Maatalousympäristön luonnonhoidon mahdollisuudet, perustelut ja onnistuneet

esimerkit Kimmo Härjämäki

Luonnon- ja riistanhoitosäätiö

Huomisen osaajat –hankkeen asiantuntijaluentopäivä TAMMELA 9.5.2012

Esityksen rakenne

• Luonnon- ja riistanhoitosäätiö pähkinänkuoressa

• Pitääkö luontoa hoitaa ja

miksi? • ”Ei meidän tilalla ole ku peltoa

ja metsää”? – kuvaesitys mahdollisuuksista

• Tilojen välinen yhteistyö • Mikä motivoi luonnonhoitoon • Erityistuet ja ei-tuotannolliset

investoinnit • Muutama onnistunut

esimerkki luonnonhoidosta

Säätiön toiminta-ajatus

”Luonnonhoitoa ja kestävää käyttöä”

• Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä aktiivinen luonnonhoito talouskäytössä olevilla alueilla täydentää maankäytöltä syrjään laitettuja luonnonsuojelualueita

Toiminta ja rahoitus

Luonnon- ja riistanhoitosäätiö toimii sillanrakentajana yksityisen ja julkisen sektorin välissä

• Hankerahoitusta MMM:ltä

• Hankerahoitusta Sophie von Julinin säätiöltä ja SKR:sta

• Toimintarahoitusta yksityistahoilta

Säätiön kokoonpano

• hallitus • asiamies Sakari Mykrä • projektipäällikkö Eija

Hagelberg (JÄRKI-hanke)

• Kaisa Tolonen (maatalousympäristö, neuvonta)

• Kimmo Härjämäki (ympäristötuen kehittäminen, biodiversiteetti & riista)

• asiantuntijaryhmä

Toiminta 2006-2012

• Säätiö perustettiin 2006 • Peltopyyhanke 5/2007 ”Peltopyykantojen elvyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden

edistäminen” Kansallinen peltopyykannan hoito (MMM)

• Järki-hanke 1/2009 ”Maatalouden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden

järkevää edistämistä”

• Riista, monimuotoisuus ja ympäristötuet 2011 ”Luonnonhoidon mahdollisuudet ja maatalouden ympäristötuen

kehittäminen”

• Kansainvälinen peltopyyhanke Life-rahoituksella valmisteilla

Pitääkö luontoa hoitaa ja miksi ?

Metsien maan pellot

• Suomen maa-alasta 7 % on peltoa

• Kerrannaisvaikutukset niin elinkeinoihin kuin luonnon monimuotoisuuteen %-osuuttaan suurempia

• 1/10 osa maa-alasta suojeltua – olennaista on miten 9/10 pinta-alasta toimitaan!

http://www.luonnontila.fi

Peltojen osuus maapinta-alasta

Huoli maatalousympäristön monimuotoisuuskadosta todellinen

• Esimerkkinä perinnebiotooppien uhanalaisuus

SY8/2008 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus

Hupeneeko monimuotoisuus ympäristötuista huolimatta?

• Useissa maissa bd-kysymykset paljon Suomea vahvempana esillä maaseudun kehittämisohjelmissa. Suomessakin asiaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, HNV-esimerkki:

Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosiraportti 2010.

Mitä yksistä perinnebiotoopeista –niiden katoaminen on luontaista kehitystä?

• Kyllä ja ei…

• Maatalouden ympäristöpolitiikalla kehitystä voidaan ohjata, jos tahtotilaa löytyy

• Kuluttajille tuotteita myydään joka tapauksessa mielikuvilla, tarinoilla – niiden syytä edes jollain tasolla vastata todellisia näkymiä!

Monimuotoisuuden ylläpidolla lukuisia, jopa arvaamattomia, hyötyvaikutuksia

• Monimuotoisuuden taloudellisia vaikutuksia vaikea hahmottaa

• Ylläpitää ekosysteemien ja ravintoketjujen tasapainoa

• Tarjoaa viljelylle tärkeille pölyttäjille ja kasvituhoojien luontaisille vihollisille elinympäristöjä

• Monimuotoinen maisema on vähemmän haavoittuva ympäristönmuutoksille

• Kilpailuvaltti ja matkailumagneetti

Pientareet ja suojakaistat – peltomaiseman peruselementit

http://www.luonnontila.fi

Pientareet ja suojakaistat – peltomaiseman peruselementit

• Piennar myös metsänrajaan?

• Kyllä, – 3 m:n monimuotoisuus-

piennar voidaan perustaa kaikille lohkon reunoille

• Yksi ympäristötuen heikoiten tunnettu mahdollisuus edistää monimuotoisuutta helpolla tavalla

Monimuotoisuuspientareen edut

• ravinnevalumat vähenevät • byrokratia helpottuu – ei

merkitsemisvelvoitetta kasvulohkolomakkeelle (vain lohkokorttiin)

• kiilamaisilla pelloilla liikennöinti helpottuu

• suojaa riistalle • Kulkureittejä ja vihreitä käytäviä

niin monille eläimille kuin ihmisillekin

• Positiivista ja vastuullista mielikuvaa maataloustuotannosta ohikulkijoille

Pellonkäytön vaihtoehdot 1/2

• Lähde Maaseutuverkoston esite: vaihtoehtoja pellonkäyttöön

Pellonkäytön vaihtoehdot 2/2

• Lähde Maaseutuverkoston esite: vaihtoehtoja pellonkäyttöön

Luonnonhoitopellot

• Yksinkertaisempi ja joustavampi kuin erityistuet - toimiva pellolle kohdistuva monimuotoisuustoimenpide

• Hakeminen kasvulohkolomakkeella mielekästä

• Monipuolistaa viljelykasvivalikoimaa, tuonut runsaasti monimuotoisuuspinta-alaa

• Ohjaa riistaeläimiä pois teiden läheisyydestä

• Epäselvyyttä ehtojen ymmärtämisessä, liian monia vaihtoehtoja?

• Melko toteutuskelpoinen viljelijälle, agronomisia ongelmia kasvustojen onnistumisessa, siementen saatavuus osin heikko

• Valvonnassa tulkintaongelmia - monimuotoisuuden kannalta hyvä lohko saattaa tulla hylätyksi valvonnassa

Luonnonhoitopeltoja kohdentamalla vaikuttavuutta lisää

Kohdentamisen perusteet

- Taloudellinen kannattavuus

- Harrastukselliset intressit

- Vesiensuojeluperusteet

- Yhteisön tai yhteiskunnan työntövoima tai kannustus

”Ei meidän tilalla ole ku peltoa ja metsää” – vai onko sittenkin?

• Useilla alueilla kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmat apuna

• …ja jos ei ole kartan- ja maisemanlukutaito jokaiselle neuvojalle eduksi!

Luonnonhoidon mahdollisuuksia kuvina

• Pellon ja metsän rajapinnat

• Saarekkeet ja niemekkeet

• Vajaatuottoiset pellonlaidat

• Vanhat laidunmaat

• Luontaiset kosteikon paikat

• Kylien yhteiset näkymät ja maisemat

Pellon ja metsän rajapinnat

Vajaatuottoiset pellonreunat

Peltojen niemekkeet ja saarekkeet

Luontaisia kosteikon paikkoja

Entäs täällä?

Tilojen välinen yhteistyö

• Luonnonhoidon onnistumiseksi tilojen välinen yhteistyö tärkeää

• Pakottaa ei voi, mutta kannustaa kyllä (esimerkkeinä laidunpankki, neuvontahankkeet jne.)

• Erityisen tärkeää alueilla, jossa laiduneläinten määrä vähentynyt

• Tulevaisuudessa tukijärjestelmien kautta ohjausta tilojen välisiin yhteishankkeisiin?

Tapaus 1. Viljelijänaapurukset Raimo Rinne ja Teuvo Tasamaa

Kaik hyvin? Kaunis maalaismaisema ja pellon laidassa suojavyöhyke…

Kun edes kerran elämässäni pääsisin vihreälle laitumelle ja saisin jotakin

muuta ruokaa ku kanttipaaliheinää ja arkista kauraa…

No voi surku, siin se suojavyöhyke taas

vihertää. Mettäkuoppa on jo täynnä heinää ja

suojavyöhykesopimus on vieläkin voimassa 4

vuotta

Eihän tässä pelkkiä suojavyöhykkeitä suunnitella, olen kuullut joskus myös muista erityistuista…

Metsäsaareke Reunavyöhyke

Hakamaa

Suojavyöhyke

Erityistuet ja ei-tuotannolliset investoinnit

• Ei-niin erityisiä ja ihmeellisiä, etteikö sopivia kohteita lähes joka tilalta löytyisi

• Byrokratian ja asenteiden vuoksi vajaasti hyödynnettyjä

Erityistuet, ympäristötuen vaikuttavimmat toimenpiteet

• Tutkimukset (MYTVAS, Malmi) osoittaneet suojavyöhykkeet ja perinnebiotoopin hoidon positiivisimmin ympäristöä kohentaneiksi toimenpiteiksi

Varsinkin, jos laajennetaan tutkimusnäkökulmaa pelkästä vesiensuojelusta monipuolisiin ympäristöhyötyihin

Erityistuet eivät ole rakettitiedettä – joten ei myöskään anneta niistä sellaista kuvaa!

• Toimenpiteinä yksinkertaisia (niitto / laidunnus), mutta byrokratia kohtuutonta oikealla suojavyöhykkeen kustannuslaskelma.

• Arvokohteilla perusteellinen hoitosuunnittelu tulevaisuudessakin tarpeen

• Huomio lumokohteiden reunavyöhykkeiden hoitoon ”ei-metsätaloudellisiin” raivauksiin

KUSTANNUSARVIO SUOJAVYÖHYKKEEN PERUSTAMISELLE JA HOIDOLLE

Alueen koko: 2,79 ha

Sopimuksen kesto vuosina 5 vuotta

PERUSTAMINEN: yksikkö määrä €/á € yht € / ha/vuosi

Perustaminen (suunnittelu, siemenet,

perusmuokkaus ja kylvö) ha 0 129 0 0,00

TYÖ YHTEENSÄ 0 0,00

VUOSITTAINEN HOITO: yksikkö määrä á € € yht € / ha

Niitto ha 2,79 45 125,55 45,00

Niittojätteen poiskeruu ha 2,79 198 552,42 198,00

Muu vuosittainen työ, mikä? 0 0,00

Hoitopäiväkirja (4-8 h/v) h 6 24,6 147,6 52,90

825,57 295,90

SUUNNITTELU 100 7,17

TULONMENETYSLASKELMA 122,00

TUKIEN MENETYSLASKELMA

perusympäristötuki kasvinviljelytilalla 93,00

lisätoimenpide: peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys 45,00

HYÖTY Ei hyötyä

MUUT YHTEENSÄ: 267,17

KOKONAISKUSTANNUKSET €/HA 563,07

TRANSAKTIOKUSTANNUS (20%) 112,61

YHTEENSÄ 675,69

KOKONAISKUSTANNUKSET €/TUKIALUE/5 VUOTTA 9425,82

(tämä luku tarvitaan hakulomakkeeseen)

VUOSITTAISET HEHTAARIKOHTAISET KUSTANNUKSET:

Ei-tuotannolliset investoinnit

• Perinnebiotoopeille ja kosteikoille

• Kannustava tukitaso – Kosteikko max. 11 500

€/ha – Pb max 1179 €/ha (alle 3

ha kohteet)

• Hidas tapa toteuttaa itse toimenpide

• Tulevalle ohjelmakaudelle suuret odotukset järjestelmän keventämisestä

Tilakäynnillä tuntosarvet esiin ja korvat hörölle!

Mikä sytyttää kiinnostuksen kipinän luonnonhoitoon?

• Riistamiehille turnipsia ja monimuotoisuuspientareita, karjatilalle nurmia, maatilamatkailuyrittäjälle luonnonlaitumia

• Neuvojan rooli byrokratian puskurina ja positiivisen viestin viejänä

• Verkostojen ja isojen organisaatioiden tietovarantojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen tärkeää

• Organisaatio- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö tärkeää

Tapaus 2. Kerkko Kaalipään kotilohkot

No voi surku, tuli talvi, tuli halla, ennen kuin

kaikki kaalinpäät olivat laarissa. Missä lie liiat

typet?

Oliskohan tässä kohtaa sellainen joku suojakaista sopiva. Naapuri sellaisen kaistan taisi viime vuonna kylvääkin. Eihän tämä ole

kalteva rantapelto. Vai lasketaanko toi onneton

joenpiennar rannaksi

Kesäasukas hämmästelee vihreää vettä…

Maatalouden ympäristötukeen on taas laitettu 250 miljoonaa, miksei meidän kaunis kotijokemme sitten

kimmellä kirkasvetisenä???

EU-neuvoja PIrkko Pykälä tulee huhtikuun puolivälissä tilalle…

Pirkko päättääkin painella muiden tukilomakkeiden täytön

lomassa Kerkon kaalilohkon ympäri

Perttu tietää, että kaalimaa vaatii kuivina kausina kovaa sadetusta. Tähänhän kohtaan voisi perustaa kosteikon, josta Kerkkokin saisi kasteluvettä – kuivatusvesien

kierrätystä parhaimmillaan

Maaseudun muut toimijat myös mukaan luonnonhoitoon

• Kuva…

Yhdistyksien luvattu maa

• Potentiaalisia yhdistyksiä erityistukikohteiden hoitajiksi olisi runsaasti

• Esimerkiksi Varsinais-Suomessa 9692 yhdistystä, jos esimerkiksi 1% olisi sopivia hakemaan erityistukia --> 96 yhdistystä!

• Kyläyhdistykset

• Riista-, metsästys-, vesienhoitoyhdistykset

• Tietyt paikalliset harrasteyhdistykset

• Luonnonsuojeluyhdistykset

• Jne...

Salo, Märynummen kotiniitty

Vieraile: www.kotiniitty.net

Rauma, Muinan kotiseutumuseon niityt

Laitila, Kauljärven kosteikko

Muuta nurmiasiaa

• Onko yli 5 v. ikäisellä nurmella riski ”muuttua” pysyväksi nurmeksi ja onko tämä vältettävissä

• 3 v. viherlannoitusnurmet mahdollisiksi

• Tuotantonurmien uudet nimikkeet yksinkertaisemmiksi: rehuntuotanto, siementuotanto, erikoisnurmet (energia-, siirto-, yms.)

• Nurmien jaottelu: nurmipalkokasvit, nurmiheinät,

sekakasvustot -> merkitys esim. viherryttämisessä, jos vaatimukseksi tulee tietty määrä eri kasvilajeja

KIITOS!

WWW.LUONTOJARIISTA.FI Kimmo Härjämäki kimmo@luontojariista.fi 044 5585 015