19.6.2012 Työpaja MTT & THL

Riitta-Maija Hämäläinen

Maaseutu, hyvinvointipalvelut,

sopimuksellisuus ja julkiset

hankinnat sosiaalisin

näkökulmin

Tästä on puhe…• Palvelujen järjestämisestä

maaseutukaupungeissa, maaseudulla

• Uudet yritys- ja palvelumuodot lähipalveluissa

– Sopimuksellisuus

– Sosiaaliset näkökulmat hankinnoissa

– Sosiaaliset yritykset ja yhteiskunnalliset yritykset

– Yritysten yhteiskunnallinen vastuu

• Miten eteenpäin?

2

Kunta- ja palvelurakenneuudistus• On kyettävä sovittamaan yhteen erilaisia palvelutarpeita – eri

väestöryhmien ja alueiden kannalta – priorisoimaan ja tekemään

valintoja

• Asukkaiden tilanteet ja arjen tarpeet: palvelujen saatavuus, laadukkuus

ja hyvät vaikutukset palveluja tarvitseville -> tarvitaan uusia

palvelumuotoja

• Julkisen sektorin lisäksi palveluja ovat tuottaneet erilaiset muut

toimijat: voittoa tuottavat ja tuottamattomat toimijat, yksityinen ja

kolmas sektori sekä omaiset ja läheiset

• Taloudellisiin ja laadukkaisiin palveluratkaisuihin pääseminen edellyttää

– harkittuja valintoja

– muutosprosessien määrätietoista johtamista sekä neuvottelutaitoja

– kykyä löytää paikallisiin olosuhteisiin toimivia ratkaisuja.

-> kestäviä ratkaisuja, luoda luottamus ja vakauttaa palveluja tarvitseville

asukkaille, viihtyvyyttä ja kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana.

3

Kunta ja palvelustrategia

• Palvelustrategiassa määritellään, miten kunnan asukkaiden

tarvitsemat palvelut turvataan – onko palvelustrategioita?

• Strategiassa määritellään myös se, millä tavoin ennalta

ehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta resursoidaan ja

järjestetään

• Strategia selkeyttää kuntatasolla sitä, kuka tuottaa palvelut:

kunta, yritykset vai kolmas sektori

• Palvelustrategia tuo luottamusta yksityissektorin palvelujen

kehittämiseen ja sen valmistelu edellyttää vuoropuhelua

yksityissektorin kanssa

4

Esimerkkejä ratkaisuista lähipalveluille• Monialapalvelujen kehittämistä: yhteisötalonmiehet,

asiointiliikennesovellukset, liikkuvat monialapalvelut ja

palvelupäivät; sektorien ja ammattikuntien raja-aidat ylittäen

• Välittäjäorganisaation asiantuntemuksen avulla tuotteet

voidaan mahdollisesti räätälöidä toteutettavaksi

moniammatillisesti ja sektorirajat ylittäen: asiakas saa

tarvitsemansa palvelut tarpeiden mukaan räätälöitynä,

kokonaisena tuotteena; ei kokoelmana erillisiä töitä.

• Kyläpalvelukeskus kyläkaupan, koulun tai kylätalon

yhteydessä: kylän yhteisenä kokoontumistila ja eri toimijoiden

(julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) järjestämiä palveluja

(yhdistys-, osuuskunta- ja osakeyhtiöpohjaisia, sosiaalinen yritys

on yksi mahdollisuus toteuttaa palvelukeskustoimintaa) 5

Esimerkkejä ratkaisuista lähipalveluille• Hoiva- ja hyvinvointipalveluissa on mahdollisuuksia yrittäjien tai

yhdistysten ja yksityisten asukkaiden välisiin sekä kunnan ja yrittäjän

välisiin sopimuksiin

• Maaseudun turvallisuusratkaisut mm. päivystyksen järjestäminen ja

ruoka- tai ateriapalvelu

• Ikääntyvät ja ikäihmiset: varsin yksin ja kokevat turvattomuuden

tunnetta eikä apu ole välttämättä lähellä: Kotona asumista tuki

• Lasten iltapäivähoito, kotien siivouspalvelut, vanhusten kotihoito,

• Vanhusten pienkodit, asiointipalvelut, asiointiliikenne ja

liikuntapalvelut; konkreettisten töiden tekijät: talon ja saunan lämmitys,

lumenluonti, ulkoiluttaminen, yksinäisyyden ja turvattomuuden

lievittäminen, saattaminen ja asiointiapu.

• Vanhusten osalta ns. kevyt hoito, joka tarkoittaa seurustelua,

siivousta, nurmikon leikkausta, polttopuiden pilkkomista, verenpaineen

ottamista jne (ns kevyt hoidolla tarkoitetaan työtä, johon ei tarvita

koulutettua hoitoalan henkilöstöä)

6

7

Työmarkkinat, sopimuksellisuus ja

lähipalvelut

8

Työmarkkinat: osatyökyiset, vammaiset,

pitkäaikaistyöttömät, nuoret

Yritysten yhteiskunnallinen

vastuu

Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset

yritykset

Kuntien maksamat työmarkkinatuet –

pitkäaikaistyöttömyys –palkkatuettu työ yms

Julkisten hankintojen sosiaaliset

näkökulmat ja sosiaaliset

kriteerit

Sopimuksellisuus• Toimintatapa, jossa pyritään joustavasti paikallisista tarpeista

lähtien täyttämään alueen palvelutarpeita

• Maaseudun piilevät ansiolähteet työksi ja palveluiksi: luodaan

uusia palveluita ja työpaikkoja kokoamalla pienistä yksittäisistä

työtehtävistä järkeviä kokonaisuuksia

• Kattaa yleensä palveluaukkoja

• Vaatii uutta ajattelutapaa

• Käsittää eri kokoisen toiminnan palkattomasta ”naapuriavusta”

kunnan kilpailutettuun palveluntarjontaan

• Keskeistä on kolmen toimijan yhteistyö eli julkisten

organisaatioiden, yksityisten yritysten ja henkilöiden sekä

yhdistysten toiminta yhdessä

• Resurssit yhdistämällä saadaan enemmän voimia kuin erikseen

toimimalla9

Sopimuksellisuuden hyödytKunnille:

• Palvelun tarjoaminen kunnan laita-alueilla helpottuu / Palvelut paranevat

• Säästöt palveluiden tuotannossa

• Työllisyys paranee

• Käyttäjien näkemysten esilletulo

Yrityksille:

• Mahdollisuus uuteen liiketoimintaan tai nykyisen laajentamiseen

• Avaa toimintamahdollisuuksia erityyppisille yritysmuodoille, kuten yhteisöllinen,

voittoa tavoittelematon yritys (yhteiskunnallinen yritys) tai palveluosuuskunta

Yhdistyksille:

• Mahdollisuus tulon hankintaan

• Oman kylän palveluiden paraneminen

• Mahdollisuus palkattuun henkilökuntaan

Asukkaille:

• Paremmat lähipalvelut

• Viihtyisyyden kasvu (maisema, palvelut)

• Työllistymismahdollisuus10

HANKINTAVOLYYMEJA

• Kuntasektorin hankinnat n. 13-16 mrd. euroa/v

• Kuntasektori järjestää noin n. 8 000 tarjouskilpailua

• Hankintoja tekee noin 2 000 hankintayksikköä

(viranhaltijat, organisaatiot)

• Hankinnoissa painopiste siirtymässä bulkkitavarasta

laajoihin palveluhankintoihin

– Etelä-Karjalan hankintapalvelut 30 milj €/vuosi, josta 27%

palveluita, 57% kulutustarvikkeita ja 16% laitteita tai muita

kertainvestointeja

– Espoon kaupunki 700 milj. €/vuosi

– Tampereen kaupunki (ulkoisten palveluiden ostot) 408 milj.

€/vuosi 11

Käsitteet• Sosiaaliset näkökohdat (laki): toimenpiteet, joilla taataan

perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen

noudattaminen. Sosiaalisia näkökohtia ovat myös heikommassa

asemassa olevien suojelemiseksi sekä syrjäytymisen estämiseksi

käytettävä positiivinen syrjintä tai muut kannustavat toimet

• Varsinaisessa kilpailutuksessa vertailuperusteisiin tai sopimusehtoihin

viitattaessa käytetään sosiaaliset kriteerit -käsitettä.

• Sosiaaliset näkökulmat –käsite sisältää myös strategisen

näkökulman, joka viittaa niihin arvovalintoihin, linjauksiin ja päätöksiin,

joiden pohjalta käytännön toteutusta hankintayksiköissä tehdään.

– Sosiaalisiin näkökulmiin viitataan yleensä sosiaalisesti vastuullisina

hankintoina

12

Kuntien rahoittama työmarkkinatuki 2010(www.kelasto.fi ja Työmarkkinatukiseuranta)

13

Kaupunki Kuntien rahoittama

työmarkkinatuki (€)

Yli 500 päivää

työttömänä olleet

henkilöt

Espoo 4 333 586 1 682

Kouvola 2 207 082 1 092

Lappeenranta 2 268 782 1 112

Oulu 5 276 607 2 381

Tampere 11 777 965 4 166

Helsinki 17 184 146 6 615

Vantaa 6 234 223 2 702

Keski-Suomi

Työmarkkinatukimaksut kunnissa 2010

Kunta Saajat

Maksetut

etuudet € Korvatut päivät

Kunnan osuus

€

Keski-Suomi 4 765 18 918 122 729 909 9 459 061

Hankasalmi 66 192 919 7 509 96 460

Joutsa 56 192 373 7 561 96 186

Kannonkoski 18 55 286 2 342 27 643

Karstula 81 225 585 8 981 112 793

Kinnula 6 10 214 390 5 107

Kivijärvi 26 53 831 2 138 26 915

Kyyjärvi 19 70 527 2 716 35 263

Luhanka 7 28 320 1 132 14 160

Multia 32 135 553 5 456 67 777

Petäjävesi 66 216 182 8 804 108 091

Pihtipudas 69 209 229 8 128 104 615

Toivakka 46 184 481 7 189 92 241

Uurainen 46 172 260 7 164 86 13014

KINNULAN KUNNAN VÄLITYÖMARKKINAT(Olavi Tuikkanen, Kinnulan kunta)

0 200 400 600 800

TUUMASTA TOIMEEN

TYÖPAJA

KINNULA MAHIS OY

TEOLLISUUSSYRJÄYTYNEE

T

AMMATTITAIDON

PALAUTUSTYÖHARJOITUS NORMAALI TYÖLLISTYMINEN

PÄIVÄÄ

TYÖVOIMAN KUNTOUTUSPERIAATTEET

Grantoftegaard Tanska

• Ballerupin kunta noin 30 min matkan päässä

Kööpenhaminasta

• Grantoftegaardin luomumaatila 1991: laiduntaminen

(lampaat, karjaa (lehmiä, sikoja, hevosia));

maatalousmatkailu: avoimet karjasuojat,

lammaskarsinat ja opastetut kierrokset; vuodesta

2001 Grantoftegaard säätiö, joka edistää modernia

luomumaataloutta liiketoiminnallisesti.

• Grantoftegaardia johtaa toimeenpaneva hallitus,

johtaja, tuotannon johtaja, sosiaalityöntekijä ja

kahdeksan projektijohtajaa päivittäistoimintoihin sekä

hallinnollinen johtaja. 16

Grantoftegaardin toiminnot:

1) maataloustuotanto (ympäristön ja rakennusten suojelu,

karjahoito laitumilla, viljelykasvien hoito ja kauppapuutarha);

2) myynti ja jakelu (maatalouskauppa, työntekijöiden ruokala ja

Traktörstedt pitopalvelu ja kahvila);

3) maatilamatkailun edistäminen (mm. erilaiset tapahtumat,

hevosajelut ja koulupalvelut);

4) sosiaalinen yritys (työttömien työllistäminen, työn ohjaus ja

testaus);

5) koulutus (käytännöllinen koulutus maatalouteen, erityiskoulutus

ala- ja yläasteen oppilaille ja liiketoiminnan opiskelijoille

harjoittelupaikka).

17

Grantoftegaardin sopimukset

• Ballerupin kunnan kanssa työllisyys- asioissa

• Metsä- ja luontovirasto (puisto/metsäalueiden

huolto)

• Ympäristöministeriö (vesialueiden ja

vedenottoalueiden huolto)

• Puolustusministeriö (lentokentän ymp. Hoito)

• Yksityiset henkilöt

• Grantoftegaardin viljelemän maan omistavat

Ballerupin kunta, muut lähikunnat ja yksityiset

18

Grantoftegaardissa 54 täysipäiväistä tehtävää

• 32 työpaikkaa työttömien aktivointiin ja kuntoutukseen

• 12 paikkaa erityiskoulutukseen maataloudessa,

kauppapuutarhassa ja pitopalvelussa; myös

harjoittelu, ammatillinen peruskoulutus ja

liiketoiminnan harjoittelupaikka

• 8 pysyvää työtoiminnan paikkaa (joustava työ niille,

joilla on pysyvä työkyvyn alenema)

• erityisopetusta pienryhmissä ala- ja yläasteen

oppilaille; 2 paikkaa erityisoppilaille

• harjoittelupaikkoja koulujen työelämään

tutustumisjaksoille19

Viljelyaloista

• 204 hehtaaria öljykasveja, viljoja ja rehua

• 500 hehtaaria on laidunmaana ja heinällä

• Luonnonhoitoa laidunmailla 250 uuhella,

joista 100 lypsyuuhea sekä 50 emolehmää.

• Maatila tuottaa ruoan joihinkin päiväkoteihin

ja Grantofegaardin kahvilaan ja pitopalveluun

• Lisäksi pieni juustola&jäätelötehdas;

vihannes- ja juuresviljelykset; hunaja;

luomuliha 20

ETELÄ-SUOMEN PALVELUINNOVAATIOT

TULOKSIA JA SAAVUTUKSIA• Hyvinvointipalvelujen avustavien tehtävien kartoitus ja

mallentaminen hoivapalveluissa ja kodeissa

• Työtehtävien etsiminen avoimilta työmarkkinoilta ja työvalmentajan

tehtävän laajentaminen yrityksien tukemiseen sekä töiden

räätälöinti

• Työvoiman palvelukeskusten rooli ohjata ja valmentaa hoiva- ja

hyvinvointialan yrityksiin avustaviin tehtäviin työntekijöitä (hankinnat)

• Opiskelun ja työelämän välisen nivelvaiheen tukeminen

• Palvelusetelin käytön laajentamismahdollisuuksia sosiaalisen

työllistämisen ja sosiaalisen yrittäjyyden edistämiseksi

• Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa: julkaisu, video ja

seminaarit

• Sosiaalisen yritystoiminnan dialogifoorumit

• Eurooppalaisten hyvien käytäntöjen kytkeminen

hyvinvointipalvelujen kehittämiseen (Tanska ja Espanja (Baskimaa))21