Perjantai 12.8.2011 n Numero 7n

kolumnisti laaja kesäkeinussa s. 5

jännitystä Pelloilla s. 3

metsävakuutus unohtuu s. 8

12.8.2011MAASEUTU2

www.lalli.fi

Tässä numerossa

12.8.2011MAASEUTU 3

LUSTO/Jukka Silvast

Kesään peilaten voisi kuvitel-la lämpimien säiden ennakoivan pelloilta mittavaa viljasatoa, mut-ta ProAgria Farman kasvinvilje-lyneuvoja Ilpo Hartikainen top-puuttelee liikaa intoa.

– Kasvitautien riski on suuri. Täytyy katsoa, mitä on tapahtu-nut kun sato on laarissa – kelpaa-ko se muuhun kuin polttoon, hän sanoo.

Tietysti lämmintä on ollut, mutta Hartikainen muistuttaa voimakkaista yökasteista ja vuo-rottelevasta päivälämmöstä. Yh-distelmä antaa tilaa kasvitautien kehitykselle.

Liikkeellä ajoissaKasvukausi on ollut enemmän kuin viikon etuajassa, ja Varsi-nais-Suomessakin puimurit ovat käyneet jo kovilla kierroksilla. Herneen korjuu sekin on alka-massa.

Hartikainen myös muistuttaa, että korjuutilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, kuten rajujen ukkosmyrskyjen vuoksi joillakin aloilla on käynyt. Eräälläkin alu-eella satoi 120 milliä vettä puoles-satoista tunnissa.

– Sellaisen jälkeen pellolla ti-lanne on hyvinkin erilainen kuin ennen sadetta.

Vielä kasvinviljelyneuvoja poh-tii, että pellot voivat sateiden myö-tä pehmetä liikaa.

Hukkakaura lisääntyy Ennen puinteja viljelijät ovat jou-tuneet taistelemaan myös toisen-laisen ongelman kanssa. Varsi-nais-Suomessa hukkakaura kiu-saa.

– Viljelijöiden pitäisi kiertää 2–3 kertaa lohkot läpi heinäkuun alun ja sadonkorjuun välisenä ai-kana, neuvoja muistuttaa.

Vaikka ruiskutuksin voi huk-kakauraa torjua, se ei hänen mu-kaansa riitä. Rikkakasvi on vai-

keasti torjuttavasti senkin vuok-si, että siemen säilyy itämiskel-poisena seitsemän vuotta. Taan-noin havaittiin, että riistaeläimet

levittävät siemeniä. Eräänkin ru-sakon turkista löytyi 57 hukka-kauran siementä. Ja mitä sitten peurat ja hirvet levittävät piehta-roidessaan pelloilla tai levittävät ulosteen mukana?

Leviää ensi kesänäHukkakaura otetaan viranomais-tasolla tosissaan, sillä leviäminen vie voimia itse viljelystä. Siemen-viljan tarkastukset nekin jatkuvat vielä Varsinais-Suomessa. Har-tikainen sanoo, että jos tänään hukkakauran havaitsee puimu-

rin kopista, viljelijä on myöhässä. Kasvi on varistanut siemenensä. Samoin ongelmia tuottaa sekin, että viljaa on lakoontunut, eikä sieltä hukkakauraa enää erota.

– Ensi kesänä yhä useammalta pellolta löytyy hukkakauraa, hän ennakoi.

Hukkakaura runsastuessaan vie viljakasveilta elintilaa ja kosteut-ta. Hukkakaura leviäminen vilje-lijän pellolla vaarantaa myös tuki-en maksun viljelijälle.

Hukkakauran ja juolavehnän torjunta Hartikaisen mielestä vie turhaan tuotantopanoksia varsi-naisesta työstä.

Laki hukkakauran torjunnas-ta on ollut voimassa jo 300 vuot-ta Suomessa. Uuden sysäyksen rikkakasvi sai suomalaispelloil-la 1960-luvun alussa, jolloin sie-menviljaa koottiin kaikkialta mis-tä sitä vain sai. Eikä ongelma ole kadonnut, vaikka töitä tehdään. Pahimmillaan saastuneen vilja-lohkon vilja pitää hävittää koko-naan.

Jännitystä pelloillaVieläkö rankkasateet ehtivät pilata viljasadon?

Ensi kesänä yhä useammalta pellolta löytyy hukkakauraa.

lusto/jukka silVast

YriTTäjillä TuTusTumisajoT PunkalaiTumella

sivut 10-11 Punkalaitumen yrittäjät toivat itseään tutuksi ajo-tapahtumassa.

■

Rajut ja äkilliset sadekuurot ovat värittäneet kulunutta kesää. Vesi voi pehmittää pellot edelleenkin puintien alla ja aikana.

sYYsraPsi esiTTäYTYisivu 9 Syysrapsi Vectra tuli

pellonpiennarpäivän aikana tutuk-si Huittisissa.

■

korkeaoja aloiTTaa kolumnisTina maaseuTulusTossa

sivu 4 Ex-maatalousministe-ri Juha Korkeaoja haluaa olla edel-leen mukana maatalouspolitiikassa asiantuntijana.

■

HalliTusoHjelmaT VerTailussa

sivu 7 Esko Pennanen ruotii viimeaikaisten hallitusten alue- ja maatalospolitiikkaa.

■

ajankohtaista

Perjantaina 12.8.2011n

Pääkirjoitus

KOLUMNI n Juha Korkeaoja

Maataloudella on tärkeä merkitys koko kansantaloudelle.

Kataisen hallituKsen alkutaivalta on lei-mannut keskustelu EU:n ja erityisesti euroalu-een kriisistä. EU:n ja EU-maiden talouskehityk-sellä on luonnollisesti suuri vaikutus jokaisen jä-senmaan kehitykseen ja kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Mutta eteläisten jäsenmaiden ta-lousongelmien hoitamisen lisäksi Unionissa on muitakin tärkeitä ja ajankohtaisia asioita käsi-teltävänä. Tärkeimpinä seuraavan vuonna 2014 alkavan rahoituskauden valmistelu ja samaan ajankohtaan osuva maatalouspolitiikan koko-naisuudistus. On huolestuttavaa, että keskuste-lu näistä tärkeistä uudistuksista on vaarassa jää-dä päällekaatuvien rahoitussektorin ongelmi-en jalkoihin.

Vuotta 2003 sanottiin maatalouspolitii-kan supervuodeksi, sillä EU:n maatalouspoli-tiikan kokonaisuudistuksen lisäksi katkolla oli-vat myös kansalliset tuet, erityisesti Etelä-Suo-men 141, tuki. Sen sijaan maatalouden ja maa-seudun kehittämiseen oleellisesti vaikuttava EU:n rahoituskauden ratkaisu oli käsiteltävänä vas-ta vuonna 2006.

nyt edessä ovat molemmat edellä mainitut ratkaisut ja tällä kertaa yhtä aikaa. Siis super-vuottakin suurempi kokonaisuus. Ratkaistavina ovat EU:n maatalouspolitiikan kokonaisuudis-tus, kaikki kansalliset tuet, eli artiklan 141 ja 142 mukaiset tuet, sokerijuurikkaan viljelyn kansal-linen tuki ja muut kansalliset erityisjärjestelyt ja kaiken kukkuraksi EU:n seuraavan rahoituskau-den ratkaisu. Viimemainittu pitää sisällään EU:n rahoituksen maataloudelle ts. 1. pilarin asi-at, eli tilatukijärjestelmän jatkon ja 2. pilarin asi-at, eli LFA-tuen jatkon, ympäristötuen ja maa-

seudun kehittämisohjelmien mm. leader-ohjel-man jatkon.

neuVottelut oVat edenneet ratkaisujen päälinjoista jo varsin pitkälle. Periaatteellisella tasolla Suomen näkökohdat on otettu huomi-oon hyvin. Neuvottelujen ratkaisevimmat vai-heet ovat kuitenkin vielä edessä ja vasta niiden myötä ratkeaa, missä laajuudessa maatalout-ta Suomessa voidaan tulevaisuudessa harjoit-taa ja miten maaseutua kehittää. Maatalouden ja maaseudun kannalta elämän ja kuoleman ky-symyksiä.

eu:n rahoitusKehyKsessä maatalouden rahoituksen taso ratkaisee ensinnäkin sen, mil-le tasolle EU:n kokonaan maksama tilatuki aset-tuu. Jos rahoitus alenee, tuki alenee myös Suo-messa, vaikka me, mikä on todennäköistä, voimme säilyttää suhteellisen osuutemme, kos-ka olemme nyt EU:n keskitasoa. Jos tuki alenee, vaikuttaa se myös Suomessa suoraan alentavas-ti viljelijöiden tuloihin.

rahoituKsen taso määrää myös 2. pilarin tulevaisuuden. Suhteellinen osuutemme 2.pi-larin rahoituksessa on korkea ja tarvitaan hyvää neuvottelutaitoa, jotta voimme säilyttää osuu-temme. Joka tapauksessa neuvotteluissa on ky-ettävä varmistamaan, että kansallisista varois-ta voidaan uudella rahoituskaudella tarvittaessa rahoittaa nykyistä suurempi osuus, jotta koko-naistaso voidaan säilyttää.

Kriittisiä Kohtia on siis paljon. Huolimat-ta EU:n taloustilanteesta, maatalousbudjetin ta-so tulee säilyttää, samoin Suomen osuus sekä

1. että 2. pilarin rahoituksessa. Suomen kannal-ta erityisen tärkeää on, että luonnonhaittakor-vausjärjestelmässä ei rajoiteta kansallisen rahoi-tuksen osuutta eikä tuelle aseteta euromääräis-tä kattoa. LFA-tuella tulee voida objektiivisin pe-rustein kompensoida täysimääräisesti luonnon-olosuhteista johtuva kustannusero. Tällöin ym-päristötukijärjestelmän uudistaminen voidaan tehdä niin, että rahoitus ohjataan niihin kohtei-siin, joissa ympäristön kannalta saadaan suurin hyöty. Näin voidaan päästä myös eroon tukijär-jestelmän kaikkein monimutkaisimmasta ja by-rokraattisimmasta osasta. Samalla myös tarve käyttää jatkuvan kiistan alaisia 141 ja 142 artik-lojen mukaisia tukia vähenee.

Poliittinen Kenttä on asiasta hiljaa eikä tuottajajärjestökään ole nostanut asiaa sen tär-keyden edellyttämälle tasolle. Vuonna 2003 MTK:n delegaatio saattoi ministerin joka kerta näyttävällä operaatiolla neuvottelumatkalle. So-kerineuvotteluissa tuotanto Suomessa onnistut-tiin säilyttämään vain valtiovallan, teollisuuden ja viljelijöiden tiiviillä ja peräänantamattomalla yhteistyöllä. Missä ovat nämä ponnistelut nyt?

asiat oVat ratkaisuvaiheessa, nyt pitää toi-mia. 27 maan Unionissa viimeisessä ministeri-kokouksessa ei enää tuskin juurikaan voida vai-kuttaa yksityiskohtiin, niin kuin tapahtui vuonna 2003 15 maan Unionissa. Suomen kannalta tär-keät asiat on saatava komission ehdotukseen ja näiltä osin ratkaisujen aika nyt.

Juha Korkeaoja

Huolestuttavaa hiljaisuutta maatalouspolitiikassa

Heinäkuun alussa järjestetyssä Farma-ri-näyttelyssä oli vahvasti esillä koti-mainen ruoka. Lähiruoka ja laaduk-kaat elintarvikkeet ovat myös nouseva, maailmanlaajuinen trendi. Valistunut

kuluttaja hakee puhdasta ja terveellistä ruokaa. Suomalainen ruoka täyttää jo nyt nämä kulutta-jan vaateet.

Vaikka suomalainen tuottaja tuottaa maailman parhaita elintarvikkeita, niin maataloustulossa tämä ei ole näkynyt. Lisäksi alan sisälläkin on

selkeitä eroja siinä, miten teollisuus tuottajalle maksaa. Osalle maidontuottajista tuottajahinnat ovat nousemassa, mutta esimerkiksi lihantuotta-jilla korotuksia ei ole näköpiirissä, vaikka tuot-tajat sitä kipeästi kaipaavatkin. Markkinoiden lisäksi epävarmuutta alalle tuo EU:n maatalous-politiikan uudistus, joka voi pahimmassa ta-pauksessa tarkoittaa satojen miljoonien eurojen menetyksiä.

Maatalouden kannattavuus on koko Suomen kysymys. Kun maatalous työllistää suoraan

noin 90 000 henkeä, niin koko ruokaketjun työl-listävä vaikutus on yli 300 000 suomalaista. Se on liki 20 prosenttia suomalaisesta työvoimasta. Kotimaisella maataloudella on moninainen ja tärkeä merkitys koko kansantaloudelle, varsinkin kun talouden päälle on noussut eri puolella maailmaa synkkiä pilviä.

Kannattavuus on turvattava

12.8.2011MAASEUTU 5

Kesä on kulunut melkoisella vauhdilla. Syk-syn sadonkorjuuaika lähestyy ja toiveet hyvistä tuotoksista elävät vahvoina, oli sitten kysees-sä pellon tai metsän antimet. Luontohavainto-ja on tullut tehtyä lähinnä omasta pihaympä-ristöstä. Riippumatossa nukkuen se onnistuu lähes ääneti. Ja havaintopaikasta johtuen voi-daan puhua riippumattomasta tarkkailusta ja se puolestaan on näin riistakeskusaikana eri-tyisen tärkeää.

TelKKäemo Toi kesäkuun alkupäivinä piha-kosteikolle yhdeksän untuvikkoaan. Lammi-kon ravintotilanteen täytyi olla erityisen hy-vä, koska pesue pysyi samalla paikalla kuukau-den ajan. Hämmästyttävintä oli, että kaikki yh-deksän poikasta olivat hengissä vielä heinä-kuun alkupäivinä. Sitten tilanne muuttui. Va-risemo sai poikueensa lentokykyiseksi ja siirsi oman jälkikasvunsa samaiselle lammelle. Muu-tamassa päivässä telkkä menetti puolet poika-sistaan. Jäljelle jääneet emo siirsi pikaisesti me-ren puolelle. Riippumaton tarkkailija ei voinut puuttua aktiivisin toimin aiheutuneeseen ti-lanteeseen. Varis kun on rauhoitettu laji heinä-kuun loppuun asti.

Toisessa pönTössä elellyt telkkäemo joh-datti poikueensa keväällä suoraan merelle. Sil-lä kävi ohraisesti vielä nopeammin. Kaksi päi-vää kuoriutumisesta sen kuudesta poikases-

ta oli jäljellä enää yksi. Seuraavana päivänä vii-meinenkin poikanen katosi. Asialla lienee ollut lähikarikon kukoistava harmaalokkiyhdyskun-ta. Paljon paremmin ei käynyt rannan haah-koillakaan. Kesäkuun alkupuolella poikuelau-tassa oli 13 aikuista naarasta ja niiden jäljellä olevat neljä poikasta. Harmaalokeilla on lisään-tymisaikainen rauhoitus heinäkuun loppuun asti, joten tämäkin asia täytyi ottaa vain luon-toon kuuluvana välttämättömänä asiana.

pihaympärisTön peTolinnuilla lisään-tyminen onnistui paremmin. Metsässä sijaitse-

vassa telkänpöntössä varttui kolme lehtopöl-lön menninkäisen näköistä untuvikkoa ja van-han variksenpesän nuolihaukat pitävät paras-ta aikaa varsin äänekkäitä lentoharjoituksiaan. Samaten pihapiirin rusakoilla on tuntunut ole-van kiirettä. Ne ovat valmistaneet aktiivisesti uutta omenapuunkaluajien sukupolvea. Ajoi-tus on ollut hyvä, viime talvena syötyjen pui-den tilalle on jo laitettu uusia. Meidän piham-me rusakot eivät tosin ole yhtä pitkäikäisiä kuin naapurinrouvan. Siellä on sama rusakko käynyt rannassa uimassa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Tämän uimalakilla varustetun yk-

silön olen luvannut rauhoittaa ikuisesti.

lopuKsi vielä tunnustus. Syyllistyin kesän aikana eläinsuojelullisesti arveluttavaan te-koon. Pellontaustan metsäkaurispukilla me-ni elokuun alussa melkoisen lujaa. Kiima-aika lähestyi ja reviirin kiertäminen oli varsin aktii-vista. Illan hämyssä se tuli taas kerran lähes pi-haan haukahtelemaan ja ääntelemään. Istus-kelin saunan rappusilla jäähyllä ja päätin tes-tata kaurispilliäni. Kipaisin kostean pihanur-men yli varustekaapilleni ja siir-ryin asemiin pääste-lemään naaraan kut-supiipityksiä. Puk-ki innostui kovasti ja lähestyi. Vaikutus oli ilmeisen masenta-va, hemaisevan naa-raan sijaan se löysikin minut nakuilemasta pi-hanurmelta. Pukkia ei ole sen jälkeen kuulu-nut eikä näkynyt. Se tai-si järkyttyä ja paeta Luvi-an puolelle.

Reima Laaja

riistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus Satakunta

Kodin pihapiirin tarkkailu voi olla hyvinkin antoisaa. välillä pääsee tutustumaan jä-niksen poikasen ruokavalioonkin.

lusto/jukka silvast

KOLUMNI n Reima Laaja

kesän tapahtumia

www.lalli.fi

metsä12.8.2011MAASEUTU6

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

VAMMALAN

HYÖTYKERÄYS OYKIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

Metsäkeskukset ovat ot-taneet lasersäteet avuk-si metsien inventoinnis-sa. Lounais-Suomen ja Pir-kanmaan metsäkeskukset keilauttivat viime vuonna 200 000 ha:n laajuisen alu-een, joka ulottui Noormar-kusta ja Laviasta aina Ur-jalaan saakka. Tänä vuon-na keilausvuorossa on 300 000 ha:n keilausalue, jo-ka kattaa Merikarvian, Sii-kaisten, Honkajoen, Karvi-an, Jämijärven, Parkanon Kihniön ja Kurun.

Lentokoneesta laseriaLaserkeilauksessa lähete-tään kahdessa kilometris-sä lentävästä lentokoneesta laserpulsseja maahan. Osa pulsseista heijastuu takai-sin puiden latvasta, osa lat-vuksen alemmista osista ja osa tulee maahan asti.

Tärkeänä osana mene-telmää ovat tarkkaan pai-kannetut koealat, joilta mi-tataan jokainen. Koealo-ja mitataan 700–1000 kei-lausaluetta kohti. Jokaisel-ta koealalta saadaan sel-ville, millaiselta koealalta

heijastunut laserpulssipil-vi näyttää.

Inventointialue jaetaan 16*16 metrin suuruisiin hi-

loihin ja niille haetaan vii-si koealaa, joiden laserpuls-sipilvi on mahdollisimman samanlainen. Näiden kes-kiarvona lasketaan hilalle puustoa kuvaavat tunnuk-set. Metsikkökuviolle las-ketaan sen sisällä sijaitse-vien hilojen keskiarvona puustotunnukset, ja niiden perusteella lasketaan toi-menpide-ehdotukset.

Tiedot luotettaviaEnsihavaintojen perusteel-la laserkeilauksella saadaan puuston kokonaistilavuus sekä pituus, pohjapinta-

ala ja keskiläpimitta selvil-le vähintäänkin yhtä luotet-tavasti kuin maastossa pe-rinteisillä menetelmillä. Laserkeilaus tuottaa enem-män heittoa puulajisuhteis-sa ja metsän iässä maasto-työhön verrattuna. Koska puustotunnukset ovat luo-tettavia, myös niiden poh-jalta lasketut toimenpide-ehdotukset ovat melko hy-vin kohdallaan.

Taimikot tarkastetaan pe-rinteiseen tapaan maastos-sa, koska lasersäde ei ero-ta kuusen tainta horsmas-ta. Viime vuoden laserkei-lausalueen taimikkoinven-

tointi onkin parhaillaan käynnissä.

Verkkoon palveluaLaserkeilausalueen met-sänomistajat saavat vuo-den 2012 aikana paperisen Metsään.fi -tiedotteen, jos-sa esitetään tilan keskeiset metsähoitotyöt ja hakkuu-mahdollisuudet sekä luon-tokohteet. Metsänomista-

jille avautuu myös verkos-sa maksullinen Metsään.fi - palvelu, joka mahdol-listaa tehokkaan metsäasi-oinnin.

Metsäkeskus tekee myös tilakohtaisia metsäsuunni-telmia laserkeilausalueella. Metsäsuunnitelmassa ote-taan huomioon metsän-omistajan tavoitteet ja tar-kennetaan laserkeilauksella saatuja puustotietoja. Met-säsuunnitelmia tehdään myös perinteiseen tapaan maastossa arvioimalla.

Laserkeilauksella pysty-tään laskemaan inventoin-nin hehtaarikustannuk-set noin puoleen kattavaan maastotyöhön verrattuna. Samalla inventointimäärät tuplaantuvat. Metsänomis-taja ei tosin pääse hinnan-alennuksesta nauttimaan, koska tehostuminen koh-distuu valtionavulla rahoi-tettavaan osuuteen.

Tapio Nummi

Metsävaratiedon keruu siirtyy laseraikaan

Taimikot tarkastetaan edelleenkin maastossa. Harjoittelija Juho Savolainen mittaa taimien määrää.

Laser-keilauksella pystytään laskemaan inventoinnin hehtaari-kustannukset noin puoleen.

Suunnittelupäällikkö Lounais-Suomen metsäkeskus

Osa pulsseista heijastuu takaisin puiden latvasta.

maaseutu 12.8.2011MAASEUTU 7

Heinäkuun helteillä sai muun muassa maamme maaseudun päälehteä luki-essa käsityksen, että maam-me hallitus lupailee paljon hyvää maaseudulle. Esi-merkiksi arvostettu maa-seutupolitiikkamme kehit-täjä, maaseutuneuvos Ee-ro Uusitalo toteaa, että hal-litusohjelmassa on paljon maaseudun kannalta hy-viä tavoitteita ja maaseu-tunäkökulma on saatu ai-kaisempaa huomattavasti paremmin esille. Lehdes-sä luki myös , että useassa hallitusohjelman kohdassa huomioidaan aluepolitiik-ka ja alueiden välinen tasa-arvo. Myös monet minis-terit ovat helteillä innostu-neet maaseudun ylimmiksi ystäviksi.

Olisiko rehellisyyttä vai lukutaidon puutetta, kun ei suoralta kädeltä allekirjoi-ta hallitusohjelman alue- ja maaseutupoliittista hy-vyyttä, jos ei huonoutta-kaan? Vielä kun noilla sa-moilla palstoilla toisaalta todetaan, että suuri peikko maaseudulle on koko hal-litusohjelman läpi kulkeva tavoite keskittää palveluita ja asumista.

Hallitusohjelma on pi-tuudeltaan samaa luokkaa kuin oli Vanhasen hallituk-sen ohjelma. Luettavuudel-taan se on heikompi, mistä kertoo sekin, että sen sisäl-lysluettelo jää alle kolmas-osaan Vanhasen vastaavas-ta. Lukuisten numeroimat-tomien alaotsakkeiden hie-

rarkiakin selviää lukijalle vain loputtoman lukemisen ja suurennuslasin avulla.

Aluepolitiikka hyllyllä?Aluepoliittisten päälinjaus-ten löytäminen ohjelmista on sikäli vaikeaa, että otsa-ketasolla aluepolitiikkaa ei ole ja Kataisen ohjelmassa ei taideta koko sanaa edes mainita. Alueellisten erojen tasaamista – tuota aluepoli-tiikan toista eli tasaisuusta-voitetta – saa sitäkin Katai-sen ohjelmasta löytämättä hakea.

Vanhasen hallituksen kohta ”Alueiden kehittä-minen ja hallinto” alkaa seuraavasti: ”Suomen tule-va menestys edellyttää, et-tä maamme kaikki voima-varat saadaan nykyistä pa-remmin käyttöön. Halli-tuksen tavoitteena on edis-tää alueiden kansainvälis-tä kilpailukykyä, pienen-tää alueiden välisiä kehi-tyseroja, turvata kansalais-ten peruspalvelut ja yhtey-det Suomessa. Lähtökohta-na on alueiden omiin vah-vuuksiin ja osaamiseen pe-rustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteis-työ ja verkottuminen alu-eiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksi-nen aluerakenne, joka vah-vistaa sekä kaupunkialuei-den että maaseudun elin-voimaisuutta.”

Kataisen hallituksen oh-jelmassa aluekehitys on ot-

sakkeena elinkeino-, työllisyys- ja innovaa-tiopolitiikan alla. Alue-kehityksen ensimmäi-sen alaotsakkeen ”Talo-udellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kes-tävä Suomi” ensimmäi-nen kappale kuuluu seu-raavasti: ”Alueiden kehit-tämisen tavoitteena on ta-loudellisesti, sosiaalises-ti ja ympäristöllisesti kes-tävä Suomi. Hallitus tukee maakuntien, kaupunki-en ja kuntien omaa dynaa-mista elinvoimaa, kehitys-potentiaalia ja kilpailuky-kyä globaalissa taloudessa.

Aluehallinnon uudistami-nen ja kehittäminen on tii-viissä yhteydessä kuntauu-distuksen jatkon kanssa.” Seuraavassa kappaleessa korostetaan muun muassa kunkin alueen erityispiir-teet huomioivaa aluekehi-tysnäkökulmaa ja löytyypä vähän myöhempää ”Aluei-den vahvuuksista kasvua” -otsakkeen alta lyhyt seu-raava kappale: ”Alueelliset erot ja erityispiirteet kehi-tyksessä otetaan huomi-oon. Valmistellaan erillinen Itä- ja Pohjois-Suomen ke-hittämisohjelma.”

Maaseutu laadun lähteenä

Kataisen hallituksen ohjel-masta löytyy hakemalla nu-meroimattoman aluekehi-tyksen otsakkeen alta kun-nioitettavasti myös nume-roimaton alaotsake maa-seutupolitiikka ja sen lyhyt teksti on monipuolisempi kuin Vanhasen hallituksen teksti helposti löydettävän numeroidun otsakkeen ” Maaseudun kehittäminen” alla. Monipuolisuus tulee maaseudun toimimisesta useiden hyvinvointitekijöi-den ympäristönä ja näiden elämisen laatutekijöiden kasvavasta roolista virkis-tyksessä, matkailussa, kult-tuuritoiminnassa, elämys-teollisuudessa sekä asu-misessa. Toisaalta on mie-lenkiintoista, että Kataisen ohjelmassa maaseutupoli-tiikan tavoitteita luetellaan myös toisaalla alaotsakkeen ”Maa- ja metsätalous” alla. On tainnut tulla kiire oh-jelman kokoamisessa, kun hallituksen kokoaminen otti vähän aikaa.

Rahako ratkaisee?

Alueiden kehitystä ja maa-seutua koskevissa yksittäi-sissä tavoitteissa eri poli-tiikkalohkoilla ei loppujen lopuksi ole suuria, korkein-taan sanonnallisia eroja, el-lei sitten ruveta vääntämään kättä vaikka jo Vanhasen hallituksen ilman hallitus-ohjelmatavoitetta hallitus-ohjelman välitarkastelun yhteydessä käynnistämästä kunta- ja palvelurakenne-uudistuksesta. Mutta siinä, että hallitus leikkaa kunti-en valtionosuuksia, koulu-tuksen ja maatalouden me-noja sekä korottaa vaikkapa energian ja liikenteen vero-tusta, olisi syytä toteuttaa hallituksen asettama alue-kehitystavoite: ”Valtio ot-taa huomioon oman pää-töksentekonsa aluekehitys-vaikutukset.”

Esko Pennanen

Kirjoittaja on ammatikseen seurannut vuosikymmeniä alue- ja maaseutupo-litiikkaa.

Maaseutu ja alueet hallitusohjelmissaMaaseutu on viime vuosina mielletty kansalaisten keskuudessa myönteisesti, mutta aluepolitiikka on ainakin joidenkin poliitik-kojen suussa ja korvissa kuin kirosana. Miten asiat ja termit ovat näkyneet viimeisissä hallitusohjelmissa?

Pääministeri Jyrki Kataisen

hallituksen ohjelma

22.6.2011

Vakavat sähköturmat lisääntyivätSähkötapaturmissa sai vii-me vuonna surmansa kol-me henkilöä. Luku on suu-rin sitten vuoden 2006, jol-loin sähkötapaturmissa me-nehtyi neljä henkeä. Turval-lisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kesäkuussa valmis-tuneiden tilastojen mukaan myös vakavien, työkyvyttö-myyteen johtaneiden säh-kötapaturmien määrä kas-voi viime vuonna selvästi edellisvuosista.

Viime vuonna sähköta-paturmissa menehtyi yk-si ammattilainen ja kaksi maallikkoa.

Vuonna 2010 Tukesin tie-toon tuli yhteensä 78 säh-kötapaturmaa, joista 51 sat-tui maallikoille ja 27 am-mattilaisille.

Otsaketasolla aluepolitiikkaa ei ole.

Uutta verkkoa pohjoiseenValokuitupohjaisen tieto-verkon rakentaminen ja liittymien markkinointi etenee miltei kaikissa Poh-jois-Satakunnan kesäta-pahtumissa. Uusien käyt-tömuotojen edistämiseksi Suupohjan kunnissa pidet-tävän Suvimedia-koulutus-hankkeen ryhmäläiset ko-kosivat Karvia-päivien yh-teydessä ideariihen.

Aktiivit kutsuvat tuon-nempana kuntien, järjestö-jen ja paikallismedian vies-tinnän uudistajia koolle val-mistelemaan hanketta, jol-loin uuden verkon käyttö-tavat opetellaan. Hankkees-sa uskotaan myös maahan-muuttajien ja paluumuutta-jien verkottamiseen, mutta pääidea on kansalaisjärjes-töjen tiedotuksen ja digi-taalisen kulttuuriaineisto- ja tietovarannon hallinnan parantaminen. Esiselvitys-hankkeen kotikunta vali-taan lähiviikkoina.

vakuutus & rahoitus12.8.2011MAASEUTU8

Suomessa kasvatettiin vuonna 2010 yhteensä noin 11,8 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Määrä on pienempi kuin ker-taakaan 1990- ja 2000-luvuilla ja noin 1,8 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2009.

Kirjolohta tuotettiin 11,0 miljoonaa kiloa ja se on edel-leen tärkein viljelty ruokakalalajimme. Viljellyn siian tuo-tanto oli 0,7 miljoonaa kiloa. Muita viljeltyjä ruokakala-lajeja olivat muun muassa taimen, nieriä ja sampi, mutta niiden tuotanto oli vähäistä, yhteensä noin 0,1 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin elintarvikkeeksi noin 0,3 miljoonaa kiloa.

Vaikka kirjolohen tuotanto väheni edellisvuodesta, tuot-taja-arvo vuonna 2010 (37,6 miljoonaa euroa) pysyi lähes ennallaan. Kalankasvattajat saivat kirjolohesta keskimää-rin parempaa hintaa (3,89 euroa/kg) kuin vuotta aiemmin. Myös kasvatetun siian tuottajahinta (8,91 euroa/kg) nou-si. Siian tuottaja-arvo oli 5,8 miljoonaa euroa. Koko ruo-kakalatuotannon arvo vuonna 2010 oli yhteensä noin 44,0 miljoonaa euroa.

Viljellystä ruokakalasta pääosa tuotetaan Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen merialueilla

Vuonna 2010 oli toiminnassa 341 kalanviljely-yritystä. Kaikkiaan noin 20 yritystä lopetti kalanviljelytoimintan-sa vuonna 2010.

Tiedot perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-toksen Vesiviljely 2010 -tilastoon

Kirjolohen tuotanto laski

LUSTO/Jukka Silvast

Yksityismetsistä vain hie-man yli 40 prosenttia on vakuutettu. Siitäkin huoli-matta, että vakuuttaminen oli tasan vuosi sitten kovin pinnalla, kun valtakunnan mitassa mittavat myrskyt riehuivat Suomessa ja kaa-toivat metsää tuhansia heh-taareja.

– Se aiheutti piikin va-kuutusinnossa, mutta sen jälkeen tilanne on tasaantu-nut, Tapiolan metsäpäällik-kö Pekka Kokko sanoo.

Kokon näkemyksen mu-kaan innottomuus johtuu etämetsänomistajien li-sääntymisestä. Metsäpals-tat sijaitsevat usein kauka-na, eikä metsänhoito eri-

tyisemmin kiinnosta. Met-sä saatetaan kokea jopa ra-sitteena, eikä siihen silloin panosteta.

– Kakkos- tai jopa kol-mosautokin vakuutetaan osakaskoilla, mikä on jo kalliimpaa kuin metsä-omaisuuden vakuuttami-nen, Kokko ihmettelee.

Montaa tasoaSe, että myrskytuhot herät-tävät, on Kokon mielestä liian kallista markkinoin-tia, sillä viime kesän tuhois-ta korvauksia maksetaan Tapiolastakin yhä edelleen.

– Herätys pitäisi tapahtua muuta kautta.

Metsän vakuuttaminen Kokon mukaan käy kuten

muunkin omaisuuden, ai-noastaan myrskytuhois-sa on asetettu korvauskat-to kuutiohinnan muodos-sa. Kaikille muille tuhoil-la voi ottaa täysarvovakuu-tuksen, missä korvaukset maksetaan kuten muissa-kin omaisuusvahingoissa.

Oma valintaVt. toiminnanjohtaja Jou-ni Peltoniemi satakunta-laisesta Metsänhoitoyhdis-tys Karhusta sanoo, että he ovat tietoisesti ottaneet näissä vakuutusasioissa hy-vin maltillisen linjan.

– Se on jokaisen henki-lökohtainen valinta. Mutta ei kentällä ole liikaa tietoi-suutta tällä rintamalla, hän

sanoo.Peltoniemi haluaa silti sa-

noa, että 1960-luvun ns. ai-naisvakuutukset eivät ole enää tätä päivää ja viittaa vakuutusturvan päivityk-sen tarpeeseen ainakin.

Myyrät tulevatJos jotain vaaroja voisi en-nustaa, tuleva talvi ennus-teiden mukaan tuo etelään jälleen voimakkaan myy-rävuoden. Lapissa myyrä-tuhoja on viime talven jäl-jiltä, ja luonnon kiertokul-ku kasvattaa kantoa eteläs-säkin.

– En tiedä, millaista he-rättelykampanjaa tarvittai-siin, Tapiolan Pekka Kok-ko pohtii.

Myrsky on turhan kallis markkinamies

lusto/jukka silvast

Metsänomistajat heräsivät hetkeksi viime kesän myrskyjen jälkeen.

Säilörehuprosessin tehostaminen on hyvä mahdollisuus alentaa tilan tuotantokustannuksia. Pellon näkökulmasta kustannustehokkuudessa oleellisinta on satotason pitämi-nen hyvänä (yli 6000 kg ka/ha) sekä konevalintojen tar-koituksenmukaisuus. Konekustannukset ovat usein suu-rin yksittäinen kustannuserä säilörehun tuotannossa ja toinen erityisen merkittävä kustannuserä on muuttuvat kustannukset tuotantopanoksineen ja urakointitöineen. Työmäärän hallinta ja arkipäiväisen työn sujuvuus ker-tovat valintojen onnistumisesta tuotantokustannustulos-ten rinnalla.

Vain tilan tarpeisiin riittävä määrä eläinryhmän laatu-vaatimukset täyttävä säilörehu on edullista. Kun säilöre-hu tehdään suunnitelmallisesti viljellen, oikea-aikaises-ti korjaten ja panostetaan säilönnän ja laadunhallinnan onnistumiseen, saadaan hyvät eväät ruokintaan. Laaduk-kaan säilörehun runsas käyttö nautojen ruokinnassa alen-taa merkittävästi ruokintakustannuksia.

Yhdessä saman alan yrittäjien kanssa säilörehutoimin-nan tarkempi pohtiminen tuo lisää ideoita ja keinoja oman toiminnan parantamiseen. Omien valintojen ja vaihto-ehtoisten toimintatapojen pohdintaa voi tehdä mm. Pro-Agrian pienryhmätoiminnassa. Päivän teemaa käsitellään käytännönläheisten ammattikeskustelujen avulla tilakoh-teissa pellonpientareella, rehukeskuksissa, navetoilla tai muissa kokoontumistiloissa tavoitteenaan tuotannon te-hostuminen, kustannusten hallinta ja yhteistyön lisäänty-minen tilojen välillä.

Aiemmin toimineet ja uudet nurmen tuotannon tehos-tamisryhmät maito- ja lihakarjatiloille käynnistyvät uu-sin näkökulmin ja ryhmäjaoin 13.-15.9 pidettävillä pel-lonpiennartilaisuuksilla Karviassa, Jämijärvellä ja Koke-mäellä. Tarkemmat paikat ja aikataulut löydät ProAgria Satakunnan nettisivuilta

Anu Ellä ja Jarkko StorbergProAgria Satakunta

Kustannussäästöä nautatilalle säilörehun tuotantoa tehostamalla

Säilörehunurmen merkitys kaikille nautatiloille on suuri.

Osuuspankin virkeän asuntolainan seuraksi suosittelemme virkeää kotivakuutusta.

Jaa että miksi? Siksi, että Pohjolan kotivakuutuskin on esimerkillisen virkeä: se pysyy aina sopivan kokoisena kotisi tarpeisiin. Ja siksi, että voit maksella sitä pankki- ja vakuutusasioinnista kertyvillä OP-bonuksilla. Saattaa käydä jopa niin, että vakuutus kuittaantuu niillä kokonaan. Lue lisää osoitteesta op.fi

ke Albatros. Ilkka Kouvo on harras-

tanut syysrapsien kasvat-tamista jo vuodesta 2006.

Hänellä syysrapsit ovat ai-na talvehtineet jollakin ta-valla. Syysrapsi pitää kylvää riittävän ajoissa, että se eh-tii kasvattamaan 5–6 lehteä ja juuri kasvaa 1 cm pak-suksi. Ohutjuurinen pieni taimi ei kestä Suomen tal-vea. Syysrapsille on annet-tava maksimi sallittu typpi-lannoitusmäärä, 30 kg/ha. Pahin ongelma syysrapsil-la syksyllä ovat etanat, jot-ka voivat tuhota koko kas-

vuston. Myös keväthallat ovat vaikeita. Imidatsolilla torjuttu Aurea kevätrypsi-pelto oli hyvin puhdas rik-kakasveista. Rikkakasvion-gelmia ei ole.

Pieni siemenmääräMaria Mannerin tilalla näh-tiin Palazzo-hybridiruis-ta. Tilalla on jo vuosia vil-jelty hybridirukiita, tavalli-siin populaatiolajikkeisiin ei aiota enää siirtyä. Pa-lazzon siementä oli kylvet-ty 26.8.2010 vain 80 kg/ha. Esikasvina oli pakasteher-ne, joka sopii hyvin syys-rukiin esikasviksi. Hybridi-ruis voidaan kylvää pienellä siemenmäärällä, 80-100 kg/ha. Pieni siemenmäärä li-

sää rukiin versomista. Pie-ni kylvösiemenmäärä kom-pensoi muutoin kalliin kyl-vösiemenen. Kylvö on teh-tävä ajoissa, jotta ruis ehtii versomaan hyvin ja juuris-to ehtii kehittymään. Kas-vusto oli tasainen ja hyvä. Tänä vuonna ei ehkä ol-lut odotettavissa niin suur-ta satoa kuin vuonna 2010, jolloin Maria Manner ker-toi saaneensa Evolo-hybri-dirukiista 8000 kg/ha. Sie-menkustannus korvautuu monin verroin tavalliseen rukiiseen verrattuna suu-remmalla sadolla.

Marketta SaastamoinenSatafood Kehittämisyhdistys ry

maatalous 12.8.2011MAASEUTU 9

Satafood Kehittämisyhdis-tys ry järjesti yhteistyössä Raisio Oyj:n kanssa Syys-rapsin, kevätrypsin ja hy-bridirukiin pellonpiennar-päivän tiistaina 2.8. Huittis-ten Vampulassa Ilkka Kou-von ja Maria Mannerin ti-loilla. Kouvolla oli nähtä-villä todella hyvin kasva-nutta syysrapsi Vectraa ja lisäksi kevätrypsi Aureaa. Maria Mannerin tilalla oli nähtävänä hybridirukiin uutuuslajiketta Palazzoa.

Pellonpiennarpäivä to-teutettiin osana Satafoodin vetämää Manner-Suomen maaseudun kehittämisra-hoituksella toteutettavaa Alituotantokasvien tuotan-non kehittäminen -hanket-ta, jota rahoittavat Satakun-nan, Pirkanmaan ja Varsi-nais-Suomen ELY-keskuk-set. Pellonpiennarpäivään osallistui Raisio Oyj:ltä ke-hittämispäällikkö Jaak-ko Laurinen ja Plantano-va Oy:stä johtaja Juha Uu-sitalo. Tilaisuuteen osallis-tui yhteensä 30 henkeä.

HuomioitaIlkka Kouvon tilalla oli nähtävillä todella hyvin kasvanut miehenmittai-nen Vectra-syysrapsiloh-ko, imidatsoli-rikkakasvi-en torjunta-aineelle resis-tenttiä Aurea-kevätrypsiä ja pienempiä kaistoja usei-ta muita syysrapsilajikkei-ta mm Banjo- ja DK Secu-re-syysrapsia. Vectralla on riittävän aikaisin kylvetty-nä muihin lajikkeisiin ver-rattuna hyvä talvenkestä-vyys. Plantanova Oy:llä oli myöhäisessä kylvössä on-nistuneesti talvehtinut laji-

Pellonpiennarpäivä Vampulan maisemissa

Maria Manner ja Jaakko Laurinen esittelevät Palazzo-hybridiruista.

Keväthallat ovat vaikeita.

merja mäkinen

VINYYLIVERHOUKSENHINTAROMAHDUS !Edustava talon ULKOVERHOILU + 50 vuoden takuu+ huolto- ja maalausvapaa

hinta sis. alv:n sekä tarvittavat listoitukset VINYYLIN VOI ASENTAA

SÄÄSSÄ KUIN SÄÄSSÄ,

JOPA TALVELLA TAI

SYKSYN SATEISSA

NAANTALIN VINYYLIPOJAT OY044 - 523 3374

NOVALAB OYwww.novalab.fi

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

www.novalab.fi

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

www.lalli.fi

Punkalaidun12.8.2011MAASEUTU10

Teijo Rantanen

Punkalaitumen torille on puoli kymmeneltä heinä-kuun viimeisenä lauantai-aamuna kerääntynyt muu-tamia kymmeniä ihmi-siä, vaikka myyntikojuja ei näykään. Osalla on pääl-lään sininen paita jossa lu-kee ”Laitumen Y-ajot”, toi-set puolestaan liimailevat kilpailunumerolappua au-tonsa ikkunaan. Kyseessä on Punkalaitumen Yrittäjät ry:n tempaus, jonka tavoite on tehdä paikallisia yrityk-siä tutuksi kisailun avulla.

– Kisaan osallistuvat au-tokunnat kiertävät rasteja kunnan alueen yrityksissä ja vastailevat kysymyksiin liittyen niihin. Myös ajotai-toa ja liikenneturvallisuut-ta testataan matkan varrel-la, kertoo kilpailun johtaja Markku Takku.

Kisapäivän mittaan yri-tyskohteilla kilvoitellaan, nautitaan virvokkeita ja naureskellaan. Hymyt ovat herkässä, varsinkin yrittä-jillä

Helppoa yhteistyötä– Kyllä tällainen yhteistyö on ehdottomasti plussaa,

Yrittäjät ja asiakkaat kohtasivat Punkalaitumella

Aki Mikkola(oik.) ja kansanedustaja Martti Mölsä palkitsevat Laitumen Y-ajojen voittajan, Sepän perheen autokunnan.

Punkalaidun 12.8.2011MAASEUTU 11

Uusi elintarvikelaki on helpottamassa riistan pääsyä ruo-kakauppoihin. Mikäli laki muuttuu esitetysti, syyskuus-sa metsästäjät voivat toimittaa hirvenlihaa vähittäismyyn-tiin ilman monimutkaista lihantarkastusta, kertoo tuorein Jahti-lehti.

Luonnonvaraisia jäniksiä, kaneja ja lintuja tai niiden li-haa saa edelleen toimittaa ilman lihantarkastusta kaup-paan ja ravintolaan kuten nykyäänkin. Yläajaksi ollaan asettamassa 1 000 eläintä vuodessa.

Monimutkainen lihantarkastuskäytäntö on poistumas-sa. Metsästäjät saisivat luovuttaa luonnonvaraisia hir-vieläimiä kuluttajalle tai toimittaa lihaa vähittäismyyntiin (kauppaan, ravintolaan) ilman lihantarkastusta. Määräk-si asetettaisiin enintään 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsä-kaurista vuodessa.

Kiristys lakiin tulisi siitä, ettei luonnonvaraisen riistan lihaa saisi enää toimittaa ns. lahtivajasta hyväksyttyyn lai-tokseen esimerkiksi makkaran valmistuttamiseksi.

Hirvenlihalle lisätilaa kauppaan

Satasilta.fi

Kokemäenjokilaakson Matkailuyrittäjät ry hakee kansain-välisiä kumppaneita lisätäkseen alueen matkailua keväällä ja syksyllä. Näillä näkymin matkailuprojektiin on ovat tyr-kyllä kumppaneiksi Englanti, Skotlanti, Unkari ja Ranska.

Karhuseutu ry:n alueella on ollut useita kansainvälisiä hankkeita, ja kansainvälisten asioiden koordinaattori Jaa-na Mälkki toimii tulkkina/avustajana karhuseutulaisten hakiessa esim. hankepartneria Matkailuprojekti suunnit-telee kansainvälisiä matkailupäiviä.Kehitteillä ovat jo yh-teiset nettisivut Englannin Yorkshiren kanssa.

Jokilaaksoon kaivataan turisteja

juhlapalveluyrittäjä Eino Kokko kehaisee kaadelles-saan kahvia kisailijoille.

Hän viittaa Punkalai-tumen toimeliaisiin yrit-täjiin, jotka vetävät yhtä köyttä. Yhdistyksen jäsen-luku onkin 2000-luvulla va-kiintunut sadan paremmal-le puolen.

Liha-alan yrittäjä Arvo Marttila on samoilla lin-joilla Kokon kanssa ja tie-tää syyn vireään yhdistys-toimintaan.

– On helppo tehdä yh-teistyötä, kun kaikki tunte-vat toisensa pienellä paik-kakunnalla.

Maaseutukunnan pitkis-tä välimatkoista ja pienestä väkiluvusta johtuen yhteis-työ onkin avainsana. Tällä kertaa sen tuloksena syn-tyi tapahtuma, joka toi po-tentiaaliset asiakkaat suo-raan kontaktiin yrittäjien kanssa.

Outoa väkeä torillaKansan rivien syvät äänet Punkalaitumelta kertovat, että torikojujen katveessa hyörii välillä outoa nuorta väkeä, eikä talojakaan tun-nu hirveästi olevan tyhjil-lään. Onko maaseudulle kohdistuva muuttoliike siis jo kylmää faktaa?

– Nuoret lähtevät kyl-lä kaupunkeihin opiskele-

maan, mutta moni palaa sieltä takaisin kotiseudul-leen, ennemmin tai myö-hemmin, arvioi Leena Jonkka.

Hän on itsekin muut-tanut kaupungista maalle vuosi sitten, jolloin perusti tekstiilialan yrityksen Pun-kalaitumelle. Kokemuk-

Liha-alan yrittäjä Arvo Marttila käy läpi Y-ajoihin osallistuneen kilpailuvastauksia.

set yrittämisestä ovat ol-leet sen verran hyviä, ettei häntä enää saisi Punkalai-tumelta pois.

– Kaupungissa kontak-ti asiakkaaseen on helpom-pi muodostaa, koska he ovat lähempänä. Täällä pi-tää itse soitella asiakkaille ja käydä esittelemässä tuottei-ta, mutta luulen että tällais-ta henkilökohtaista kontak-tia osataan myös arvostaa, Jonkka valottaa.

Seuraavat ajot keväälläTapahtuman osallistuja-määrää nipistivät lukuisat suurtapahtumat viikonlop-puna. Kisan jälkeen yrittä-

On helppo tehdä yhteistyötä, kun kaikki tuntevat toisensa pienellä paikkakunnalla.

jät suunnittelivat jo seuraa-van vuoden ”Y-ajoja”, tosin jo keväällä pidettäväksi, et-tei satu niin paljon päällek-käisyyksiä. Itse kisan voit-ti Sepän perheen autokun-ta. Palkintona oli sata eu-roa rahaa, vatsa täynnä pai-kallisia herkkuja ja rutkasti uutta tietoa Punkalaitumen yritysskaalasta.

Köyliö12.8.2011MAASEUTU12

Teijo Rantanen

Köyliön kunnassa on tä-nä vuonna koettu piristy-misen merkkejä niin yri-tystoimintojen kuin väes-tömäärän kohdalla. Elin-keinoneuvoja Outi Mäke-läisen mukaan tilastokes-kuksen ennakkotiedot tä-män vuoden asukasmäärän muutoksesta povaavat pit-kästä aikaa lukemaa, joka ei ala miinusmerkillä. Sa-maisen aallon myötä kun-nan alueelle on perustettu myös uusia pienyrityksiä.

– Talouskriisin aiheutta-maa pelokkuutta on vielä

havaittavissa perustajissa ja pankinjohtajatkin saattavat varoitella riskeistä, mutta esimerkiksi omalle harras-tukselle pohjautuvaa yrittä-mistä näkee Köyliössä yhä enemmän. Aktiivisuus ja uuden etsiminen kuvaavat

Köyliössä positiivista virettä

Tämä jo tiedetään, monet tekijät ovat pitkään vai-kuttaneet siihen, että maa-seudun väestö on vähen-tynyt ja siksi palvelut hei-kentyneet. Maaseutuyhtei-söjen elinvoima on monin paikoin hiipunut, ja kunta-rakenteen muutospaineet tuovat vielä lisähaasteita syrjäisimmille alueille.

Kun asiaa katsoo vähän tarkemmin, paljastuu näi-den suurten voimien taus-talta toiseen suuntaan vai-kuttavia tekijöitä, ns. heik-koja signaaleja. Monet sel-vitykset osoittavat, että maaseudun tarjoamille pal-veluille ja tuotteille on ole-massa kasvavaa kysyntää. Tämä kysyntä liittyy esim. luomu- ja lähiruokaan, ti-laan ja rauhaan, virkistys-

ja elämyspalveluihin se-kä uusiutuvaan energiaan. Yhdistävinä tekijöinä näis-

sä maaseudun vetovoima-tekijöissä ovat yksilölliset hyvinvointipalvelut ja vih-reä talous.

Edellä mainituista asi-oista on puhuttu ennen-kin, mutta mitään ratkai-sevaa edistymistä maaseu-dun kannalta myönteiseen suuntaan ei kuitenkaan ole tapahtunut. Mielestäni aika alkaa nyt olla kypsä todel-

liselle muutokselle. Yleinen mielipideilmasto, parane-vat tietoliikenneyhteydet, työelämän uudet mallit ja monipuolistuva pienyrittä-jyys edesauttavat maaseu-dun uutta nousua. Arvoilla on taas merkitystä ja yhtei-söllisyyttä etsitään kansain-välistymisen vastapainoksi. Sosiaalinen media tarjoaa edullisen ja nopean kana-van maaseudun tuotteiden ja palveluiden markkinoi-miseen.

Todellinen muutos edel-lyttää kuitenkin myös uu-denlaista maaseutupoli-tiikkaa ja nimenomaan eri politiikan sektorien saman-suuntaisia toimia. Ei voi olla niin, että valtionhal-linnon eri toiminnot ovat maaseutupolitiikan osalta

keskenään ristiriitaisia, ku-ten tähän saakka on usein ollut.

Lisää verkkojaMyös maaseudun yritys-ten ja yhteisöjen on osat-tava lukea ajan merkkejä ja otettava askelia säilyttä-västä toiminnasta kysyntä-lähtöiseen suuntaan. Tutki-muksissa osoitettu lähiruo-an kysyntä ei realisoidu, jos tuotteita ei ole kohtuullisel-la vaivalla saatavissa. Yksi-lölliset hoiva- ja elämys-palvelut tarvitsevat myös tuottajansa. Matkailussa on osattava hyödyntää paikal-liset vahvuudet luovalla ta-valla. On panostettava laa-tuun ja palveluun; hinta ei välttämättä ole ratkaiseva

tekijä. Tarvitaan myös en-tistä enemmän yhteistyö-tä ja verkostoitumista sir-paleisten palveluiden hel-pomman saatavuuden var-mistamiseksi.

Euroopan Unionin maa-seutupolitiikasta vuosil-le 2014-2020 on jo saa-tu ensimmäisiä tiedonmu-rusia. Näillä näkymin sil-tä taholta ei ole tulossa jä-rin suuria muutoksia. Niin-pä Suomen omilla toimilla on aivan keskeinen merki-tys uuden maaseutupolitii-kan luomisessa. Maaseu-dun uuteen tulemiseen on pakissa valmiita työkaluja: uusiutuvien energialähtei-den käytön monipuolinen edistäminen, pienten elin-tarvikeyritysten toiminta-edellytyksistä ja markki-

noille pääsystä huolehtimi-nen, puhtaan luonnon ja tilan hyödyntäminen Suo-men markkinoinnissa se-kä uusien vihreän talou-den innovaatioiden tuke-minen.

Unionin tason ja valta-kunnallisen politiikan li-säksi tarvitaan vielä maa-kunnallista ja paikallista aktiivisuutta ja aloitteelli-suutta, jotta maaseudun mahdollisuudet jalostuvat uudeksi elinvoimaksi ja so-siaaliseksi pääomaksi. Sii-nä riittää tekemistä kaikil-le meille maaseudun kehit-tämisen parissa työskente-leville.

Juha VanhapaastotoiminnanjohtajaAktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Maaseudulla ON mahdollisuuksia

www.lalli.fi

köyliöläistä uusyrittämistä, hän kertoo.

Linkki maailmalleMäkeläinen näkee vetoa myös teollisen yrittämisen puolella. Hän mainitsee Ristolan teollisuusalueen,

jossa yritykset ovat luoneet kauppayhteydet ulkomail-le. Näistä yhteyksistä voi olla hyötyä alueen uusille-kin yrittäjille, sillä menes-tyvien yritysten imuun on hyvä päästä heti alussa.

– Kysyntä pitää toki var-mistaa tarkkaan ennen pe-

rustamista, ettei yritystoi-mintaa tarvitse lopettaa kannattamattomana kah-den vuoden jälkeen kun starttirahan saanti loppuu, Mäkeläinen muistuttaa, ja tiedostaa myös isojen kaup-pakeskittymien houkutte-levuuden, kun yritystä pe-

rustetaan.

Yhtenäisyyttä pienessäKöyliössä yrittäjät ovat vai-nunneet yritysten välisen yhteistyön tärkeyden maa-seudulla.

– Muutama vuosi sitten yhdistystoiminta oli lähes tulkoon kuivunut kokoon. Nyt on jälleen käynnistynyt aktiivinen vaihe ja toimin-nassa on innostuneisuutta ja spontaaniutta, Mäkeläi-nen selvittää.

Naapuriyhdistykset toi-mivat yhteistyössä keske-nään, mutta ne ovat halun-neet pysyä itsenäisinä, vaik-ka kuntaliitokset ovatkin sekoittaneet kuvioita.

– Luulen että Köyliö on riittävän pieni paikkakun-ta, että se tuntuu yhteisel-tä, Mäkeläinen kiteyttää, ja osuu samalla ytimeen maa-seudun yhteisöllisyyden syntyperissä.

Aktiivisuus ja uuden etsiminen kuvaavat köyliöläistä uusyrittä-mistä.

Mielestäni aika alkaa nyt olla kypsä todelliselle muutokselle.

Pienyrittäminen nostaa päätään Köyliössä. Kuvassa olevalta Ristolan teollisuusalueelta taas löytyy yhteydet ulkomaiden markkinoille.

teijo rantanen

maatalous 12.8.2011MAASEUTU 13

Suomalaisen maatalouden rakennemuutos jatkuu. Ti-ken eli Maa- ja metsätalous-ministeriön tietopalvelu-keskuksen mukaan maata-lous työllistää nyt kolman-neksen vähemmän ihmisiä kuin vuonna 2000. Samassa ajassa maatalous- ja puutar-hayritysten määrä on laske-

nut viidenneksen.Maataloustöitä teki vuon-

na 2010 kaikkiaan 125 300 henkeä. Muutos ei kieli suoraan tilojen työmäärän vähenemisestä. Maatalous-töihin käytetty aika on vä-hentynyt vain 13 prosent-tia. Eniten työllistivät lyp-sykarjatilat.

– Lypsykarjatilan hoitaja käytti maataloustöihin kes-kimäärin 255 päivää vuo-dessa eli lähes kaksi ker-taa enemmän kuin keski-verto maatalouden parissa työskentelevä, kertoo pro-jektitutkija Pasi Mattila Ti-kestä.

Nuorimmat sikatiloillaMaa- ja puutarhatalouden

Vuosikymmen leikkasi kolmanneksen tekijöistä

osuus alan työtä tekevien kokonaistyömäärästä on-kin suurin karjatalousval-taisilla alueilla. Viljatilo-jen hoito vaati keskimäärin kolmanneksen niillä työs-kentelevien työajasta.

Maatilaa hoitaa keski-määrin kolme vuotta iäk-käämpi viljelijä kuin vuon-na 2000.

Keskiverto suomalai-nen viljelijä on 51-vuotias eli kolme vuotta vanhem-pi kuin vuonna 2000. Nuo-rimmat viljelijät työskente-levät sikatiloilla. Myös lyp-sykarjatiloja hoitaa keski-määrin alle 50-vuotias vil-jelijä.

– Sukupolvenvaihdok-

sia ei tehdä tällä hetkellä ti-loilla erityisen tiuhaan. Vii-meisten viiden vuoden ai-kana sukupolvenvaihdok-sen on tehnyt 10 prosenttia tiloista, Mattila toteaa.

Nainen tuttu hevostilallaKolmannes maatalouden parissa työskentelevistä on naisia. Lukumäärältään eniten naisia työskentelee viljatiloilla.

Noin puolella maatalo-us- ja puutarhayritysten työvoimasta on alaan liit-tyvä koulutus. Yleisimmin maatalousalan tutkinnon ovat hankkineet karjatilo-jen toiminnasta vastaavat

viljelijät. Tästä tekevät kui-tenkin poikkeuksen lam-mas-, vuohi- ja hevosti-lat. Niiden hoitaminen on ollut ainakin aluksi usein harrastus, mistä syystä nii-den pitäjät eivät ole välttä-mättä hankkineet alan kou-lutusta.

Maatalous- ja puutarha-yritysten määrä on laske-nut kymmenessä vuodes-sa viidenneksellä 63 874:ään. Enää kolmannes ti-loista toimii kotieläintalou-den parissa.

Lisää: www.maatalousti-lastot.fi-sivustolla

Syksyn aiheita:Ajankohtainen maatalouspolitiikka, Tuotantotalouden laskelmat, Verotus ja MaatalousyrittäjyysKoulutuspaikka: Sastamalan aikuiskoulutusosasto, Hoikantie 15, 38100 SastamalaLaajuus: 4 x 5 opintoviikkoa, yht 20 ov., 15 lähipäivää / osio (= 5 ov)

Hinta: Omaehtoisen koulutuksen hinta 120 € / osio (5 ov). Kysy myös yrittäjän oppisopimusta.Ilmoittautumiset kurssille viimeistään 19.9.2011 mennessä.Ilmoittautumiset ja tiedustelut:Anitta Mäkelä, puh. 0400 809 644anitta.makela@sasky.fi

26.9.2011

PER NIITYN TILAHuittinen Puh. 0400/0500 333 666

Sertifioidut:• Reetta-ruis• Walet-ruis• SW Magnific-syysvehnä

Syyskylvöille:

Lypsykarja-tilan hoitaja käytti maa-taloustöihin keskimäärin 255 päivää vuodessa.

koneet & laitteet12.8.2011MAASEUTU14

02 568 883, 040 565 8292Korvenkyläntie 547, Huittinen

www.metsamaki.com

Toyotan ensimmäisen ne-livetohenkilöauton, Toyo-ta BJ:n ensiesittely tapahtui 60 vuotta sitten, 1.8.1951. Alun perin vain sotilas-käyttöön ajatellusta ajokis-ta kehittyi pian kyvykäs, ää-rimmäisen luotettava ja py-säyttämätön maastoauto.

Toyota Land Cruisereilla on valloitettu arktisia aluei-ta, ajettu aavikoiden ja sade-metsien halki, työskennelty kaivoksissa ja pelastettu ih-misiä haastavista paikois-ta. Malli on osoittautunut verrattomaksi kumppanik-si seikkailtaessa eri puolilla maapalloa.

Maailmanlaajuista suosiotaPitkäkestoinen menestys-

tarina juontaa juurensa BJ-mallin esittelyyn vuon-na 1951. Se oli ensimmäi-nen ajoneuvo jolla ajettiin Japanin Fuji-vuoren 2500 metrin korkeudessa sijait-sevalle tarkkailuasemal-le. Vuonna 1955 viimeisel-le BJ-mallille annettiin ni-mi Land Cruiser; se on sa-nayhdistelmä, josta tuli sit-temmin synonyymi luotet-tavalle ja kestävälle nelive-toautolle, jossa noudate-taan korkeimpia laatu- ja

mukavuusstandardeja.1950- ja 1960-luvuilla

Toyotan strategia painot-ti vientiponnisteluja kehit-tyville markkinoille, kuten Lähi-itään ja Etelä-Amerik-kaan. Näillä alueilla Land Cruiserin kova suosio sii-vitti vahvasti yrityksen ke-hitystä ja mainetta.

Työkäytöstä edustukseenAlun perin työkäyttöön suunnitellusta autosta esi-teltiin kaksi täydentävää korimallia tyydyttämään erityyppisiä asiakastarpei-ta. Vuonna 1966 Toyota esitteli Land Cruiser FJ55-mallin, joka oli ensimmäi-nen farmarimallia muis-tuttava, ns. Station Wagon -versio. Se toimi nykyisen

Land Cruiser V8 -mallin edeltäjänä, vastaten kasva-vaan tarpeeseen kuljettaa ihmisiä ja kuormaa. Vuon-na 1984 Toyota näki järke-väksi kehittää aiempaa ke-vyemmän mallin, jossa yh-distyvät helppo muunnelta-vuus, tinkimätön kyky ede-tä maastossa, hienostunei-suus ja mukavuus.

Nykyinen, vuonna 2010 lanseerattu Land Cruiser nosti rimaa yhä korkeam-malle laatuun, luotettavuu-teen ja tyylikkyyteen liitty-en. Näistä ominaisuuksista Toyotan maastoautot tun-netaan ympäri maailman.

Toyota uskoo tekevän-sä mallia innovaatioiden myötä pitkälle tulevaisuu-teen.

Land Cruiser täytti pyöreitäLand Cruiserin ilme on säilynyt vuosikymmenten kulutuksessa – ajoneuvon ilmeet vuosilta 1955, 1984 ja 2009.

Vuonna 1955 viimeiselle BJ-mallille annettiin nimi Land Cruiser.

koneet & laitteet 12.8.2011MAASEUTU 15

Työtehoseurassa on käyn-nistynyt Maatalousyrittäji-en eläkelaitoksen rahoitta-ma hanke, jossa tuotetaan maatalousyrittäjille toimin-taohjeita hallittuun kone- ja laitehäiriöiden purkuun ja torjuntaan. Toimintaohjei-ta noudattamalla tapatur-mien voidaan kone- ja laite-häiriöiden yhteydessä olet-taa vähenevän.

Toimintaohjeiden laati-miseksi hankkeessa selvi-tetään, kuinka yleisiä eri-tyyppiset kone- ja laitehäi-riöt ovat maatiloilla (esiin-tymistiheys, häiriön aihe-uttaman katkoksen ajalli-nen kesto) ja kuinka usein kone- ja laitehäiriö on maa-talousyrittäjille rekisteröi-dyn konetyön tapaturman taustalla. Lisäksi selvite-tään, mistä häiriöt yleisim-min aiheutuvat – mikä te-kijä laukaisee häiriön syn-tymisen sekä mikä on mah-dollisesti uuden tekniikan merkitys häiriöiden mää-rän ja häiriöiden turvalli-suusriskin kannalta.

Tietoja kootaan kirjalli-suudesta, maatalousyrittä-jien tapaturmatilastoista ja suoraan maatalousyrittäjil-tä vuoden kestävällä seu-rannalla. Hanke valmistuu vuoden 2012 lopussa.

Häiriöt turvallisuusriskiTurvallisuusriskit ovat suu-rimpia etenkin tuotanto-prosessien häiriötilanteis-sa ja häiriöiden poistossa. Häiriöiksi tässä yhteydes-sä katsotaan muun muassa koneiden tukkeutumiset, pienet paikan päällä kor-jattavat rikkoutumiset/vi-kaantumiset, epäluotettava toiminta, tilapäiset käynti-häiriöt, vajaateholla käymi-set yms. Kone- ja laitehäi-riöiden purkamisen yhte-ydessä syntyneet tapatur-mat ovat usein niin vaka-via, että maatalousyrittäjän työkyky vaarantuu pitkäk-si aikaa tai johtaa pahim-missa tapauksissa jopa työ-kyvyttömyyteen tai kuole-maan. Esimerkiksi konei-

den tukkeumia puhdista-essaan kuoli vuonna 2009 yhteensä kolme maatalous-yrittäjää.

Vapaaehtoisia maatiloja etsitäänSelvitystyötä häiriötilan-teista, niiden yleisyydes-tä ja syistä tehdään muun muassa rekrytoimalla 10 karja- ja 10 kasvinviljelyti-laa pitämään vuoden ajaksi kirjaa tilalla sattuneista ko-ne- ja laitehäiriöistä. Maa-talousyrittäjien valmiille lomakkeelle jokaisesta häi-riötilanteesta erikseen täyt-tämät tiedot tullaan kerää-mään kuukausittain ana-lysointia varten. Seuran-nan jälkeen samoilla tiloil-la tehdään haastattelu, jos-sa kirjattuja kone- ja laite-häiriöitä, niiden yleisyyttä, syitä ja aiheuttajia ja turval-lisia toimintatapoja niiden purkamiseksi käydään läpi tarkemmin.

Seuranta alkaa syksyllä 2011. Kiinnostuneita maa-

TTS ryhtyy tutkimaan maatalouskoneiden häiriöitä

talousyrittäjiä pyydetään ottamaan yhteyttä Työte-hoseuraan.

Lisätietoja: TTS Työteho-seura, Markku Lätti, gsm 044 7143 691, markku.lat-ti@tts.fi

12.8.2011MAASEUTU16