makrovaskulaariset lisäsairaudet • liikunta ja ... · sosiaali- ja terveysministeriö pyysi...

• Diabeetikon aivohaverit• Makrovaskulaariset lisäsairaudet• Liikunta ja lihavuusgeenit

Diabetes ja lääkäri

Kuva

: Ves

a-M

atti

Vää

rä

diabetes.fi

2 ❘ 2014 ❘ huhtikuu43. vuosikerta

Suomen Diabetesliitto

Kysy lisää!

diabeteskursseja lapsiperheille, nuorille,työikäisille, eläkeläisille ja erityisryhmille

Diabeteskeskuksessa

DiabeteskeskusTampere, p. 03 2860 111www.diabetes.fi/kurssit

www.diabetes.fi/koulutus

� Koulutusta:

� Kuntoutusta:

terveydenhuollon ammattilaisille, myös työpaikoilla kautta maan

Diabetes ja lääkäri

Sisältö

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.

TIETEELLISET TOIMITTAJAT: dosentti Jorma Lahtela, 0400 920 672, [email protected] , LK (väit.), kansainvälinen koordinaattori Carol Forsblom, p. 09 4717 1905, [email protected] ❘ DIABETESHOITAJAT RY:N EDUSTAJA: Nina Peränen, TtM, terveyden edistämisen koordinaattori, [email protected] ❘ TOIMITUS: päätoimittaja Tarja Sampo, p. 03 2860 222, [email protected] , toimitussihteeri Mervi Lyytinen, p. 03 2860 221, [email protected] ❘ LEHDEN YHTEYSTIEDOT: Diabetes ja lääkäri -lehti, Kirjoniementie 15, 33680 Tampere, p. 03 2860 111 (ma–pe klo 8–13), f. 03 2860 422, sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi /lehdet, selailtava näköislehti: www.diabetes.fi /ediabetesjalaakari ❘ JULKAISIJA: Suomen Diabetesliitto ry ❘ ILMOITUKSET: myyntisihteeri Tarja Pentti, p. 03 2860 223, [email protected] ❘ TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: jäsensihteerit Anneli Jylhä, p. 03 2860 235 ja Juha Mattila, p. 03 2860 231, [email protected] ❘ ILMESTYMINEN JA TILAUSHINTA: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 15 e + Diabetes-lehden tilaushinta 40 e/vuosikerta (10 numeroa), jäsenetu-hinta 14 e/vuosikerta ❘ ULKOASU: Aino Myllyluoma • PAINO: PunaMusta ❘ 43. vuosikerta ❘ ISSN-L 1455-7827 ❘ ISSN 1455-7827 (Painettu) ❘ ISSN 2242-3036 (Verkkolehti)

Diabetes ja lääkäri -lehti verkossa uDiabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti (e-paper) on luettavissa verkossa www.diabetes.fi /ediabetesjalaakari. Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan edelleen myös pdf-muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi /lehdet.

17

Aivot vaarassaDiabeetikon aivohavereilla – aivoinfarkteilla, ohimenevillä iskeemisillä aivoverenkierron häiriöillä ja aivoverenvuodoilla – on monia erityispiirteitä. Ikävimmät niistä ovat suurempi kuolleisuus ja uusiutumisen riski ei-diabeetikoihin verrattuna. Hyvä uutinen on, että verenpaineen hyvällä hoidolla ja elintapojen muutoksilla riskejä voidaan vähentää tehokkaasti.

Suojaa sydäntä Diabeetikon ennuste sen jälkeen, kun hän on sairastunut sydän- ja verisuonisairauksiin, on parantunut, mutta ero muuhun väestöön on säilynyt suurena. Kaksi kolmesta ensimmäisen sydäninfarktin saaneesta diabeetikosta menehtyy vuoden kuluessa kohtauksesta. Siksi diabeetikko tarvitsee erityisen hyvää ja tarkkaa hoitoa kohtauksen jälkeen.

Kukista lihavuusgeenitLiikunnan terveydelle edullisista vaikutuksista kertyy koko ajan lisää tietoa. Palkitun väitöstutkimuksen mukaan ne, joilla on suurin geneettinen riski lihoa, hyötyvät liikunnasta eniten.

13

21FinnDianen viemäLena Thorn on nähnyt FinnDianen kasvavan vaatimattomasta alusta kansainvälisesti merkittäväksi tutkimusyhteisöksi, jossa on kerätty ainutlaatuinen tyypin 1 diabeetikoiden lisä-sairauksiin liittyvä aineisto.

Kuv

a: M

ervi

Lyy

tinen

7

Kysy lisää!

diabeteskursseja lapsiperheille, nuorille,työikäisille, eläkeläisille ja erityisryhmille

Diabeteskeskuksessa

DiabeteskeskusTampere, p. 03 2860 111www.diabetes.fi/kurssit


� Koulutusta:

� Kuntoutusta:

terveydenhuollon ammattilaisille, myös työpaikoilla kautta maan

4 ajankohtaista: Sote-uudistus: Diabetesliitto kannattaa erityisosaamista vaativien palveluiden keskittämistä

5 Pääkirjoitus: Kurssin muutos Jorma Lahtela

7 Diabeetikon aivohaverit Jukka Putaala

13 Suurten verisuonten sairaudet: Diabeetikoiden ennuste paranee vähitellen, mutta ero muihin säilyy Klas Winell

16 näkökulma: Tyypin 1 diabeteksen tunnistaminen vanhemmissa ikäryhmissä puutteellista Pirjo Ilanne-Parikka

17 nuori diabetestutkija: Liikunta vaimentaa lihottavat geenit Linda Mustelin

21 miten minusta tuli tutkija: haastateltavana Lena Thorn. Jalkapalloilijasta kasvoi tutkija FinnDianen mukana Mervi Lyytinen

24 Diabeteshoitajat: ikihyvä kirittää elämäntapamuutoksiin. omin voimin, ryhmän tuella Anna Päätalo, Sari Hokkanen, Risto Kuronen ja Pilvikki Absetz

31 Väitöksiä

32 Tulppa-ohjelma tuli Kolariin kuin tilauksesta

34 Koulutusta

Ajankohtaista

Diabetesliiton opas äitiysneuvoloiden käyttöön. Tarkoitettu jaettavaksi raskausdiabetekseen sairastuneille.

Diabetesliiton julkaisemaan oppaaseen on koottu vastauksia yleisimpiin raskausdiabetesta koskeviin kysymyksiin. Painopiste on ruokavalio-hoidossa. Ateriaesimerkkeihin on merkitty hiilihydraattipitoisuudet. Mukana on kymmenen grammaa hiilihydraattia sisältävien ruoka-annosten luettelo. Se auttaa päivän aterioiden koostamisessa, kun tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman hyvin hallinnassa.

• Koko A5, 24 sivua• Hinta 5,50 euroa• 4., uudistettu painos

Raskausdiabetes – pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi

Tilaukset: [email protected]/d-kauppa

Uudistuksessa viisi vahvaa alueellista järjestäjää vastaa kaikista

alueen sosiaali- ja terveyspalveluista. Alueet rakentuvat nykyis-

ten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat nykyisiin

toimiviin rakenteisiin. Isommassa kokonaisuudessa on mah-

dollista käyttää laajemmin osaajia, kerryttää erikoisosaamista

ja tarjotaan ammatillista tukea.

Ehdotetut sote-alueet ovat riittävän suuria, jotta ne pystyvät

järjestämään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta

aina vaativimpiin erityispalveluihin saakka. Kun palvelut inte-

groidaan, on mahdollista muodostaa yhtenäiset palveluketjut.

Mallilla ratkaistaan palvelujen rahoitus sekä turvataan osaavan

henkilöstön saatavuus.

Erityisosaamista ja harvemmin tarvittavia palveluita on

erittäin järkevää keskittää. Erinomainen esimerkki on tyypin 1

ja 2 diabeteksen insuliinihoito: kokemusta hoitamisesta ei kerry

ellei potilaita ole riittävästi. Osaamisen laadun turvaamiseksi

onkin jo perustettu pari diabeteksen hoitoon keskittynyttä

Sote-uudistus: Diabetesliitto kannattaa erityisosaamista vaativien palveluiden keskittämistä

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi kunnilta ja järjestöiltä lausuntoa hallituksen esitykseen sote-uudistuksesta eli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta laista. Valtioneuvoston yhdessä opposition kanssa tekemä sote-linjaus on suurelta osin Diabetesliiton lausunnon mukainen.

julkisen terveydenhuollon yksikköä, ”diabeteskeskusta”. Nyt

näitä on mahdollista perustaa lisää.

Uudistus on järkevä askel eheän hoitopolun suuntaan.

Uudistus mahdollistaa yhdenvertaiset palvelut riippumatta

asuinkunnasta. Uudistuksen ei ole tarkoitus vähentää kan-

salaisten lähipalveluita. Kunnat tuottaisivat ne edelleen.

Diabetesliitto esitti lausunnossaan muun muassa, että lähi-

palvelut, kuten lääkärinvastaanotot ja neuvolatoiminta, tulisi

järjestää palveluita tarvitsevien lähellä.

Nyt esitetty viiden sote-alueen malli tarjoaa hyvät edelly-

tykset vahvalle kansalliselle ohjaukselle. Vahvempi kansallinen

ohjaus yhdenmukaistaisi hoitoon pääsyä, hoidon laatua ja

uusien teknologioiden hyödyntämistä diabeteksen hoidossa.

Perustuslaki turvaa jokaisen oikeuden riittäviin sosiaali- ja

terveyspalveluihin, oikeuden vähintään välttämättömään

toimeentuloon ja huolenpitoon sekä terveyden edistämiseen.

Sote-malli varmistaa näiden oikeuksien paremman toteutumi-

sen. Mallilla on toivottavasti myönteinen vaikutus tavoitteena

olevaan diabeetikoiden ja muun väestön hyvinvointi- ja ter-

veyserojen kaventumiseen.

Mallin käytännön toteutukseen liittyy vielä avoimia kysy-

myksiä. Hallituksen seuraavan esityksen on tarkoitus lähteä

lausuntokierrokselle kesäkuussa.

Diabetesliiton lausunnon on laatinut liiton sosiaali- ja

terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Vuorisalo. Lausunto on

luettavissa osoitteessa www.diabetes.fi.

5Diabetes ja lääkäri huhtikuu 2014

Jorma LahTeLa

Kurssin muutos

Kuva: Kuvaario-Pictorium

Pääkirjoitus

Aivot ovat meille kaikille tärkeä elin. Dia-beetikon aivoja uhkaavat verenkierron ongelmien lisäksi matalan verensokerin seuraukset. Diabetes vähintään kaksin-kertaistaa aivoinfarktin riskin ja miltei kaksinkertaistaa aivoverenvuodon vaa-ran. Verenkierron häiriöiden syyt ovat moninaiset. Vaikka kohonneen veren-glukoosin merkitys on ilmeinen, ei sen hyvällä hoidolla ole ollut helppo osoittaa riskin pienenemistä. Paljon helpompi on ollut osoittaa verenpaineen sekä veren rasvojen ja hyytymisen hoidon merkitys.

Hypoglykemioiden vaikutuksesta muistiin, oppimiseen ja muihin korke-ampiin aivotoimintoihin on vain vähän tietoa. Lasten toistuvien hypoglykemi-oiden arvellaan vaikuttavan haitallisesti oppimiseen. Samansuuntaista tietoa on tullut dementian ja hypoglykemioiden yhteydestä. Näiden muutosten havait-semiseksi tarvitaan pitkä seuranta-aika. Hypoglykemioiden esiintymistä diabe-testa sairastavan arjessa tutkitaan kiivaas-ti, ja se näyttää yleisemmältä kuin on ole-tettu. Tästä syystä kurssia on muutettu: hoitotavoitteita on tiukennusten sijaan

viime aikoina löysätty ja alettu entisestään korostaa yksilöllisiä tavoitteita. Näin myös Duodecimin Käypä hoito -suosituksessa, jonka viimeisin päivitys julkaistiin vuoden lopulla.

Jukka Putaalan diabeetikon aivoja käsittelevässä katsauksessa tuodaan uusi sana lukijoidemme tietoon: ai-vohaveri (sivu 7). Suurten suonten sairastuminen on yksi diabeteksen päätetapahtumista, joiden estoon hoito tähtää. Klas Winell tarkastelee väitöskirjaprojektinsa pohjalta näiden sairauksien kehitystä maassamme (sivu 13). Aivojen ja jalkojen verenkierron häiriöiden suhteen tilanne näyttää hiukan parantuneen, mutta sydäninfarkteissa ei ole juurikaan tapahtunut muutosta kymmenvuotisjakson aikana.

Anna Päätalo ja kumppanit kirjoittavat elämäntapamuutoksista ja niiden tärkeydestä (sivu 24). Ne ovat joskus työläitä, ja hyviä toimintamalleja tarvitaan.


Diabeetikon aivot ovat alttiimmat erilaisille aivohavereille kuin muiden, ja myös pitkäaikaisennuste sellaisten jälkeen on muita huonompi. Diabeteksen hyvä hoito, johon kuuluvat yksilölliset verensokeritavoitteet, verenpaineen pitäminen suositusten mukaisena ja elämäntapamuutosten tukeminen tarvittaessa, on paras keino suojata diabeetikon aivoja.

Sekä diabetes että aivohaverit eli aivoinfarktit, ohime-nevät iskeemiset aivoverenkierron häiriöt ja kallonsi-säiset ei-traumaperäiset verenvuodot ovat väestössä yleisiä sairauksia ja kulkevat usein käsi kädessä. Maa-ilmanlaajuisesti lähes 350 miljoonaa ihmistä sairastaa diabetesta, ja vuosittain noin 16 miljoonaa saa aivo-haverin. Aivohaverit lukeutuvat tärkeimpiin pitkä-aikaiseen vammautumiseen tai kuolemaan johtaviin sairauksiin.

Aivoinfarktit eli aivovaltimon tukokset kattavat kaikista aivohavereista noin 85 %, loput ovat pääasias-sa aivojensisäisiä ja lukinkalvon alaisia verenvuotoja.

Diabetes kaksinkertaistaa aivohaverin vaaran

Diabeteksen on arvioitu olevan pääsyyllinen yhdessä kahdeksasta tai yhdeksästä aivohaverista (1). Diabetes yli kaksinkertaistaa aivoinfarktin vaaran muiden ris-kitekijöiden vakioimisen jälkeenkin. Eräässä 530 083 potilasta käsittäneessä meta-analyysissä diabeetikoi-den vaara saada aivoinfarkti oli 2,3-kertainen ja aivo-jensisäinen verenvuoto 1,6-kertainen ei-diabeetikoihin nähden (2).

Yleisyytensä ja myöhäisemmällä iällä ilmenemi-sensä vuoksi tyypin 2 diabetes selittää suurimman osan diabetekseen liittyvistä aivohavereista. Vaikka potilaat ovatkin nuorempia, tyypin 1 diabetekseen liittyy jopa nelinkertainen suhteellinen aivohaverin

Diabeetikon aivohaverit JUKKa PUTaaLa

Aivohaveri Uudissana aivo-haveri sai Duodecimin sanastolautakunnan termikilpailussa syksyllä 2013 kunniamaininnan. Sanastolautakunta piti sitä hyvänä vastineena englannin stroke-sanalle.

vaara ei-diabeetikoihin nähden (3). Diabetekseen liitty-vä aivohaverin vaara on jonkin verran suurempi myös naisilla ja esimerkiksi afroamerikkalaisilla (1).

monta mekanismia

Perinteinen käsitys on, että diabetekseen liittyvä ai-vohaveri, toisin sanoen pääasiassa iskeemiset aivo-verenkierron häiriöt, aiheutuu taustalla olevista mak-rovaskulaarisista muutoksista. Diabetes kiihdyttää ateroskleroosia sepelvaltimoissa, aivoihin verta vievis-sä valtimoissa ja aivojen sisäisissä valtimoissa. Lisäksi diabetes lisää eteisvärinän vaaraa noin 40 %:lla (4) ja altistaa sydämen autonomiselle toimintahäiriölle sekä mahdollisesti kardiomyopatialle eli sydänlihassairau-delle (5).

8 Diabetes ja lääkäri huhtikuu 2014

Diabetekseen liittyvä aivoinfarkti voikin aiheutua usealla eri mekanismilla. Verisuonen voi tukkeuttaa sisemmän kaulavaltimon ateroskleroottisen plakin repeäminen tai aivovaltimon haarautumiskohdan ate-roskleroosi tai sydämestä lähtenyt verihyytymä.

Diabetekseen liittyvä hyperglykemia eli veren tavallista suurempi glukoosipitoisuus on keskeinen edellä mainittuja tautiprosesseja ruokkiva tekijä, mut-ta myös rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, verenpai-netauti, tupakointi, vähäinen liikunta, liikalihavuus, sukupuoli ja perimä vaikuttavat alttiuteen saada aivo-haveri. Moni näistä tekijöistä on kytköksissä toisiinsa, ja ne riippuvat myös diabeteksen alatyypistä ja poti-laan iästä, mutta eivät poista monimuuttujamalleissa havaittavaa diabeteksen itsenäistä aivohaverin vaaraa lisäävää vaikutusta (1).

Diabeetikon munuaistauti on yhtey-dessä lisääntyneeseen aivoinfarktiris-kiin. Suomalaiseen FinnDiane-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, että mikroalbuminuria kolminkertaistaa ja makroalbuminuria ja loppuvaiheen munuaistauti yli viisinkertaistavat aivo-infarktin vaaran tyypin 1 diabeetikoilla

(6). Tässä tutkimuksessa myös vaikea-asteinen retinopatia oli yhteydessä lisääntyneeseen aivoinfark-tiriskin.

Diabeetikon aivoverenvuodon taustalla pienten suonten tauti?

Aivoverenvuodon mekanismeja diabeetikoilla on tut-kittu vain vähän. Keskeisenä mekanismina lienee niin sanottu pienten suonten tauti, jossa hyperglykemia muiden riskitekijöiden, kuten verenpainetaudin, tu-pakoinnin ja hyperlipidemian, ohella kiihdyttää aivo-jen pienikaliiberisten pitkien läpäisevien valtimoiden arterioloskleroosia (pikkuvaltimoiden kovettumista) ja lipohyalinolyysiä (rasvan lasimaistumista suonensei-nämään) sekä syvien läpäisevien valtimoiden ateros-kleroosia (valtimonrasvoittumistautia).

Pienten suonten tauti ilmenee kroonisina muutok-sina aivojen valkeassa aineessa, pieninä lakunaarisina infarkteina eli mikroangiopatiainfarkteina, joko oireisi-na tai oireettomina mikrovuotoina tai tällaisen pienen suonen revetessä akuuttina aivojen sisäisenä verenvuo-tona tyypillisesti tyvitumakkeisiin, aivokuorenalaiseen valkeaan aineeseen tai aivorunkoon (7). Diabeetikon munuaistauti moninkertaistaa myös lakunaarisen in-

farktin ja aivojensisäisen verenvuodon vaaran (6).Diabetesta ei yleensä lueta lukinkalvonalaisen

verenvuodon (subaraknoidaalivuoto eli SAV) vaa-ratekijöihin. SAV:n tavallisin aiheuttaja on revennyt aivovaltimon aneurysma. Suomalainen tutkimus ha-vaitsi tyypin 1 diabeetikoilla poikkeavan SAV:n ilme-nemismuodon, ei-aneurysmaattisen vuototyypin (8). Tutkijat pohtivat, että tällainen SAV saattaisi aiheutua pienikaliiberisen valtimon repeytymästä lukinkalvon alaisessa tilassa eli edustaisi pikemminkin diabeteksen mikro- kuin makrovaskulaarista komplikaatiota.

ennuste aivohaverin jälkeen

Diabetes ei huononna lyhytaikaista toipumisennustet-ta aivoinfarktin jälkeen, mutta pitkäaikaisseurannassa

tilanne on toisin. Diabeetikoiden kuollei-suus on noin 20 % ei-diabeetikoita suu-rempi vuoden kuluttua aivoinfarktin jälkeen (9). Suomalaistutkijat havaitsi-vat, että tyypin 2 diabetes yli kaksinker-taistaa ja tyypin 1 diabetes yli kolmin-kertaistaa nuorten, alle 50-vuotiaiden aivoinfarktipotilaiden vaaran saada uusi aivoinfarkti yhdeksän vuoden seuran-

nassa ei-diabeetikoihin verrattuna (10). Luvut olivat samassa suhteessa myös, mikäli tarkasteltiin kaikkia vaskulaarisia päätetapahtumia. Diabeteksen on havait-tu lisäävän myös aivojensisäisen verenvuodon jälkeistä kuolleisuutta (11).

Diabeetikoiden aivohaverien ehkäisy:elintapamuutokset kannattavat

Vaskulaaristen riskitekijöiden huolellinen hoito muo-dostaa diabeetikoiden aivohavereiden ehkäisyn kul-makiven (taulukko, sivu 10). Diabeetikoilla on usein veren korkean glukoosipitoisuuden lisäksi muita ai-vohaverien riskitekijöitä, joihin voi vaikuttaa, kuten korkea verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä ja haitalliset elintavat. Pelkästään puuttumalla tupa-kointiin, ylipainoon, vähäiseen liikuntaan, alkoholin suurkulutukseen ja epäedulliseen ruokavalioon saavu-tettiin eräässä tutkimuksessa jopa 38 %:n suhteellinen aivohaverin riskin vähenemä tyypin 2 diabeetikoilla (12).

Tyypin 1 diabetesta sairastavista tutkimustietoa aivohaverien ja makrovaskulaaristen tapahtumien es-tämisestä on huomattavasti niukemmin kuin tyypin 2 diabeetikoista.

Diabetes ei huononna lyhytaikaista

toipumisennustetta aivoinfarktin

jälkeen, mutta pitkäaikaisseurannassa

tilanne on toisin.

Tilaukset: p. 03 2860 230 (klo 8–15.30)[email protected]

Kirjojen

ohjeisiin merkitty

energia- ja

hiilihydraatti-

sisältö

Makumatka kevyeen kotiruokaan 28 €• Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka

haluavat valmistaa maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa.

• Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia. • Hiilihydraatti- ja energiasisältö merkitty.• 225 ohjetta, 157 sivua• Koko 21 x 24 cm, kierresidonta

Diabetes-lehden ruokavinkit 15 €• Diabetes-lehden reseptejä vuosien varrelta. Sisältää mm. makuja maailmalta

ja juhlavia ateriakokonaisuuksia. Hiilihydraatti- ja energiasisältö merkitty.• 53 ohjetta, 54 sivua• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta• KIMPPATARJOUS: Saat Diabetes-lehden ruokavinkit hintaan 5 €,

kun ostat normaalihintaisen Piiraat pullat pasteijat-, Kalaa, kanaa ja kasviksia- tai Makumatka-keittokirjan.

Hinnat sisältävät lähetyskulut.

Kalaa, kanaa ja kasviksia 26 €• Ruokia kalasta, kanasta ja kasviksista. Pääruoka- ja

jälkiruokaohjeita. Hiilihydraatti- ja energiasisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty.

• 125 ohjetta, 107 sivua• Koko 21 cm x 24 cm, kierresidonta

Kalaa, kanaa ja

kasviksia

Piiraat pullat pasteijat – Leivonnaisohjeita 20 €• Sydäntä helliviä herkkuja, joihin on piilotettu hyviä

pehmeitä rasvoja. Leivonnaisissa maistuvat kasvikset, sienet, marjat ja pähkinät.

• Suolaisissa leivonnaisissa kasvis-, kala- ja lihavaihtoehtoja.• 23 suolaisen ja 15 makean leivonnaisen ohjetta, 52 sivua• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

www.diabetes.fi

Diabetesliiton keittokirjat

Maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa

Tilaukset: p. 03 2860 230 (klo 8–15.30)[email protected]

Kirjojen

ohjeisiin merkitty

energia- ja

hiilihydraatti-

sisältö

Makumatka kevyeen kotiruokaan 28 €• Laaja ja monipuolinen keittokirja kaikille, jotka

haluavat valmistaa maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa.

• Arki- ja juhlaruokia sekä leivonnaisia. • Hiilihydraatti- ja energiasisältö merkitty.• 225 ohjetta, 157 sivua• Koko 21 x 24 cm, kierresidonta

Diabetes-lehden ruokavinkit 15 €• Diabetes-lehden reseptejä vuosien varrelta. Sisältää mm. makuja maailmalta

ja juhlavia ateriakokonaisuuksia. Hiilihydraatti- ja energiasisältö merkitty.• 53 ohjetta, 54 sivua• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta• KIMPPATARJOUS: Saat Diabetes-lehden ruokavinkit hintaan 5 €,

kun ostat normaalihintaisen Piiraat pullat pasteijat-, Kalaa, kanaa ja kasviksia- tai Makumatka-keittokirjan.

Hinnat sisältävät lähetyskulut.

Kalaa, kanaa ja kasviksia 26 €• Ruokia kalasta, kanasta ja kasviksista. Pääruoka- ja

jälkiruokaohjeita. Hiilihydraatti- ja energiasisältö sekä proteiinin määrä ja gluteenittomat ohjeet merkitty.

• 125 ohjetta, 107 sivua• Koko 21 cm x 24 cm, kierresidonta

Kalaa, kanaa ja

kasviksia

Piiraat pullat pasteijat – Leivonnaisohjeita 20 €• Sydäntä helliviä herkkuja, joihin on piilotettu hyviä

pehmeitä rasvoja. Leivonnaisissa maistuvat kasvikset, sienet, marjat ja pähkinät.

• Suolaisissa leivonnaisissa kasvis-, kala- ja lihavaihtoehtoja.• 23 suolaisen ja 15 makean leivonnaisen ohjetta, 52 sivua• Koko 20 x 20 cm, kierresidonta

www.diabetes.fi

Diabetesliiton keittokirjat

Maukasta ruokaa ilman turhaa rasvaa ja suolaa


Verensokeri tasapainoon– mutta kuinka tehokkaasti?

Useat satunnaistetut tutkimukset ovat vertailleet tyy-pin 2 diabeetikoiden intensiivistä antiglykeemistä hoitoa (HbA1c-tavoite useimmissa tutkimuksissa < 6 %, 42 mmol/mol) tavanomaiseen hoi-totavoitteeseen (HbA1c 7–7,9 %, 53–63 mmol/mol). Kaksikymmentä tutkimus-ta käsittäneessä Cochrane -katsauksessa ei havaittu kuolleisuuden vähentymistä, muttei myöskään aivohaverien tai mui-den kardiovaskulaaritapahtumien vaaran vähenty-mistä intensiivihoidossa olleilla (13). Mikrovaskulaa-rikomplikaatioita intensiivihoito vähensi, mutta lisäsi oireisen hypoglykemian eli liian matalan verensokerin riskiä.

Tyypin 1 diabeetikoilla intensiivisen insuliinihoi-don vaikutusta makrovaskulaarisiin päätetapahtumiin on tutkittu yhdessä 1 422 potilasta käsittäneessä satun-naistetussa tutkimuksessa (14). Intensiiviryhmään sa-tunnaistetuilla havaittiin 57 % pienempi vaara saada kardiovaskulaarisia päätetapahtumia keskimääräisen 17 vuoden seurannan aikana verrattuna tavanomai-sesti hoidettuihin. Aivohaverivaaran suhteen tutki-muksesta ei voida kuitenkaan vetää minkäänlaisia tilastollisia johtopäätöksiä, koska intensiiviryhmässä sattui vain yksi ja tavanomaisesti hoidettujen joukossa viisi aivohaveria.

hoida verenpainetauti suositusten mukaan

Verenpaineen alentaminen vähentää tehokkaasti dia-beetikon aivohaveririskiä. 13 satunnaistettua tutki-musta käsittäneessä meta-analyysissä, jossa oli mu-kana 37 736 tyypin 2 diabetesta sairastavaa (joukossa

myös potilaita, joilla oli heikentynyt glu-koosinsieto tai kohonneet paastoveren-sokeriarvot), havaittiin 10 % pienempi kokonaiskuolleisuus ja 17 % pienempi aivohaverien vaara niillä potilailla, joilla verenpainetta laskettiin intensiivisesti (≤

135 mmHg) verrattuna tavanomaiseen tavoitetasoon (≤ 140 mmHg). Aivohaverien vaara väheni jopa 40 %, mikäli verenpainetasot laskivat 130 mmHg:iin tai sen alle. Vakavat haittatapahtumat lisääntyivät kuitenkin tässä ryhmässä, eikä selvää nettohyötyä syntynyt (15).

Useimmat hoitosuositukset esittävät diabeetikon verenpaineen tavoitetasoksi alle 140/80 mmHg. Ve-renpaineen alentaminen on todennäköisesti tärkeämpi tekijä kuin se, millä lääkkeillä tavoitteeseen päästään. Angiotensiinin konvertaasin estäjät tai angiotensiini II -reseptorin salpaajat ovat nykykäsityksen mukaan ensi linjan lääkevalinnat.

Veren rasvojen ja muiden riskitekijöiden hoito

Statiineja käyttävien tyypin 2 diabeetikoiden kardio-vaskulaaritapahtumien, mukaan lukien aivohave-rien, vaara on vähentynyt useissa satunnaistetuissa

TaULUKKo. Diabeetikon aivohavereiden ehkäisyn kulmakivet.

Verenpaine Vähimmäistavoitetaso < 140/80 mmHg.Suosi angiotensiinin konvertaasin estäjiä tai angiotensiini II -reseptorisalpaajia.

Dyslipidemia Statiinit

Verihiutale-estäjät Asetyylisalisyylihappo, mikäli todettu ateroskleroosi ja sinusrytmi.Asetyylisalisyylihapon ja dipyridamolin yhdistelmä tai klopidogreeli yksinään, mikäli sairastettu TIA-kohtaus tai aivoinfarkti ja sinusrytmi.

Antikoagulantit Mikäli todettu puuskittainen tai pysyvä eteisvärinä, antikoagulaatiohoito on aiheellinen. Eteisvärinässä tukosriski arvioidaan CHA2DS2-VASC-pisteytyksellä ja vuotoriski HASBLED-pisteytyksellä (20). Antikoagulaatiota tulee harkita aina, jos vuotuinen tukosriski on ≥ 1 % (diabeetikoilla poikkeuksetta).

Elintavat Tupakoinnin lopettaminen, säännöllinen liikunta, painon pudotus, alkoholin liikakäytön välttäminen

Valtimotoimen-piteet

Sisemmän kaulavaltimon ateroskleroosin aiheuttaman ahtauman puhdistusleikkaus on aiheellinen, mikäli ahtaumasta on aiheutunut äskettäisiä oireita (ohimenevä aivoverenkierron häiriö tai aivoinfarkti) ja ahtauma-aste on merkittävä.

Verenpaineen alentaminen vähentää

tehokkaasti diabeetikon aivohaveririskiä.


tutkimuksissa. Tämä on havaittu niin primaarista kuin sekundaaristakin estovaikutusta tarkasteltaessa (1). Statiineja voikin suositella lähes kaikille tyypin 2 diabetesta sairastaville. Eri statiinien välisistä eroista tämän hyödyn saavuttamisessa ei sen sijaan ole riittä-västi tutkimustietoa.

Asetyylisalisyylihapon hyödystä ei ole näyttöä val-timotapahtumien primaarisessa estossa tyypin 2 dia-beetikoilla, joilla ei ole todettua kardiovaskulaaritau-tia (16). Verisuonitukkeumia ehkäisevän lääkityksen tehoa aivohaverien sekundaarisessa estossa erityisesti diabeetikoilla ei ole laajemmin tutkittu. Klopidogree-liä asetyylisalisyylihappoon verranneessa Clopidogrel versus Aspirin in Patients at Risk of Ischemic Events

(CAPRIE)-tutkimuksen alaryhmäanalyy-sissä havaittiin kuitenkin suurempi iskee-misten valtimotapahtumien suhteellisen riskin väheneminen diabeetikoilla (- 12,9 %) kuin ei-diabeetikoilla (17).

Kun diabeetikolla on puuskittainen tai pysyvä sydämen eteisvärinä, antiko-agulaatiohoitoa tulee aina harkita sydän-peräisten verihyytymien syntymisen estämiseksi. Kaulavaltimon puhdistus-leikkauksen tehoa aivoinfarktin sekun-daarisessa estossa ei ole tutkittu erikseen diabeetikoilla, mutta toimenpidettä tulee nykykäsityksen mukaan aina harkita, mikäli oireisen puolen kaulavaltimossa todetaan merkitsevä ahtauma.

Kaikki keinot käyttöön– pitkäjänteisesti

Diabeetikon aivohaverien estäminen on siis monitekijäistä, mukaan lukien elin-tapoihin vaikuttaminen ja farmakologiset interventiot. Tästä hyvänä esimerkkinä on tutkimus, jossa satunnaistettiin tyy-pin 2 diabeetikot saamaan joko statiinia, reniini-angiotensiinijärjestelmää estävää lääkettä, asetyylisalisyylihappoa sekä elä-mäntapaohjausta tai tavanomaista hoitoa (18).

Tavanomaista hoitoa saaneiden ryhmässä ilmeni peräti viisi kertaa

enemmän kaikentyyppisiä ai-vohavereita. Vaaratekijöiden hoitoon tulee myös sitoutua pysyvästi. Eräässä tutkimuk-sessa, jossa seurattiin tyypin 2 diabeetikoita intensiivisen verenpaineen hoidon lopet-tamisen jälkeen, aivohaverien vaara palasi kahdessa vuodessa ennen interventiota vallinneelle tasolle (19).

Diabeetikon aivohaverien ehkäisykeinoista kaivataan lisää tietoa

Diabetes ja aivohaverit aiheuttavat huomattavaa ter-veystaakkaa ja ovat myös kansantaloudellisesti mer-kittäviä. Diabetes lisää aivohaveririskiä selvästi, ja sen sekä liitännäissairauksien huolelliseen hoitoon tulee

Diabeetikon aivohaverilla on tietyt erityispiirteensä, joista merkittävimmät ovat suurempi kuolleisuus ja uusintatapahtumien riski ei-diabeetikoihin nähden.

Kuva

: Ves

a-M

atti

Väär

ä

Aivohaverista kuntoutuminen on kovaa työtä potilaalle. Sen aikana aivojen terveet osat ottavat hoitaakseen halvauksessa menetettyjä toimintoja.


panostaa. Diabeetikon aivohaverilla on tietyt erityis-piirteensä, joista merkittävimmät ovat suurempi kuol-leisuus ja uusintatapahtumien riski ei-diabeetikoihin nähden. Lisää tutkimusnäyttöä kaivataan muun mu-assa keinoista, joilla voidaan vähentää riskiä sairastua aivohaveriin ja estää kroonisia aivovaltimomuutoksia tässä potilasryhmässä.

Jukka PutaalaDosentti, neurologian erikoislääkärihYKS, neurologian [email protected]

Kirjallisuus

1. Luitse MJ, Biessels GJ, Rutten GE ym. Diabetes, hyperglycaemia, and acute ischaemic stroke. Lancet Neurol 2012;11:261-71.

2. Emerging Risk Factors Collaboration, Sarwar N, Gao P ym. Diabetes mellitus, fasting blood glucose concentration, and risk of vascular disease: a collaborative meta-analysis of 102 prospective studies. Lancet 2010;375:2215-22.

3. Janghorbani M, Hu FB, Willett WC ym. Prospective study of type 1 and type 2 diabetes and risk of stroke subtypes: the Nurses’ Health Study. Diabetes Care 2007;30:1730-5.

4. Huxley RR, Filion KB, Konety S ym. Meta-analysis of cohort and case-control studies of type 2 diabetes mellitus and risk of atrial fibrillation. Am J Cardiol 2011;108:56-62.

5. Retnakaran R ja Zinman B. Type 1 diabetes, hyperglycaemia, and the heart. Lancet 2008;371:1790-9.

6. Hägg S, Thorn LM, Putaala J ym. Incidence of stroke according to presence of diabetic nephropathy and severe diabetic retinopathy in patients with type 1 diabetes. Diabetes Care 2013;36:4140-6.

7. Melkas S, Jokinen H, Oksala NKJ, ym. Aivojen pienten suonten tauti. Suomen Lääkärilehti 2013;68:1171-7.

8. Korja M, Thorn LM, Hägg S ym. Subarachnoid Hemorrhage in Type 1 Diabetes: A prospective cohort study of 4,083 patients with

diabetes. Diabetes Care 2013.9. Kamalesh M, Shen J ja Eckert GJ. Long term postischemic

stroke mortality in diabetes: a veteran cohort analysis. Stroke 2008;39:2727-31.

10. Putaala J, Liebkind R, Gordin D ym. Diabetes mellitus and ische-mic stroke in the young: clinical features and long-term prognosis. Neurology 2011;76:1831-7.

11. Tetri S, Juvela S, Saloheimo P, ym. Hypertension and diabetes as predictors of early death after spontaneous intracerebral hemorr-hage. J Neurosurg 2009;110:411-7.

12. Sone H, Tanaka S, Iimuro S ym. Long-term lifestyle intervention lo-wers the incidence of stroke in Japanese patients with type 2 diabe-tes: a nationwide multicentre randomised controlled trial (the Japan Diabetes Complications Study). Diabetologia 2010;53:419-28.

13. Hemmingsen B, Lund SS, Gluud C ym. Targeting intensive glycaemic control versus targeting conventional glycaemic control for type 2 diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2011;(6):CD008143. doi:CD008143.

14. Nathan DM, Cleary PA, Backlund JY ym. Intensive diabetes treat-ment and cardiovascular disease in patients with type 1 diabetes. N Engl J Med 2005;353:2643-53.

15. Bangalore S, Kumar S, Lobach I ym. Blood pressure targets in subjects with type 2 diabetes mellitus/impaired fasting glucose: observations from traditional and bayesian random-effects meta-analyses of randomized trials. Circulation 2011;123:2799,810, 9 p following 810.

16. De Berardis G, Sacco M, Strippoli GF ym. Aspirin for primary prevention of cardiovascular events in people with diabetes: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2009;339:b4531.

17. Bhatt DL, Marso SP, Hirsch AT, ym. Amplified benefit of clopidog-rel versus aspirin in patients with diabetes mellitus. Am J Cardiol 2002;90:625-8.

18. Gaede P, Lund-Andersen H, Parving HH ym. Effect of a multifac-torial intervention on mortality in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:580-91.

19. Holman RR, Paul SK, Bethel MA, ym. Long-term follow-up after tight control of blood pressure in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;359:1565-76.

20. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä - Käypä hoito -suositus 14.2.2014.

Suojaruokaa diabeetikon munuaisille -repäisylehtiö on tarkoitettu niiden diabeetikoiden ohjaukseen, joilla on alkavia munuaismuutoksia eli mikroalbuminuriaa. Ohjeet sopivat myös kaikille muille, jotka haluavat huo-lehtia sydämensä ja verisuontensa terveydestä.

Repäisylehtiössä annetaan käytännön ohjeita, miten ruokavaliosta vähennetään suolaa, miten rasvan laatu saadaan paremmaksi ja miten proteiinin saantia voi muuttaa suosituksen mukaiseksi.

Repäisylehtiöissä on ruokavalio-ohjaajalle tarkoitettu kansilehti. Siinä on lisätietoa ohjauksessa painotettavista asioista.

Diabetesliitosta ruokavalio-ohjauksen tueksi: Suojaruokaa diabeetikon munuaisille -repäisylehtiö

repäisylehtiöiden hinnat:

Koko A4, kaksipuoleisia, tarkoitettu hoidonohjaukseen jaettavaksi potilaille• 50 sivun lehtiö 17 e• 100 sivun lehtiö 24 e

Tilaukset: www.diabetes.fi/d-kauppa

Kirjoniementie 15 ❘ 33680 Tampere ❘ p. 03 2860 111 [email protected] ❘ www.diabetes.fi


Verisuonitaudeista johtuvat diabeetikoiden jalka-amputaatiot ja aivohalvaukset ovat vähentyneet Suomessa. Sydäninfarktien osalta suunta ei ole ollut yhtä hyvä. Diabeetikon ennuste sen jälkeen, kun hän on sairastunut näihin lisäsairauksiin, on parantunut, mutta on silti edelleen kaukana ei-diabeetikoiden ennusteesta.

Diabetekseen liittyy lisääntynyt makrovaskulaaristen eli suurten verisuonten sairauksien (SVT) vaara. Vaara sairastua sydän- ja verisuonitautien komplikaatioihin on diabeetikoilla kaksinkertainen verrattuna ei-dia-beetikoihin (1). Vaaraa lisäävät kaikki verisuonisaira-uksien riskitekijät, mutta diabeetikoilla muuta väestöä voimakkaammin.

aseta verensokeritavoiteyksilöllisesti

United Kingdom Prospective Diabe-tes Study (UKPDS)-tutkimus osoit-ti, että aktiivinen verenglukoosin hoito vähensi makrovaskulaarisia komplikaatioita vastasairastuneil-la tyypin 2 diabeetikoilla (2). Pit-kään sairastaneiden intensiivisestä glukoositason laskemisesta ei ole myöhemmissä tutkimuksissa pys-tytty osoittamaan hyötyä, vaan niiden perusteella kokonaiskuol-leisuus saattaa jopa lisääntyä (3). Tämän takia diabeetikoiden hoi-dossa suositellaankin yksilöllistä tavoitteiden asettamista. Yksilölli-sissä tavoitteissa huomioidaan potilaan ikä, sairasta-misaika ja muu sairaushistoria (4).

Suurten verisuonten sairaudet:

Diabeetikoiden ennuste paranee vähitellen, mutta ero muihin säilyy

KLaS WineLL

Glukoositasapainolla on vaikutusta sydän- ja veri-suonisairauksien ilmaantumiseen. Emme kuitenkaan tiedä, millaiseen sokeritasoon pitäisi pyrkiä, jotta ta-voittaisimme pienen SVT-ilmaantuvuuden ilman mui-ta terveyshaittoja.

Mikrovaskulaaristen eli pienten suonten komp-likaatioiden suhteen näytöt ovat selvät, ja niiden vä-hentämiseksi tavoitteena on pitkäaikainen verensokeri HbA1c < 7,0 % (53 mmol/mol). Yhden prosenttiyksikön kasvu HbA1c-tasossa lisää makrovaskulaarisia komp-likaatioita noin 20 % (5). Diabeteksen diagnoosivai-heessa todettu diabeettinen paastosokeriarvo (≥ 7,0 mmol/l) kasvatti SVT-kuoleman riskin 1,6-kertaiseksi verrattuna normaaliin paastosokeriin ja diabeettinen kahden tunnin rasitusarvo (≥ 11,1 mmol/l) kasvatti riskin 1,9-kertaiseksi (6).

Sama tutkimus osoitti myös, että SVT-kuoleman riski alkaa kasvaa jo heikentyneen sokerinsiedon vai-heessa. Veren glukoositason nousu lisää myös jalka-amputaatioiden riskiä. Yhden prosenttiyksikön kasvu

HbA1c -tasossa kasvattaa riskiä noin 25 % (7).

Veren rasvat hallintaan ja verenpaine alas

Tyypin 2 diabetekseen liittyy insulii-niresistenssi, joka lisää vapaita rasva-happoja, kohottaa LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuutta sekä laskee HDL-kolesterolipitoisuutta. Lisäksi tyypin 2 diabetes nostaa verenpaine-tasoa. Samanlaisia epäedullisia me-tabolisia muutoksia voi liittyä myös tyypin 1 diabetekseen. Kaikki mainitut muutokset lisäävät SVT-vaaraa.

LDL-kolesterolin alentaminen ruokavaliolla ja ras-valääkkeillä vähentää diabeetikoiden SVT-riskiä. LDL-

Glukoositasapainolla on vaikutusta sydän- ja

verisuonisairauksien ilmaantumiseen. Emme

kuitenkaan tiedä, millaiseen sokeritasoon

pitäisi pyrkiä, jotta tavoittaisimme pienen

SVT-ilmaantuvuuden ilman muita terveyshaittoja.


kolesterolitason vähennys yhdellä millimoolilla litraa kohti vähensi diabeetikoiden kokonaiskuolleisuutta 9 % ja vakavia SVT-tapahtumia 21 % (8). HDL-kole-sterolia kohottavilla lääkehoidoilla ei ole toistaiseksi pystytty osoittamaan vaikutuksia SVT-kuolleisuuteen. HDL-tasoon vaikuttavat hoidot tarkoittavat elintapa-muutoksia, joihin diabeetikoita tulee muutenkin tukea: tupakasta vieroitusta, liikuntaa, painon alentamista ja nopeasti imeytyvien hiilihydraattien välttämistä.

Kohonnut verenpaine nostaa dia-beetikoiden SVT-riskin 2–4-kertaisek-si (9). Käypä hoito -suositus ja euroop-palaiset hoitosuositukset asettavat diabeetikon verenpainetavoitteeksi < 140/80–85 mmHg (10). Tavoitteita pitää tulkita vastaanotolla mitattuina arvoina, jolloin omaseurannan tavoi-te tulee olla < 133/77–82 mmHg.

Diabeetikon, jolla on jo todettu SVT, on syytä käyt-tää asetyylisalisyylihappoa (ASA). Primaaripreventi-ossa hyötyä ei ole voitu osoittaa (11).

Diabeetikoiden sydäninfarktiteivät vähentyneetkään?

Kansainvälisessä tapaus-verrokkitutkimuksessa (IN-TERHEART) arvioitiin, että 9,9 % kaikista sydänin-farkteista johtuu diabeteksesta (12). Monesta maasta on julkaistu tutkimustuloksia, joiden mukaan diabeetikoi-den sydäninfarktit olisivat vähenemässä. Samanlainen kehitys todettiin myös Suomessa vuosina 1988–2002 (13). Johtopäätöksiä sotkee diabeetikoiden määrän no-pea lisääntyminen kaikkialla.

Diabeetikoiden sydäninfarktien kohtaustappavuus on erittäin suuri. Huonoon hoitotulokseen vaikuttavat todennäköisesti kaikki hoidon vaiheet: primaaripre-ventio, infarktin sairaalahoito sekä infarktin jälkeinen sekundaaripreventio. Kaksi kolmesta ensimmäisen sydäninfarktin sairastaneesta tyypin 2 diabeetikosta kuolee Suomessa vuoden kuluessa infarktista (14).

Kuolleisuus kasvaa iän mukana. Erot ei-diabee-tikoihin ovat sitä suuremmat, mitä nuorempana ensimmäinen sydänin-farkti on sairastettu. Alle 75-vuotiai-den tyypin 2 diabetesta sairastavien naisten yhden vuoden kuolleisuus oli 17,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin naisten, joilla ei ollut diabetes-ta. Puolet diabetesta sairastavista naisista menehtyi ensimmäisen vuo-den aikana. Saman ikäisistä tyypin 2 diabetesta sairastavista miehistä

56 % menehtyi ensimmäisen infarktin jälkeen vuoden aikana.

Diabeetikoiden ennuste on parantunut samaa tah-tia ei-diabeetikoiden kanssa vuodesta 1992 vuoteen 2002, mutta suuri ero säilyy.

ero säilyy myös aivohalvauksissaja jalka-amputaatioissa

Diabeetikoilla on moninkertainen riski sairastua iskee-miseen aivohalvaukseen. Kohonnut verenpaine kak-sinkertaistaa edelleen halvausriskin. Kansainvälinen tapaus-verrokkitutkimus (INTERSTROKE) arvioi, että 5 % aivoveritulpista johtuu diabeteksesta (15). Tyypin 2 diabeetikoiden aivoveritulpan kohtaustappavuus oli

Kaksi kolmesta ensimmäisen

sydäninfarktin sairastaneesta tyypin

2 diabeetikosta kuolee Suomessa vuoden kuluessa

infarktista.

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

100

50

0

100

000

asuk

asta

Ensimmäinen sydäninfarktiEnsimmäinen iskeeminen aivohalvausEnsimmäinen amputaatio

KUVa. makrovaskulaaristen komplikaatioiden määrä diabeetikoilla vuosina 1992–2002.


ensimmäisen kuukauden aikana Suomessa 10–30 % suurempi kuin ei-diabeetikoiden ja ensimmäisen vuo-den aikana 1,5–2,2-kertainen (16). Naisilla erot ovat suuremmat.

Noin joka viides tyypin 2 diabeetikko kuolee kuu-kaudessa ensimmäisestä aivoveritulpasta ja kolmasosa vuoden kuluessa. Ennuste on kehittynyt myönteisesti, mutta ero muuhun väestöön on pysynyt suurena.

Suomessa diabeetikon jalka-amputaation riski on seitsemänkertainen verrattuna ei-diabeetikoihin (17). Diabeetikoiden amputaatioiden vähenemisestä on ra-portoitu useasta maasta. Suomessakin nilkan yläpuo-listen amputaatioiden määrä on laskenut merkittävästi vuosina 1997–2007. Amputaation jälkeinen eloonjäämi-sen ennuste on kuitenkin parantunut vain vähän (18).

Nilkan yläpuolisten amputaatioiden vähenemi-seen ovat vaikuttaneet SVT-riskitekijöiden hoidon paraneminen, diabeetikon jalkojen omahoidon tehos-tuminen, jalkojen tarkistukset ja lisääntynyt verisuoni-kirurginen toiminta.

Kuvassa sivulla 14 on kuvattu makrovaskulaaris-ten komplikaatioiden määrä diabeetikoilla suhteutet-tuna väestön määrään vuosina 1992–2002.

Kaikki riskitekijäthoidettava tehokkaasti

Tutkimusten valossa diabeetikoiden makrovaskulaaris-ten komplikaatioiden määrä on näyttänyt pienenevän. Tarkastelua on häirinnyt diabeetikoiden määrän nopea kasvu, koska komplikaatioiden ilmaantumista on pei-lattu diabeetikoiden määrään. Olemme tämän takia viimeksi tehdyissä tutkimuksissa tarkastelleet kehitys-tä suhteuttamalla sen väestön kokonaismäärään. Tässä tarkastelussa diabeetikoiden jalka-amputaatioissa ja is-keemisissä aivohalvauksissa on tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta sydäninfarkteissa neutraalia tai jopa epäedullista (kuva).

Yhdysvalloissa on laskettu, että diabeteksen se-litysosuus sydän- ja verisuonitaudeissa on vajaassa 50 vuodessa noussut 5,4 %:sta 8,7 %:iin. Omassa tut-kimuksessamme diabeteksen SVT:ien selitysosuus nousi Suomessa miehillä 11,4 %:sta 13,8 %:iin vuosina 1992–2002. Naisilla todettiin selitysosuuden laskeneen 20,1 %:sta 16,9 %:iin (19).

Mitään valtavaa SVT-ongelmaa ei siis näyttäisi syn-tyvän diabeteksen lisääntymisen seurauksena. Samaan aikaan on todettava, että diabetes on edelleen erittäin vakava sairaus, joka vaatii paljon nykyistä vaikutta-

vampaa hoitoa, jos haluamme diabeetikoiden ennus-teen edes lähelle samaa tasoa kuin ei-diabeetikoiden.

Diabeetikoiden makrovaskulaaristen komplikaa-tioiden estämisen pitää alkaa hyvästä primaaripre-ventiosta, jossa kaikkia SVT-riskitekijöitä hoidetaan aktiivisesti. Tämä edellyttää, että diabetesta sairastavi-en potilaiden hoito on tehokkaampaa kuin ei-diabee-tikoiden.

Sydäninfarktien ja aivohalvausten akuuttivaiheen hoitoa tulee myös tehostaa. Jatkuvaa seurantaa tar-vitaan selvittämään, voidaanko diabeetikoita hoitaa akuuttitilanteessa samoin kuin ei-diabeetikoita. On viitteitä siitä, että hoitokeinojen pitäisi muuttua, kun hoidon kohteena akuuttitilanteessa on diabeetikko.

Erityisen tehokkaasti tulisi hoitaa niitä diabeetikoi-ta, jotka ovat selvinneet sairauskohtauksestaan. Sekun-daaripreventiossa ennusteen ero muuhun väestöön kasvaa entisestään.

Klas WinellLT, [email protected]

Kirjallisuus

1. Selvin E, Steffes MW, Zhu H, ym. Glycated hemoglobin, diabetes, and cardiovascular risk in nondiabetic adults. N Engl J Med. 2010 Mar 4;362(9):800-11

2. Stevens RJ, Coleman RL, Adler AI, ym. Risk factors for myo-cardial infarction case fatality and stroke case fatality in type 2 diabetes: UKPDS 66. Diab Care. 2004;27:201-207.

3. Action to Control Cardiovascular Risk in Diabetes Study Group, Gerstein HC, Miller ME, ym. Effects of intensive glucose lowering in type 2 diabetes. N Engl J Med. 2008;358:2545-2559.

4. Control Group, Turnbull FM, Abraira C, ym. Intensive glucose control and macrovascular outcomes in type 2 diabetes. Diabeto-logia. 2009 Nov;52(11):2288-98.

5. Selvin E, Marinopoulos S, Berkenblit G, ym. Meta-analysis: glycosylated hemoglobin and cardiovascular disease in diabetes mellitus. Ann Intern Med. 2004 Sep 21;141(6):421-31.

6. DECODE Study Group, European Diabetes Epidemiology Group. Is the current definition for diabetes relevant to mortality risk from all causes and cardiovascular and noncardiovascular diseases? Diabetes Care. 2003;26:688-96.

7. Adler AI, Erqou S, Lima TA, ym. Association between glycated haemoglobin and the risk of lower extremity amputation in with diabetes mellitus-review and meta-analysis. Diabetologia. 2010;53:840-849.

8. Cholesterol Treatment Trialists' (CTT) Collaborators, Kearney PM, Blackwell L, ym. Efficacy of cholesterol-lowering therapy in 18,686 people with diabetes in 14 randomised trials of statins: a meta-analysis. Lancet. 2008;37:117-125.

9. Mogensen CE. New treatment guidelines for a patient with diabetes and hypertension. J Hypertens Suppl. 2003 Mar;21(1):S25-30.

10. Ryden L, Grant P, Anker S ym. ESC Guidelines on diabetes, pre-diabetes, and cardiovascular diseases developed in collaboration with the EASD . European Heart Journal 2013;34, 3035–3087.

11. Pignone M, Alberts MJ, Colwell JA, ym; American Diabetes Association; American Heart Association; American College of Cardiology Foundation. Aspirin for primary prevention of cardio-vascular events in people with diabetes: a position statement of


Näkökulma

Tyypin 1 diabeteksen tunnistaminen vanhemmissa ikäryhmissä puutteellistaDiabeteskeskuksen kurssien ja meille tulleiden lähettei-den perusteella näyttää siltä, että aikuisena diabetekseen sairastuneiden sairaustyypin erotusdiagnostiikkaan olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota. Tapaamme usein potilaita, joiden insuliininpuutos on jäänyt diagnosoimat-ta ja joiden korkeaa verensokeria hoidetaan riittämättö-mästi isolla perusinsuliinin annoksella ja tableteilla.

Osalle potilaista on esitetty arveluja, että he sairas-tavat LADA-diabetesta (latent autoimmune diabetes in

adults). Tämä aiheuttaa hämmennystä potilaissa. Vaikka LADA lienee patofysiologialtaan ja kliiniseltä käyttäytymi-seltään oma diabetestyyppinsä, ehdotan, että potilaille puhuisimme hitaasti kehittyvästä tyypin 1 tai insuliinin-

puutosdiabeteksesta.

Nämä potilaat tarvitsevat perusteellisen ohjauk-sen nykyaikaiseen monipistoshoitoon, ateriainsuliinin käyttöön ja hiilihydraattien arviointiin ruokavalion ko-konaisuuden terveellisyyttä unohtamatta. Heitä hoide-taan perusterveydenhuollossa, ja siellä tulee huolehtia riittävästä ohjausosaamisesta ja hoidon keskittämisestä osaaville tiimeille.

Diabeteksen Käypä hoito -suositus toteaa, että GAD-vasta-ainepitoisuus tulee määrittää seuraavilta ryhmiltä:● normaalipainoisilta aikuispotilailta ● potilailta, joiden diabetekseen liittyy merkittävä laihtuminen● nuorilta aikuisilta, jos tyypin 1 ja muun diabeteksen välillä on erotusdiagnostinen ongelma

● aikuisilta, jotka ajautuvat nopeasti (alle vuoden kuluessa) insuliinihoitoon● aikuisilta, joilla diabetekseen liittyy muita auto- immuunitauteja.

Lisäksi kannattaa tutkia C-peptidi ja verensokeri paasto-mittauksella (verensokeri yli 6–7 mmol/l) ja tarpeen mu-kaan toistaa se 6–12 kuukauden kuluttua sairastumisesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinDM- aineiston tuoreita suomalaisia diabetessairastuvuus-lukuja odotellessa sattui silmään raportti Englannista (www.diabetes.co.uk). Raportin mukaan Englannissa todettiin tyypin 1 diabetes 8 952 uudella henkilöllä vuosina 2011–2012. Näistä yli viidennes (2 035) oli yli 40-vuotiaita ja yli 500 yli 69-vuotiaita.

Bech-nielsen puolestaan raportoi EASD:n vuoden 2013 kokouksessa tanskalaisten tutkimuksesta, johon otettiin tyypin 2 diabetesta sairastavia. He totesivat, että 1 048:sta peräkkäin vastaanotolle tulleesta uudesta, kliinisesti tyypin 2 diabetesta sairastavaksi todetusta noin 15 %:lta löytyi jokin muu syy sairaudelle, muun muassa 3 % oli GAD-positiivisia. Lisäksi osalla oli sekundaaridia-betes ja osalla kortisonihoitoon liittyvä diabetes. Myös harvinaisempia syitä esiintyi. Tarkemmissa selvittelyissä (paasto C-peptidi/glukoosi ja HOMA) lopuistakin 13 %:lla todettiin merkittävä insuliininpuutos.

Pirjo ilanne-ParikkaLT, sisätautilääkäriDiabetesliiton ylilääkä[email protected]

the American Diabetes Association, a scientific statement of the American Heart Association, and an expert consensus document of the American College of Cardiology Foundation. Diabetes Care. 2010 Jun;33(6):1395-402.

12. Yusuf S, Hawken S, INTERHEART Study Investigators, ym. Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. Lancet 2004;364:937–952.

13. Niemi M, Winell K. Diabetes Suomessa. Esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu. Stakes Raportteja 8/2005.

14. Winell KM, Pääkkönen R, Pietilä A, ym. Case fatality rates after first acute coronary syndrome in persons treated for type 2 diabetes show an improving trend. Diabetologia. 2010 Mar;53(3):472-80.

15. O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L, ym; INTERSTROKE investigators. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke

in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet. 2010;376:112-123.

16. Winell K, Pääkkönen R, Pietilä A, ym. Prognosis of ischaemic stroke is improving similarly in patients with type 2 diabetes as in nondiabetic patients in Finland. Int J of Stroke 2011;6:295-301.

17. Ikonen T, Sund R, Venermo M, ym. Fewer Major Amputations Among Individuals With Diabetes in Finland in 1997-2007. Diabetes Care 2010;33:2598-2603.

18. Winell K, Venermo M, Ikonen T, ym. Indicators for Comparing the Incidence of Diabetic Amputations: A Nationwide Population-based Register Study. Eur J Vasc Endovasc Surg. 2013;46:569-74.

19. Winell K, Pietilä A, Niemi M, ym. Trends in population attribut-able fraction of acute coronary syndrome and ischaemic stroke due to diabetes in Finland. Diabetologia 2011;54:2789-2794.


Lihavuuden taustalla on usein geneettinen alttius yhdistettynä lihomista jouduttavaan elinympäristöön. Geeneihimme emme voi vaikuttaa, mutta niiden toimintaan voimme. Huonot elintavat näkyvät insuliiniherkkyyden alentumisena ja energia-aineenvaihdunnan geenien toiminnan muutoksina jo varhain. Liikunnan harrastaminen voi vaimentaa lihavuudelle altistavien geenien vaikutusta.

Liikunta vaimentaa lihottavat geenitLinDa mUSTeLin

sääntyminen länsimaissa on ajalli-sesti yhteydessä teollistumiseen ja talouskasvuun (6). Ympäristömme ja elintapojemme muutoksilla täy-tyy olla tärkeä rooli lihavuusepide-mian synnyssä.

Geenit ja ympäristö toimivat yhdessä

Geenit ja ympäristö eivät toimi toi-sistaan erillään, vaan yhdessä. Puhu-taan geeni-ympäristöinteraktioista,

Nuori diabetestutkija

Ylipainoinen tyypin 2 diabetes-ta sairastava potilas on jokaisen diabetesta hoitavan kliinikon vastaanotolla tuttuakin tu-tumpi kävijä. Lihavuus ja sen seuraamukset ovat viime vuo-sikymmeninä räjähdysmäisesti kasvaneita kansanterveysongel-mia. Lihavuus aiheuttaa monen muun taudin ohella metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabe-testa, jonka kasvavien hoitokus-tannusten kanssa länsimaissa kamppaillaan.

Liikunnan puute on tun-nettu lihavuuden riskitekijä (1). Liikunnan puute on myös itsenäinen terveysriski. WHO on listannut liikkumattomuuden neljänneksi suurimmaksi ennenaikaisen kuoleman riskitekijäk-si maailmanlaajuisesti (2). Säännöllinen liikunta sen sijaan ehkäisee metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen puhkeamista, vaikka paino ei laskisi (3).

Geenit vaikuttavat lihavuuden syntyyn

Tiedetään, että geneettiset tekijät vaikuttavat merkittä-västi lihavuuden ja sen komplikaatioiden syntyyn. Jo-pa 80 % lihavuuseroista väestössä johtuu geneettisistä tekijöistä (4,5). Tämä voi tuntua lohduttomalta – mitä järkeä on yrittää ehkäistä ja hoitaa lihavuutta, jos syy-päitä ovat kivikaudelle jämähtäneet geenimme?

On kuitenkin muistettava, että lihavuusepidemia on syntynyt muutamassa vuosikymmenessä, vaikka genomimme ei ole juuri muuttunut. Lihavuuden li-

Linda Mustelin

oletko sinä nuori diabetestutkija 2014?Suomen diabetestutkijoiden ja diabetologien yhdistys palkitsee vuosittain alle 40-vuotiaan diabeteksen alalta väitelleen tutkijan. Palkinnot jaetaan Valtakunnallisen diabetespäivän yhtey-dessä pidetyn luennon perusteella. Luennon arvioi yhdistyksen hallitus. Arvioinnissa kiin-nitetään tasapuolisesti huomiota tieteelliseen sisältöön ja hakijan omaan osuuteen tutkimuk-sen teossa, esitykseen ja siihen, miten luennon pitäjä aikoo tulevaisuudessa toimia diabeteksen parissa. Ensimmäinen palkinto on 2 000 euroa, toi-nen palkinto 1 000 euroa ja kolmas palkinto 500 euroa. Ilmoittautumisaika päättyy 30. kesäkuuta 2014. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.diabetes.fi/diabetestutkijat.

Kuv

a: M

ikko

Kie

silä


kun sairauden tai omi-naisuuden geneettinen riski kasvaa määrätynlai-sessa ympäristössä. Toi-set ovat siis geneettisesti herkempiä ympäristön vaikutuksille kuin toiset (7). Me elämme ympä-ristössä, jossa ruokaa on yllin kyllin ja liikunta on vapaaehtoista. Tällaises-sa ympäristössä lihovat erityisen helposti ne, joil-la on siihen geneettinen alttius.

Ympäristön ja pe-rimän vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan ja tutkia erikseen. Geeni-ympäristöinteraktioita on hankalaa tutkia, jos ei tiedetä, mitkä geenit vaikuttavat geneettisen riskin takana. Tämä kos-kee usein monitekijäisiä

Samat geenit, eri paino

Kaksostutkimuksen tunne-tuin ja yksinkertaisin mene-telmä on verrata keskenään samamunaisia pareja, jotka eroavat ilmiasultaan toisis-taan. Geenien ollessa samat erojen täytyy johtua ympä-ristöstä ja elintavoista.

Yhdessä väitöskirjan osatyössä (10) tutkittiin ainutlaatuista otosta sa-mamunaisia kaksosia, joilla oli keskenään merkittävä painoero, eli parin toinen osapuoli oli lihava ja toinen ei. He olivat muutoin täy-sin terveitä nuoria aikuisia. Pystyimme vertaamaan, miten lihavuus vaikuttaa ai-neenvaihduntaan ja geenien ilmentymiseen verrattuna geneettisesti identtisiin, mutta normaalipainoisiin kaksossisaruksiin.

tiloja, kuten lihavuutta. Kaksostutkimus tarjoaa tähän ratkaisun. Kaksos-

pari jakaa saman kasvuympäristön, mutta samamu-naiset kaksoset ovat geneettisesti identtisiä, kun taas erimunaiset kaksoset vastaavat geneettisesti tavallisia sisaruksia. Jos samamunaiset kaksosparit ovat jonkin ominaisuuden suhteen järjestään enemmän keskenään samanlaisia kuin erimunaiset parit, niin ominaisuus on ainakin osittain geneet-tisesti määräytyvä. Matemaattisten mallinnusmenetelmien avulla voidaan kaksosaineistoa käyttäen arvioida, mis-sä määrin ominaisuudet ja sairaudet johtuvat geneettisistä ja ympäristöteki-jöistä (8).

Tässä artikkelissa esiteltävässä, Suomen diabetes-tutkijoiden ja diabetologien yhdistyksen vuonna 2013 palkitsemassa väitöstutkimuksessa haluttiin selvittää ympäristön ja geenien yhteisvaikutuksia lihavuuden ja sen seurannaisvaikutusten synnyssä. Tutkimme näitä kysymyksiä suomalaisilla nuorilla aikuisilla kaksosilla, jotka ovat osallistuneet kahteen maanlaajuiseen kak-sosten seurantatutkimukseen (9).

Ero oli selvä: lihavilla kaksosilla oli lihasmassaan suhteutettuna huonompi kestävyyskunto ja heikompi insuliiniherkkyys kuin heidän normaalipainoisilla si-saruksillaan. He myös harrastivat vähemmän liikun-taa. Lisäksi havaittiin, että lihavilla mitokondrioiden energiantuottoon liittyvien geenien ilmentyminen oli vähentynyttä. Aiemmin onkin esitetty, että mitokond-

rioiden viallinen toiminta voisi olla insu-liiniresistenssin kehittymisen taustalla (11).

Tämä tutkimus osoitti, että mito-kondrioiden toiminnan heikkenemi-nen voi olla seurausta lihavuudesta ja liikkumattomuudesta. Samoja kaksosia tutkittaessa on löydetty useita muitakin

poikkeamia geenien ilmentymisessä lihavan ja nor-maalipainoisen kaksosen välillä, mikä viittaa laajaan metaboliseen häiriötilaan lihavilla kaksosilla (12).

Toisin sanoen, vaikka geneettinen tausta vakioi-daan, huonot elintavat aiheuttavat insuliiniresistens-siä ja energia-aineenvaihdunnan geenien toiminnan häiriintymistä terveillä nuorilla aikuisilla.

Säännöllinen liikunta ehkäisee metabolisen

oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen puhkeamista, vaikka

paino ei laskisi.

Kuva

: Rod

eo

kun sairauden tai omi-naisuuden geneettinen riski kasvaa määrätynlai-sessa ympäristössä. Toi-set ovat siis geneettisesti herkempiä ympäristön vaikutuksille kuin toiset (7). Me elämme ympä-ristössä, jossa ruokaa on yllin kyllin ja liikunta on vapaaehtoista. Tällaises-sa ympäristössä lihovat erityisen helposti ne, joil-la on siihen geneettinen

Ympäristön ja pe-rimän vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan ja tutkia erikseen. Geeni-ympäristöinteraktioita on hankalaa tutkia, jos ei tiedetä, mitkä geenit vaikuttavat geneettisen riskin takana. Tämä kos-kee usein monitekijäisiä tiloja, kuten lihavuutta. Ero oli selvä: lihavilla kaksosilla oli lihasmassaan

Kuva

: Rod

eo


Liikunnan vaikutus lihavuusalttiuteen

Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, tämänkin väitöskir-jatyön kaksosaineistossa lihavuuserot yksilöiden välillä selittyivät suureksi osaksi geneettisillä tekijöillä (13,14). Tämä kansanterveyden näkökulmasta katsottuna pessi-mistinen löydös on kuitenkin vain osa totuutta.

Pitkään on tiedetty, että säännöllinen liikunta eh-käisee lihavuutta, mutta tämän väi-töskirjatutkimuksen alkuvaiheessa ei tiedetty varmasti, vaikuttaako liikunta lihomisalttiuteen geneettisten meka-nismien kautta. Kuten samamunaisten kaksosten vertailussa nähtiin, elinta-vat voivat muuttaa geenien toimin-taa. Aiemmin onkin osoitettu, että liikunta vaimentaa tiettyjen tyypin 2 diabeteksen (15) ja verenpainetaudin (16) riskigeenien vaikutusta. Tutkimme suuressa suo-malaisessa kaksoskohortissa (FinnTwin16, N ≈ 5 000), miten liikunta vaikuttaa geneettiseen alttiuteen lihoa.

Tulos oli mielenkiintoinen: liikuntaa harrastamat-tomilla geneettiset tekijät määräsivät lähes täysin hei-dän painoindeksinsä (BMI) ja vyötärönympäryksensä, mutta mitä enemmän liikuntaa harrasti, sen pienem-pi oli geenien merkitys. Paljon liikuntaa harrastavilla geenien merkitys painoindeksille ja erityisesti vyötä-rönympärykselle oli hyvin pieni. Kaikkein selvimmin tämä näkyi miesten vyötärönympäryksessä (14).

Tämä tarkoittaa sitä, että liikunnalla voidaan vä-hentää lihavuudelle altistavien geenien vaikutusta. Voisi sanoa, että eniten liikunnasta hyötyvät ne ihmi-set, joilla on suurin perinnöllinen alttius lihoa. Aktii-vinen liikkuminen näyttää muuttavan lihavuudelle altistavien geenien toimintaa siten, että niiden "lihot-tava" vaikutus heikkenee. Tässä on kysymys geenien ja

ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta, geeni-ympäristöinteraktiosta.

Tutkimuksemme oli ensimmäinen, jossa määritettiin lihavuuden geneettisten tekijöiden ja liikunnan välinen interaktio. Pian sen jälkeen julkaistiin vastaava tulos yhdysvaltalaisessa 1930 –1950-luvuilla

syntyneessä kaksoskohortissa (17), ja tuloksemme on toistettu myös tanskalaisessa kaksosaineistossa (18).

Sittemmin tulos on vahvistettu myös suurissa mo-lekyyligeneettisissä meta-analyyseissä. Tunnetuim-man lihavuusgeenin, FTO:n (fat mass and obesity gene), vaikutus heikkenee liikuntaa harrastavilla merkittä-västi (19), ja liikunta suojaa suuren perinnöllisen riskin yksilöitä lihomiselta (20).

Palkittu väitöstutkimus vahvistaa, että liikunta on tärkeässä osassa lihavuuden ja sen komplikaatioiden, kuten tyypin 2 diabeteksen, ehkäisyssä. Nuorilla terveil-lä aikuisilla lihavuuden ja liikkumattomuuden haitat nä-kyvät jo varhain metabolisina muutoksina ja mitokond-rioiden energia-aineenvaihdunnan häiriintymisenä.

Säännöllinen liikunta ehkäisee lihavuutta, ei pel-kästään koska se lisää energiankulutusta, vaan myös koska se vaimentaa lihavuudelle altistavien geenien toimintaa. Näin ollen ne, joilla on suurin geneettinen riski lihoa, hyötyvät eniten liikunnasta.

Liikunnan terveysvaikutuksia korostavan tutki-musnäytön kertyessä on syytä vahvistaa liikunnan asemaa lihavuuden ja sen metabolisten seurauksien ehkäisyyn ja hoitoon tähtäävässä työssä.

Linda mustelinLT, tutkijatohtorihelsingin yliopisto, hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen [email protected]

Väitöskirja valmistui professorien Jaakko Kaprion ja Hannele Yki-Järvisen ohjauksessa.

Väitöskirja: Obesity, physical activity and cardiorespi-ratory fitness in young adulthood – Studies in Finnish twins. Unigrafia Helsinki 2012.http://ethesis.helsinki.fi

Nuori diabetestutkija -palkinnon saajat • 2013: 1. sija: Linda Mustelin • 2012: 1. sija: Henna Cederberg, 2. sija: (jaettu) Toni-Karri Pakarinen ja Ksenia Sevastianova • 2011: 1. sija: Johan Wadén, 2. sija: (jaettu) Catharina Alam ja Jarno Honkanen • 2010: 1. sija: Ronald Borra, 2. sija: Heli Siljander, 3. sija: Jarno Rutanen • 2009: Lena Thorn ja Anne Hiukka • 2008: Anna Kotronen • 2007: Minna Tiittanen • 2006: Riikka Lautamäki • 2005: Mats Rönnback • 2004: Samy Mrena • 2003: Mari-Anne Pulkkinen • 2002: Karita Sadeharju • 2001: Johanna Paronen • 2000: Sami Heikkinen • 1999: Johan Fagerudd ja Matti Karvonen

Eniten liikunnasta hyötyvät ne ihmiset,

joilla on suurin perinnöllinen alttius

lihoa.


Kirjallisuus

1. Waller K, Kaprio J, Kujala UM. Associations between long-term physical activity, waist circumference and weight gain: a 30-year longitudinal twin study. Int J Obes (Lond) 2008 Feb;32(2):353-361.

2. World Health Organization. Global health risks: mortality and burden of disease attributable to selected major risks. 2009.

3. Church T. Exercise in obesity, metabolic syndrome, and diabetes. Prog Cardiovasc Dis 2011 May-Jun;53(6):412-418.

4. Schousboe K, Willemsen G, Kyvik KO, Mortensen J, Boomsma DI, Cornes BK, et al. Sex differences in heritability of BMI: a comparative study of results from twin studies in eight countries. Twin Res 2003 Oct;6(5):409-421.

5. Schousboe K, Visscher PM, Erbas B, Kyvik KO, Hopper JL, Henriksen JE, et al. Twin study of genetic and environmental in-fluences on adult body size, shape, and composition. Int J Obes Relat Metab Disord 2004 Jan;28(1):39-48.

6. 6. Caballero B. The global epidemic of obesity: an overview. Epidemiol Rev 2007;29:1-5.

7. Campbell H. Gene environment interaction. J Epidemiol Commu-nity Health 1996 Aug;50(4):397-400.

8. Neale MC, Cardon LR. Methodology for Genetic Studies of Twins and Families. Dordrecht, The Netherlands: Kluver Academic Publisher; 2003.

9. Kaprio J. Twin studies in Finland 2006. Twin Res Hum Genet 2006 Dec;9(6):772-777.

10. Mustelin L, Pietiläinen KH, Rissanen A, Sovijärvi AR, Piirilä P, Naukkarinen J, et al. Acquired obesity and poor physical fitness impair expression of genes of mitochondrial oxidative phospho-rylation in monozygotic twins discordant for obesity. Am J Physiol Endocrinol Metab 2008 May 6.

11. Lowell BB, Shulman GI. Mitochondrial dysfunction and type 2 diabetes. Science 2005 Jan 21;307(5708):384-387.

12. Pietiläinen KH, Naukkarinen J, Rissanen A, Saharinen J, Ellonen P, Keränen H, et al. Global transcript profiles of fat in monozygo-

tic twins discordant for BMI: pathways behind acquired obesity. PLoS Med 2008 Mar 11;5(3):e51.

13. Mustelin L, Latvala A, Pietiläinen KH, Piirilä P, Sovijärvi AR, Kujala UM, et al. Associations between sports participation, car-diorespiratory fitness, and adiposity in young adult twins. J Appl Physiol 2011 Mar;110(3):681-686.

14. Mustelin L, Silventoinen K, Pietiläinen K, Rissanen A, Kaprio J. Physical activity reduces the influence of genetic effects on BMI and waist circumference: a study in young adult twins. Int J Obes (Lond) 2009 Jan;33(1):29-36.

15. Kilpeläinen TO, Lakka TA, Laaksonen DE, Laukkanen O, Lind-ström J, Eriksson JG, et al. Physical activity modifies the effect of SNPs in the SLC2A2 (GLUT2) and ABCC8 (SUR1) genes on the risk of developing type 2 diabetes. Physiol Genomics 2007 Oct 22;31(2):264-272.

16. Rankinen T, Church T, Rice T, Markward N, Leon AS, Rao DC, et al. Effect of endothelin 1 genotype on blood pressure is de-pendent on physical activity or fitness levels. Hypertension 2007 Dec;50(6):1120-1125.

17. McCaffery JM, Papandonatos GD, Bond DS, Lyons MJ, Wing RR. Gene X environment interaction of vigorous exercise and body mass index among male Vietnam-era twins. Am J Clin Nutr 2009 Apr;89(4):1011-1018.

18. Silventoinen K, Hasselbalch AL, Lallukka T, Bogl L, Pietiläinen KH, Heitmann BL, et al. Modification effects of physical activity and protein intake on heritability of body size and composition. Am J Clin Nutr 2009 Oct;90(4):1096-1103.

19. Kilpeläinen TO, Qi L, Brage S, Sharp SJ, Sonestedt E, Demerath E, et al. Physical activity attenuates the influence of FTO variants on obesity risk: a meta-analysis of 218,166 adults and 19,268 children. PLoS Med 2011 Nov;8(11):e1001116.

20. Li S, Zhao JH, Luan J, Ekelund U, Luben RN, Khaw KT, et al. Physical activity attenuates the genetic predisposition to obesity in 20,000 men and women from EPIC-Norfolk prospective popu-lation study. PLoS Med 2010 Aug 31;7(8):e1000332.

Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT), Cornellin yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tutki-muksessa osoitettiin, että ihmisten paino vaihtelee viikonpäivän mukaan: paino oli korkeimmillaan viikonlopun jälkeen ja väheni vastaavasti arkipäi-vinä. Painoaan pudottaneet onnistuivat kompensoi-maan viikonloppusyömisen aiheuttaman pienen pai-nonnousun arkipäivinä. Ne, jotka lihoivat, eivät tässä onnistuneet.

Painorytmin vaihtelu painonhallinnan suhteen toisistaan eroavissa ryhmissä vahvistaa arkipäivien terveellisen ruokavalion merkityksen.

Kaikilla ryhmillä – lihoneilla, laihtuneilla ja pai-nonsa säilyttäneillä – paino oli korkeimmillaan sun-nuntaina ja maanantaina, minkä jälkeen paino laski. Laihtuneiden ja painonsa säilyttäneiden ryhmissä pai-non laskeva trendi alkoi tiistaista ja jatkui järjestelmäl-lisesti perjantaihin asti. Viikon minimipaino havaittiin useimmin perjantaina tai lauantaina. Niiden, joiden paino oli nousussa, paino ei laskenut suoraviivaisesti

Lihoneiden ja laihtuneiden painon viikkorytmit erilaiset

arkipäivien aikana ja viikon minimipainot jakautuivat eri viikonpäiville.

”Viikonlopun jälkeisen painonnousun voidaan ajatella kuuluvan normaaliin painonvaihteluun. Pai-nonhallinnan kannalta herkuttelu ja pieni painonnou-su eivät ole vahingollisia, kunhan huolehtii terveelli-sestä ruokavaliostaan arkena. Tärkeää on huomioida tällaiset ilmiöt ja kääntää painon nouseva trendi las-kuun”, VTT:n tutkija Anna-Leena Orsama sanoo.

Laihduttamisessa ja painonhallinnassa on ky-se elämänmittaisesta muutoksesta. Ruokavalioita, jotka eivät ole liian tiukkoja ja jotka eivät sisällä lu-kuisia rajoituksia, on helpompi sisäistää ja noudat-taa pitkiäkin aikoja. Jotta painonhallinta onnistuu, on tärkeää löytää pitkäaikainen energiatasapaino, jolloin lyhytaikainen painonnousu ei ole haitaksi.

Lähde: Orsama A, Mattila E, Ermes M, van Gils M, Wansink B ja Korhonen I. Weight rhythms: Weight increases during weekends and decreases during weekdays. Obes Facts 2014;7:36-47.


Jalkapalloilijasta kasvoi tutkija FinnDianen mukana merVi LYYTinen

Miten minusta tuli tutkija

Lena Thorn on kasvanut tutkijaksi diabeteksen lisäsairauksille altistavia tekijöitä selvittävän FinnDiane-tutkimuksen mukana. Hän on nähnyt sen laajentuvan muutaman tutkijan kokoonpanosta kansainvälisesti merkittäväksi, yli neljänkymmenen hengen tutkimusyhteisöksi.

Keväällä 2001 Lena Thorn oli SM-tasolla jalkapalloileva kolmannen vuo-sikurssin lääketieteen opiskelija, ja kesäsuunnitelmat olivat sen mukai-set: tarkoitus oli keskittyä treenaamiseen ja otteluihin helsinkiläisessä FC Puistola -joukkueessa.

Kun FinnDiane (Finnish Diabetic Nephropathy Study) -tutkimuksen muutama vuosi aiemmin käynnistänyt Per-Henrik Groop tarjosi diabe-tesaiheisen luennon päätteeksi opiskelijoille projektia syventäviin opin-toihin, Thorn tarttui arvelematta tilaisuuteen.

KukaLENA THORNs. 1979

� LL 2005, LT 2009 Helsingin yliopisto, yleislääketieteen eri-koistumisopinnot loppusuoralla

� FinnDiane-tutkija, lääkärinä Sipoon terveyskeskuksessa vuodesta 2005, diabetesvastuu- lääkäri vuodesta 2010

� Perhe: aviomies, yksivuotias lapsi

� harrastukset: ruuanlaitto, liikku-minen, talviuinti, matkustaminen

� Julkaisuja: väitöskirja The impact of the metabolic syndrome and parental risk factors in patients with type 1 diabetes, Helsingin yliopisto 2009. Lisäksi yli 40 artikkelia FinnDiane-aineiston pohjalta, ensimmäisenä kirjoitta-jana viidessä.

Kuv

at: M

ervi

Lyy

tinen


– Sattumalla oli suuri rooli siinä, että minusta tuli diabetestutkija. Minulta puuttui aihe, ja projekti sopi hy-vin kesäsuunnitelmiini. En ollut mitenkään erityisesti kiinnostunut diabeteksesta tai suunnitellut tutkijaksi ryhtymistä. Oikeastaan se ei kuulunut suunnitelmiini lainkaan.

Suppea aspiriinin vaikutusta verenpaineeseen sel-vitellyt projektityö laajeni kuin itsestään väitösaiheek-si, ja väitöksen valmistuttua FinnDiane ja diabetesai-heet olivat jo temmanneet täysin mukaansa.

FinnDiane kasvaa ja voi hyvin

– Kasvaa ja voi hyvin, vastaa Lena Thorn hymyillen kysymykseen, mitä FinnDiane-tutkimukselle kuuluu nykyään. Niiden vuosien aikana, jotka Thorn on ollut mukana, FinnDianessa on koottu ainutlaatuisen laaja aineisto ja se on saavuttanut vakiintuneen aseman dia-betestutkimuksen alalla.

Kun Thorn tuli mukaan tekemään lääketieteen sy-ventäviin opintoihin kuuluvaa projektia vuonna 2001, ryhmässä oli Groopin lisäksi vain muutama tutkija avustajineen. Nyt tutkijoita ja muuta henkilökuntaa on yli neljäkymmentä, ja julkaisuja on tähän mennessä kertynyt yli satakolmekymmentä. Thorn on mukana yli neljässäkymmenessä julkaisussa ja ensimmäisenä kirjoittajana niistä viidessä.

Tähän mennessä suomalaiseen monikeskustutki-mukseen on osallistunut viitisentuhatta tyypin 1 dia-beetikkoa ja lisäksi heidän omaisiaan ja tuhansia ver-rokkeja. Se on suurin tyypin 1 diabeetikoista kerätty tutkimusaineisto maailmassa, ja seuranta, joka tähän mennessä on kestänyt keskimäärin kymmenen vuot-ta, jatkuu yhä. Järjestelmällisesti kerätty ja luotettava aineisto tarjoaa materiaalia diabetestutkijoille pitkään.

hyvä joukkuehenki kannattelee

– Kohdellaan toisia reilusti… ryhmän jäsenten tukeen voi luottaa… jokainen hoitaa oman projektinsa itse-näisesti, mutta auttaa tarvittaessa pyyteettömästi toi-sia, Lena Thorn kuvailee FinnDiane-tutkimusryhmän hyvää yhteishenkeä. Jos sanan ryhmä korvaa sanalla joukkue, voisi yhtä hyvin olla puhe jalkapallojoukku-een menestystekijöistä.

Tutkijan työssä vaaditaan niin itsekuria kuin jouk-kuepelaajankin ominaisuuksia. Pitää olla yhteistyöky-kyä ja on osattava etsiä erityisosaamista muilta. Lisäksi tarvitaan tiedonhakuhalukkuutta ja aitoa kiinnostusta omaan tutkimusalueeseen.

Tutkijalle tarpeellisia ominaisuuksia ovat Thornin mukaan lisäksi hyvä keskittymiskyky, kärsivällisyys ja määrätietoisuus. Kun valmista syntyy hitaasti, on tär-keää edetä lyhyen ajan tavoitteiden kautta.

Juuri nyt Thornille on ajankohtaista kehittää taito-jaan projektinjohtajana, väitöskirjojen ohjaajana ja ope-tustehtävissä yleislääketieteen laitoksella. Hän sanoo vaativansa paljon itseltään ja yrittävänsä asettua ohjat-tavan asemaan. Opetustyö ja väitöskirjan ohjaaminen ovat paljastaneet, miten hämmästyttävän eri tavoin ihmiset oppivat.

metabolinen oireyhtymä ja aivohalvaukset tutkimuskohteina

Väitöstyössään Thorn selvitti munuaistaudille altis-tavia tekijöitä ja metabolisen oireyhtymän yleisyyttä tyypin 1 diabeetikoilla. Osoittautui, että metabolinen oireyhtymä oli varsin yleinen: tyypin 1 diabetesta sai-rastavista tutkittavista nelisenkymmentä prosenttia täytti kriteerit. Oireyhtymä melkein nelinkertaisti dia-beettisen munuaistaudin todennäköisyyden. Lisäksi se ennusti munuaistaudin etenemistä myöhemmin.

Perinnöllisistä riskitekijöistä vanhempien veren-painetauti altisti munuaistaudille voimakkaimmin. Riskitekijöiden kasauma – lähisuvussa esiintyvä tyy-

Mikä FinnDiane? Vuonna 1997 perustettu FinnDiane-tutkimusprojekti on tyypin 1 diabeteksen seurantatutkimus, jonka pääasiallisena tavoitteena on selvittää geeniperimän ja ympäristötekijöiden osuutta diabeettisten lisä-sairauksien synnyssä. FinnDiane on Helsingin yliopistollisen keskus-sairaalan (HYKS) sisätautien klinikan, Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja koko Suomen kattavan sai-raala- ja terveyskeskusverkoston yhteistyöhanke. FinnDiane-tutkimuksen perustajana ja vastuullisena johtajana toimii Suomen ensimmäinen nefrologian professori Per-Henrik Groop. FinnDianesta vastaava tutkimusryhmä toimii Helsingin Biomedicumissa Folkhälsanin tutkimuskes-kuksessa Meilahden sairaala-alueella. Tutkimusryh-mään kuuluu nykyään yli neljäkymmentä suomalaista erikoisosaajaa: lääkäreitä, geneetikkoja, molekyyli-biologeja, hoitajia, tutkijoita ja eri alojen opiskelijoita. FinnDiane-tutkimus tekee myös tiivistä yhteistyötä korkeatasoisten kotimaisten ja ulkomaisten tutkimus-ryhmien kanssa.

Lähde: www.finndiane.fi


pin 1 ja tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit se-kä verenpainetauti – liittyi vieläkin voimakkaammin diabeettiseen munuaistautiin.

Parhaillaan Thorn johtaa projektia, jossa selvite-tään aivotapahtumien – aivohalvausten ja aivoveren-vuotojen – yleisyyttä ja erityispiirteitä tyypin 1 dia-beetikoilla. Tähänkin tutkimukseen FinnDiane tarjoaa hyvät lähtökohdat. Aiemmin maailmalla julkaistujen tutkimusten aineistot ovat olleet vaatimattomia ja käsittäneet korkeintaan kolmekymmentä tutkittavaa. FinnDiane-aineistossa, jossa tutkittavien keski-ikä on suhteellisen matala, alle neljäkymmentä vuotta, aivo-tapahtumia on esiintynyt kymmenen seurantavuoden aikana yhteensä noin sataviisikymmentä.

Aivoverenvuotojen luokittelu on osoittanut tähän mennessä, että aneurysmat eli valtimonpullistumat ei-vät näytä aiheuttavan lukinkalvonalaisia vuotoja tyy-pin 1 diabeetikoilla yhtä usein kuin on oletettu, vaan syyt ovat muualla. Diabeetikon aivoverenvuodon taustalla saattaa olla pikemmin pienten kuin suurten suonten tauti.

Aivoverenvuotoja ja -infarkteja esiintyy tyypin 1 diabeetikoilla hieman enemmän kuin väestössä keskimäärin, ja ne ilmaantuvat muita nuoremmille. Thornin johtamassa tutkimuksessa on osoitettu, että aivoinfarktit liittyvät voimakkaasti diabeettiseen mu-nuaistautiin ja retinopatiaan eli silmän verkkokalvo-sairauteen. Jos tyypin 1 diabeetikolla ei ole munuais-tautia, aivoinfarktien esiintyvyys on samaa tasoa kuin muulla väestöllä.

Seuraavaksi Thorn ryhmineen alkaa selvitellä tar-kemmin vakavien aivotapahtumien riskitekijöitä sekä ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä vakavan aivotapah-tuman jälkeen.

Diabeteksesta tuli päätyö

Diabeteksesta on FinnDiane-vuosina tullut Thornille myös päätyö, sillä hän toimii Sipoon terveyskeskukses-sa diabetesvastuulääkärinä. Tosin hän on parhaillaan puolentoista vuoden virkavapaalla, johon kuuluu tut-kimustyön lisäksi yleislääketieteen erikoistumisopin-tojen sairaalaharjoittelujaksoja.

– Käytännön näkökulma on tärkeä. Se toimii in-spiraation lähteenä tutkimustyölle. Kun ajattelee, mi-ten paljon diabetestutkimusta maailmassa tehdään, oma kontribuutio on loppujen lopulta aika pieni. Yksi tutkija pystyy saamaan aikaan vain vähän, ja tuloksia työstä tulee hitaasti. Diabeteslääkärinä voin vaikuttaa

konkreettisesti, ja heti.Thorn kiittää esimiehiään ja kollegoitaan ymmär-

ryksestä tutkimustyötä kohtaan, vaikkei tutkimusva-paiden järjestely päivätyöstä aina ole helppoa.

Perheen tuki on myös tärkeä, sillä vapaa-aikaa ja työtä ei välttämättä pysty erottamaan tiukasti toisis-taan, eikä se ole Thornin tavoitteenakaan.

– Tutkimus on minulle myös harrastus. On sel-vää, että työt seuraavat kotiin. Jokaisen on asetettava itselleen sopivat rajat. Koen, että olen hyvä tekemään monia asioita yhtä aikaa. Siihen olen tottunut jo aiem-minkin, Thorn sanoo.

Vapaus viehättää

Terveyskeskuksessa lääkärillä on minuuttiaikataulu, eikä siihen voi itse juuri vaikuttaa. Tutkijana on vapaus päättää oman työpäivän sisällöstä. Flow-tila on tuttu ilmiö tutkijalle, samoin vapauden kääntöpuoli: tutkijaa stressaa, jos hän ei saa kiinni inspiraatiosta.

– Tekemättömät työt stressaavat. Tilanteet, jolloin ei ehdi kommentoida toisten työtä, deadlinet painavat päälle, eikä itsestään saa irti mitä pitäisi.

Thorn sanoo, ettei hänellä ole tulevaisuudentavoit-teita tutkijanurallaan. Vielä nykyäänkin hän ajattelee eteenpäin projekti kerrallaan. Hän tekee parhaansa, ja katsoo miten pitkälle se riittää – urheilijoilta usein kuultu vastaus.

entä jalkapallo? riittääkö aika siihen?

– Se on jäänyt, Thorn sanoo. – En osaa harrastaa jalka-palloa vain vähän.

Puulaakisarjat eivät ole entistä aktiiviurheili-jaa varten. Hän kertoo olevansa jalkapallon suhteen "kaikki tai ei mitään" -ihminen: täysillä pitää mennä, vähempi ei riitä.

Toki muu, kevyempi ja epäsäännöllisempi liikku-minen kuuluu tutkija-lääkärin vapaa-aikaan töiden vastapainona, samoin aasialaisten herkkujen kokkaus ja matkustaminen. Energiaa antaa myös talviuinti.

Sivumennen paljastuu, että Thornin lapsi oli yk-sivuotispäiväänsä mennessä ollut mukana seitsemällä ulkomaanreissulla. Ilmaiseeko se vaivihkaa, että äidin urheilu-uralta tuttu "täysillä tai ei ollenkaan" -asenne ulottuu muuhunkin tekemiseen?

mervi LyytinenDiabetes ja lääkäri -lehden [email protected]


Ryhmänohjaajan tehtävänä on auttaa

ryhmä hyvin käyntiin. Hän varmistaa, että

kaikki pääsevät osallistumaan

tasapuolisesti ja että ryhmässä säilyy

positiivinen ja kannustava ilmapiiri.

Ikihyvä-elintaparyhmänohjaus on systemaattinen ja näyttöön perustuva toimintamalli tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Ryhmänohjaus nostaa esille ryhmän jäsenten omat vahvuudet. Lähtökohtana on usko siihen, että ryhmäläinen tietää, osaa ja tekee jo paljon hyviä asioita. Ammattilainen tukee ryhmäläisiä oman toiminnan havainnoinnissa ja auttaa löytämään kullekin ryhmäläiselle parhaiten sopivat ratkaisut.

Ikihyvä-elintaparyhmänohjaus on Päijät-Hämeessä kehitetty näyttöön (1) perustuva hoitomuoto. Se on tar-koitettu erityisesti niitä varten, joiden riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on suuri. Nämä henkilöt tunnistetaan Diabetesliiton riskitestillä (≥ 45 v ja ≥ 15 pistettä tai < 45 v ja ≥ 12 pistettä, ks. www.diabetes.fi /riskitesti). Heidät ohjataan laboratoriokokeiden kaut-ta ryhmänohjausjonoon, josta heidät kutsutaan terveysasemien Ikihyvä-ryhmiin.

Asiakkaan motivaatiota elintapamuutosten te-kemiseen ei tarvitse kartoittaa ennen ryhmään tuloa, riittää että hän on motivoitunut tulemaan ryhmän tu-tustumistapaamiseen.

Kahdeksan ryhmätapaamistavuoden aikana

Ryhmänohjauksen tavoitteena on ehkäistä tai siirtää osallistujan sairastumista tyypin 2 diabetekseen tai

Ikihyvä kirittää elämäntapamuutoksiinomin voimin, ryhmän tuella

anna PÄÄTaLo, Sari hoKKanen, riSTo KUronen Ja PiLViKKi aBSeTZ

muihin valtimotauteihin. Ikihyvä-elintaparyhmä ko-koontuu yhteensä kahdeksan kertaa vuoden aikana.

Ryhmänohjaus etenee tavoitteellisesti omien elin-tapojen tutkiskelun, havahtumisen, elintapamuutosko-keilun suunnittelun ja toteuttamisen kautta seurantaan ja arviointiin. Ryhmäläinen rakentaa tavoitteellisen toiminnan työkaluilla sillan nykytilasta kohti unel-maansa.

Ryhmäläinen saa tukea omaan yksilölliseen elin-tapamuutosprosessiinsa vuoden ajan sekä ohjaajalta että muilta ryhmäläisiltä. Ryhmänohjaajan tehtävänä

on auttaa ryhmä hyvin käyntiin. Hän varmistaa, että kaikki pääsevät osallis-tumaan tasapuolisesti ja että ryhmässä säilyy positiivinen ja kannustava il-mapiiri. Lisäksi ohjaaja tukee jokaisen ryhmäläisen edistymistä elintapamuu-tosprosessissa.

Ryhmänohjaajan apuna ovat toi-minnalliset menetelmät ja ryhmäläis-ten kotitehtävät. Ryhmässä jokainen jakaa tietoa, taitoa, kokemuksia, vink-kejä ja ratkaisuja. Yhdessä tunnistetut vahvuudet luovat perustan muutok-seen motivoitumiselle, ja syntynyt

luottamus omiin kykyihin johtaa kestäviin elintapa-muutoksiin (2).

ikihyvä-työkirja vie prosessia eteenpäin

Ikihyvä-ryhmänohjauksen materiaalit tukevat sekä ryhmäläisiä että ohjaajia. Jokaisella ryhmäläisellä on käytössään Ikihyvä-elintaparyhmän työkirja, joka kul-jettaa häntä elintapamuutosprosessissa eteenpäin. Oh-jaajan työkalupakki ja Ohjaajan kortit auttavat ohjaajaa

iabeteshoitajat


ryhmätapaamisten ja toiminnallisten menetelmien to-teuttamisessa.

Ikihyvä-ryhmänohjaajat saavat toisiltaan ja toi-minnan kehittämistiimiltä tukea vuosittain pidettävil-tä osaamisen kehittymispäiviltä. Myös Päijät-Hämeen elintapaohjauksen verkkosivut tukevat toimintaa.

Vapauttava ja mielekästoimintatapa

Asiakasta aktivoiva ryhmätoiminta on osoittautunut mielekkääksi sekä ohjaajille että ryhmäläisille. Ikihy-vä-ryhmänohjaajat kokevat, että toimintatapa on hyö-dynnettävissä laajasti omahoidon tukemisessa. Samoja periaatteita noudattaen ryhmänohjausta voi soveltaa monille muille potilasryhmille, ja asiakaslähtöinen

toimintatapa ja monet sen menetelmät sopivat hyvin myös yksilöohjaukseen.

Ikihyvä-ryhmänohjaus on koettu vapauttavaksi: kun lähdetään liikkeelle asiakkaiden vahvuuksista ja pyritään ensisijaisesti ”lisäämään jo olemassa olevaa hyvää”, ohjaaja ei joudu työskentelemään muutosvas-tarinnan kanssa.

Ohjaajalla ei tarvitse olla vastausta kaikkeen, vaan hän voi luottaa siihen, että ryhmäläiset löytävät itse omat ratkaisunsa. Ohjaaja ei ole vahti, vaan jokainen ryhmäläinen on itse vastuussa omasta muutosproses-sistaan.

Ryhmätoiminta vähentää terveydenhuollon kus-tannuksia, kun diabeteksen riskiryhmään kuuluvia oh-jataan vaikuttavaksi todetulla menetelmällä kymme-nen hengen ryhmissä yksilöohjauksen sijaan. Toiminta säästää tuhat euroa vuodessa, jos onnistutaan välttä-mään yhdenkin ryhmäläisen sairastuminen diabetek-seen (3). Jos sairastuminen olisi johtanut lisäsairauk-siin, säästö on jopa kymmenentuhatta euroa vuodessa.

ikihyvä-malli toimii myös kansainvälisesti

Ikihyvä-elintapaohjaus on levinnyt kymmenen viime vuoden aikana Päijät-Hämeestä muualle Suomeen. Se toimii Päijät-Hämeen lisäksi Etelä-Pohjanmaalla,

Ohjaajan työkalupakki tukee ohjaajaa ryhmätapaa-misten toteuttamisessa.

Ikihyvä-ryhmänohjaajien osaamisen kehittämispäivänä osallistujat pääsevät jakamaan kokemuksia ryhmänohjaamisesta.

Kuv

a: H

anna

-Sis

ko O

nnel

a

Kuv

a: H

anna

-Sis

ko O

nnel

a

Älä unohda näitä

● Monipuolisia aterioita 350–400 kcal - lautasmallin mukaan koottuja aterioita


● Esimerkki päivän aterioista 1 400 kcal - koko päivän ateriat sekä aamupala-, eväs- ja välipalavaihtoehtoja


● Ole hyvä - Itämeren ruokavalio / Lautasmalliateria - toisella puolella Itämeren ruokakolmio ja toisella lautasmallin mukainen lohiateria

● Monta syytä syödä kuitua - tietoa kuidun hyödyistä ja lähteistä

● Suojaruokaa diabeetikon munuaisille - hoidonohjaukseen diabeetikoille, joilla on alkavia munuaismuutoksia

● Hiilihydraattien arviointi: Noin 10 g/20 g hiilihydraattia/annos - 10 ja 20 grammaa hiilihydraattia sisältäviä ruoka-annoksia

● Sinä valitset - ruokien ja pikkupurtavien energiamääriä

- sopivat myös muiden kuin diabeetikoiden ohjaukseen

1/2 kg

Repäisylehtiöiden valikoima kasvaa edelleenTuoreutta ravitsemusohjaukseen

Diabetesliiton uudet repäisylehtiöt:• Puoli kiloa kasviksia päivässä • Vaihda pehmeään rasvaan

Hoidonohjaukseen tarkoitettuja esitteitä saa 50 ja 100 repäisysivun lehtiöinä. Osassa lehtiöitä on kansilehti, jossa on lisätietoa ohjaajalle. Diabetesliiton asiantuntijat ovat suunnitelleet kaikki julkaisemamme repäisylehtiöt.

Puoli kiloa kasviksia päivässä saa kokoon helposti ja halvallaKasvisten syömiseen kannustava esite näyttää, miten helposti ja edullisesti puoli kiloa kasviksia tulee täyteen.

Miten lisään pehmeää rasvaa ruokavalioon?Repäisylehtiön kuvien ja tietojen avulla ravitsemusohjaaja voi havainnollistaa ruokavalion kovan ja pehmeän rasvan lähteitä.

Tilaukset:www.diabetes.fi/[email protected]

Koko: A4, repäisysivut kaksipuolisiaHinnat: 50 sivun lehtiö 17 euroa, 100 sivun lehtiö 24 euroa

Diabeteskeskus ❘ Kirjoniementie 15 ❘ 33680 Tampere ❘ p. 03 2860 111

www.diabetes.fi



Ryhmänohjaaja ei ole vahti, vaan jokainen ryhmäläinen on itse vastuussa omasta

muutosprosessistaan.

Pirkanmaalla, Pietarsaaren-Mustasaaren alueella ja Lapissa. Vuonna 2013 Ikihyvä-elintaparyhmiä järjes-tettiin näillä alueilla yhteensä noin 60, joista 24 Päijät-Hämeessä.

Ohjelmaa on sovellettu lisäksi muun muassa Aust-raliassa, josta on raportoitu erittäin hyviä tuloksia yli 10 000 potilaan keskuudesta (4) ja Intiassa, jossa paikal-liseen kulttuurin sovellettu vertaisohjaajien toteuttama malli on parasta aikaa testattavana (5).

Suomessa Ikihyvä-ryhmänohjausta koordinoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruster-veydenhuollon yksikkö. Päijät-Hämeessä Ikihyvä-ryhmänohjauksen järjestäminen kirjataan potilastie-tojärjestelmiin (Effi ca ja Pegasos) ja elintapaohjausprosessin toimivuutta seurataan vuosittain.

Potilastietojärjestelmistä saaduis-ta tilastoista nähdään, kuinka paljon eri kunnissa tunnistetaan henkilöitä, joiden riski sairastua tyypin 2 diabe-tekseen on kohonnut, miten he oh-jautuvat glukoosirasituskokeeseen ja kuinka moni heistä pääsee Ikihyvä-ryhmään. Glu-koosiaineenvaihdunnan tilaa seurataan vuosittain glu-koosirasituskokein, jos potilaalla on todettu poikkeava paastoglukoosi (IFG) tai sokerinsieto (IGT).

Päijät-Hämeessä asukkaita, joiden diabetesriski on kohonnut, tunnistetaan järjestelmällisesti ja yhdessä sovitusti raskaana olevista ikäihmisiin. Kuntien Ikihy-

vä-ryhmiin ohjautuu ryhmäläisiä perusterveydenhuol-losta, erikoissairaanhoidosta ja työterveyshuollosta.

Lääkäri tukee

Kun perusterveydenhuollon lääkäri on tietoinen orga-nisaatiossaan toimivasta systemaattisesta tyypin 2 dia-beteksen ehkäisymallista, hän voi toiminnallaan tukea sitä ja lähettää näyttöön perustuvaan interventioon ne potilaansa, joiden diabetesriski on kohonnut. Lääkärin konsultaatiota tarvitaan muun muassa glukoosirasi-tuskokeen tuloksen tulkinnassa.

Diabetesdiagnoosin asettaa aina lääkäri. Kun dia-betesta seulotaan ja glukoosirasituksia tehdään sys-temaattisesti, löytyvät myös tietämättään sairastavat, jotka näin saadaan ajoissa hoidon piiriin.

Ikihyvä-ryhmänohjauksen kehittämistä varten Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö kerää sähköisesti ryhmäläisten ja ohjaajien palautteet koko Suomen Ikihyvä-ryhmistä. Palautteiden perusteella ryhmäläiset ovat erittäin tyytyväisiä ryhmien toimin-taan ja ohjaajilta ja muilta ryhmäläisiltä saamaansa tukeen. Ryhmäläiset onnistuvat tekemään monenlai-sia itselleen tärkeitä muutoksia elintapoihinsa. Erään ryhmäläisen sanoin ”Ikihyvä-ryhmä tekee puluista joutsenia”.

600 ohjaajaakoulutettu

Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten työhön kuuluu nykyisin elintapaohjaus ja omahoidon tukemi-nen, ja Ikihyvä-ryhmänohjaajakoulutuksella on mah-dollisuus saada lisää oppia näihin taitoihin. Ryhmän-

ohjaajia on koulutettu Suomessa tähän mennessä lähes 600.

Koulutuksen tavoitteena on vah-vistaa asiakaslähtöisessä elintapaoh-jauksessa tarvittavaa osaamista sekä tukea tavoitteellisen toimintatavan käytössä ja motivoivan ja voimaan-nuttavan ohjauksen toteuttamisessa. Koulutuksessa ryhmänohjaaja saa

käyttöönsä työkaluja ja menetelmiä, jotka antavat var-muutta ja intoa ryhmässä toimimiseen. Niin palaute kuin koulutuksen jälkeen alkavien ryhmien määräkin kertovat, että koulutuksen tavoitteisiin päästään hyvin.

Ikihyvä-ryhmänohjaajakoulutus on kolmipäi-väinen. Koulutuksessa mallinnetaan ryhmissä työs-kentelyä ja elintapamuutosprosessin etenemistä sekä

Ikihyvä-ryhmän jäsenet keskustelevat, jakavat kokemuksiaan ja kannustavat toisiaan.

Kuv

a: A

nna

Pää

talo

Älä unohda näitä





● Ole hyvä - Itämeren ruokavalio / Lautasmalliateria - toisella puolella Itämeren ruokakolmio ja toisella lautasmallin mukainen lohiateria

● Monta syytä syödä kuitua - tietoa kuidun hyödyistä ja lähteistä

● Suojaruokaa diabeetikon munuaisille - hoidonohjaukseen diabeetikoille, joilla on alkavia munuaismuutoksia

● Hiilihydraattien arviointi: Noin 10 g/20 g hiilihydraattia/annos - 10 ja 20 grammaa hiilihydraattia sisältäviä ruoka-annoksia

● Sinä valitset - ruokien ja pikkupurtavien energiamääriä


1/2 kg

Repäisylehtiöiden valikoima kasvaa edelleenTuoreutta ravitsemusohjaukseen

Diabetesliiton uudet repäisylehtiöt:• Puoli kiloa kasviksia päivässä • Vaihda pehmeään rasvaan

Hoidonohjaukseen tarkoitettuja esitteitä saa 50 ja 100 repäisysivun lehtiöinä. Osassa lehtiöitä on kansilehti, jossa on lisätietoa ohjaajalle. Diabetesliiton asiantuntijat ovat suunnitelleet kaikki julkaisemamme repäisylehtiöt.

Puoli kiloa kasviksia päivässä saa kokoon helposti ja halvallaKasvisten syömiseen kannustava esite näyttää, miten helposti ja edullisesti puoli kiloa kasviksia tulee täyteen.

Miten lisään pehmeää rasvaa ruokavalioon?Repäisylehtiön kuvien ja tietojen avulla ravitsemusohjaaja voi havainnollistaa ruokavalion kovan ja pehmeän rasvan lähteitä.

Tilaukset:www.diabetes.fi/[email protected]

Koko: A4, repäisysivut kaksipuolisiaHinnat: 50 sivun lehtiö 17 euroa, 100 sivun lehtiö 24 euroa

Diabeteskeskus ❘ Kirjoniementie 15 ❘ 33680 Tampere ❘ p. 03 2860 111

www.diabetes.fi


”Ikihyvä-ryhmä tekee puluista joutsenia.”

harjoitellaan ohjaajana toimimista. Näin osallistujat saavat kokemuksen sekä ohjaajana että ryhmän jäsene-nä toimimisesta. Koulutuksen aikana ryhmäydytään, havainnoidaan omaa toimintaa ryhmäläisen pers-pektiivistä, suunnitellaan ruoka- ja liikuntakokeiluja ja arvioidaan onnistumista iloiten siitä. Koulutuksen päätteeksi suunnitellaan oman Ikihyvä-ryhmän käyn-nistämistä, mielellään yhdessä työparin kanssa.

Prosessi jatkuu

Ikihyvä-ryhmänohjaajan todistuksen saa, kun on kou-lutuksen lisäksi ohjannut vähintään yhden ryhmän ja osallistunut sen jälkeen ryhmänohjaajien yhteiseen osaamisen kehittymispäivään. Koska ohjaajana ke-

hittyminen on jat-kuva prosessi, jota vertaisoppiminen vauhdittaa, on suo-siteltavaa osallistua

osaamisen kehittymispäiviin säännöllisesti noin ker-ran vuodessa myös todistuksen saamisen jälkeen.

Ikihyvä-ryhmänohjaajakoulutuksesta vastaa Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö. Kou-lutuksesta ja sen järjestämisestä voi kysyä: hyve(@)phsotey.fi .

Päijät-Hämeessä ryhmänohjaajien vuosittaisilla kehittymispäivillä palkitaan alueelta yksi tai useam-pi henkilö tuloksellisesta Ikihyvä-ryhmänohjaustoi-minnasta. Palkintoon kuuluu Vuoden ryhmänohjaaja -pokaali ja lahjakortti teatteriin. Tänä keväänä palkinto jaetaan jo seitsemännen kerran.

Kaveritoiminnasta tukea muutosten ylläpitoon

Ikihyvä-ryhmäläiset toivovat usein ryhmän jälkeen tukea muuttuneiden elintapojensa ylläpitoon. Ikihyvä-ryhmien jatkoksi onkin vuodesta 2012 lähtien kehitetty Ikihyvä-kaveriporukkatoimintaa, johon ryhmänohjaa-ja voi kannustaa ryhmäläisiä mukaan. Toimintaa on kehitetty yhdessä Ikihyvä-ryhmän käyneiden kanssa, ja sitä tukevat Ikihyvä-kaveriporukan työkalupakki ja työvihko.

Lahdessa käynnistyi viime vuonna Ikihyvä-kave-riporukka, joka kokoontuu keskenään kerran kuukau-dessa kirjaston tiloissa. Lahden Ikihyvä-kaverit ovat tämän vuoden alusta haastaneet koko Suomen uudet ja vanhat Ikihyvä-ryhmäläiset ja ryhmänohjaajat Ikihy-vä-leivontakilpailuun.

Kaveritoiminnassa tärkeintä on kokemusten ja-kaminen, yhdessä tekeminen sekä kavereilta saatava hyväksyntä ja ymmärrys. Kaveritoiminta noudattaa Ikihyvä-ryhmien periaatteita: ryhmä antaa jokaiselle yksilölle siivet lentää itse valitsemaansa suuntaan.

anna PäätaloThm, laillistettu ravitsemusterapeuttiPäijät-hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Perusterveydenhuollon yksikkö/[email protected] Sari hokkanenSairaanhoitaja, asiantuntijahoitajaPäijät-hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Perusterveydenhuollon yksikkö/[email protected]

risto KuronenLL, koulutusylilääkäriPäijät-hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Perusterveydenhuollon yksikkö/[email protected]

Pilvikki absetzDosentti, PsT Collaborative Care Systems [email protected]

Kirjallisuus

1. Absetz P ym. Type 2 diabetes prevention in the real world: Three-year results of the GOAL Implementation Trial. Diabetes Care 2009;32:1418-1420.

2. Renner B ym. Dynamic psychological and behavioral changes in the adoption and maintenance of exercise. Health Psychol. 2012;31:306-315.

3. Jarvala T, Raitanen J, Rissanen P. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007. DEHKO ja Suomen Diabetesliitto, 2010.

4. Janus, E.D., Best, J.D., Davis-Lameloise, N. ym. Scaling-up from an implementation trial to state-wide coverage: results from the preliminary Melbourne Diabetes Prevention Study. BMC Public Health 2012;13:152. doi: 10.1186/1745-6215-13-152.

5. Sathish T, Williams ED, Pasricha N, ym. Cluster randomised controlled trial of a peer-led lifestyle intervention program: study protocol for the Kerala diabetes prevention program. BMC Public Health. 2013;13(1):1035.

Liikkuva ihminen kaipaa enemmän energiaa. Jaksaa jaksaa vielä – ja palautuu nopeammin. Mikset tekisi maistuvaa mandariinipossua, joka on samalla sydämen asialla?

Huolehdi omasta ja läheistesi hyvinvoinnista. Osta Sydänmerkki-tuotteita tai valmista niistä ruokaa. Valikoimaa riittää – testaa myös reseptejämme.

Lisää tietoa Sydänmerkistä: www.sydanmerkki.fi

”Vielä jaksaa painaa…”

400 g vähärasvaista porsaanlihaa,

rasvaa max 7%

1 rkl öljyä

2 isoa sipulia

2 porkkanaa

2 prk (á 175 g) mandariinisäilykettä

(2 valkosipulinkynttä)

7 dl vettä

1 suolaton liemikuutio

1 ½ tl suolaa

½ tl pippuria

1 tl sitruunamehua tai etikkaa

Mandariinipossu

5-6 annosta

Valmista hyvää!

Katso valmistusohjeet

ja muita reseptejä:

www.sydan.fi/ruokaohjeet

Liikkuva ihminen kaipaa enemmän energiaa. Jaksaa jaksaa vielä – ja palautuu nopeammin. Mikset tekisi maistuvaa mandariinipossua, joka on samalla sydämen asialla?

Huolehdi omasta ja läheistesi hyvinvoinnista. Osta Sydänmerkki-tuotteita tai valmista niistä ruokaa. Valikoimaa riittää – testaa myös reseptejämme.

Lisää tietoa Sydänmerkistä: www.sydanmerkki.fi

”Vielä jaksaa painaa…”

400 g vähärasvaista porsaanlihaa,

rasvaa max 7%

1 rkl öljyä

2 isoa sipulia

2 porkkanaa

2 prk (á 175 g) mandariinisäilykettä

(2 valkosipulinkynttä)

7 dl vettä

1 suolaton liemikuutio

1 ½ tl suolaa

½ tl pippuria

1 tl sitruunamehua tai etikkaa

Mandariinipossu

5-6 annosta

Valmista hyvää!

Katso valmistusohjeet

ja muita reseptejä:

www.sydan.fi/ruokaohjeet

Päivitetty painos 2013

Diabetes jasilmänpohja-muutoksetDiabetes ja

silmänpohjamuutokset

Kirjoniementie 1533680 Tampere

Opas kertoo sanoin ja kuvin diabeteksen aiheuttamistamuutoksista silmissä eli diabeettisesta retinopatiasta.Oppaassa käydään läpi, mitä muutokset ovat sekä mitenniitä seurataan ja hoidetaan. Opas sopii kaikille aiheestakiinnostuneille diabeetikoille ja heidän läheisilleen.Se luontuu hyvin myös silmien laserhoitoon meneville.

Koko A5, 16 sivua • Hinta 4 €/kpl

Tilaukset ja lisätiedot: [email protected] • 03 2860 111

31Diabetes ja lääkäri huhtikuu 20144 Diabetes ja lääkäri syyskuu 2012

AJANKOHTAISTA

Diabetesliiton lääkärineuvoston ohje diabeetikon haitta-asteen arvioinnista verotukseninvalidivähennystä varten

Tyypin 1 diabeetikoiden haitta-aste verotuksen invalidivähennystä varten on 40 prosenttia marraskuun alusta lähtien. Vähennyksen saamiseksi tarvitaan B-lääkärintodistus, josta ilmenee haitta-aste ja haitan alkamisajankohta.

Haitta-asteen määrittämisessä käytetään sosiaali- ja terveysministeriön asetusta tapaturmavakuutuslais-sa tarkoitetusta haittaluokituksesta 1649/2009. Invalidivähennyksen edellytyksenä on, että haitta-aste on vähintään 30 prosenttia.

Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi katsotaan 100 prosenttia ja osaeläkettä saavan haitta-asteeksi 50 prosenttia ilman eri sel-vitystä.

Haitta määritetään toiminnanvajauksen asteita kuvaavien asetuksen kohtien perusteella ottamalla huomioon niissä kuvattujen erilaisten toiminnan-vajausten lukumäärä ja vaikeusaste. Myös sairau-den hoitoon liittyviä näkökohtia huomioidaan.

Koska insuliinihoidon laiminlyönti aiheuttaa vakavaa vaaraa terveydelle, käytetään keskivaikean toiminnanvajauksen kriteereitä. Täysin insuliini-hoitoisen diabeteksen perushaittaluokka on 8–10. Haitta-aste on 40 prosenttia.

Tabletti- tai GLP1-analogihoitoisen diabeetikon haitta-aste ei ylitä 30:tä, mikäli diabeetikolla ei ole haitta-astetta korottavia muita sairauksia. Oikeutta vähennykseen ei synny, vaikka käytössä olisi iltain-suliini.

Täyden vähennyksen (100 %) määrä vuoden 2011 valtionverotuksessa on 115 euroa. Kunnal-lisverotuksessa vähennystä ei voida tehdä eläketu-losta, vaan ainoastaan ansiotulosta. Kunnallisvero-tuksessa täysi vähennys on 440 euroa.

B-todistuksesta tulee näkyä haitan alkamis-ajankohta ja haitta-aste. Potilas toimittaa ensim-mäisellä kerralla verottajalle B-todistuksen. Jat-kossa verottaja tekee vähennyksen viran puolesta. Invalidivähennystä voi hakea takautuvasti viiden vuoden ajalta

Väriä ja voimaa – Parhaat ruokavalinnat diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä

Tilaukset ja lisätiedot: www.diabetes.fi/d-kauppa • [email protected] • 03 2860 111

Mitä uskaltaa syödä ruokaa koskevan tietotulvan keskellä? Ovatko hiilihydraatit hyvästä vai pahas-ta? Voiko terveellinen ruokavalio olla edullinen ja ekologinen?

Väriä ja voimaa -kirja evästää lukijaa teke-mään perusteltuja valintoja ja hahmottamaan, miten ruoka ja terveys ovat yhteydessä toisiinsa. Se vastaa tiedotusvälineissä, sosiaalisessa medi-assa ja kahvipöydissä toistuvasti esiin nouseviin kysymyksiin rasvoista, hiilihydraateista, ravinto-lisistä ja laihduttamisesta.

Kirjan kirjoittajat MMM Eliina Aro, MMM Liisa Heinonen ja THM Eija Ruuskanen ovat kokenei-ta ravitsemusterapeutteja ja toimivat Suomen Diabetesliitossa kuntoutus-, koulutus- ja asian-tuntijatehtävissä.

� Koko A5, 158 sivua� Tuotenumero 1015� Hinta 19,50 €

Lääketieteen lisensiaatti anna Koskisen väitös The ef-

fects of maternal hyperglycemia on human umbilical

vascular gene expression and neonatal rat lung deve-

lopment tarkastettiin Turun yliopistossa helmikuussa.Väitöstutkimus selvitti niitä äidin diabetekseen liittyviä

mekanismeja, jotka saattavat johtaa sikiön poikkeavaan kehitykseen ja geenien poikkeavaan ohjelmoitumiseen. Tulokset viittaavat siihen, että äidin diabeteksella saattaa olla kudosten poikkeavan ohjelmoitumisen kautta pitkä-aikaisia vaikutuksia. Eläinmallissa keuhkojen rakenne ja geenien toiminta oli poikkeavaa vielä myöhäisessä kehi-tysvaiheessa.

Tutkimuksessa kerättiin tyypin 1 diabetesta sairastavi-en äitien synnytyksissä lasten napanuorakudosnäytteitä. Näytteistä selvitettiin eri geenien aktivoitumista verrattu-na verrokkiäitien lasten napanuoranäytteisiin.

Äidin diabeteksen vaikutus näkyi napanuoran geeni-aktivaatiossa selvästi erityisesti verisuonten kehitystä ja toimintaa säätelevissä geeneissä. On mahdollista, että sa-manlaisia geenien ilmentymismuutoksia esiintyy muissa-kin vastasyntyneen kudoksissa. Koska napanuora koostuu lähinnä verisuonista ja niitä ympäröivästä tukikudoksesta, tulokset viittaavat erityisesti verisuonikudoksissa tapahtu-viin geeniaktivaation muutoksiin.

Tutkimuksessa selvitettiin myös keuhkomuutosten syntyä ja mekanismeja diabeteseläinmallilla.

Emon diabetes näytti kiihdyttävän sikiön keuhkojen kehitystä rakenteellisesti siten, että syntymän jälkeen ra-kenteet olivat osin normaaliaikataulua pitemmällä ja solu-jen jakautuminen ja solukuolema olivat kiihtyneet. Tämä tulos oli Koskisen mukaan jossakin määrin odottamaton ja vaatii jatkoselvittelyjä.

Keuhkojen myöhäisessä kehitysvaiheessa, joka vastaa ihmisillä ensimmäisten elinkuukausien ikää, keuhkoku-doksessa näkyi edelleen samansuuntaisia rakenteellisia muutoksia. Lisäksi erityisesti solunulkoisen tukikudoksen rakennetta säätelevien geenien aktivaatio muuttui sel-västi.

Sikiön altistuminen emon diabetekselle saattaa siten aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia jälkeläisen kudoksiin syntymän jälkeen.

Vastasyntyneen lapsen tehohoidossa keuhkojen ke-hittyminen voi häiriintyä erityisesti runsaan hapetuksen vaikutuksesta. Lapsen altistuminen sikiöaikana äidin dia-betekselle voi vaikuttaa siihen, miten hänen kudoksensa reagoivat syntymänjälkeisessä lisäaltistuksessa. Tähän viittaavia tuloksia saatiin eläinmallissa, kun eläimille an-nettiin lisähappea syntymän jälkeen.

Väitöksiä

Väitöslinkkejä �Linkkejä yliopistojen diabetesaiheisiin väitöstiedotteisiin on koottu Diabetes ja lääkäri -lehden nettisivulle www.diabetes.fi /vaitoksia.


Tulppa-ryhmistä toivotaan Kolarissa ratkaisua valtimotautia sairastavien avokuntoutukseen.

Kolarin terveyskeskuksessa oli samankaltainen on-gelma kuin monella muullakin paikkakunnalla: mi-ten saada rajalliset voimavarat riittämään valtimo- sairauksiin sairastuneiden ja sairastumisvaarassa olevien kuntoutukseen ja tukemiseen? Tulppa-ohjelma tuli kuin tilauksesta tähän tilanteeseen.

Sydänliiton Tulppa-koulutuksessa terveyskeskuk-sen henkilökunta on saanut tietoa valtimosairauksista ja eväitä ryhmän vetämiseen. Koulutukseen osallistu-neet ovat pitäneet koulutustilaisuuksia asiantuntevina ja innostavina. Osa koulutuksista on järjestetty etäyh-teyden välityksellä, mitä osataan arvostaa Lapissa.

– Arvostamme täällä periferiassa videovälitteistä koulutusta, koska suuri osa toimijoista on sen ansiosta voinut osallistua koulutukseen, Kolarin terveyskes-kuksen johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi sanoo.

– Suurissa kaupungeissa järjestettyyn koulutuk-seen voidaan yleensä lähettää vain yksi edustaja, ja tuolloin tiedon saanti ja sen muuttaminen käytännöiksi työpaikalla on vaikeampaa.

Myös kansanterveysjärjestöjen suoraan eri potilas-ryhmille suuntaamat verkkokurssit saavat kiitosta Yl-läsjärveltä. Niiden ansiosta ihmisillä on mahdollisuus saada tietoa kotikoneelta, jos matkan tai muun syyn takia ryhmään osallistuminen on vaikeaa.

Vertaistukea sairastuneille

Ensimmäiseen paikkakunnalla käynnistettyyn Tulppa-ryhmään on kutsuttu entuudestaan tuttuja, jo sairas-tuneita kolarilaisia. Jatkossa on tarkoitus etsiä ryhmä-läisiä myös lehti-ilmoituksilla. Näin ryhmiin saadaan mukaan niitä, joiden valtimotauti on vielä ehkäistävis-sä. Ylläsjärvi pitää erityisesti ryhmän tarjoamaa ver-taistukea tärkeänä.– Olen nähnyt työssäni, että usein paras tukija on samanlaisen tai samantyyppisen kokemuksen läpi-käynyt henkilö. Terveydenhuollon ammattilaisia tar-vitaan, mutta vertaistukijat ovat avainasemassa jotta

Tulppa-ohjelma tuli Kolariin kuin tilauksesta

ne, joiden riski sairastua on suuri tai jotka ovat jo sai-rastuneet, saavat parhaan mahdollisen tuen. Kolarissa vertaistukihenkilöitä on lähtenyt kiitettävästi mukaan ja voihan olla, että ryhmästä tulee uusia innokkaita vertaistukijoita.

osa laajempaa yhteistyöhanketta

Kolarissa käyttöön otettu Tulppa-avokuntoutusmalli koulutuksineen on osa laajempaa hanketta, jossa ko-keillaan terveysjärjestöjen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä valtimotauteihin sairastuneiden potilaiden kuntoutuksessa. Lapin Sydänpiirin hallinnoimassa hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat Rovaniemen kaupunki, Lapin keskussairaala, Länsi-Pohjan keskus-sairaala ja Kolarin terveyskeskus.

Mikä Tulppa?Tulppa on perusterveydenhuoltoon suunniteltu kuntoutusmalli. Ryhmiin ohjataan valtimotautiin sairastuneita ja henkilöitä, joilla on hoitoa vaati-via valtimotaudin riskitekijöitä.

Ryhmissä kuntoutuja saa tietoa valtimosai-raudestaan ja sen riskitekijöistä, valitsee elinta-voistaan jonkin avaintekijän muutoksen kohteek-si, löytää keinot muutokseen, saa vertaistukea ja vahvistaa omahoidossa tarvitsemiaan taitoja.

Sydänliitto vastaa ryhmien ohjaajien koulu-tuksesta. Tulppa-ohjelma on Sydänliiton käyn-nistämä, mutta nykyisin osa Aivoliiton, Diabetes-liiton ja Sydänliiton yhteistä Yksi elämä -hanke-kokonaisuutta. Lisätietoa Tulppa-ohjelmasta: www.sydanliitto.fi /tulppa1.

Tulppa-ohjelma tuli Kolariin kuin tilauksesta

Lisätietoja ja tilaukset:Diabetesliittop. 03 2860 111 (klo 8-13)[email protected]/d-kauppa

Jalkojenhoitoonliittyvät aineistotDiabetes ja jalkojen omahoito• 6,50 euroa• Selkeä perusopas diabeetikoille ja muille jalkojen kunnosta huolehtiville• Koko B5, sivuja 36, saatavana myös ruotsiksi

Diabeetikon jalkojen tutkimus- ja seurantalomake• 7 euroa / 50 sivun repäisylehtiö• Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteereissä (Dehko-raportti 2003:6) julkaistu lomake• Tarkoitettu hoidonohjaukseen • Koko A4, mustavalkoinen

JalkajumppaRepäisylehtiö• Lähes kaikille sopivia perusharjoitteita lämmittely- ja venyttelyohjeineen• Tarkoitettu hoidonohjaukseen• Koko A4

KenkäreseptiRepäisylehtiö• Kenkäreseptiin piirretään mallipohjallinen, jolla on helppo mitata kengät ja varmistaa, että niissä on riittävä käyntivara • Tarkoitettu hoidonohjaukseen • Koko 14,5 x 31 cm

Vinkkejä kenkien valintaanRepäisylehtiö• Ohjeita sopivien ja turvallisten kenkien valintaan• Tarkoitettu hoidonohjaukseen• Koko A4

Mihin riskiluokkaan jalkasi kuuluvat? – Jalkojen pikkuvammojen hoito UUSIRepäisylehtiö• Tietoa riskijalan tuntomerkeistä, neuvoja ihorikkouman ja hiertymän omahoitoon• Tarkoitettu hoidonohjaukseen• Koko A4

Repäisylehtiöiden hinnat• 50 sivun lehtiö 17 euroa• 100 sivun lehtiö 24 euroa

Tek

sTi:

Ja

lko

Jen

ho

iTa

Ja J

aa

na

hu

hTa

nen

, D

iab

eTes

liiT

To |

ku

va

T: J

an

ne

vii

na

nen

Hyvät kengät eivät hierrä eivätkä purista, ja niillä on huoletonta liikkua. Ne pitävät jalat lämpiminä ja terveinä – siksi ei ole pikku juttu,

millaiset kengät valitset.

Valitse kengät käyttötarkoituksen ja vuodenajan mukaan• Kenkiä tulisi olla työhön, vapaa-aikaan, harrastuksiin ja juhlaan. Niitä tarvitaan niin sisä- kuin ulkokäyttöönkin. Kiinnitä erityistä huomiota eniten käyttämiesi kenkien valintaan. Materiaaleista nahka on paras, koska se hengittää ja mukautuu hyvin jalkaan.

Oikea koko löytyy mallipohjallisella • Pyydä avustajaa piirtämään molempien jalkojen ääriviivat paperille. Lisää pidempään piirrokseen yhden senttimetrin käyntivara. Leikkaa pohjallinen irti ja työnnä se kenkään. Jos pohjallisen reunat rypistyvät, kenkä on liian pieni. Jos jaloissa on rakennemuutoksia, tarvitaan hoidon ammattilaisen laatima kenkäresepti. Reseptilomakkeita saa Diabetes liitosta. Myös mittalaite auttaa oikean koon löytymisessä.

Sukansuu ei saa kiristää• Hyvissä kengissä on tilaa kosteutta imeville ja siirtä ville sukille ja pestäville, iskua vaimentaville irto poh jal lisille. Ne pitävät jalat lämpiminä ja kenkien sisä puolen puhtaana. Joskus tarvitaan tilaa yksilöllisesti valmistetuille tukipohjallisille.

Kantapää tarvitsee tukea• Kengän kanta tukee parhaiten kantapäätä, kun se on tiukasti kantapään mukainen ja riittävän napakka. Arvioi kengän kannan tukevuus painamalla sitä peukalolla. Liian löysän kengän kanta painuu sisään.

Hyvät kengät tukevat jalkaa askeleen kaikissa vaiheissa

• Askeleen alussa kantapää koskettaa lattiaan.

• Kantapäältä paino siirtyy jalan etuosaan.

vinkkejä valintaan

• Askeleen aikana jalkaterät osoittavat suoraan eteenpäin. Varpaat leviävät alustaan ja työntävät kehoa eteenpäin.

• Huomaatko, miten jalan pituus ja leveys muuttuvat askeleen aikana?


27. Terveyskasvatuksen ajankohtaispäivä 14.5.UKK-instituutin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteinen seminaari

Tilaa ammatillinen uutiskirje: www.diabetes.fi/amt-uutiskirje.

P = peruskoulutusS = syventävä koulutus

Mitä uutta lihavuuden ehkäisystä – onko ihmedieeteistä apua?

Ilmoittautumislomake ja lisätiedot: www.ukkinstituutti.fi/koulutusVoit myös ottaa yhteyttä koulutussihteeriin: Kirsi Repo, p. 03 2829 600 tai [email protected].

Ammatillinen koulutus Diabeteskeskuksessa 2014

Toteutamme myös tilauskoulutuksia tarpeidenne mukaan.

Koulutusta

23.–25.4. Lasten ja nuorten diabeteksen hoito ja hoidonohjaus (P)

Kevät

10.–12.9. ja Koulutus Pieni Päätös Päivässä 23.–24.10. -painonhallintaryhmien ohjaajille (P) 22.–26.9. Diabeetikon hoidon peruskurssi (P)29.9.–1.10. Tyypin 2 diabeetikon haastava hoito (S) 2.–3.10. Insuliinipumppuhoidon koulutus (S) 27.–29.10. Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen (S) 30.–31.10. Työterveyslääkäreiden ja -hoitajien diabetespäivät (P) 10.–11.11. Ikäihmisten diabetes (P) 12.–13.11. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien seminaari (S)

Syksy

Lisätietoja ja ilmoittautumiset u www.diabetes.fi/koulutus/ilmoittautuminenu kurssisihteeri Pirkko Toivonen p. 03 2860 315

17.–21.11. Diabeetikon hoidon peruskurssi (P) 24.–26.11. Diabeetikon hoidon kurssi osastotyötä tekeville (P) 1.–2.12. Raskaus ja diabetes (S) vk 50 Ravitsemusterapeuttien koulutuspäivät (S)

Lasten ja nuorten diabeteksen hoito ja hoidonohjaus -koulutus 23.–25.4.

Paikka Diabeteskeskus, Kirjoniementie 15, Tampere

hinta 606 euroa opetus, materiaali ja ohjelmaan merkityt tarjoilut sekä majoitus 126 euroa (alv 0 %).

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kurssisihteeri Pirkko Toivonen p. 03 2860 315, [email protected]/koulutus ja www.diabetes.fi/koulutus/ilmoittautuminen

Kenelle? Lasten ja nuorten hoitotyön ammattilaisil-le. Koulutus sopii sekä vasta-alkajille että jo hieman diabetestyötä tehneille.

Koulutuksen jälkeenTiedät insuliinihoidon, ruokavalion ja omaseurannan periaatteet, osaat soveltaa hoitoa erilaisiin tilanteisiin,osaat huomioida perheen kokonaisvaltaisesti hoidon-ohjauksessa, tiedät, miten lasten ja nuorten diabetes vaikuttaa perheen elämään.

Kouluttajat Lastentautien erikoislääkäri, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti ja psykologi.

Kirjoniementie 15 | 33680 Tampere | p. 03 2860 111 (klo 9–13) | f. 03 2860 422 | www.diabetes.fi

Lisätiedot ja tilaukset:[email protected] www.diabetes.fi /d-kauppa

Repäisylehtiöiden hinnat:17 € / 50 sivun lehtiö24 € / 100 sivun lehtiö Hinnat sisältävät lähetyskulut.

www.diabetes.� /d-kauppaD-kaupasta tyypin 1 diabeetikoiden hoidonohjaukseen

Perushoito

� Tyypin 1 diabetes ja joustava monipistoshoito -opas 8,50 €

� Insuliinihoidon ohjauspaketti 20,00 €� Ensitieto-opas – Tyypin 1 diabetes 3,00 € /kpl, 37 €/50 kpl� Hiilarivisa-kuvataulu hoidonohjaukseen 15,00 €� Tyypin 1 diabeteksen hoito – Ohjelehtinen maahanmuuttajille, suomi, englanti, venäjä 2,00 €

Repäisylehtiöitä hiilihydraattien arviointiin� Hiilihydraattien arviointi� Monipuolisia aterioita 350–400 kcal� Monipuolisia aterioita 500–600 kcal� Esimerkki päivän aterioista 1 400 kcal� Esimerkki päivän aterioista 2 000 kcal

Kirjoniementie 15 | 33680 Tampere | p. 03 2860 111 (klo 9–13) | f. 03 2860 422 | www.diabetes.fi

Lisätiedot ja tilaukset:[email protected] www.diabetes.fi /d-kauppa

Repäisylehtiöiden hinnat:17 € / 50 sivun lehtiö24 € / 100 sivun lehtiö Hinnat sisältävät lähetyskulut.

www.diabetes.� /d-kauppaD-kaupasta diabeetikoiden hoidonohjaukseen

Havainnollisia repäisylehtiöitä

� Näin mittaat verensokerin� Näin seuraat ja säätelet verensokeria� Liian matalan verensokerin oireet ja ensiapu� Pistä insuliini oikein

Näin mittaat verensokerin antaa yksityiskohtaiset kuvalliset ohjeet verensokerin mittaamiseen käsien pesusta tuloksen kirjaamiseen ja arviointiin.

Näin seuraat ja säätelet verensokeria kertoo, miksi verensokeria mitataan ja miten verensokeria säädellään. Perusinsuliinin ja pikainsuliinin annosteluun sekä tilapäi-sesti koholla olevan verensokerin korjaamiseen annetaan selkeät ohjeet. Repäisylehtiö on tarkoitettu monipistos-hoitoa käyttäville.

Liian matalan verensokerin oireet ja ensiapu -repäisy-lehtiössä on toisella puolella kerrottu liian matalan veren-sokerin eli hypoglykemian oireet. Toisella puolella annetaan ensiapuohjeet liian matalan verensokerin korjaamiseen.

Pistä insuliini oikein esittelee oikean pistotekniikan sel-keästi sanoin ja kuvin. Repäisylehtiössä annetaan ohjeet neulan ja pistosalueen valintaan, pistosalueiden kunnon seurantaan sekä insuliinin pistämiseen.

Diabetes ja lääkäri-lehden rinnakkaispainos 2/2014

■ Ajankohtaista: Sote-uudistus: Diabetesliitto kannattaa erityisosaamista vaativien palveluiden keskittämistä

■ Pääkirjoitus: Kurssin muutos

■ Diabeetikon aivohaverit

■ Suurten verisuonten sairaudet: Diabeetikoiden ennuste paranee vähitellen, mutta ero muihin säilyy

■ Näkökulma: Tyypin 1 diabeteksen tunnistaminen vanhemmissa ikäryhmissä puutteellista

■ Nuori diabetestutkija: Liikunta vaimentaa lihottavat geenit

■ Miten minusta tuli tutkija: haastateltavana Lena Thorn. Jalkapalloilijasta kasvoi tutkija FinnDianen mukana

■ Diabeteshoitajat: Ikihyvä kirittää elämäntapamuutoksiin. Omin voimin, ryhmän tuella

■ Väitöksiä

■ Tulppa-ohjelma tuli Kolariin kuin tilauksesta

■ Koulutusta

makrovaskulaariset lisäsairaudet • liikunta ja ... · sosiaali- ja terveysministeriö pyysi...

Documents