maahanmuuttostrategioiden opetukset. case etelä-savo!

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

19.2.2013

Mikkeli

MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO-

STRATEGIOISTA?

© Timo Aro 2013

SISÄLTÖ

- Etelä-Savon

maahanmuuton määrä

ja profiili

- Maahanmuuttostra-

tegioiden meta-analyysi

- Suositukset

© Timo Aro 2013

Osa I

Etelä-Savon maahanmuuton määrä ja profiili

© Timo Aro 2013

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Henkilöä

% väkiluvusta

Henkilöä % väkiluvusta

Lähde: Suomen väestötilastot ja muut viranomaistilastot; Leitzinger 2008 ja www.stat.fi.

Ulkomaan kansalaiset Suomessa vuosina 1870-2010

© Timo Aro 2013

Maahanmuutto neljännesvuosittain 1992-2012

Maastamuutto neljännesvuosittain 1992-2012

© Timo Aro 2013 Lähde: Tilastokeskus

Työllisyysaste syntyperän mukaan 2000-2011

17,6 %


41

41,5

43,1

43,4

46,9

47,1

47,8

49,1

49,8

50,1

50,9

51,5

52,4

55

55,9

56,1

57,6

59,9

Lappi

Pohjois-Karjala

Kymenlaakso

Kainuu

Etelä-Savo

Keski-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa

Pirkanmaa

Varsinais-Suomi

Päijät-Häme

Pohjois-Savo

Etelä-Karjala

Keski-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Uusimaa

Kanta-Häme

Satakunta

Etelä-Pohjanmaa

© Timo Aro 2013

Ulkomaalaisperäisten työllisyysaste maakunnittain 2011

Lähde: Tilastokeskus

-23

68

102

64

46

62 10 1

-23

34

154

473

332

230

77 73 78 71 108 75 114 79 108

163 230 219 266 262 248 226 225

299

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus


Etelä-Savon väestönkehityksen osatekijät vuosina 1980-2011

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

240

260

280

300

Mikkeli Muu Etelä-Savo


Mikkelin ja muun Etelä-Savon nettosiirtolaisuus 1980-2011

Etelä-Savoon muuttaneiden lähtömaanosat vuosina 2000-2011

Eurooppa

68,7 %

Amerikka

4,4 % Oseania

1,1 % Afrikka

3,7 %

Aasia

22 %


928

403

381

352

204

189

141

134

122

113

107

71

Venäjä

Ruotsi

Thaimaa

Viro

Iran

Saksa

Espanja

Britannia

Norja

USA

Turkki

Syyria

Lähtömaat Etelä-Savoon 2000-2011


76

34 36

76

29 6

235

54

209

Työllinen Työtön Työvoiman ulkopuoliset

Etelä-Savoon tulijoiden työmarkkina-asema vuosina 2008-2010

© Timo Aro 2013 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

98

73 94

57

28 15 22

13

20

38

27

13

5 1

49

58

53

47

26

9 9

42

37

62

34

25

23 17

- 14 15 - 24 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55 - 64 65 -

Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Muut kunnat

Etelä-Savoon tulijoiden ikärakenne vuosina 2008-2010

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

© Timo Aro 2013

Osa II

Maahanmuuttostrategioiden meta-analyysi

© Timo Aro 2013

15

KOTOUTU-

MISLAKI

Laki kotoutumisen edistämisestä (2011):

Kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma:

Hyväksytään kunkin kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa

Soveltamisala koskee kaikkia eri perustein kuntiin tulleita maahanmuuttajia

Kotouttamisohjelma otetaan huomioon kunnan talousarviota laadittaessa

Laissa määritelty mitä kotouttamisohjelman pitää sisältää…mutta erityisesti suunnitelma siitä miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina + keskeinen työnjako eri toimijoiden välillä

Lainsäädännöllinen perusta 1 (2)

© Timo Aro 2013

16

KOTOUTU-

MISSUUNNI-

TELMA

Laki kotouttamisen edistämisestä (2011):

Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai

joka hakee toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista

toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja TE-toimiston

kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien

kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulaissa tarkoitetun

työnhakusuunnitelman.

Sovitaan samoista asioista kuin työnhakusuunnitelmassa eli

kartoitetaan maahanmuuttajan osaaminen ja työnhakuvalmiu-

det ja sovitaan toimenpiteet työllistymisen edistämiseksi

Maahanmuuttajalla oikeus kotouttamissuunnitelmaan 3-5

vuotta siitä kun on ensimmäisen merkitty kunnan väestötieto-

järjestelmään

Lainsäädännöllinen perusta 2 (2)

© Timo Aro 2013

META-ANALYYSI SUOSITUK-

SISTA

Alueelliset strategiat ja ohjelmat (9)

Paikalliset strategiat ja ohjelmat (5)

Maakunta-ohjelmat ja muut (4)

Maahanmuut-toon liittyvät rakennerahas

-toprojektit

( 150-200)

Selvityksen toteuttaminen…

© Timo Aro 2013

”Helsingin siunaus on se, että on

valtava määrä palveluita,

hankkeita ja projekteja. Kirous on

se, että kun on niitä niin paljon, ne

eivät toimikaan yhteen”

- Leila Palviainen, Hkin aikuissosiaalityön johtaja -

© Timo Aro 2013

Suomen kielen ja kulttuurin opetus

Perusopetus ja ammatillinen

koulutus

Työllistymisen edistäminen

Asuminen

Suvaitsevaisten arvojen ja

asenteiden edistäminen

Ulkomaisen työvoiman rekrytointi

Maahanmuuttajille suunnatut palvelut

Vapaa-ajanpalve-lut ja harrastus-mahdollisuudet

Alueen vetovoiman ja

houkuttelevuuden lisääminen

Maahanmuuttostrategioista ja –ohjelmista

nousevat keskeiset näkökulmat © Timo Aro 2013

1.

Maahanmuuttajie

n koulutuksen kehittäminen

2.

Maahanmuuttajien työllistymisen ja rekrytoinnin edistäminen

3. Alueen

houkuttelevuuden ja vetovoiman

lisääminen

4. Suvaitsevaisten

arvojen ja asenteiden

edistäminen

Meta-analyysin neljä läpileikkaavaa näkökulmaa

© Timo Aro 2013

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus: Kotoutumiskoulutuksen kehittäminen työelämälähtöisemmäksi korostuu lähes kaikissa

strategioissa

Räätälöidyt koulutusmallit: yksilöllinen ohjaus, yksilölliset koulutus- ja kotouttamispolut, joustavat opiskelumahdollisuudet, osaamis- ja ammattitaitokartoitukset, taso- ja näyttötestit, yrittäjyysneuvonta jne.

Sähköiset oppimisympäristöt ja –menetelmät (Lapin maahanmuuttostrategia)

Ammatillisen pätevöitymisen polut (esimerkiksi TE-toimistojen yhteishankintakoulutuksen avulla), tutkintojen rinnastamiset ja sisältöjen vertailut eri maissa suoritettujen tutkintojen osalta

Korkeasti koulutetuilla omat koulutus- ja työllistämispolut, erityisesti painopiste pätevöitymiskoulutuksiin. Kansainväliset, edulliset ja korkeatasoiset maisteri- ja tohtoriohjelmat (Varsinais-Suomi). Suomen kielen ”pakollinen” sisällyttäminen kaikkiin vaihto-ohjelmiin (Itä-Suomen maahanmuuttostrategia)

Toimijoiden, erityisesti kouluttajien, välinen syvä yhteistyö (Lapin maahanmuuttostrategia), maahanmuuttajayhdistysten hyödyntäminen kotoutumiskoulutuksessa ja tutortoiminta (Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittiset ohjelmat)

Ennakointitiedon hyödyntäminen maahanmuuttoon liittyvissä alueellisissa työvoima- ja koulutustarpeissa (Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategia)

© Timo Aro 2013

1. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 1 (2)

Suomen (tai ruotsin) kielen opiskelumahdollisuuksien edistäminen kaikilla tasoilla:

Suomen kielen opetustarjonnan järjestelmällinen kasvattaminen kaikilla koulutusasteilla

Korostuu kielellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten valmiuksien tukeminen/kehittäminen (esim. OSKU Osallisena Kuopiossa –hanke, suomen kielen opetusta yrityksissä Kauhavalla, työpaikoilla tapahtuvaa oppimista Lapissa jne.)

Peruskoulut, lukiot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot käynnistävät yhdessä hankkeita ja prosesseja, joilla edistetään maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hakeutumista peruskoulusta lukioon ja lukiosta edelleen korkeakouluopintoihin

Maahanmuuttajaoppilaiden erityisopetus ja –tuki (esim. nivelopetus Porissa tai maahanmuuttajien rajattu määrä päiväkotien ja koulujen ryhmissä Varsinais-Suomessa

Perusopetukseen ja ammatti-, aikuis- ja täydennyskoulutukseen liittyvät ”arjen”käytännöt (esim. perusopetukseen valmistava vuoden koulutus)

© Timo Aro 2013

1. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 2 (2)

Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen: Työelämälähtöisyys ja työllistymisen edistäminen kaikkien strategioiden perustana

Maahanmuuttaja-asiakkaiden työllistymis- ja yrittäjyys polkujen kehittäminen sekä työhönvalmennus TE-toimistoissa (esim. Porin maahanmuutto-ohjelma, Järviseutu, Itä-Suomen ja Lapin maahanmuuttostrategiat). Työharjoittelupaikkojen saamisen helpottaminen (esim. Int’I Practicum –hanke Pohjois-Savossa) sekä työharjoittelukäytäntöjen ja työssä oppimisen kehittäminen

Eri toimijoiden välisen yhteistyön järjestelmällinen ja ohjattu edistäminen (TE-toimistot, oppilaitokset, työmarkkinajärjestöt, maahanmuuttajayhdistykset). ”Kohtaamismahdollisuuksien” määrätietoinen edistäminen (esim. Kuopiossa yritykset ja kansainväliset osaajat)

Työllistymisen edistäminen hankkeiden avulla (TEM:in MATTO- ja ALKU-sateenvarjohankkeet ja kymmenet hankkeet)

Kannustinmallien kehittäminen työnantajille ja työyhteisöille ulkomaisten työntekijöiden vastaanottamiseksi (Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma).

Monikulttuurisuuskoulutus yrittäjille ja työnantajille työllistämisen madaltamiseksi (Kainuu). Tukihenkilö- ja klubitoiminta (Keski-Suomen maahanmuutto-ohjelma). ”Turun seudun yrityspalvelun Potkurin työyhteisön asiantuntijuutta laajennetaan kattamaan monikulttuurisuuden haasteet ja maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tueksi voidaan rakentaa esim. kauppakamaritoimintaa” (Varsinais-Suomi)

Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistäminen. Julkisten yrityspalveluiden tunnettuuden lisääminen ja yrittäjyysneuvontaan enemmän työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää osaamista. Starttirahan räätälöiminen ulkomaalaisperäisille. Ulkomaalaisperäisten yrittäjien verkostoitumisen tukeminen (Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategia). Yrityshautomotoiminta maahanmuuttajille (Keski-Suomi, Varsinais-Suomi)

© Timo Aro 2013

2. Maahanmuuttajien työllistymisen ja rekrytoinnin

edistäminen 1 (2)

Maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin edistäminen: Ulkomaisen työvoiman rekrytointi alueelle on nostettu esiin useissa maahanmuuttostrategioissa.

EURES:in rooli ohjauksessa ja koordinoinnissa (yli)korostuu

Ulkomaisen työvoiman rekrytointimallien, –kanavien ja –prosessien kehittämisessä vahva hankevetoinen painotus

Aktiivinen rekrytoinnin tehostaminen niihin kohdemaihin, joihin on onnistuttu toimivia yhteyksiä (Kauhajoen seutu). Kohdemaapilotit.

Alueen oppilaitoksissa valmiiksi opiskeleviin halutaan vaikuttaa rekrytointiväylänä aikaisempaa enemmän (mm. Pirkanmaa). Täsmärekrytointia kohdistetaan Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkinto- ja vaihto-opiskelijoihin esim. edistämällä heidän harjoittelupaikkojen saantiaan. Panostetaan tapahtumiin ja informaatiotilaisuuksiin, joiden tarkoitus houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita (Pieksämäki)

Työperustaisen maahanmuuton lisäämiseen, palvelujärjestelmään, ennakointiosaamiseen jne. liittyvät erityisselvitykset ja –kartoitukset (mm. Itä-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla). Ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosessit kiinteäksi osaksi julkista työnvälitystä (Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi)

Yrityslähtöisiin (erityisesti Pohjois-Pohjanmaa) versus oppilaitoslähtöisiin rekrytointikanaviin liittyvät hankkeet

Rekrytointipisteiden perustaminen ”työvoimapotentiaalin kannalta kiinnostaviin” lähtömaihin. Kansainväliset rekrytointimessut.

© Timo Aro 2013

2. Maahanmuuttajien työllistymisen ja rekrytoinnin

edistäminen 2 (2)

Alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman edistäminen yllättävän vähäisessä roolissa maahanmuuttostrategioissa ja –ohjelmissa: useassa strategiassa tai ohjelmassa ei mainita sanallakaan ympäristön houkuttelevuutta ja vetovoimaa!!!!

Vetovoimatekijät eivät ehkä loppuun saakka pohdittuja valintoja: hyvät julkiset palvelut, pohjoismainen yhteiskunta, viranomaisten välinen sujuva yhteistyö ja kansainvälinen ilmapiiri , turvallinen ympäristö, ”alueen inhimillinen mittakaava”, kaunis luonto jne. korostuu erityisesti idän ja pohjoisen strategioissa!

Ystävyyskaupunkien, alueen toimijoiden kansainvälisten verkostojen ja lyhytaikaisten maahanmuuttajien hyödyntäminen markkinoinnissa (Pohjois-Pohjanmaa, Kauhajoen seutu)

Alueen markkinoiminen (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi). Esimerkiksi Pirkanmaalla aiotaan koota markkinointiaineisto maakunnan esittelemiseksi houkuttelevana työnteko-, yrityksen perustamis-, asumis- ja opiskelualueena. Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisissa ohjelmissa on nostettu esiin yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan kehittäminen monikulttuuristuvan väestön tarpeita huomioivaksi maakuntien vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä.

Hankkeita ja verkkosivustoja mittavasti usealla alueella työperustaisen maahanmuuton tukena. Esim. Jykes Oy koordinoi ”Kansainvälistyvä Keski-Suomi”-projektissa usean organisaation yhteistyönä laadittua ”Human Technology Central Finland” -www-sivusto,a joka sisältää neuvoja ja ohjeita kansainvälistyville yrityksille sekä tietopaketit Keski-Suomeen suuntaaville yrityksille, opiskelijoille, asukkaille, työntekijöille ja matkailijoille.

© Timo Aro 2013

3. Alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman

edistäminen

Lähes kaikissa strategioissa ja ohjelmissa suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus,

moninaisuus, kansainvälisyys jne. nostetaan esille asenne- ja arvopuolella

menee ehkä jo liikaa häiritseväksi tuputtamiseksi!

Työpaikoilla ja yrityksissä tapahtuvaa asennekasvatusta ja

monikulttuurisuusvalmiuksia tuodaan monin eri tavoin esiin. Kansainvälisyys- ja

monikulttuurisuuskasvatuksen sekä koulutuksen merkitystä alleviivataan

päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla jne.

Positiivista tiedotusta, kampanjoita, tapahtumia, viestintää jne. maahanmuutosta

Viranomaisten keskeisen roolin huomioiminen muutoksessa

Suvaitsevaisuus ja maahanmuuttajien kulttuurien esiin nostaminen

kulttuuripalveluissa (Pori, Järviseutu). Tietoisuuden nostaminen eri kulttuureista

(Pieksämäki). Kummitoiminta maahanmuuttajien ja paikallisten perheiden välillä

(Kauhajoen seutu). Monikulttuurisia kohtaamispaikkoja (esim. Kuopion Setlementti,

Porin maahanmuutto-ohjelma). Maahanmuuttajayhdistysten rooli korostuu (Varsinais-

Suomi).

© Timo Aro 2013

4. Suvaitsevaisten asenteiden ja arvojen edistäminen

Varsinais-Suomi:

Oma otsikko ”Monikulttuurisuus ja moniarvoisuus”

Painotetaan ulkomaisen työvoiman tarvetta työvoimapula-alueilla tällä hetkellä ja varsinkin tulevaisuudessa

Korostetaan kielen oppimisen tärkeyttä, vahvaa alueellista yhteistyötä, maahanmuuttajien oman kulttuurisen identiteetin säilyttämistä ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen merkittävyyttä

Uusimaa:

Nuorten syrjäytymisen yhteydessä nostetaan esiin maahanmuuttajien asema ja kotoutuminen

Korostetaan kieli- ja ammattitaidon merkitystä, soveltuvia koulutusratkaisuja, maahanmuuttajajärjestöjen roolia, hyvinvointipalveluiden kehittämistä vastaamaan lisääntyvän maahanmuuton aiheuttamiin haasteisiin

Pohjois-Savo:

Maakuntaohjelmassa pidetään tärkeänä työperäisen maahanmuuton lisäämistä maakuntaan

Korostetaan laadukkaita kotoutumispalveluita, suomen kielen merkitystä ja ammatillista koulutusta

Keski-Pohjanmaa:

Maakuntien keskinäisen kilpailun työvoimasta todetaan olevan kansantalouden kannalta nollasummapeliä. Todellista helpotusta työmarkkinoiden ikärakennehaasteisiin voidaan saada ainoastaan maahanmuuttoa lisäämällä.

Alueellisen osaamisen kehittämisen osa-alueena nähdään ulkomaisten osaajien rekrytointi alueelle ja heidän integroimisensa alueen työelämään ja kehittämistoimintaan. Tämä vaatii ohjelman mukaan niin alueelle sijoittuvan ulkomaisen työvoiman, alueen elinkeinoelämän kuin perusväestönkin monikulttuurisuuteen ja kansainvälistymiseen sekä kielitaitoon liittyvien valmiuksien kehittämistä ja tukemista.

+ Maahanmuutto maakuntaohjelmissa

© Timo Aro 2013

SUOSITUKSET 1. Rohkeiden, erottuvien ja alueellista tai paikallista vahvuuksista

lähtevien valintojen tekeminen

2. Taitava imitointi versus toisintekeminen

3. Alueen keskeisten toimijoiden resurssien yhdistäminen

rekrytointimallien, -kanavien ja –prosessien kehittämisessä

(=jaettu

kehittämisvastuu)

4. Alueellinen ”riittävän iso ja riittävän kunnianhimoinen

täsmähanke

kokoavaksi sateenvarjoksi

5. Maahanmuuttoon liittyvien rakennerahastohankkeiden

keskeis-

ten tuotosten järjestelmällinen läpikäynti ja © Timo Aro 2013

maahanmuuttostrategioiden opetukset. case etelä-savo!

Documents