markku pekurinen - sidonnaisuudet...toimintaa on pakko parantaa –ja paljon sote-menojen reaalinen...

Markku Pekurinen - Sidonnaisuudet

DPhil, economics, University of York, England

Päätoimi

– Johtaja, professori, THL

Toiminta sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa

– sote-uudistuksen erillisvalmistelun johtoryhmä,

– maakuntarahoituksen valmisteluryhmä

12.9.2018 1Markku Pekurinen

Sote, talous ja hyvinvointipalvelut

12.9.2018 2Markku Pekurinen12.9.2018 Markku Pekurinen 2

12.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä 3

https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0CAcQjRw&url=https://thecuriousastronomer.wordpress.com/tag/lasse-viren/&ei=CDgIVfHUCYvtapubgfgM&bvm=bv.88198703,d.d2s&psig=AFQjCNGoB1RA8naWGw5_y_C2eUPqbT45lA&ust=1426688389568893

https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0CAcQjRw&url=https://thecuriousastronomer.wordpress.com/tag/lasse-viren/&ei=CDgIVfHUCYvtapubgfgM&bvm=bv.88198703,d.d2s&psig=AFQjCNGoB1RA8naWGw5_y_C2eUPqbT45lA&ust=1426688389568893

12.9.2018 4

http://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0CAcQjRw&url=http://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f%3D10%26t%3D124949%26start%3D75&ei=GzkIVeemN5PWavfkgSA&bvm=bv.88198703,d.d2s&psig=AFQjCNGobwhzX9MV_izeVWN0uiOHcWpVpQ&ust=1426688638916801

http://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0CAcQjRw&url=http://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f%3D10%26t%3D124949%26start%3D75&ei=GzkIVeemN5PWavfkgSA&bvm=bv.88198703,d.d2s&psig=AFQjCNGobwhzX9MV_izeVWN0uiOHcWpVpQ&ust=1426688638916801

12.9.2018 5

http://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0CAcQjRw&url=http://optimum-sports.blogspot.com/2012/06/olympic-winners-lasse-viren.html&ei=QTgIVauSGtj7asWBgpAE&bvm=bv.88198703,d.d2s&psig=AFQjCNGoB1RA8naWGw5_y_C2eUPqbT45lA&ust=1426688389568893



https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjIydzb_NHXAhVjKpoKHeUhD-sQjRwIBw&url=https://www.mtv.fi/sport/jaakiekko/uutiset/artikkeli/top-10-suomalaisten-viime-hetken-voitot/3718310&psig=AOvVaw1j7_jEcK2IYkD6AKTZwTjH&ust=1511432795992588


12.9.2018 Markku Pekurinen ja Timo Seppälä 8

Lähtötilanne

12.9.2018 Markku Pekurinen 8

Vakuutusyhtiöt

504 milj. €

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ja rahoitus 2012


Vanhustenhuolto

2 858 milj. €

Sosiaalihuolto

6 365 milj. €

Kela

2 532 milj. €

Kunnat

9 886 milj. €

Valtio

8 327 milj. €

Kotitaloudet

3 775 milj. €

Työnantajat

533 milj. €

Muut

212 milj. €

Terveydenhuolto

16 548 milj. €

Yhteensä 25 772 miljoonaa €


(2017 noin 28,5 mrd. €)

Kunnat suurin rahoittaja, verot merkittävin rahoitustapa

12.9.2018 Markku Pekurinen ja Timo Seppälä 10

Sosiaali- ja

terveydenhuollon

kokonaismenot

vuonna 2012

25,8 mrd. €

RAHOITTAJAT RAHOITUSTAPA


Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on monimutkainen ja koostuu monesta ”palikasta”ja rahavirrasta

12.9.2018 Markku Pekurinen ja Timo Seppälä 1112.9.2018 Markku Pekurinen 11

Soten tarvekertoimen, netto- ja tarvevakioitujen menojen poikkeama koko maan keskiarvosta, %*


Mihin olemme menossa?


Suomen väestörakenne vanhenee radikaalisti vuoteen 2030


0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95

2016

2030



Julkiset sote-menot asukasta kohti (€) (kuntien järjestämä terveyden- ja vanhustenhuolto)

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

45 000

50 000

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95



Julkiset soten kokonaismenot ikäryhmittäin (€) (kuntien järjestämä terveyden- ja vanhustenhuolto)

0

100

200

300

400

500

600

700

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95

Menojen muutos

2016-2030

+ 2,5 mrd. €

+ 20 %

2016

2030


Soten reaalikustannusten kasvu 2016-2030 –koko maa, %*


* Lähde: THL:n maakuntien soten arviointiraportit, syksy 2018 - julkaisematon

Soten reaalikustannusten kasvu 2016-2030 –Lapin maakunta, %*



Soten reaalikustannusten sekä väestön ennakoitu kasvu 2016-2030, %*



-10,00

-5,00

0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

40,00

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Väestö 2030

Vanhusväestö 2030

Reaalikustannukset 2030

Soten rahoitus 2021-


2112.9.2018 Markku Pekurinen

Maakuntien rahoituskokonaisuus – 21,6 mrd. €

17,2 mrd €

1,5 mrd €


Soten yleiskatteisen rahoituksen määräytymisperiaatteet

Sairastavuuskriteeri

(Vaalavuo ym. 2013), vuoden 2011 data

Diabetes

Epilepsia

Psykoosit

Reuma

Keuhkoahtauma

Verenpainetauti

Sepelvaltimotauti

Crohnin tauti

Dementia

Syövät

Neurologiset taudit

Sydämen rytmihäiriöt

Työkyvyttömyyseläke


Terveydenhuollon tarvetekijät

(Vaalavuo, Häkkinen &

Fredriksson 2013, 39) Sosiaalihuollon tarvetekijät (Vaalavuo, Häkkinen & Fredriksson 2013, 43)

Painotettu kerroin Painotettu kerroin Painotettu kerroin

ikä 0-5 0,66 ikä 65-74 0,01 ikä 0-5 0,62

ikä 6 0,42 ikä 75-84 0,43 ikä 6 0,78

ikä 7-12 0,58 ikä 85+ - ikä 7-12 1,41

ikä 13-15 0,82 ikä 85+, nainen 2,73 ikä 13-15 3,99

ikä 16-18 0,61 ikä 85+, mies 1,68 ikä 16-18 3,61

ikä 19-64 0,25 ikä 19-64 -0,1

ikä 65-74 0,61 diabetes 0,21 ikä 65-74 0,58

ikä 75-84 0,88 epilepsia 1,04 ikä 75-84 1,26

ikä 85+ 1,20 psykoosit 2,05 ikä 85+ 3,48

dementia 3,67

diabetes 0,54 neurologiset taudit 1,36 työkyvytön, alle 55v, 11,28

epilepsia 0,93 sydämen rytmihäiriöt0,37 alin koulutus, yli 20v, 0,77

psykoosit 6,50 toimeentulotuen asiakas 0,97

reuma 0,80 ei parisuhteessa, yli 80v.0,94 ei työllinen, 18–64 0,65

keuhkoastma 0,45

verenpainetaudit 0,34

sepelvaltimotauti 0,72

crohnin tauti 0,81

dementia 0,67

syövät 2,87

neurologiset taudit 1,08

sydämen rytmihäiriöt 1,10

työkyvytön, alle 55v, 3,32

alin koulutus, yli 20v, 0,16

ei työllinen, 18–64 0,45

ei parisuhteessa, yli 80v. 0,30

eronnut 0,15

Vanhustenhuollon tarvetekijät

(Vaalavuo, Häkkinen & Fredriksson

2013, 41)


Soten julkisrahoitteiset markkinat 2021-


Kuntien/maakuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut

Arvio sote-palvelujen markkinoista*, 2016 tasoLähde: vv-lakiluonnos, vaikutusarvio 22.1.2018, ss. 20-21

Valinnanvapauspalvelut 5 360 m€ 28,8 %

Sote-keskus 1 900 10,2

Suunhoidon yksikkö 360 1,9

Henkilökohtainen budjetti 1 500 8,1

Asiakasseteli 1 600 8,6

Maakunnan tuotanto 13 260 m€ 71,2 %

Sosiaalihuolto 4 900 26,3

Terveydenhuolto 8 280 44,5

Ympäristöterveydenhuolto 80 0,4

SOTE 18 620 m€ 100,0 %


* Kuntien/maa-

kuntien järjestämis-

vastuulla olevat

palvelut

Nykytilanne Valinnanvapauden vaikutus

12.9.2018 28

TerveyspalvelutKuntien/maakuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut (Lähde: stm, henkilökohtainen tiedonanto 1.2.2018)

6%

94%

Yksityinen Julkinen

13%

87%

Yksityinen Julkinen

Markku Pekurinen


12.9.2018 29

ErikoissairaanhoitoKuntien/maakuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut(Lähde: stm, henkilökohtainen tiedonanto 1.2.2018)

5%

95%

Yksityinen Julkinen

6%

94%

Yksityinen Julkinen

Markku Pekurinen


12.9.2018 30

PerusterveydenhuoltoKuntien/maakuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut(Lähde: stm, henkilökohtainen tiedonanto 1.2.2018)

7%

93%

Yksityinen Julkinen

26%

74%

Yksityinen Julkinen

Markku Pekurinen


12.9.2018 31

SosiaalipalvelutKuntien/maakuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut(Lähde: stm, henkilökohtainen tiedonanto 1.2.2018)

39%

61%

Yksityinen Julkinen

32%

68%

Yksityinen Julkinen

Markku Pekurinen

Arvio yksityisen sote-tuotannon* kasvusta, 2016 tasoLähde: vv-lakiluonnos, vaikutusarvio 22.1.2018, ss. 20-21


Yksityisen tuotannon

kasvu

Milj. €

Sosiaalipalvelut 500 – 800 m€

Terveyspalvelut 800 – 1 000 m€

Yhteensä 1 300 – 1 800 m€

* Kuntien/maakuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut

Soten 3 mrd €säästötavoite*


* Kustannusten kasvun hillintätavoite

Maakuntien soten ennakoitu menokehitys 2020-2030


* Lähde: VM-akatemia 5.2.2018

3 mrd € säästötavoite on tiukka Toimintaa on pakko parantaa – ja paljon

Sote-menojen reaalinen vuosikasvu pakotetaan 2,4 % :sta 0,9 %:iin

Vaativa tavoite, kun väestö-rakenteen muutoksesta johtuva menopaine on 1,3-1,4 %


Toteutunut -2014 Väestörakenne 2021- Sote-uudistus 2021-

1,3-1,4

Maakuntien rahoitus menoperusteisesta tarveperusteiseen 2021-2026

2021: Meno 100 % / tarve 0 %

2022: 80/20

2023: 60/40

2024: 40/60

2025: 20/80

2026-: 0/100


0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2020 2021 2022 2023 2024 2025

Tarve

Meno

2021 2026

Saavutetaanko kustannusten kasvun hillintätavoite 3 mrd. €?

Epätodennäköistä - nykyesitysten (sote-järjestämislaki, valinnanvapauslaki) toiminnalliset ratkaisut ja puutteet

1) Valinnanvapaus

Saatavuuden parantaminen edellyttää lisärahoitusta?

2) Integraatio

Toteutuminen epävarmaa

3) Markkinakilpailu

Kilpailu lisääntyy ja toiminta tehostuu

Kilpailu laatukilpailua, ei hintakilpailua

Tuottajilla kiinteät korvaukset

Millä mekanismilla tuottajien tehokkuussäästöt maakunnalle?


Saavutetaanko kustannusten kasvun hillintätavoite 3 mrd. €?

Todennäköisesti saavutetaan – maakuntien rahoituslain menorajoitteet

1) Rahoitusperiaate toteutuu vain osittain

Vain osa soten kustannusten kasvusta otetaan huomioon

2) Uusi maakuntaindeksi ei seuraa soten menokehitystä

Rahoitus erkanee vähitellen soten toiminnasta

3) Maakuntien lainanotto-oikeus rajataan lyhytaikaiseen lainanottoon

4) Kunnat ovat jo käynnistäneet varautumisen soten rahoitusvastuun siirtymiseen –neljän vuoden kustannusten kasvun hillintävaihe


39

Mitä väestö ajattelee sote-palveluista?*

* FinSote - Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus


Väestön luottamus sote-palvelujärjestelmään

40

70

76

69

83

65

79

18

14

20

8

19

9

12

10

11

9

16

12

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Sosiaalipalvelut

Terveyspalvelut

Sosiaalipalvelut

Terveyspalvelut

Sosiaalipalvelut

Terveyspalvelut

Su

om

essa

pa

lve

lut lis

ää

tasa-

arv

ois

uu

tta

Lu

otta

ahenkilö

stö

na

mm

attita

ito

on

To

imii

hyvin

samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä eri mieltä

• Valtaosa luottaa

järjestelmän

toimintaan,

henkilöstöön ja

mahdollisuuksiin

lisätä tasa-arvoa

• Luottamus

terveyspalveluihin

jonkin verran

vahvempaa kuin

sosiaalipalveluihin


Lähde: THL, FinSote 2017-2018

Väestön näkemys sote-palveluidenrahoituspohjasta

41

11

13

37

55

66

64

56

42

23

23

6

2

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

sosiaalipalveluissa

terveydenhuollossa

sosiaalipalveluissa

terveydenhuollossa

Asia

ksm

aksu

jaV

ero

va

roja

Palvelujen rahoittamiseen toivotaan käytettävän…

nykyistä enemmä nykysen määrän nykyistä vähemmän

• Yli 90% on valmis

käyttämään verovaroja

palvelujen

rahoittamiseen

vähintään nykyisen

määrän

• Asiakasmaksujen

osuutta pitää

nykyisellään hyvänä yli

puolet vastaajista

• Noin joka neljäs haluaa

vähentää

asiakasmaksujen

osuutta rahoituksessa



Väestön odotukset sote-uudistukselle

42

11

24

41

47

53

54

61

0 10 20 30 40 50 60 70

Oman vastuun lisääminenterveydestä ja hyvinvoinnista

Valinnan mahdollisuuksienlisääminen

Yhtenäiset palvelu- jahoitokäytännöt koko maassa

Kustannuskuri

Sujuvat palvelut joissa tietokulkee ammattilaisten välillä

Peruspalvelujenvahvistaminen

Yhdenvertainen palveluihinpääsy

Prosenttia %

Sote-tavoitteen kolmen tärkeimmäntavoitteen joukkon valinneiden osuus

(%)

• Tärkeimpinä Sote-

uudistuksen tavoitteina

pidettään

• palvelujen

yhdenvertaisuutta,

• vahvoja

peruspalveluja

• palvelujen sujuvuutta

ja tiedonkulkua

(integraatio,

koordinaatio)

Väestö tukee sote-

uudistuksen lähtökohtaisia

tavoitteita



Valinnanvapauden edellytysten toteutuminen

43

32

34

56

75

59

0 20 40 60 80

riittävästi tietoajonotusajoista

riittävästi tietoa palvelujenlääketieteellisestä laadusta

valinnanvaraa vähintäänjonkin verran

pitää valinnanmahdollisuutta tärkeänä

tietää vaihtamisenmahdollisuudesta

Prosenttia %

Väestön näkemyksiä terveysasemanvalinnanvapauden edellytysten

toteutumisesta• Noin 60% tietää että voi

valita terveysaseman

• 75 % pitää terveysaseman

valinnan mahdollisuutta

tärkeänä

• Hieman yli puolet katsoo että

heillä on vähintään jonkin

verran valinnanvaraa valita

terveysasema

• Vain joka kolmas on

tyytyväinen valinnan kannalta

tärkeän tiedon saatavuuteen



Valinnanvapauden laajentaminen sosiaalipalveluihin

44

73

81

10

8

18

11

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Muihinsosiaalipalveluihin

Vanhusten palveluihin

Kuinka tärkeänä pitää valinnavapauden laajentämista

...

eritäin/ melko tärkeää

en osaa sanoa

ei lainkaan/ei kovin tärkeää

• Valtaosa pitää tärkeänä

valinnanvapauden

laajentamista koskemaan

myös sosiaalipalveluja



Tyydyttymätön palvelujen tarve

45

46

33

43

43

36

16

0 10 20 30 40 50

Sosiaalityöntekijänohjaus- ja neuvonta…

Lapsiperheidenpalvelut

Vammaispalvelut

Muut vanhuspalvelut

Kotiin saatavathoivapalvelut

Lääkäripalvelut

Prosenttia %

Palvelujen riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista

• Tyydyttymätön palvelutarve

sosiaalipalveluissa yleistä:

Lähes puolet kokee

saaneensa tarpeeseensa

nähden riittämättömästi

mm. sosiaalityöntekijän

ohjaus- ja neuvonta

palveluita

Joka kuudes kokee

saaneensa lääkäripalveluja

riittämättömästi



Lääkäripalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista

Sosiaalityöntekijän palveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista

Osuus on suurin

Kainuussa ja

Pohjois-

Karjalassa, pienin

Etelä-

Pohjanmaalla ja

Kanta-Hämeessä.

Osuus on suurin

Kainuussa sekä

Pohjois- ja Keski-

Pohjanmaalla,

pienin Etelä-

Pohjanmaalla ja

Kanta-Hämeessä.

Riittämättömästi palveluja saaneet, %



Asiakaskokemukset sosiaali- ja terveyspalveluissa

47

• Palvelun käyttäjien

kokemukset

sosiaalipalveluiden

asiakaslähtöisyydestä

kriittisempiä kuin

terveyspalveluissa

• Heikoimmin toteutuu sekä

terveys- että

sosiaalipalveluissa

mahdollisuus vaikuttaa

omaan hoitoonsa tai

itseään koskeviin

päätöksiin

37

48

47

47

43

54

51

51

0 20 40 60

sai osallistyahoitoa/itseäkoskeviinpäätöksiin

asiat selitettiinymmärrettäväsi

mahdollisuuskysyä

riittävästi aikaavastaanotolla

Prosenttia %

terveyspalvelut

sosiaalipalvelut



Sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus

17.5.2017 48

• Sosiaalipalvelujen

käyttäjillä enemmän

esteitä palvelujen

saavutettavuudessa kuin

terveyspalvelujen

käyttäjillä

• Liian korkeat

asiakasmaksut haittaavat

sosiaalipalvelun saantia

noin neljänneksellä

käyttäjistä ja

terveyspalvelujen saantia

noin viidenneksellä

käyttäjistä

24

31

40

21

28

34

0 10 20 30 40 50

korkeatasiakasmaksut

hankalat matkat

hankalataukioloajat

Prosenttia %

Palvelun saantia hankaloitti…

terveyspalvelut

sosiaalipalvelut

12.9.2018 49

Sote 2028?

Markku Pekurinen





markku pekurinen - sidonnaisuudet...toimintaa on pakko parantaa –ja paljon sote-menojen reaalinen...

Documents