Perjantai 10.9.2010 n Numero 7n

HirViKÄrPÄnen KiUSaa S. 13

LeaDer-rYHMÄt SaiVat raHaa S. 8

UUtUUKSia FinnMetKOSSa S. 15

10.9.20102 MAASEUTU

www.ak-kivi.�(02) 648 075

Hautakivet ym.kivialan työt

NOVALAB OYwww.novalab.fi

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

www.novalab.fi

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

www.lalli.fi

Tässä numerossa

ELÄMÄNTAPAAN UUTTA TUKEVUUTTA

10.9.2010 3MAASEUTU

SIVUT 10-11 Leena ja Kalle Niemelä saavat pian tilan naudat uuden katon alle.

■

ajankohtaista

LUSTO/Jukka Silvast

Kiukaislainen viljanviljelijä ja MTK:n 3. puheenjohtaja Esko Suomala sanoo viljansa olevan vielä myymättä.

– En usko hinnan tulevan enää oleellisesti ylöspäin. Tilanne on erilainen kuin maailmanmarkki-noilla vuonna 2007.

Suomala kuten viljanviljeli-jät yleensä joutuvat ajoittamaan myyntinsä jonkin verran näppi-tuntumalla, sen verran ailahtelua markkinoilla tuntuu olevan.

– Mielenkiintoinen talvi tulee viljamarkkinoille, myös lannoi-temarkkinoille, hän ennakoi.

Hän korostaa, että viljan ja lan-noitteiden hinnat muodostuvat nykyään muualla kuin Suomessa. Hän luonnehtii viljanviljelyn ku-lunutta vuotta siten, että siinä ko-timaassa on oltu terveellä tasolla, ja rypsin ja rapsin viljelyala 150 000 hehtaaria on ollut hyvä saa-vutus.Tuotanto uppoaa kotimaan markkinoille.

Suomalan kaura kärsi kuivuu-desta, ruista tuli kohtuullisesti, ohraa taas vaihtelevasti eri aloilta,

mutta syysvehnä kärsi talvesta.

USA:ssa viljaaVielä keväällä viljamarkkinat näyttivät synkiltä, kesannointia suositeltiin, ja maatalouden yrit-täjätulon ennustettiin vain laske-van tänä vuonna. Toista on tä-nään, viljanhinta nytkähti ylös jo pelkistä odotuksista Venäjän il-moitettua viljanvientikiellostaan.

Tutkimusjohtaja Perttu Pyyk-könen Pellervon Taloudellisesta Tutkimuslaitoksesta on vakuut-tunut, että viljan maailmanmark-kinahinta tulee pysymään selväs-ti aiempaa korkeammalla tasolla kuin alkukesästä, mutta tämän-hetkinen nousu tasaantuu, kun-han saadaan tarkemmat tiedot

eurooppalaisesta sadosta.– Sellaista hirmuista piikkiä

kuin 2–3 vuotta sitten oli, ei ole näköpiirissä, hän rauhoittelee suurimpia odotuksia.

Taustalla nykyisessä viljahin-noittelussa on Venäjän ja entis-ten Neuvostoliiton maiden raju kuivuus ja kato. Venäjä on suuri viljanviejä, mutta nyt valtio sul-kee vientikanavat.

Pyykkönen muistuttaa hänkin, että tilanne on erilainen kuin 2006–2007. Nyt Keski-Euroo-pan sato on melkein normaalil-la tasolla, USA:ssa sato on suh-teellisen hyvä ja maailman vilja-varastot lähes tuplaten niin suu-ret kuin parin vuoden takaises-sa hintapiikissä. Maailman riisi-sato ei ole putoamassa sekään täl-lä kaudella.

– Kun oli hintapiikki, oli myös kova talouskasvu päällä ja koti-eläintuotanto korkealla tasolla. Nyt ei ole niin kova buumi päällä bioenergiallakaan.

Ennusta useinPyykkönen myöntää, että ennus-

taminen on vaikeaa, mutta muu-tos keväästä on melkoinen. Mutta tuskin viljelijät lähtivät kiinteään hintaan viljelemään, sillä hinnat olivat tosi alhaalla. Siten markki-noilla voi enemmän pelata. Eikä Suomessakaan tule pulaa viljasta hellekesästä huolimatta, varastot ovat suuret.

– Jos lähdet ennustamaan, tee se usein, hän naurahtaa ennustus-ten epävarmuudelle.

On arvioitu, että viljaa tulisi maailmanmarkkinoille 20 mil-jardia kiloa kulutusta vähemmän. PPT antaa virallisen ennusteen noin kuukauden kuluttua. Mutta Pyykkönen viestittää, ettei hurjiin odotuksiin viljanmyyjän oli syytä tuudittautua. Viljanhinnan nou-susta seuraa myös rehujen hinto-jen nousu kohta perään.

Tutkimusjohtaja sanoo, että va-paa markkinatalous näkyy suo-malaistiloilla rajummin kuin mo-nilla muilla toimialoilla, vaikka-kin ala on erittäin säänneltyä ja tukiriippuvainen.

Viljaa riittää idän kadosta huolimattaViljamarkkinoita tuntevat rauhoittelevat suolaisia hintoja odottelevia.

Kun oli hintapiikki, oli myös kova talouskasvu päällä.

tiina ahonen

GRILLIHERKUT MAISTUIVAT EURAJOELLA

SIVU 12 Keittiömestari Hannu Ollila opasti naisia grillaamaan.■

MUINAISJÄÄNTEET METSÄNHOIdOSSA

SIVU 6 Jarmo Uimonen kirjoittaa, miten muinaisjäännök-siin pitää suhtautua.

■

LAIdUNTAJILLE HAETAAN KOHTEITA

SIVU 7 VeturiVihreä kannus-taa laiduntamaan arvokkaat maisemat kuntoon.

■

SeuraavaMaaSeuTu

ilmestyy 8.10.

Hanketoiminnassa alleviivataan sitä, että projektissa pitää olla alku ja loppu. Ja mei-käläisestä niin pitäisi olla kaikissa muissakin touhuissa. Kuten esimerkiksi rakentamisessa.

Joitakin vuosia sitten elämämme muuttui niin, että saatamme nyt asua merenrantapö-heikössä puolisenkin vuotta yhteen menoon. Muutos toi mukanaan myös uusia tarpeita. Mökkiin piti saada lisäsiipi vaatehuoneelle, isommalle kylpyhuoneelle ja pikaisesti lämpiä-välle saunalle. Rakennusprojektimme polkaistiin käyntiin pii-rustuksilla ja lupa-anomuksilla. Ennen kuin lei-matut propuskat olivat hyppysissämme, kului siihen luvatun parin kolmen viikon sijasta aikaa liki vuosi. Ajattelimme, että sattuuhan sellaista ja jatkoimme innosta hihkuen projektiamme. Etsimme urakoitsijaksi luotettavan oloisen fir-man. Sieltä todettiin homman hoituvan va-jaassa kolmessa kuukaudessa. Rakentaminen

käynnistyikin sipsakkaasti. Tai no, rakentami-nen ja rakentaminen. Mökin nurkalle nimittäin ilmestyi jättikokoinen työmaakoppi, ruma siir-tolava, läjä erilaista tilpehööriä sekä sähkötau-lu. Ja siinä se. Rakentajia ei sinne tullut. Eikä muitakaan. Ei viiteen kuukauteen.† Ensin syy-tettiin tien pehmeyttä, sitten pakkasia, joulua ja lumimäärää ja lopuksi vielä kelirikkoa. Kun oltiin jo keväässä, alkoi tapahtua. Pihaam-me pesiytyi järkyttävän kokoinen kaivuri. Se seistä jökötti paikallaan muutaman viikon, kauhoi pari päivää ja jäi sinne nuokkumaan. Työmaallamme alkoi myös haahuilla jokunen rakennusmies. Satunnaisesti. Ne naputtelivat iloisen värisiä tikkuja sinne tänne, istuivat ko-pissaan kaffeilla ja kyselivät siinä kaivetun kuo-pan reunalla meiltä kaikenlaista seinänväreistä lampun paikkaan.

tuli Heinäkuu ja lomat. Lisäsiipemme saat-toi hahmottaa muutamasta nurkkaparrusta ja

niiden yli heitetystä pressusta. Siis hyvällä mie-likuvituksella. Työmaalla pistäytyi toki silloin tällöin ukko tai kaksi. Siirsivät lankkuja, pöl-lyttelivät peitteitä tai naputtelivat muutaman naulan. Varsinainen rakentaminen ei edistynyt. Jossakin vaiheessa työmaalle ilmestyi myös sähkömies. Kutakuinkin umpiunessa kulkeva pojankloppi, jolla ei ollut aavistustakaan, mitä pitäisi tehdä. Siellä se pähki ja ripusteli johto-jaan sinne tänne sekä katkaisi makuuhuoneis-tamme sähköt ja telkkariantennista kaapelin. Ja häipyi sitten teille tietymättömille.

nyt elokuussa työmaallamme on ollut elä-mää. Useampiakin rakentajia ja viisaan oloi-sia päällekatsojia. Muttei valmista tule vielä-kään. Kukaan ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä ja koska. Keskinäinen kommunikointi ei tun-nu olevan rakennusammattilaisten juttu. Sopi-muksia ja piirustuksiakaan ei juuri katsota. Se, mitä tänään tehdään, joudutaan yleensä huo-

menna purkamaan.

siellä se lisäsiipi on siis edelleen vaiheessa. Kollega tässä lohdutteli, ettei maaseudun ra-kennusprojektien kuulukaan tulla koskaan val-miiksi, vaan ne ovat osa maalla asumisen elä-mäntapaa. Jos näin on, niin pitänee tuo osa-ai-kainenkin maaseutuasuminen pistää pohdin-taan… Meiltä nimittäin palaa piakkoin pinna!

MTK:n toinen varapuheenjohtaja Mau-no Ylinen nosti Kauhajoen ruokames-sujen seminaarissa tämän kuun alus-sa tärkeän asian esille. Hän ihmetteli, miten suomalainen viljelijä voi pär-

jätä kuluttajien ja kauppojen vaatimusten suossa. Samaan aikaan pitäisi saada sekä halpoja elintar-vikkeita että entistä eettisemmin tuotettuja elin-tarvikkeita. Kaiken lisäksi suomalaisten elintar-vikkeiden hintoja verrataan ulkolaiseen halpa-tuotantoon.

Ylinen muistutti myös siitä, että kotimaisten elin-

tarvikkeiden laatuvaateet lisääntyvät jatkuvasti, mutta ulkolaisille tuotteille kuluttajat eivät tällaisia vaateita esitä. Suomalaisen viljelijän näkökulmas-ta tilanne on kohtuuttoman kova. Suomen EU-jäsenyyden aikana maatilojen tuottavuus on kas-vanut kovaa vauhtia ja investoinnit ovat lisäänty-neet, mutta maataloustulo on sen sijaan laskenut.

Kaiken muun lisäksi pitäisi siis tuottaa maailman laadukkaimpia elintarvikkeita polkuhintaan.

Suomessa kotieläintuotanto on eettisesti kestä-vää. Siksi kotimaisen laadukkaan elintarvikkeen ja ulkolaisen halpaelintarvikkeen laittaminen samaan vaakaan ei ole reilua. Suomessa elintar-viketuotanto ei voi lähteä kilpailemaan hinnal-la. Laadukkaista elintarvikkeista on oltava valmis maksamaan myös enemmän. Kauppa ja kuluttaja ovat tässä avainasemassa. Jos vaaditaan kotimais-ta laatua, siitä on oltava valmis maksamaan myös käypä hinta.

Perjantaina 10.9.2010n

Pääkirjoitus

PANTSEN KUPPILA

KOLUMNI n Maritta Lindqvist

SITAATTI

“Ilmaston-muutos

pakottaakin Suomen aivan

uudenlaisiin puu-

savottoihin.”

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 2.9.

Maalla asumisen elämäntapa

Maritta Lindqvist

Kirjoittaja on Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan osa-aikamaalainen toiminnanjohtaja

Jos vaaditaan kotimaista laatua, siitä on oltava valmis maksamaan myös käypä hinta.

Laadusta oltava valmis maksamaan

Luontoarvojen kunnioittamisen, ilmastonmuu-toksen ja luonnonvarojen käytön, energiakysymysten ja ruokaturvan luulisi luovan maaseudulle nostetta. Ainakin virallisten valmistelujen ja päätösten mukaan. Miten on sitten elävässä elämässä ja käytännössä, se saattaakin ol-la toinen juttu.Joka tapauksessa maajussin arvostus saattaa olla jyrkäs-sä nousussa. Kauanhan se on arvostuksessa jo ollut polii-tikon, autokauppiaan ja toimittajan yläpuolella. Ei silti, re-hellisiä ammattejahan nuo edellä olevatkin ovat – omal-la tavallaan.

viikko sitten tuli kuluneeksi 110 vuotta Urkin synty-mästä. Meikäläisen sukupolvelle Urkki ilmensi maaus-koa sen moninaisimmassa merkityksessä. Hän piti muun muassa maan, maaseudun, syrjäseutujen ja maajussin-kin puolia. Jos valtakausi kansan laajasta tahdosta ken-ties meni muutamalla vuodella pitkäksi, niin se on pien-tä hänen elämäntyönsä rinnalla. Voisihan sitä työelämän loppumetreillä itse kukin miettiä, missä vaiheessa pitäi-si ns. lähteä lätkimään, ettei sitten jälkikäteen sanottaisi, että roikkui liian pitkään. Vaikka nykyään tavoitteena on-kin pitempi työelämä, paitsi herroilla kultaisine kädenpu-ristuksineen.

nyky-yhteiskunnassa työ, asuminen ja palvelut ovat turhan kaukana toisistaan. Siksipä muun muassa ha-lutaan eheyttää yhdyskuntarakennetta, tiivistää asutusta. Vanhanmallisessa maatalousyhteiskunnassa ei moisia on-gelmia ollut. Suurimmat ongelmat yhdyskuntarakenteen hajautumisessa ovat suurimmilla kaupunkiseuduilla, vaik-ka joskus näissä asioissa on yritetty erityisesti maaseudun asujia syyllistää. Maaseudun väki vähenee siihen tahtiin, että todella toivoo maauskon olevan nousussa ja vaikut-tavan siihen, että jatkossakin maaseudulla olisi tarpeek-si väkeä pitämässä tätäkin maata ja maailmaa pystyssä. Eli pää pystyyn maaseudun väki!

maaseutu 10.9.2010

n MAAUSKO

5MAASEUTU

Lajikkeiden joukossa oli vanhojen tuttujen lajikkei-den lisäksi uusia tulokkai-ta. Tilakokeeseen lajikkeita olivat toimittaneet Pohjoi-sen Kantaperuna Oy, Suo-men Siemenperunakeskus Oy, Finpom Oy ja Peruna-seppä Oy. Tapahtuma oli osa Satafood Kehittämisyh-distys ry:n Avomaan vihan-nestuotannon monipuolis-taminen uusilla lajeilla ja lajikkeilla –hanketta.

Lajikkeet käytiin läpiMika Paassilta esitteli Kan-taperunan lajikkeista mm. Annabellen, joka on aikai-nen kesäperuna ja hyväs-tä maustaan tunnettu. To-sin tällä koelohkolla se ei näyttänyt parhainta kas-vukokoaan. Uusimpina ja lupaavina tulokkaina ovat Challenger, joka on satoi-sa ja viljelyvarma lajike se-kä Mozart, jolla on hyvä ru-venkestävyys. Operalla on muita lajikkeita hiukan pa-rempi rutonkestävyys, jo-ten se voi soveltua luomu-tuotantoon. Mika Paassilta kertoi myös, että mm. tyvi-mätää vastaan Kantaperu-na on uusimassa siemenpe-runoiden lisäysohjelmaan-sa. Kotimainen siementuo-tanto aloitetaan minimu-kuloilla, joita kasvatetaan eristyksessä yleisistä peru-nanviljelyalueista kasvitau-tien välttämiseksi.

Siemenperunakeskuksen

Markku Kortesoja kertoi, että SPK:n lajikkeista Lady-lajikkeet edustavat ruokate-ollisuuslajikkeita ja musiik-kitermilliset lajikkeet ovat ruokaperunoita. Melody on tällä hetkellä SPK:n ykkös-lajike. Se on erinomainen ruokaperunalajike ja sovel-tuu kuorintaan. Muut esil-lä olleet ”musiikkilajikkeet” olivat Musica ja Orchestra. Musicasta odotetaan Nico-lan korvaajaa. Se on hiukan Nicolaa aikaisempi.

Finpomilla oli esillä eni-ten uutuuslajikkeita. Fin-pom on uusimpia tulokkai-ta siemenperuna-alalla, ja se edustaa saksalaisen Eu-roplantin lajikkeita. Heik-ki Markuksen suosikki on kiinteämaltoinen Marabel, joka on myös hyvän ma-kuinen. Muita Finpomin

lajikkeita ovat mm. Eweli-na, Bellarosa, Jelly ja Mil-va. Esimerkiksi Bellarosa ja Kantaperunan Mozart ovat punakuorisia lajikkei-ta. Suomalaiset arastelevat suotta punakuoristen lajik-keiden käyttöä. Ne kaikki

mielletään uuniperunoik-si, vaikka näin ei ole.

Uusin perunoiden laji-ke-edustaja on huhtikuus-sa perustettu Perunasep-pä Oy. Perunasepän Asko Seppänen kertoi, että se edustaa hollantilaisen Agri-con lajikkeita. Kentällä oli-vat Perunasepän lajikkeista mm. kasvuajaltaan ääripäät Arielle ja Ditta, jotka ovat aikaisemmin olleet Keskon edustuksessa. Arielle on ai-kainen kuorintaan sovel-tuva lajike ja Dittalle suo-sitellaan alhaista typpilan-noitusta.

Niksit olisi opittavaYhteistuumin siemenpe-runa-alan toimijat totesi-vat, että kaikilla lajikkeilla on omat viljelyniksinsä ja -vaatimuksensa. Siksi har-va viljelijä onnistuu ensim-mäisenä vuonna täydelli-sesti aloittaessaan uuden lajikkeen kanssa.

Tilaisuuteen osallistui reilu 20 lajikkeista kiinnos-tunutta.

Jaana Laurila, Merja Mäkinen ja Turo KivirantaSatafood Kehittämisyhdistys ry

Ruoka- ja ruokateollisuusperunalajikkeita katsastettiin Eurajoella

osallistujat pitivät tällaista esittelyä hyvänä, jossa on useiden edustajien lajikkeita samaan aikaan esillä. syk-syn aikana lajikkeista tehdään vielä satoarvio ja kokoluo-kitus.

Petri Korkeakosken tilalla Eurajoella pidettiin torstaina 26. elokuuta pienimuotoinen ruoka- ja ruokateollisuusperunoiden esittelytilaisuus. Esittelyssä 33 lajiketta.

Kaikilla lajikkeilla on omat viljely-niksinsä ja -vaatimuk-sensa.

MErja MäKinEn

Maausko nousussa

metsä10.9.20106 MAASEUTU

Kiinteät muinaisjäännökset ovat maaperässä säilyneitä ihmistoiminnan mennei-den aikojen jälkiä. Ne ovat muinaisia asuinpaikkoja, hautoja, työpaikkoja ja eri-laisia puolustusrakennel-mia. Satakunnassa ja Var-sinais-Suomessa muinais-jäännöksiä on runsaasti, erityisesti rannikkoalueel-la. Lukumääräisesti yleisin muinaisjäännöstyyppi lie-nee pronssikautinen hauta-röykkiö. Röykkiöt erottuvat maastossa usein hyvin, sillä ne rakennettiin rantakalli-oille ja kuiville mäenlaeille. Sen sijaan esimerkiksi ki-vikautisten asuinpaikkojen paikallistamiseen tarvitaan useimmiten arkeologin asi-antuntemusta.

Muinaismuistolaki kiel-tää muinaisjäännöksen kaivamisen, peittämisen, muuttamisen, vahingoit-

tamisen, poistamisen tai muun kajoamisen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että alue olisi rauhoitettava met-sänhoitotoimilta. Periaat-teessa hakkuu onkin yleen-sä myönteinen toimenpide muinaisjäännöksen kan-nalta. Ongelmia voivat ai-heuttaa maanmuokkaus ja etenkin kantojen nosto.

Museoviraston ohjeiden mukaan muinaisjäännös-ten päälle ei kaadeta eikä kasata puita, eikä sen nä-kyvien osien päältä saa ajaa metsäkoneella edes silloin kun maa on jäässä. Mui-naisjäännöksen päältä tulisi myös kaataa ja raivata kaik-ki puusto pois. Säästöpuita kohteen päälle ei suositel-la jätettävän. Kiinteää mui-naisjäännöstä ja sen suoja-aluetta ei saa muokata, ei-kä kantoja tule nostaa. Kan-nonnostokohteissa tulee ol-

la erityisen tarkka suoja-alueen riittävyydestä. Koh-teiden säilymisen kannal-ta tärkeää on niiden raja-us ja merkintä niin, että ne säilyvät hakkuussa ja myös muokkauksessa.

Metsissä on myös lukui-sia vanhasta metsien käy-töstä kertovia historiallisen ajan kiinteitä muinaisjään-nöksiä, kuten tervahautoja,

hiilimiiluja, kaskiraunioi-ta ja sudenkuoppia. Nämä kohteet suositellaan säily-tettäväksi omatoimisesti.

Useat metsäorganisaa-tiot ovat hankkineet Mu-seoviraston muinaisjään-nösrekisterin tiedot omiin paikkatietojärjestelmiin-sä, mikä helpottaa hoito- ja hakkuutöiden suunnitte-lua. Rekistereitä myös päi-vitetään, sillä uusia kohtei-ta löytyy vuosittain. Mikä-li metsätöiden yhteydessä löytyy uusi muinaisjään-nös tai sellaiseksi epäiltävä, tulee työnjohdon ottaa yh-teyttä Museoviraston tai lä-himmän maakuntamuseon arkeologiin. Näin saadaan tarkemmat ohjeet kohteen käsittelyyn ja rajaukseen.

Jarmo UimonenKirjoittaja on Metsäkeskus Lounais-Suomen palveluksessa

Kiinteät muinaisjäännökset huomioitava metsien käsittelyssä

Metsähallitus on tehnyt Euran Harolassa luontopolun muinaisjäännösalueelle, joka sijaitsee osin pähkinäpensaslehdossa. Aluetta hoidetaan laiduntamalla lampaita.

Periaatteessa hakkuu voi olla muinaisjäännöksen kannalta myönteistä.

Metsissä on myös lukuisia vanhasta metsien käytöstä kertovia historiallisen ajan kiinteitä muinais-jäännöksiä.

maaseutu 10.9.2010MAASEUTU 7

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Maisemasuunnittelija San-na Seppälällä on nyt mie-lessä laitumet ja laiduntajat. Hän on juuri aloittanut Ve-turiVihreä-hankkeen, jon-ka päätavoitteena on jär-jestää laiduntamalla hoi-to luonnonsuojelullisesti ja maisemanhoidollisesti ar-vokkaille alueille.

– Satakunnassa on pal-jon perinteisiä, arvokkai-ta laidunalueita, jotka ovat kasvaneet tai kasvamassa umpeen. Laiduntamisesta pyritään tekemään hank-keen avulla taloudellisesti kannattavampaa saamalla laidunnuksen piirin mah-dollisimman isoja alueita, unohtamatta kuitenkaan pienialaisiakaan kohteita, Seppälä kertoo.

VeturiVihreä-hanke toi-mii Merikarvian, Porin, Luvian, Eurajoen ja Rau-man alueella. Seppälä toi-voo löytävänsä paikallisia

maatiloja ja yhdistyksiä, jotka alkaisivat huolehtia alueiden hoidosta.

– Jos paikallisia laidunta-jia ei löydy, niin hankkeessa etsitään sopivia laiduntajia kauempaa maakunnasta.

Yhdistykset mukaanNyt hankkeen alkumetreil-lä Seppälä selvittää mah-dollisten laidunalueiden maanomistajat, kartoittaa heidän innostustaan vuok-rata alueitaan laiduntajil-le sekä etsii sopivia laidun-tajia alueille. Apuna hänel-lä on jo tehdyt kartoituk-set, kuten luonnon moni-

muotoisuuden yleissuun-nitelmat, joihin on mer-kitty hoidon piiriin sopivia kohteita.

– Myös paikallisia yh-distyksiä aktivoidaan otta-maan pieniä kohteita hoi-taakseen. Toivon, että kiin-nostuneet ottaisivat empi-mättä yhteyttä.

Hankkeessa valmistellaan luonnon- ja maisemanhoi-donsuunnitelmia hoidetta-ville kohteille. Alueita lai-dunnetaan maatalouden ympäristötuen erityistu-ella, mahdollisuuksia ovat Perinnebiotoopin hoito ja luonnon monimuotoisuu-den edistäminen tukimuo-

dot. Nykyisin myös rekiste-röityneillä yhdistyksillä on mahdollista hakea erityis-tukia alueiden hoitoon.

– Avustamme viljelijöitä ja rekisteröityneitä yhdis-tyksiä tukien haussa. Myös esimerkiksi kylälle voidaan laatia hoitosuunnitelma, jos kylä on maisemallises-ti arvokas.

Monenlaisia maisemiaArvokkaita maisematyyp-pejä on monenlaisia, joten kiinnostuneiden kannat-taa kysyä mahdollisuuksis-ta päästä mukaan. Pelkäs-tään perinteisiä laidunmai-ta on monta erilaista: kuiva niitty, tuore niitty tai ranta-niitty, metsäinen hakamaa ja metsälaidun.

– Yhdessä voimme poh-tia muun muassa kohteen nykyiset arvot ja hoidon jatkuvuuden. Tärkeätä on löytää laiduneläimet, Sep-pälä pohtii.

Laitumelle on suunnitel-tava myös sopiva laidun-nuksen määrä. Perinnekoh-detta ei saa ylilaiduntaa, ei-kä lisärehua saa antaa. Lai-dunkierron mahdollistami-seksi onkin tärkeätä löytää riittävän suuria laidunmaa-kokonaisuuksia.

Hoitosuunnitelma laa-ditaan viideksi vuodek-si eteenpäin. Maatalouden ympäristötuen erityistuki määräytyy kustannusten ja tulonmenetysten mukaan. Tukihakemukset on jätet-tävä huhtikuun loppuun mennessä.

ProAgria Satakunnan VeturiVihreä-hanke jatkuu vuoden 2012 kesään as-ti. Hanketta rahoittaa Sa-takunnan ELY-keskus /Eu-roopan maaseudun kehit-tämisen maatalousrahasto. Maisemasuunnittelija San-na Seppälän tavoittaa nu-merosta 050 5902 085 tai sähköpostitse sanna.sep-pala@proagria.fi

INFO

Maisemalaidunnus sopii niin maaseudulle kuin taajamiin. Eläimet ovat tehokas ja ympäristöystävällinen tapa hoi-taa luontoa ja maisemaa. Lisätietoa maisemalaidunnuk-sesta esimerkiksi osoitteesta www.laidunpankki.fi/Maise-malaiduntaminen_su.pdf

Perinnemaisema kuntoon laiduntamalla

Perinnemaisema pysyy kun-nossa laiduntamalla, tässä ylämaankarja työssä Porin Preiviikissä meren rannalla.

Hanke auttaa laidunmaita ja laiduntajia löytämään toisensa.

Yhdessä voimme pohtia muun muassa kohteen nykyiset arvot ja hoidon jatkuvuuden.

PE 10.9. KLO 19

PE 17.9. KLO 19

LA 18.9. KLO 19

TO 23.9. KLO 19

PE 24.9. KLO 19

LA 25.9. KLO 19

LA 2.10. KLO 19

PE 15.10. KLO 19

KE 20.10. KLO 19

PE 22.10. KLO 13

TO 28.10. KLO 13

-esitykset jatkuvat...

Vesureille töitäMetsäkeskusten Päivä tai-mikollesi -kampanjas-sa on kannustettu metsän-omistajia taimikoiden var-haishoitoon toukokuus-ta lähtien. Ilmoituksia to-teutuneista töistä on kam-panjan tässä vaiheessa ker-tynyt jo 700 kappaletta. Il-moituksen varhaishoidos-ta kesäkuun loppuun men-nessä jättäneille on arvottu vesureita.

Kampanja jatkuu loka-kuun loppuun asti. Loka-kuun lopussa arvotaan li-säksi raivaussahoja kaikki-en ilmoituksen jättäneiden kesken.

Onnetar suosi arvonnas-sa Marjo Äikästä Somerol-ta. Hän ilmoitti kisaan al-kukeväällä tekemänsä tai-mikon perkauksia.

Tiedot muista voittajis-ta internetissä: http://www.metsakeskus.fi/web/fin/uu-tiset/etusivu.htm

Sanna Seppälä

Metsäpäivä VirttaallaLounais-Suomen metsäiset toimijat järjestävät yhteis-työssä 18.9. Lounais-Suo-men metsäpäivän Virttaal-la Alastaro Circuitin välit-tömässä läheisyydessä. Kes-kipisteessä ovat metsänkas-vatuksen 30 ensimmäistä vuotta, ja toimet tuona ai-kana työnäytöksin esitet-tynä.

Ministeri Sirkka-Lii-sa Anttila on vastaamas-sa kello 12 alkaen yleisön ajankohtaisiin metsäaihei-siin kysymyksiin kysely-tunnilla. Lounais-Suomen metsäpäivän järjestelyistä vastaavat yhteisyössä Met-säkeskus, Metsänhoitoyh-distys, metsäteollisuus, 4H ja Koneyrittäjät. Tapahtu-maan kello 10–15 odote-taan noin 600 kävijää.Ta-pahtumaan on vapaa pää-sy.

Lounais-Suomen metsä-päivän työnäytöksissä pää-see tutustumaan lähes kaik-kiin työlajeihin.

koti ja rakentaminen10.9.20108 MAASEUTU

Satakunnassa neljä toimin-taryhmää, Aktiivinen Poh-jois-Satakunta, Karhuseutu, Pyhäjärviseutu ja Ravakka, hakivat kukin oman koordi-noinrtihankkeen. Kunnis-ta vain Joutsenten Reittiin kuuluva Huittinen jäi tällä kertaa koordinointihank-keen ulkopuolelle.

Ideana koordinointihank-keessa on se, että Leader-toimintaryhmä on hakenut isomman rahapotin tiettyyn tarkoitukseen. Kokonaisuu-den sisällä voidaan käynnis-tää useita pieniä hankkeita.Osallistuminen ei edellytä yhdistykseltä suurta rahal-lista panostusta, sillä tal-kootyö toimii osarahana se-kin.

Neljännesmiljoonan jättipotti

Aktiivisen Pohjois-Satakun-nan, Pyhäjärviseudun ja Ra-vakan koordinointihank-keissa tuetaan erilaisten yh-distysten pieniä investointe-ja. Alahankkeina toteutetta-vien investointihankkeiden kautta parannetaan kylien viihtyisyyttä elinympäris-tönä sekä monipuolistetaan toimintaa kylillä yhteisten tilojen käyttöominaisuuksi-en sekä harrastusmahdolli-suuksien lisääntyessä.

Karhuseudun polut -hankkeessa toteutetaan eri-laisia polkuihin liittyviä asi-oita, kuten tulipaikkojen ja laavujen sekä erilaisten

polkujen kunnostamista ja opasteiden sijoittamista.

Yhteensä alahankkeisiin myönnettiin tukea yli 120 000 euroa ja hankkeiden ko-konaiskustannukset nousi-vat yli 250 000 euroon.

Yhdistykset mielissäänHankkeita toteuttavat eten-kin kylä- ja kotiseutuyhdis-tykset. Myös metsästys- ja urheiluseurat ja muut kylil-lä toimivat yhdistykset ovat hyödyntäneet tämän hanke-mahdollisuuden erittäin hy-vin. Satakuntaan muodostui yhteensä 30 alahanketta.

– Kuluvalla EU:n oh-jelmakaudella 2007–2013 suuntaus suurien hankkei-

den ihannointiin on ollut saamassa jalansijaa. Onnek-si uusi hankemuoto, koordi-nointihanke, antaa edelleen

yhdistyksille mahdollisuu-den toteuttaa pieniä, kau-an suunnitelmissa olleita investointeja. Hankemuoto on ollut yhdistysten mieles-tä erittäin tervetullut, var-

sinkin kun tässä hanketyy-pissä toimintaryhmän roo-li on avustaa hankkeiden to-teuttajia tavallistakin enem-män. Toimintaryhmä hoi-taa alahankkeiden rapor-toinnin keskitetysti ja yhte-nä kokonaisuutena. Tavoit-teena on samalla myös tu-tustuttaa alahankkeiden to-teuttajat tosiinsa ja saada näin aikaan enemmän yh-teistyötä yhdistysten välil-le, kertoo Pyhäjärviseutu ry :n toiminnanjohtaja Mar-ja Kares-Oksman uudesta hankemuodosta.

Titta StrömbergSatakunnan maaseutuohjelman tiedottaja

Hankemuoto on ollut yhdistysten mielestä erittäin tervetullut.

Satakuntalaiset Leader-toimintaryhmät tarttuivat mahdollisuuteen, jonka avulla maaseudun yhdistykset saavat toteutettua pieniä investointeja.

Pienillä investoinneilla viihtyvyyttä Metsänomistajien SM-metsätaitokisat käytiin 8.8. Lempäälässä Ideaparkin lä-himaastossa. Kilpailussa oli 600 osallistujaa. Ostoskävi-jätkin tutustumaan Metsä-taito Ideaparkissa oheista-pahtumassa metsäalan or-ganisaatioiden tarjontaan ja metsäohjelmaan.

Yleisen sarjan voitti Teu-vo Haverinen, Mhy Poh-jois-Karjala. Hopeaa sai Mikko Kiviluoma, Mhy Lakeus, ja pronssia Lau-ri Husu, Saimaan metsän-omistajat ry. Naisten sar-jan voitti Mhy Mänty-Sai-maan joukkueessa kilpail-lut Eeva Vasara. Toiseksi tuli Mhy Keski-Suomen Ai-no Hurskainen ja kolman-neksi Mhy Kerimäen Mai-re Hämäläinen.

Joukkuekilpailun voit-ti Mhy Päijänne 3. Toisek-si tuli Mhy Siikalakeus 1 ja kolmanneksi Mhy Päijät-Häme 1.

Haverinen taitavin

www.rudus.fi

Rakenna kerralla kunnolla. Säästät siinä monin tavoin.Maatalousyrittäjänä ajattelet kokonais-taloudellisuutta. Haluat rakennuksen, jolla on pitkä käyttöikä ja vähän korjaus-tarvetta. Tiedät miten voimakkaasti betonia syövyttäviä lanta, virtsa ja maito ovat. Olet nähnyt, millaisia rasituksia suola ja pakkanen betonirakenteille aiheuttavat. Sinulle on selvää, että

Ruduksen betonilaadut valmistetaan betoninormien ja eurostandardien mukai-sesti. Käyttämällä niitä varmistat rakentei-den pitkän käyttöiän. Asiantuntijamme opastavat sinua mielellään.

ympäristövahinkoja ei saa syntyä ja että lietesäiliöiden on oltava täydellisen tiiviitä.

Paalut, kiviaines, betoni, harkot, putket, haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät ja umpisäiliöt, nautaritilät

Lisätietoja: Rudus Oyp. 020 447 711

koti ja rakentaminen 10.9.2010MAASEUTU 9

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Talon rakentajalla on mon-ta asiaa muistettavana. Va-kuutuksien ottamista ei kui-tenkaan voi yleensä unoh-taa, sillä pankki velvoittaa ottamaan vakuutuksen en-nen kuin antaa lainaa. Ai-nakin palovakuutus täy-tyy olla, jos rakenteilla ole-va rakennus on kiinnitetty lainan vakuudeksi.

Jos rakennuksella on työntekijöitä, pitää heil-le ottaa lakisääteinen tapa-turmavakuutus. Se tehdään ennen töiden aloittamista. Kun työ ostetaan yrityksel-tä, yritys huolehtii työnte-kijöidensä vakuutuksista.

Lähes kaikilla rakennus-työmailla tehdään myös tal-koita. Talkooväen voi myös vakuuttaa.

– Aika hyvin talkooväen vakuutusta osataan jo kysyä myös rakennuksille. Tal-koovakuutuksia on myyty jo pitkään esimerkiksi seu-roille ja taloyhtiöille, jois-sa tehdään paljon talkoita, kertoo Tapiolan Satakun-nan paikallisjohtaja Kim-mo Suomi.

Arvoa nostaenUseimmiten rakentaja ottaa valmisteilla olevalle talol-le rakennustarvikkeineen kotivakuutuksen jo alussa.

Suomi kertoo, että tavallista on ottaa kotivakuutus heti koko talon arvosta.

– Periaatteessa vakuu-tuksen arvoa voi nostaa työn edistyessä. Käytän-nössä esimerkiksi talopa-ketit rakennetaan niin no-peasti, että arvo nousee ko-ko ajan.

Talopaketeissa on yritys-kohtaisia eroja siinä, mil-loin vastuu rakennuksesta ja sille mahdollisesti syn-tyvistä vahingoista siirtyy yritykseltä ostajalle. Usein

vastuu vaihtuu, kun tavara on tuotu tontille. Tarkem-mat tiedot löytyvät kauppa-ehdoista.

Myrskyt rikkovatRakennustyömailla käy va-litettavasti myös varkaita. Useimmiten rosvot valitse-vat kohteikseen isoja raken-nustyömaita, joista saattaa saada saaliiksi ammattilais-työkaluja. Pienemmillä ra-kennustyömaillakin vie-raillaan joskus luvatta.

Vakuutus korvaa varkau-den, jos työkalut ja tarvik-keet on säilytetty kunnolli-sessa lukitussa tilassa. Ta-vallisimmin säilytyspaikak-si vuokrataan alkuun kont-ti tai parakki. Kun ikkunat ja ovet ovat jo paikoillaan, niiden lukitseminen kan-nattaa.

Myös ilkivaltaa tehdään rakennuksilla. Erityisesti juhlapyhinä rakennustyö-maalla riehuminen saat-taa houkutella. Lähinnä il-kivalta kohdistuu isompiin työmaihin, jotka sijaitsevat kaupungin keskustan tun-

tumassa.– Onneksi pientaloalueil-

la on rauhallisempaa. Isoil-la rakennuksilla on nyky-ään yleensä vartiointi, Suo-mi kertoo.

Sääolot saattavat yllättää rakentajan.

– Myrskyt aiheuttavat vuosittain useita vahinkoja rakenteilla oleville raken-nuksille, Suomi sanoo.

– Vakuutusturva kattaa myrskyvahingot, kun ky-seessä ei ole rakennusvir-he. On tapauksia, joissa esi-merkiksi kattotuolit tulevat alas kovalla tuulella, mutta

sitä ei kuitenkaan aiheuta myrsky, vaan kattotuolien liian heikko sitominen.

Lukuisat myrskyt eivät ole Kimmo Suomen mu-kaan kiristäneet vakuutus-ehtoja. Yleensä jo suppeim-paan kotivakuutukseen kuuluu palovakuutuksen lisäksi myrskyvakuutus.

Tulva on luonnonmul-listus, jonka vakuutuskor-vauksista on keskusteltu vuosikaudet. Vääntö jat-kuu.

– On puhuttu tulvarahas-ton perustamisesta vakuu-tuksenantajille. Se toteu-

tunee aikaisintaan vuonna 2015.

Tulvakorvauskeskuste-luun oman lisämausteen-sa ovat tuoneet Porin kau-punkitulvan kaltaiset poik-keukselliset sadevesitulvat.

Takavuosina asiakkaat kyselivät rakennusvirhei-den mahdollisesta vakuut-tamisesta. Kimmo Suo-mi kertoo, että kyselyt ovat käytännössä lakanneet, sil-lä laskelmat nostivat mah-dollisen vakuutuksen kal-liiksi ja korvausten määrit-tämisen hyvin vaikeaksi.

Vakuutukset ovat osa rakentamista

Rakentajan innostus on yleensä kiinnittynyt varsinai-seen rakentamiseen. Kimmo Suomi muistuttaa kuitenkin yleisen siisteyden ja järjes-tyksen tärkeydestä.

Pankista kyllä muistutetaan vakuutusturvasta, jos sen itse unohtaa.

Myrskyt aiheuttavat vuosittain useita vahinkoja.

Siisteys rakennustyömaalla vaikuttaa työturvallisuuteen ja tulipaloriskiin.

koti ja rakentaminen10.9.201010 MAASEUTU

LUSTO/Jukka Silvast

Mutta miksi viljelijäperhe

sijoittaa lihakarjan kasva-tukseen?

– Investointituet ovat hy-

vät, isäntä Kalle tiivistää.Broiler- ja sikatalous jäi

laskuista pois nimenomaan

tukipolitiikan vuoksi. Ylei-nen investointiavustus on nautojen kasvatusraken-

Iso juttu perheelleLeena ja Kalle Niemelän tilalla Huittisten Huhtamolla odotetaan lokakuuta ja sonnien siirtoa uusiin tiloihin.

nukseen 40 prosenttia ja nuorten tuottajien piiriin kuuluva saa kymmenen prosenttia lisää.

– Ei muu kasvatus edes sovellu tilalle. Ja nyt tun-tuu sitä, että teemme sitä, mistä pidämme. Tämä on elämäntapa. Tässä saa to-teuttaa lapsuuden haavet-ta, isäntä jatkaa.

Tilalla on kokemus-ta emakoiden pidosta riit-

tävästi. Joten sekin tie on nähty. Molemmat ovat toi-mineet maatalouslomitta-jina, mitä ammattipiireissä pidetään isona lisäarvona.

– Tämä on iso juttu meil-le, Kalle Niemelä tiivistää 280 000 euron sijoittami-sen nautatilaan.

Samalla tila tulee tarjoa-maan laskelmien mukaan toimeentulon 3-henkiselle perheelle.

Vuosi kerrallaanLokakuussa valmistuvan sonninavetan strategiset mitat ovat; 150 nautaa, 823 neliötä, lantala 584 neliö-tä. Lannanlevityssopimuk-set syntyivät vaivatta. Ym-päristölupa sekin tuli Huit-tisten kaupungilta yllättä-vän nopeasti.

Tilalla saneerataan myös vasikkajuottola, paikka missä vasikat kasvavat siir-rettäviksi uuteen jatkokas-vattamoon.

Uudisrakennuksen ulko-seinustan runkotolpat ovat terästä, sisätolpat kyllästet-tyä puuta. Tuhti kattopro-fiilipelti mahdollistaa kat-totuolittoman rakenteen.

EL KNMAASEUTU

MAASEUTUEL K N

Kalle Niemelä sanoo, että kasvattamon rakenteissa on pyritty aika yksinkertaisiin ratkaisuihin, silloin on vähemmän myös rikkoutuvaa. Lantakin poiste-taan sisätiloista traktorivoimin.

Maitotilayritysneuvoja Jarkko Storberg uskoo, että hänet tunnetaan ainakin mai-totiloilla aika hyvin, sen verran kenttätöi-tä on takana.

– Kierrän Satakunnassa, mutta myös naapureissa Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessakin.

Storberg osallistuu myös maatalousin-vestointien alkuvaiheen työhön, eli tuot-tajan ideaa testataan ja vaihtoehtoisia rat-

kaisuja mietitään.– Pääsääntöisesti teen rakentamiseen

liittyvät ympäristölupahakemukset ti-loille.

Paitsi investointeihin liittyvät laskel-mat, Storberg toimii niin eläin- ja pelto-puolen tuotantoneuvojana.

ProAgria on jo rakentanut mallia, mis-sä organisaatio ottaa entistä laajempia ko-konaisuuksia haltuunsa, kun tuottaja ha-luaa esimerkiksi tehdä tilalle vaikka na-vetan. Tukitiimi-malli on jo käytössä Sa-takunnassa, ja sitä ajetaan koko ajan laa-jemmaksi valtakuntaan.

Storberg kertoo tukitiimin kilpailut-tavan urakoita, se tekee urakkasopimuk-sia ja organisoi työmaan töitä. Äärimmil-leen vietynä malli toimii siten, että viljeli-jä vain soittaa ProAgriaan, ja sanoo halu-avansa yhden navetan.

– Suunnitteluun kannattaa varata riittä-västi aikaa ja rahaa, Storberg muistuttaa rakennushankkeisiin ryhtyviä. Huonolla suunnittelulla voi menettää moninkertai-sesti suunnitteluun sijoitettavan rahan.

koti ja rakentaminen 10.9.2010MAASEUTU 11

Jarkko Storberg tekee töitä kentällä eli ti-loilla paljon enemmän kuin toimistossa.

Monen paikan höylä

n PLUS

– Puutavara kyllästettyä lukuunottamatta otettiin omasta metsästä.

Kalle Niemelä kertoo selvästä strategiasta, mi-hin päädyttiin ProAgrian kanssa pidetyissä neuvon-pidoissa.

– Olemme pyrkineet ai-ka yksinkertaiseen konsep-tiin. Automaatio tuo kus-tannuksia.

Ennen yhteiskunnan tu-kea täytyi tehdä selvät suun-nitelmat lihantuotannosta, ostajista lähtien. Sopimus on nyt Atrian kanssa.

– Vuosi kerrallaan aina mennään. En tee koskaan pidempiä sopimuksia.

– Mutta on sieltä tullut hyviä vasikoita, niitä on ol-lut hyvin tarjolla.

Tilalla kasvaa parhaillaan ainakin kolmea ikäryhmää nuoria eläimiä.

– Ja kohta tulee 15 lisää, isäntä sanoo. Muita on jo ennestään 58 kappaletta.

Rakentamistrategiaan kuuluu tehdä mahdolli-simman paljon itse, mut-ta muutamia asioita on ul-koistettu.

– Hieman harmittaa, kun pohjatyöt maksoivat arvioi-tua enemmän. Mutta olem-me pysyneet budjetissa.

Pohjatöissä piti yllättäen louhia 200 kuutiota kallio-ta, mikä maksoi. Isäntä sa-noo, että tätä kirittiin kiin-ni, kun seinäelementit va-lettiin ammattilaisten kans-sa navetan vieressä. Ele-mentit ulottuvat niin kor-kealle, etteivät eläimet pää-se yli. Siitä ylöspäin seinää sulkevat tuuliverhot.

– Käsin kampimenetel-mällä niitä nostetaan ja las-ketaan, isäntä korostaa.

Suurin koneinvestoin-ti on juottoautomaatti. Ve-si tarvitsee sähköä, mutta vettä saadaan hetken aikaa muutenkin. Tilalle piti os-taa myös aggrekaatti.

Eläin kuin patteriSuunnittelussa mukana ol-lut maitotilayritysneuvoja Jarkko Storberg ProAgri-asta kertoo monen navet-tarakenteen mallin tulleen uudelta mantereelta.

– Kevyt verhoseinäraken-ne on Yhdysvalloista.

Tietyssä kylmyydessä kosteus tiivistyy verhoon, johon syntyy eristävä pin-ta. Muuten rakennus ei tarvitse lämmitystä, eikä siihen ole sijoitettu ilman-vaihtojärjestelmää. Verho-jen avulla tuuletus onnistu, ja sisälle saadaan aivan ul-koilmaa vastaavat olosuh-teet – tarvittaessa.

– Yksi nauta tuottaa ener-giaa 850 kilowattia, hän muistuttaa.

Storberg tuumaakin, et-tä Sveitsin maatilat, jois-

sa karjasuoja on alakerrok-sessa, asunto välikerrokses-sa ja heinävarasto vintillä, edustavat todella järkevää ajattelua.

Yli 300 kiloonNavettaan tulee kymmenen osastoa, ja jokaiseen osas-toon sijoitetaan 15 eläintä.

Eläin kasvaa noin 330 ki-lon teuraspainoon, yksilös-tä ja rodusta riippuen.

– Aina karsinaan mentä-essä on tapaturmaristi, Kal-le tietää.

maaseutu10.9.201012 MAASEUTU

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Satakunnan maa- ja koti-talousnaiset järjestivät täl-lä viikolla kolme grilli-il-taa eri puolilla maakun-taa. Maanantaina kokoon-tui Eurajoen Kuivalahdelle 30 innokkaan naisen jouk-ko kuulemaan grillivinkke-jä. Niitä saapui antamaan Satakunnan keittiömesta-reiden puheenjohtaja Han-nu Ollila, joka työskente-lee Kivikylän kotipalvaa-mossa.

Grillaamista on usein pi-detty miesten puuhana, mutta ainakin satakunta-laiset naiset ovat eri miel-tä. Satakunnan maa- ja ko-titalousnaisten toiminnan-johtaja Marjut Koivisto ke-hottaa naisia rohkeasti gril-lin äärelle.

– Grillaaminen on no-peata ja terveellistäkin, koska grilliruokiin ei juu-rikaan tarvitse lisätä ras-vaa, hän sanoo.

Huomio kasviksiin Oman grillin kanssa kokei-lemalla löytyvät hyvät val-mistustavat. Näin syksyllä kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan ainakin tuo-reen sadon kasvisten gril-laamista.

– Kasviksista oikeastaan kaikki käyvät grilliin ehkä kaaleja lukuunottamatta.

Esimerkiksi paprika, kesä-kurpitsa, tomaatti, sipulit, Koivisto luettelee.

Kasviksia voi grillata sel-laisenaan tai tehdä vartaita tai folionyyttejä. Vartaaseen voi yhdistää esimerkiksi ke-säkurpitsaa, sipulia ja pap-rikaa sekä halutessaan vaik-kapa broileria.

– Pitemmän kypsymis-ajan vaativat lihat voi esi-kypsentää esimerkiksi pan-nulla. Myös porkkana ja lanttu sopivat vartaisiin tai nyytteihin, mutta niitä kan-nattaa ehkä kiehauttaa het-

kisen verran ennen grillaa-mista kypsymisen nopeut-tamiseksi.

Perunasta syntyy mais-tuva lisuke, kun suikaloitu-ja perunoita kypsyttää foli-onyyteissä mausteiden, yrt-tien ja rasvanokareen kans-sa. Perinteinen tapa kyp-sentää peruna on laittaa se foliossa tuhkan joukkoon.

Kesäkurpitsasta voi teh-dä esimerkiksi veneitä, joi-hin voi laittaa mielestään täytettä. Uuden sadon to-maatti on makoisaa grillat-tuna vain mustapippurilla maustettuna.

Grillikauden loppuhuipennus käsillä

Satakunnan keittiömestareiden puheenjohtaja Hannu Ollila antoi grillivinkkejä maanantai-na Satakunnan maa- ja kotitalousnaisten grilli-illassa Eurajoella. Marjut Koivisto katselee.

Syksyn tuoreet vihannekset houkuttelivat grillaamaan myös Kuivalahdella.

Myös porkkana ja lanttu sopivat vartaisiin tai nyytteihin.

Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen neuvontajärjes-tö ja yksi maan suurimmista naisjärjestöistä. Se tarjoaa kotita-lous-, yritys- ja maisemanhoidon neuvontaa 16 maakunnalli-sessa piirikeskuksessa. Jäseniä järjestöllä on koko maassa noin 60 000. Satakunnan maa- ja kotitalousnaisiin kuuluu yli 3 200 jäsen-tä eri paikallisyhdistysten kautta. Yhdistyksiä on 62: jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yhdistys, osa yhdistyksistä on Sa-takunnan rajojen ulkopuolelta.– Jäsenistössämme on naisia ammatillisesti ihan laidasta lai-taan. Vaikka järjestön lähtökohtana olivat maatalojen naiset, on nykyjäsenistössä naisia, joilla on multaa vain kukkapurkeis-sa, sanoo toiminnanjohtaja Marjut Koivisto.Järjestön toimistolla työskentelee hänen lisäkseen maisema-suunnittelija ja yritysneuvoja. Koivisto on muiden töidensä li-säksi mukana valtakunnallisessa nettineuvontaringissä. Osoit-teesta ruokaneuvot@maajakotitalousnaiset.fi voi kuka tahan-sa kysyä maksutta neuvoja ruuanlaitosta tai vaikkapa juhlien suunnittelusta. Satakunnan maa-ja kotitalousnaiset antaa myös asiantuntija-apua ja tarvittaessa auttaa ruoka- ja kahvipalveluiden järjestä-misen toteutuksessa tilaisuuksiin, joihin tulee 500–80 000 vie-rasta.Paikallisyhdistysten oman toiminnan lisäksi Satakunnan maa- ja kotitalousnaiset järjestää retkiä, tilaisuuksia ja koulutusta. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Syyskuussa toiminta jatkuu tällä viikolla pidettyjen grillausiltojen jälkeen naisten kalastus-kurssilla Merikarvialla ja naisten turvapäivällä Säkylässä. Loka-kuussa on vuorossa sisustusilta.

Marinoi itse

Lihasta broileri kypsyy nopeimmin. Koivisto ke-hottaa marinoimaan li-haa myös itse. Perusmari-nadiin laitetaan öljyä, vii-nietikkaa, mausteita ja yrt-tejä. Mukaan voi laittaa ko-keeksi vaikkapa pihlajan-marjoja.

Myös kala on nopeaa grillattavaa. Perinteisen lohen lisäksi muukin kala sopii grilliin. Koivisto ker-too tekevänsä esimerkik-si hauesta maukasta grilli-ruokaa.

– Kala leikataan suo-mustamatta halki kahteen

osaan ja laitetaan nah-koineen grilliin. Voita ja mausteita vain päälle.

Kalan kanssa maistuu kermaviiliin tai ranskan-kermaan tehty yrttikastike tai vaikkapa tsatsiki kreik-kalaiseen tapaan.

Myös marjoista voi teh-dä grilliruuan lisukkeeksi hyytelöä.

– Voisi grilliruokaan lait-taa mausteeksikin vaik-ka puolukkaa, Koivisto sa-noo.

Vaikkapa vartaisiin voi laittaa ulkomaan ananak-sen sijaan kotimaista ome-naa tai päärynää. Luumua-kin voi kokeilla.

PLUS

Naisten oma järjestö vinkkaa ja opastaa

Kasviksista tulee hyvää grillaamalla.

Monet kansalaiset kertovat, etteivät enää uskalla lähteä metsään keräämään sie-niä ja marjoja, siellä kun on susia ja karhu-ja ihan tolkuttomasti. Kolumnisti on kulkenut metsissä vähintäänkin paljon viimeisimmän 40 vuoden aikana. Viisi karhua olen nähnyt, ja kaikki ne pihoista koirien avulla häädettyjä häirikkökarhuja. Kahdesti vilaukselta näin il-veksen. Ainoa susihavaintoni oli pihassani, eli aivan väärässä susiympäristössä. Hukka tu-tustui koiratarhassa olleisiin koiriini. Jälkiä, jä-töksiä ja suurpetojen tappamia saaliseläimiä sen sijaan olen käynyt tarkistamassa aikamoi-sen määrän. Metsässä olen pelännyt ainoas-taan koirieni turvallisuuden puolesta. Jahti-maillani kun on ollut susia jo muutaman vuo-den ajan.

suurpetopelkoa ei saa väheksyä. Jos jo-tain asiaa pelkää, niin sitä pelkää – hämähäk-kejä, pimeää, puliukkoja tai karhuja. Suurpe-toturmaa paljon todennäköisempää on ajaa marjamatkalla kolari, saada rasituksessa sy-dänkohtaus tai liukastua kalliolla. Mutta se kiusallinen metsäneläjä alkusyk-syllä on hyönteinen, joka aiheuttaa kolumnis-tille terveydellistä haittaa. Kyseessä on idän tuliainen suomalaisille – hirvikärpänen.

tutustuin hirvikärpäseen ensimmäi-sen kerran metsäopistoaikana 1989 Evon Syr-jänalusenharjun takamaastossa. Ensikoske-tuskaan ei tuntunut kovin mukavalta. Vii-konloppuisin oli mukava palata kotimetsiin – siellä niitä ei ollut. Mutta pian se levisi länsi-rannikollekin ja pian huomasin, että sain hir-varista allergisia oireita. Hirvikärpästen mie-

lestä olen aivan erinomainen hyökkäyskoh-de. Seurueen muut jäsenet voivat olla hir-vikärpästen suhteen turvallisin mielin. tosin hirvikärpäset eivät pure ihmis-tä, vaan ainoastaan imevät kärsällään ver-ta. Limakalvoni alkavat turvota. Seuraukse-na on aivastelukohtauksia ja silmät punoitta-vat ja verestävät kuin ravintolakiertueen jäl-keen. Nykyisin hirvikärpäsaikaan joudun kul-kemaan metsässä antihistamiinit poskessa ja taskussa sekä verhoiltuna hirvikärpästakkiin.

Metsäkeikan jälkeen hirvareita löytyy päänahasta ja niskasta vielä pitkin iltaa. Sit-keimmät niistä selviävät vielä saunomisesta ja hiustenpesusta. Metsävaatteita ei kannata tuoda sisälle. Hiustyylini on muuttunut alku-syksystä siilimalliksi. Tänä vuonna kesäloma-parta jäi ajamatta. Voi olla, että mieli muut-tuu, kun riistanhoidonneuvoja haroo iltaisin parrasta näitä tahmaisia elikoita. Loppusyksyn pakkaset tuhoavat taas kerran lentävät hirvikärpäset. Hir-ven karvojen kätköissä odottaa vuoroaan uusi sukupol-vi. Yhdellä hirvellä niitä voi tutkijoiden mukaan olla jopa 17 000 kappa-letta. Talven viimassa ja tuiskussa maastossa kul-kiessa voi lohduttautua ai-nakin yhdellä asialla. Kulki-jaan ei napsahda yhtään hir-vikärpästä.

maaseutu 10.9.2010MAASEUTU

KOLUMNI n Reima Laaja

13

Hirvarit metsässä

Reima Laajariistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

Puhdasta energiaa Suomelle

– vastuullisesti

www.tvo.fi

www.carawayfinland.fiCaraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa Närpiössä (Porin jaVaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

maaseutu10.9.201014 MAASEUTU

Katso lisää www.karvianyrityspalvelu.fi tai soita 040 195 4432

Juha Suni

Nimen ”Lääninpää” mukai-nen alkuperäinen tila esitel-lään tavallaan joka ilta tele-vision pääuutislähetykses-sä. Suvun nimen alku on sääkartoissakin näkyvä Sa-takunnan pohjoiskärki en-tisen Turun läänin Alkavan kylässä Karvian kunnassa.

Pasi Lääninpää on toiselta kylältä, mutta vuonna 1974 syntynyt diplomi-insinööri osaa arvostaa juuriaan.

– Karviasta on lähtöi-sin hämmästyttävän mon-ta kulttuurityön tekijää, jot-ka tunnetaan hyvin, mutta kone- ja metallialalle eri maanosiin lähteneiden, joustavien ja eri olosuh-teisiin sopeutuneiden teki-jöiden määrä on yhta lail-la epätavallisen suuri, Pasi sanoo.

Aivan toistaAlan väki tuntee hänet en-nenkaikkea pienten hak-kuukoneiden myynnin, teknisen tuen ja laitekou-lutuksen ammattilaisena niin Sampo-Rosenlewis-saa kuin muuramelaises-sa Nokka-Koneet Oy:ssä. Taustaa on kierretty tur-vesoilta Jäämerelle, Porin

tekusta Osloon.– Perustin oman yrityk-

sen vuonna 2008. Met-säkonealan väki toimii ar-jessaan todella yksin, tällä

alalla on mentävä ihan oi-keasti lähelle asiakasta, Pa-si Lääninpää kertoo.

– Myymme tarvikkei-ta ja käytettyjä koneita, se-

kä varastosta että kaupinta-na vajaan miljoonan netto-liikevaihdolla, mutta kaik-kein tärkein saavutukseni on yhteistyösopimus tääl-

lä mukana olevan Parke-rin kanssa. Pyrimme yhte-näistämään kolmen suuren laitevalmistajan taustalle jäävien pienempien kone-merkkien mittalaitteiden infrastruktuuria.

Hän myös mainitsee ole-vansa ensi kertaa näytteil-leasettajan roolissa Euroo-pan suosituimmassa met-säkonealan kaksivuotis-näyttelyssä Finnmetkossa.

– Aina ennen olen ollut toisen työnantajan leivissä, onhan tämä nyt omillaan aivan toista.

koneet ja laitteet 10.9.2010MAASEUTU 15

Teollisuustie 31, 39700 Parkanopuh. (03) 458 9958, fax (03) 448 5518

Avoinna ma 9.00–17.00, ti–pe 8.00–16.00

Henkilö- ja pakettiautot ilman ajanvarausta(raskaskalusto ajanvarauksella)

Aikaa varaamattawww.parkanonautokatsastus.fi Tervetuloa!

Ensimmäistä kertaa oman yrityksen voiminPasi Lääninpää oli ensi ker-taa oman yrityksen näytteil-leasettajana Finnmetkossa. Välillä myös satoi ja tuuli.

Tällä alalla on mentävä ihan oikeasti lähelle asiakasta.

Juha Suni

Jämsän Finnmetko-näytte-lyn painavimmat uutuus-luonteiset edistysaskeleet viime viikonvaihteessa oli-vat Fixteri, Gasek ja Pro-Silva. Keskisuomalaisen, Logman-alustaisen puu-paalaimen, Fixterin, suo-rituskyky on nyt uskotta-valla tasolla ja metsäyritys-ten kiinnostus on sitä myö-ten herännyt. Ohutta run-kopuuta sisältävät kolmen

metrin pituiset paalit säi-lyvät ja kuivuvat paremmin kuin ennestään tutut lyhy-et ja paksut hakkuutähde-paalit. Laitteen markki-nointi suuntautuu nyt koti-maahan ja täyden kalusto-yhdistelmän hinta on noin 450 000 euroa.

Fixterin työnäytös oli va-kuutavalla kohteella UPM:n terminaalin vieressä osin koivuttuneella soramontul-la, mutta pääesiintyminen oli näyttelyalueen parhailla

paikoilla ja osaston toteutus oli painotuotteineen, me-netelmävideoineen ja kes-kustelevan väen voimin to-della näyttävä ja uskottava, onhan SITRA takana. Toi-mitusjohtaja Minna Lap-palainen oli näyttelyn jäl-keen sysytäkin tyytyväinen ja ylpeä.

– Kylätoimikunnatkin olivat mukana kotopuoles-ta ja nyt saadaan ensin koti-maan myynti vauhtiin, sit-ten suunnataan vientiin.

Virettä markkinoilla

Gasek-konttivoimala on yltänyt uusiin mittasuhtei-siin. Nyt haketetusta puus-ta kaasua ja sähköä vääntä-vä reisjärvisten paketti yl-tää jo teholtaan pk-yritys-ten tarpeisiin. Laitosta oli-si kiintoisaa sovittaa vaik-ka biokaasuyksikön parik-si Keski-Euroopan mark-kinoille.

Maanrakennusosastol-ta tavattiin Pauli Kuusisto

Honkajoki Works -yrityk-sestä esittelemässä jo noin 100 kappaleen menekkiin yltänyttä, yksinkertaista ja varmatoimista puun kaa-to-, karsinta- ja katkaisu-laitetta kaivinkonepohjai-seen energiapuun korjuu-seen. Kuusisto oli tyyty-väinen markkinoiden elpy-miseen, kuten myös maan-rakennuskonemaahantuoja Juha Leivo Honka Trading Oy:stä.

Uutuusluonnetta met-

sässä koettiin ehkä näyttä-vimmin terästelaisen Pro-Silvan jousitetulle alustal-le rakennetuissa metsäko-neissa. Keto-harvesterit se-kä sen kihniöläisen part-nerin uutuus, kaivinkonee-seen asennettava hakkuu-laite Axer kokosivat ulko-maiset edustajansa Japania myöten Jämsään.

Finnmetko päivitti Jämsässä konemaailman

Esko savinainEn

10.9.201016 MAASEUTU

HULT 15

HUSRider

+ Sweep