matkailun suuralueet - jÃ rvi-suomi 2017 · 2018-10-29 · r ï 9 = ï 9 = ï 9 = ð 9 = í 9 r ï...

28/09/2018 First name Last name 5

Matkailun suuralueet:

JÄRVI-SUOMI

Vuoden 2017 sekä aiempien vuosien yöpymistilastojen vertailussa tulee huomioida, että majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja

hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 2017 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 2017 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta

johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.


JÄRVI-SUOMIYöpymisten kehitys vuositasolla

2,9 milj.50 %

+18,7* % 1,1 milj.19 %

+7,6* %

1,2 milj.16 %

+14,5* %

1,6 milj.46 %

+22,2* %

kaikkiyöpymiset

5,7 milj. kaikkiyöpymiset

5,6 milj.

kaikkiyöpymiset

7,2 milj.

kaikkiyöpymiset

3,5 milj.

Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun suuralueilla 2017

Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus

Ulkomaiset yöpymiset

Matkailun suuralueista pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin eniten ulkomaisia yöpymisiä (2,9 milj.) vuonna 2017, ja niiden osuus oli puolet kaikista alueen yöpymisistä. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 19 %*.

Järvi-Suomessa sekä rannikko-saaristo -alueella ulkomaisia yöpymisiä kirjattiin reilu miljoona. Molemmilla alueilla ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna – Järvi-Suomessa kasvua oli lähes 15 %*.

Lapissa ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät peräti 22 %* ja määrällisesti yöpymisiä kertyi jo 1,6 miljoonaa. Ulkomaisten yöpymisten osuus oli Lapissa 46 % alueen kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä.

*) Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 2017 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 2017 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.

Järvi-Suomessa ulkomaisia yöpymisiä jo 1,2 miljoonaa

-3 %

+3 %+3 %

+4 %

+1 %

-3 %-8 %

-2 %

+4 %

-3 %-20 % +1 %

+5 %

-1 % -3 %

+18 %

+19 %

+8 % +15 %

+22 %

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

3 500 000

Pääkaupunkiseutu 2013-2017 Rannikko ja saaristo 2013-2017

Järvi-Suomi 2013-2017 Lappi 2013-2017

Ulkomaiset yöpymiset 2013-2017 matkailun suuralueilla sekä muutos edellisvuoteen

Pääkaupunkiseudun matkailijarakenne monipuolisin

1. Britannia 18 %2. Saksa 10 %3. Ranska 9 %4. Venäjä 6 %5. Alankomaat 6 %

1. Venäjä 34 %2. Saksa 10 %3. Viro 6 %4. Ruotsi 5 %5. Britannia 5 %

1. Ruotsi 27 %2. Saksa 12 %3. Venäjä 8 %4. Viro 6 %5. Britannia 4 %

1. Venäjä 8 %2. Kiina & Hongkong 8 %3. Saksa 7 %4. Ruotsi 7 %5. Britannia 7 %

Top 5 lähtömaat matkailualueittain ja osuus kaikista alueen ulkomaisista yöpymisistä:

Positiivinen kehitys ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärissä

jatkui pääkaupunkiseudulla jo neljättä vuotta peräkkäin. Vuosi

2017 oli matkailun ennätyksellisen kasvun aikaa ja yöpymiset

lisääntyivät peräti 19 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla

matkailevat saapuvat yhä useammasta maasta. Venäjältä,

Kiinasta, Saksasta, Ruotsista, Britanniasta yöpymisiä kertyi

kustakin yli 200 000, ja tämän lisäksi myös Yhdysvalloista sekä

Japanista yöpymisiä kertyi molemmista lähemmäs 200 000.

Näistä maista Venäjä ja Kiina lisäsivät yöpymismääriään

pääkaupunkiseudulla eniten, joten ne nousivatkin Saksan ohi

listan kärkeen.

Lapin huima kasvu jatkui jo toista vuotta peräkkäin. Britit olivat

Lapin selkeästi suurin matkailijaryhmä noin 300 000

yöpymisellään. Saksa ylsi noin 170 000 yöpymisvuorokauteen,

ja myös Ranskasta ja Venäjältä yöpymisiä kirjattiin yli 100 000.

Suurimmista lähtömaista kasvua kertyi eniten Kiinasta,

Alankomaista, Belgiasta ja Yhdysvalloista.

Useamman heikomman matkailuvuoden jälkeen myös

Rannikko/saaristo -alueen sekä Järvi-Suomen

yöpymismäärät kääntyivät viime vuonna selvään kasvuun.

Rannikko/saaristo -alueella selkeästi suurin lähtömaa oli Ruotsi

ja Järvi-Suomessa Venäjä. Molemmilla alueilla näiden maiden

lisäksi myös muut tärkeimmät lähtömaat lisäsivät

yöpymismääriään.

Saksa, Venäjä ja Britannia kuuluivat jokaisen matkailun

suuralueen top5 lähtömaan joukkoon.

2,9 milj.

1,1 milj. 1,2 milj.

1,6 milj.


0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

400 000

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

Järvi-Suomi

2015 2016 2017

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

400 000


Rannikko ja saaristo

2015 2016 2017

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

400 000


Lappi

2015 2016 2017

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

400 000


Pääkaupunkiseutu

2015 2016 2017

Ulkomaiset yöpymiset kuukausitasolla 2015-2017 matkailun suuralueilla sekä tärkeimpien lähtömaiden osuudet alueen yöpymisistä vuonna 2017

Vuosi 2017 – top7 & osuus1. Venäjä 8 %2. Kiina & Hongkong 8 %3. Saksa 7 %4. Ruotsi 7 %5. Britannia 7 %6. USA 7 %7. Japani 6 %

Vuosi 2017 – top6 & osuus1. Britannia 18 %2. Saksa 10 %3. Ranska 9 %4. Venäjä 6 %5. Alankomaat 6 %6. Kiina & Hongkong 5 %

Vuosi 2017 – top5 & osuus1. Ruotsi 27 %2. Saksa 12 %3. Venäjä 8 %4. Viro 6 %5. Britannia 4 %

Vuosi 2017 – top4 & osuus1. Venäjä 34 %2. Saksa 10 %3. Viro 6 %4. Ruotsi 5 %


22 %

45 %29 %

13 %

8 %

7 %

6 %

5 %

Osuus ulkomaisista 6,7 miljoonasta yöpymisestä Suomessa 2017Suomi = 100 %

Maakuntien osuudet kaikista yöpymisistä sekä ulkomaisista yöpymisistä Suomessa 2017

Lappi

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Keski-Suomi

Etelä-Savo

Etelä-Karjala

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Pirkanmaa

Kanta-Häme

Satakunta

Keski-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa

UusimaaVarsinais-Suomi

Ahvenanmaa

Osuus kaikista 21,9 miljoonasta yöpymisestä Suomessa 2017Suomi = 100 %

2 %

3 %

1 %2 %

4 %

2 %4 %

3 %

3 %3 %2 % 1 %

2 % 1 %

3 %2 % 3 %

2 %

1 %1 %

2 %

1 %5 %

0 %1 %

1 %

1 %

4 %4 % 1 %


59%

51%

50%

33%

24%

23%

22%

20%

20%

19%

19%

18%

15%

15%

15%

14%

11%

11%

11%

9%

5%

Ahvenanmaa

Lappi

Uusimaa 1 (vain pk-seutu)

Etelä-Karjala

Kuusamo

Etelä-Savo

Pohjanmaa

Varsinais-Suomi

Uusimaa 2 (ei pk-seutua)

Kymenlaakso

Päijät-Häme

Satakunta

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Pirkanmaa

Pohjois-Pohjanmaa (ei Kuusamoa)

Kanta-Häme

Pohjois-Savo

Keski-Pohjanmaa

Kainuu

Etelä-Pohjanmaa

Ulkomaisten yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä maakunnittain 2017Järvi-Suomen maakunnista Etelä-Karjalallasuhteellisesti eniten ulkomaisia yöpymisiä

Kun tarkastellaan ulkomaisten yöpymisten osuutta kunkin maakunnan kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä, niin suhteellisesti eniten ulkomaisia yöpymisiä rekisteröitiin viime vuonna Ahvenanmaalla. Maakunnan kaikista yöpymisistälähes 60 prosenttia oli ulkomaisia.

Lapissa ja pääkaupunkiseudulla ulkomaisten yöpymisten osuus oli noin puolet kaikista yöpymisistä.

Järvi-Suomen alueella ulkomaisia oli suhteessa kaikkiin rekisteröityihin yöpymisiin eniten Etelä-Karjalassa (33 %).

Etelä-Savossa ulkomaisia oli noin viidennes maakunnan kaikista yöpymisistä, kun taas Kainuussa niitä oli vain vajaa kymmenesosa.


59 %

51 %

17 %

47 %

33 %

15 %

9 %

11 %

23 %

19 % 20 %

18 %

11 %19 %

15 %

22%

5 %15 %

Lappi

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

UusimaaVarsinais-SuomiAhvenanmaa

Pirkanmaa

Kanta-Häme

Satakunta

Etelä-Savo

Etelä-Karjala

Päijät-Häme

Kymenlaakso

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Keski-Suomi

11 %

Järvi-Suomen yöpymiset ja tärkeimmät lähtömaat 2017

Yöpymiset, lkm

Yöpymisten muutos, %

2017 2017Ulkomaiset 1 178 100 14,5

Venäjä 398 200 11,5Saksa 114 500 21,7Viro 67 000 13,8Ruotsi 59 900 14,5Britannia 39 700 20,5Ranska 34 400 4,9Alankomaat 32 000 36,9Yhdysvallat (USA) 26 300 -0,2Kiina ja Hong Kong 25 800 54,6Sveitsi 24 600 10,0Puola 22 800 11,3Italia 22 200 6,5Norja 21 400 54,5Latvia 19 500 59,2Espanja 19 000 41,7Tanska 18 700 37,6Itävalta 16 400 41,7Thaimaa 12 700 -47,9Japani 11 900 5,6

Koko Suomessa kirjattiin yhteensä

6,7 miljoonaa ulkomaistayöpymistä

vuonna 2017

Keski-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Ulkomaisten yöpymisten osuus (%) maakunnissa vuonna 2017Kukin maakunta = 100 %


498

100

597

400

727

200

823

200

681

900

391

700

357

300

398

200

75 900

79 300

79 600

76 700

80 000

85 20081 700

101 400

406

200

409

300

420

600

387

900

406

600

416

800

406

000

480

800

42 300

60 900

64 40063 300

55 100

76 10076 500

80 800

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Venäjä Skandinavia Muu Eurooppa Aasia Amerikka Oseania Afrikka Ei tiedossa

Järvi-Suomen ulkomaisista matkailijoista jo puolet manner-Euroopasta tai Skandinaviasta

Vuosi 2017 oli Järvi-Suomessa matkailun kasvun aikaa. Suhteellisesti eniten matkailu kasvoi Skandinaviasta sekä manner-Euroopasta. Myös Venäjän matkailu piristyi.

Venäjä on Järvi-Suomeen suuntautuvan matkailun suurin lähtömaa, vaikkakin sen osuus on selvästi pienempi kuin huippuvuosina 2012-2013. Noin kolmannes ulkomaisista yöpymisistä rekisteröitiin viime vuonna venäläismatkailijoille.

Järvi-Suomenmatkailun suurimmat matkailijavirrat

Yöpymistenmuutos 2016 vs.

2015

Yöpymisten muutos 2017 vs.

2016

Eurooppa pois lukien Skandinavia ja Venäjä

-3 % +18 %

Venäjä -9 % +12 %

Skandinavia -4 % +24 %

Aasia +1 % +6 %

Amerikka +23 % +2 %


0 % +5 %+5 %

-7 % +4 %+4 % 0 %

+16 %

+8 %

+20 %

+22 %

+13 %

-17 %

-43 %-9 %

+12 %

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

800 000

900 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Järvi-Suomi: Venäläisten sekä muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset 2010 – 2017 sekä muutos edellisvuoteen verrattuna

Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä

Järvi-Suomi: Ulkomaisten yöpymisten kehitys 2010-2017 sekä yöpymismäärät maakunnittain 2017

41 900

67 600

87 000

91 400

109 100

160 300

162 800

226 600

231 300

Kanta-Häme

Pohjois-Karjala

Kainuu

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Keski-Suomi

Etelä-Savo

Etelä-Karjala

Pirkanmaa

Järvi-Suomen kaikki ulkomaiset yöpymiset maakunnittain 2017 sekä muutos 2017/2016

+10 %

+24 %

+16 %

+18 %

-1 %

+9 %

+12 %

+37 %

-3 %


Pirkanmaa:1. Saksa2. Ruotsi3. Venäjä4. Viro5. Britannia6. USA

Etelä-Savo:1. Venäjä2. Saksa3. Venäjä4. Sveitsi5. Viro6. Espanja

Keski-Suomi:1. Viro2. Saksa3. Venäjä4. Alankomaat5. Ruotsi6. Ranska

Päijät-Häme:1. Venäjä2. Saksa3. Ruotsi4. Norja5. Viro6. Kiina (& HK)

Pohjois-Savo:1. Venäjä2. Saksa3. Ruotsi4. Viro5. Britannia6. Sveitsi

Kainuu:1. Venäjä2. Ranska3. Saksa4. Kiina (& HK)

5. Ukraina6. Tanska

Pohjois-Karjala:1. Venäjä2. Saksa3. Ruotsi4. Viro5. Sveitsi6. Britannia

Kanta-Häme:1. Saksa2. Ruotsi3. Venäjä4. Viro5. UK6. USA

Etelä-Karjala:1. Venäjä2. Thaimaa3. Saksa4. Viro5. Puola6. Ruotsi

Kunkin maakunnan tärkeimmät lähtömaat vuonna 2017

Hämeenlinnan osuus 56 %

Joensuun osuus 53 %

Sotkamon osuus 51 %

Kuopion seudun osuus 66 %

Lahden osuus 59 %

Jyväskylän osuus 49 %

Savonlinnan osuus 52 %

Lappeenrannan osuus 49 % ja Imatran 41 %

Tampereen osuus 82 %

Tärkeimpien matkailukeskittymien osuudet alueen kaikista ulkomaisista yöpymisistä


0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Koko Järvi-Suomi: Venäläisten sekä muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärien kehitys 2010 - 2017

Venäjä Ulkomaiset ilman Venäjää

050 000

100 000150 000200 000250 000300 000350 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Pirkanmaa


050 000

100 000150 000200 000250 000300 000350 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Etelä-Karjala



0

50 000

100 000

150 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Päijät-Häme


0

50 000

100 000

150 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Keski-Suomi


0

50 000

100 000

150 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Etelä-Savo


0

50 000

100 000

150 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Pohjois-Savo


0

50 000

100 000

150 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kainuu


0

50 000

100 000

150 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Pohjois-Karjala


0

50 000

100 000

150 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kanta-Häme



First name Last name 18

JÄRVI-SUOMI

Majoitusmyynti sekä huonekäyttöaste

Majoitusmyynti sekä huonekäyttöaste matkailun suuralueilla

2017Ulk.yöpymisen keskihinta 74 €Kot.yöpymisen keskihinta 69 €





Järvi-Suomi: Ulkomaisen sekä kotimaisen rekisteröidyn yöpymisen keskihinta sekä huonekäyttöaste


0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

90,00

100,00


Huoneen keskihinta, eur RevPar, eur Huonekäyttöaste, % %€

Järvi-Suomi: Huoneen keskihinnan, keskimääräisen myyntitulon ja käyttöasteen kuukausitason kehitys 2017

*) RevPar, eur:Majoituksen keskimääräinen myyntitulo käytettävissä olevaa huonetta kohden



JÄRVI-SUOMIYöpymiset matkan tarkoituksen mukaan

Lapin alueen ulkomaisista yöpymisistä valtaosa on ollut vapaa-ajan matkailijoiden yöpymisiä, kun taas pääkaupunkiseudulla yöpymiset ovat viime

vuosina kohdistuneet aikalailla puoliksi vapaa-ajan ja puoliksi työhön liittyvään matkustukseen

Järvi-Suomessa noin kaksi kolmesta rekisteröidystä yöpymisestä koski vapaa-ajan matkustusta, ja rannikko/saaristo –alueella hieman useampi

kuin joka toinen – molemmilla alueilla työmatkustuksen osuus on viime vuosina hieman lisääntynyt

Vapaa-ajan matkailijoiden yöpymisten osuudet ulkomaisista yöpymisistä matkailun suuralueilla

5549 51 49 51

62 62 59 58 57

75 76

67 67 67

82 84 83 85 85

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2013 2014 2015 2016 2017

Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä suuralueittain

Pk-seudun vapaa-ajan yöpymiset, % Rannikko&saariston vapaa-ajan yöpymiset, %Järvi-Suomen vapaa-ajan yöpymiset, % Lapin vapaa-ajan yöpymiset, %

%

0

20

40

60

80

100


Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista suuralueen rekisteröidyistä ulkomaisista yöpymisistä vuonna 2017

PÄÄKAUPUNKISEUTU RANNIKKO JA SAARISTOJÄRVI-SUOMI LAPPI JA KUUSAMO

• Lapin alueella vapaa-ajan matkailun osuus ulkomaisista yöpymisistä pysytteli

80 prosentin tuntumassa lähes koko vuoden – poikkeuksena joulukuu, jolloin

sen osuus ylsi yli 90 prosentin ja toisaalta toukokuu, jolloin vapaa-ajan

matkustuksen osuus jäi 60 prosenttiin

• Pääkaupunkiseudulla sekä rannikko/saaristo -alueella vapaa-ajan matkailun

osuus oli selvästi suurin kesällä, kun taas Järvi-Suomessa se kipusi yli 70

prosentin sekä talvi- että kesäkuukausina

%


Vapaa-ajan matkustukseen liittyviä yöpymisiä kertyi

selvästi eniten joulukuussa Lapin alueella. Myös

tammi-helmikuussa päästiin Lapissa yli 200 000

yöpymisvuorokauteen. Kaikista ulkomaisista vapaa-

ajan yöpymisistä Suomessa Lapin osuus oli yli puolet

joulukuun lisäksi tammi-maaliskuussa.

Pääkaupunkiseutu houkutteli sen sijaan ulkomaisia

vapaa-ajan matkailijoita eniten heinä-elokuussa,

jolloin kuukausittaiset yöpymisvuorokaudet kipusivat

niinikään yli 200 000:een.

Rannikko/saaristo -alueen vapaa-ajan matkailupiikki

osui selväsi heinäkuuhun, Järvi-Suomessa heinä-

elokuu olivat yhtä suosittuja lomamatkailun kannalta.

Ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden sekä työmatkalaisten rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla 2017

0

100 000

200 000

300 000

400 000


Ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla v. 2017

PÄÄKAUPUNKISEUTU RANNIKKO JA SAARISTO JÄRVI-SUOMI LAPPI JA KUUSAMO

0

100 000

200 000

300 000

400 000


Ulkomaisten työmatkalaisten rekisteröidyt yöpymiset matkailun suuralueilla v. 2017

PÄÄKAUPUNKISEUTU RANNIKKO JA SAARISTO JÄRVI-SUOMI LAPPI JA KUUSAMO Työmatkustus keskittyi vuoden ympäri

enimmäkseen pääkaupunkiseudulle – vilkkainta

työmatkustus-aikaa olivat kesäkuu sekä elo-syyskuu.

Rannikko/saaristo -alueen työmatkustus pysyi melko

tasaisena vuoden ympäri joulukuuta lukuun ottamatta.

Järvi-Suomen alueella työmatkustukseen liittyvät

yöpymiset jäivät rannikko/saaristo –aluetta

vähäisemmiksi.

Lapin alueella myös työmatkustus ajoittui vapaa-ajan

matkustuksen tapaan enemmän talvikuukausille.


Vapaa-ajan matkustukseen liittyviä ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kertyi selvästi eniten Etelä-Karjalassa, missä niitä kirjattiin lähes

200 000. Etelä-Savossa päästiin yli 130 000 ja Pirkanmaalla lähes 100 000 vapaa-ajanmatkan yöpymisvuorokauteen.

Vapaa-ajan matkustus kasvoi viime vuonna kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Pirkanmaa oli Järvi-Suomen maakunnista ainoa, missä työmatkustus oli vapaa-ajan matkustusta suurempaa. Vapaa-ajan matkustus

kasvoi siellä kuitenkin selvästi työmatkustusta enemmän.

Rekisteröidyt yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Järvi-Suomen maakunnissa 2017

+24 %

+21 %

+16 %

+9 %

+54 % -5 % +1 %

-4 %

+10%

+2 %

+43 % +16 %

+30 %

+23 %

+3 %-4 % +42 % +13 %

0

50 000

100 000

150 000

200 000

Pirkanmaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Kanta-Häme

Ulkomaiset yöpymiset maakunnittain matkan tarkoituksen mukaan vuosi 2017 sekä muutos edellisvuoteen

Vapaa-aika Työ



JÄRVI-SUOMIYöpymiset talvi- ja kesäkaudella

Rekisteröidyt yöpymiset kuukausitasolla 2015-2017 Järvi-Suomen alueella

116 939

86 094 83 450

55 568

76 702

118 418

177 279 173 598

89 900

61 97667 408 70 736

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

200 000


2015 2016 2017• Heinä-elokuussa eniten

ulkomaisia yöpymisiä

• Myös tammi- ja kesäkuussa ulkomaiset yöpymiset yltäneet yli 100 000 rajan

• Hiljaisimmat kuukaudet ovat huhtikuu ja lokakuu

Kesäsesongin (kesä-elo) tärkeimmät lähtömaat olivatVenäjä, Saksa, Ruotsi, Viro,

Britannia ja Sveitsi.

Kun taas talvisesongin (joulu-helmi) selvästi suurin lähtömaa oli Venäjä ja sen

jälkeen Viro ja Saksa.


KESÄ

TALVI 46 %

54 %

Ulkomaiset yöpymiset sekä niiden muutos edellisvuoteen

1,0 milj. +12 % 0,3 milj. +11 % 0,5 milj. +19 % 1,2 milj. +30 %

1,7 milj. +19 % 0,7 milj. +7 % 0,7 milj. +12 % 0,3 milj. +18 %

KESÄ

TALVI 55 %

28 %KESÄ

TALVI 18 %

20 % KESÄ

TALVI 16 %

17 %

Järvi-Suomen alueella kotimaisten yöpymisten osuus on selvästi ulkomaisten yöpymisiä suurempi sekä talvi- että kesäkaudella.

Talvikaudella 2016-2017 Järvi-Suomessa kirjattiin ulkomaisia yöpymisiä 471 600, mikä tarkoitti 76 000 yöpymisvuorokautta enemmän kuin talvella 2015-2016. Talvikaudella 2017-2018 ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät edelleen 3 %.

Kesäkaudella 2017 päästiin 697 900 yöpymisvuorokauteen ja lisäystä edelliskesään kertyi 77 000 yöpymistä.

Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueilla talvi- ja kesäkaudella* 2017

*) talvikausi 11-04kesäkausi 05-10

Ulkomaiset sekä kotimaiset yöpymiset talvikaudella

Ulkomaiset sekä kotimaiset yöpymiset kesäkaudella


-3 %

+3 %+8 %

-6 %

+1 %

-2 % -6 %

-4 %

+7 %

-3 % -15 %

+7 %

+3 %

-1 % -4 %

+2 %

+19 %

+7 % +12 %

+18 %

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1 800 000

2 000 000

Pääkaupunkiseutu2013-2017

Rannikko ja saaristo2013-2017

Järvi-Suomi 2013-2017

Lappi 2013-2017

Ulkomaiset yöpymiset kesäkaudella (touko-lokakuu)ja muutos edelliskauteen matkailualueittain 2013-2017

-4 %

-1 %

-2 %

+9 %+3 %

+2 %

+1 %

0 %-6 %

-2 %

-30 %

-3 %+10 %

-7 %-10 %

+14 %+12 %

+11 %

+19 %

+30 %

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1 800 000

Pääkaupunkiseutu2013-2017

Rannikko ja saaristo2013-2017

Järvi-Suomi 2013-2017

Lappi 2013-2017

Ulkomaiset yöpymiset talvikaudella (marras-huhtikuu)ja muutos edelliskauteen matkailualueittain 2013-2017

Selvää kasvua niin talvi- kuin kesämatkailussakin

Pääkaupunkiseudun kesämatkailun trendi on ollut jo useamman vuoden nouseva ja viime kesänä yöpymiset lisääntyivät peräti 19 %.

Myös talven osalta on parin viime vuoden aikana kirjattu selkeää kasvua. Pääkaupunkiseudun yöpymisistä 62 % kohdistui viime vuonna kesäkaudelle.

Rannikko/saaristo -alueen kuin myös Järvi-Suomen talvi- ja kesäkaudet kokivat muutaman hiljaisemman matkailuvuoden jälkeen piristyksen viime

vuonna, jolloin ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät selvästi niin talvi- kuin kesäkaudellakin. Molemmilla alueilla matkailu painottuu enemmän

kesään – Rannikko/saaristo -alueella kesän osuus yöpymisistä oli 68 % ja Järvi-Suomessa 60 %.

Päinvastoin kuin muualla Suomessa, Lapin matkailu on selvästi painottunut talveen. Talven osuus yöpymisistä oli viime vuonna peräti 79 %.

Vaikka kesänkin yöpymismäärät ovat kasvussa, niin parin viime talven huimat kasvuluvut ovat entisestään lisänneet Lapin matkailun painottumista

talveen.


Talvikausi 2018:Lähes 1,4 milj. (+11 %)Talvikausi 2018:

Lähes 1,2 milj. (+14 %)

Talvikausi 2018:Lähes 0,5 milj. (+3 %)

Talvikausi 2018:Yli 0,3 milj. (0 %)

37 %

17 %

10 %

11 %

20 %

10 %21%

12 %

16 %

Venäjä 43 %Saksa 10 %

Venäjä 69 %Thaimaa 6 %

Venäjä 86 %

Saksa 11 %Ruotsi 9 %Venäjä 7 %Viro 6 %USA 5 %UK 5 %

Ruotsi 11 %Venäjä 8 %Saksa 8 %Viro 7 %UK 5 %

8 %

14 %11 %

Ulkomaisten yöpymisten osuus (%) Järvi-Suomen maakunnissa sesongeittain 2017

Venäjä 19 %Saksa 10 %Kiina &Hk 7 %Tanska 7 %Ukraina 7 %

TALVIKAUSI 2016-2017

KESÄKAUSI 2017

Venäjä 67 %Saksa 8 %

Venäjä 51 %Ranska 11 %Kiina &Hk 5 %

Venäjä 50 %Viro 7 %Saksa 7 %

Viro 24 %Venäjä 20 %Latvia 8 %Alankomaat 6 %

Venäjä 27 %Saksa 16 %Ruotsi 6 %

Venäjä 43 %Saksa 14 %Sveitsi 5 %

Venäjä 23 %Saksa 21 %Ruotsi 7 %

Venäjä 12 %Saksa 10 %Ruotsi 10 %Viro 8 %Norja 7 % Venäjä 17 %

Norja 11 %Saksa 9 %Ruotsi 7 %

30 %

25 %

11 %18 %

16 %

15 %

…sekä suurimmat lähtömaat ja niiden osuudet alueen ulkomaisista yöpymisistä

Saksa 21 %Ruotsi 8 %Viro 7 %UK 6 %

Saksa 14 %Ruotsi 9 %UK 8 %Viro 8 %

Venäjä 17 %Saksa 10 %Ruotsi 8 %Kiina &Hk 6 %Viro 6 %

19 %

23 %

6 %

21 %13 %

56 %

60 %

43 %

23 %

25 % 20 %

15 %

5 %22 %

10 %

31 %

49 %

12 %

17 %

59 %Lähde: Visit Finland tilastopalvelu Rudolf, Tilastokeskus


JÄRVI-SUOMI

Kaikki matkailijat Järvi-Suomessa&

Matkailijan profiili

Matkailijatutkimus 2017

8,3 miljoonaa matkaa, +13 %• 5 milj. yöpynyttä matkailijaa, +18 %

• 2,2 milj. lomamatkaa, +7 %

• 3,3 milj. päiväkävijää, +6 %

VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS-JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY

Matkakohde Suomessa


1 päivä35 %

2 päivää17 %

3 päivää14 %

4 - 5 päivää15 %

6 päivää tai enemmän

19 %

MATKAN KESTO

Työmatka8 %

Tuttava- tai sukulaisvierailu

14 %

Ostosmatka49 %

Loma- tai vapaa-

ajanmatka21 %

Terveyden- ja sairaanhoito

0 %

Opiskelu tai koulutus

3 %

Kauttakulku1 %

Muu4 %

MATKAN TARKOITUS

JÄRVI-SUOMI: Ulkomaiset matkailijat

Haastattelujen lkm: 5 413


Muu (esim. omassa

omistuksessa oleva mökki)

11 %Vuokra-asunto

(sis. Airbnb)8 %

Leirintäalue, vuokramökki

16 %

Ystävät ja sukulaiset

33 %

Hotelli/motelli32 %

MAJOITUSMUOTO

Päivämatkalaiset56 %

Yöpyvät matkalaiset

44 %

PÄIVÄMATKALAISET JA YÖPYVÄT MATKAILIJAT





JÄRVI-SUOMI: Ulkomaisten matkailijoiden kiinnostuksen kohteet

8%

2%

4%

3%

2%

4%

6%

7%

3%

15%

5%

14%

9%

19%

10%

16%

71%

11%

7%

7%

8%

10%

9%

8%

10%

14%

4%

18%

9%

16%

9%

19%

15%

4%

En mitään näistä

Konsertit ja musiikkifestivaalit

Urheilutapahtumat

Pyöräily, maastopyöräily

Muut talviaktiviteetit ja kokemukset (mm…

Perhekohteet (huvipuistot yms )

Kulttuuritapahtumat

Kansallispuistot

Talviurheilu

Suomalaiset makuelämykset

Hyvinvointipalvelut ja hoidot

Rakennukset, linnat, monumentit, museot

Suomalaiset (kesä)mökit

Suomalainen sauna

Muut ulkoilma-aktiviteetit

Kävely, vaellus, retkeily luonnossa

Shoppailu

Koki matkan aikana Kiinnostaa (ei kokenut)


Talvi (marras-huhtikuu)

43 %Kesä (touko-

lokakuu)57 %

MATKAILIJAT SESONGEITTAIN



17%

9%

15%

19%

21%

29%

Muussa seurueessa

Laajennettu perhe(perheenjäseniä talouden

ulkopuolelta)

Yksin

Vain kumppani

Ydinperhe (saman taloudenlapsia)

Ystävien kanssa

MATKASEURUE


7%

19%

30%

25%

13%

6%

15 - 24 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55 - 64 yli 64

MATKAILIJOIDEN IKÄRYHMÄT


34%

25%

3%

22%

13%

3%

15-44 -v. 45-64 -v. Yli 64-v.

MATKAILIJOIDEN IKÄRYHMÄ & SUKUPUOLI

Mies Nainen



Keskiarvo

Ennakkokulut / hlö 35 €

Majoittuminen(hotellit, yms.)

44 €

Ravintolat ja kahvilat 37 €

Ostokset ja elintarvikkeet 167 €

Liikkuminen (esim. autonvuokra,

taksit, julkinen liikenne)14 €

Polttoaineet 5 €Kulttuuripalvelut

(esim. museot, teatteri, konsertit)

2 €

Kylpylät ja hyvinvointipalvelut

2€

Huvipalvelut (esim. laskettelu,

huvipuistot, diskot)

8 €

Muu 5 €

Yhteensä 319 €

Keskimääräinen rahankäyttöJärvi-Suomessa per matkailija

Haastattelujen lkm: 5 413 3%

5%

6%

8%

9%

14%

14%

54%

89%

Muu

Kylpylät ja hyvinvointipalvelut

Kulttuuripalvelut

Huvipalvelut

Polttoaine

Majoittuminen

Liikkuminen

Ravintolat ja kahvilat

Ostokset ja elintarvikkeet

Matkailijoiden rahankäyttökohteet


Lisätietoa alueiden yöpymisistä:

Visit Finland Tilastopalvelu Rudolf

www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/majoitustilastot/uusi-tilastopalvelu/

Lisätietoa matkailijoista:

Visit Finland Matkailijatutkimus 2017

http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/tutkimukset/

(julkaisupäivä 15.3.2018)

matkailun suuralueet - jÃ rvi-suomi 2017 · 2018-10-29 · r ï 9 = ï 9 = ï 9 = ð 9 = í 9 r ï...

Documents