MAANANTAI 25.9.

9:00–10:00 Yleiskatsaus Kanadasta

Vesa Lehtonen, suurlähettiläs

Jarno Valkeapää, kaupallinen asiantuntija

Veli-Pekka Kaivola, ministerineuvos

10:30 – 11:30 Alison LeClaire, Senior Arctic Official

Circumpolar, Eastern Europe and Eurasia Bureau, Global Affairs Canada

Arktinen alue, arktinen yhteistyö, Kanadan näkemykset, taloudelliset, turvallisuus- ja ympäristökysymykset

12:00–14:00 Lounas suurlähettilään residenssissä

Vieras: Eugene Rossiter, Chief Justice, Tax Court of Canada

Verotus kansainvälisessä kontekstissa, OECD:n BEP -projekti, kansainvälinen verokilpailu, USA:n mahdollisen verouudistuksen vaikutukset Kanadaan, Kanadan verouudistus

14:30–15:30 David Usher, Director General

Trade Negotiations Branch, Global Affairs Canada

CETA ja NAFTA –vapaakauppasopimukset ja niiden vaikutukset, vapaakaupan tulevaisuus

13

TIISTAI 26.9

9:00-10:00 Standing Committee on Finance, House of Commons

Hon. Wayne Easter, puheenjohtaja

Hon. Pierre Poilievre, varapuheenjohtaja

Mr. Pierre-Luc Dusseault, varapuheenjohtaja

Mr. Dan Albas, Mr. Greg Fergus, Mr. Raj Grewal, Ms. Kamal Khera, Mr. Tom Kmiec,

Mr. Joël Lightbound, Mr. Michael V. McLeod, Ms. Jennifer O’Connell, Mr. Francesco

Sorbara

Talouskatsaus (ml. globaali asetelma Kiina, EU, USA) CETA, vapaakauppa, kansainvälien yritysverokilpailu ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaiset

toimet, OECD:n BEPS-projekti

10:00-10:45 Opastettu kierros parlamentissa

11:00-11:30 Nordic-Baltic Friendship Group – Meet and Greet

Tapaaminen ystävyysryhmän senaattoreiden ja kansanedustajien kesken

11:45-13:15 Lounas

13:30-15:00 Maahanmuuttoyksikkö

Immigration, Citizenship and Refugees Canada

Työperäinen maahanmuutto, globaalit muuttoliikkeet ja niiden hallitseminen, maahanmuutonvaikutukset talouteen, ilmastopakolaisuus

15:45-17:00 Environment and Climate Change Canada – Ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriö

Canada approach and position on the Paris Agreement (Pariisin ilmastosopu Kanadassa)

Pan Canadian Framework Implementation (Liittovaltion ilmastopolitiikan toimeenpano)

Arctic Drilling (Öljynporaus arktisilla alueille)

KESKIVIIKKO 27.9

8:55 – 10.31 Lento Ottawa – Washington (DCA)

The delegation is welcomed by Counselor Juuso Moisander

14

12.30 Lunch internal briefing hosted by Ambassador Kirsti Kauppi (Harakka, Estilä, Kalli, Suutari,

Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander, Peltonen)

Other participants: Mr. Antti Vänskä, Deputy Chief of Mission, Mr. Rasmus Hindrén,

Defense Counselor

14.30 – 15.30 Tour of the U.S. Capitol

TORSTAI 28.9.

10.30–11.00 Meeting with Mr. Kimmo Virolainen, Alternate Executive Director, Nordic-Baltic Office

(Harakka, Estilä, Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander)

Ajankohtaista IMF:ssa

11.00-11.45 Meeting with Ms. Oya Celasun, Division Chief, Research Department (Harakka, Estilä,

Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander)

The outlook for the global and US economy

12.45 TBC Lunch meeting with Senate Arctic leading experts (Harakka, Eestilä, Kalli, Suutari,

Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander, Peltonen)

Arctic issues Participants:

Isaac Edwards, Senior Counsel, Energy and Natural Resources Committee

Kellie Donnelly, Republican Deputy Chief Counsel, U.S. Senate Energy Committee

Kate Wolgemuth, Legislative Assistant, Office of Senator Dan Sullivan (R-AK)

Mr. Jason Suslavich, Military Legislative Assistant, Office of Senator Dan Sullivan

14.30 – 15.30 Meeting with Ms. Kristin Archick, Specialist in European Affairs, Congressional Research

Service (Harakka, Eestilä, Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander)

Short overview of CRS

U.S. budget process and tax issues Partcipants:

Megan Lynch, Specialist in Congress and the Legislative Process

Andrew Austin, Analyst in Economic Policy

15

PERJANTAI 29.9.

8.45 Meeting with Ms. Angela Ellard, Chief Trade Counsel and Staff Director,

House Committee on Ways and Means (Harakka, Estilä, Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki,

Östman, Pekkanen, Moisander)

10.00-12.00 Meeting with Mr. Gavin Ekins, Research Economist and Mr. Kyle Pomerleau, Head of

Federal

Projects (Harakka, Estilä, Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander)

U.S. Tax Reform

12.30 Lunch meeting with Ms. Karlyn Bowman, Senior Fellow, American Enterprise Institute and

Mr. Myron Ebell, Director, Center for Energy and Environment (Harakka, Estilä, Kalli,

Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman, Pekkanen, Moisander, Peltonen)

14.15 Tour of the Embassy of Finland (Harakka, Estilä, Kalli, Suutari, Viitanen, Vähämäki, Östman,

Pekkanen, Moisander)

18.05 Departure; Flight LH419 to Frankfurt from Dulles International Airport

LAUANTAI 30.9.2017

13.05 Saapuminen Helsinkiin