materiaali- ja energiatehokas toimisto
DESCRIPTION
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuTRANSCRIPT
Julkaisu 155 2012
Materiaali- ja energiatehokas toimisto
Julkaisu 155 2012
Materiaali- ja energiatehokas toimisto
Pohjois-Karjalan maakuntaliittoJoensuu 2012
Materiaali- ja energiatehokas toimisto
Juho Mutanen
Painosmäärä 200
Pohjois-Karjalan maakuntaliittoPielisjoen linna, Siltakatu 280100 JOENSUU
Puhelin 013 267 4700Faksi 013 267 4730 [email protected] www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto
Taitto Laura Jussila
Kuvat Kansi: Stocvault
Stocvault 1, 5 Stock.xchng 27
Julkaisu on saatavana myös internetistä:www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto>Tietopalvelu>Julkaisut
Painopaikka Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2012
ISBN 978-952-5717-88-4 (nid.)ISBN 978-952-5717-89-1 (PDF)ISSN 1795-5610
Sisältö
Johdanto...........................................................................4
2 Edellytykset materiaali- ja energiatehokkuuteen...6 2.1 Muutostarve................................................................6 2.2 Päästölähteet ja niiden arviointi.................................6
3 Nykytila, tavoitteet ja keinot..................................9 3.1 Energiankulutus..........................................................9 3.2 Vedenkulutus.............................................................13 3.3 Paperinkulutus...........................................................14 3.4 Työmatkustaminen....................................................16 3.5 Hankinnat..................................................................19 3.6 Tarjoilut......................................................................23 3.7 Jäte............................................................................24
4 Yhteenveto ja seuranta.........................................26
Lähteet............................................................................30
Liitteet.............................................................................31
4
Ilmaston lämpeneminen on jo pitkään tiedossa ollut uhka maapallolla. Suu-rin syy ilmaston lämpenemiseen ovat nousseet kasvihuonekaasupäästöt, joista hiilidioksidi (CO2) on merkittä-vin yksittäinen kaasu. Teollisuus on valtava hiilidioksidipäästöjen aiheut-taja, ja toimistorakennukset kulutta-vat noin viidenneksen kaikesta teol-lisuuden käyttämästä energiasta. Noin 70 prosenttia toimistojen ener-giankäytöstä syntyy valaistukses-ta, lämmityksestä, jäähdytyksestä sekä toimistolaitteiden käyttämästä energiasta, joiden energiankulutus-ta voidaan vähentää helposti. (World Resources Institute 2002, 4.)
Organisaatiot ja yritykset kiinnittävät huomiota materiaali- ja energiatehok-kuuteensa erilaisia keinoja hyödyn-täen. Maailmalla tunnettuja ympä-ristöjärjestelmämalleja ovat ISO 14001-standardi ja EMAS -järjes-telmä, jotka auttavat organisaatioita parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa ja osoittamaan ympäristöasioi-den hyvää hoitoa. Järjestelmät ovat kuitenkin melko raskaita pienille or-ganisaatioille, joten niiden rinnalle on kehitetty myös kevyempiä ympäris-töjärjestelmiä. WWF ylläpitää Green Office-ympäristöjärjestelmää,johon
oallistuvat organisaatiot laativat ym-päristöohjelman ja raportoivat ta-voitteelliset indikaattoritiedot vuosit-tain WWF:ään. Palvelun hyödyntäjät saavattoiminnastaanGreenOffice-merkin avuksi ympäristöviestin-tään.GreenOffice-palveluonmak-sullinen, mutta osa siihen sisältyvistä työkaluista on vapaasti käytettävis-sä. Ilmastolaskurilla (www.ilmasto-laskuri.fi)kukatahansavoiseurataoman organisaationsa hiilidioksidi-päästöjä käyttökelpoisten indikaat-torien avulla.
Tämän oppaan tarkoituksena on eri-tellä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lähteitä ja asettaa selkeitä tavoittei-ta niiden vähentämiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on mukana Interreg IVC -ohjelmasta rahoitetus-sa CO2FREE -hankkeessa, jonka ta-voitteena on vähentää hiilidioksidi-päästöjä kehittämällä ja siirtämällä hyviä käytäntöjä hankemaiden vä-lillä. Oppaan valmistelussa on hyö-dynnetty Örnsköldsvikin kunnas-sa tehtyjä vihreän ICT:n ratkaisuja. Örnsköldsvikin kunta on panosta-nut materiaali- ja energiatehokkuu-teen esimerkiksi tietokoneiden ja tulostinten automaattisella sammu-
Johdanto
5
tusjärjestelmällä, ympäristötietoisilla hankinnoilla, pöytätulostimista luopu-misella, kaksipuoleisilla tulosteilla ja videoneuvottelujen lisäämisellä. Ny-kyään kunnassa on noin 500 tulos-tinta ja kopiokonetta vähemmän ja tulosteiden määrä on vähentynyt nel-jä miljoonaa kappaletta vuodessa. Kunta on myös vaihtanut tietokonei-
taan energiatehokkaammiksi, millä on saavutettu vähentyneen energi-ankulutuksen kautta 50 000 euron vuosittainen säästö. Lisäksi kunnan palvelinten määrää on vähennetty, ja olemassa olevat palvelimet on va-rustettu lämmön talteenotolla, jolla säästetään 10 000 euroa vuodessa. (CO2FREE 2011, 9.)
6
2.1 Muutostarve
Ensimmäinen askel kohti materi-aali- ja energiatehokkaampaa työ-ympäristöä on luoda työyhteisöön riittävä tietoisuus olemassa olevis-ta päästöistä ja niiden vähentämis-mahdollisuuksista. Tämä tarkoittaa käytännössä työyhteisön tietoisuutta toimistojen aiheuttamasta energian-kulutuksesta, hiilidioksidipäästöistä ja ympäristövaikutuksista, jolloin or-ganisaatiossa syntyy yhteinen halu ja tahto parantaa työpaikan materi-aali- ja energiatehokkuutta. Selkeästi asetetut tavoitteet auttavat sisäisen tahtotilan muodostumista organisaa-tion kaikille tasoille. Mikäli työyhtei-sön ulkoa tulevat reunaehdot eivät mahdollista toiminnan muuttamista energiatehokkaammaksi, on pyrit-tävä keskittymään niihin teemoihin, joissa muutoksen aikaansaaminen on mahdollista.
Tämän oppaan päätehtävä on olla ensimmäinen askel kohti organi-saatiossa tapahtuvaa materiaali- ja energiatehokkuuden parantamista. Merkittävien päästövähennyksien saavuttaminen vaatii luonnollisesti aikaa, joten työyhteisölle on annet-tava mahdollisuus muuttaa tapojaan pikkuhiljaa energiatehokkaammiksi. Kaikkia säästökeinoja ei ole mahdol-lista omaksua heti, joten materiaali- ja energiatehokkuuden eri osa-alu-eisiin keskittyvät teemakuukaudet
voisivat olla hyvä keino aloittaa muu-tos työyhteisössä. Kun työyhteisö on kiinnittänyt kuukauden ajan huomi-ota esimerkiksi tulostamiskäyttäyty-miseensä, tulee vähemmän päästö-jä aiheuttavasta toiminnasta helposti omaksuttu rutiini.
2.2 Päästölähteet ja niiden arviointi
Organisaation materiaali- ja energia-tehokkuus edellyttää nykyisten hii-lidioksidipäästöjä tuottavien lähtei-den tunnistamista. Tämä edellyttää tarkkaa tutustumista organisaatioon, sen toimintatapoihin ja -ympäristöön. Energiankulutuksen vähentäminen vaatii myös nykyisen energianku-lutuksen mittaamista päästölähteit-täin, koska ilman tietoa nykyisestä kulutuksesta ei voida asettaa tule-vaisuuden vähennystavoitteita. Poh-jois-Karjalan maakuntaliitto sijaitsee fyysisesti yhdessä rakennuksessa, joten sen tarkastelu omana koko-naisuutena on helppoa. Pielisjoen linnassa ei ole maakuntaliiton ohel-la muita organisaatioita, joten kaik-ki linnan sisällä aiheutetut hiilidioksi-dipäästöt voidaan laskea kuuluvaksi maakuntaliitolle. Henkilöstön työtilat sijaitsevat pääsääntöisesti Pielisjo-en linnassa, joten päästöjen aiheu-tuminen myös niiden osalta keskittyy linnan sisälle. Pielisjoen linnan ulko-puolella energiaa kuluttavat lisäksi
2 Edellytykset materiaali- ja energiatehokkuuteen
7
autosähköpistokkeet ja muutamat rakennuksen yhteydessä olevat ul-kovalaisimet. Hiilidioksidipäästöjä aiheutuu lisäksi henkilöstön työmat-kustamisesta sekä etätyöskente-lystä. Matkustamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat helposti las-kettavissa, mutta esimerkiksi mää-ränpäässä työskentelystä aiheutu-vien päästöjen laskeminen on lähes mahdotonta. Osittain päästöt keskit-tyvät etätyöskentelystä huolimatta Pielisjoen linnaan, koska esimerkik-si kokousaineistot tai tietokoneiden ja puhelinten akut ladataan usein omalla työpisteellä ennen työmat-kalle lähtöä.
Hiilidioksidipäästöjen lähteet voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin päästö-lähteisiin. Toimistojen tuottamat hii-lidioksidipäästöt syntyvät pääosin epäsuorista päästölähteistä, jolloin organisaatio ei itse omista päästöjä tuottavia lähteitä. Suorien ja epäsuo-rien päästölähteiden tunnistaminen on tärkeätä, ettei samoja päästö-jä lasketa useampaan kertaan esi-merkiksi eri taloussektorien pääs-töjä arvioitaessa (World Resources Institute 2002, 12–13). Epäsuoria päästöjä syntyy esimerkiksi työnte-kijöiden ajaessa työmatkoja omilla autoillaan, jolloin hiilidioksidipääs-töt aiheutuvat suoraan työntekijälle - eivät organisaatiolle. Samoin maa-kuntaliitossa kulutettu energia ei ai-heuta päästöjä Pielisjoen linnassa vaan sähköä tarjoavan yhtiön tuo-tantolaitoksessa. Valtaosa toimis-tojen aiheuttamista päästöistä on epäsuorista päästölähteistä aiheu-tuvaa, jolloin päästöjen vähentämi-
seen voidaan vaikuttaa epäsuorasti. Esimerkiksi huoneen valaistusta tai lämpötilaa vähentämällä organisaa-tion energiankulutus vähenee, jolloin myös sähköä tarjoavan yhtiön ener-giantuotannon tarve laskee.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton päästölähteet voidaan jakaa seitse-mään kategoriaan, jotka ovat
1) energiankulutus, 2) vedenkulutus, 3) paperinkulutus, 4) työmatkustaminen, 5) hankinnat, 6) tarjoilut ja 7) jäte.
Seuraavassa on eritelty päästöläh-teitä ja aineistonhankintaa:
1) EnergiankulutusEnergiankulutus jakautuu sähkö-energian ja lämmitysenergian aiheut-tamaan kulutukseen. Sähköenergiaa kuluttavat esimerkiksi rakennuksen ilmanvaihto, sisä- ja ulkovalaistus, atk- ja muut sähkölaitteet, sauna-tilat ja autosähköpistokkeet. Läm-mönkulutukseen vaikuttavat raken-nuksen johtumishäviöt, ilmanvaihto sekä käyttöveden lämmitys. Energi-ankulutuksen osalta edellisten vuo-sien kulutustiedot ovat saatavilla kiinteistön energiatilastoista, joita yl-läpitää Joensuun kaupungin Kiinteis-töpalvelukeskus. Lisäksi henkilöstön työpaikkakäyttäytymistä energia-asi-oissa selvitetään kyselyn avulla (Liite 1), jossa on huomioitu energiankulu-tus omalla työpisteellä sekä yhteisis-sä tiloissa.
8
2) VedenkulutusVedenkulutukseen sisältyy kaikki Pielisjoen linnassa käytetty vesi. Ve-denkulutukseen vaikuttavat esimer-kiksi kaksi astianpesukonetta sekä saunatilat. Vedenkulutuksen tiedot on saatavilla energiankulutuksen tapaan kiinteistön energiatilastoista.
3) PaperinkulutusPaperin vuosittainen kokonaiskulu-tus syntyy kopiopaperin kulutuksesta sekä maakuntaliiton teettämiin julkai-suihin käytetystä painopaperista. Ko-piopaperin tulostamiseen käytetään tällä hetkellä kolmea monitoimilaitet-ta sekä noin kolmeatoista pöytätulos-tinta. Kopiopaperin kulutus saadaan lisäämällä monitoimilaitteiden pape-rinkulutuslaskelmiin pöytätulostinten arvioitu vuosittainen paperinkulutus. Henkilöstön paperinkulutusta selvi-tetään myös kyselyn avulla (Liite 1).
4) TyömatkustaminenPielisjoen linnan ulkopuolella merkit-täviä hiilidioksidipäästöjä syntyy lä-hinnä työntekijöiden liikkumisesta. Henkilöstön työmatkustamisesta ke-rätään tietoa kyselyn avulla (Liite 2), jossa on huomioitu kodin ja työpai-kan välinen matkustaminen sekä työ-liikkuminen Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi kyselyssä selvitetään henki-löstön videoneuvotteluihin osallistu-mista.
5) HankinnatHankinnat sisältävät erilaisten toi-mistolaitteiden ja -tarvikkeiden, toi-mistokalusteiden sekä sanoma- ja aikakausijulkaisujen hankinnan. Toimistolaitteiden hankinnoista suu-ri osa koskee tietokoneita, matkapu-helimia sekä suurempia yksittäisiä kertahankintoja. Kalustehankintoi-hin kuuluvat esimerkiksi tietokone-pöydät ja -tuolit ja säilytyskalusteet, kuten hyllyt ja kaapit sekä työtiloja erottavat sermit. Viime vuosien han-kinnat ovat saatavilla laskutusohjel-ma Rondosta.
6) TarjoilutTarjoiluihin sisältyvät kaikki maa-kuntaliiton järjestämiin kokouksiin, tilaisuuksiin sekä henkilöstön omiin tilaisuuksiin ja kahvioon hankitut elin-tarvikkeet. Yksityiskohtaisia tietoja tilatuista elintarvikkeista ei ole saa-tavilla, mutta vuosittainen elintarvik-keisiin käytetty budjetti on saatavil-la Rondosta.
7) JäteJätteisiin sisältyy kaikki maakunta-liitossa tuotettu jäte. Tällä hetkellä Pielisjoen linnan pihalla on keräys-astiat sekajätteelle, biojätteelle, ke-räyspaperille ja -pahville. Seka- ja biojätteen osalta jätemääriä tilastoi Joensuun seudun jätehuoltoyhtiö Puhas Oy. Keräyspaperin, ja -pah-vin jätteenkeräyksen hoitaa Joen-suun Kierrätys-Kuljetus Oy.
9
3.1 Energiankulutus
Sähkönkulutus
Pielisjoen linnan sähkönkulutus vuonna 2011 oli yhteensä 102 MWh ja kulutuksesta aiheutuneet hiilidi-oksidipäästöt 21,1 tCO2. Vuonna 2010 sähkönkulutus oli 98 MWh ja aiheutuneet hiilidioksidipäästöt 20,3 tCO2. Sähkön kokonaiskulutus syn-tyy useista pienistä virroista, joten yhtä syytä kulutuksen lisääntymi-seen ei ole. Esimerkiksi maakuntalii-ton henkilöstön määrä, tietokoneiden ja muiden toimistolaitteiden määrä sekä tilojen käytön volyymi vaikutta-vat välittömästi sähkönkulutukseen. Kesä- ja loma-aikaan sähkönkulu-tus on ollut luonnollisesti talviaikaa vähäisempää, mutta lomakaudesta
huolimatta sähköä on kulunut yllät-tävän paljon. Ainoastaan heinäkuus-sa kulutettiin selvästi muita kuukau-sia vähemmän sähköä. Sen sijaan erityisesti talvikuukausina on viime vuonna kulutettu lähes poikkeukset-ta edellistä vuotta enemmän sähköä.
Henkilöstön sähkölaitteiden käyttöä selvitettiin kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 henkilöä. Laittei-den sammutus ja niiden virransääs-töasetusten hyödyntäminen on hen-kilöstön keskuudessa kohtalaisen hyvin hallussa, mutta mahdollisuuk-sia sähkönkulutuksen vähentämi-seksi on vielä runsaasti. Enemmistö vastaajista (53 prosenttia) sammut-taa tietokoneen keskusyksikön (53 prosenttia) ja näytön (53 prosenttia) päivän päätteeksi ja hieman alle puo-
3 Nykytila, tavoitteet ja keinot
Sähkönkulutus [MWh]
0
2
4
6
8
10
12
Sähkönkulutus2010 [MWh]
Sähkönkulutus2011 [MWh]
Kuva 1 Sähkönkulutus (MWh).
10
let(40/36prosenttia)myösmuutami-en tuntien poissaolojen ajaksi. Osa (11 prosenttia) katkaisee virran hy-vin harvoin tai ei koskaan. Neuvot-teluhuoneiden koneista ja laitteista virrat sammutetaan lähes aina käy-tön jälkeen (92 prosenttia). Tehok-kaimmin sähkölaitteiden kulutusta voidaan pienentää sammuttamalla kaikki laitteet aina, kun niitä ei käy-tetä. Kokonaan poikki virran saa ir-rottamalla laitteen johdon seinästä tai kytkemällä laitteen virtakytkimel-lä varustettuun jatkojohtoon. Virta-kytkin on kätevä siinäkin suhteessa, että yhtä nappia painamalla saa vir-rat poikki kaikista jatkojohtoon kytke-tyistä laitteista.
Mikäli tietokonetta ei halua sammut-taa poissaolon ajaksi, kannattaa se asettaa lepotilaan tai Windows 7 -käyttöjärjestelmässä horrostilaan. Virransäästötilaa voi hyödyntää kes-kusyksiköissä lyhyiden poissaolojen aikana, sen sijaan näyttö kannattaa sammuttaa aina työpisteeltä pois-tuttaessa. Käytännössä myös vir-ransäästötilassa oleva laite kuluttaa kuitenkin yllättävän paljon sähköä (Taulukko 1). Sen sijaan lepotilan ja sammuttamisen välillä ei ole virran-kulutuksessa mitään eroa, joten le-potilaa kannattaa suosia keskusyk-sikössä mahdollisuuksien salliessa. Lepotilaan mentäessä tietokone ei myöskään hävitä avoimena olevia töitä vaan palautuu käynnistettäes-
sä lepotilaa edeltävään tilaan. Oh-jeet virransäästöasetusten asettami-seksi on kuvattu liitteessä 3.
Tällä hetkellä useimmat maakun-taliiton työntekijöistä antavat tieto-koneen siirtyä automaattisesti vir-ransäästötilaan (69 prosenttia), ja muutamat (17 prosenttia) asettavat tietokoneen virransäästötilaan ma-nuaalisesti. Osa vastaajista (8 pro-senttia) ei tuntenut virransäästötila -toimintoa. Virransäästötilassa ole-van laitteen tarkoituksena on pitää laite valmiustilassa, jolloin sen käyn-nistäminen on nopeampaa kuin lepo-tilassa tai kokonaan pois päältä ole-van laitteen käynnistäminen.
Örnsköldsvikin kunnassa on tietoko-neiden kuluttaman energian säästä-miseksi otettu käyttöön ohjelma, joka ilmoittaa näytöllä automaattisesti tiet-tyyn kellonaikaan tietokoneen sam-mumisesta. Mikäli työntekijä halu-aa jatkaa työskentelyä ilmoituksen jälkeen, hän voi halutessaan ohit-taa napinpainalluksella automaat-tisen sammutuksen. Pidemmällä aikavälillä pöytätietokoneiden vaih-taminen kannettaviin tietokoneisiin ja telakointiasemiin parantaisi ener-giatehokkuutta huomattavasti, koska erityisesti pöytätietokoneiden kesku-syksiköt vievät huomattavasti kan-nettavaa tietokonetta enemmän säh-köä.
Työasematyyppi Päällä Valmiustila Lepotila Pois päältä
Perustyöasema 75 W 40 W 4 W 4W
Tehotyöasema 100 W 50 W 6 W 6 W
Kannettava 30 W 10 W 1 W 1 W
Taulukko 1 Työasemien virrankulutus (Motiva 2006, 13).
11
Myös maakuntaliiton kerroskohtais-ten monitoimitulostimien käyttöä olisi mahdollista optimoida. Tällä hetkel-lä monitoimikoneet kuluttavat virtaa koko ajan, koska ne menevät tie-tyn ajan jälkeen virransäästötilaan, mutta eivät sammu edes yöksi tai vii-konlopuksi. Monitoimilaitteiden vir-ransäästämisessä voisi ottaa oppia Örnsköldsvikin kunnasta, jossa lait-teet on ajastettu sulkeutumaan auto-maattisesti illalla klo 20 ja käynnis-tymään aamulla klo 6. Tällä tavoin laitteet ovat lämmenneet käyttöval-miiksi työntekijöiden saapuessa työ-paikalle.
Valaistuksesta aiheutuvaa sähkön-kulutusta voidaan niin ikään vähen-tää jonkin verran. Pielisjoen linnassa on sekä työskentely- että neuvottelu-käyttöön tarkoitettuja huoneita, joilla on erilaiset käyttötarkoitukset. Kaik-kia huoneita ei esimerkiksi käyte-tä joka päivä, ja osa huoneista on käytössä ainoastaan tietyn ajan päi-västä. Monissa huoneissa on useita työpisteitä, joten valaistusta ei vält-tämättä tarvita koko aikaa huoneen kaikissa osissa. Kyselyn perusteel-la kaikki vastaajat sammuttavat työ-pisteeltään ja -huoneesta valot päi-vän päätteeksi ja hieman alle puolet (44 prosenttia) myös lyhempien pois-saolojen ajaksi. Myös neuvottelu-huoneista valot sammutetaan pää-sääntöisesti päivän päätteeksi (83 prosenttia). Yksi keino parantaa va-laistuksen optimointia olisi asentaa liiketunnistimet valaisimiin, jolloin va-lot eivät turhaan olisi päällä niissä huoneissa, joissa ei ole ketään. Toi-nen keino on muistuttaa henkilöstöä valojen sammuttamisesta esimerkik-si valokatkaisijoiden luo kiinnitettävil-lä tarroilla, joita on jo osittain hyödyn-
netty. Tulevaisuudessa valaistuksen sammuttaminen Pielisjoen linnasta pitää tehdä myös teknisesti mahdol-liseksi, koska tällä hetkellä kaikkea käytävävalaistusta ei saa sammutet-tua ollenkaan.
Lämmönkulutus
Pielisjoen linnan lämmönkulutus oli vuonna 2011 yhteensä 257 MWh ja aiheutuneet hiilidioksidipäästöt yh-teensä 56,3 tCO2. Hiilidioksidipäästöt on laskettu Joensuun vuoden 2007 CO2-päästökertoimella, jolloin läm-möntuotannossa käytettiin nykyistä enemmän turvetta. Todelliset pääs-töt vuonna 2012 ovat siis jonkin ver-ran pienemmät. Edelliseen vuoteen nähden kulutus nousi jonkin verran, koska vuonna 2010 lämmönkulu-tus oli 245 MWh ja hiilidioksidipääs-töt 53,7 tCO2. Lämmönkulutuksen mittaamisessa on käytetty sääkor-jatun kulutuksen lukuja, jolloin kulu-tuksessa on periaatteessa huomioitu ulkoilman vuosittaiset lämmityserot. Sääkorjatun mittauksen ansiosta lämmönkulutuksen vuosittaisista lu-vuista saadaan keskenään vertaus-kelpoisia ulkoilman lämpötilaeroista huolimatta.
Lämmönkulutus on ollut viime vuon-na korkeampaa erityisesti talvikuu-kausina. Ilmatieteen laitoksen vuo-sitilastojen mukaan vuosi 2011 oli poikkeuksellisen lämmin, joten lau-hempina talvina lämpöä saatetaan kuluttaa sääkorjaus huomioon otta-en suhteessa enemmän kuin kylmi-nä talvina. Vuodenaikojen vaihtelut näkyvät lämmönkulutuksessa selke-ästi, ja kesäaikaan kulutus on vain muutama MWh kuukaudessa.
12
Lämmönkulutuksen arvioinnissa voi-daan käyttää apuna Pielisjoen linnal-le vuosittain annettavaa energiate-hokkuustodistusta (Liite 4), jossa on otettu huomioon rakennuksen vuo-sittainen lämmitys- ja jäähdytysener-gian sekä kiinteistösähkön kulutuk-sen suhde kiinteistön pinta-alaan (Ympäristöministeriö 2008, 5). To-distuksen mukaan Pielisjoen linnan energiatehokkuusluku vuonna 2011 oli 263, joka kuuluu A-G (A, vähän kuluttava-G, paljon kuluttava) -väli-sellä energiatehokkuusasteikolla F -kategoriaan. Syy heikkoon energia-tehokkuuteen löytyy Pielisjoen linnan rakenteista: huonot eristykset ja tii-vistykset yläpohjassa, ikkunoissa ja ovissa lisäävät lämmitykseen tarvit-tavaa energiaa. Lämmityksen kan-nalta ongelmallinen ovat myös Pie-lisjoen linnan sisäänkäynnit, joista molemmista tullaan isoon ala-au-laan lasisten väliovien kautta. Huo-nosti eristetty lasinen tuulikaapin sei-nä ei pidä lämpöä ala-aulassa, jolloin ulko-oven avatessa kylmä ilma pää-see puhaltamaan usein avoinna ole-
vien lasiovien läpi suoraan isoon ala-aulaan.
Henkilöstön vaikutusmahdollisuu-det kiinteistön energiatehokkuus-lukuun ovat rajalliset, mutta jonkin verran sähköenergian kulutukseen voidaan vaikuttaa työntekijöiden ta-solla. Käytettävän lämmön esteetön pääsy huoneisiin kannattaa varmis-taa jättämällä patterin ja sen vieressä olevan kalusteen väliin 10–20 cm:n rako, jolloin lämpö pääsee vapaas-ti kulkeutumaan huoneilmaan. Sa-malla se muodostaa ikkunan eteen lämpötyynyn, joka estää kylmän hoh-kan tuntemista. Pattereiden tarkistus ja säätäminen riittävän usein edes-auttaa tehokasta energiankäyttöä. Myös huonelämpötilan laskeminen asteella pienentää energiankulutus-ta viidellä prosentilla, jolla on suora vaikutus myös sähkölaskuun. Suo-siteltava huonelämpötila on 20–22 °C. Pidemmällä aikavälillä kiinteis-tön eristyksen parantaminen ja kun-nollisten tuulikaappien rakentaminen lisäisi energiatehokkuutta.
Kuva 2 Lämmönkulutus (MWh).
Lämmönkulutus [MWh]
05
101520253035404550
Lämmönkulutus2010 [MWh]Lämmönkulutus2011 [MWh]
13
3.2 Vedenkulutus
Pielisjoen linnan vedenkulutus vuon-na 2011 oli yhteensä 296 m3 ja edel-lisenä vuonna 260 m3. Kulutus on ollut viime vuonna suurempaa jo-kaisena kuukautena, ja syyskuussa vettä on kulutettu peräti neljännes edellistä vuotta enemmän. Vedenku-lutukseen vaikuttavat merkittävästi Pielisjoen linnan pesu- ja saunatilo-
jen sekä kahden tiskikoneen käyt-tö. Syy viime vuoden suurempaan kulutukseen voi johtua esimerkiksi henkilöstö, vierailujen ja tarjoilujen kasvaneesta määrästä, jolloin myös vedenkulutus on ollut suurempaa. Heinäkuussa vedenkulutus on ollut huomattavasti vähäisempää henki-löstön kesälomien vuoksi.
Vedenkulutus [m3]
0
5
10
15
20
25
30
35
Vedenkulutus2010 [m3]
Vedenkulutus2011 [m3]
Kuva 3 Toimenpide-ehdotukset energiankulutuksen vähentämiseksi.
I II IIIToimistolaitteiden virransääs-töasetusten tehostaminen ja sammutus pidemmän poissa-olon ajaksi.
Virtakytkimillä varustettujen jat-kojohtojen käyttäminen toimisto-laitteissa.
Liiketunnistimien asentaminen valaisimiin.
Monitoimilaitteiden käytön opti-mointi ja automaattisammutus.
Lämmitysilman esteettömän kulun varmistaminen.
”Sammuta valot” -tarrojen kiinni-tys valokatkaisimien luo.
Rakennuksen eristeiden paranta-minen/eristävien tuulikaappien rakentaminen.
Käytävävalaistuksen katkaisemi-nen teknisesti mahdolliseksi henkilöstölle.
Kuva 4 Vedenkulutus (m3).
14
Vedenkulutusta on periaatteessa helppo vähentää, mutta ns. pakol-lisen käytön jälkeen kulutuksen vä-hentäminen ei ole aivan yksinker-taista. Teknisten ratkaisujen, kuten säästösuuttimien avulla, on veden-kulutusta kuitenkin mahdollista vä-hentää jonkin verran.
3.3 Paperinkulutus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ko-pio- ja painopaperin yhteenlasket-tu kulutus vuonna 2011 oli lähes 1,5 miljoonaa kappaletta, josta aiheu-tui hiilidioksidipäästöjä 6,8 tCO2-ekv. Hiilidioksidiekvivalentti (ekv) si-sältää hiilidioksidipäästöjen lisäksi
myös muut kasvihuonekaasupääs-töt. Edellisenä vuonna paperia kulu-tettiin noin 1,2 miljoonaa kappaletta, jolloin hiilidioksidipäästöt olivat 5,6 tCO2-ekv. Paperinkulutuksen nousu johtuu painetun julkaisumateriaalin määrän kasvusta viime vuonna, sen sijaan kopiopaperin kulutettiin viime vuonna hieman edellistä vuotta vä-hemmän.
Paperinkulutuksen vähentäminen on helpoin tapa saada aikaan merkittä-viä säästöjä ja vähentää hiilidioksidi-päästöjä. Örnsköldsvikin kunnassa tulostimien määrän vähentämisel-lä, tulostamisen optimoimisella ja tulostustarpeen vähentämisellä on saatu aikaan 400 000 euron vuosit-
Kuva 5 Toimenpide-ehdotukset vedenkulutuksen vähentämiseksi.
I II IIISäästösuuttimien asentaminen vesihanoihin ja suihkuihin.
Paperinkulutus [kpl]
0
100000
200000
300000
400000
500000
600000
700000
800000
900000
Kopiopaperi Painopaperi
Paperinkulutus2010 [kpl]
Paperinkulutus2011 [kpl]
Kuva 6 Paperinkulutus (kpl).
15
tainen säästö, eikä summassa ole otettu huomioon energiankulutuk-sen vähenemistä. Henkilöstökyse-lyn mukaan pöytätulostimen omis-tavat tulostavat pöytätulostimella ja kerroskohtaisella monitoimilaitteella käytännössä yhtä paljon. Pielisjoen linnassa tulostaminen olisi mahdol-lista keskittää pidemmällä tähtäi-mellä kerroskohtaisiin monitoimi-laitteisiin, jolloin pöytätulostimista voitaisiin asteittain kokonaan. Pöytä-tulostimista luopumista edesauttaisi myös PTTK:n suunnittelema turvatu-lostus -toiminto, mikä mahdollistaisi myös arkaluontoisemman tai henki-lökohtaisemman materiaalin tulos-tamisen monitoimilaitteilla. PTTK:n mukaan tietoliikenneverkkoa kos-keva kilpailutus käynnistetään ensi vuoden vaihteessa.
Osa kyselyyn vastaajista (36 %) tu-lostaa aina kaksipuoleisia kopioita, ja usein kaksipuoleisuutta käyttää 61 prosenttia vastaajista. Kerros-kohtaisten tulostimien luo kannat-taisi sijoittaa selkeät ohjeet optimoi-tuun tulostamiseen, joka tarkoittaisi
vähintään kaksipuoleista tulostamis-ta. Vaihtoehtoisesti tietokoneiden tulostusasetusten oletukseksi tulisi säätää vähintään kaksipuoleinen tu-lostus. Tulostamistarpeeseen kiinni-tetään kohtalaisesti huomiota, ja jo-kaisen tulostuksen tarpeellisuutta miettii kolmasosa henkilöstöstä.
Dokumenttien ja asiakirjojen hallin-nan, käsittelyn ja arkistoinnin (esi-merkiksi matkalaskut ja lausunto-pyynnöt) sähköistäminen vähentäisi paperinkulutusta. Pidemmällä tähtäi-mellä esimerkiksi paperittomien ko-kousten teemakuukausi voisi olla hyvä keino vähentää paperinkulutus-ta, tosin se edellyttää riittävän teknii-kan (kannettava tietokone tai taulu-tietokone) hankkimista henkilöstölle. Paperinkulutuksen kokonaisuuteen kuuluvat myös vessoissa käytet-ty vessa- ja käsipyyhepaperi. Käsi-pyyhepaperin käyttöä olisi mahdol-lista vähentää hankkimalla kaikkiin vessoihin esimerkiksi pestävät, kan-kaiset käsipyyhkeet tai käsiä kuivaa-vat puhaltimet.
Kuva 7 Toimenpide-ehdotukset paperinkulutuksen vähentämiseksi.
I II IIITulostamisen optimointi (kaksi-puoleinen tulostaminen).
Tehokkaan tulostamisen opas monitoimilaitteiden luo.
Käsipyyhepapereista luopuminen/korvaaminen kankaisilla pyyhkeil-lä tai puhaltimilla.
Pöytätulostimista luopuminen. Tulostamisen välttäminen/tulos-tustarpeen arviointi.
Dokumenttien ja asiakirjojen sähköistäminen.
16
3.4 Työmatkustaminen
Työmatkustamisesta aiheutuneet kokonaispäästöt vuositasolla ovat noin 182,6 tCO2, josta kotimaan lii-kenteen (ei lentoliikennettä) osuus on 69,5 tCO2 ja lentoliikenteen osuus 113,1 tCO2. Kokonaisuutena työmat-kustaminen on selkeästi suurin yksit-täinen päästölähde, ja siitä aiheutu-neet päästöt vastaavat 65 prosenttia kaikista Pohjois-Karjalan maakun-taliiton tuottamista hiilidioksidipääs-töistä. Henkilöstön työmatkusta-mista selvitettiin henkilöstökyselyn avulla, jossa kartoitettiin henkilös-tön matkustamista kodin ja työpai-kan välillä, Joensuun keskusta-alu-eella, maakunnassa sekä Suomessa eri liikkumisvälineillä. Lisäksi kyse-lyssä kartoitettiin henkilöstön lento-matkustamista sekä matkustamisen tarvetta vähentävää videoneuvotte-lujen käyttöä. Kyselyyn vastasi yh-teensä 39 henkilöä.
Kodin ja työpaikan välinen matkustaminen
Henkilöstön kodin ja työpaikan väli-nen matka on keskimäärin 8,1 km, ja päivittäin maakuntaliiton 52 työnteki-jää (huhtikuussa 2012) liikkuvat ko-din ja työpaikan välillä yhteensä noin 740 km:n matkan. Mikäli henkilöstö työskentelee keskimäärin 48 viikkoa vuodesta, aiheutuu kodin ja työpai-kan välisestä kulkemisesta päästöjä vuosittain yhteensä 24,4 tCO2. Ko-din ja työpaikan välisestä matkusta-misesta noin kaksi kolmasosaa kul-jetaan autolla (Kuva 8). Päästöjen arvioinnissa on otettava huomioon, että monet työntekijät saapuvat töi-hin kimppakyydeillä, jolloin päästöt henkeä kohti laskevat puoleen. Eri-tyisesti samalla suunnalla asuvien maakuntaliiton työntekijöiden kan-nattaa suosia kimppakyytejä, jon-ka kehittämiseksi voisi miettiä esim. kalenteriryhmän perustamista, jon-ne kimppakyytiä tarjoavat voisivat
Kuva 8 Eri kulkuvälineiden osuudet työmatkustamisessa (%).
Työmatkustaminen [prosenttia]
0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %
100 %
Kodi
n ja
työ
paik
anvä
linen
mat
kust
amin
en
Työm
atku
stam
inen
kesk
usta
-alu
eella
Työm
atku
stam
inen
Pohj
ois-
Karj
alas
sa
Työm
atku
stam
inen
muu
alla
Suo
mes
sa
Taksi
Juna
Polkupyörä/kävelyJulkinenliikenne [bussi]Henkilöauto[diesel]Henkilöauto[bensiini]
17
merkitä liikkumisreittejään. Mahdolli-suuksien mukaan kodin ja työpaikan välillä kannattaa suosia myös julkis-ta liikennettä, jonka päästöt henkilöä kohti ovat lähes neljä kertaa henki-löautoa pienemmät. Pielisjoen linna sijaitsee lisäksi lähellä linja-autoase-maa, joten työpaikalle pääsemisek-si ei tarvita jatkoyhteyksiä Joensuun keskustasta.
Työmatkustaminen Joensuussa, Pohjois-Karjalassa ja Suomessa
Joensuun keskusta-alueen työmat-kustamisesta yli puolet liikutaan pyö-rällä tai kävellen, mutta silti yli vii-dennes matkoista tehdään omalla autolla. Keskusta-alueen liikkumi-sesta vuosittain aiheutuvat hiilidioksi-dipäästöt ovat noin 0,2 tCO2, mikä on muuhun työpaikkaliikkumiseen ver-rattuna minimaalista. Keskusta-alu-een työmatkailun kehittämistä voisi kokeilla esimerkiksi autottomia tee-makuukausia, koska keskimäärin yh-den kilometrin edestakaisen matkan tekemistä autolla ei voi perustella ko-vinkaan järkevästi. Keskusta-alueen ulkopuolella tehdyt maakunnan si-säiset työmatkat ajetaan poikkeus-tapauksia lukuun ottamatta autolla, mikä on ymmärrettävää linja-auto-vuorojen vähyys huomioon ottaen. Tällä hetkellä kimppakyytejä käy-tetään osittain esimerkiksi Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen kanssa yhteistyössä. Maakunnassa tapah-tuvasta työmatkustamisesta aiheu-tuvat vuosipäästöt ovat noin 26,2 tCO2. Muualle Suomeen tehtävissä työmatkoissa käytetään sen sijaan vaihtelevasti eri kulkuvälineitä, mikä kertoo myös suuremmasta valinto-jen mahdollisuudesta. Huomattavaa on, että junaa käytetään maakunnan
ulkopuolisessa matkailussa henkilö-autoa enemmän, ja myös joukkolii-kenteen osuus on Pohjois-Karjalan sisäiseen matkustamiseen verrattu-na huomattavasti suurempi. Muual-le Suomeen tehtävistä työmatkoista aiheutuvat vuosittaiset päästöt ovat noin 19,7 tCO2.
Lentomatkustaminen
Suurimman yksittäisen päästöerän työmatkustamisessa aiheuttaa len-tomatkustaminen, josta aiheutu-vat päästöt (113,1 tCO2) ovat lähes kaksinkertaiset kotimaan muuhun lii-kenteeseen verrattuna. Keskimää-rin vuositasolla maakuntaliiton hen-kilöstö lentää noin 190 edestakaista matkaa (Kuva 8), joista kaksi kol-masosaa lennetään Suomen sisäl-lä. Lentokoneella matkustamisesta aiheutuvien päästöjen konkretisoimi-seksi sitä kannattaa verrata muihin kulkuvälineisiin: esimerkiksi Joen-suu-Helsinki-Joensuu -reitti aihe-uttaa lentokoneella kolme kertaa enemmän päästöjä kuin saman mat-kan tekeminen autolla. Vertailukoh-tana saman reitin kulkeminen junalla aiheuttaa päästöjä ainoastaan kym-menesosan henkilöautoon verrat-tuna. Junamatkustaminen on myös pääsääntöisesti edullisempi vaihto-ehto kuin lentomatkustaminen, vaik-ka yksittäistapauksissa lentomatka Helsinkiin voi olla junamatkaa edulli-sempi. Lentomatkustamisen etu mui-hin liikkumisvälineisiin on sen nope-us, ja lentokentälle siirtymiset sekä lähtöselvitykset huomioon ottaen yh-densuuntaisella matkalla voittaa esi-merkiksi junaan verrattuna noin kak-si tuntia. Toisaalta Pielisjoen linna on myös junan käytön kannalta ideaali-sella sijainnilla aivan rautatieaseman
18
vieressä, joten junaan voi siirtyä kä-vellen viidessä minuutissa työpai-kalta. Ongelmallista junan käyttö on sellaisissa tilanteissa, jossa edes-takainen matka esimerkiksi Helsin-kiin matkustetaan yhden päivän ai-kana. Tällöin junalla matkustaminen saattaa venyä kohtuuttoman pitkäksi lentämiseen verrattuna. Junan käyt-töä puoltaa, että klo 8-16 välisenä aikana matkustusaika on mahdollis-ta käyttää työskentelyyn. Ongelma-na on kuitenkin, että muuna aikana työskentelyä ei lueta kuuluvaksi työ-aikaan, jolloin esimerkiksi klo 16 jäl-keen junassa Joensuuhun matkaa-vat työskentelisivät omalla ajallaan.
Työmatkustamisesta aiheutuvien päästöjen vähentäminen
Työmatkustamisesta aiheutuvien hii-lidioksidipäästöjen vähentämispyrki-myksissä on lähdettävä realistiselta pohjalta. Vähentämistavoitteet eivät
saa haitata henkilöstön työasioiden hoitamista tai viedä kohtuuttomas-ti aikaa. Mahdollisuuksien mukaan vähennystavoitteita voidaan kuiten-kin asettaa, ja työmatkustamista on suurimpana yksittäisenä päästöläh-teenä myös pystyttävä tarkastele-maan muita yksityiskohtaisemmin. Tärkeä askel kohti päästövähen-nyksiä on huomata, että polkupyö-rän, joukkoliikenteen, kimppakyydin ja junan käyttäminen ovat ilmaston kannalta hyviä vaihtoehtoja, ja niitä tulisi myös suosia. Sen sijaan oman auton käyttöä ja erityisesti lentoko-neen käyttöä tulisi välttää. Työyhtei-sössä ympäristöystävällisten liikku-misvälineiden käytön edistämiseksi voidaan tehdä myös rahallisia pa-nostuksia: esimerkiksi työsuhde-matkalippu linja-auton käyttöön tai vuokra-auto henkilöstön yhteisen käyttöön vähentäisivät oman auton käyttöä ja yksin matkustamista.
Kuva 9 Edestakaiset lentomatkat vuodessa (kpl).
Lentomatkustaminen [kpl]
0
20
40
60
80
100
120
140
Edestakaiset lentomatkat [kpl]
Suomeen
Eurooppaan
Muuallemaailmaan
19
Videoneuvottelujen kehittämisellä voidaan vähentää liikkumistarvetta ja hiilidioksidipäästöjä parhaimmil-laan todella merkittävästi. Tällä het-kellä käytössä olevat etäneuvottelu-menetelmät (esimerkiksi puhelin ja sähköposti) ovat hyviä yhteydenpi-tovälineitä, joiden käyttöä tulee suo-sia. Tulevaisuudessa näiden lisäksi tarvitaan myös videoneuvotteluihin panostamista, koska tällä hetkellä niiden käyttö on vielä vähäistä. Örn-sköldsvikissä pyritään videoneuvot-teluita lisäämällä vähentämään työ-matkustamista vuoden 2012 aikana peräti 20 prosenttia, joka vastaisi 800 000 euron säästöjä ja alentaisi merkittävästi liikkumisesta aiheutu-via hiilidioksidipäästöjä. Kyselyn mu-kaan hieman alle puolet (46 prosent-tia) maakuntaliiton henkilöstöstä on osallistunut maakuntaliitossa video-neuvotteluihin, ja keskimäärin vide-oneuvotteluita käydään vuodessa 4,4 kappaletta osallistujaa kohden. Vuonna 2011 maakuntaliitossa osal-listuttiin yhteensä 48 videoneuvotte-luun.
Videoneuvottelun käytön vähäisyy-teen vaikuttavat merkittävimpänä riittävän tekniikan sekä henkilöstön koulutuksen puute. Tulevaisuudes-sa PTTK tarjoaa videoneuvottelu-mahdollisuuksia liitettäviksi esimerkiksi kannettaviin tietokoneisiin, jolloin neu-vottelu onnistuisi työpisteeltä käsin. Vi-deoneuvottelumahdollisuudet sisältävi-en kannettavien tietokoneiden hankinta on kannattavaa sekä energiankulutuk-sen että videoneuvottelujen lisäämisen kannalta.
3.5 Hankinnat
Toimistolaitteet ja -tarvikkeet
Viime vuosina maakuntaliiton hen-kilöstölle on hankittu jonkin verran uusia toimistolaitteita. Laitteiden yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt vuonna 2011 olivat 1,8 tCO2-ekv ja vuonna 2010 2,1 tCO2-ekv. Erityises-ti henkilöstön puhelimia vaihdetaan melko usein, ja kahden viime vuoden aikana noin kaksi puhelinta kolmes-
Kuva 10 Toimenpide-ehdotukset työmatkustamisesta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi.
I II IIIVideo- ja etäneuvottelujen kehittäminen.
Kimppakyytien kehittäminen.
Lentokoneella matkustamisen vähentäminen erityisesti Suomessa.
Autottomuus keskusta-alueen työmatkustamisessa.
Junalla matkustamisen lisääminen.
20
ta on vaihdettu uuteen. Viime vuon-na aikaansaatu hiilidioksidipääs-töjen vähennys johtuu pääasiassa kannettavien tietokoneiden hankki-misesta pöytätietokoneiden sijaan. Tällä hetkellä maakuntaliitossa käy-tetään pöytätietokoneita vielä selväs-ti kannettavia tietokoneita enemmän, mutta tulevaisuudessa energiatehok-kain ratkaisu on pyrkiä pöytätietoko-neiden käytöstä eroon. Toimistolait-teiden lisäksi henkilöstön käyttöön hankitaan tarpeen mukaan erilai-sia toimistotarvikkeita, kuten vihko-ja, mappeja, kyniä, viivoittimia, nito-jia, rei’ittimiä ja muistitikkuja. Pienten hiilidioksidipäästömäärien vuoksi toi-mistotarvikkeiden hankintamääriä ei ole eritelty tarkemmin.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakes-kus Oy:n (PTTK) sopimuksen mu-kaan PTTK omistaa 1.5.2012 alkaen kaikki maakuntaliitossa käytettävät toimistolaitteet, joiden käytöstä maa-kuntaliitto maksaa PTTK:lle laitekoh-taisen vuokrahinnan. PTTK huolehtii myös laitteiden asennuksesta, huol-
losta ja vaihtamisesta tarvittaessa. Tällä hetkellä PTTK:n laitteille mää-rittämä käyttöikä on 36 kuukautta. Kaikki PTTK:lta vuokrattavat laitteet ovat Energy Star 2007 -merkittyjä, ja niiden valmistajat noudattavat ISO 9001 -laatujärjestelmää, ISO 14001 -ympäristöstandardia sekä haital-listen aineiden käyttöä rajoittavaa RoHS-direktiiviä.
Energiankulutuksen säästämisek-si PTTK:n hankinnoissa kannattai-si suosia vähiten energiaa kuluttavia toimistolaitteita, koska kaikki tieto-koneet ovat suorituskyvyltään riittä-viä useimpien työntekijöiden tarpei-siin. Tämä tarkoittaa käytännössä PTTK:n toimistokäyttöön tarjoamia peruskannettavia, jotka kuluttavat vähemmän sähköä tehotyöasemiin verrattuna. Örnsköldsvikissä huo-mioidaan hankintavaiheessa lisäksi tuotteen koko elinkaari, johon kuulu-vat valmistajan käyttämien raaka-ai-neiden hankinta, laitteen suunnittelu ja tuotanto, jakelu, jätteiden käsitte-ly ja kierrätys.
Kuva 11 Toimistolaitteiden hankinnat (kpl).
Hankinnat, toimistolaitteet [kpl]
0
10
20
30
40
50
60
Pöytä-tietokone
Kannettavatietokone
Puhelin Tulostin
Hankinnat[2010]
Hankinnat[2011]
Hankinnat,nykytila [2012]
21
Toimistokalusteet
Toimistokalusteita hankitaan maa-kuntaliiton henkilöstölle tarpeiden mukaan. Toimistokalusteiden yh-teenlasketut hiilidioksidipäästöt oli-vat vuonna 2011 5,4 tCO2-ekv ja vuonna 2010 2,3 tCO2-ekv. Erilai-sia säilytykseen tarkoitettuja hyllyjä, kaappeja ja laatikostoja hankittiin vii-me vuonna huomattavasti edellistä vuotta enemmän, mikä lisäsi aiheu-tuneita hiilidioksidipäästöjä. Alla ku-vattujen kalustehankintojen lisäksi Pielisjoen linnan neuvotteluhuonei-siin hankittiin viime vuonna yhteen-sä 60 vierastuolia.
Toimistokalusteiden hankintaa ja energiankulutusta on vaikea vähen-tää. Työergonomian säilyttämiseksi henkilöstöllä on oltava hyvät työs-kentelyolosuhteet ja tarpeen vaati-essa toimistokalusteita on uusittava muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Toi-mistokalusteet on hankittu pääasias-sa Martelasta, jolla on ollut käytössä sertifioituISO14001-standardinmu-
kainen ympäristöjärjestelmä vuodes-ta 1999 (Det Norske Veritas 1999). Yritys myös noutaa käytöstä poiste-tut toimistokalusteet ja toimittaa tar-peen vaatiessa samalla kertaa uudet turhan ajamisen välttämiseksi. Käy-töstä poistetut toimistokalusteet laji-tellaan ja kierrätetään Riihimäellä la-jittelukeskuksessa.
Sanoma- ja aikakausijulkaisut
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton henkilöstölle tilataan yhteensä 51 erilaista maksullisia sanoma- ja ai-kakausijulkaisua (Liite 5), joiden yh-teenlaskettu vuosibudjetti on noin 5000 euroa. Maksullisten lehtien lisäksi Pielisjoen linnaan jaetaan runsaasti ilmaisjakelulehtiä. Poh-jois-Karjalan maakuntaliiton erilai-nen asiantuntija- ja edunvalvonta-työ edellyttää, että organisaatiossa on saatavilla monipuolisesti sekä sa-noma- että aikakausijulkaisuja. Kes-kimäärin henkilöstö lukee päivisin noin 1-2 sanomalehteä (67 prosent-tia). Osa henkilöstöstä (19 prosent-
Hankinnat, toimistokalusteet [kpl]
02468
101214161820
Työtuoli Pöytä Sermi Hylly / kaappi /laatikosto
Hankinnat[2010]
Hankinnat[2011]
Kuva 12 Toimistokalusteiden hankinnat (kpl).
22
tia) lukee lehtiä vain harvoin, toisaal-ta muutamat (14 prosenttia) lukevat jopa 3-5 lehteä päivässä. Eniten sa-noma- ja aikakausijulkaisuista lue-taan Karjalaista (78 prosenttia), Helsingin Sanomia (72 prosenttia), Suomen Kuvalehteä (58 prosenttia), Karjalan Sanomia (39 prosenttia) ja Kauppalehteä (39 prosenttia).
Tällä hetkellä Pielisjoen linnaan tila-taan kuutta sanoma- ja aikakausijul-kaisuja, joita kukaan 36 vastaajasta ei ilmoittanut lukevansa (Expatrium, Fakta, Markkinointi & Mainonta, +Plussa-lehti ja PTT-katsaus). Li-säksi peräti yhdellätoista sanoma- tai aikakauslehdellä on vastaajissa ainoastaan yksi lukija (Akti, Hyvin-vointikasvatus, Liikenne, Metsäleh-ti, Metsätalous, Nuorisotyö, Nykypäi-vä, Positio, Suomenmaa, Tietosuoja ja 3T). Mikäli kaikkien niiden lehti-en tilaus lopetettaisiin, joita kukaan vastaajista ei ilmoittanut lukevan-sa, säästyisi vuosittain noin 360 eu-roa. Mikäli näiden lisäksi lopetettai-siin myös niiden lehtien tilaaminen, joilla on ainoastaan yksi lukija, oli-si vuosittainen säästö yli 1000 eu-roa. Niiden lehtien osalta, joita lu-kee ainoastaan muutama henkilö, voisi harkita myös paperisen lehden
sijaan verkkolisenssin hankkimista, jolloin kulut olisivat paperilehteä pie-nemmät. PTTK:n mukaan verkkoli-senssien käyttöön ei liity tietoturva-ongelmaa mikäli lisenssit on hankittu ns. asialehtiin.
Henkilöstökyselyssä selvitettiin myös sähköisten sanoma- ja aika-kausijulkaisujen sekä uutispalve-lujen käyttöä. Sähköinen lehti on paperinkulutukseltaan ja kustannus-tehokkuudeltaan paperisia lehtiä pa-rempi, mutta paperisessa lehdessä on muita puolia, jotka puoltavat sen tilaamista. Kyselyn mukaan puolet vastaajista käyttää sähköisiä uutis-palveluita ainoastaan satunnaisesti tai ei ollenkaan. Toinen puoli vastaa-jista lukee joko muutamaa tai use-aa sähköistä lehteä. Eniten sähköi-sistä lehdistä luetaan Karjalaista (64 prosenttia) ja Helsingin Sanomia (56 prosenttia). Muilta osin sähköisiä leh-tiä luetaan vähän. Sanoma- ja aika-kausijulkaisuja luetaan pääasiassa kahvitaukojen aikana, jolloin järke-vin paikka lehdille on kahvihuonees-sa. Kahvitauoilla lukeminen on myös monesti sosiaalista toimintaa, jolloin sillä on positiivinen vaikutus esimer-kiksi työilmapiirin, keskustelun ja mielipiteiden vaihdon kannalta.
Kuva 13 Toimenpide-ehdotukset hankinnoista aiheutuvan energiankulutuksen vähentämiseksi.
I II IIIPöytätietokoneista luopuminen/kannettavien tietokoneiden ja telakointiasemien lisääminen.
Sanoma- ja aikakauslehtitilausten optimointi.
23
3.6 Tarjoilut
Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa käytetään elintarvikkeita sekä hen-kilöstön omiin tarpeisiin että ulkopuo-lisille vieraille suunnatuissa kokouk-sissa ja vierailuissa. Henkilöstön käyttöön tilataan yksittäisiä poikke-uksia lukuun ottamatta peruselintar-vikkeita, kuten kahvia (Reilu Kauppa ja Juhla Mokka), maitoa (UHT -isku-kuumennettu, HYLA), palasokeria, makeutusainetta, teetä, servettejä ja kivennäisvesiä. Kokouksia ja henki-lökunnan kahvitilaisuuksia varten ti-lataan tarpeen mukaan voileipiä eri päällysteillä, suolaisia kahvileipiä (esimerkiksi piiraita, vatruskoita, kar-jalanpiirakoita ja juustosarvia), pul-laa (pitkoja ja pikkupullia), makeita piiraita, leivoksia sekä täytekakkua juhlaviin tilaisuuksiin ja esimerkiksi syntymäpäiväjuhliin. Tilaisuuksien suolaiset ja makeat tarjottavat tila-taan pääasiassa Karsikon Kondito-riaherkusta, ja iltatilaisuuksissa tar-jottavat ruuat toimittaa usein Kerubi,
Teatteriravintola tai Tmi Leila Nieme-lä. Kaikki tarjoilut toimitetaan valmii-na Pielisjoen linnaan, koska henki-löstöllä ei ole mahdollisuutta hakea elintarvikkeita muualta kesken päi-vän. Ehto ”kotiinkuljetuksesta” on myös ollut valintaperusteena toimit-tajia valitessa.
Kokonaisuutena tarjoiluihin käytettiin vuonna 2011 yhteensä 16 828 eu-roa, mikä on hieman edellistä vuot-ta enemmän (14 416 euroa). Mer-kittävänä elintarvikekokonaisuutena on Hartwall -tuotteet, jotka nostavat vuonna 2011 huhtikuun, kesäkuun, syyskuun ja edellisenä vuotena tou-kokuun, elokuun ja lokakuun osuuk-sia huomattavasti. Hartwall -tuotteita on ostettu viime vuosina keskimää-rin noin 4000 eurolla, joka koostuu muun muassa erilaisista kivennäis-vesistä. Osassa kivennäisvesistä käytetään happamuudensäätöainee-na esimerkiksi omena- tai sitruuna-
Kuva 14 Tarjoilut (euroa).
Tarjoilut [€]
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Tarjoilut 2010 [€]
Tarjoilut 2011 [€]
24
happoa, jotka ohentavat hampaiden kiillettä. Periaatteessa pullotettuja ja muilla tavoin pakattuja vesiä ja kiven-näisvesiä voi käyttää, mikäli ne ei-vät sisällä sokereita tai hampaille haitallisia happoja, mutta janojuo-mana paras on tavallinen vesijohto-vesi. (Valtion ravitsemusneuvottelu-kunta 2009, 2; 5.)
Elintarvikkeiden oston ja tarjoilu-jen kehittämisen avulla on mah-dollista vähentää jonkin verran hii-lidioksidipäästöjä. Periaatteessa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tu-lisi toteuttaa parhaan kykynsä mu-kaan Pohjois-Karjalan elintarvike-ohjelmaa 2014, ja oman toiminnan kehittämisen kautta annettaisiin esi-merkkiä myös muille organisaatioille. Elintarvikkeissa ja tarjoiluissa tulisi siis suosia lähellä luonnonmukaisin menetelmin tuotettuja ja jalostettu-ja ruokia. Koko tuotanto- ja jalostus-ketjun pitäminen maakunnan sisäl-lä antaisi suurimman hyödyn myös paikallisille toimijoille. Paikallisuu-den suosiminen toteutuu hyvin ja-lostuksen osalta, koska suurin osa käytetyistä leipomoista ja ruokien toi-mittajista valmistavat ruuat omissa ti-loissaan. Sen sijaan raaka-ainetuo-tannossa paikallisuuden suosiminen on haastavampaa, koska ruokien toi-mittajat käyttävät myös maakunnan ja Suomen ulkopuolelta tulevia raa-
ka-aineita. Olemassa olevilta toimit-tajilta on kuitenkin mahdollista saada myös hiilidioksidipäästöjen ja maa-kunnan kannalta hyviä ruokavaihto-ehtoja. Esimerkiksi Kerubin arvoihin kuuluvat lähi- ja kasvisruoka, ja Te-atteriravintolassa suositaan Karelia àla carten mukaan esimerkiksi kar-jalaisuutta ja paikallisuutta. Tärkeä-tä tarjoilujen kehittämisessä on, että toimittajilta osataan myös vaatia esi-merkiksi lähi- tai kasvisruokaa, kos-ka monet yritykset ovat monipuolis-taneet valikoimiaan huomattavasti kysynnän kasvaessa.
3.7 Jäte
Pielisjoen linnassa syntyvän jätteen käsittelystä huolehtii Joensuun seu-dun jätehuoltoyhtiö Puhas Oy. Jät-teistä aiheutuneet hiilidioksidipääs-töt olivat vuonna 2011 yhteensä 5,3 tCO2-ekv. Pielisjoen linnan vieressä olevassa jätteenkeräyspisteessä on kolme 660 litran sekajäteastiaa, yksi 240 litran biojäteastia sekä jäteasti-at keräyspaperille, -pahville ja -kar-tongille. Lisäksi Pielisjoen linnassa on sekajäteastioita, biojäteastia keit-tiössä sekä työpistekohtaisia toimis-topaperin keräysastioita. Sekajäte- ja biojäteastioiden tyhjennysväli on yksi viikko. Biojätteen osalta astia tyhjen-netään kesäkuukausina (toukokuu-syyskuu) viikoittain mikäli astiassa
Kuva 15 Toimenpide-ehdotukset tarjoiluista aiheutuvan energiankulutuksen vähentämiseksi.
I II IIIKivennäisvesien tilaamisen rajoittaminen.
Lähellä tuotetun ja jalostetun ruuan suosiminen tarjoiluissa.
25
on pienikin määrä biojätettä. Sen si-jaan talvikuukausina (lokakuu-huh-tikuu) biojäte voidaan sopimuksesta tyhjentää kahden viikon välein, mi-käli jäteastia ei täyty viikon aikana.
Jätemäärien tarkastelussa kriittinen huomio kannattaa kohdistaa sekajät-teeseen. Pielisjoen linnassa tuotettiin sekajätettä vuonna 2011 yhteensä 8580 kg, mikä on lähes kaksinker-tainen määrä muihin jätetyyppeihin verrattuna. Sekajätteen synnyttämis-tä tulisi välttää, koska tällä hetkellä sekajäte sijoitetaan hyödyntämättö-mänä Kontiosuon jätekeskuksen yh-teydessä sijaitsevalle kaatopaikalle. Kontiosuon jätekeskukseen vuonna 2011 toimitetusta jätteestä 72 pro-senttia loppusijoitettiin kaatopaikal-
le ja 28 prosenttia hyötykäytettiin (Puhas Oy 2011, 14). Tuotettu bio-jäte hyödynnetään energiantuotan-toon Biokymppi Oy:n voimalaitokses-sa Kiteellä, ja keräyspaperi ja -pahvi käytetään uudelleen esimerkiksi pa-periteollisuuden raaka-aineena ja hylsykartonkeina (Puhas Oy 2011, 15). Jätteistä aiheutuvia hiilidioksi-dipäästöjä voidaan vähentää paran-tamalla jätteiden lajittelua sekä vä-hentämällä syntyvän jätteen määrää. Syntyvästä sekajätteestä suuri osa on biojäte-, paperin- ja pahvinkeräys-astioihin sopivaa jätettä, jolloin myös sekajäteastioiden määrää voitaisiin vähentää. Jätteiden lajittelua voitai-siin tehostaa myös esimerkiksi tee-makuukauden avulla.
I II IIIJätteiden lajittelun parantaminen.
Jätteiden määrän vähentäminen.
Kuva 17 Toimenpide-ehdotukset lajittelemattoman jätteen vähentämiseksi.
Kuva 16 Pielisjoen linnassa tuotettu jäte (kg).
Jäte [kg]
0100020003000400050006000700080009000
10000
Sekajäte Biojäte Keräyspaperi Keräyspahvi
Tuotettujäte 2011[kg]
26
Pielisjoen linnassa tuotetaan hiilidi-oksidipäästöjä vuosittain noin 280 tCO2 (Kuva 18). Suurimmat pääs-tölähteet ovat työmatkustaminen ja energiankulutus. Lämmönkulutuk-sen osalta päästöt on laskettu vuo-den 2007 CO2-päästökertoimella, mikä kasvattaa hieman virheellises-ti päästöjä, koska tuolloin turpeen osuus oli kaukolämmöntuotannos-sa nykyistä suurempi. Paperinku-lutuksesta, hankinnoista ja jättees-tä aiheutuu suhteessa melko vähän
päästöjä, mutta erityisesti paperin-kulutusta vähentämällä voidaan saa-da aikaan merkittäviä rahallisia sääs-töjä. Päästölähteistä tarjoiluja ei ole otettu huomioon hiilidioksidipäästö-jen arvioinnissa, koska elintarvike-kohtaisia kappalemääriä ei ole saa-tavissa vuositasolla. CO2-päästöjä on mahdollista vähentää jokaisella tarkastellulla sektorilla, minkä lisäk-si saavutettavina etuina ovat esimer-kiksi rahallinen säästö ja imagohyöty.
4 Yhteenveto ja seuranta
Hiilidioksidipäästöt [tCO2]
0 10 20 30 40 50 60
Jäte
Hankinnat
Lentomatkustaminen muualla maailmassa
Lentomatkustaminen Euroopassa
Lentomatkustaminen Suomessa
Työmatkustaminen maakunnan ulkopuolella
Työmatkustaminen Pohjois-Karjalassa
Kodin ja työpaikan välinen matkustaminen
Paperinkulutus
Lämmönkulutus
Sähkönkulutus
Hiilidioksidipäästöt vuodessa, kysely 4/2012 [tCO2]Hiilidioksidipäästöt 2011 [tCO2]Hiilidioksidipäästöt 2010 [tCO2]
Kuva 18 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hiilidioksidipäästöt vuonna 2011.
27
Jatkossa energiatehokkuutta kannat-taisi kehittää esimerkiksi teemakuu-kausien avulla, jolloin keskityttäisiin kuukauden verran valitun teeman materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen. Teemat voisivat olla esimerkiksi
1. sähkölaitteiden ja valaistuksen energiatehokkuuden paranta-minen,
2. paperinkulutuksen vähentämi-nen,
3. työmatkustamisen kehittämi-nen ja
4. kierrättämisen kehittäminen.
Tarkempia sisältöjä teemakuukausiin voi ottaa tässä oppaassa esitetyistä toimenpide-ehdotuksista sekä miet-tiä keinoja myös työyhteisön sisällä. Mahdollisuuksien mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliitto voisi myös haastaa muita organisaatioita kiin-nittämään huomiota energiatehok-kuuteen ja toimia tiennäyttäjänä tee-maan liittyen.
Materiaali- ja energiatehokkuuden seuranta tulee tehdä vuosittain, jol-loin seuraava mittaus päästölähteit-täin lasketaan keväällä 2013. Ener-giatehokkuuden koordinoijana voivat toimia esimerkiksi hallinto- ja talous sekä aluesuunnittelu -tiimit yhteis-työssä. Seurattavat indikaattorit ovat
1. energiankulutus (MWh), 2. vedenkulutus (m3), 3. paperinkulutus (kpl), 4. työmatkustaminen (CO2), 5. hankinnat (kpl tai €), 6. tarjoilut (€) ja 7. jäte (kg).
Kaikista lähteistä tulee myös laskea niistä aiheutuvat CO2- päästöt ilmas-tolaskurin tai vastaavan hiilidioksidi-päästöjä mittaavan laskurin avulla. Kulutuksen ja päästöjen mittaami-sen jälkeen kehitystä voidaan verrata edellisten vuosien lukuihin ja tehdä arviota energiatehokkuuden kehitty-misessä. Mittaamisen jälkeen asete-taan tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi seuraavalle vuodelle.
28
I II III
Energian-kulutus
Sähkön-kulutus
Toimistolaitteiden virransäästöasetusten tehostaminen ja sam-mutus pidemmän poissaolon ajaksi.
Virtakytkimillä varus-tettujen jatkojohtojen käyttäminen toimisto-laitteissa.
Liiketunnistimien asentaminen valaisimiin.
Monitoimilaitteiden käytön optimointi ja automaattisammutus.
”Sammuta valot” -tarro-jen kiinnitys valokatkai-simien luo.
Käytävävalaistuksen kat-kaiseminen teknises-ti mahdolliseksi henki-löstölle.
Lämmön-kulutus
Lämmitysilman esteet-tömän kulun varmista-minen.
Rakennuksen eristeiden parantaminen/eristävi-en tuulikaappien raken-taminen.
Veden-kulutus
Säästösuuttimien asen-taminen vesihanoihin ja suihkuihin.
Paperin-kulutus
Tulostamisen optimoin-ti (kaksipuoleinen tulos-taminen).
Tehokkaan tulostamisen opas monitoimilaittei-den luo.
Käsipyyhepapereista luopuminen/korvaami-nen kankaisilla pyyhkeil-lä tai puhaltimilla.
Pöytätulostimista luopuminen.
Tulostamisen välttämi-nen/tulostustarpeen arviointi.
Dokumenttien ja asiakir-jojen sähköistäminen.
29
Työmatkus-taminen
Video- ja etäneuvottelu-jen kehittäminen.
Kimppakyytien kehittä-minen.
Lentokoneella matkus-tamisen vähentäminen erityisesti Suomessa.
Autottomuus keskusta-alueen työmatkustami-sessa.
Junalla matkustamisen lisääminen.
Hankinnat Pöytätietokoneista luo-puminen/kannettavien tietokoneiden ja tela-kointiasemien lisäämi-nen.
Sanoma- ja aikakausleh-titilausten optimointi.
Tarjoilut Kivennäisvesien tilaami-sen rajoittaminen.
Lähellä tuotetun ja jalostetun ruuan suosi-minen tarjoiluissa.
Jäte Jätteiden lajittelun pa-rantaminen
Jätteiden määrän vähentäminen
Kuva 19 Toimenpide-ehdotukset materiaali- ja energiatehokkuuden edistämiseksi.
30
CO2FREE 2011: Green ICT in Västernorrland. Good Practice Transfer Gui-de.Saatavilla:http://www.co2free-project.eu/document-download/5/c-fake-path-green-ict-in-vasternorrland-ornskoldsvik-sweden.pdf, [viitattu 27.3.2012]
Det Norske Veritas1999:MartelansertifikaattiISO14001-standardista.Saatavilla: www.martela.fi/Link.aspx?id=1223101, viitattu [20.4.2012]
Motiva Oy 2006: Selvitys työasemaympäristön sähkönsäästömahdollisuuk-sista.Saatavilla:http://www.hel2.fi/esnk/energia/2007/MOTIVANRAPORT-TIATK.pdf, [viitattu 16.4.2012]
Puhas Oy2011:Vuosikertomus2011.Saatavilla:http://www.puhas.fi/p/fi/tie-topankki/liitetiedostot/vuosikertomus2011.pdf,[viitattu11.5.2012]
Ympäristöministeriö 2008: Rakennuksen energiatodistus ja energiatehok-kuusluvun määrittäminen. Esimerkki olemassa olevan toimistorakennuksen erillisen tarkastuksen perusteella tehdystä energiatodistuksesta. Saatavil-la:http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=82324&lan=fi,[viitat-tu 29.3.2012]
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2009: Juomilla on väliä - harkitse mitä juot.Saatavilla:http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/vrn-es_a4_290909_net.pdf, [viitattu 23.4.2012]
World Resources Institute 2002: Working 9 to 5 on Climate Change: An Of-ficialGuide.Saatavilla:http://pdf.wri.org/wri_co2guide.pdf,[viitattu26.3.2012]
Lähteet
31
Liite 1 Kyselylomake henkilöstön energian- ja paperinkulutuksesta sekä sanoma- ja aikakauslehtien käytöstä työpaikalla.
1 Energiankulutus omalla työpisteellä
Arvioi käyttäytymisesi vaikutusta oman työpisteesi energiankulutukseen. Ar-vioi seuraavien toimintatapojen toteutumista sinun kohdallasi. Merkitse vain seväittämäjokapitääkohdallasipaikkansa(max1/kohta).
1.1 Katkaisen virran oman työpisteen keskusyksiköstä A) kun poissaolo alle 2 tuntia ___________ B) kun poissaolo enemmän kuin 2 tuntia ___________ C) kun poissaolo enemmän kuin 4 tuntia ___________ D) päivän päätteeksi ___________ E) harvoin tai en koskaan ___________
1.2 Katkaisen virran oman työpisteen näytöstä A) kun poissaolo alle 2 tuntia ___________ B) kun poissaolo enemmän kuin 2 tuntia ___________ C) kun poissaolo enemmän kuin 4 tuntia ___________ D) päivän päätteeksi ___________ E) harvoin tai en koskaan ___________
1.3 Asetan oman työpisteen tietokoneen virransäästötilaan, A) kun poissaolo alle 2 tuntia ___________ B) kun poissaolo enemmän kuin 2 tuntia ___________ C) kun poissaolo enemmän kuin 4 tuntia ___________ D) päivän päätteeksi ___________ E) harvoin tai en koskaan ___________ F) kone menee itse virransäästötilaan ___________ G) en tunne virransäästötila toimintoa ___________
1.4 Sammutan valot omalta työpisteeltä/huoneesta pääsääntöisesti aina, A) kun poistun työhuoneesta alle 2 tunniksi ___________ B) kun poistun työhuoneesta yli 2 tunniksi ___________ C) kun poistun työhuoneesta yli 4 tunniksi ___________ D) työpäivän päätteeksi ___________ E) harvoin tai en koskaan ___________
Liitteet
32
2 Energiankulutus yhteisissä tiloissa
Arvioi käyttäytymisesi vaikutusta yhteisten tilojen energiankulutukseen. Ar-vioi seuraavien toimintatapojen toteutumista sinun kohdallasi. Merkitse vain seväittämäjokapitääkohdallasipaikkansa(max1/kohta).
2.1 Sammutan valot ja laitteet tyhjistä neuvotteluhuoneista neuvottelujen ja/tai työpäivän päätteeksi A) pääsääntöisesti aina ___________ B) silloin tällöin ___________ C) en juuri koskaan ___________ D) en juurikaan osallistu neuvotteluihin ___________
2.2 Sammutan virrat neuvottelutilojen koneista ja laitteista tilaisuuksien ja/tai työpäivän päätteeksi A) pääsääntöisesti aina ___________ B) silloin tällöin ___________ C) en juuri koskaan ___________ D) en juurikaan osallistu neuvotteluihin ___________
2.3 Pidän autoa Pielisjoen linnan lämmityspistokkeessa talvipakkasilla A) lämmitykseen vaadittavan ajan ___________ B) useimmiten koko päivän ___________ C) en käytä autoa ___________
3 Paperinkulutus
Arvioi käyttäytymisesi vaikutusta maakuntaliiton paperinkulutukseen. Merkit-sevainseväittämäjokapitääkohdallasipaikkansa(max1/kohta).
3.1 Onko sinulla käytettävissä työpisteelläsi pöytätulostin? A) Kyllä ___________ B) Ei ___________
3.2 Jos vastasit kyllä, käytätkö omaa pöytätulostinta tulostamiseen (verrattuna kerroksien monitoimilaitteisiin) A) selvästi enemmän ___________ B) ehkä saman verran ___________ C) selvästi vähemmän ___________ D) hyvin harvoin ___________
33
3.3 Tulostan kopiot kaksipuoleisena A) aina ___________ B) usein ___________ C) silloin tällöin ___________ D) en koskaan ___________
3.4 Pyrin välttämään tulostamista, toisin sanoen harkitsen kahteen kertaan tarvitsenko paperitulosteita A) Aina ___________ B) Usein ___________ C) Silloin tällöin ___________ D) En koskaan ___________
4 Sanoma- ja aikakauslehdet
Arvioi paperisten ja sähköisten sanoma- ja aikakauslehtien käyttöä työssäsi.
4.1 Luen työpaikalla paperisia sanoma- ja aikakauslehtiä (Merkitse vain se väittämä joka pitää kohdallasi paikkansa, max 1 / kohta) A)paljon(3-5erilehteä/päivä) ___________ B) jonkin verran (yhtä tai kahta lehteä per päivä) ___________ C) aika vähän (silloin tällöin jotakin lehteä) ___________ D) En juuri lue työpaikalla lehtiä ___________
4.2 Luen työpaikalla seuraavia paperisia sanoma- ja aikakauslehtiä. (Voit valita useita)
4.3 Luen työpisteelläni sähköisiä sanoma- ja aikakausilehtiä sekä muita sähköisiä uutispalveluita A)paljon(3-5erisivustoa/päivä) ___________ B) jonkin verran (yhtä tai kahta sivustoa per päivä) ___________ C) aika vähän (silloin tällöin jotakin sivustoa) ___________ D) en juuri lue työpaikalla lehtiä ___________
4.4 Luen työpaikalla seuraavia sähköisiä sanoma- ja aikakaus- lehtiä (tai lukisin mikäli se olisi mahdollista). (Voit valita useita)
5 Vapaa sana
5.1 Ehdota hyviä materiaali- ja energiatehokkaan Pielisjoen linnan käytäntöjä otettavaksi mukaan oppaaseen
5.2 Muita kommentteja ja kehittämisajatuksia teemaan liittyen
34
Liite 2 Kyselylomake henkilöstön työmatkustami- sesta ja videoneuvottelujen käytöstä työpaikalla.
1 Kodin ja työpaikan välinen liikkuminen
1.1 Arvioi kodin ja työpaikan välisen liikkumisesi edestakainen kokonaismatka ___________ (km)
1.2 Millä kulkuneuvoilla liikut pääsääntöisesti kodin ja työpaikan välisen matkan? Arvioi eri kulkuneuvojen käyttöosuudet keskimäärin vuodessa. (Valitse yksi)
Henkilöauto (bensiini) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Henkilöauto (diesel) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Julkinen liikenne (bussi) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Taksi En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Polkupyörä/kävellen En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
2 Työliikkuminen
2.1 Arvioi työasioilla liikkumistasi Joensuun keskusta-alueella. Kuinka monta työhön liittyvää edestakaista asiointimatkaa teet keskusta-alueella keskimäärin viikossa? ____________ (kpl)
Millä kulkuneuvoilla liikut pääsääntöisesti keskusta-alueen työmatkoillasi? Arvioi eri kulkuneuvojen käyttöosuudet keskimäärin viikossa. (Valitse yksi)
Henkilöauto (bensiini) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Henkilöauto (diesel) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Julkinen liikenne (bussi) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Taksi En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Polkupyörä/kävellen En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
35
2.2 Arvioi työmatkustamistasi maakunnassa (keskusta-alueen ulkopuolella). Kuinka monta työhön liittyvää edestakaista asiointimatkaa teet maakunnassa keskimäärin kuukaudessa?
Joensuun seudulla ___________ (kpl) Pielisen Karjalassa ___________ (kpl) Keski-Karjalassa ___________ (kpl) Millä kulkuneuvoilla liikut pääsääntöisesti työmatkoillasi maakunnassa? Arvioi eri kulkuneuvojen käyttöosuudet keskimäärin kuukaudessa. (Valitse yksi)
Henkilöauto (bensiini) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Henkilöauto (diesel) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Julkinen liikenne (bussi) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Juna En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Taksi En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100% 2.3 Arvioi työmatkustamistasi maakunnan ulkopuolella (pois lukien lentokoneella matkustaminen). Kuinka monta työhön liittyvää edestakaista asiointimatkaa teet maakunnan ulkopuolelle keskimäärin vuodessa? Itä-Suomeen ___________ (kpl) Helsinkiin ___________ (kpl) Muualle Suomeen ___________ (kpl)
Millä kulkuneuvoilla liikut pääsääntöisesti työmatkoillasi maakunnan ulkopuolella? (Pois lukien lentokoneella matkustaminen) Arvioi eri kulkuneuvojen käyttöosuudet keskimäärin vuodessa. (Valitse yksi)
Henkilöauto (bensiini) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Henkilöauto (diesel) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Julkinen liikenne (bussi) En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Juna En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Taksi En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100% 2.4 Arvioi työhösi kuuluvaa lentomatkustamista. Kuinka monta työhön kuuluvaa edestakaista lentomatkaa teet keskimäärin vuodessa? ___________ (kpl)
36
Arvioi työhösi kuuluvien lentomatkojen kohteita. Kuinka suuri osa lentomatkoistasi suuntautuu Suomeen, Eurooppaan ja muualla maailmaan? (Valitse yksi)
Suomeen En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Eurooppaan En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100%
Muualle maailmaan En koskaan 1-25% 26-50% 51-75% 76-100% 3 Videoneuvottelut
3.1 Oletko osallistunut videoneuvotteluihin maakuntaliitossa? (Valitse yksi) _____________ (Kyllä) _____________ (En)
Mikäli vastasit kyllä, arvioi osallistumiesi videoneuvottelujen määrä vuonna 2011. _____________ (kpl)
4. Vapaa sana
Muita kommentteja ja kehitysajatuksia teemaan liittyen
37
Liite 3 Virransäästötilojen asettaminen Windows 7 -käyttöjärjestelmässä
Seuraavassa on kuvattu yksinkertaiset ohjeet energiatehokkaiden virran-säästöasetusten asettamiseksi Microsoft Windows 7 -käyttöjärjestelmässä:
1. Klikkaa tyhjää kohtaa työpöydällä hiiren oikealla napilla ja valitse ”Mukauta”.
2. Valitse aukeavan ikkunan oikeasta alalaidasta ”Näytönsäästäjä”.
3. Valitse avautuvan ”Näytönsäästäjän asetukset” -ikkunan ”Näytön-säästäjä” -valikosta näytönsäästäjäksi ”Tyhjä” ja odotusajaksi 10 mi-nuuttia. Musta ruutu näytönsäästäjänä katkaisee näytönohjaimen signaalin eikä kuormita prosessoria. Laita lisäksi rasti ”Vaadi kirjau-tuminen” -kohtaan. Tämä parantaa työasemaympäristön tietoturvalli-suutta.
4. Valitse samasta (Näytönsäästäjän asetukset) ”Muuta virranhallinta-asetuksia”.
5. Valitse avautuvasta ikkunasta virrankäyttösuunnitelmaksi ”Virransääs-tö” ja valitse sen jälkeen ”Muuta suunnitelman asetuksia”.
6. Valitse avautuvan ikkunan alalaidasta ”Muuta virranhallinnan lisäase-tuksia”.
7. Tee avautuvassa ”Virranhallinta-asetukset” -ikkunassa seuraavat vir-ransäästöasetukset (Huom! Kannettavissa tietokoneissa on omat ase-tukset akku- ja verkkovirralle):
Virransäästö->Kysysalasanajärjestelmänaktivoituessa->Kyllä Kiintolevy->Aikakiintolevynvirrankatkaisuun->15 minuuttia Lepotila->Lepotilajälkeen->20 minuuttia Lepotila->Siirtymisaikahorrostilaan->60 minuuttia
Valitse lopuksi OK.
38
Liite 4 Pielisjoen linnan energiatodistus.
39
AktiAsu ja RakennaEconomistExpatrium FaktaFuturaHelsingin SanomatHyvinvointikatsausItä-SavoKainuun SanomatKarjalainenKarjalan SanomatKauppalehti + OptioKielikelloKoti-KarjalaLiperin Kotiseutu-uutisetKuntalehtiKuntatyönantajaLieksan LehtiLiikenneLänsi-SavoMaankäyttöMaaseudun TulevaisuusMaaseudun Uusi AikaMarkkinointi ja MainosMetsälehti
Liite 5 Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle tilatut maksulliset sanoma- ja aikakausijulkaisut (4.9.2012)
MetsätalousMikrobittiNuorisotyöNykypäiväOutokummun seutuPielisjokiseutuPlussa-lehtiPogostan SanomatPositioPTT-katsausPuruvesiSavon SanomatSosiaalitietoSuomen KuvalehtiSuomen LuontoSuomenmaaTalouselämäTaloussanomatTieto&trenditTietosuojaUutisalasinDemokraattiVaarojen SanomatViikko Pohjois-KarjalaYlä-KarjalaYmpäristö3T
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisujaPohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005
Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi
19931 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6.–31.12.19932 Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994–1998, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 19943 Joensuun seudun seutukaava
19944 Toimintakertomus 1.6.–31.12.19935 Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista6 Kuntayhtymäsuunnitelma 1995–1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 19957 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1995–19998 Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille 1995–19999 Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995–1999 - 2. korjattu painos 1995 - 3. osittain korjattu painos 199612 Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan
199513 Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 99415 Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla17 Toimintakertomus 199418 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1996–200019 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996–2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996
199620 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199522 Toimintakertomus vuodelta 199523 Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kunta- yhteistyössä24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 1996–2000
25 Pohjois-Karjalan matkailufakta 199426 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet27 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997–1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997
199728 Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta – luova periferia29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199630 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois- Karjalassa vuosina 1995–199631 Toimintakertomus 199632 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998–2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998
199833 POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen 200634 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199735 POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosi- tuhannelle36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.199737 Euroopan metsämaakunta 2010 - Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi 1998–201038 Kauneimmat Karjalasta – Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä 13.–15.6.1997, loppuraportti39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990–199740 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999–2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999
199941 Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma 1999–200642 By Joint Work Party to the Information Society43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199845 Toimintakertomus 199846 Pohjois-Karjala – Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia
1 (4)
200047 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2002 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200048 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 199949 Tilinpäätös 31.12.199950 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina 1990–199751 Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200153 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämis- strategia 2000–2006
200154 Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka55 Tilinpäätös 31.12.200056 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 200057 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys61 KASPNET – Summary of Urban Structures62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002–2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002
200264 Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO 2002–65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma66 Toimintakertomus 200167 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 200668 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003–2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003
200370 Toimintakertomus 200271 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia 2003–200672 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys
74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 202075 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut76 Raitis Elämä -projekti 2000–2003 - Loppuraportti77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004–2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200478 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpano- suunnitelma
200479 Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutus- alueille80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994–200381 Toimintakertomus 200382 Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200586 Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa
200588 Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 202590 Toimintakertomus 200491 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskunta- kehitykseen92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200694 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 202595 Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 2005–201096 Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia
200697 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä98 Toimintakertomus 200599 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007101 POKAT 2010 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 - Ympäristöselostus
2 (4)
2007102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007104 Toimintakertomus 2006105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015106 Yhteistä Hyvää – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi – Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007–2013109 Ruoasta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007–2010110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä – Strategiset valinnat 2007–2013111 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteenkehityksensuuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern FinlandRegionalstructuredevelopmenttrends/ Summary112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008–2010 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2008
2008114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat115 Toimintakertomus 2007116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009–2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009117 Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi118 The Path from Development Project to Service – Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä
2009119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008120 Toimintakertomus 2008121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Strategiaosa122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti 2010–2030123 Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelu- yritysten tunnuslukuja 2000-luvulta124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010–2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010
2010126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan alue- kehityksessä – Strategiset valinnat 2010–2014127 Pohjois-Karjalan strategia 2030 - Maakuntasuunnitelma128 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014129 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014 - Ympäristöselostus130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2010–2011131 Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämis- ohjelma 2015 – Uusiutuva teknologiateollisuus132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma133 Tilinpäätös 2009134 Rural Transport Solutions in Northern Periphery135 Pysäkiltä vai kotoa – Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe)137 Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu – Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyö Joensuun seudun kunnissa liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen138 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011–2013 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011
2011139 Pietarin ja Helsingin välinen nopea ratayhteys – Liikenteelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Karjalan kehityskäytävällä140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala142 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014, Osa 1: Strategiaosa Osa 2: Liitteet143 ”Tankit täyteen” Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014144 Tilinpäätös 2010145 Paikallisesti – Uusiutuvasti – Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020146 Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma147 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2012–2014 ja talousarvio 2012148 Itä-Suomi uusiutuu – Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020149 Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso
2012150 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2012–2013
3 (4)
151 Paikallisesti – Uusiutuvasti – Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Tiivistelmä Locally–Renewably–Efficiently Climate and Energy Programme of North Karelia 2020 A Summary152 Vaikuttavuutta etsimässä – Pohjoiskarjalaisten, vuonna 2004–2010 toteutettujen bioenergiahankkeiden arviointi153 Kysely venäläisille matkailijoille Niiralassa 2011154 Tilinpäätös 2011155 Materiaali- ja energiatehokas toimisto
4 (4)
151 Paikallisesti – Uusiutuvasti – Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Tiivistelmä Locally–Renewably–Efficiently Climate and Energy Programme of North Karelia 2020 A Summary152 Vaikuttavuutta etsimässä – Pohjoiskarjalaisten, vuonna 2004–2010 toteutettujen bioenergiahankkeiden arviointi153 Kysely venäläisille matkailijoille Niiralassa 2011154 Tilinpäätös 2011155 Materiaali- ja energiatehokas toimisto
4 (4)
ISBN 978-952-5717-89-1ISSN 1795-5610
www.pohjois-karjala.fi