martti näveri: kansalaisen itsepalvelut ja sähköinen asiointi sosiaali-ja terveydenhuollossa

Kansalaisen itsepalvelut ja sähköinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa

SADe-ohjelmaOma terveys ja Hyvinvointipalvelujen suunnittelu –palvelukokonaisuudet

TERVESOS 201118.5.2011

Martti Näveri THL

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe)

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 6.3.2009 hallituksen kannanoton sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Valtiovarainministeriö asetti tähän perustuen 14.4.2009 sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) toimikaudeksi 14.4.2009 –28.2.2014. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 16.6.2009 ja 18.2.2010 ohjelman toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden linjauksista. Julkisen hallinnon tietohallintoneuvottelukunnan (JUHTA) tehtäviin sisällytettiin SADe-ohjelman johtoryhmän tehtävät 2010 asetusmuutoksella, johtoryhmä toimii VM:n vetovastuullaKunkin palvelukokonaisuuden kehittämistä varten perustettiin klusteriryhmä, jossa on laaja-alaisesti ao. palveluja järjestäviä viranomaisia, klusteriryhmä toimii ao. substanssiministeriön vetovastuulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon klusteriryhmän vetäjänä toimii Eija Koivuranta

2

Ohjelman tavoitteet ja sisältöTavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että se kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut.Toteuttamisessa noudatetaan seuraavia menettelytapoja:

Sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa huomioiden niiden käytön helppous. Kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen ja sen varmistamiseksi toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. Julkisen sektorin hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita ja edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä. Sähköisten palveluiden kehittämistyössä tehdään ratkaisuja, jotka tukevat palvelujen tuottamista molemmilla kansallisilla kielillä.

3

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ehdotukset1. Kansalliset ehdotukset:

STM:n (hyvinvoinnin palvelukokonaisuus) THL:n esitys (tietorakenteiden, rajapintojen ja toiminnallisuuksien määrittely)Feelgood (terveystaltioalusta)

2. Sairaanhoitopiirien yhteiset, alueelliset ehdotuksetKeksi-hankkeet (2,6,33,43,49,51,69) – asiointialusta ja siihen rakennettavat palvelukomponentitePohjois-Suomi (SoTe-arkkitehtuuri ja itsepalvelut)

3. Sairaanhoitopiirin sisäisetHus (hoivaportaali, Tiketti, yhden luukun palvelu)Pirkanmaa (terveydenhuollon kutsu- ja päivystyspotilaan prosessi)

4. Yksittäisen kunnan ehdotukset Vantaa (yhteistyöympäristö hyvinvointipalvelujen hankintaan ja tuottamiseen)Tampere (Ikäihmisten palvelut)Espoo (palvelukeskuskonsepti, eKat-hanke)Taivalkoski (siirrettävä terveyskertomustiedosto)Lahden seutu (palveluohjauskokonaisuus)

4

Palvelukokonaisuuksien valmisteluSosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien kokonaisehdotusta valmisteltiin VM:n, STM:n ja THL:n yhteistyönä JUHTA hyväksyi palvelukokonaisuudet tämän dokumentaation perusteella valmisteluvaiheeseen helmikuussa 2010.Valmisteluvaiheessa käytetään SADe- johtoryhmän hyväksymiä hankearviointipohjia ja malleja. Valmisteluasiakirjat on käsitelty klusteriryhmässä, SADe-ohjelman koordinaatioryhmässä ja JUHTAssa.Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudet hyväksyttiin JUHTAssa esiselvitykseen 21.9 ja 20.10.

5

66

Oma terveys – palvelukokonaisuus

Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut

Kansalainen

Hyvinvointipalveluidenjärjestäjä/ tuottaja

Palveluryhmä 4:Neuvontapalvelut

Anonyymi terveys‐ja sairausneuvonta

Palveluneuvonta

Ohjaus‐ ja johtamisjärjestelmä

Palveluryhmä 1: Yleinen sosiaali‐ ja

terveystieto

Terveyden ylläpito, ‐

ongelmat, ‐hoito,lääkehoidon tietopalvelut

Palveluryhmä 3:Virtuaaliset

vertaistukipalvelut

Virtuaalituki, ‐yhteisö 1

Virtuaalituki, ‐yhteisö2

Palvelutyyppi 2: Oma terveys ‐palvelujen järjestäminen

Sähköinenasiakirjahallinta

Palveluryhmä 2: Avuntarpeenitsearviointi

Toimintakyvyn itsearviointi , riskitestit,

päätöksentuki

Toimeentulotukilaskuri

Omien terveystietojen tallennus (painonseuranta, liikkumis‐, ravinto‐, oirepäiväkirja),

omien mittaustulosten tallennus (mm. PEF, Verensokeri, RR)

Palveluryhmä 5: Terveyden omaseuranta

Omien kertomustietojen hyödyntäminen (mm. reseptit, rokotukset, dgn, lääkitys),

todistukset

Yleisen terveys‐ ja hoitotiedonkoordinointi ja hallinta

Yleisen terveys‐ ja hoitotiedon ja lääkehoitotiedon tuotannon ja jakelun koordinointi ja hallinta

Riski‐ ja arviointitestien hallinta

Riski‐ ja arviointitestien sertifiointi, koordinointi ja kehittäminen

Tietovaranto‐ ja tukipalvelut

KanTa

Tilasto‐ ja rekisteripalvelut

Tutkimuspalvelut

Valvontapalvelut

Sektorikohtainen termivaranto metatietokirjasto

Palveluhakemisto

Terveyskansio

Sosiaali‐ ja terveystietopankki+ päätöksentukijärjestelmä

Muut tarvittavat tietovaranto‐ ja tukipalvelut

Seuraavissa vaiheissa mahdollisesti toteutettavat palvelut

Ensimmäisessä vaiheessa mahdollisesti toteutettavat palvelut

Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa (muutostarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon)

Hajautettu / Kansallinen

Palveluryhmä 1: Palveluiden etsiminen

Palvelujen rahoitus / etuudet

Hoitoon pääsy ja Palvelun‐

tuottajien jonotiedot

Palveluhakemiston selailu

Palveluryhmä 2: Palveluun hakeutuminen

Palveluun hakeutuminen

Palveluryhmä 3: Palvelun suunnittelu ja palvelukokonaisuuden hallinta

Hoito‐ ja palvelusuunnitelmat ja sopimukset

Hoitopäiväkirja/ Kalenteri

Palveluryhmä 4: Palvelun toteutus

Tutkimustulosten ja hoitoviestien välitys

Etäkonsultaatio, etähoitopalvelut

Palveluryhmä 5: Palaute‐palvelut

Haittatapahtuman ilmoitus

Asiakastyytyväisyys

Palvelun vaikuttavuus (esim. 15D)

Omien kertomustietojen katselu (reseptit, diagnoosit, …)

Esitiedot

Suostumuksenhallinta

Hoitotahto

Ajanvaraus

Palvelutyyppi 1: Kansalaisen palvelut

Kansalainen

Hyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelukokonaisuus

Palvelutyyppi 2: Hyvinvointipalvelujen järjestäminen


Palveluryhmä 1: Hakupalvelun ja Palveluun hakeutumiseen järjestäminen

Palveluiden haun hallinta

Palveluun hakeutumis‐

prosessin hallinta

Palveluryhmä 2: Palveluprosessin hallinta

Ajanva‐rausten ja resurssien hallinta

Hoito‐ ja palvelu‐

suunnitelmien ja sopimusten

hallinta

Palveluryhmä 3 :Palautteen hallinta

Potilastietojen välitys‐ ja etähoito‐prosessien hallinta

Haittatapahtuma‐ilmoitusten hallinta

Muun palautteen hallinta


Hyvinvointipalveluiden järjestäjä/ tuottaja

Tunnisteellinen neuvontaJa hoitoonohjaus


KanTa


Tutkimuspalvelut

Valvontapalvelut


Palveluhakemisto

Terveyskansio







12.8.2010

8Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin hanketilanne

SADe hankekysely kesä 2010 (julkista rahoitusta saaneet hankkeet)

Luonnos hanke-

esityksestä

Esiselvitysvaiheen eteneminen11-12.2010 1-3.2011 7-9.20114-6.2011

Projektin hallinnointi ja ohjaus

Luonnos hanke-

esityksestä

Om

a te

rvey

s -p

alve

lut

Hyv

invo

intip

alve

lusu

unni

ttelu

-p

alve

lut

10-12.2011 2012 - 2013

Kustannus-hyöty –analyysit

Sosiaalialan sähköisten palvelujen kartoitus

Omaterveys-palvelujen priorisointi,tavoitteet ja

mittarit

Ohjaus-/projekti-ryhmäkokoukset

Omaterveyspalvelut, nykytila ja tarpeet

Palvelujen priorisointi,tavoitteet ja mittarit

´Avuntarpeen itsearviointi -esiselvitys

Ulkomaiden kokemuksia

´SOTE-tiedontuotanto-esiselvitys

Palveluhakemistot-esiselvitys

Neuvontapalvelut-esiselvitys

Palautepalvelut-esiselvitysAjanvaraus-esiselvitys

Arkkitehtuuri, organisointi ja terveyskansio

´STM/VM selvitys SOTE-kansalaisviestinnän vastuista

´Omaterveys toteutussunnitelman täsmennys

Arkkitehtuuri, organisointi ja terveyskansio - täsmennykset

Omaterveys hanke-

esityksentarkennus

Kustannus-hyöty –analyysien tarkennukset

Hyvinvointipalvelusuunnittelutoteutussunnitelman täsmennys

Hoito- ja palvelusuunnitelma -esiselvitys

Hyvinvointi-palvelusuun

hanke-esityksentarkennus

Palveluun hakeutuminen ja esitiedot -esiselvitys

Toteutus Käyttöön-otto

= VAIHE 1

= VAIHE 2

= VAIHE 3

1010

Oma terveys – palvelukokonaisuus

Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut

Kansalainen

Hyvinvointipalveluidenjärjestäjä/ tuottaja

Palveluryhmä 4:Neuvontapalvelut

Anonyymi terveys‐ja sairausneuvonta

Palveluneuvonta


Palveluryhmä 1: Yleinen sosiaali‐ ja

terveystieto

Terveyden ylläpito, ‐

ongelmat, ‐hoito,lääkehoidon tietopalvelut

Palveluryhmä 3:Virtuaaliset

vertaistukipalvelut

Virtuaalituki, ‐yhteisö 1

Virtuaalituki, ‐yhteisö2

Palvelutyyppi 2: Oma terveys ‐palvelujen järjestäminen


Palveluryhmä 2: Avuntarpeenitsearviointi

Toimintakyvyn itsearviointi , riskitestit,

päätöksentuki

Toimeentulotukilaskuri

Omien terveystietojen tallennus (painonseuranta, liikkumis‐, ravinto‐, oirepäiväkirja),

omien mittaustulosten tallennus (mm. PEF, Verensokeri, RR)

Palveluryhmä 5: Terveyden omaseuranta

Omien kertomustietojen hyödyntäminen (mm. reseptit, rokotukset, dgn, lääkitys),

todistukset

Yleisen terveys‐ ja hoitotiedonkoordinointi ja hallinta

Yleisen terveys‐ ja hoitotiedon ja lääkehoitotiedon tuotannon ja jakelun koordinointi ja hallinta

Riski‐ ja arviointitestien hallinta

Riski‐ ja arviointitestien sertifiointi, koordinointi ja kehittäminen


KanTa


Tutkimuspalvelut

Valvontapalvelut


Palveluhakemisto

Terveyskansio







Oma terveys –palvelut asiakasprosessissa

11

Kansalaisen tarvitsema sosiaali- ja terveystieto

THLMuut STM:n

hallinnonalan virastot ja laitokset

Valtiokonttori

KELA

Sydänliitto

Diabetesliitto

Mielenterveyden keskusliitto

Terveyden edistämisen keskusSosiaali- ja terveys-

turvan keskusliittoEvira

Terveystieteiden kirjasto Terkko

CoronariaDarwin Media

Duodecim

Kunnat

Sosiaalialan osaamiskeskukset

Kuntaliitto

9000sosiaali- ja

terveysjärjestöä

336kuntaa

Kymmeniävaltionhallinnon

toimijoita

Satojayksityisiä

tietopalveluja

Hankkeet

11 sosiaalialan osaamiskeskusta

Sairaanhoitopiirit

20sairaanhoitopiiriä

Sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakeluNykytila

Oma Terveys -palvelutTietopalvelut- Terveyden ylläpito- ja sairaustieto, Lääkehoidon

tietopalvelut: nykyisin hajallaan olevien tietojen koonti helposti sovellettavaksi

- Tietojen tuotannon, jakelun ja hallinnan yhtenäistäminen: - keskitetty vs. sadat kunnat, sairaanhoitopiirit

1313

Sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakeluTavoiteltavat hyödyt

Yhtenäinen tietopalvelu saatavilla koko maassa, joka parantaa väestöryhmien ja alueiden tasa-arvoisuutta tiedon saavutettavuudessaAsiakas saa samaa, luotettavaa tietoa kaikilta toimijoiltaPalvelun sisältö on tuotettu asiakkaan näkökulmastaRiippumattomuus ajasta ja paikastaTiedon saa nopeasti sähköisesti vrt. esimerkiksi soittamallaTiedon tuottaminen sähköisesti vähentää palveluntarjoajien kustannuksia ja säästää aikaa, esim. puhelinneuvontaHajallaan olevien tietojen saaminen koordinaation piiriinTiedon läpinäkyvyys sekä avoimuus ja tätä kautta luotettavuus lisääntyyMerkittäviä kustannussäästöjä mikäli tiedon tuotannon ja rahoituksen päällekkäisyyttä pystytään poistamaan koordinoinnilla

14

Oma Terveys -palvelutToimintakyvyn itsearviointi ja päätöksentuki- nykyisin verkossa olevien riskitestien, laskureiden yms. koonti

hyödynnettäviksi palveluiksi, tulosten tallennusperäkkäisten (määräaikaisten) testitulosten analysointi välitys terveydenhuoltoon – palveluun hakeutumisen esitietoina

- perustietorakenteet toteutukselle- työnjako eKatseluun sijoitettavien palvelujen kanssa- toteutus vaiheittain

yhteistyössä KanTa- kehityksen kanssahyötyarvioiden mukaisesti

1515

Neuvontapalvelut Nykytilanne

Terveydenhuollon anonyymiä sähköistä neuvontaa (kysymys-vastaus palvelu) tarjotaan useista toisistaan riippumattomista portaaleista, joissa on erilliset kysymys-vastaus tietokannat

Kysymys-vastaus tietokannoista tehtäviä kyselyitä ei ole liitetty terveystiedosta tehtäviin hakuihin, haut ovat yksinkertaisia sanahakuja

Kysymyksiä ei käytetä (erillisen) terveystiedon laadun parantamiseen

Toisistaan riippumattomia neuvontaportaaleja on kaupallisilla toimijoilla, kolmannella sektorilla, sairaanhoitopiireillä ja kunnilla

16

Neuvontapalvelut Tavoitetila ja kansalliset kehittämistarpeet

Kansalainen hakee neuvontapalvelussa neuvoa, vastausta kysymykseensä vastaus pitäisi hakea relevanteista tietokannoista eikä pelkästään kysymys-vastaus kannasta (myös esim. terveystieto ja palveluhakemisto)

Kansalaisten kysymys-vastaus palveluun esittämät kysymykset tulee hyödyntää terveystiedon laadun parantamisessa (jos tarjottu terveystieto ei sellaisenaan kelpaa, sitä on syytä parantaa)

Neuvontapalvelun tulisi olla keskitetty, mutta taustalla oleva vastausten tuottaminen voi olla (maantieteellisesti & organisatorisesti) hajautettu

17

Oma Terveys -palvelutTerveyden omaseurantaToiminnan perustaksi terveyskansio

(”PHR”, oman terveys- ja hyvinvointitiedon varasto) - kansainväliset avoimet standardit ja rajapinnat- mahdollisimman yhtenäiset liittymät (viestivälitys) sosiaali- ja

terveydenhuollon perusjärjestelmiinPerustoiminnot- omien havaintojen ja mittaustulosten tallennus- mittalaitetietojen tallennus- riskitestitulosten ja -tietojen tallennus - mahd. KanTa -tietojen hyödyntäminen

1818

Palveluryhmä 1: Palveluiden etsiminen

Palvelujen rahoitus / etuudet

Hoitoon pääsy ja Palvelun‐

tuottajien jonotiedot

Palveluhakemiston selailu

Palveluryhmä 2: Palveluun hakeutuminen

Palveluun hakeutuminen

Palveluryhmä 3: Palvelun suunnittelu ja palvelukokonaisuuden hallinta

Hoito‐ ja palvelusuunnitelmat ja sopimukset

Hoitopäiväkirja/ Kalenteri

Palveluryhmä 4: Palvelun toteutus

Tutkimustulosten ja hoitoviestien välitys

Etäkonsultaatio, etähoitopalvelut

Palveluryhmä 5: Palaute‐palvelut

Haittatapahtuman ilmoitus

Asiakastyytyväisyys

Palvelun vaikuttavuus (esim. 15D)

Omien kertomustietojen katselu (reseptit, diagnoosit, …)

Esitiedot

Suostumuksenhallinta

Hoitotahto

Ajanvaraus

Palvelutyyppi 1: Kansalaisen palvelut

Kansalainen

Hyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelukokonaisuus

Palvelutyyppi 2: Hyvinvointipalvelujen järjestäminen


Palveluryhmä 1: Hakupalvelun ja Palveluun hakeutumiseen järjestäminen

Palveluiden haun hallinta

Palveluun hakeutumis‐

prosessin hallinta

Palveluryhmä 2: Palveluprosessin hallinta

Ajanva‐rausten ja resurssien hallinta

Hoito‐ ja palvelu‐

suunnitelmien ja sopimusten

hallinta

Palveluryhmä 3 :Palautteen hallinta

Potilastietojen välitys‐ ja etähoito‐prosessien hallinta

Haittatapahtuma‐ilmoitusten hallinta

Muun palautteen hallinta


Hyvinvointipalveluiden järjestäjä/ tuottaja

Tunnisteellinen neuvontaJa hoitoonohjaus


KanTa


Tutkimuspalvelut

Valvontapalvelut


Palveluhakemisto

Terveyskansio







Hyvinvointipalvelujen suunnittelu –palvelut asiakasprosessissa

20

Palveluhakemisto Nykytilanne

Sekä kansalaisilla että terveydenhuollon ammattilaisilla on tarve löytää tietoja sosiaali- ja terveyspalveluista ja Internet on yhä merkittävämpi kanava näiden palveluiden etsimisessä

Mm. hoitopaikan valinnanvapautta lisäävä laki sekä palvelusetelin käyttöönotto lisäävät tarvetta löytää palveluntarjoajat

Sivustoja, joissa SOTE-palveluhaku –toimintoja, on maassamme lukuisiaValtionhallinto, kunnat ja kaupungit, yksityiset ja 3.sektori + erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto, tarjoavat kukin oman ratkaisunsaYhtä keskitettyä ratkaisua ei toistaiseksi ole

Samansuuntaiset ja osin jopa päällekkäiset tavoitteet meneillään tai suunnitteilla olevissa hankkeissa ovat nousseet kansallisen palveluhakemiston jatkosuunnittelutyön keskiöön.Palveluhakemistojen toteuttamisen hidasteena eivät niinkään ole tekniset haasteet, vaan palveluhakemiston (rekisterien) tietosisällön kartuttaminen.

21

Palveluhakemisto Tavoitetila ja kansalliset kehittämistarpeeta) Palveluhakemisto

a) Ensisijaisesti kansalaisilleb) Toissijaisesti ammattilaisille

b) Palveluiden vaatimukseta) Kansalainen löytää tarvitsemansa palvelun kaikkina vuorokaudenaikoina yhdestä portaalista molemmilla

virallisilla kotimaisilla kielillä (mahdollisuuksien mukaan huomioidaan myös muut vähemmistöryhmät)Sisältää tietoa julkisista, yksityisistä, 3.sektorin palveluntarjoajista (mukaan otettavien palveluntarjoajien legitimiteetin pohdinta ja rajaus tehtävä)

b) Ammattilainen löytää tietoa hoitoonohjauksen tueksi (esim. neuvontapalvelut)c) Palveluiden tarjoajien näkyvyys kasvaad) Palveluhakemiston sisältö rikas sisältäen kuvauksen palvelusta, nimitiedot, käyntiosoitteen,

puhelinnumeron, www-sivut, esteettömyysluokituksen jne.e) Lisäpalveluna karttasovellus, reittiopasf) Ei erillinen hakemisto, vaan linkitettynä muuhun palveluprosessiin

c) Edellytyksenäa) Palveluntarjoajarekisterien (SOTE-organisaatiorek. ja Valveri) kattavuus ja ajantasaisuusb) Luokitteluiden ja kuvailuiden yhdenmukaisuusc) Tiedonsiirron rajapintojen toimivuus

> Palveluhakemisto, jonka tietosisältö voidaan ottaa käyttöön yhteen tai useampaan portaaliin

22

PalveluhakemistoNykytilanne: useita erillisiä palveluhakemistoja – ei keskitettyä ratkaisua eikä yhtenäistä palveluluokittelu-käytäntöä (JHS145, Terveyden-huollon palveluluokitus)

Löydettävyyden varmistamiseksi

tavoitteena tulee olla

(1) palveluntarjoajarekisteri(e)n ajantasaisuus,

(2) luokitteluiden ja kuvailuiden yhdenmukaisuus,

(3) tiedonsiirron rajapintojen toimivuus

23

Palveluhakemisto Tavoiteltavat hyödyta) Laadullinen hyöty

Tiedon määrä, laatu ja ajantasaisuus yhdenmukaistaKansalainen löytää tarvitsemansa palvelun ja palveluntarjoajan ympärivuorokautisesti, hoitoon pääsy nopeutuuAmmattilainen löytää tietoa hoitoonohjauksen tueksi Palveluntarjoajien intressi ylläpitää tietonsa ajan tasalla kasvaaPalveluntarjoajien vertailu helpottuu ja kilpailu lisääntyy

b) Rahallinen hyötySuunnittelu, kehitys, ylläpito ja markkinointi keskitettyäPäällekkäinen työ minimoidaan ja voimavarat keskitetään kansallisen palveluhakemiston kehitystyöhönKansallisten paikallisten tukien tarve erillisille hankkeille pienenee

24

AjanvarausNykytilanne

Standardeja (HL7) ei käytetä laajasti ja ne vaativat täsmentämistä ja sovellusohjeita.

Potilastietojärjestelmätoimittajat pitävät järjestelmänsä suljettuina. Tämä rajoittaa ajanvarausohjelmistojen käyttöä ja tuo ylimääräistä työtä terveydenhuollon henkilöstölle.

Kansallista yhteistyötä ei tehdä

ei ole määritysten jne. omistajia

Toiminnan kehittämisellä ei ole jatkuvuutta: päällekkäistä työtä, toisten tekemiä tuloksia ei hyödynnetä

Hankkeiden ja muutosten vetäjät eivät tiedä mitä muualla tehdään tai eivät löydä tarvittavia dokumentteja

Tietotekniikkatoimittajat ja hoitohenkilöstö eivät aina kaikilta osin ymmärrä mitä toinen osapuoli tarkoittaa tai haluaa saada aikaiseksi.

25

AjanvarausTavoitetila ja kansalliset kehittämistarpeet

Ajanvarauspalvelujen kehittäminen alueellisella tasolla. Kansallisen tason ratkaisut eivät ole realistisia tässä vaiheessa.

Standardit riittävän täsmällisiä käytettäviksi ajanvarauksen kehittämisen teknisenä perustana ja linkitys ajanvarauspalveluista potilastietojärjestelmiin on avattu.

Kansallisella tasolla on luotu ajanvarauksen tavoitetila (visio) ja etenemispolku. Eri tavoitteille on määrätty omistajat. Tällä taataan jatkuvuus.

Kansallisen tason yhteistyön perustana toimii aktiivinen ajanvarauksen kehittäjäfoorumi, jonka kautta löytää helposti tarvittavan tiedon ja jonka toimintaan voi osallistua.

Ajanvarauksen hankkeet tekevät yhteistyötä kansallisen tason tavoitteiden saavuttamiseksi.

26

Ajanvaraus Tavoiteltavat hyödyt

Standardien avulla ajanvarauspalveluita voidaan liittää potilastietojärjestelmiin ja automatisoida tiedonsiirtoa. Tämä avaa uusia kehitysmahdollisuuksia ajanvarauspalveluiden kehittämiseksi.

Yhteistyöfoorumin avulla

hankkeissa tehtyä työtä pystytään hyödyntämään muissa hankkeissa siten että työ tukee pitemmän tähtäimen kansallisia tavoitteita.

Terveydenhuollon organisaatioiden ja tietotekniikkatoimittajien yhteistyöllä pystytään realistisesti määrittelemään tavoitteita ja etenemismalleja.

Määritykset, sanastot, prosessimallit ovat kaikkien saatavilla, niitä pystytään täydentämään tarpeen mukaan ja ne vastaavat ajanvarauksen tarpeita.

27

PalautepalvelutNykytilanne

Hankekartoituksen pohjalta ja THL:n omien kontaktien sekä haastattelujen kautta saatujen vihjeiden perusteella haastateltiin yhteensä 12 organisaatiota. Suurin osa haastatteluista edusti terveydenhuoltoa, mutta myös sosiaalitoimesta saatiin rajattu näkemys.

Nykytilan käytännöt ovat kirjavia. Ei alueellisiakaan yhtenäisiä ratkaisuja keruumenetelmien tai palautemittareiden osalta.

Sähköisten palautekanavien tarjonta ja kysyntä on lähtenyt kasvuun parin viime vuoden aikana muun sähköisen asioinnin kasvun myötä.

Spontaanin palautteen käsittelyprosessi ja automatisointi mahdollisimman pitkälle on työn alla monessa isossa organisaatiossa

Kertyneen palautteen hyödyntäminen yli sektorirajojen ja hallintokuntien

Sisällön analyysin ja luokittelun kehittäminen, toistaiseksi pitkälti manuaalisesti

28

PalautepalvelutTavoiteltavat hyödyt

Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Kansalaiset tarvitsevat myös tietoa valintapäätöksen pohjaksi. Laadullista kokemustietoa saadaan palvelun käyttäjien palautteen perusteella.

Yhtenäisten mittareiden ja menetelmien avulla kansalaisten mahdollisuus yhdenmukaiseen ja yhdenvertaiseen palautteen antoon lisääntyy

Vertailtavuus lisääntyy maan eri alueiden välillä, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden välillä.

Kunnille taloudellista hyötyä syntyy kansallisen tason yhtenäisillä ratkaisuilla

suuremmat volyymit mahdollistavat tehokkaammat ratkaisut

yhteinen suunnittelu, määrittely, teknisten ratkaisujen valinta

yhteiset hankinnat ja sopimukset

yhtenäiset palauteprosessit saadaan nopeammin toimimaan kaikille samanlaisena.

myös pienemmillä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla mahdollisuudet luoda toimiva palautejärjestelmä.

Palauteprosessin sähköistäminen vapauttaa terveydenhuollon henkilökuntaatukitoiminnoista varsinaiseen hoitotyöhön.

29

SanastotyöNykytilanne

Sanastot on luotu alan ammattilaisten käyttöön heidän tarpeistaan lähtien.Kansalaisille suunnattuja sanastoja ei pääsääntöisesti ole tehty, paitsi kirjastojen käyttöön ja TerveSuomi.fi-portaalia varten.Kansalaisille suunnatuilla sanastoille ei ole osoitettu vakituisia omistajia tai resurssejaPitkälle meneviä kansallisen tason sähköisiä palveluja ei kannata suunnitella, jos prosessikuvausten ja muiden määritelmien välineeksi ei ole luotu yhteisesti hyväksyttyä käsitteistöä

30

Sanastotyö Tavoitetila ja kansalliset kehittämistarpeet

Yhteisten käsitteistöjen kehittämiseksi on olemassa, joitakin kansallisen tason hyväksyntäprosesseja, kuten JHS175 mukainen ydinsanastoryhmä (YSR) ja sosiaali- ja terveysalan koodistopalvelun prosessi

Niiden lisäksi tarvitaan omat prosessinsa, hyväksymiskäytännöt ja vastuutahot:

1. käyttöliittymissä käytettävien ontologioiden osalta.

2. sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien termien ja niiden määritelmien kokoamiseen, ylläpitämiseen ja julkaisemiseen.

Sanastotyö kuuluu tärkeänä osana tietojärjestelmähankkeisiin. Osaamista tällä saralla tulisi vahvistaa sekä tietojärjestelmien teknisten henkilöiden kuin terminologienkin keskuudessa.

31

Nykytilan haasteita• Toteutetut sähköiset palvelut ovat kuntien, kaupunkien ja sairaanhoitopiirien

omia alueellisia ratkaisuja – päällekkäinen kehittäminen hukkaa resursseja.

• Prosessit ja toimintatavat ovat paikallisia tai alueellisia. Samat toiminnot ja prosessit on toteutettu eri tavoin eri paikoissa.

• Määrityksissä on paljon hyviä käytäntöjä ja hyödynnetty standardiratkaisuja, mutta ei ole otettu huomioon kansallisia vaatimuksia eikä ratkaisujen levittämistä.

• Kilpailutukset on tehty paikallisesti – oikeudet ovat paikallisilla/alueellisilla toimijoilla tai useimmiten kaupallisilla palveluntarjoajilla.

• Suomesta on puuttunut vahva kansallinen toimija, jolla olisi koordinointi- ja toimeenpanovaltaa sekä alueellisesti kuntatasolla että valtakunnallisesti.

• Sosiaalitoimen sähköisiä tietoja asiointipalveluja on hyvin vähän. Vain suurimmat kunnat/kaupungit tarjoavat näitä palveluja.

32

Arkkitehtuuri, Terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys

SADe SOTE-ohjelmassa toteutettavat kansalliset palvelut ovat pääasiassa sähköisten kansalaispalvelujen edellyttämiä pakollisia tukipalvelujaHankekyselyssä tuli esiin 43 kehityshanketta, joissa kehitetään alueellisia/paikallisia terveyskansioita ja niihin liittyviä sovelluksiaKansallisesti toteutettavan terveyskansion avulla on mahdollista yhteensovittaa ja konsolidoida paikallisia ja alueellisia kansioratkaisuja sekä vähentää päällekkäistä kehitys- ja ylläpitotyötäTerveyskansio on keskeinen osa terveydenhuollon alueellista ja paikallista tietojärjestelmäarkkitehtuuria kansalaisille tarjottavien sähköisten palvelujen osalta

33


kansallisen kehityksen perusvaihtoehdot :Kehitystä ei ohjata kansallisesti (nykytilanne): palvelutoteutusten myötä on syntynyt ja syntyy mm. useita erilaisia terveyskansiototeutuksia, joiden käyttöoikeus liittyy joko asuinpaikkaan tai asiakassuhteeseen ja tietojen yhteensopivuus / siirrettävyys sattumanvaraista

Kansallinen ohjaus yhteentoimivuuteen, tietojen siirrettävyyteen ja kilpailutuksiin liittyvillä kansallisilla vaatimuksillaOhjauksen lisäksi perustetaan kaikille kansalaisille ja palveluntuottajille käytettävissä oleva ratkaisu. Tunnistettuja vaihtoehtoja ovat:

Valtion asiointialustan palveluKanTa-palvelujen laajennusFeelgood-projektin terveystaltioekosysteemin pohjalta toteutettava ratkaisu (”Taltioni”)

34


TAPAS-projektissa määritellään mm.Alueellista- ja paikallista arkkitehtuuria koskevat avoimuuden ja yhteentoimivuuden periaatteetViitearkkitehtuuri ”2016”Alueellisen- ja paikallisen viitearkkitehtuurin hallintamalli

35

Terveyskansio SADe

TAPAS

Arkkitehtuuri, Terveyskansio ja turvallinen viestinvälitysUlkomaisten kokemusten perusteella terveyskansiolla ei ole riittävää kysyntää kansalaisten keskuudessa pelkästään ”Oma terveys” –palveluilla

Terveyskansiota hyödyntäviä palveluja ovat:Omien terveystietojen, mittaustulosten, riskitestien ja päätöksentukiviestien tallennus

Esitietojen, tutkimustulosten ja hoitoviestien välitys

Kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja

Yhteentoimivuuden kannalta keskeisiä sidosarkkitehtuureita ja niitä määrittäviä hankkeita ovat:

KanTa- arkkitehtuuri, Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri (Tikesos/SOKKA)

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisprojekti TAPAS (Kuntaliitto)

Alueellisten hankkeiden arkkitehtuurit (Oulun Omahoito, Keksi, Kelnet jne.)

Asiointitilin ja asiointialustan arkkitehtuuri

Terveystaltioekosysteemin arkkitehtuuri (Sitra)

36

martti näveri: kansalaisen itsepalvelut ja sähköinen asiointi sosiaali-ja terveydenhuollossa

Health & Medicine