Maahanmuuttaja-nuorten hyvinvointi

Helsingissä14.4.2016

Tommi Laitio, nuorisotoimenjohtaja(Tutkimus ja tilastot: Sanna Ranto, Stina Högnabba, Pirjo Mattila)

Monikulttuurisempi Suomi ja Helsinki

Vieraskielisten nuorten määrä vuosina 1990-2013Lähde: Tilastokeskus

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20130

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

27,067

57,100

126,375

Suomen muutos monikulttuuriseksi on tapahtunut nopeasti.

26,5 % Suomen maahanmuuttajataustaisesta väestöstä asuu Helsingissä, 47,3 % pääkaupunkiseudulla.

(Tilastokeskus)

Helsinkiläinen nuoruus monikulttuuristuu vauhdilla.

Helsinki ei monikulttuuristu tasaisesti.

Vieraskielisten 15-29-vuotiaiden osuus kaupunginosittain 2015 ja osuuden muutos vuosina 2006-2015

Kartasta on poistettu alueet, joissa 15-29-vuotiaita on 100 tai vähemmän.Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus

© Helsingin kaupunkimittausosasto, Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015

Vieraskielisten osuus ja muutosHki osuus 15,6 % ja muutos 6,7 %-yks

Osuus YLI ka ja muutos YLI ka (27)Osuus YLI ka ja muutos ALI ka (10)Osuus ALI ka ja muutos YLI ka (12)Osuus ALI ka ja muutos ALI ka (62)

38% nuorista asuu kaupunginosissa, joissa vieraskielisten osuus ylittää kaupungin keskiarvon. (15,6%)

Vieraskielisten osuus alueen 15-29-vuotiaista 1.1.2015

Kartasta on poistettu alueet, joissa 15-29-vuotiaita on 100 tai vähemmän.Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus

© Helsingin kaupunkimittausosasto, Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015

Vieraskieliset % 15-29-v.Helsinki = 15,6 %

22 - 35 (17)15,6 - 21,9 (20)

9 - 15,5 (36)1,5 - 8,9 (38)

Helsingistä tulee monikielinen.

Eriarvoinen nuoruus- maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvointi tilastojen valossa

Joka seitsemäs suomalainen ajattelee ihmisten rotujen olevan erilaisia henkisiltä kyvyiltään.

(Taloustutkimus, Suomen kuvalehti 35/2015, kysely tehty tuhannelle suomalaisella elokuussa 2015)

Syrjintä ei ole aina tietoista eikä suoraa.

Joka toinen Helsingin NEET-nuori on vieraskielinen.

Työllisyydessä merkittävät erot. Vieraskielisillä koulutustaso ei vähennä työttömyyttä.

Kaikki koulutusasteet

Vain perusaste

Ylioppilastutkinto

Keskiasteen ammatillinen tutkinto

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutus

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

Työttömyysaste

Suomi tai ruotsi

Muut kielet

%

Työllisyys- ja työttömyysaste 20–29-vuotiailla äidinkielen ja koulutusasteen mukaan 31.12.2013Lähde: Tilastokeskus

Yhdenvertaisuutta(ko)?

“Joillekin täällä on kaikki tarjolla ja toisille taas ei mitään. Aivan kuin emme kuuluisi kaikki samaan maailmaan. Joskus mietin, olenko tupsahtanut jostain avaruudesta tänne?”

http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/tulevaisuuden-hallinta/aivan-kuin-emme-kuuluisi-samaan-maailmaan

Ulkomaalaistaustaisista yli viidesosaa kiusataan säännöllisesti, suomalaistaustaisista alle kymmenesosaa.

Suomalaistaustaiset

Ulkomaalaistaustaiset

Ensimmäinen polvi

Toinen polvi

Ulkomaalaistaustaiset pojat

Ulkomaalaistaustaiset tytöt

0 5 10 15 20 25 30

1

5

7

2

7

2

2

2

3

2

3

2

14

16

16

15

17

15

Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin

%

Lähde:Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa tämän lukukauden aikana? Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40

Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, %

Suomalaistaustaiset - yhteensä

Suomalaistaustaiset - pojat

Suomalaistaustaiset - tytöt

Ulkomaalaistaustaiset - yhteensä

Ulkomaalaistaustaiset - pojat

Ulkomaalaistaustaiset - tytöt

Ensimmäinen polvi

Toinen polvi

0 5 10 15 20 25 30 35

19

25

15

27

30

23

29

24 %

Lähde: Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40

Hyvinvointieroja on paljon• 45 % pienituloisista alle

16-vuotiaista on ulkomaalais-taustaisia.

• Ulkomaalaistaustaiset osallistuvat aktiivisemmin koulun vastuutoimintaan.

• Selvästi enemmän koetaan ongelmia ryhmätyöskentelyssä ja opettajien kanssa toimeentulemisessa.

• Ulkomaalaistaustaiset tytöt kokevat muita useammin luokkahengen huonoksi.

• Kaksi kertaa enemmän ongelmia keskustella omista asioista vanhempien kanssa.

• Täyspäihteettömyys sekä liikakäyttö suomalaistaustaisia yleisempää. 72 % täysin raittiita (suom. 56%)

Myös peloissa on eroja.

Lähde: Helsingin turvallisuustutkimus 2015, julkaisematon

Kuvio: 15-29-vuotiaita huolestuttavat asiat kieliryhmän mukaan

Ensimmäisen polven suomalaiset

• ”Maahanmuuton sopeutumisen hintaa maksaa vielä seuraavakin sukupolvi. Suomessa syntynyt ja suomalaisen peruskoulun läpikäyneen nuoren koulunkäynti sujuu heikommin, hänellä on vähemmän kavereita, hän kokee enemmän fyysistä uhkaa, hän pääsee heikommin jatkokoulutukseen ja asuu useammin pienituloisessa perheessä, joissa on useammin työttömyyttä. ” (Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä)