maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995 2012 final

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

26.7.2013

Maakuntien kilpailukykyanalyysi vuosina 1995-2012

© Timo Aro 2013

Sisältö Ø  Analyysin tausta, aineistot ja toteutustapa

Ø  Maakuntien arvo- ja

sijoitusmatriisit sekä muuttujakohtainen data

Ø  Analyysin tulokset

maakuntatasolla

Ø  Tulkinta

© Timo Aro 2013 2

Analyysin tausta, aineistot ja toteuttamistapa

© Timo Aro 2013 3

Lyhyesti kilpailukyvyn mittaamisesta… Ø  Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Kyse on laveasta, möhkälemäisestä ja

saippuamaisesta kokonaisuudesta, jota voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta ja käyttämällä useita erilaisia muuttujia. Kilpailukykymittausten tulokset ovat verrannollisia analyysiin valituista muuttujista ja muuttujien välisistä painotuksista. Tulokset ovat toisin sanoen aina osittain keinotekoisia ja suhteellisia.

Ø  Alueen kilpailukyvyllä tarkoitetaan tämän analyysin yhteydessä maakuntien kykyä ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta ja muuntautumiskykyä toimintaympäristön muutosten yhteydessä. Alueen kilpailukyvyn kehitystä arvioidaan muutoksena ajallisessa ulottuvuudessa (1995-2012) ja muutoksena muiden alueiden kehitykseen (18 maakuntaa) 1.1.2013 alueluokituksella. Muuttujien avulla pyritään osoittamaan alueen positio suhteessa muihin alueisiin neljänä eri ajankohtana (1995, 2000, 2008 ja 2011/2012). Alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuvat aina usean tekijän yhteisvaikutukseen. Alueen ominaisuudet määrittelevät olemassa olevan tilanteen lisäksi alueen tulevaa menestymistä.

Ø  Analyysiin valitut ”makromuuttujat” ovat mitattavissa olevia muuttujia luotettavista ja vertailukelpoisista tilastolähteistä. Valitut muuttujat kytkeytyvät välillisesti ja välittömästi alueen muutosdynamiikkaan. Analyysiin valittu muuttujajoukko ei ole kattava, jonka vuoksi kilpailukykyä mittavat tulokset ovat suuntaa antavia ja kertovat ensisijaisesti alueen omasta muutoksesta ja positiosta suhteessa muiden alueiden kehitykseen. Analyysin muuttujajoukossa ei ole esimeriksi huomioitu alueen maantieteellistä sijaintia, luonnonvaroja, verkostojen kiinteyttä kansallisiin ja kansainvälisiin solmupisteisiin jne.

© Timo Aro 2013

4

Analyysin toteuttaminen Ø  Analyysin kohteena oli 18 maakuntaa1.1.2013 alueluokituksen mukaisesti.

Ø  Analyysiin valittiin alueiden muutosta ja dynamiikkaa kuvaavat muuttujat. Valittujen muuttujien oli täytettävä kolme ehtoa: niiden oli kyettävä kuvaamaan alueiden yleistä muutosta, oltava suhteellisia muuttujia ja vertailukelpoisia keskenään keskipitkällä aikavälillä.

Ø  Aikajänteeksi valittiin EU:n rakennerahastojen ohjelmakausien alkamisen ja päättymisen logiikkaa noudattavat tilastovuodet:1995, 2000, 2008 ja 2011/2012.

Ø  Jokaisen maakunnan arvot laskettiin muuttuja kerrallaan erilliseen matriisiin neljänä em. ajankohtana. Maakunnat laitettiin arvojen perusteella paremmuusjärjestykseen jokaisen muuttujan osalta vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2011/2012.

Ø  Maakunnat pisteytettiin sijoituksen perusteella muuttuja- ja vuosikohtaisesti. Maakuntien saamat muuttujakohtaiset arvot vaihtelivat sijoituksen perusteella 1-10 pisteen välillä . Parhaimman arvon muuttujasta saanut alue sai 10 pistettä ja heikoimman 1 pistettä.

Ø  Maakuntien luokittelun ja sijoitusten ansiosta voidaan verrata sekä alueiden positiota suhteessa toisiin alueisiin että position kehittymistä vuosien 1995-2012 välisenä ajanjaksona.

© Timo Aro 2013 5

Kilpailukykyanalyysin muuttujat

KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT TIETOLÄHTEET 1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo € asukasta kohden

- Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina (1990-1994, 1995-1999, 2000-2007 ja 2008-2010)

- Tilastokeskus, aluetilinpito

2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste %

-Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot

3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden

- Tilastokeskus, väestötilastot

4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot € per asukas - Alueen kuntien lainat € per asukas

- Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat

5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä

- Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

© Timo Aro 2013 6

7

01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa

Analyysin kohteena olevat maakunnat (pl. Ahvenanmaa)

© Timo Aro 2013

Analyysin keskeiset kysymykset

1.  Miten alueiden kilpailukyky on kehittynyt suhteessa muiden alueiden kehitykseen vuosien 1995-2012 välisenä aikana?

2.  Minkä alueiden kilpailukyky on eniten parantunut tai heikentynyt vuosina 1995- 2012? 3.  Mitkä alueet olivat valittujen muuttujien

perusteella kilpailukykyisimmät vuonna 1995, 2000, 2008 ja 2012? 4. Miten EU:n rakennerahasto-ohjelmat ovat vaikuttaneet Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kehitykseen kolmen rakennerahastokauden aikana? © Timo Aro 2013

8

Maakuntien arvo- ja sijoitusmatriisit sekä muuttujakohtainen data

© Timo Aro 2013 9

Maakuntien arvo- ja sijoitusmatriisit

Ø  Jokaisen maakunnan arvojen kerääminen, laskeminen ja sijoittaminen matriisiin. Jokaisen muuttujan paras arvo on ympyröity

à punaiset matriisit

Ø  Jokaisen maakunnan sijoitus muuttujakohtaisesti suhteessa toisiin maakuntiin.

à siniset matriisit

© Timo Aro 2013 10

Maakuntien arvot vuonna 1995

MAAKUNTA BKTA € BKT/asukas muu- Työllisyys- Työttömyys- Väestönlisäys Maassamuutto Kunnallisverot Lainat € Tutkinnon "Akateemiset"

per asukas tos % 1990-1994 aste % aste % promillea promillea € per asukas per asukas suorittaneita % %

Etelä-Karjala 17 619 17,7 59,8 16,1 -4,6 -4,8 1 635 840 51,1 3

Etelä-Pohjanmaa 11 599 -3,6 63 14,9 -6,6 -7 1 296 565 50,2 2,3

Etelä-Savo 11 958 0,6 58,5 16,6 -4,7 -3,6 1 376 682 51,3 2,8

Kainuu 13 307 10,7 52,1 22,7 -6,5 -9,1 1 437 584 52,4 2,6

Kanta-Häme 14 505 -2,1 62,8 14,7 -0,4 -2,1 1 587 886 53,2 3,6

Keski-Pohjanmaa 12 495 1,1 60,8 15,9 -1,8 -8,4 1 401 1 051 50,2 2,6

Keski-Suomi 14 434 3,8 57 19,2 1 -1 1 502 1 172 53,8 4,2

Kymenlaakso 16 566 1,9 60,1 15,7 -4,6 -4,6 1 740 707 54,3 2,9

Lappi 15 161 13,2 54,2 21,3 -4,7 -7,6 1 532 896 54,6 2,9

Pirkanmaa 15 433 8,6 61,8 16,6 6,1 3,4 1 627 567 55,7 4,6

Päijät-Häme 13 995 0,1 57,4 18,2 -0,9 -3,1 1 538 602 52,6 2,9

Satakunta 14 665 3,5 60,9 17 -3,4 -4,3 1 532 747 51,7 2,8

Uusimaa 21 560 5,3 67 12 12,7 6,1 1 984 1 001 59,3 8,8

Varsinais-Suomi 16 710 7,3 63,1 14 5,6 3,4 1 628 845 54,2 4,9

Pohjanmaa 16 418 12,3 61,6 12,9 -0,3 -2,3 1 625 473 52,1 3,7

Pohjois-Karjala 12 012 0,3 55 19,6 -3,6 -5 1 403 786 53 3,2

Pohjois-Pohjanmaa 14 593 7,6 58,4 17,2 7,4 -0,2 1 451 703 55,9 4,1

Pohjois-Savo 13 537 3,5 56,7 17,8 -1,8 -3 1 449 743 54,1 3,4

11

MAAKUNTA BKTA € per BKT/asukas muu- Työllisyys- Työttömyys- Väestönlisäys Maassamuutto Kunnallisverot Lainat € Tutkinnon "Akateemiset"

asukas tos % 1990-1994 aste % aste % promillea promillea € per asukas per asukas suorittaneita % %

Etelä-Karjala 2 1 10 8 13 13 3 12 16 10 Etelä-Pohjanmaa 18 18 3 5 18 15 18 2 17 18 Etelä-Savo 17 14 11 9 15 10 17 6 15 14 Kainuu 14 4 18 18 17 18 14 4 12 16 Kanta-Häme 10 17 4 4 7 6 7 14 9 7

Keski-Pohjanmaa 15 13 8 7 9 17 16 17 18 16 Keski-Suomi 11 9 14 15 5 5 11 18 8 4 Kymenlaakso 4 12 9 6 14 12 2 8 5 11 Lappi 7 2 17 17 15 16 9 15 4 11 Pirkanmaa 6 5 5 9 3 2 5 3 3 3 Päijät-Häme 12 16 13 14 8 9 8 5 11 11 Satakunta 8 10 7 11 11 11 10 10 14 14 Uusimaa 1 8 1 1 1 1 1 16 1 1 Varsinais-Suomi 3 7 2 3 4 3 4 13 6 2 Pohjanmaa 5 3 6 2 6 7 6 1 13 6 Pohjois-Karjala 16 15 16 16 12 14 15 11 10 9

Pohjois-Pohjanmaa 9 6 12 12 2 4 12 7 2 5 Pohjois-Savo 13 10 15 13 9 8 13 9 7 8

Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa vuonna 1995

12




Etelä-Karjala 25 520 44,8 63 15,8 -1,9 -1,6 1 712 631 55,6 3,6

Etelä-Pohjanmaa 17 828 53,7 66,3 12 -6,1 -6 1 482 780 54,5 2,7

Etelä-Savo 16 930 41,6 60,5 17,8 -8,4 -5,9 1 488 1 096 54,8 3,3

Kainuu 16 240 22 56,8 22,3 -14,5 -13,7 1 522 595 55,7 3

Kanta-Häme 20 191 39,2 68 12,6 0,9 1 1 727 755 57,2 4,2

Keski-Pohjanmaa 19 143 53,2 64,6 14,3 -4,3 -7,9 1 584 1 541 54,2 3

Keski-Suomi 21 332 47,8 62,8 16,1 2 0,7 1 652 838 58,7 5,1

Kymenlaakso 26 504 60 63,9 16 -6,1 -4 1 824 822 57,9 3,3

Lappi 21 689 43,1 57,4 21,3 -13,2 -14,1 1 642 1 291 57,7 3,4

Pirkanmaa 23 929 55,1 66,9 13,4 6,3 4,6 1 775 508 60,6 5,8

Päijät-Häme 20 509 46,5 65,3 15,1 0,4 -0,9 1 663 1 195 56,2 3,5

Satakunta 23 029 57 63,7 16,2 -7,1 -6,6 1 628 784 55,4 3,3

Uusimaa 35 891 66,5 74,1 7,6 10,5 5,7 2 397 589 63,8 10,4

Varsinais-Suomi 25 061 50 69,2 10,8 3,5 2,3 1 836 718 58,9 5,9

Pohjanmaa 23 919 45,7 70,6 9,6 -1,9 -3,2 1 718 782 57 4,5

Pohjois-Karjala 18 390 53,1 58,2 19,4 -5,4 -4,7 1 482 648 56,8 3,8

Pohjois-Pohjanmaa 22 542 54,5 64,3 14,1 7,7 2 1 680 921 60,8 5,1

Pohjois-Savo 19 162 41,6 60,3 17,1 -6,7 -6,2 1 553 568 58,2 4,1

13

Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa vuonna 2000 MAAKUNTA BKTA € BKT/asukas muu- Työllisyys- Työttömyys- Väestönlisäys Maassamuutto Kunnallisverot Lainat € Tutkinnon "Akateemiset"

per asukas tos % 1995-1999 aste % aste % promillea promillea € per asukas per asukas suorittaneita % % Etelä-Karjala 3 13 12 10 8 8 7 5 14 10 Etelä-Pohjanmaa 16 6 6 4 12 13 18 9 17 18 Etelä-Savo 17 15 14 15 16 12 16 15 16 13 Kainuu 18 18 18 18 18 17 15 4 13 16 Kanta-Häme 12 17 4 5 6 5 5 8 9 7

Keski-Pohjanmaa 14 7 8 8 10 16 13 18 18 16 Keski-Suomi 10 10 13 12 5 6 10 13 5 4

Kymenlaakso 2 2 10 11 12 10 3 12 7 13 Lappi 9 14 17 17 17 18 11 17 8 12 Pirkanmaa 5 4 5 6 3 2 4 1 3 3 Päijät-Häme 11 11 7 9 7 7 9 16 12 11 Satakunta 7 3 11 13 15 15 12 11 15 13 Uusimaa 1 1 1 1 1 1 1 3 1 1

Varsinais-Suomi 4 9 3 3 4 3 2 7 4 2 Pohjanmaa 6 12 2 2 8 9 6 10 10 6

Pohjois-Karjala 15 8 16 16 11 11 17 6 11 9


14


MAAKUNTA BKTA € BKT/asukas muu- Työllisyys- Työttömyys- Väestönlisäys Maassamuutto Kunnallisverot Lainat € Tutkinnon suo- "Akateemiset"

per asukas tos % 2000-2007 aste % aste % promillea promillea € per asukas per asukas rittaneita % %

Etelä-Karjala 31 193 22,2 63,9 14,4 -1,6 -2,8 2 629 1 726 62,4 5,2

Etelä-Pohjanmaa 26 993 51,4 70,2 9 -1,5 -3,3 2 384 1 580 61,9 3,8

Etelä-Savo 24 817 46,6 65,6 11,5 -7,9 -4,8 2 435 2 018 61,5 4,4

Kainuu 24 492 50,8 61,2 16,2 -7,4 -7,1 2 372 1 538 62,5 4,3

Kanta-Häme 29 027 43,8 72,3 8,7 9,2 7 2 670 1 945 63,9 5,6

Keski-Pohjanmaa 32 501 69,8 69,9 9,1 1,2 -4,8 2 546 2 582 61,6 4,3

Keski-Suomi 29 006 36 66,4 12 3,9 0,6 2 520 1 884 65,8 7

Kymenlaakso 29 727 12,2 66,9 11,3 -4,4 -5,4 2 847 2 218 63,6 4,3

Lappi 29 381 35,5 63,1 13,7 -2,2 -4,7 2 573 1 972 64,3 4,6

Pirkanmaa 33 984 42 70,4 9,9 8,5 3,4 2 793 1 223 67,5 8,3

Päijät-Häme 27 673 34,9 68,6 11,2 4 2,1 2 675 2 058 62,2 4,8

Satakunta 31 305 35,9 69,3 10,2 -3,3 -3 2 639 1 114 61,9 4,3

Uusimaa 46 828 30,5 76 5,7 11,7 2,1 3 414 1 518 67,9 13

Varsinais-Suomi 33 964 35,5 72,1 7,4 4,3 1,2 2 711 1 637 65,2 7,8

Pohjanmaa 34 214 43 75,5 5,8 5,9 -2,1 2 692 1 401 63,5 6,4

Pohjois-Karjala 24 834 35 61,7 15,5 -3,6 -3,8 2 312 1 193 64,3 5,4

Pohjois-Pohjanmaa 31 071 37,8 67,1 11,3 7 -1,1 2 509 1 934 67,5 7,3

Pohjois-Savo 28 106 46,7 65,4 11,7 -2 -2,3 2 459 1 487 65 5,7

15



Etelä-Karjala 7 17 15 16 11 10 9 10 13 10 Etelä-Pohjanmaa 15 2 6 5 10 12 16 8 15 18 Etelä-Savo 17 5 13 12 18 15 15 15 18 13 Kainuu 18 3 18 18 17 18 17 7 12 14

Kanta-Häme 11 6 3 4 2 1 7 13 9 8

Keski-Pohjanmaa 5 1 7 6 9 15 11 18 17 14 Keski-Suomi 12 10 12 14 8 6 12 11 4 5 Kymenlaakso 9 18 11 10 16 17 2 17 10 14 Lappi 10 12 16 15 13 14 10 14 7 12 Pirkanmaa 3 8 5 7 3 2 3 3 2 2 Päijät-Häme 14 15 9 9 7 3 6 16 14 11 Satakunta 6 11 8 8 14 11 8 1 15 14 Uusimaa 1 16 1 1 1 4 1 6 1 1 Varsinais-Suomi 4 12 4 3 6 5 4 9 5 3 Pohjanmaa 2 7 2 2 5 8 5 4 11 6 Pohjois-Karjala 16 14 17 17 15 13 18 2 8 9


Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa vuonna 2008

16

Maakuntien arvot vuonna 2011/2012

MAAKUNTA BKTA € per BKT/asukas muu- Työllisyys- Työttömyys- Väestönlisäys Maassamuutto Kunnallisverot Lainat € per Tutkinnon suo- "Akateemiset" asukas 2010 tos % 2008-2010 aste % 2011 aste % 2012 promillea 2012 promillea 2012 € per asukas 2012 asukas 2012 rittaneita % 2011 2011 %

Etelä-Karjala 30 487 -2,3 66,1 12 -1,3 1,6 2 832 2 134 64,8 5,9 Etelä-Pohjanmaa 26 142 -3,2 70,4 8,1 1,6 -1,5 2 486 1 836 64,9 4,3 Etelä-Savo 24 654 -0,7 65,7 11,4 -7,1 -3,8 2 544 2 342 64,2 4,8 Kainuu 23 483 -4,1 63,1 12,6 -7,6 -6,7 2 547 1 646 65,3 4,5 Kanta-Häme 25 911 -10,7 71,6 8,8 1,3 -1,4 2 853 2 415 66,4 6 Keski-Pohjanmaa 30 539 -6 70,5 8,3 1,7 -3,6 2 651 3 663 64,3 4,8 Keski-Suomi 26 341 -9,2 66 12,9 2,8 0 2 642 2 211 68,4 7,6 Kymenlaakso 27 312 -8,1 65,3 12,8 -2,3 -2,5 2 978 2 582 65,5 4,7 Lappi 28 024 -4,6 63,3 13,4 -2,7 -4,5 2 722 1 914 67,1 5,1 Pirkanmaa 31 283 -7,9 69,3 10,8 7,8 3,3 2 921 1 560 69,9 9,1 Päijät-Häme 27 002 -2,4 67,4 12,1 1,4 0,4 2 807 2 761 64,7 5,3 Satakunta 30 651 -2 68,8 10,5 -1,7 -1,6 2 772 1 307 64,5 4,7 Uusimaa 45 760 -2,3 74,4 7,2 11,3 2 3 638 2 114 69,6 13,8 Varsinais-Suomi 29 198 -14 70,4 9,9 3,7 0,6 2 832 1 780 67,5 8,4 Pohjanmaa 35 732 4,4 75,1 6 3,1 -3,1 2 817 2 026 66 7,1

Pohjois-Karjala 24 139 -2,8 62,2 14,5 -1 -1,8 2 416 1 511 67,2 5,8 Pohjois-Pohjanmaa 28 514 -8,2 66,9 11,7 7,1 -1,4 2 700 2 320 69,8 7,9 Pohjois-Savo 27 037 -3,8 65,9 11 0,4 -0,1 2 637 1 799 67,7 6,2

17

18

Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa vuonna 2011/2012 MAAKUNTA BKTA € BKT/asukas muu- Työllisyys- Työttömyys- Väestönlisäys Maassamuutto Kunnallisverot Lainat € Tutkinnon "Akateemiset"


Etelä-Karjala 6 4 11 12 13 3 5 11 14 9 Etelä-Pohjanmaa 14 8 5 3 8 11 17 7 13 18 Etelä-Savo 16 2 14 10 17 16 16 14 18 13 Kainuu 18 10 17 14 18 18 15 4 12 17 Kanta-Häme 15 17 3 5 10 8 4 15 9 8

Keski-Pohjanmaa 5 12 4 4 7 15 12 18 17 14 Keski-Suomi 13 16 12 16 6 6 13 12 4 5 Kymenlaakso 10 14 15 15 15 13 2 16 11 15 Lappi 9 11 16 17 16 17 10 8 8 12 Pirkanmaa 3 13 7 8 2 1 3 3 1 2 Päijät-Häme 12 6 9 13 9 5 8 17 15 11 Satakunta 4 3 8 7 14 11 9 1 16 15 Uusimaa 1 5 2 2 1 2 1 10 3 1

Varsinais-Suomi 7 18 6 6 4 4 6 5 6 3 Pohjanmaa 2 1 1 1 5 14 7 9 10 6 Pohjois-Karjala 17 7 18 18 12 12 18 2 7 10


MAAKUNTA 1995 2000 2008 2010 Uusimaa 21 560 35 891 46 828 45 760 Pohjanmaa 16 418 23 919 34 214 35 732 Pirkanmaa 15 433 23 929 33 984 31 283 Satakunta 14 665 23 029 31 305 30 651 Keski-Pohjanmaa 12 495 19 143 32 501 30 539 Etelä-Karjala 17 619 25 520 31 193 30 487 Varsinais-Suomi 16 710 25 061 33 964 29 198 Pohjois-Pohjanmaa 14 593 22 542 31 071 28 514 Lappi 15 161 21 689 29 381 28 024 Kymenlaakso 16 566 26 504 29 727 27 312 Pohjois-Savo 13 537 19 162 28 106 27 037 Päijät-Häme 13 995 20 509 27 673 27 002 Keski-Suomi 14 434 21 332 29 006 26 341 Etelä-Pohjanmaa 11 599 17 828 26 993 26 142 Kanta-Häme 14 505 20 191 29 027 25 911 Etelä-Savo 11 958 16 930 24 817 24 654 Pohjois-Karjala 12 012 18 390 24 834 24 139 Kainuu 13 307 16 240 24 492 23 483

Aluetalousdynamiikka Bruttokansantuote maakunnittain 1995-2010*

MAAKUNTA 1990-1994 1995-1999 2000-2007 2008-2010 Pohjanmaa 12,3 45,7 43 4,4 Etelä-Savo 0,6 41,6 46,6 -0,7 Satakunta 3,5 57 35,9 -2 Etelä-Karjala 17,7 44,8 22,2 -2,3 Uusimaa 5,3 66,5 30,5 -2,3 Päijät-Häme 0,1 46,5 34,9 -2,4 Pohjois-Karjala 0,3 53,1 35 -2,8 Etelä-Pohjanmaa -3,6 53,7 51,4 -3,2 Pohjois-Savo 3,5 41,6 46,7 -3,8 Kainuu 10,7 22 50,8 -4,1 Lappi 13,2 43,1 35,5 -4,6 Keski-Pohjanmaa 1,1 53,2 69,8 -6 Pirkanmaa 8,6 55,1 42 -7,9 Kymenlaakso 1,9 60 12,2 -8,1 Pohjois-Pohjanmaa 7,6 54,5 37,8 -8,2 Keski-Suomi 3,8 47,8 36 -9,2 Kanta-Häme -2,1 39,2 43,8 -10,7 Varsinais-Suomi 7,3 50 35,5 -14

* Maakunnat järjestyksessä vuoden 2010 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2010 tilanteen mukaan © Timo Aro 2013

19

144,4

125,3

117,6

112,2

109

106,2

102,7

101

99,7

95,3

92,9

84,8

82,5

78,6

76,5

74,7

73

64,9

0 20 40 60 80 100 120 140 160

Keski-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Uusimaa

Satakunta

Etelä-Savo

Pirkanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Pohjois-Pohjanmaa

Päijät-Häme

Lappi

Keski-Suomi

Kanta-Häme

Kainuu

Varsinais-Suomi

Etelä-Karjala

Kymenlaakso

© Timo Aro 2013

BKT MUUTOS % (€/as) VUOSINA 1995-2012

Ø  BKT euroina asukasta kohden kasvoi suhteel-lisesti eniten Pohjan-maan maakunnissa

Ø  BKT:n kasvu oli suhteel-lisesti heikointa Kymen-laaksossa, Etelä-Karja-lassa ja Varsinais-Suo-messa

20

Työllisyysdynamiikka Työllisyys- ja työttömyysasteet maakunnittain 1995-2012*

MAAKUNTA 1995 2000 2008 2011 Muutos %-yks.

Pohjanmaa 61,6 70,6 75,5 75,1 13,5 Uusimaa 67 74,1 76 74,4 7,4 Kanta-Häme 62,8 68 72,3 71,6 8,8 Keski-Pohjanmaa 60,8 64,6 69,9 70,5 9,7 Etelä-Pohjanmaa 63 66,3 70,2 70,4 7,4 Varsinais-Suomi 63,1 69,2 72,1 70,4 7,3 Pirkanmaa 61,8 66,9 70,4 69,3 7,5 Satakunta 60,9 63,7 69,3 68,8 7,9 Päijät-Häme 57,4 65,3 68,6 67,4 10 Pohjois-Pohjanmaa 58,4 64,3 67,1 66,9 8,5 Etelä-Karjala 59,8 63 63,9 66,1 6,3 Keski-Suomi 57 62,8 66,4 66 9 Pohjois-Savo 56,7 60,3 65,4 65,9 9,2 Etelä-Savo 58,5 60,5 65,6 65,7 7,2 Kymenlaakso 60,1 63,9 66,9 65,3 5,2 Lappi 54,2 57,4 63,1 63,3 9,1 Kainuu 52,1 56,8 61,2 63,1 11 Pohjois-Karjala 55 58,2 61,7 62,2 7,2


Pohjanmaa 12,9 9,6 5,8 6 -6,9 Uusimaa 12 7,6 5,7 7,2 -4,8 Etelä-Pohjanmaa 14,9 12 9 8,1 -6,8 Keski-Pohjanmaa 15,9 14,3 9,1 8,3 -7,6 Kanta-Häme 14,7 12,6 8,7 8,8 -5,9 Varsinais-Suomi 14 10,8 7,4 9,9 -4,1 Satakunta 17 16,2 10,2 10,5 -6,5 Pirkanmaa 16,6 13,4 9,9 10,8 -5,8 Pohjois-Savo 17,8 17,1 11,7 11 -6,8 Etelä-Savo 16,6 17,8 11,5 11,4 -5,2 Pohjois-Pohjanmaa 17,2 14,1 11,3 11,7 -5,5 Etelä-Karjala 16,1 15,8 14,4 12 -4,1 Päijät-Häme 18,2 15,1 11,2 12,1 -6,1 Kainuu 22,7 22,3 16,2 12,6 -10,1 Kymenlaakso 15,7 16 11,3 12,8 -2,9 Keski-Suomi 19,2 16,1 12 12,9 -6,3 Lappi 21,3 21,3 13,7 13,4 -7,9 Pohjois-Karjala 19,6 19,4 15,5 14,5 -5,1

* Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan © Timo Aro 2013 21

13,5

11

10

9,7

9,2

9,1

9

8,8

8,5

7,9

7,5

7,4

7,4

7,3

7,2

7,2

6,3

5,2

0 2 4 6 8 10 12 14 16

Pohjanmaa

Kainuu

Päijät-Häme

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Lappi

Keski-Suomi

Kanta-Häme

Pohjois-Pohjanmaa

Satakunta

Pirkanmaa

Uusimaa

Etelä-Pohjanmaa

Varsinais-Suomi

Etelä-Savo

Pohjois-Karjala

Etelä-Karjala

Kymenlaakso

TYÖLLISYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ 1995-2011

Ø  Työllisyysaste eli työllisten osuus alueen työikäisistä (18-64-vuotiaat) kasvoi ripeimmin Pohjanmaalla, Kainuussa ja Päijät-Hämeessä

Ø  Työllisyysaste kasvoi hei-koimmin Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa

Ø  Työllisyysasteen aluekohtai-set erot erittäin suuria: esim. Pohjanmaalla 75,1 % ja Pohjois-Karjalassa 62,2 % vuonna 2011

© Timo Aro 2013 22

-10,1

-7,9

-7,6

-6,9

-6,8

-6,8

-6,5

-6,3

-6,1

-5,9

-5,8

-5,5

-5,2

-5,1

-4,8

-4,1

-4,1

-2,9

Kainuu

Lappi

Keski-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Satakunta

Keski-Suomi

Päijät-Häme

Kanta-Häme

Pirkanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Pohjois-Karjala

Uusimaa

Etelä-Karjala

Varsinais-Suomi

Kymenlaakso

TYÖTTÖMYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ 1995-2012

Ø  Työttömyysaste aleni eniten Kainuussa, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla vuosina 1995-2012

Ø  Työttömyysaste aleni keskimääräistä vähemmän Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa

Ø  Työllisyyden aluekohtaiset erot merkittäviä: Pohjanmaan ja Uudenmaan työttömyysaste alle 8 %, mutta Pohjois-Karjalassa 14,5 % vuonna 2012

© Timo Aro 2013 23

Väestödynamiikka Väestönlisäys ja nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä maakunnittain 1995-2012*

MAAKUNTA 1995 2000 2008 2012 Uusimaa 12,7 10,5 11,7 11,3 Pirkanmaa 6,1 6,3 8,5 7,8 Pohjois-Pohjanmaa 7,4 7,7 7 7,1 Varsinais-Suomi 5,6 3,5 4,3 3,7 Pohjanmaa -0,3 -1,9 5,9 3,1 Keski-Suomi 1 2 3,9 2,8 Keski-Pohjanmaa -1,8 -4,3 1,2 1,7 Etelä-Pohjanmaa -6,6 -6,1 -1,5 1,6 Päijät-Häme -0,9 0,4 4 1,4 Kanta-Häme -0,4 0,9 9,2 1,3 Pohjois-Savo -1,8 -6,7 -2 0,4 Pohjois-Karjala -3,6 -5,4 -3,6 -1 Etelä-Karjala -4,6 -1,9 -1,6 -1,3 Satakunta -3,4 -7,1 -3,3 -1,7 Kymenlaakso -4,6 -6,1 -4,4 -2,3 Lappi -4,7 -13,2 -2,2 -2,7 Etelä-Savo -4,7 -8,4 -7,9 -7,1 Kainuu -6,5 -14,5 -7,4 -7,6

MAAKUNTA 1995 2000 2008 2012 Pirkanmaa 3,4 4,6 3,4 3,3 Uusimaa 6,1 5,7 2,1 2 Etelä-Karjala -4,8 -1,6 -2,8 1,6 Varsinais-Suomi 3,4 2,3 1,2 0,6 Päijät-Häme -3,1 -0,9 2,1 0,4 Keski-Suomi -1 0,7 0,6 0 Pohjois-Savo -3 -6,2 -2,3 -0,1 Kanta-Häme -2,1 1 7 -1,4 Pohjois-Pohjanmaa -0,2 2 -1,1 -1,4 Etelä-Pohjanmaa -7 -6 -3,3 -1,5 Satakunta -4,3 -6,6 -3 -1,6 Pohjois-Karjala -5 -4,7 -3,8 -1,8 Kymenlaakso -4,6 -4 -5,4 -2,5 Pohjanmaa -2,3 -3,2 -2,1 -3,1 Keski-Pohjanmaa -8,4 -7,9 -4,8 -3,6 Etelä-Savo -3,6 -5,9 -4,8 -3,8 Lappi -7,6 -14,1 -4,7 -4,5 Kainuu -9,1 -13,7 -7,1 -6,7

* Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan © Timo Aro 2013

24

19,5

13,5

11,3

7,8

6,4

4,6

3,2

2,1

-1,3

-3,4

-4,6

-4,6

-5,6

-6

-6,5

-9,2

-11,5

-15,2

Uusimaa

Pirkanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Varsinais-Suomi

Kanta-Häme

Keski-Suomi

Pohjanmaa

Päijät-Häme

Keski-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Etelä-Karjala

Kymenlaakso

Satakunta

Pohjois-Karjala

Lappi

Etelä-Savo

Kainuu VÄESTÖNLISÄYKSEN MUUTOS % VUOSINA 1995-2012

Ø  Väestö kasvoi suhteellisesti eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-

Pohjanmaalla Ø  Uudenmaan väkiluku kasvoi

peräti viidenneksellä vuosina 1995-2012, yhteensä 256000 henkilöllä

Ø  Väestö lisääntyi 8 maakunnassa ja aleni 10 maakunnassa: väestö väheni suhteellisesti eniten Kainuussa, Etelä-Savossa ja Lapissa: em. kolmen maakunnan väestö aleni yhteensä 53000 henkilöllä

© Timo Aro 2013

25

Kuntatalousdynamiikka* Kunnallisverot ja lainat euroina per asukas vuosina 1995-2012

* Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan

MAAKUNTA 1995 2000 2008 2012 Muutos euroa per asukas

Uusimaa 1984 2397 3414 3638 1654 Kymenlaakso 1740 1824 2847 2978 1238 Pirkanmaa 1627 1775 2793 2921 1294 Kanta-Häme 1587 1727 2670 2853 1266 Etelä-Karjala 1635 1712 2629 2832 1197 Varsinais-Suomi 1628 1836 2711 2832 1204 Pohjanmaa 1625 1718 2692 2817 1192 Päijät-Häme 1538 1663 2675 2807 1269 Satakunta 1532 1628 2639 2772 1240 Lappi 1532 1642 2573 2722 1190 Pohjois-Pohjanmaa 1451 1680 2509 2700 1249

Keski-Pohjanmaa 1401 1584 2546 2651 1250 Keski-Suomi 1502 1652 2520 2642 1140 Pohjois-Savo 1449 1553 2459 2637 1188 Kainuu 1436 1522 2372 2547 1111 Etelä-Savo 1376 1488 2435 2544 1168 Etelä-Pohjanmaa 1296 1482 2384 2486 1190 Pohjois-Karjala 1403 1482 2312 2416 1013

MAAKUNTA 1995 2000 2008 2012

Muutos euroa per asukas

Satakunta 747 784 1114 1307 560 Pohjois-Karjala 786 648 1193 1511 725 Pirkanmaa 567 508 1223 1560 993 Kainuu 584 595 1538 1646 1062 Varsinais-Suomi 845 718 1637 1780 935 Pohjois-Savo 743 568 1487 1799 1056

Etelä-Pohjanmaa 565 780 1580 1836 1271 Lappi 896 1291 1972 1914 1018 Pohjanmaa 473 782 1401 2026 1553 Uusimaa 1001 589 1518 2114 1113 Etelä-Karjala 840 631 1727 2138 1298 Keski-Suomi 1172 838 1884 2211 1039

Pohjois-Pohjanmaa 703 921 1934 2320 1617 Etelä-Savo 682 1096 2018 2342 1660 Kanta-Häme 886 755 1945 2415 1529 Kymenlaakso 707 822 2218 2582 1875 Päijät-Häme 602 1195 2058 2761 2159 Keski-Pohjanmaa 1051 1541 2582 3663 2612

© Timo Aro 2013 26

1654

1294

1269

1266

1250

1249

1240

1238

1204

1197

1192

1190

1190

1188

1168

1140

1111

1013

Uusimaa

Pirkanmaa

Päijät-Häme

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Satakunta

Kymenlaakso

Varsinais-Suomi

Etelä-Karjala

Pohjanmaa

Lappi

Etelä-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Etelä-Savo

Keski-Suomi

Kainuu

Pohjois-Karjala KUNNALLISVEROJEN MUUTOS €/ASUKAS VUOSINA 1995-2012

Ø  Kunnallisverojen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoi eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä: Uudenmaan kunnallisverot asukasta kohden olivat jo valmiiksi ylivoimaisesti suurimmat vuonna2012

Ø  Kunnallisverojen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoi keskimääräistä vähemmän Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa: Pohjois-Karjalan kunnallisverot olivat asukasta kohti laskettuna 2416 € ja Uudellamaalla 3638 € vuonna 2012

© Timo Aro 2013

27

560

725

935

993

1018

1039

1056

1062

1113

1271

1298

1529

1553

1617

1660

1875

2159

2612

Satakunta

Pohjois-Karjala

Varsinais-Suomi

Pirkanmaa

Lappi

Keski-Suomi

Pohjois-Savo

Kainuu

Uusimaa

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Karjala

Kanta-Häme

Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kymenlaakso

Päijät-Häme

Keski-Pohjanmaa KUNNAN LAINOJEN MUUTOS €/ASUKAS VUOSINA 1995-2012

Ø  Kuntien lainojen määrä asukasta kohti laskettuna kasvoi vähiten Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa: Satakunnan kunnissa oli lainaa keskimäärin 1307 € per asukas vuonna 2012 eli keskimäärin noin neljä kertaa vähemmän kuin esim. Päijät-Hämeessä tai Pohjanmaalla.

Ø  Kuntien lainamäärä asukasta kohden laskettuna kasvoi eniten Keski-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa.

Ø  Kuntien lainamäärän kasvuvauhti erittäin nopea 2000-luvun kuluessa

© Timo Aro 2013 28

Koulutusdynamiikka* Tutkinnon suorittaneiden osuus % ja ”akateemisten” osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä


Pirkanmaa 55,7 60,6 67,5 69,9 14,2 Pohjois-Pohjanmaa 55,9 60,8 67,5 69,8 13,9 Uusimaa 59,3 63,8 67,9 69,6 10,3 Keski-Suomi 53,8 58,7 65,8 68,4 14,6 Pohjois-Savo 54,1 58,2 65 67,7 13,6 Varsinais-Suomi 54,2 58,9 65,2 67,5 13,3 Pohjois-Karjala 53 56,8 64,3 67,2 14,2 Lappi 54,6 57,7 64,3 67,1 12,5 Kanta-Häme 53,2 57,2 63,9 66,4 13,2 Pohjanmaa 52,1 57 63,5 66 13,9 Kymenlaakso 54,3 57,9 63,6 65,5 11,2 Kainuu 52,4 55,7 62,5 65,3 12,9 Etelä-Pohjanmaa 50,2 54,5 61,9 64,9 14,7 Etelä-Karjala 51,1 55,6 62,4 64,8 13,7 Päijät-Häme 52,6 56,2 62,2 64,7 12,1 Satakunta 51,7 55,4 61,9 64,5 12,8 Keski-Pohjanmaa 50,2 54,2 61,6 64,3 14,1 Etelä-Savo 51,3 54,8 61,5 64,2 12,9

* Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan


Uusimaa 8,8 10,4 13 13,8 5 Pirkanmaa 4,6 5,8 8,3 9,1 4,5 Varsinais-Suomi 4,9 5,9 7,8 8,4 3,5 Pohjois-Pohjanmaa 4,1 5,1 7,3 7,9 3,8 Keski-Suomi 4,2 5,1 7 7,6 3,4 Pohjanmaa 3,7 4,5 6,4 7,1 3,4 Pohjois-Savo 3,4 4,1 5,7 6,2 2,8 Kanta-Häme 3,6 4,2 5,6 6 2,4 Etelä-Karjala 3 3,6 5,2 5,9 2,9 Pohjois-Karjala 3,2 3,8 5,4 5,8 2,6 Päijät-Häme 2,9 3,5 4,8 5,3 2,4 Lappi 2,9 3,4 4,6 5,1 2,2 Etelä-Savo 2,8 3,3 4,4 4,8 2 Keski-Pohjanmaa 2,6 3 4,3 4,8 2,2 Kymenlaakso 2,9 3,3 4,3 4,7 1,8 Satakunta 2,8 3,3 4,3 4,7 1,9 Kainuu 2,6 3 4,3 4,5 1,9 Etelä-Pohjanmaa 2,3 2,7 3,8 4,3 2

© Timo Aro 2013 29

”AKATEEMISTEN” MUUTOS % VUOSINA 1995-2012

Ø  ”Akateemisten” osuus kasvoi suhteellisesti eniten Uudella-maalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa: toisin sanoen samoilla alueilla, joissa ”aka-teemisten” suhteellinen osuus yli 15-vuotta täyttäneistä oli jo valmiiksi korkein

Ø  ”Akateemisten” osuus kasvoi vähiten Kymenlaaksossa, Kainuussa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa

Ø  Uudellamaalla ”akateemisten” osuus kolminkertainen esimerkiksi Etelä-Pohjanmaahan verrattuna

5

4,5

3,8

3,5

3,4

3,4

2,9

2,8

2,6

2,4

2,4

2,2

2,2

2

2

1,9

1,9

1,8

Uusimaa

Pirkanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Varsinais-Suomi

Keski-Suomi

Pohjanmaa

Etelä-Karjala

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Kanta-Häme

Päijät-Häme

Lappi

Keski-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Etelä-Pohjanmaa

Satakunta

Kainuu

Kymenlaakso

© Timo Aro 2013

Analyysin tulokset maakuntatasolla

© Timo Aro 2013 31

Arvojen pisteyttäminen

Ø  Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 1-10 pisteen välillä maakunnan sijoituksen perusteella

Ø  Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saanut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut 1 pisteen

Ø  Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100 pistettä (10 muuttujaa x 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo maakuntatasolla 10 pistettä

Ø  Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei

painoarvoja muuttujien välillä

© Timo Aro 2013 32

33

Maakuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012

1995 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET

1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 78 Varsinais-‐Suomi 76,5 4 Pohjanmaa 73

5 Pohjois-‐Pohjanmaa 64,5

6 Kymenlaakso 58,5 7 Kanta-‐Häme 57,5 8 Etelä-‐Karjala 56,5 9 Keski-‐Suomi 50 10 Pohjois-‐Savo 47,5 11 Satakunta 47 12 Päijät-‐Häme 46,5 13 Lappi 43,5 14 Etelä-‐Savo 36 15 Etelä-‐Pohjanmaa 34 16 Pohjois-‐Karjala 33 17 Kainuu 32,5 18 Keski-‐Pohjanmaa 32


1 Uusimaa 98,5 2 Pirkanmaa 82,5 3 Varsinais-‐Suomi 79,5

4 Pohjois-‐Pohjanmaa 68

5 Pohjanmaa 64,5 6 Kanta-‐Häme 61 7 Kymenlaakso 59 8 Keski-‐Suomi 56 9 Etelä-‐Karjala 55 10 Päijät-‐Häme 50 11 Satakunta 42,5 12 Pohjois-‐Savo 42 13 Etelä-‐Pohjanmaa 40,5 14 Pohjois-‐Karjala 40 15 Keski-‐Pohjanmaa 36 16 Lappi 30 17 Etelä-‐Savo 25,5 18 Kainuu 22,5


1 Uusimaa 86 2 Pirkanmaa 81 3 Pohjanmaa 74 4 Varsinais-‐Suomi 72,5 5 Kanta-‐Häme 68,5 6 Pohjois-‐Pohjanmaa 60 7 Keski-‐Suomi 53 8 Satakunta 52,5 9 Pohjois-‐Savo 51,5 10 Keski-‐Pohjanmaa 49 11 Päijät-‐Häme 48 12 Etelä-‐Pohjanmaa 46,5 13 Etelä-‐Karjala 41 14 Lappi 38,5 15 Kymenlaakso 38 16 Pohjois-‐Karjala 35,5 17 Etelä-‐Savo 29,5 18 Kainuu 29


1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-‐Suomi 67,5 5 Pohjois-‐Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-‐Karjala 56 8 Pohjois-‐Savo 54 9 Kanta-‐Häme 53 10 Keski-‐Suomi 48,5 11 Etelä-‐Pohjanmaa 48 11 Päijät-‐Häme 47,5 13 Keski-‐Pohjanmaa 46 14 Pohjois-‐Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-‐Savo 32 18 Kainuu 28,5

© Timo Aro 2013

Maakuntien kilpailukykypisteet yhteensä vuosina 1995-2012 ja keskiarvopisteet per muuttuja (1-10) MAAKUNTA PISTEET YHTEENSÄ 1995-2012 (40-400 PISTETTÄ) KESKIARVOPISTEET PER MUUTTUJA (1-10)

1. UUSIMAA 360,5 9

2. PIRKANMAA 321 8

3. VARSINAIS-SUOMI 296 7,4

4. POHJANMAA 285 7,1

5. POHJOIS-POHJANMAA 249,5 6,2

6. KANTA-HÄME 240 6

7. ETELÄ-KARJALA 208,5 5,2

8. KESKI-SUOMI 207,5 5,2

9. SATAKUNTA 198,5 5

10. POHJOIS-SAVO 195 4,9

11. KYMENLAAKSO 192,5 4,8

12. PÄIJÄT-HÄME 192 4,8

13. ETELÄ-POHJANMAA 169 4,2

14. KESKI-POHJANMAA 163 4,1

15. LAPPI 150 3,8

16. POHJOIS-KARJALA 148 3,7

17. ETELÄ-SAVO 126 3,2

18. KAINUU 112,5 2,8 © Timo Aro 2013 34

Maakuntien sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos 1995-2012

MAAKUNTA SIJOITUS 1995 SIJOITUS 2000 SIJOITUS 2008 SIJOITUS 2012 SIJOITUKSEN MUU-‐TOS 1995-‐2012

Uusimaa 1 1 1 1 0 Pirkanmaa 2 2 2 2 0 Varsinais-‐Suomi 3 3 4 4 -‐1 Pohjanmaa 4 5 3 3 1 Pohjois-‐Pohjanmaa 5 4 6 5 0 Kanta-‐Häme 7 6 5 9 -‐2 Etelä-‐Karjala 8 9 13 7 1 Keski-‐Suomi 9 8 7 10 -‐1 Satakunta 11 11 8 6 5 Pohjois-‐Savo 10 12 9 8 2 Kymenlaakso 6 7 15 16 -‐10 Päijät-‐Häme 12 10 11 12 0 Etelä-‐Pohjanmaa 15 13 12 11 4 Keski-‐Pohjanmaa 18 15 10 13 5 Lappi 13 16 14 15 -‐2 Pohjois-‐Karjala 16 14 16 14 2 Etelä-‐Savo 14 17 17 17 -‐3 Kainuu 17 18 18 18 -‐1

Maakuntien sijoitusten muutokset vuosien 1995-2012 välisenä aikana

Satakunta + 5 Keski-Pohjanmaa + 5 Etelä-Pohjanmaa + 4 Pohjois-Savo + 2 Pohjois-Karjala + 2 Pohjanmaa + 1 Etelä-Karjala + 1

Uusimaa 0 Pirkanmaa 0 Pohjois-Pohjanmaa 0 Päijät-Häme 0

Kymenlaakso - 10 Etelä-Savo - 3 Kanta-Häme - 2 Lappi - 2 Varsinais-Suomi - 1 Keski-Suomi - 1 Kainuu - 1

Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa ja position muutos vuosien 1995-2012 välisenä aikana

1995 2000 2012 2008

© Timo Aro 2013 37

Maakunta-analyysin tulokset 1 (3) Ø  Uusimaa oli kilpailukykyisin ja Pirkanmaa toiseksi kilpailukykyisin alue analyysin jokaisena

ajankohtana: Uusimaa oli vahva kaikkien muuttujien osalta. Ainoa heikkous liittyi maakunnan kuntien lainamäärään. Pirkanmaa oli tasaisen vahva kaikilla osa-alueilla, mutta erityisen vahva väestödynamiikan muuttujissa. Heikkous liittyi heikkenevään työllisyysdynamiikkaan.

Ø  Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa kamppailivat tasaisesti kolmanneksi kilpailukykyisimmän alueen asemasta: Varsinais-Suomen suhteellinen asema heikentyi 2000-luvun kuluessa ja Pohjanmaan asema vastaavasti kohentui. Kuvaavaa on, että Varsinais-Suomen bruttokansantuotteen muutos per asukas oli maakuntien heikoin vuosina 2008-2010, joka heijastui negatiivisesti työllisyysdynamiikkaan. Pohjanmaan tilanne päinvastainen. Pohjanmaa oli ainoa maakunta, jossa BKT:n muutos per asukas oli positiivinen vuosina 2008-2010. Lisäksi Pohjanmaan työllisyysaste oli korkein ja työttömyysaste alhaisin vuonna 2012. Pohjanmaan nousu perustuu siihen, että alue on kyennyt säilyttämään teollisen perustansa vahvana eikä kehitys ole muutaman ison teollisuustoimijan varassa.

Ø  Kainuun ja Etelä-Savo kilpailukyky oli ylivoimaisesti heikoin vuosina 1995-2012: Kainuu oli viimeisellä sijalla vuosina 2000, 2008 ja 2012 sekä toiseksi viimeisin vuonna 1995. Kainuun kohdalla on kuitenkin tapahtunut positiivista suhteellista kehitystä varsinkin työllisyysdynamiikassa: työttömyysaste alentui eniten kaikista maakunnista vuosina 1995-2012 ja työllisyysasteen parannus oli toiseksi korkein Pohjanmaan jälkeen. Etelä-Savo oli toiseksi viimeisimmällä sijalla vuosina 2000, 2008 ja 2012.

Ø  Korkeimpien EU:n alue- ja rakennetukien piirissä olevien Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien positiossa ei tapahtunut kohentumista vuosien 1995-2012 välisenä aikana: Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyky oli 5:nneksi paras maakuntien joukossa, mutta positio ei noussut tai laskenut verrattaessa lähtötilannetta (1995) vuoteen 2012. Pohjois-Savo oli 10:nneksi kilpailukykyisin maakunta ja pystyi nostamaan sijoitustaan 2 pykälällä ajanjakson aikana. Kaikkien maakuntien kilpailukyky oli heikoin Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien joukossa ainoa poikkeus oli Keski-Pohjanmaa, joka onnistui nostamaan sijoitustaan peräti 5 pykälällä ajanjakson aikana. Keski-Pohjanmaa oli kilpailukyvyltään heikoin maakunta vuonna 1995, mutta nousi jo 10:nneksi vuonna 2008 ja oli 13. vuonna 2012.

© Timo Aro 2013 38

Maakunta-analyysin tulokset 2 (3) Ø  Satakunta ja Keski-Pohjanmaa paransivat suhteellista asemaansa eniten muihin maakuntiin

verrattuna: Satakunta ja Keski-Pohjanmaa nousivat 5 pykälää vuosien 1995-2012 välisenä aikana. Satakunta oli 9:nneksi kilpailukykyisin maakunta yhteispisteissä, mutta onnistui nostamaan sijoitustaan koko ajanjakson ajan: Satakunta oli sijalla 11 vuosina 1995 ja 2000, mutta nousi 8:nneksi vuonna 2008 ja edelleen 6:nneksi aivan Pohjois-Pohjanmaan kannoille vuonna 2012. Satakunnan nousu perustuu Pohjanmaan tavoin vahvaan ja monipuoliseen teolliseen perustaan, joka heijastuu myönteisesti etenkin alue- ja kuntatalouteen sekä työllisyyskehitykseen. Satakunnassa kuntien lainamäärä oli alhaisin vuonna 2008 ja 2012. Huomionarvoista on se, että vuosina 1995 ja 2000 Satakunnan lainat olivat maakuntien keskiarvon huonommalla puolella.

Ø  Kymenlaakso menetti ylivoimaisesti eniten kilpailukykyään suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2012: Kymenlaakso oli 6:nneksi (1995) ja 7:nneksi (2000) kilpailukykyisin alue 1990-luvulla, mutta romahti kymmenen pykälää 15:nneksi (2008) ja 16:nneksi (2012) 2010-luvun vaihteessa. Mielenkiintoinen vertailukohta Kymenlaaksolle on Satakunta, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme, jotka näyttävät selvinneen teollisesta rakennemuutoksesta merkittävästi paremmin kuin Kymenlaakso.

Ø  Etelä-Pohjanmaan asema parantunut 2000-luvun kuluessa: Etelä-Pohjanmaan asema on kohentunut tasaisesti koko ajanjakson ajan. Etelä-Pohjanmaan vahvuus liittyy erityisesti työllisyysdynamiikkaan ja keskeinen heikkous koulutusdynamiikkaan.

© Timo Aro 2013 39

Maakunta-analyysin tulokset 3 (3) Ø  Kuntalainojen määrä asukasta kohden kolmin- tai nelinkertaistui useassa maakunnassa

vuosien 1995-2012 välillä: Kuntalainojen määrä asukasta kohden enemmän kuin nelinkertaistui Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla sekä enemmän kuin kolminkertaistui Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kuntalainojen kasvu asukasta kohden oli maltillisinta Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, jossa kuntalainojen kasvu jäi 1,7-1,9 kertaiseksi vuosien 1995-2012 välillä.

Ø  Työllisyysaste ylitti 70 %:in tason vain 6 maakunnassa vuonna 2012: Tason ylittivät Pohjanmaa, Uusimaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Työllisyysaste ylitti jokaisessa maakunnassa vuoden 1995 tason. Työllisyysaste kohentui eniten Pohjanmaalla, Kainuussa ja Päijät-Hämeessä vuosien 1995-2012 välillä. Työttömyysaste alitti 10 %:in tason kuudessa maakunnassa. Työttömyysaste oli alhaisin Pohjanmaalla (6 %) vuonna 2012, joka oli 2,4 kertaa alhaisempi kuin korkeimman työttömyysasteen Pohjois-Karjalassa (14,5 %).

Ø  Uudenmaan bruttokansantuote asukasta kohden lähes kaksinkertainen Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Savoon verrattuna: Uudenmaan bkt asukasta kohden oli 1,9 kertaa suurempi kuin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa vuonna 2012.

Ø  ”Akateemisten” osuus Uudellamaalla kolminkertainen verrattuna kuuteen ”korkeakouluttomaan” maakuntaan: Uudellamaalla on ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittanut yli 15-vuotiaista enemmän kuin joka kymmenes (13,8 %), kun taas esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla tai Kainuussa vain noin joka kahdeskymmenes yli 15-vuotias (4,3 %)

© Timo Aro 2013 40

42

I.  Suomen eri alueiden välillä on valtavia eroja alue- ja kuntataloutta, työllisyyttä, vetovoimaa ja koulutustasoa kuvaavien kilpailukyky-indikaattorien osalta. Alueiden asema suhteessa toisiinsa on eri indikaattorien perusteella säilynyt pääosin samankaltaisena ja vakaana vuosien 1995-2012 välisenä ajanjaksona: tiivistettynä ”vahvat alueet ovat säilyneet vahvoina ja heikot heikkoina” tai ”kilpailukykyiset kilpailukykyisinä ja kilpailukyvyttömät kilpailukyvyttöminä” koko ajanjakson ajan. ”Polkuriippuvuus” on vahva molempiin suuntiin: alue, joka pärjää hyvin yhdellä muuttujalla, pärjää usein hyvin muillakin ja päinvastoin. Uusimaa on ollut kilpailukykyisin ja Pirkanmaa toiseksi kilpailukykyisin koko ajanjakson ajan. Kolmanneksi kilpailukykyisin alue on ollut sekä Varsinais-Suomi (2000-luvun vaihde) ja Pohjanmaa (2000-luvulla). Pohjanmaan nousu selittyy erityisesti Vaasan seudun vahvan kilpailukyvyn ansiosta. Kainuu ja Etelä-Savo ovat olleet kilpailukyvyltään heikoimmat alueet koko ajanjakson ajan.

© Timo Aro 2013

43

II. Positiotaan kohentaneiden tai romahtaneiden alueiden asema kytkeytyy vahvasti rakennemuutokseen: nousevien alueiden asema on vahvistunut ja monipuolistunut rakennemuutoksesta selviytymisen ansiosta ja romahtaneiden alueiden asema on heikentynyt yksipuolisen elinkeinorakenteen ja avaintoimialariippuvuuden seurauksena. Kilpailukykyään ovat eniten kohentaneet vuosina 1995-2012 ne maakunnat, jotka eivät ole perinteisesti menestyneet alueellisissa kilpailukykymittauksissa. Kehitys on ollut myönteisintä toimiala- ja osaamisperustaansa uudistamaan ja monipuolistamaan kyenneissä Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla erityisesti niiden keskusseutujen ansiosta. Kilpailukykyään ovat eniten menettäneet Kymenlaakson kaltainen rakennemuutosmaakunta ja muut äkillisen rakennemuutoksen kohteeksi joutuneet seudut (Salon, Kotka-Haminan, Kouvolan ja Oulun).

© Timo Aro 2013

44

III. Korkeiden EU-aluetukien piirissä olleiden Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kilpailukyvyssä suhteessa muun maan kehitykseen ei ole tapahtunut merkittävää parannusta kolmen rakennerahastokauden aikana (1995-) lukuun ottamatta Keski-Pohjanmaata. Sen sijaan seutukunnittain tarkasteltuna joidenkin Itä- ja Pohjois-Suomen seutujen kilpailukyky on kohentunut merkittävästi vuosien 1995-2012 välisenä aikana. Eniten suhteellista asemaansa ovat parantaneet Kokkolan, Rovaniemen, Kuopion ja Mikkelin seudut. Korkeiden rakennerahastotukien hyöty vaikuttaa alueellisesti kohdentuvan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien keskuskaupunkien vaikutusalueelle.

© Timo Aro 2013

45

IV.  Viime vuosien aikana alueiden kilpailukyky on kehittynyt epätasaisesti aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Parhaiten ovat pärjänneet maakunnittain tarkasteltuna Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Uusimaa ja Pirkanmaa pärjäävät tasaisesti kaikilla kilpailukykymuuttujilla, mutta Pohjanmaan nousu perustuu erityisesti Vaasan seudun elinkeinoelämän monipuolisuuteen ja vahvuuteen sekä poikkeuksellisen hyvään työllisyyteen. Seuduittain tarkasteltuna em. maakuntien keskusseutujen lisäksi ovat asemiaan eniten parantaneet viime vuosien aikana mm. Kuopion, Seinäjoen, Rauman ja Rovaniemen seudut. Maantieteellistä sijaintia tärkeämpi tekijä vaikuttaa olevan kaupunkiseudun kiinteys, kaupunkimaisuus. Metsä- ja ICT-vetoisten toimialojen turbulenssi on heikentänyt erityisesti niiden alueiden asemaa, joiden aluetalouden kehitys on ollut sidoksissa em. toimialojen menestykseen (mm. Kotkan-Haminan, Kemi-Tornion, Kajaanin, Salon, Kouvolan seudut). Salon romahdus heikentää erityisesti perinteisesti vahvan Varsinais-Suomen tilannetta.

© Timo Aro 2013

46

V.  Alueiden menestyminen tai menestymättömyys perustuu yksittäisen muuttujan tai osatekijän sijaan usean osatekijän yhteisvaikutukseen. Alueiden asemaan liittyvät muutokset tapahtuvat usein hitaasti, jolloin ne ovat mitattavissa vasta keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Tämän analyysin valossa kilpailukyvyltään optimaalisella ”ideaaliseutukunnalla” olisi Helsingin seudun kaltainen vauraus, Pietarsaaren ja Vaasan seudun kaltainen työllisyystilanne, Tampereen seudun kaltainen vetovoima, Rauman seudun kaltainen kuntatalous ja suurten yliopistoseutujen kaltainen koulutusrakenne

© Timo Aro 2013

maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995 2012 final

Documents