L u o v u u s P e d a g o g i i k k aL u o v u u s P e d a g o g i i k k aS k a p a n d e P e d a g o g i k

L u o v u u s P e d a g o g i i k k aL u o v u u s P e d a g o g i i k k a

Lukijalle” Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle.”

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma

Suomi tunnetaan maailmalla hyvin toimivasta ja korkeatasoisesta koulujärjestelmästään, jonka kokemuksiaja asiantuntemusta käytetään apuna eri puolilla maailmaa kehittämistyössä. Korkea sivistystaso ja osaaminenon siis kunnossa – kuinka mahtaa olla luovuuden laita? Vastauksen antaminen ei ole kovin helppoa, sillä en-sin pitäisi määritellä, mitä luovuudella tarkoitetaan. Tätä keskustelua on jatkettu jo vuosia ja ainakin ymmär-retyksi on tullut, että luovuutta on monenlaista, sitä on meissä kaikissa ja se on tärkeää paitsi yksilölle, niinmyös yhteiskunnalle ja talouselämälle. Kun katsotaan koulujärjestelmää, niin se antaa perusmahdollisuudetluovuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen eri koulumuodoissa ja eri oppiaineiden sekä aihekokonaisuuk-sien ja koko koulun toimintakulttuurin toteuttamisessa. Yhteisenä haasteena on vahvistaa luovuutta tukeviaopetusmenetelmiä sekä yhteistyömuotoja ja –rakenteita tulevaisuutta varten.

Tässä Luovuuspedagogiikka 2 –lehdessä opetusministeriön ja Opetushallituksen luovuus- ja kulttuurikasva-tushanke Lähde avaa näkökulmia ja keskustelua luovuuteen niin asiantuntija-artikkeleiden, hanke-esittelyi-den kuin arvioinnin ja infopalojen kautta. Yhteistyö eri koulumuotojen, kulttuurilaitosten, eri alojen järjes-töjen ja elinkeinoelämän kanssa tuovat lisäarvoa koulujen ja oppilaitosten toimintaan ja sitä kautta luommeedellytyksiä luovuudelle yhtenä osaamisen edellytyksenä Suomen ja suomalaisten menestymiselle.

Lämmin kiitos kaikille Lähde-hankkeen toimijoille, yhteistyökumppaneille sekä asiantuntijoille.

Luovuuden iloa ja uutta virtaa, arvoisat lukijat!

Opetusneuvos Jorma KauppinenLähde-hankkeen puheenjohtaja

JulkaisijaOpetushallitus

ToimituskuntaMarja-Liisa Visanti, Heljä Järnefelt, Pia Bäckman

Ulkoasu ja reproduktioTyko Elo, TykoGrafi

PainotyöErweko, Helsinki 2007

ToimitusOpetushallitusPL , Helsinkimarja-liisa.visanti@oph.fi

ISBN ---- (nid.)ISBN ---- (pdf)

Verkkosivut: Lähde ja Skapa Nuwww.edu.fi/projektit/lahdewww.edu.fi/svenska/projekt/skapanu

Pärmbild: Räddningsoperation X, DOT:s

dramaverkstad till Annegårdens Grimm-utställning.

Foto: Mauri Tahvonen

Tämän julkaisun sivuilla esiintyvät mietelauseet on koottu

Oulun kulttuurin ja tekniikan oppilaitoksen ja Savonlinnan taidelukion opiskelijoiden ajatuksista.

S k a p a n d e P e d a g o g i k

Till läsaren”Kreativitet, kompetens och hög bildningsnivå har varit en förutsättning för Finlands och finländarnas framgångar.”Regeringsprogrammet för statsminister Matti Vanhanens II regering

Finland är känt för sitt fungerande och högklassiga utbildningssystem, vars erfarenheter och expertis anlitasinom utvecklingsarbete på många håll i världen. Den höga bildningsnivån och kompetensen är alltså i ordning– men hur står det till med kreativiteten? Det är inte lätt att ge ett svar, för först måste man definiera vad manmenar med kreativitet. Den här diskussionen har pågått i åratal och de flesta har insett att det finns många oli-ka slags kreativitet, den finns hos alla och är viktig både för individen och för samhället och näringslivet. Skol-systemet ger de grundläggande förutsättningarna att upprätthålla och utveckla kreativiteten i olika skolformer,i olika läroämnen, temaområden och i skolans verksamhetskultur i stort. En gemensam utmaning är att medtanke på framtiden stärka de undervisningsmetoder, samarbetsformer och –strukturer som stöder kreativiteten.

I detta nummer av tidningen Luovuuspedagogiikka öppnar undervisningsministeriets och Utbildningsstyrel-sens kultur- och kreativitetsprojekt Lähde/Skapa Nu perspektiv på och diskussion om kreativitet via sakkunni-ga artiklar, projektpresentationer samt utvärderingar och infoblänkar. Samarbetet med olika skolformer, kultur-institutioner, olika branschorganisationer och med näringslivet ger mervärde i skolornas och läroanstalternasverksamhet och via det skapar vi förutsättningar för kreativiteten som en av kompetensförutsättningarna förFinlands och finländarnas framgångar.

Ett varmt tack till alla aktörer i projektet Lähde/Skapa Nu, till samarbetspartner och sakkunniga.

Kreativ glädje och nya impulser, ärade läsare!

Undervisningsrådet Jorma KauppinenOrdförande, projektet Skapa Nu

Eira KorpinenIlon pedagogiikkaa etsimässäEsa PirnesLuovuusstrategia – onko se jotain käytännössäkin?Kreativitetsstrategi – har den någon betydelse i praktiken?Anna Mikander och Gun Oker-BlomNordiska Teman – innovativa projekt i nordisk regi

Inkeri RuokonenUutta luovaa virtaa opetukseen ja oppimiseen koulunja kulttuuritoimen yhteistyölläEija KauppinenVuorovaikutuksesta voimaa

Marita AhoLuoville osaajille on tilausta työelämässäMarja-Liisa VisantiLähteen osahankkeiden innovatiivisia malleja javakiinnuttamisen haasteitaHeljä JärnefeltLuovia opetusmenetelmiä ja uusia oppimisympäristöjä

Aulikki EtelälahtiLähde-hankkeen vaikuttavuuden arviointi

Oppia luovalla tavalla

Kulttuurin laajakaista – Kansalliset kulttuurilaitokset

Kulturens domäner – Våra nationella kulturinstitutioner

Innovatiivista oppimista Tekniikan museon InnoApajassa

Ajankohtaista kestävän kehityksen edistämisestä; Koulutus ohjaa kohti kestävää elämäntapaa

Lähde- ja Skapa Nu -verkoston osahankkeet

Lähde lyhyestiKort om Skapa NuLähde in Short

5

1620

23

26

32

37

42

51

66

84

88

92

94

96

100

113

114

115

Viimeisin löytöni on Spinozan ilon filosofia,josta viime kuukausina olen saanut ammentaavoimaa. Hänen filosofiastaan löytyy määritel-miä – käsitteellisiä eväitä ja vastauksia erilai-siin tunteisiin ja niiden kohtaamiseen – ilo,suru, rakkaus, viha, toivo, epätoivo, pelko se-kä kuvauksia näiden tunteiden vaikutuksistasuhtautumisessa ihmisiin ja tapahtumiin.

Spinozan tietoteoriassa ilo ja tieto –emootio ja kognitio – liittyvät yhteen, vaik-ka hänen teoriansa on ennen muuta tunne-teoria. Siinä ilo on siirtymistä kohti suurem-paa täydellisyyttä. Jatkuva kehittyminen tuoiloa, ei samana pysyminen. Rakkaus on iloaja siten myönteinen, elinvoimaa lisäävä tun-ne; siihen sisältyy välttämättä muuttumisen,kehittymisen ja täydellistymisen ajatus.

Löysin Spinozan ilon filosofiasta kuin uu-delleen myös itsetunnon, itsearvostuksen, it-setuntemuksen, jota olen tutkinut vuosikym-menien ajan ”löydettyäni” sen ensimmäisenkerran peruskoulun opetussuunnitelmasta(POPS I ). Spinoza pitää itsensä arvosta-mista hyvin myönteisenä asiana; se on ”kor-keinta mitä voimme toivoa”. Itsearvostus on

iloa, joka syntyy kun ihminen miettii itseäänja kykyään toimia. Se tarkoittaa itsensä hy-väksymistä sillä tavoin, että on tyytyväinenomiin kykyihinsä ja toimintaansa. Se perus-tuu itsetuntemukseen, tietoon omista tavoit-teista, kyvyistä ja mahdollisuuksista. Spinozasanookin, että se joka ymmärtää itseään sel-västi ja täsmällisesti, hänen itsearvostuksensaon korkein mahdollinen.

Spinozan filosofiasta voimaantuneenarohkenen määritellä pedagogiikan, jota olenetsinyt myös yhdessä monien opiskelijoide-ni ja opettajakollegojeni kanssa Ilon peda-gogiikaksi. Tutkiva opettaja -verkoston(www.jyu.fi/okl/tuope) toiminnan ydinteemanavoidaan nähdä juuri tuon pedagogiikan etsi-minen. Monia löytöjä onkin tehty ja viimei-sin niistä on Juha Juurikkalan kehittämä pe-dagogiikka, jota hän on toteuttanut mm.Halmeniemen Vapaalla kyläkoululla(www.halmeniemi.info). Haastan lukijan löytö-retkelle tutustumaan tämän pedagogiikantausta-ajatteluun sellaisena kuin olen sitäsaanut hahmoteltua oman pedagogisen ajat-teluni näkökulmasta.

5

Eira Korpinen

Ilon pedagogiikkaa etsimässäEtsiminen kuvaa mielestäni erinomaisen hyvin sitä tilaa, jossa elämme tässä epävarmuuden,murroksen ja muutoksen ajassa. Kirjoituksessani kuvaan joiltakin osin sitä etsintää, joka on liitty-nyt omaan elämääni opettajana, tutkijana ja opettajankouluttajana. Kertomus pitää sisällään pe-dagogiikkani ydinkokemuksia, jotka ovat samalla tutkimuslöydöksiä ja kohtaamisia. Etsimiseenkuuluu myös eksymisen mahdollisuus sekä lupa palata, aloittaa alusta ja yrittää uudelleen. Kerronkuitenkin siitä, mitä olen löytänyt. Pidän merkittävimpinä löydöksinä niitä, jotka olen saanut jakaamuiden opettajien ja opiskelijoideni kanssa sekä löytää asioita jopa uudelleen ja uudella tavalla.

Kasvatustieteen (erit. opettajankoulutuksen) professori, Jyväskylän yliopisto

Sorin Sirkus järjestää Tampereella taiteen perusopetusta sirkustaiteesta.

Luovuus, luova hulluus, mitä eroa ni i l lä on? Luovuus on si is hul luutta,

rakkautta johonkin

KuvaH

eljäJärnefelt

Terve itsetunto, mitä se on?Terve itsetunto ja minäkäsitys on ihmisellä, jokatuntee itsensä: omat vahvat ja heikot puolet. Hänosaa arvioida toimintaansa realistisesti ja tar-kasti. Hän suoriutuu kykyjensä mukaan. Hänon luova, rohkea ja käyttää omia ideoitaan. Ter-ve itsetunto on ihmisellä, joka ilmaisee mielipi-teensä pelkäämättä. Hän tulee toimeen muidenkanssa, haluaa toimia ryhmässä; osaa iloita sekäomasta että toisten onnistumisesta ja hän ei ma-sennu epäonnistumisesta. Hän kunnioittaa rajo-ja. Hän on optimistinen ja luottaa itseensä.

Lähtökohtia ilon pedagogiikalle Kansainväliset tutkimukset ovat tärkeitä pei-lejä, joita tarkastelemalla voimme saada ku-van kouluistamme ja niiden oppimisen laa-dusta. PISA:n piirtämää kuvaa on ollut miel-lyttävä katsella ja sen edessä olemme viipy-neet melko kauan. Meillä ei ole kuitenkaankovin paljon tietoa siitä, mistä hyvät tuloksetitse asiassa kertovat, mitkä tekijät tuloksiinvaikuttavat tai mitkä tekijät ovat tuloksiinyhteydessä. Meillä ei ole esimerkiksi tietoasiitä, millä pedagogiikalla tuloksiin on pääs-ty. Peilin kuva on myös rajattu oppimistu-loksiin tietyissä oppiaineissa ja tietyssä tilan-teessa. Nämä tulokset ovat luotettavia juuritarkoin määritellyissä olosuhteissa, muttaemme tiedä, miten kestäviä tulokset ovat.

Jos PISA kuvaa koulumme aurinkoistapuolta, eräät kansainväliset tutkimuksetosoittavat, että koulullamme on myös ”pi-meä puolensa”. Viimeisin UNICEFin tutki-mus ⁽..⁾ osoitti, että lasten ja nuortenkouluviihtyvyys on pohjalukemissa; yhtei-söllisyyttä ja hyvinvointia mittaavissa ulottu-vuuksissa tulokset ovat huonoja. Maailmanterveysjärjestön (WHO:n) organisoimat tut-

kimukset ovat osoittaneet samansuuntaisiatuloksia jo aikaisemmin. Peilikuva havahdut-taa katsojan, sillä se heijastaa laajemmin las-ten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa.

Vika ei liene virallisissa opetussuunnitel-missa, jotka ovat ajan tasalla ja yhtenäisetkautta maan. Koulujen olosuhteissa sen si-jaan on tapahtunut suuriakin muutoksia vii-meisen kymmenen vuoden aikana. Kuntata-lous on paininut talousvaikeuksissa, ja kou-luja lakkauttamalla on haettu säästöjä, jotkajo muutaman vuoden aikana näyttävätmuuttuvan ”kuluiksi”.

Vuosina ‒ lakkautettiin kou-lua, mutta perusopetuksen kulut kasvoivat % ja tuottavuus laski %. Koulujen lak-kauttamisen kustannusvaikutukset olisi tärkeäselvittää perusteellisesti, mutta tässä yhteydes-sä en analysoi tätä puolta enempää, vaikkaolisikin tärkeää selvittää koulutusmenojen ke-hityksen taustalla vaikuttavat tekijät, joistamerkittävimpiä on erityisopetuksen ja oppi-lashuollollisten tarpeiden lisääntyminen.

6

Tekemällä oppii Virtain perinnekylässä. Halkosaha on koululaisten itse kokoama.

Kuva:JohannaJunno

Ongelmiin on syytä etsiä vastauksia myöspedagogiikasta, jota kouluissa noudatetaan.Pedagogiikka on väline, jonka avulla tavoit-teisiin pyritään ja se on opettajan toimintaa,joka koostuu opettajan ammattitaidollisistaulottuvuuksista.

Edellisen hallituksen opetusministeri Ant-ti Kalliomäen toimesta käynnistyi muuta-mia kehittämishankkeita, joiden tavoitteenaon koulumyönteisyyden vahvistaminen jakoulun kehittäminen lasten ja nuorten hy-vinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämänvuoden alussa käynnistyi myös Jyväskylänyliopiston Tutkiva opettaja -verkostossa ope-tusministeriön rahoittama Ilon pedagogiik-kaa etsimässä – koulu hyvinvointikeskuk-sena -kehittämis- ja tutkimushanke, jonkapraktisena ”tavoitteena on tuottaa tietoa opetta-jien perus- ja täydennyskoulutuksen käyttöön yh-dysluokkaopetuksen pedagogisista käytänteistäsekä oppilaiden kouluviihtyvyyteen vaikuttavistaja viihtyvyyttä edistävistä tekijöistä”.

Elinikäisen oppimisen vaatimus – terve itsetunto tavoitteena Pitkillä seurantatutkimuksilla meidän onmahdollista selvittää, mitkä ovat niitä kestä-viä eväitä, joilla on merkitystä aktiiviseen javastuulliseen kansalaisuuteen kasvamisessa.Koulutuksen vaikuttavuutta pitkällä aikavä-lillä on Suomessa tutkittu liian vähän, mut-ta tiedämme, että merkittävimmät vaikutuk-set ovat hyvin kokonaisvaltaisia ja liittyvättunnekokemuksiin, minäkuvan ja identitee-

tin rakentumiseen. Tämä kaikki muodostaaihmisen mielenterveyden ja elämisen moti-vaation perustan. Tiedämme myös, että lap-sena hankittu hyvä fyysinen kunto ja ter-veelliset elämäntavat ovat korvaamattomantärkeitä voimavaroja läpi elämän.

Terveen itsetunnon, myönteisen ja realisti-sen minäkuvan sekä minäkäsityksen kehittä-minen on suomalaisten kasvatusinstituutioi-den keskeinen tavoite. Hyvä itsetunto voi-daan nähdä oppimistuloksena, joka kehittyykokonaisvaltaisessa, kokemuksellisessa vuo-rovaikutuksessa lapselle tärkeiden ihmistenkanssa. Koulussa opettajan merkitys ja roolioppimisen ohjaajana ja minäkäsityksen sekäitsetunnon kehittäjänä on keskeinen.

Ihminen toimii sen mukaan, millainenkäsitys hänellä on itsestään, ei sen mukaan,millaiset hänen todelliset ominaisuutensatai kykynsä ovat. Kun lapsi toimii ympäris-tössään sen mukaan, millainen käsitys hä-nellä on itsestään, vaikuttaa itsetunto väis-tämättä siihen, mitä lapsi oppii. Koskamyönteisellä itsearvostuksella on todettuolevan yhteys hyviin koulusaavutuksiin, tu-lisi koulussa opettaa lapsille tietojen ja tai-tojen lisäksi luottamusta omiin kykyihin.

Tunne omasta pätevyydestä kantaa pitkäl-le lapsen tulevaisuuteen. Itseään arvioidenlapsi voi huomata vahvuutensa ja asettaa ta-voitteensa tasolle, jotka hänen on mahdol-lista saavuttaa. Omien tavoitteiden saavutta-minen innostaa oppimaan ja pyrkimään yhäparempiin saavutuksiin. Lapsen arviot omis-ta onnistumisista ja epäonnistumisista vai-kuttavat lapsen koko kehitykseen. Onnistu-miset ja epäonnistumiset tallentuvat osaksiitsetuntoa; menestys nostaa tulevan toimin-nan tavoitteita ja tappio laskee niitä. Myön-teinen käsitys itsestä ja omista kyvyistä aut-taa oppimaan; hyvään suoritukseen tarvi-taan taidon lisäksi uskoa omiin kykyihin.

7

Luovuus on sovittelevaa

Minäkäsitys ja oppiminenYksilön minäkäsitys sisältää kaiken sen,mitä tiedämme ja uskomme itsestämme.Se sisältää kaikki ne ominaisuudet, tiedot,taidot ja uskomukset, jotka yksilö liittää it-seensä. Ne tuntomerkit, ominaisuudet jaroolit, joita yksilöllä ei juuri nyt ole, muttajotka hän toivoo saavuttavansa, muodos-tavat hänen ihanneminänsä. Minäkäsityk-sen muodostuminen on oppimiseen liitty-vää ja se on oppimisen tulosta.

Kun oppimista tarkastellaan yksilökeskei-sesti, oppimisessa on kyse yksilön persoo-nallisuuden rakentamisesta eli minän kehit-tymisestä. Yhä uusien tietojen ja taitojenoppiminen merkitsee minän eri ulottuvuuk-sien lisääntymistä ja entisten uudelleen or-ganisoitumista. Muodostunut minäkäsityson kokemusten tulkki. Se määrää, mitkä tie-dot, taidot ja kokemukset ovat yksilölle mer-kityksellisiä, ts. mitä hän haluaa oppia. Toi-saalta oppiakseen menestyksellisesti yksilöntulee nähdä itsensä kykenevänä oppimaan.Hänellä tulee olla myönteisiä odotuksia op-pimisen suhteen. Hänen itseluottamuksensavaikuttaa tavoitetason asettamiseen ja siihenenergiamäärään, jonka hän on valmis oppi-mistehtävän suorittamiseen käyttämään jasitoutumaan siihen.

Syvällinen oppiminen merkitsee yksilönkoko persoonan läpäisevää muuttumista;kokemusta siitä, että selviytyy ja haluaa pon-nistella kohti uusia vaativampia haasteita.Vuosikymmenien jälkeen yksittäiset tiedot jairralliset taidotkin saattavat unohtua, muttaonnistumisen ilo tai epäonnistumisen häpeäsaattaa säilyä voimakkaana koko persoonal-lista kokemusta sävyttämänä ja toimintaasuuntaavana (estävänä) tekijänä.

Oppiminen on yksilön kannalta aina ko-konaisvaltainen tapahtuma, jossa on mu-kana koko persoona. Samalla kun opis-

kellaan esim. matematiikkaa, opitaan jota-kin siitä, millainen olen matematiikan op-pijana, mikä merkitys matematiikalla onminulle, mihin matematiikkaa tarvitsen.Matematiikan oppimiseen liittyy tun-teenomaisia affektiivisia elementtejä: arvo-ja, asenteita, motivaatio ja minäkäsitys: kä-sitys itsestä matematiikan oppijana.

Koulun, opettajan ja pedagogiikan merkitys oppilaanminäkäsityksen kehitykselleMonet kouluun liittyvät tekijät, institutio-naaliset piirteet – koulun ilmapiiri, oppilai-den ryhmittely, päätöksentekojärjestelmät,palkitsemis- ja rankaisumenettelyt, koulunarviointijärjestelmä ja muu pedagogiikka –vaikuttavat oppilaiden minäkäsityksen ra-kentumiseen. Opettajan merkitys on erityi-sen keskeinen koulun oppimistoimintojenohjaajana ja pedagogiikan säätelijänä.

Opettajan luoma myönteinen ilmapiiri,jolle on tyypillistä kunnioitus, huomio,huolenpito ja hyväksyntä, osoittaa oppilaal-le, että hän on arvokas. Tämä johtaa myön-teiseen minäkäsitykseen, erityisesti itsearvos-tukseen. Opettajan oppilaaseen kohdistamatodotukset heijastuvat opetuskäyttäytymi-seen, mm. palautteeseen.

8

Onnistumisen elämystä Virtain perinnekylässä.

Kuva:JohannaJunno

Koulussa lapselle osoitetaan suoraan taivälillisesti joka päivä, millainen hän on.Lapsi viettää niin paljon aikaa käymälläkoulua, ettei kouluajan merkitystä itsetun-non kehittymiselle voi kiistää. Koulu, tove-rit ja harrastukset rakentavat vanhempien jakodin lisäksi lapsen itsetuntoa. Myönteisenitsearvostuksen ollessa arvioinnin tavoittee-na oppilaan suorituksia ei verrata toistensuorituksiin; oppilaiden osaamista verratta-essa vain harvojen itsetunto vahvistuu javähintään yhtä monen oppilaan tunneomasta huonommuudestaan lisääntyy.

Opettajan itsetuntoKasvattajan ja opettajan sekä vanhemman-kin terve itsetunto on hänen työnsäonnistumisen paras tae. Opettaja vaikuttaakoko persoonallaan ja hänen käyttäytymi-sessään näkyy myös, millaisena hän kokeeitsensä. Tutkimusten mukaan opettajat, joil-la on alhainen itsetunto, käyttävät perin-teisiä, muodollisia opetusmenetelmiä ja hei-dän opetustyylinsä on joustamatonta.

Terveen minäkäsityksen omaavat opetta-jat luovat luokkaympäristön, jossa oppilaatpuhuvat enemmän, oppilaiden ja opettajienvuorovaikutus on runsaampaa ja oppilaatsaavat yksilöllistä tukea enemmän. Tällaises-sa ilmapiirissä oppilaat ilmentävät enem-män luovaa ajattelua.

Itsestään epävarma opettaja ei pidä opet-tamisesta, hän saattaa olla liian kontrol-loiva, autoritaarinen tai suhtautua jopavihamielisesti oppilaisiin. Opettajan itse-tunnolla on havaittu olevan yhteys myösoppilaiden itsetuntoon. Itsensä hyväksyväopettaja hyväksyy myös muut ihmiset sekäaikuiset että lapset.

Monet hyvän opettajan ominaisuudet liit-tyvät siihen, miten henkilö näkee itsensä. It-seensä luottavat opettajat suosivat aktiivisiaihmiskontakteja, kun taas ne, joilla on heik-ko emotionaalinen tasapainoisuus, eivätsuosi ihmiskontakteja; he ovat myös auto-ritaarisempia. Autoritaarisuutta korostavatopettajat eivät onnistu luokissaan kasvattaji-na niin hyvin kuin oppilaskeskeisyyttä luo-kissaan korostavat opettajat. Heille on tyy-pillistä halu jakaa vastuuta oppilaille. Täl-löin oppilaat ottavat vastuuta myös yh-teisten sääntöjen noudattamisesta.

Minäkäsitys muodostuu sosiaalisessavuorovaikutuksessa ja se myös heijastuusosiaaliseen vuorovaikutukseen, jollaistaopettajan työ mitä suurimmassa määrinon. Luokkahuone on myös sosiaalisenoppimisen ympäristö. Positiivisesti itseensäasennoituva opettaja on myös malli oppi-lailleen tässä suhteessa.

Opettajan kasvatusoptimismi on yhtey-dessä hänen hyvään itsetuntoonsa ja oppi-laiden arvostamiseen. Opettaja uskoo, ettäsekä hän että oppilaat voivat vaikuttaatavoitteiden toteutumiseen. Itseensä luotta-va opettaja uskoo myös siihen, että hän voivaikuttaa oppilaan oppimiseen ja oppimis-vaikeudetkin ovat voitettavissa.

9

Luovuus tekee elämästä nautittavampaa,

se on kuin nahkan luomista

arjen hartei l ta, se tuo i loa ja

kehittää ihmistä

Opettajan odotuksetTutkimusten mukaan menestyvien oppilai-den opettajat odottivat enemmän oppilail-taan ja ilmensivät sitä mm. seuraavasti:–opettajat osoittivat luokkatilanteissa hen-

kilökohtaista hyväksyntää hymyilemälläenemmän, nyökkäämällä useamminhyväksyvästi, kumartumalla oppilaan puoleen ja koskettamalla heitä useammin;

–opettajat antoivat oppilaille enemmän positiivista palautetta heidän vastauk-sistaan, työstään tai käyttäytymisestään;

–opettajat antoivat enemmän ja haastavam-pia materiaaleja oppilaille;

–opettajat antoivat oppilaille enemmän tilaisuuksia vastata kaikessa rauhassa kysy-myksiin ja tutkia ongelmia. Juuri päin-vastoin opettajat käyttäytyivät niiden oppilaiden kanssa, joiden he eivät usko-neet olevan yhtä kyvykkäitä. Useat muut-kin opettajan ja vanhempien odotuksiakäsittelevät tutkimukset ovat osoittaneet,miten kasvattajien odotukset ovat itseääntoteuttavia ennusteita ja vaikuttavat kasva-tuskäytänteiden kautta lapsen minäkäsi-tykseen ja koulusuorituksiin.

Luokan ilmapiiriOpettaja luo toiminnallaan luokkaan ilma-piirin, jolla on tärkeä merkitys oppilaan itse-tunnon kehitykselle. Tutkimusten mukaanoppilaan itsearvostusta edisti parhaiten läm-min luokkailmapiiri, jota hallitsi kunnioitta-va, vahvistava ja empaattinen suhtautumi-nen oppilaisiin. Oppilaan itseluottamusta jahyviä koulusuorituksia edisti opettajan in-nostava, rohkaiseva sekä joustava opetusta-pa, jossa arvostettiin oppilaiden mielipiteitäja otettiin ne huomioon opetuksessa.

Oppilaiden itseilmaisua edistivät parhaitenopettajat, jotka hyväksyivät tunteiden il-maisun ja toimivat itse esimerkkinä il-maisemalla tunteensa vapautuneesti. Oppi-laiden itsenäisyyttä voitiin edistää parhaitentarjoamalla mahdollisuuksia itsenäisille va-linnoille ja asettamalla toiminnalle selkeät,mutta ei-dogmaattiset säännöt.

Halkosahan kokoamisessa testataan päättelykykyä. Virtain perinnekylä

Kuva:JohannaJunno

Tutkimuksissa erotetaan usein kaksi eri-laista vuorovaikutusilmapiiriä – valvova jahumaani. Valvovalle ilmapiirille on ominais-ta: sääntöjen ylläpitäminen, opettajajoh-toisuus, autoritaarisuus, oppilaiden kaava-mainen käyttäytyminen, rangaistukset,moralisointi, persoonattomuus, oppilaidenluokittelu ja tottelemisen korostaminen.Humaanin ilmapiirin piirteitä ovat demok-raattisuus, henkilökohtaisuus, yksilön arvonkunnioitus, itsekurin korostaminen, jousta-vuus ja osallistuminen päätöksentekoon.

Humaanissa kouluympäristössä opettajan jaoppilaiden välillä on paljon vuorovaiku-tusta. Humaanin ilmapiirin kehittämistäkokeileville kouluille asetettiin tavoitteeksioppilaan minäkäsityksen kehittäminen,kouluympäristön viihtyvyyttä parannettiin,sosiaalisia taitoja parannettiin, päätöksenteon jakamista kehitettiin eikä heikoilla ar-vosanoilla ollut vaikutusta arvostelussa –vain tehty työ huomioitiin. Kokeilujen tu-loksista käy ilmi, että koulunsa keskeyttä-neiden määrä väheni, väkivaltaisuutta oli vä-hemmän, samalla kun opiskelijoiden vapaussekä yhteisön kunnioitus lisääntyivät. Kou-lun henkilökunnan elämänlaatu ja minäkä-sitys kohentuivat.

Opettajan luokkakäyttäytyminenja oppilaan minäkäsitysOppilaan luokkakäyttäytymistä varten voi-daan koota eri tutkimusten pohjalta ohjeis-toa siitä, miten opettaja voi vuorovaikutusti-lanteessa parhaiten edistää oppilaidensa mi-näkäsityksen kehitystä. –Opettaja suosii oppilaskeskeisiä työ-

tapoja. Antaa oppilaiden valita omienideoidensa pohjalta materiaaleja jatyöskentelytapoja;

–Opettaja asettaa rajat toiminnoille, mutta tukee ja rohkaisee yksilöllistä työtä ja itseilmaisua;

–Opettaja auttaa oppilaita valitsemaan oppimiskokemuksia, jotka heijastavatheidän omia harrastuksiaan, tarpeitaan ja kiinnostuksen kohteita;

–Opettaja persoonallistaa opetustaan jaantaa yksilöllistä palautetta;

–Opettaja ylläpitää hyväksyvää ja lämmintä ilmapiiriä luokassa;

–Opettaja huolehtii, että jokainen oppilas saa osakseen hyväksyntää myös muilta oppilailta;

–Opettaja auttaa oppilaita arvioimaan itseään realistisesti ja antaa aikaaitsearviointiin;

–Opettaja antaa tunnustusta myös itselleen. Hän tiedostaa omat vahvat ja heikot puolensa.

11

Draamakasvatus vahvistaa sosiaalisia taitoja. Rajalahden talomuseo

Luovuus on tunne

iltaisin, kun uni ei

tule ja ideat heräävät

Kuva:JohannaJunno

Kouluympäristössä opettajan vaikutus op-pilaan itsetuntoon perustuu siihen, että op-pilas hyväksyy hänet itselleen tärkeäksihenkilöksi. Lapsen on sitä helpompi kokeaopettaja itselleen tärkeäksi, mitä enemmänopettajan arvot, asenteet ja uskomukset sekälapsesta tehdyt havainnot ovat samankal-taisia kuin lapsen vanhemmilla. Jos oppilastodella kokee opettajan itselleen merki-tykselliseksi ihmiseksi, hän sisäistää opetta-jan kuvan itsestään osaksi minäkäsitystään.Tämän takia opettajan on tärkeää tiedostaaoma vaikutusvaltansa voidakseen toimiaparhaalla mahdollisella tavalla oppilaallemerkityksellisen ihmisen roolissa.

Kasvattajien välinen yhteistyöKasvattajien (vanhempien ja opettajan) väli-nen yhteistyö näyttää erityisesti vahvistavanlapsen itsetuntoa. Tehostettu kodin ja kou-lun yhteistyö, johon liittyi vanhempien jaopettajan välinen henkilökohtainen vuoro-vaikutus, heijastui oppilaiden minäkoke-muksiin: turvallisuuden tunteeseen jahyväksynnän kokemuksiin. Lapsen kannaltayhteistyössä on kyse siitä, että hän kokeeolevansa tärkeä, läheistensä arvostama jarakastama. Tämän kokemuksen hän liittääminäkokemuksiinsa ja siitä tulee hänen it-setuntonsa ydin.

Matkalle ilon pedagogiikkaan– eräitä periaatteita pitkospuiksiEdellä esitetty tutkimustausta muodostaayhteenvedon seuraaville teesinomaisesti esi-tetyille periaatteille, jotka ovat keskeisiä op-pilaan minäkäsityksen ja itsetunnon kehittä-miseen tähtäävässä pedagogiikassa. Olenmääritellyt kyseisen periaatteen sisällön yti-mekkäästi katekismuksen tapaan. Lukija/tutkija voi halutessaan kerätä yksityiskohtai-sia havaintoja siitä, miten kyseinen periaateilmenee ja todentuu opetuksen käytännössä.

Periaate 1.Opetuksessa painottuu oppi-laskeskeisyys – oppilas on päähenkilöOppilas kokee olevansa koulussa tärkeä hen-kilö ja keskeisessä asemassa. Tämä kokemusedistää oppilaan perusmotivaatiota, jonkataustalla on itsensä hyväksyvä yksilö. Oppi-laan tulee kokea, että koulu on häntä varten.

Periaate 2.Luokan ilmapiiri on humaaniSille on tyypillistä persoonallinen, kunnioit-tava, osallistuva ja inhimillinen suhtautumi-nen. Oppilasta kunnioitetaan ja hänet hy-väksytään persoonallisuutena. Tällainen il-mapiiri turvaa oppilaan minäkäsityksen, eri-tyisesti itsearvostuksen myönteisen kehityk-sen. Vain itsensä hyväksyvä yksilö pystyy ar-vostamaan ja hyväksymään muut ihmiset.

12

Tarinaperinteen lumovoima säilyy aikakaudesta toiseen. Virtain perinnekylä

Luovuutta ei mielestäni ole, jos sitä ei toteuta

Kuva:JohannaJunno

Periaate 3. Oppilaiden ryhmittely tapahtuu monipuolisin perusteinOppilaan erilaisten ominaisuuksien huomi-oon ottaminen ryhmittelyratkaisuissa turvaamahdollisimman monen oppilaan minäkä-sityksen monipuolisen kehityksen. Oppi-laalle tarjoutuu mahdollisuuksia tiedostaalaajemmin persoonallisuuttaan ja rakentaaminän eri osa-alueita.

Periaate 4.Oppilaan itsekontrollia korostetaanSelkeän ja myönteisen minäkäsityksen erästärkeä piirre on tunne siitä, että hallitseeomaa elämäänsä. Kun yksilö voi osallistuaitseään koskevaan päätöksentekoon, hän ko-kee itsensä voimakkaaksi ja oppii toimi-maan itsenäisesti ja vastuullisesti. Oppilaanminäkäsitystä kehittävä koulu antaa oppi-laille mahdollisuuden osallistua opetuksensuunnittelua koskevaan päätöksentekoon jaantaa oppilaille vastuuta omasta opiskelus-taan ja käyttäytymisestään.

Periaate 5. Oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä korostetaan Yksilön minäkäsitys kehittyy sosiaalisessaympäristössä ja vuorovaikutuksessa. Koulu,jonka päätavoitteena on oppilaan myöntei-nen minäkäsityksen kehitys, suosii oppilaidenvälistä yhteistyötä, joka perustuu oppilaidentukemiselle, ihailulle ja kaikkien oppilaidenhyväksynnälle. Tämä merkitsee mahdolli-suutta työskennellä ja opiskella pienryhmissä.Tällöin yhteistyötä palkitaan ja opetetaan po-sitiivisia vuorovaikutuksen taitoja.

Periaate 6.Koulu pyrkii yhteistyöhön vanhempien kanssaVanhemmat ovat lapsen minäkäsityksenkannalta tärkeimpiä henkilöitä. Heidän vai-kutuksensa on suuri aina nuoruusikäänsaakka. Vanhempien lapseensa kohdista-mat odotukset heijastuvat näiden minäkäsi-tyksen kehitykseen, koulunkäyntimotivaa-tioon, tavoitteiden asettamiseen jne. Jotkutlapset tulevat kodeista, joissa vanhemmillaon alhaiset odotukset tai vanhemmat eivätkoskaan näytä olevan tyytyväisiä lapsensakoulumenestykseen. Oppilaan minäkäsi-tyksen kehityksestä vastuuta kantava koulutiedostaa, miten tärkeä merkitys vanhem-milla on lapsensa oppimisessa ja yrittää vai-kuttaa vanhempien odotuksiin, antaa pa-lautetta vanhemmille lapsen oppimisestasekä tukea vanhempien kasvatustyötä. Tä-hän pyritään monipuolisella koulun ja ko-din välisellä yhteistyöllä: yhteisillä tapaami-silla, henkilökohtaisilla opettajan ja van-hempien välisellä keskusteluilla, joissamyös oppilas voi olla mukana.

13

Majan rakentaminen on vuorovaikutteista yhteistyötä.Virtain perinnekylä

Kuva:JohannaJunno

Periaate 7.Pyritään onnistumisen odotuksiin ja varmuuteenOpettajan myönteiset odotukset oppilaastaliittyvät oppilaan positiiviseen itsearvostuk-seen ja koulumenestykseen. Koulu voi viestit-tää oppilaalle odotuksia siitä, että hän voi me-nestyä ja oppia. Tämä merkitsee sitä, ettäopetussuunnitelma vastaa oppilaan kehitysta-soa ja se perustuu sellaisille tiedoille ja taidoil-le, joita oppilas tarvitsee ja jotka ovat hänellehenkilökohtaisesti merkityksellisiä. Erilaisinopetuksellisin järjestelyin pyritään siihen, ettäjokaiselle oppilaalle tarjoutuisi onnistumisenkokemuksia, jolloin oppilaalle kehittyy itse-luottamus, myönteinen käsitys itsestään oppi-laana. Tällöin oppilaalla itsellään on myöntei-set odotukset oppimisen suhteen.

Periaate 8.Opetuksessa pyritään elämänläheisyyteen Kun koulu haluaa edistää oppilaan minäkä-sityksen kehittymistä, opetussuunnitelmaaon organisoitava jokapäiväisessä elämässäesiin tulevien ongelmien ratkaisemiseen jalasten/nuorten ihmisten tarpeiden pohjalta.Tämä merkitsee sitä, että oppilailla on mah-dollisuus tutkia ympäristöään ja itseään kos-kevia asioita ja tehdä päätöksiä, jotka hesuhteuttavat minäkäsitykseensä.

Periaate 9.Pyritään ongelmakeskeiseen opiskeluunOppilaan minäkäsitystä kehittävässä koulus-sa kiinnitetään tasapuolisesti huomiota eritavoitealueisiin. Opetusmuodot ja sisällöton valittu kehittämään yhteistyötä, osallis-tumista ja vuorovaikutusta mielenkiin-toisten projektien toteuttamiseksi. Niissävoidaan yhdistää teoria ja käytäntö.

Periaate 10.Pyritään monipuolisiin arviointikäytänteisiinArvioinnissa painottuu yhdessä suoritettuarviointi ja itsearviointi. Tällöin oppilaillaon monia mahdollisuuksia kehittyä persoo-nallisesti ja sosiaalisesti: kehittää minäkä-sityksensä selkeyttä ja syvyyttä. Arviointion luonnollinen osa opetusprosessia. Ko-keita opettajan ei tarvitse pitää, sillä luon-nolliset opetustilanteet tarjoavat opettajallerunsaasti mahdollisuuksia tietää, millaistajokaisen oppilaan oppiminen on. Tunneillaoppilaat saavat puhua paljon ja keskustellaopettajan sekä muiden oppilaiden kanssa.Vuorovaikutuksessa hankittu ja saatu hen-kilökohtainen palaute tukee itsetuntoa jasuuntaa oppimista parhaiten.

Löytöjä ilon pedagogiikan lähteiltäOlen esittänyt edellä joitakin tuntomerkke-jä, joilla ilon pedagogiikkaa voi etsiä. Varhai-simmat omat kokemukseni ilon pedagogii-kasta liittyvät oman opettajan toimintaankyläkoulussa. Parasta hänen pedagogiikas-saan oli vapaus. Oli ihanaa saada hiihtää sil-loin, kun oli hiihtämisen kannalta ihanteel-liset olosuhteet. Kun myöhemmin oppikou-lussa kohtasi matematiikan opettajan, jokaherätti oppilaissa pelkoa, sen kokemuksenyli on jaksanut vain vaivoin ponnistella.Epäonnistumisen pelko ja häpeän varjoulottui vuosikymmenien päähän, kunnesunkarilaiset opettajat johdattivat ilon läh-teille myös matematiikan opetuksessa.

14

Omaperäistä ajattelua & toimintaa

Opettajalla on hallussaan ilon avaimet.”Oppimisen iloa ei voi tuottaa, mutta opettajapystyy luomaan ilon kannalta suotuisat olosuh-teet. Oppimisen ja toiminnan halu on lapsessavalmiina. Kouluympäristö joko tukee tai estäälapsen perusolemuksen toteutumista oppivana jaaktiivisena olentoa”, kirjoittaa Taina Rantalaväitöskirjassaan.

Ilon pedagogiikkaa etsitään muuallakinkuin Suomessa. WHO:n koululaistutkimusherätti myös italialaiset. Bolognan yliopis-ton kasvatustieteen professori Cuomo onkäynnistänyt ”Halu oppia”/Emozione diconoscere -pedagogiikan, jota opiskelijam-me Minna Räsänen on jo tutkinut.

Myös Juha Juurikkalan kehittämää peda-gogiikkaa on alettu tutkia. Vuoden

alussa käynnistyi Ilon pedagogiikkaa etsi-mässä – koulu hyvinvointikeskuksena -tutki-mushanke Jyväskylän yliopiston Tutkivaopettaja -verkostossa. Hankkeesta on ilmes-tynyt maaliskuun alussa ensimmäinen jul-kaisu, johon kirjoittaneet henkilöt – tutkijat,opettajat, vanhemmat, hallinnon, poliittis-ten päätöksentekijöiden edustajat – ovatavanneet keskustelun koulutuksen laadustaSuomessa. Juha Juurikkala johdattaa lukijanpedagogiikkansa salaisuuksiin yhdessä luo-kanopettajaopiskelija Harri Vainion kanssa.Heidän kirjoituksensa avaavat ovet Halme-niemen Vapaaseen kyläkouluun, jossa lapsetovat pääroolissa ja pedagogiikan ytimessä.

Lisätietoja Eira Korpinen, Kasvatustieteen,

erityisesti opettajankoulutuksen, professori,Jyväskylän yliopisto

korpinen(at)edu.jyu.fi, puh. -

www.cc.jyu.fi/~korpinen

15

KirjallisuuttaChild poverty in perspective: An overview of child well-being

in rich countries UNICEF. Florence, Italy: Innocenti Research Centre. Report Card .

Juurikkala, J. . Kohti ilon pedagogiikkaa. Julkaisussa E. Korpinen (toim.). Jyväskylä: Tuope. Tutkiva opettaja , -.

Hallituksen koulutuspoliittinen selonteko.www.minedu.fi/opm/koulutus/pdf/Koulutuspoliittinen_selonteko.pdf (luettu ..)

Hargreaves, A. . Teaching in the knowledge society. Educa-tion in the age of insecurity. Philadelphia, PA: Open University.

Kannas, L. . (toim.) Koululaisten kokema terveys, hyvinvointi ja kouluviihtyvyys WHO-koululaistutkimus. Helsinki: Opetushallitus.

Kannas, L. . (toim.) Koululaisten terveys ja terveys-käyttäytyminen muutoksessa: WHO-koululaistutkimus vuotta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Korpinen, E. . Peruskoululaisen minäkäsitys. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.Julkaisusarja A. Tutkimuksia .

Korpinen, E. . Uskooko oppilas oppivansa? Luki-oppilaan minäkokemukset ja minäkäsitys peruskoulun päätösvaiheessa. Teoksessa P. Linnakylä & H. Saari (toim.). Oppiiko oppilas peruskoulussa?

Peruskoulun arviointi -tutkimuksen tuloksia. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, -.

Korpinen, E. (toim.) . Kyläkoulun monet kasvot. .Jyväskylä: Tuope. Tutkiva opettaja .

Korpinen, E. a. Kyläkoulu oppilaan itsetunnon kehittymisympäristönä. Teoksessa E. Korpinen (toim.), -.

Korpinen, E. . Finnish and Estonian adolescents’ self-concept and self-esteem at the end of comprehensive schoo-ling. Scandinavian Journal of Educational Research, (), -.

Korpinen, E. (toim.) . Matematiikkaa unkarilaisittain Suomes-sa ja Unkarissa. Matematika magyar módra Finnországban és Magyarországon. Jyväskylä: Tuope. Tutkiva opettaja .

Korpinen, E. (toim.) . Kohti ilon pedagogiikkaa. Jyväskylä: Tuope. Tutkiva opettaja .

Pietarinen, J. . Ilon filosofia. Spinozan käsitys aktiivisesta ihmisestä. Helsinki: Yliopistopaino.

Rantala, T. . Oppimisen iloa etsimässä.Opetus . Juva: PS-kustannus.

Räsänen, M. . ”Mahaan koski, mutta halusin siltitulla kouluun”. Tapaustutkimus oppimishalusta ja koulu-viihtyvyydestä italialaisella ala-asteella. Jyväskylän yliopisto.Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma.

Vainio, H. . Halmeniemen vapaan kyläkoulun pedagogiikka –lapset ensin. Julkaisussa E. Korpinen (toim.), - .

Terveen itsetunnon ja elämänhallinnan edistäminen peruskoulussa.. Opetusministeriön työryhmienmuistioita .Helsinki: Opetusministeriö.

16

Toisaalta strategiatyöhön ladattiin suuriaodotuksia. Ennen kuin se ehti käynnistyä-kään, sanottiin, että ”pitää päästä nopeasti sa-noista tekoihin”. Varsinkin talouselämänsuunnalla tunnuttiin olevan huolestuneita,että jos luovuuteen ei nyt nopeasti panosteta,maamme kilpailukyky on mennyttä. Luo-vuutta pidettiin siis tavallaan viimeisenä voi-mavarana, joka pitäisi saada nyt käyttöön.

Haasteena yhteyksien rakentaminen Näiden ristiriitaisten odotusten välissä ope-tusministeriö luotsasi strategiatyötä. Säntäil-lä ja poukkoilla asiassa ei haluttu, se olisi ol-lut luovuusteeman luonteen vastaista. Kunluovuutta ei ole aiemmin tarkasteltu poliit-tishallinnollisesti koko yhteiskuntapolitiik-kaa koskevana kysymyksenä, haluttiin kar-toittaa huolellisesti, mihin kaikkiin asioihinja millä tavoin luovuus liittyy.

Tämä johti strategiatyön toimeksiannonlaajuuteen ja työn osittamiseen useampaantyöryhmään (Luova ihminen, Luovat ympä-ristöt ja Luova talous). Niissä oli mukana

luovuutta hyvinkin erilaisista toimija-ase-mista käsin tarkastelevia asiantuntijoita. Ko-konaisuutta tarkastelemaan ja johtopäätök-siä tekemään nimettiin lisäksi Sitran yliasia-mies Esko Ahon johtama yhteystyöryhmä. Tä-män ryhmän nimen oli tarkoitus viestiä, ettäluovuutta koko yhteiskuntaa koskevana ke-hittämisasiana voidaan edistää vain, jos eriy-tyneiden toimija-asemien välille saadaan ra-kennettua toimivat vuorovaikutusyhteydet,jotka ajan oloon voivat muuttua myös uu-dentyyppisiksi toiminnallisiksi kanaviksi.

Strategiaprosessi tuotti kolme tarkoituk-seltaan erilaista raporttia. Valmisteleva vaihepohjusti, asiantuntijavaihe analysoi ja johto-päätösvaihe tuotti johtopäätökset. Jokaisessavaiheessa kohdattiin sama haaste päästä jo-takuinkin yhteiseen kielipeliin. Prosessissamukana olleet kokivat tämän hedelmällisek-si, usein suorastaan innostavaksi.

Jossain määrin ymmärrettävää on silti se-kin, että prosessin ulkopuoliset näkevät senpelkkänä puheena ja raportteina ilmankonkreettisia tuloksia. Erilaisten näkemys-ten sovittelu toisiinsa on kuitenkin sitä vält-

Esa Pirnes

Luovuusstrategia – onko se jotain käytännössäkin?Velvoite luovuusstrategian laatimiseksi ilmestyi työnsä päättäneen hallituksen ohjelmaan vuonna. Siihen suhtauduttiin siellä täällä kyynisesti: mitähän tuostakin tulee, kun valtiovalta alkaaedistämään luovuutta. Sitäkin kysyttiin, myydäänkö luovuus sille vieraiden arvojen alttarille? Tai:miksi nuo puhuvat luovuudesta.

erikoissuunnittelijaopetusministeriö

Luovuus on ta i toa l i i t tää yhteen kokemiaan

ja näkemiään asioi ta

tämättömämpää, mitä useammasta ja erilai-semmasta toimijaryhmästä on kysymys. Täl-laisissa tapauksissa prosessien onnistumista-kin pitäisi arvioida siitä näkökulmasta, pääs-täänkö niissä edes yhteiseen kielipeliin. Jospäästään, tulos on hyvin konkreettinen, kos-ka vain sille voi rakentua yhteinen tahdon-muodostus. Siihen voi sitten perustua muutavoiteltu konkretia.

Totuttujen konkreettisuuden muotojenpuuttuminen on nykyaikaisen hallinnon on-gelma, koska konkreettisuutta on totuttu ar-vioimaan vain tietynlaisilla konkreettisuudenkriteereillä. Esimerkiksi hallinnollisten työ-ryhmien katsotaan onnistuneen, kun ne esit-tävät uutta lakia, instituutiota, määrärahaa taivastaavaa. Politiikassa on katsottu onnistu-tun, kun uusi siltarumpu, hallinnollinen put-ki tai muu rakennelma on saatu rakennettua.Luovuusstrategiassa mitään tämänkaltaista eiedes tavoiteltu. Haasteena ei ollut uusien ins-titutionaalisten järjestelyjen tuottaminen,vaan mahdollisuuksien näyttäminen olemas-sa olevien uudelleen järjestelemiseksi. Niitäkonkreettisiakin esityksiä, joukossa kentiespikkutarkkojakin, prosessi silti myös tuotti.

Koulutus itsestään selvästi mukana Luovuusstrategialla ei pyritty ajamaan min-kään yksittäisen yhteiskunnallisen toimija-ryhmän tai hallintosektorin etua. Asioita kat-sottiin vain ja ainoastaan luovuuden edistä-misen näkökulmasta. Yhteystyöryhmä suh-teutti tässä katsannossa esiin nousseet asiatmuihin yhteiskunnan kehittämishaasteisiin.Se nimesi yksitoistakohtaisen askelmerkistönluovuuden edistämiseksi Suomessa.

17

Ilmattaren tyttäret – kalevalaisia naiskuvia, musiikkinäytelmän to-teutus, osana Pirkanmaan ammattikorkeakoulun musiikkiteatterinja teatterimuusikoiden opintoja.

En ole v ie lä saanut lausetta – seis!Koulussamme

minul le e i ole sanottu – ”tuo on väär in”

Kuva:Mirja

Repo

On tärkeää nähdä askelmerkistö kokonai-suutena, eikä ottaa siitä erilleen vain yhtä taikahta yksittäistä asiaa. Jos kaikissa nimetyis-sä asiakokonaisuuksissa otetaan askelia luo-vuuden edistämisen suuntaan, Suomi voitulla nykyistä(kin) luovemmaksi yhteiskun-naksi. Vain sitä kautta saadaan syntymäänluovuutta edistävät yhteiskunnalliset raken-teet, jotka viime kädessä takaisivat asiassaedistymisen. Käskyttämällä tai ”suoralla toi-minnalla” siihen ei päästä.

Ei liene yllätys, että kasvatus ja koulutuskuuluvat askelmerkistöön. Yhdestätoista esi-tyksestä kaksi enimmäistä koskee niitä. Tee-ma nousi vahvasti esiin kaikissa strategia-työn vaiheissa. Alkuun juuri koulutukseenladattiin suuria odotuksia ja sen nähtiin ole-van milteipä suurin syypää luovuuden puut-teisiin maassa. Kun keskusteluissa edettiin,odotus ja kritiikki kävivät maltillisemmiksi.Myönnettiin, että luovuus on aina kuulunutkoulutukseen, sisältyyhän se kasvatuksen jakoulutuksen ideologiaan. Jos uskoo, ettäkasvatettava ja koulutettava voi kasvaa, op-pia ja muuttua, täytyy uskoa myös hänenluovaan kykyisyyteensä.

Kouluissa toteutuu jo nyt paljon luovuut-ta edistävää toimintaa. Paljon riippuu opet-tajista ja kouluista itsestään, miten luovuu-den edistämisen mahdollisuuksia hyödyn-netään. Myös niihin pätee sama sääntö, ettäluovuutta ei voi käskyttää eikä siihen ei voipakottaa. Estääkään sitä tuskin suoranaisestivoidaan, mutta kylläkin monin tavoin roh-kaista, siihen kannustaa ja sille antaa tilaa.

Luovuusstrategian loppuraportin ensim-mäinen askelmerkki kohti luovempaa Suo-mea edellyttää, että yhteiskunnallisessa kes-kustelussa korostetaan vanhempien vastuutalastensa elämästä ja hyvinvoinnista, myösluovuudesta. Yhteiskunnan tulee kuitenkinvirittää kasvatusvastuuta tukevat toimet tun-nistamaan myös luovan itseilmaisun kehit-tämisen tarpeet. Tämä näkökulma tulee si-sällyttää koulutukseen ja muihin lasten ase-maan vaikuttaviin toimiin.

Toinen askelmerkki edellyttää, että Suo-messa toteutetaan rohkeasti eheytetyn kou-lupäivän idean mukainen koulutusuudistus.Työryhmä katsoi asiaa ajankohtaista keskus-telua laveammin. Se katsoi, että koulutuk-sessa voitaisiin toteuttaa sellainen uudistus,jossa koulutuksen rakenteiden ja sisältöjentoteuttamisessa hyödynnettäisiin muun pe-

18

Kuva:Mirja

Repo

Kuva:Mirja

Repo

dagogisen tietouden ohella vahvasti luovaatoimintaa koskevaa tietoutta. Kyse olisi siisvarsin laajamittaisesta tulevaisuuteen tähtää-västä kehitystyöstä, joka rakentuisi relevan-tille luovuutta koskevalle tutkimus- ja kokei-lutiedolle. Tällaista tutkimusta tulisi kuiten-kin ensi koota ja lisätä, ennen kuin tarkoitet-tua uudistusta voitaisiin käynnistää.

Työryhmä myös katsoi, että taide-, taito-ja ilmaisukasvatuksen asema koulussa tulisiratkaista tässä yhteydessä. Kannanotto eitarkoita, että akuutit tarpeet kyseisen asianedistämiseen tulisi haudata, päinvastoin,vaan että esitetyssä uudistuksessa sen tulisiolla erityisen huomion kohteena.

Esityksellään työryhmä halusi edistäämyös koulun ja sen toimintaympäristönvuorovaikutusta. Siitä ja monesta muustakoulutusta koskevasta asiasta esitti osatyö-ryhmistä laajemmin näkemyksensä Luovaihminen -ryhmä, jonka toimeksiantoon tee-man käsittely kuului.

Kokonaisuus tärkeäSe, mitä luovuusstrategiassa on esitetty, onesitetty luovuuden edistämisen näkökul-masta. On esitysten kohteiden asia kom-mentoida niitä niin, että esiin tulevat myösmuut esitysten toteuttamiseen vaikuttavatnäkökulmat. Tästä näkökulmien kohtautta-misesta nähdäkseni viimeistään syntyy setoiminta luovuuden edistämiseksi, jota tä-hänkin saakka on haikailtu. Yhtä asiaa luo-vuuspoliittiseen konkretiaan pääseminenkuitenkin edellyttää: on katsottava koko-naisuutta ja uskallettava luopua reviirivar-tioinnista, eli lyhytnäköisten omakohtais-ten etujen puolustamisesta.

Tämä oli koko luovuusstrategiatyön hen-ki. Loppuraportti kirjaa sen erityisesti mi-nisteriöille asetettavana vaatimuksena pa-rantaa ”oleellisesti” hallinnonalojen välistäyhteistyötä.

Ensisijaisesti luovuuden edistämisessä onkyse asenteiden sekä ajattelu- ja toimintata-pojen muuttamisesta. Se on ensimmäisenasteen käytäntöä, joka näkyy puheen muut-tumisena ja joka johtaa toisen asteen muut-tumiseen siinä, mitä tapaamme sanoa toi-minnaksi tai käytännöiksi.

Esa Pirnes on erikoissuunnittelija opetusministeriön kulttuuri-, liikunta-

ja nuorisopolitiikan osastolla. Hän luotsasi luovuusstrategiaprosessia.

Luovuusstrategia-raporttien tilaus: Yliopistopaino, Vuorikatu 3, Helsinki,

puh. (09) 7010 236 tai books@yopaino.helsinki.fi.

Luettavana myös pdf-muodossa:www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri >

Kulttuuripolitiikka >Linjaukset, ohjelmat ja hankkeet > Luovuusstrategia

19

Kuva:Mirja

Repo

20

Å andra sidan laddades arbetet med strate-gin med stora förväntningar. Innan det enshunnit starta sades det att man ”snabbtmåste ta sig från ord till handling”. Särskiltverkade det som om man inom näringsli-vet var bekymrad för att om vi nu intesnabbt satsar på kreativitet är vår konkur-renskraft ett minne blott. Kreativiteten an-sågs alltså på sätt och vis som en sista re-surs som nu borde utnyttjas.

Att skapa kontakter är en utmaning Mellan dessa motstridiga förväntningar lot-sade undervisningsministeriet sitt strategiar-bete. Man ville inte rusa fram hals över hu-vud, det hade inte varit i samklang medkreativitetstemat. Eftersom kreativitet intetidigare politiskt-administrativt tagits uppsom en fråga som gäller hela samhällspoliti-ken, ville man noggrant kartlägga vad alltkreativiteten hänger ihop med och hur.

Detta ledde till att uppdraget blev mycketomfattande och att strategiarbetet deladesupp på flera arbetsgrupper (Den kreativamänniskan, Skapande miljöer, Kreativ eko-nomi). I dem deltog experter med mycketolika perspektiv. För att se till helheten ochdra slutsatser utnämndes en samarbetsgruppledd av Esko Aho, överombudsman för Sit-

ra. Avsikten var att signalera att det är möj-ligt att främja kreativiteten som ett utveck-lingsmål för hela samhället endast om mankan bygga fungerande kontakter mellan se-parata instanser, som med tiden kan utveck-las till nya funktionella kanaler.

Strategiprocessen ynglade av tre rapportermed olika ändamål. Det förberedande ske-det lade grunden för, expertskedet analysera-de och beslutsskedet fattade besluten. I varjeskede stötte man på samma utmaning i frågaom att få fram gemensamma spelregler. Desom var med i processen upplevde dettasom fruktbart, ofta direkt inspirerande.

Esa Pirnes

Kreativitetsstrategi – har dennågon betydelse i praktiken?Förpliktelsen att skriva en kreativitetsstrategi uppenbarade sig i den avgående regeringensprogram år 2003. Den fick ett något cyniskt mottagande: vad skall det nu bli när statsmakten bör-jar främja skapande? Man frågade sig också om kreativiteten offras på helt väsensfrämmandevärdens altare? Eller: varför talar de där om kreativitet?

specialplanerareUtbildningsministeriet

Iscensättning av musikdramat Ilmattaren tyttäret – kalevalaisianaiskuvia. Iscensättningen ingår i musikteater- och teatermusiker-studierna vid Pirkanmaan ammattikorkeakoulu.

Bild:Mirja

Repo

I någon mån är det förståeligt att utomstå-ende ser på det hela som bara prat och rap-porter utan konkreta resultat. Det är dockdesto nödvändigare att jämka olika synsättmed varandra, ju flera olika instanser det ärfråga om. I sådana fall borde man bedömahur processen lyckats med tanke på om manens når fram till ett gemensamt språk. Omså sker, är resultatet mycket konkret, för en-dast då kan man skapa en gemensam inten-tion. Utgående från den kan man sedan byg-ga vidare på de konkreta målen.

Avsaknaden av invanda konkreta formerär ett problem för den moderna förvaltning-en, eftersom man vant sig att bedöma detkonkreta med vissa kriterier. Man anser t.ex.att administrativa arbetsgrupper lyckats närde presenterar en ny lag, en ny institution,nya anslag eller motsvarande. En lyckad po-litik resulterar i en ny brotrumma, ett admi-nistrativt rör eller någon annan konstruk-tion. I kreativitetsstrategin har ingenting avdetta slag ens eftersträvats. Utmaningen harinte bestått av att producera nya institutio-nella arrangemang, utan av att påvisa möj-ligheterna till omorganisation av redan be-fintliga strukturer. Visserligen gav processenockså upphov till konkreta förslag.

Utbildningen ingår självklart Med kreativitetsstrategin har man inte strä-vat efter att driva någon enskild instans el-ler förvaltningssektors intresse. Perspekti-vet har uteslutande varit inställt på främ-jande av kreativiteten. Samarbetsgruppensatte alltid de ärenden som seglade upp irelation till övriga utvecklingsutmaningari samhället. Den namngav elva kreativitets-främjande steg i Finland.

Det är viktigt att se stegen som en helhetoch inte plocka ut ett eller två enskilda sa-

ker. Om man tar kreativitetsfrämjande stegpå alla områden kan Finland bli ett ännumer kreativt samhälle. Endast så får manfram kreativitetsfrämjande samhälleligastrukturer, som i sista hand garanterar fram-steg i saken. Genom påbud eller ”direkt ak-tion” sker det inte.

Det är ingen överraskning att fostran ochutbildning hör till stegen. Av de elva försla-gen gäller de två första just fostran och ut-bildning. Temat underströks i alla skeden avstrategiarbetet. I början hade man stora för-väntningar på utbildningen och den ansågsbära hundhuvudet för bristen på kreativitet ilandet. Under diskussionens gång moderera-des förväntningarna och kritiken. Man er-kände att kreativitet alltid hört till utbild-ningen, den finns ju i fostrings- och utbild-ningsideologin. Om man tror att ett barnsom fostras och utbildas kan utvecklas, lärasig och förändras måste man också tro pådess skapande förmåga.

I skolorna finns redan nu många kreati-vitetsfrämjande aktiviteter. Hur man ut-nyttjar möjligheterna till att främja kreati-viteten beror i högsta grad på lärarna ochskolorna själva. Samma regel gäller ocksåhär att man inte kan beställa eller tvingafram kreativitet. Man kan väl knappast di-

21

Bild:Mirja

Repo

rekt hindra den, men nog på många sättuppmuntra och ge rum för den.

Det första steget mot ett kreativare Fin-land förutsätter att man i den samhälleligadiskussionen betonar föräldrarnas ansvar förbarnens liv och hälsa, också för deras kreati-vitet. Samhället skall ändå stämma de åtgär-der som stöder ansvaret för fostran så att deidentifierar behoven av att utveckla barnenskreativa sätt att uttrycka sig. Detta perspek-tiv skall inlemmas i utbildningen och i an-dra åtgärder som påverkar barnens ställning.

Det andra steget kräver att man i Finlandmodigt genomför en utbildningsreform en-ligt idén om en enhetlig skoldag. Arbets-gruppen betraktade frågan i ett vidare per-spektiv än vad den aktuella diskussionen gör.Den ansåg att man kunde genomföra en så-dan reform där man i fråga om utbildning-ens struktur och innehåll vid sidan av peda-gogisk kunskap också i hög grad utnyttjarkunskap om skapande verksamhet. Frågangäller alltså ett omfattande utvecklingsarbetemed sikte på framtiden, som skulle bygga pårelevant forsknings- och experimentell kun-skap om kreativitet. Sådan forskning måstedock först sammanställas och ökas, innanman kan sätta i gång med en reform.

Arbetsgruppen ansåg också att fostran ikonst, färdighetsämnen och uttrycksförmågamåste få en högre status i skolan. Ställnings-tagandet betyder inte att de akuta behovenatt främja saken skulle begravas, utan tvär-tom att den skulle vara föremål för särskilduppmärksamhet i den föreslagna reformen.

Med sin framställning ville arbetsgrup-pen också främja växelverkan mellan sko-lan och dess verksamhetsmiljö. En meraomfattande sin syn på detta och på mångaandra utbildningsfrågor presenterade grup-pen Den skapande människan, till varsuppdrag temat hörde.

Helheten viktigDet som framlagts i kreativitetsstrategin harframförts ur en kreativitetsfrämjande syn-vinkel. Det är de som förslagen riktar sig tillsom skall kommentera dem så att också an-dra perspektiv som inverkar på implemente-ringen av förslagen kommer fram. Det är imötena mellan olika perspektiv och synsättsom själva aktiviteten för kreativitetsfrämjan-det uppstår. En sak som krävs för en konkretkreativitetspolitik är att man ser på helhetenoch avstår från revirtänkandet, dvs. försvaretav egna kortsiktiga intressen.

Detta är andan i hela kreativitetsstrategin.Slutrapporten skriver den som ett krav påministerierna att ”väsentligt” förbättra samar-betet mellan förvaltningsområdena.

Framför allt går kreativitetsfrämjandet utpå att förändra tanke- och handlingsmönst-ren. Det här är i praktik i första hand, somkommer fram i en förändring i sättet att talaoch som i andra hand leder till en föränd-ring i vad vi brukar kalla verksamhet, hand-ling eller praxis.

Esa Pirnes är specialplanerare vid undervisnings-ministeriets avdelning för kultur-, idrotts- och

ungdomspolitik. Han lotsade fram kreativitets-strategiprocessen. Rapporter från kreativitets-strategigruppen kan beställas (på finska) på

Yliopistopaino, Berggatan , Helsingfors, tfn ⁽⁾ , books@yopaino.helsinki.fi.

Pdf-dokument på finska: www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri

> Kulttuuripolitiikka >Linjaukset, ohjelmat ja hankkeet > Luovuusstrategia och

www.minedu.fi > på svenska > Kultur> Kulturpolitik > Riktlinjer, program och

projekt. Sammandrag av delarbetsgruppernas rapporter 21.11.2005:

www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2005/liitteet/

opm35kreativitetsstrategirapporter.pdf

22

23

Projektet Norden i Europa startade redan och började som ett bilateralt svenskt-finskt projekt men tanken var att det senareskulle omfatta alla de nordiska länderna. År kom samtliga nordiska länder med iprojektet. Tre år senare avslutades projektetNorden i Europa och därefter startades pro-jektet Nordiska Teman som det är idag. Pro-jektet riktade sig till att börja med enbart tilllärare i gymnasieskolor och inom yrkesut-

bildningen, men på senare tid har också års-kurserna - inom den grundläggande ut-bildningen inkluderats och det har ocksåordnats separata seminarier för dem.

Namnet Nordiska Teman kommer fråndet praktiska sätt man arbetar inom projek-tet. Två gånger per år ordnar utbildnings-myndigheterna i de nordiska länderna såkallade kontaktseminarier, vilket möjliggörför lärare och skolledare från de olika län-derna att träffas och skapa kontakter ochnätverk. Varje kontaktseminarium har haftett tema runt vilket deltagarna har påbörjat,men även fortsatt påbörjade projekt. Varjetema är generellt och erbjuder flera möjlig-heter till utvidgningar. Inom varje temafinns en eller flera fastställda kurser och des-sa kursplaner kan sedan få sina lokala till-lämpningar. Teman som bl.a. behandlatsunder kontaktseminarierna har varit: estetis-ka uttrycksformer, film i Norden, mattradi-tioner i Norden, Nordisk design, ungdoms-skildringar i nordisk litteratur, mm.

Anna Mikander och Gun Oker-Blom

Nordiska Teman – innovativa projekt i nordisk regiProjektet Nordiska Teman startades år och bygger på ett samarbete mellan de nordiska ut-bildningsmyndigheterna. Projektets centrala mål är att bidra till ett levande samarbete mellanskolor i Norden. Ursprungligen hette projektet Norden i Europa och syftet var från allra första bör-jan helt enkelt att genom utbildning stärka den nordiska identiteten och det nordiska kunnandet.

Utbildningsstyrelsen

Elever vid Nerkoon koulu gjuter tenn i formar som de själva har gjort i projektet Halosta päähän. Konstgjutare Elina Hakala hjälper till.

Bild:Marianna

Lehtinen

Det senaste övergripande temat underkontaktseminarierna i Finland har varit”Kreativa och innovativa arbetssätt i ettmångkulturellt Norden” som erbjöd delta-garna att skapa nya samarbetsprojekt. Somverktyg för att kunna fullborda samarbets-projekten har man bl.a. använt sig av elektro-niska hjälpmedel som Tidningsfabriken oche-Twinning. Tidningsfabriken är ett mångsi-digt koncept för skapande av webbtidningar.Det är ett lättanvändbart publiceringsverktygsom ger lärare och elever möjlighet att pro-ducera egna webbtidningar. De nordiskaskolor som vill samarbeta sinsemellan kanutnyttja Tidningsfabriken som en portal ochplattform för diskussion. Det är också möj-ligt att arbeta på sitt eget modersmål medTidningsfabriken, vilket förenklar samarbe-tet mellan t.ex. en finsk och en isländsk sko-la. E-Twinning är ett europeiskt partnerskol-program som koordineras av EuropeanSchoolnet. Genom programmet kan skolorpå olika håll i Norden samarbeta genom attutnyttja IT. Finansiering för att kunna drivaigenom ett projekt eller ett skolbesök kan sö-kas via Nordplus Junior, som är ett programfrån Nordiska ministerrådet för att stimuleraoch underlätta samarbete mellan skolor iNorden. Genom Nordplus junior kan skolori hela Norden söka om ekonomiskt bidragtill utbyte mellan elever och lärare.

Kontaktseminarierna har i regel varitmycket givande och skapat grunden tillmånga fina nordiska samarbetsprojekt ochlärar- och elevutbyten. Ett exempel på ettsådant samarbete är det projekt som starta-des efter ett kontaktseminarium på Island år mellan Fredrika Bremergymnasiet frånSverige, Fjölbrautaskóli Snaefellinga på Is-land och Kainuun ammattiopisto från Fin-land. Projektet handlar om sagor och myterur den nordiska mytologin. Eleverna skall

skriva en myt eller en saga om sin plats, därde utgår ifrån ett gemensamt nordiskt arv.Det här kan t.ex. göras genom att elevernasjälva utformar en webbsida i bild och textom sin plats. På programmet står ett besöktill Sverige för de isländska och finska ele-verna, där de under en veckas tid får möjlig-het att presentera de arbeten man skapatunder året. Eleverna arbetar med olika ut-trycksformer och berättartekniker som t.ex.drama, installation, text, bildskapande, per-formance, foto, film och dataanimering.Planer på ett fortsatt samarbete finns redannu, med både elevträffar och utvärderingar.Det här samarbetet mellan tre nordiska sko-lor är bara ett av de många samarbeten somuppstått under de år som kontaktseminari-erna har ordnats.

I samband med kontaktseminarierna harman, förutom att introducera de olika verk-tyg lärarna kan använda i samarbetet och deolika sätt genom vilka det går att skaffa fi-nansiering för sitt samarbete, även presente-rat de olika nordiska portaler som finns till-

24

Efterbehandling av gjutna föremål i projektet Halosta päähän.

Bild:Marianna

Lehtinen

gängliga för alla lärare och elever. Genomdem kan man söka information och få enbredare kunskap om Norden och vad somhänder i de nordiska länderna. Ett exempelpå en sådan nordisk portal är www.dvoted.org.Dvoted är en webbplats för unga nordiskafilmare i åldern - år. På dvoted kan manladda upp, titta på och diskutera filmer. Mankan också få feedback och råd av professio-nella filmare samt även få uppdaterade nyhe-ter och information om filmproduktion, ut-bildning och festivaler. Med tanke på attfilm är ett av de viktigaste medierna för mo-dernt berättande, är det viktigt för unga attlära sig mera om hur man i praktiken kanproducera film. Målsättningen med dvotedär att hjälpa unga nordiska filmare att ut-veckla sitt hantverk, sina berättelser och idé-er. Dvoted är den enda nordiska webbtjänstsom erbjuder unga filmare vägledning attproducera egna filmer.

Utbildningsstyrelsens projekt Skapa Nu(Lähde) har redan samarbetat och kommeräven i framtiden att samarbeta med projek-tet Nordiska Teman. Ett fint exempel på ettsådant samarbete mellan Nordiska Temanoch Skapa Nu var den utställning som bl.a.stod i fokus under det kontaktseminariumför andra stadiets rektorer och lärare somhölls på Hanaholmen hösten . Utställ-ningens gemensamma målsättning var attde medverkande skolorna, med hjälp av

Konstmuseet Sinebrychoff, bekanta sig meddet mångkulturella Norden. Resultatet blevutställningen Garderoben, som ställdes upppå Hanaholmen, med t.ex. bilder och klädersom eleverna själva hade designat och gjort.

Framtiden för projektet Nordiska Temanär tillsvidare ännu ett oskrivet kapitel. Endeklaration om nordisk språkpolitik har un-dertecknats av respektive kultur- och utbild-ningsministrar i de nordiska länderna. De-klarationen är en viktig stomme för det fort-satta nordiska samarbetet. Även den Euro-peiska Unionen och tre av de nordiska län-dernas ingång i unionen har spelat en vissroll för det nordiska samarbetet. EU spelaren allt större roll inom både inrikes- och ut-rikespolitiken i dessa länder, även i Norgeoch på Island. Men det här skall och får intebetyda att det nordiska samarbetet på någotsätt undermineras. Vi har fortfarande ge-mensamma begrepp, en gemensam historia,kultur och värderingar som är viktiga att tafasta vid. På många sätt kan man säga att he-la Norden tillsammans är en bro till restenav Europa, ett område som har mycket atterbjuda de europiska länderna inom ramenför bl.a. utbildnings- och välfärdsmodeller.

Läs mera om detta påwww.nordskol.org (Nordiskt skolnät)

www.edu.fi (Utbildningsstyrelsens webbplats för lärare)

www.norden.org www.dvoted.org

För mera information, kontaktaundervisningsråd Gun Oker-Blom eller

sekreterare Anna Mikanderfornamn.efternamn@oph.fi

25

Konstgjutare Elina Hakala visar olika material somanvänds vid konstgjutning för elever vid Puolivälin koulu i Lapinlahden taidemuseo.

Bild:Marianna

Lehtinen

26

Luova oppimisympäristö rakentuu koulun ja kulttuuritahojen yhteistyölläJohn Deweyn kasvatusfilosofian perusperi-aatteita voidaan pitää eräinä eheyttävän ope-tuksen peruspilareina. Ihmisen kehitystä jakasvua tapahtuu koko ajan ja kaikki inhimil-linen elämä on luonteeltaan sosiaalista. Jo-kaisella kasvavalla on neljä perustarvetta: so-siaalisuuden tarve, itsensä toteuttamisen tar-ve tekemällä, luomalla ja rakentamalla, tarvetaiteelliseen toimintaan sekä tarve tutkimi-seen ja keksimiseen. Eheyttävässä taiteelli-sessa oppimisessa on keskeistä oppilaanomakohtainen kokemus. Oppilaan koke-mukset ovat merkittäviä. Tämä hetki on op-pilaalle tärkeä, kokemukset ovat yhteydessäkulloiseenkin hetkeen, ne ovat todellisia jaarvokkaita kasvavalle yksilölle.

Kasvatus ei ole valmistautumista elämäävarten vaan se on sitä, joka hetki. Omakoh-tainen mielenkiinto oppimisen kohteeseen

on suurin motivaatiotekijä oppimisessa.Opetussuunnitelman pitää siis pohjata lap-suuden ja nuoruuden todellisiin kokemuk-siin sosiaalisessa ympäristössä. Oppilas op-pii tekemällä, tutkimalla ja keksimällä yksi-löllisesti ja oppijayhteisön jäsenenä. Luovaoppimisympäristö rakennetaan parhaitenkoulun ja kulttuuritahojen yhteistyöllä.

Taide eheyttävässä opetussuunnitelmassaOpetussuunnitelmassa voidaan eheyttää tie-to ja oppimisprosessi, tieto ja tunnekoke-mus, tieto ja suoritus. Keskeistä on kouluop-pimisen eheyttäminen oppilaan todelliseenelämään. Opetussuunnitelmaa eheyttävätsellaiset tavoitteet, joissa on kysymyksessäajattelun avulla muodostettavat laajat koko-naisuudet tai jotka vaativat opittujen seikko-jen käyttöä ongelmanratkaisussa ja erilaisis-sa elämäntilanteissa. Eheyttävän opetuksentavoitteisiin sisältyy enemmän kuin pelkkä

Inkeri Ruokonen

Uutta luovaa virtaa opetukseen ja oppimiseen koulun ja kulttuuritoimen yhteistyöllä”Oppilaat ja ope saavat uusia elämyksiä ja kokemuksia. Tällainen toiminta tuo myös uutta luovaa virtaa opetukseen.”Annantalon kulttuurikurssille osallistunut opettaja 2006

KT, Mus.lis., lehtori, Helsingin yliopisto,Soveltavan kasvatustieteen laitos

27

opintojakson suoritus, esimerkiksi tunteet jayhteisöllisyys. Eheyttävä opetussuunnitelmaottaa huomioon erilaisten oppijoiden kyky-tasot ja muut oppimisen edellytykset.

Perusopetuksen uusi valtakunnallinenopetussuunnitelma tuo esille eheyttävänopetuksen mahdollisuudet opetuksen to-teuttamisen tavoitteina ja sisältöinä. Eheyttä-vän opetuksen idea on opetussuunnitelmal-lisesti kattava ulottuen esiopetuksesta lukionja ammatillisen koulutuksen tasoille. Eheyt-tävässä opetuksessa tarvitaan aina eri aine-spesialistien, koulun, kotien sekä kulttuuri-toimen välistä vuorovaikutusta ja yhteistyö-tä. Eheyttämiseen liittyvät aihekokonaisuu-det voidaan paikallistasoilla luoda itse ja kir-jata paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Koulujen ja kulttuuritoimen kumppanuusruokkii oppilaiden luovuuttaAnnantalon taidekeskus tarjoaa nuorillesuunnattua taidekasvatusta moniammatillis-ten kulttuurikurssien myötä, joissa taiteilijat,aineenopettajat ja oppilaat opiskelevat taiteentekemisen ja kokemisen kautta erilaisia kult-tuurisia teemakokonaisuuksia. Annantalonkulttuurikurssit soveltuvat erityisen hyvin tee-moiltaan perusopetuksen ja lukion eheyttä-vän opetuksen opetussuunnitelmiin. Aineen-opettajien ja kulttuuritoimen yhteistyötä ontoteutettu jo teemojen suunnitteluvaiheessaja taiteilijayhteistyönä käynnistyneet prosessitkulttuurikurssien työpajoissa voivat jatkuakoulussa rikastaen koulun arkea.

Tässä artikkelissa esittelen yleisellä tasollaAnnantalon taidekeskuksessa perusopetuk-sen vuosiluokille - ja lukioluokille järjes-tettyjen kulttuurikurssien vaikuttavuuttakursseille osallistuvien oppilaiden ja aineen-opettajien kokemusten kautta. Tutkimusme-netelmänä käytin verkkopohjaista kyselyä,johon vastasivat kulttuurikurssille osallistu-vat oppilaat () ja opettajat (). Vastan-neista opettajista enemmistö oli naisopetta-jia ja aineenopettajia, (yleisimmin äidinkie-len tai kuvataiteen aineenopettajia). Vastan-neista oppilaista ,% oli tyttöjä ja ,%poikia. Yläkoululaiset (,% --vuotiaitavastaajia) muodostivat suurimman osallistu-jista, loput olivat lukiolaisia.

Arkkitehtuuria opiskellessa Savonlinnan normaalikoulun oppilaat tekivät pienoismalleja Lumenveistoprojektissa.

Luoval la ihmisel lä e i mene

”sormi suuhun”

Kuvat:TapioN

enonenja

JyrkiMettälä

28

Uutta luovaa virtaa opetustyöhön ja koulun arkeenKulttuurikurssille osallistuminen oli monelleuusi kokemus ja yli puolet opettajista kertoi,että kulttuurikurssit liittyivät johonkin kou-lussa toteutettavaan aihekokonaisuuteen taieheyttävän opetuksen teemaan, kuten esi-merkiksi kulttuuri-identiteetti ja kansainväli-syys tai taide ja kulttuuri. Enemmänkin mah-dollisuuksia tähän olisi ollut, sillä suurin osaopettajista ilmoitti, että heidän koulussaantoteutetaan eheyttävän opetuksen teemoja.Oppiaineiden välistä integraatiota ja opetta-jien välistä yhteistyötä toteutettiin kuitenkinkulttuurikursseihin liittyen runsaasti ja kult-tuurikurssit olivat enimmäkseen koulun ope-tussuunnitelmaan integroitua opetusta.

Enemmistö opettajista ilmoitti, että koulusuhtautuu myönteisesti ja tukee kulttuuri-kursseille osallistumista ja yhteistyölle olisienemmänkin tarvetta. Keskeisenä nousi esilleennakkosuunnittelun merkitys ja se, että kult-tuurikurssitoiminnalle tulee varata paikka lu-kujärjestyksessä. Kurssille osallistuttiin eri op-piaineiden tunneilta, taidepajatunneilta,eheyttävän teemaopetuksen tunneilta tai jopaoppiaineiden tuntien ulkopuolella. Opettajatosallistuivat itse innolla kulttuurikurssien tai-teelliseen toimintaan. Opettajan osallistumi-nen oli myös oppilaiden mielestä tärkeää, jatoivoisi, että yhteisöllinen taidetyöpajoissatyöskentely olisi aina sataprosenttista.

Opettajat kokivat kulttuurikurssit ennenkaikkea taiteellisiksi, innostaviksi, eheyttä-viksi, luoviksi, oppilaskeskeisiksi ja omaaopetustyötä tukeviksi. He kokivat tarvitse-vansa myös jonkin verran lisää ohjausta jatäydennyskoulutusta kulttuurikursseihin jaeheyttävän teemaopetuksen toteuttamiseenliittyen. Opettajat tekivät kulttuurikurssienaikana havaintoja oppilaistaan, ja opettajienmielestä kurssi oli oppilaille prosessina en-

nen kaikkea luova taide-elämys. Erityisestituotiin esille oppilaiden tarve ja mahdolli-suus omaan luovaan taiteelliseen itseilmai-suun. Kurssiin liittyvä keskustelu oppilaidenkanssa koettiin antoisana ja vilkkaana, opet-tajien mukaan oppilaiden kyky eritellä taide-ilmiöitä kehittyi positiivisesti. Keskustelujakäytiin moninaisista teemoista: samaa asiaatarkasteltiin eri taiteenlajien kautta; globali-saatio, kulttuurien välinen vuorovaikutus jaerityispiirteet kiinnostivat; vapaa-ajan käyt-tö, oman elämän teemat ja harrastukset nou-sivat esille. Kurssi yhdisti opettajien mu-kaan hyvin tiedon ja käytännön tekemispro-sessit ja viritti luovuuteen ryhmässä.

Opettajat korostivat vastauksissaan sitä,kuinka kulttuurinen yhteistyö Annantalonkanssa antoi heille uusia virikkeitä opetus-työhön ja piristi koulun arkea luoden posi-tiivista kouluviihtyvyyttä. Kyselyn avoimis-sa osioissa tulee esille osallistumiskokemus-

Yhteistyön voimalla lumikivijalka valmistuu Savonlinnan normaalikoulun Arkkitehtuurin päivänä.

Kuvat:TapioN

enonenja

JyrkiMettälä

29

ten voimauttava vaikutus opettajille, esimer-kiksi: ”Tämä oli kokonaisvaltainen, eheyttäväaihekokonaisuus joka toteutettiin toiminnallisinja taiteellisin keinoin. Kurssi on riittävän pitkäja monipuolinen osiltaan. Kaikki oppilaat pääsi-vät nauttimaan eri taidemuodoista. Ilmaiseksi,edes kerran elämässään! Iloa, väriä ja helpotustaopettajan työhön. Osallisuus ja kansalaiskasva-tus sekä integraatio eli koko ikäluokka (yleis- jaerityisoppilaat yhdessä), kaikki opiskelevat yhdes-sä! Voimauttavaa opettajalle!”

Oppimiskokemuksista elämän teemoiksiKulttuurikurssille osallistuminen antoi op-pilaille heidän vastaustensa mukaan positii-vista ja hyvää mieltä. Taiteellinen työskente-ly loi tilaa tunnekokemuksille ja luovuudel-le. Voimakkaimmin koettuja tunnetiloja oli-vat innostuneisuus, onnellisuus, ilo ja hil-peys. Kulttuurikurssiin kuului vierailuja tai-detapahtumissa, asiantuntijatapaamisia, kes-kusteluja, työkansion tekemistä sekä taide-työpajoissa työskentelyä. Kun oppilailta ky-syttiin mistä kurssin osa-alueesta he pitiväteniten, nousivat taidetapahtumissa vierailutja taidetyöpajoissa työskentely suosituim-miksi. Tämä viestii yläkouluikäisen tarpeestataidekasvatukseen ja taiteen parissa saatui-hin kokemuksiin. Suurin osa oppilaista tekikurssilla myös henkilökohtaisen työkansion.Yksilöllisyyteen herääminen, suuret tunne-kuohut, oman ainutlaatuisuuden kokemi-nen, ja toisaalta toveripiirin keskeinen mer-kitys, suhde nuorten alakulttuureihin sekäoman elämäntyylin ja kulttuurin valinta liit-tyvät monin tavoin siihen, miten taide onläsnä nuoren elämässä.

Oppilaat kokivat, että erityisesti kurssintaiteelliset osuudet herättivät heissä paljontunteita ja että he ilmaisivat omia tunteitaantyöpajatyöskentelyn aikana esimerkiksi ku-vallisen ilmaisun, musiikin tai draamankautta. Taiteilijatyöpajassa työskentely antoioppilaille myös paljon kulttuurista tietoa se-kä uusia näkökulmia maailmaan. Nuoret ko-kivat oppineensa uusia asioita teemaan liit-tyen. Oppilaiden mielestä oli tärkeää, ettämyös opettaja osallistui aktiivisesti kurssintapahtumiin. Opettajan osallistumisella olimerkittävä yhteys innostavuuteen ja kurssintiimoilta myöhemmin käytyjen keskustelu-jen onnistumiseen. Yläkouluikäiset nuoretolivat innokkaita keskustelemaan taiteesta jakulttuurista, kun se liittyi omaan kokemuk-seen eheyttävän teemaopetuksen puitteissa.Selvä enemmistö oppilaista koki, että kult-tuurikurssi toi kokemuksena myönteistävaihtelua koulutyöhön ja enemmistö toivoipääsevänsä useamminkin osallistumaan vas-taaville kursseille. Oppilaiden mielestä kult-tuurikurssit oli suunniteltu ja järjestetty hy-vin, asiat esitettiin tarpeeksi selkeästi ja tai-teesta opittiin paljon uutta.

Oppilaiden itsetunnon ja persoonallisuu-den kehityksen kannalta merkittävää oli se,että oppilaat kokivat saaneensa onnistumisenelämyksiä sekä runsaasti mahdollisuuksiaomien luovien ideoiden toteuttamiseen. On-nistumisen elämykset olivat erittäin merkitse-västi yhteydessä taiteellisesta työskentelystäinnostumiseen, omien ideoiden esille tuomi-seen, positiiviseen mielialaan ja sosiaalisiinkokemuksiin kurssin aikana. Erityisesti poi-kien vastauksissa tuli merkitsevästi esille posi-tiivisena kokemuksena mahdollisuus omien

Tulee josta in syväl tä i tsestä

luovien ideoiden esille tuomiseen, tällä olimyös yhteyttä poikien tarpeeseen osallistuavastaavalle kurssille uudestaan.

Kulttuurikurssit antoivat siis oppilaille on-nistumisen elämyksiä ja vaihtelua arkeen.Kulttuurikurssien teemat liittyivät nuortenmaailmaan monin tavoin, oppilaat mainitsi-vat heille keskeisimmiksi teemoiksi taiteen erialueisiin, kulttuurihistoriaan, maantietoon,globalisaatioon, suvaitsevaisuuteen, tuntei-siin ja elämän eri osa-alueisiin (koulu, harras-tukset, ystävät) monin tavoin liittyvät teemat.Kulttuurikurssin teemojen kautta opittiinmonipuolisesti uusia näkökulmia taiteeseen.Taidetyöpajoissa työskennellessä oli mahdol-lisuus ilmaista ja kokea tunteita, aika kului sii-villä yhdessä tehden ja suurin osa kulttuuri-kurssilaisista koki kurssit myös sosiaalisestivoimauttavina, kavereiden kanssa työskentelykoettiin erittäin positiiviseksi ja moni solmimyös aivan uusia kaveruussuhteita.

Voidaan todeta, että eheyttävä teemaope-tus auttoi oppilaita pääsemään parhaisiinmahdollisiin oppimistuloksiin opiskeltavanteeman puitteissa. Jokaisen oppilaan luovil-le kyvyille annettiin hyväksyvässä ilmapiiris-sä tilaa ja oppilaita rohkaistiin näkemään jatekemään asioita uudella tavalla. Eheytymis-tä tapahtui oppilaissa heidän omien elämän-tilanteidensa kautta ja ehdoilla. Oppilaspääsi irti sirpaleisesta, oppiainejakoisesta tie-dosta kohti kokonaisvaltaisempaa yksilöntasolla tapahtuvaa oppimisprosessia.

Kumppanuus taidekasvatuksessa — lähde luovuudelle Annantalon kulttuurikurssit koettiin erit-täin myönteisinä henkilökohtaisen luovuu-den kasvattajana, koulun arkityön rikastaji-na ja kouluviihtyvyyden edistäjinä. Opetta-jilla ja oppilailla oli myös paljon uusia ide-oita ja teemaehdotuksia tuleville kulttuuri-

kursseille. Kulttuurikursseille on selvä ti-laus. Koulujen ja kulttuurikeskusten välistäyhteistyötä tulisi edistää liittämällä eheyttä-vät kulttuurikurssit osaksi opetussuunnitel-mia. Taidekasvatus ja eheyttävä teemaope-tus on monella tavalla merkityksellistä op-pilaan kasvulle ja kehitykselle eri ikävaiheis-sa. Eheyttäminen tukee uutta tiedonkäsitys-tä. Eheyttävä taiteellinen oppiminen kehit-tää ja monipuolistaa oppilaan käsitteen-muodostusta antaen useita tarkastelutapojasamaan teemaan. Eheyttävässä oppimisessaoppimisen mielekkyys lisääntyy sillä kiin-nostuksen kohteet ovat lähtöisin oppilaanmielenkiinnosta tai ovat ajankohtaisia aihei-ta. Oppimisen motivaatio lisääntyy ja viriääkun tuetaan oppimista ja lapsen harrastuk-sia. Kouluahdistus todennäköisesti väheneeja kouluviihtyvyys lisääntyy kun myöntei-nen suhtautuminen oppimiseen lisääntyy.Yhteisöllisen taiteellisen toiminnan kauttasosiaaliset taidot kehittyvät. Oman keksimi-sen ja kokonaisvaltaisen ilmaisun kautta op-pilaan minäkuvan myönteisyys kasvaa.

Taideaineiden merkitystä kaikille kuuluvi-na kouluaineina tulisikin korostaa yläkou-lun loppuun asti, erityisesti tunnekasvatuk-seen ja luovuuteen liittyvien merkitysten

30

Savonlinnan normaalikoulussa lumiveistostentekemiseen käytettiin koko päivä.

Kuvat:TapioN

enonenja

JyrkiMettälä

vuoksi. Mielestäni myös - luokalla kou-lunopetussuunnitelmassa tulisi kaikille kuu-luvana oppiaineena olla jokin, oppilaan it-sensä valitsema taideaine. Tunnekasvatus jaluovuuteen kasvaminen eivät ole vain tie-dollista opetussuunnitelmaan liitettyä ope-tusta, vaan tapahtuvat parhaiten musiikin jamuiden taiteiden äärellä, missä tunnekoke-mukset ja luovuus ovat luonnostaan läsnä.Kouluissa toteutettava taidekasvatus tarjoaamyös hyvät edellytykset eheyttävälle teema-opetukselle sekä kumppanuussuhteille pai-kallisten kulttuurikeskusten ja muiden taide-kasvatustahojen kanssa.

Taidekasvatus auttaa näkemään asiat uu-della tavalla ja taiteellisessa prosessissa onmahdollisuus löytää omaperäisiä ratkaisuja.Kulttuurikurssien eheyttävät teemat voivatjättää voimauttavan kokemuksen muodossa

pysyvän jäljen osallistuvaan oppilaaseen jatoimia kipinänä taideharrastuksen pariin.Csikszentmihalyi kirjoittaa elämän teemas-ta, joka antaa elämälle tarkoituksen ja tekeeolemassaolosta iloa tuottavaa ja mielekästä.Taidekasvatuksen asemaa perusopetuksenopetussuunnitelmassa tulee vahvistaa, silläkoulun täytyy ruokkia luovuutta, samalla tu-lisi tukea lasten ja nuorten kulttuuria kehit-tävien taidekeskusten toimintaa sekä kump-panuutta kulttuuritoimen ja koulun välillä.

KirjallisuuttaAnnantalon taidekeskus .

http://kulttuuri.hel.fi/annantalo/index_fi.htmlBest, D. . The Rationality of Feeling.

London: Falmer Press.Csikszentmihalyi, M. . Society, Culture and Person:

A System View of Creativity. In R.J. Sternberg (Ed.)The Nature of Creativity, -. New York, Cambridge University Press.

Dewey, J. . The child and the curriculum. Chicago: University Press.

Eisner, E. . Does experiences in the Arts boost academic achievement? Julkaisussa Journal of Art and Design Education /, -.

Perusopetuksen opetussuunnitelma .Opetushallitus.

Ruokonen I. (). Eheyttävä kasvatus opetus-suunnitelmallisena rikkautena. Teoksessa K. Hahto-maa (toim. ) Kulttuurikurssit. Opettajan opas. Luokat-, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Annantalontaidekeskus. Helsinki. Oy Trio-Offset Ab, -.

Ruokonen, I. (). Taide lapsen elämänilmauksena.Musiikin näkökulma. Teoksessa T. Tarkkonen & P. Sassi (toim.) Lapsi ja Taide. Puheenvuoroja taidekasvatuksesta. Cultura Oy.

LisätietojaInkeri Ruokonen, KT, Mus.lis., lehtori,

Helsingin yliopisto,Soveltavan kasvatustieteen laitos,

inkeri.ruokonen(at)helsinki.fi

31

Savonlinnan normaalikoulun lumiveistoksista muodostui matkailunähtävyys, jossa vieraili iltaisin paljon lapsia vanhempineen. Veistokset olivat edullista, hauskaa ja esteettisesti antoisaa mainosta koululle.

Luovuus ei vaadi ä lykkyyttä (a inakaan

kovin pal joa…)

Kuvat:TapioN

enonenja

JyrkiMettälä

32

Pohdin kirjoituksessani opettajan työtä jakouluopetusta tunteiden ja vuorovaikutuk-sen näkökulmasta. Käytän esityksessäni te-keillä olevaa väitöskirjatutkimustani, jossakuvaan opettajaa ja opettajan työtä sellaise-na kuin se musiikin tai matematiikan ai-neenopettajien haastattelukertomuksissa vä-littyy ja rakentuu. Samalla nostan esiin opet-tajan ammattia koskevia uskomuksia ja aja-tusmalleja, joilla opettajan ammattia ja toi-mintaa määritellään. Opettajasta puhumistasäätelevät esimerkiksi ammatti- ja tutkimus-kirjallisuus ja kulttuurissa vallitsevat normitja ihanteet. Tutkimuksessani jäljitän näitäkulttuurisia puhetapoja.

Olen haastatellut tutkimustani vartenkahdeksaa yläkoulun musiikin tai matema-tiikan aineenopettajaa. Analysoin haastatte-lukertomukset kiinnittäen erityistä huomio-ta niiden tunnesisältöön. Siksi tutkimuksenikeskipisteessä on kasvatuksen vuorovaiku-tuksellisuus. Opettajien kertomukset ovattulkintoja omista ja oppilaiden tunteista,luokan ja koulun ilmapiiristä ja elämäkulus-ta. Samalla opettajat paikantavat opettajanerilaisiin toimija-asemiin, joista auttajan jainnostajan toimija-asemaa käsittelen esityk-sessäni lyhyesti. Lisäksi pohdin, mitä dialo-gisesta kasvatussuhteesta esitetyt näkemyk-set voisivat tuoda opettajan työhön ja opet-tajuuden kuvaan.

Opettaja auttaa ja innostaaTutkimushaastatteluissa musiikin ja mate-matiikan aineenopettajat paikantavat opet-tajan erilaisiin toimija-asemiin taitojen ja ta-voitteiden, opettamisen, oppiaineen, oppi-laiden, työyhteisön ja koulun käytäntöjensuhteen. Kun opettajat puhuvat välittämi-sestä ja huolenpidosta tai kun kertomuksiamuulla tavoin värittää pedagogiseksi rakkau-deksi tulkittava tunne, rakentuu opettajallekertomuksissa auttajan asema. Opettajat ha-

Eija Kauppinen

Vuorovaikutuksesta voimaa Opettajan työtä koskeva tutkimus on painottunut viime vuosikymmenenä opettajan ammatilli-seen tietoon ja tiedonhallintaan. Työn emotionaalinen ulottuvuus on ollut harvoin tutkijoidenmielenkiinnon kohteena. Tunteet ovat kuitenkin vuorovaikutuksen, jakamisen ja yhteistoiminnanperusta. Esimerkiksi minuus ei ole syntymässä saatua, vaan minäksi kasvaminen tapahtuu sosiaa-lisessa vuorovaikutuksessa erilaisten tunnesuhteiden kautta. Tunteet kietoutuvat osaksi kaikkeainhimillistä toimintaa. Siksi niillä on merkitystä myös kasvatuksessa ja kasvatussuhteessa.

opetusneuvosOpetushallitus

Teollisuusperinne innostaa oppilaita. G.A. Serlachius –museo tukeeopettajan työtä kulttuuriperinnön opettamisessa.

Kuva:PäiviNieppola

luavat auttaa oppilaita eteenpäin elämässä,ja oppiaine nähdään kasvatuksen välineenä.Matematiikan tunneilla ”äksät on sellainenkieli millä mennään”. Opetuksen varsinainentehtävä on laajempi kuin oppiaineen ja sii-hen liittyvien taitojen opettaminen.

Innostaja on toinen kertomuksissa raken-tuva opettajan toimija-asema. Opettaja yrit-tää saada oppilaat innostumaan oppiainees-ta tai opiskelusta ja innostumisen kautta oh-jata oppilasta eteenpäin ja parempiin valin-toihin elämässä. On sellasta näkökulmaa sii-hen, ett mitä se musiikinopetus [merkitsee] ihmi-sille, joista ei [tule] musiikin ammattilaisia,vaan ehkä musiikin harrastajia, mitä se saattasmerkitä. Että se saattaa merkitä sitä, että onvaikka kerran pari viikossa soittovuoro tuollaluokassa ja ne saa vähän musiikinopetusta. Sii-nä ne löytää ehkä harrastuksen, mikä saattaa jo-pa viedä niitä elämässä niin pitkälle, ett niistä eituu esimerkiksi alkoholisteja. Koska on kiva soit-taa kitaraa, kun on paha olo, eikä vetää viinaa.

Opettaja luo turvallista ilmapiiriäOpettajien kertomuksissa oppilaan kiinnos-tus oppiaineeseen ja oppimiseen herää on-nistumisen myötä. Onnistumisen koke-mukset ovat puolestaan mahdollisia, josopettaja osaa antaa oikeanlaisia tehtäviä japystyy purkamaan oppilaiden pelot. Tun-

netutkija Aaron Ben-Ze’ev () kuvaapelkoa (fear) tunteeksi, joka on tulevaisuu-teen suuntautuva ja jonka kohde jollain ta-voin uhkaa selviytymistä. Kun opettaja yrit-tää poistaa tai vähentää oppilaan kokemaapelkoa jotakin asiaa tai asiaintilaa kohtaan,hän siis oikeastaan yrittää muuttaa oppi-laan uskomusta pelon kohteesta.

Kun opettajat puhuvat oppilaiden pelontunteista, jotka liittyvät osaamiseen, epäon-nistumiseen ja virheiden tekemiseen, pilkot-taa pelkopuheen taustalla kouluopiskelunsuorituskeskeisyys. Epäonnistumisen ja vir-heiden pelko ovat pelkoa suoriutumatto-muudesta: kokeesta, tehtävästä, vastauksestatunnilla, esiintymisestä tai vaikkapa helponrytmin toistamisesta. Vaikka opettajat eivätpuhu häpeästä eivätkä käytä puheessaan sa-naa häpeä, kytkeytyy oppilaiden pelon tun-teet häpeän tunteeseen. Häpeä on pelon su-kulaistunne, joka liittyy tavallisesti jokoomaan suoritukseen kohdistuviin odotuk-siin tai sosiaalisiin paineisiin.

Pelon poistajaksi itsensä paikantava opet-taja kertoo, että jotkut tytöt itkevät kokeissaja että tytöt pelkäävät matematiikkaa jaomaa osaamattomuuttaan. Lisäksi ryhmänpaine saattaa olla niin kova, että oppilaatpelkäävät virheitä ja virheiden tekemistä.Toisaalta tilanne voi olla hankala myös erin-

33

Luovuus ei ole pi i r re , se on elämäntapa

omaisesti opinnoissa menestyville oppilail-le, sillä joissakin tapauksissa ryhmän paineei salli kenenkään olevan hyvä tai edes kiin-nostunut oppiaineesta. Pelkoon liittyvissäkertomuksissa opettajat puhuvat oppilaidenitsetunnon tukemisesta, rohkaisusta tai op-pilaiden asenteen muuttamisesta myöntei-seksi oppiainetta ja oppimista kohtaan.Näissä kertomuksissa opettaja poistaa oppi-laiden pelkoja, tukee ja rohkaisee oppilaitaja luo turvallista ilmapiiriä.

Haastattelukertomuksissa turvallisen il-mapiirin edellytykseksi asetetaan opettajanaitous ja rehellisyys vuorovaikutustilantees-sa. Opettaja on oltava oma itsensä, muttahän voi myös tietoisesti yrittää vaikuttaa ti-lanteen tunnelmaan. Yksi haastateltavistakertoo, että hän yrittää saada oppilaat naura-maan ainakin kerran tunnissa. Ei että mä oontyhmä vaan että ne kokee semmosen helpottuneenhetken – että täähän saattaa olla ihan kivaa jaasia etenee. Lisäksi ryhmän hallinnan ja työ-rauhan olla oltava kunnossa niin, ettei ketäänmollata. Turvallisessa tuntitilanteessa kaikkihuomioidaan, opettaja osaa oppilaiden ni-met ja kaikilla on mahdollisuus osallistua.Myönteisen ilmapiirin kertomuksissa koros-tuu opettajan rohkaisijan tai tukijan toimija-asema. Onnistumisen kokemukset näyttävätmerkityksellisiltä oppimisen kannalta, silläne lisäävät oppilaiden itseluottamusta.

Aito kohtaaminenOpettajien haastattelupuhetta sävyttää pe-dagogiseksi rakkaudeksi tulkittava tunne.Kertomusten opettajat auttavat ja innosta-vat oppilaita, luovat turvallista opiskeluil-mapiiriä ja tarjoavat onnistumisen elämyk-siä. Useat kasvatusteoreetikot kirjoittivatpedagogisesta rakkaudesta - ja -lu-vuilla (ks. Viskari ), ja sama välittämi-sen ajatus on tulkittavissa kansakouluaat-teen taustalta. Täten pedagogisella rakkau-della on pitkä perinne suomalaisessa koulu-kasvatuksessa. -luvulla pedagoginenrakkaus alkoi jälleen kiinnostaa tutkijoita(Skinnari , ), ja lisäksi opettajien am-mattijärjestö antoi opettajan eettisen oh-jeistuksen, joka korostaa välittämisen jakunnioituksen merkitystä opettajan työssä.Ohjeissa heijastuu jo Martti Haavion ()kuvaaman pedagogisen rakkauden henki.

Ehkä näiden seikkojen ja kasvatustyössähankitun kokemuksen vuoksi välittäminen,huolenpito ja oppilaan tukeminen välittyvätopettajien kertomuksista vahvana. Pedagogi-nen rakkaus on yksi vakiintunut tapa puhuaopettajasta ja opettajan työstä.

Kasvatuspsykologi Kaarina Määttä (,) haluaa kuitenkin varoittaa pedagogiseenrakkauteen perustuvan opettajamallin vaa-roista. Jos opettajan nähdään myönteiselläkannustuksellaan tähtäävän ennen kaikkea

34

Luovuus ei s inänsä ole ta i teel l isuutta ta i sen ei väl t tämättä

tarv i tse l i i t tyä mitenkään ta i teeseen, mutta usein uusista

yhdiste lmistä , odottamattomistaratkaisuista syntyy ta idetta

oppilaan menestyksen ja suoriutumisen tu-kemiseen, saattavat opettajan kyvyt ja toi-minta saada ehkä liian suuren painoarvon(emt., ). Brasilialainen kasvatusfilosofiPaulo Freire () huomauttaa puolestaansentimentaalisuuden vaarasta. Kasvatussuh-teessa aidon kohtaamisen lähtökohtana ovatrakkaus ja kunnioitus, mutta samaan aikaanmolemmilla osapuolilla tulee olla tasavertai-nen mahdollisuus osallistua keskusteluun,jos he niin haluavat.

Opettajana olemisen voi mieltää ja ym-märtää uudella tavalla laajentamalla pedago-gista rakkautta dialogisen, osallistavan kas-vatussuhteen suuntaan. Silloin opettajaneettiseen toimintaan sisältyisi oppilaan kun-nioittamisen ja oppilaasta huolehtimisen li-säksi oppilaan kokemusten ja tietojen huo-mioiminen ja jakaminen. Tämä vapauttaisiopettajan kaiken tietävän ja hallitsevan tie-donsiirtäjän roolista ja sellaisista riittämättö-myyden tunteista, jotka esimerkiksi opetta-jien haastattelukertomuksissa liitettiin tietä-misen pakkoon ja jatkuvaan tietojen päivit-tämiseen. Opettajan ja oppilaan dialoginenkohtaaminen jättäisi tilaa oppilaan kiinnos-

tuksen kohteille ja hänen tavoilleen jäsentäätietoa ja kokemaansa, mikä antaa voimaa se-kä kasvattajalle että kasvatettavalle. Samallasiirryttäisiin osallistumiseen ja vuorovaiku-tukseen kannustavaan pedagogiikkaan, jokaon erityiseen tärkeää, kun halutaan edistääluovuutta ja innovatiivisuutta.

Kohtaamisen haasteetDialogiseen kasvatussuhteeseen sisältyy lu-paus uudenlaisesta koulukulttuurista. Koulu-työn käytännön ratkaisut asettavat kuitenkinhaasteita dialogiselle opetustavalle. Dialogitapahtuu aina tietyssä tilassa ja ajassa, ja sitensiihen vaikuttavat niin konkreettiset toimin-tatilanteet kuin yhteiskunnallinen konteksti(Vuorikoski & Kiilakoski , ‒). Kou-luopetus on ryhmäopetusta, ja koulujen ar-jessa ainakin opetusryhmien koko ja luokka-tilat rajoittavat opettajan mahdollisuuttakohdata oppilas henkilökohtaisesti. Se on ai-ka hurja haaste, että pitäisi joka viikko satakah-deksankymmentä kohdata henkilökohtaisesti. Seon aika mahdoton tehtävä, vaikka sen kuinka ha-luaisi tehdä. Siinä on haastetta ottaa jokainenhuomioon yksilönä ja antaa aikaa ja niin pois-päin. Teen sen mielelläni kun joku kertoo miten.

Toinen dialogisuuteen liittyvä haaste onsiihen osallistuvien erilaiset arvomaailmat jalähtökohdat. Luokkaopetuksessa ei ole kysevain opettajan ja oppilaan kohtaamisestavaan myös oppilaiden keskinäisistä suhteista(emt., ). Ryhmätilanteessa eri osapuoltenäänet saattavat saada eri painoarvon, mikävaatii opettajalta herkkyyttä oppilaiden vä-listen valtasuhteiden havaitsemiseen. Kunhaastattelemani opettajat puhuvat turvalli-sen ilmapiirin luomisesta, on itse asiassa ky-se juuri hyväksynnän ja suvaitsevaisuudenlisäämisestä, jolloin luokassa tulisi tilaa eri-laisille näkemyksille ja tarpeille ja joka pe-rustuu sopuisaan yhteistoimintaan.

35

Opettajan ja museopedagogin yhteistyöllä työpajoissa toteutetaan koulujen opetussuunnitelmia. G.A. Serlachius –museo

Kuva:PäiviNieppola

Opettajien haastattelukertomusten perus-teella opettajat ovat hyvin tietoisia erilaistennäkökulmien ja jännitteiden olemassaolostaluokkatilanteessa. He tiedostavat ja osaavatluoda oppimista edistävän ilmapiirin. Ehkäsuurimman haasteen kaikille yleissivistäväs-sä koulutuksessa toimiville asettaakin kasva-tukseen ja kasvatussuhteisiin kietoutuvanvallan ymmärtäminen ja sitkeästi elävienoletusten purkaminen. Uskaltaako opettajatoteuttaa dialogista opetustapaa ja asettaa it-sensä kanssakulkijaksi ja -oppijaksi, jos hy-vän opettajan malli on tiedollista asiantunti-juutta korostava ja jos kasvatusajattelua hal-litsee vieläkin tallettavalle kasvatukselle tyy-pillinen asetelma, jossa opettaja ajattelee, va-litsee, puhuu ja on jopa kaiken toiminnansubjekti oppilaiden sijaan?

Jos puhutaan oppilaan tiedosta, niin oppilaallaon ihan valtavasti tietoa. Hänhän on täynnä tie-toa, mutta ei se nyt sattumalta ole aina sitä samaaakateemista tietoa, mitä meillä on. Ja arvostetaan-ko me ihan oikeesti sitä hänen tietoonsa, onko silletilaa siellä oppitunneilla. Että samalla tavallanäissä muissa vuorovaikutussuhteissa, että koh-dataanko me ihan oikeasti oppilas niin kuin ihmi-senä. Vai kohdataanko me se aina sillai, että minäolen opettaja ja minä tiedän, mikä on sinulle pa-rasta. Ja riippumatta siitä, että kuka tää on ja mi-kä hänen elämäntilanteensa on. Että halutaankome edes kuulla sitä tavallaan, että mikä se hänentarinansa on. No tietysti okei sitten joku sanoo,no ei täällä oo aikaa semmoseen. Mutta sitten mäoon oppinu sellasen asian tässä aika kantapäänkautta, että kun ei meillä oo mitään muuta kuintämä hetki. Me ei tiedetä, mennyt on mennyt, mi-täs niistä. Ei me tiedetä tulevasta, ei me voida sa-noa, mitä tapahtuu viidentoista minuutin kulut-tua. Että vuorovaikutustilanne on semmonen, et-tä silloin ollaan siinä läsnä.

Vaikka tietojen ja taitojen sisäistäminenonkin yksilöllinen prosessi, perustuu oppi-minen yhteistoimintaan ja jakamiseen. Tie-toja ja taitoja rakennetaan yhdessä pohtien,keskustellen ja tehden. Lisäksi jokainen lapsija nuori tekee luokkatilanteessa päätelmiäajatustensa arvosta, aiheista, hyväksyttävästätavasta puhua ja olla, asemastaan ja oikeuk-sistaan. Siksi on tärkeää pohtia, millaisissafyysisissä, sosiaalisissa ja ajallisissa olosuh-teissa kasvavalla on mahdollisuus oppimi-seen ja kasvattajalla on mahdollisuus hänenkohtaamiseensa. Millaiset toimija-asematovat oppilaalle tai opettajalle mahdollisianykyisessä koulukulttuurissa? Koulussa jo-kainen oppii millainen on. Siksi koulutyökaipaa sellaista väljyyttä, joka antaa lapselletai nuorelle mahdollisuuden tulla kuulluksija kasvaa luottamuksen ilmapiirissä.

eija.kauppinen(at)oph.fi

36

LähteetBen-Ze’ev, A. . The Subtlety of Emotions.

Cambridge, MA: MIT.Freire, P. . Sorrettujen pedagogiikka.

Suom. J. Kurtti. Tampere: Vastapaino. Haavio, M. . Opettajapersoonallisuus. Jyväskylä: KJG.Kiilakoski, T., Tomperi, T. & Vuorikoski, M. (toim.)

. Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino.

Luukkainen, O. & Valli, R. (toim.) . Kaksitoista teesiä opettajalle. Jyväskylä: PS-kustannus.

Määttä, K. . Pedagoginen rakkaus ja hyvä opettajuus. Teoksessa O. Luukkainen & R. Valli (toim.)Kaksitoista teesiä opettajalle. Jyväskylä: PS-kustannus.

Skinnari, S. . Pedagoginen rakkaus: kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvostuksen äärellä. Jyväskylä: PS-kustannus.

Viskari, S. . Pedagoginen rakkaus. Teoksessa M. Vuorikoski, S. Törmä & S: Viskari. Opettajan vaiettu valta. Tampere; Vastapaino.

Vuorikoski, M., Törmä, S. & Viskari, S. .Opettajan vaiettu valta. Tampere: Vastapaino.

Vuorikoski, M. & Kiilakoski, T. . Dialogisuuden lupaus ja rajat. Teoksessa T. Kiilakoski, T. Tomperi & M. Vuorikoski (toim.) Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino.

37

Toimintaympäristön vallankumouspakottaa uudistuksiin Luovuudelle on tilausta työelämässä, koskauudistumisen ja uudistamisen tarve on niinilmeinen. Suomesta on tullut osa globaaliataloutta. Globaali talous muodostaa valtavanmarkkinan, jonka valikoimista hyödykkeenostaja etsii itselleen parasta mahdollista lisä-arvoa. Tässä kilpailussa on voittajia ja häviä-jiä: olipa kyse teollisesta toimialasta, palvelu-sektorista, kaupungista tai esimerkiksi val-tiosta. Voittajia ovat ne, jotka pystyvät tarjo-amaan jotakin sellaista, mihin muut eivätpysty. Usein tämä merkitsee vanhasta toi-mintamallista luopumista ja uudistumista.

Yksistään tieto- ja viestintäteknologian val-lankumous pakottaa työelämän toimijat uu-distumaan. Tiedon käsittelykapasiteetti maa-ilmassa on , miljardia kertaa niin suuri kuin vuotta sitten (Pohjola ). Keskeistentietoteknisten työkalujen (prosessorit, muis-tit, tiedonsiirtolaitteet yms.) kapasiteetti kak-sinkertaistuu , vuoden välein niiden hinnanpysyessä ennallaan. Tietoliikenteessä yleisty-vä internet-protokolla (IP) yhdistää erilaisetverkot ja palvelut toisiinsa (Karila ).Maailmassa jo miljardi ihmistä etsii tietoa in-ternetistä löytyviltä miljardilta sivulta.

Suositussa Google-hakupalvelussa tehdäänkaksi miljardia hakua kuukaudessa. Joka se-kunti lähetetään miljoona sähköpostiviestiä.Maailmassa on jo miljoonaa sähköistä päi-väkirjaa, ns. blogia, ja joka toinen sekuntiluodaan uusi blogi. eBay -verkkokaupasta os-tettiin vuonna pelkästään autoja mil-jardin dollarin arvosta (Harald ). Onsyntynyt digitaalinen verkostoyhteiskunta,jossa syntyy uusia toimialoja ja ammatteja.Vanhoja toimialoja ja ammatteja kuolee.

Marita Aho

Luoville osaajille on tilausta työelämässäLuovien osaajien tarve on työelämässä suuri jo nyt, tulevaisuudessa kysyntä kasvaa.

Luovuus tapahtuu ihmisen sisällä. Luovuuteen ei voi pakottaa. Luovuus ei ole sidoksissa koulu-tukseen tai asemaan. Luovuuden hedelmät ilmenevät elämän eri alueilla. Työelämässä luovuu-della tarkoitetaan voimavaraa, joka auttaa yksilöä, työyhteisöä ja verkostoa uudistamaan työn lop-putulosta tai tapaa, jolla siihen päästään.

Koulutuspoliittinen asiamiesElinkeinoelämän keskusliitto

Elokuvantekoa Hyrylän lukion Platonin Akatemia –hankkeessa. Ku-vassa vasemmalta Aleksi Joensuu, Markus Pyykkö ja Pasi Aaltonen.

Kurinalaisuus ja rakenteet – luovuuden ystäviä vai vihollisia? Luovuuden tuloksena syntyy jotakin aineel-lista tai aineetonta, vuosisatoja kestävää taihetkellisen elämyksen antavaa. Työelä-mässä luovuus kytketään inno-vaation käsitteeseen. Inno-vaatiolla tarkoitetaan uu-distusta, jolla on arvoakilpailutilanteessa. In-novaatio sisältää uu-den idean lisäksimyös sen käytän-töön viemisen. In-novaatiot voivat ol-la pieniä muutoksiatai uudistuksia, esi-merkiksi työn tai työ-tehtävien organisointiauudella, aiempaa tehok-kaammalla tavalla. Toiset in-novaatiot voivat sisältää täysin uu-denlaista teknologiaa, ja niiden käyttöönot-to muuttaa markkinarakenteita radikaalisti.Innovaatiot voivat olla esimerkiksi tuotteita,palveluita tai uusia toimintamalleja tuotan-nossa, asiakaspalvelussa tai jakelussa.

Professori Yrjö Neuvo on kuvannut inno-vaatioita ja innovatiivisuutta seuraavasti: In-novative behaviour is desire to think out-of-box that leads to concrete results. Innovati-veness is rebellious attitude ignoring thenorms, if necessary. Innovativeness is rebel-lious insightfulness. (Neuvo ).

Innovaatiot vaativat syntyäkseen luovuut-ta, kurinalaisuutta ja rakenteita. Järjestystäylläpitävien elementtien on pystyttävä toi-mimaan rinta rinnan luovuuden kanssa.

Luovuusvoimavarat haltuun laajalla spektrilläInnovaatioita pyritään löytämään järjestel-mällisellä tutkimus- ja kehitystoiminnalla.Kilpailussa menestymiseen tähtäävien uu-

distusten, pienten askeleiden taisuurten loikkien, etsiminen liit-

tyy kuitenkin kiinteästi tava-roiden, palveluiden ja nii-

den yhdistelmien tuotan-toprosesseihin kokoelinkaaren ajalla. Luo-vuudelle on kysyntääkaikissa tehtävissä.

Myös asiakkaidenluovuutta on havah-

duttu hyödyntämäänentistä paremmin. Avoin

innovaatio on keino tuo-da asiakas- ja käyttäjänäkö-

kulmaa kehittämistoimintaan.Johtava tutkija Marko Turpeinen,

HIIT, määrittelee avoimen innovaationseuraavasti: ”Avoin innovaatio on kaupal-lisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavallahyödynnettyä sisäistä sekä ulkoista tietoaja osaamista.” Avoin innovaatioympäristötarkoittaa, että sisältö, esimerkiksi sähköi-nen tietosanakirja, on avoimesti muokatta-vissa. Sisältöä tuottavat ”luovat sisältöyh-teisöt”, joissa on ns. konvergenssikulttuuri:erilaisia ajatusmaailmoja, ideoita, teknolo-gioita ym. saatetaan yhteen. Motivaationaon toisten tekemän työn laajentaminen japarantaminen ja yhteisöltä saavutettava ar-vostus (Turpeinen ). Avoimissa inno-vaatioympäristöissä voi saada mahdolli-suuden myös ansaita ja yrittää.

38

Innovaatioprosessi

Uusi ideaIdean

toteuttaminen

Arvonluominen

INNOVAATIO

Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritys-ten välinen yhteistyö voisi tulevaisuudessatoteutua tämän tyyppisissä avoimissa inno-vaatioympäristöissä, uudenlaisissa yhteis-työareenoissa. Ne tuovat mahdollisuuksiamyös esim. julkisten palvelujen kansalli-seen ja alueelliseen kehittämiseen.

Miten luovuutta voisi edistää työelämässä?Luovuus ei ole sidoksissa koulutukseen taiasemaan. Kyse on siitä, miten ihmisissä ole-va luova potentiaali saadaan näkymääntyössä luovina suorituksina. Yrityksen työ-kulttuuri ja asenneilmapiiri määrittävät pit-kälti, minkälaisia mahdollisuuksia luovuu-delle ja innovatiivisuudelle on ja mitkä ideatkatsotaan hyväksyttäviksi tai uusiksi. Filoso-fi Pekka Himanen käyttää käsitettä rikasta-van vuorovaikutuksen yhteisö, jossa ihmisettukevat toisiaan entistä parempiin suorituk-siin ja innostuvat toistensa ideoista. Rikasta-van vuorovaikutuksen yhteisössä jokaisenoppijan oppiminen opettaa myös toisia.

Edellytysten luominen luovuudelle onerityisesti yritysjohdon mutta myös jokaisentyöyhteisön jäsenen vastuulla. Asioista kes-kustellaan avoimesti ja keskeneräisiäkin ide-oita ja kehitysehdotuksia rohkaistaan tuo-maan esille (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen). Luovuuden esiin nostamisen kannal-ta keskeistä on ihmisten motivointi, innos-taminen ja kannustaminen. Luovat ihmisetviihtyvät työpaikalla, jossa työtehtävät tarjo-avat riittävästi haasteita. Tärkeää on myös,että ihmisiä ja heidän aloitteellisuuttaan jasaavutuksiaan arvostetaan.

Luovuus edellyttää, että yrityksessä onsallittua tehdä virheitä ja myös niin sanottuaturhaa työtä. Uuden kehittäminen on hallit-tua riskinottamista, joka vaatii rohkeutta.Lopputulosta ei voi koskaan täysin kontrol-loida eikä ennustaa edeltä käsin. Toisinaantaloudelliset investoinnit ja inhimillisetponnistukset menevät hukkaan, toisinaanne tuottavat menestystarinoita. Turvallisuus-tai muita viranomaismääräyksiä täytyy luon-nollisesti noudattaa.

Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittä-miseen tarvitaan yhä monipuolisempaaosaamista. Se, että työyhteisössä kaikki ovattoistensa peilikuvia, on suuri riski. Uuttakumpuaa nimenomaan maailmaa eri tavallahahmottavista osaajista. Erilaisuuden salli-minen on edellytys uuden syntymiselle,vaikkakin se voi luoda sisäisiä jännitteitä or-ganisaatiossa. Organisaation monimuotoi-suuden hyödyntäminen on tärkeää. Luo-daan tiedollisten – ei henkilökohtaisten –asioiden välille luovia jännitteitä. (EK )

39

LähteetElinkeinoelämän keskusliitto (): Tulevaisuusluotain.

Verkostoitumisesta voimaa osaamiseen. Loppuraportti.Harald Bo (..): esitelmä EK:n yritysstrategiafooru-

min työseminaarissa (www.ek.fi /liiketoimintaosaaminen)Karila Arto (): artikkeli Mobiili Suomi -liitteessä

Taloussanomat -lehdessä ..

Neuvo Yrjö (): alustus Forum Virium Helsingin ja Dimes ry:n vuosiseminaarissa ..

Pohjola Matti (): Uusi teknologia ja maailman-talouden kehitys, Tieteen päivillä .. pidettyynesitelmään perustuva kirjoitus

Ståhle P, Sotarauta M & Pöyhönen A (): Innova-tiivisten ympäristöjen ja organisaatioiden johtaminen.Eduskunnan kanslian julkaisu ⁄.

Turpeinen Marko (): alustus Forum Virium Helsingin ja Dimes ry:n vuosiseminaarissa ..

Luovuus onideoita päässä

Luova ihminen

kykenee toteuttamaan ajatuksiaan eikä

panikoi v ieraan ongelman

ta i tehtävän edessä

Kulttuuri tutuksi -hanke / Raahe. Raahen lukiolaisten Gunilla-näytelmä oli lukiolaisten käsikirjoittama.

42

Lähteen taustaa ja tavoitteita; luovuuspolkuja ja -prosesseja

Lähteen tarkoituksena on:–Tukea oppilaan/opiskelijan luovaa ja

innovatiivista ajattelua.–Edistää hänen kulttuurista lukutaitoaan

ja kulttuurien tuntemustaan.–Tukea uudistuvien opetussuunnitelmien ja

tutkintojen perusteiden käyttöönottoa.–Löytää sopivia toimintamuotoja

koulujen ja oppilaitosten sekä taide- ja kulttuurilaitosten, kansalaisjärjestöjen jaelinkeinoelämän välille.

Lähteen yhteistyötahoja ja sidosryhmiä ovatopetusministeriö, lääninhallitukset, Museo-virasto, ympäristöministeriö, kulttuurialantoimijat, yritykset ja opettajankoulutus. Läh-teen rinnakkaishankkeena on ruotsinkieli-nen Skapa Nu.

Lähteessä on avattu luovuuspedagogiik-kaa ja kehitetty opetuksen innovatiivisia toi-mintamalleja. Lähteen toiminta on organi-soitu osahankkeiden kehittämisverkosto-na, johon on voinut hakeutua omilla hank-

keilla. Yhteistyökumppaniksi on edellytettykoulun ulkopuolista tahoa tai tahoja (vähin-tään yksi koulu tai oppilaitos ja yksi niidenulkopuolinen taho). Taho voi olla paikalli-nen, seudullinen, alueellinen tai kansalli-nen, myös virtuaalinen. Toiminnassa on pai-notettu jatkuvuutta.

Osahankkeita on kertynyt tähän mennes-sä (kevät ). Kouluja ja oppilaitoksiaon mukana ja kulttuuritoimijoita tai mui-ta tahoja . Hankkeita on :stä kunnasta.Osahankkeiden toiminnan kohteena on pe-rusopetus , lukio-opetus , ammatillinenkoulutus , taiteen perusopetus , ammatti-korkeakouluopetus sekä opettajien perus-tai täydennyskoulutus . Jotkut hankkeistaovat useamman ryhmän välisiä.

Marja-Liisa Visanti

Lähteen osahankkeiden innovatiivisia malleja ja vakiinnuttamisen haasteitaLähde-hankkeen ⁽-⁾ tavoitteena on luovuus- ja kulttuurikasvatuksen edistäminen eliluovuuden ja innovatiivisuuden edistäminen kaikessa opiskelussa ja opetuksessa. Ideana onedistää opettajien ja kulttuuritoimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Kohteena onOpetushallituksen alainen opetus esiopetuksesta ja perusopetuksesta lukio-koulutukseen ja am-matilliseen koulutukseen.

ylitarkastajaOpetushallitus

Osahankkeiden teemat liittyvät Lähteen kolmeen osateemaan tai niiden välisiin yhdistelmiin: –Kulttuuriperintö (Suomen Tammen verkosto)–Taide ja kulttuuri –Teknologia ja kulttuuri > (yhdistynyt

Tiede ja teknologia -hankkeeseen )

Eniten osahankkeita on muodostunut kult-tuuriperinnön sekä taide- ja kulttuurikasva-tuksen aloilta. Teknologia ja kulttuuri -tee-ma on niissä usein yhdistyneenä kulttuuri-perinnön teemaan. Teemojen välisiä moni-kulttuurisia yhdistelmiä on noin puolet.

Lähteen osahankkeet tukevat ja rikastavatkoulun/oppilaitoksen toimintakulttuuria jaedistävät opetussuunnitelman toimeenpanoaja käytännön toteuttamista. Monialaista yh-teistyötä on tehty yli totunnaisten toiminta-mallien, myös eri koulumuotojen ja kouluas-teiden välillä. Luovuuspolkuja on syntynytesiopetuksesta korkeakouluun saakka. Hank-keissa on voitu yhdistellä jo olemassa oleviatoimintoja, osassa on innovoitu tai kokeiltuajankohtaista ja uutta. Toimintaa on järjestet-ty sekä omassa kouluympäristössä että kou-lun ulkopuolisissa kohteissa ja oppimisympä-ristöissä – virtuaalisestikin.

Lähteen tavoitteiden suuntaisesti osa osa-hankkeiden toiminnan tuloksista ja inno-vaatioista on jäänyt koulujen ja oppilaitos-ten pysyväksi toiminnaksi ja käytännöksi.

Osahankkeiden rekisteri, sisällölliset ja toi-minnalliset ideat sekä ohjelmaformaatitovat Opetushallituksen Lähteen verkkosi-vuilla (www.edu.fi/projektit/lahde) muiden hyö-dynnettävissä. Aineistot ja linkit ovat täy-dentyviä. Osahankkeiden luettelo on myösoheisessa julkaisussa.

Tarkemmin Lähteen toiminnan ja osa-hankkeiden tuloksia ja vaikuttavuutta onselvitetty vuonna Aulikki EtelälahdenLähteen arviointiraportissa. Tulokset olivatmyönteisiä. Raportti on kokonaisuudessaanluettavissa Lähteen www-sivuilla. Arviointi-raportin tiivistelmä on jäljempänä myösoheisessa julkaisussa.

Seuraavassa Lähteen osahankkeiden tu-loksia tarkastellaan niiden innovatiivisuu-den perusteella; miten opetuksen eheyttäviäteemoja tai taiteen ja tieteen välisiä hankkei-ta on toteutettu ja mitä verkostoitumisenmalleja on keksitty. Lähteen toiminnan jat-koa ajatellen pohditaan myös vakiinnutta-misen haasteita ja rahoitusmalleja. Aineisto-na ovat olleet Lähteen osahankkeilta/ pyydetyt palautteet, Lähteen em.arviointikyselyn yhteydessä kootut osahank-keiden palautteet (ks. Lähteen sivuilla) sekäverkossa oleva hankekuvausten rekisteri.

Eheyttäviä teemoja ja omakohtaista osallistumistaOpetuksen eheyttäminen ja tiiviimpi vuoro-vaikutus koulua ympäröivän yhteiskunnankanssa ovat opetussuunnitelmauudistuksenkehittämisen alueita. Perusopetuksessa ja lu-kiokoulutuksessa painotukset konkretisoitu-vat esim. koulun toimintakulttuurin kehittä-misessä sekä opetussuunnitelmien aiheko-kokonaisuuksissa.

43

Taidetta ympäri ämpäri –Kuuleko Eura –hankkeessa Hinnerjoenkoulussa sijoitetaan oma merkityksellinen paikka kartalle.

Kuva:Porintaidem

useo,Mirja

Ramstedt-Salonen

Luovuus- ja kulttuurikasvatuksen edistä-minen liittyy kaikkiin opintoihin eikä vainkulttuuri-, taito- ja taideaineisiin. Lähteenosahankkeet ovat rikastaneet koulujen toi-mintakulttuuria ja edistäneet opetussuunni-telman toteuttamista ns. eheyttävien teemo-jen ja aihekokonaisuuksien osalta.

Opettajia on rohkaistu keksimään uuden-laisia ratkaisuja niiden toteuttamiseksi. Onsyntynyt yhteistyömalleja eri oppiaineidenvälille ja luontevia puitteita ns. kokonais-opetukselle ja eheyttävälle teemaopetuksel-le. Teemasidonnaisuuden etuna on kokonai-suuksien hallinnan edistäminen.

Lähteen arviointikyselyn (Etelälahti )vastausten mukaan Lähde oli edistänyt eri-tyisesti kulttuurin aihekokonaisuuden to-teuttamista. Perusopetuksessa aihekokonai-suudet ovat: Ihmisenä kasvaminen, Kulttuu-ri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä- jamediataito, Osallistuva kansalaisuus ja yrit-täjyys sekä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoin-nista ja kestävästä tulevaisuudesta. Lukio-koulutuksessa aihekokonaisuudet ovat: Ak-tiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, Hyvin-vointi ja turvallisuus, Kestävä kehitys, Kult-tuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus,Teknologia ja yhteiskunta ja Viestintä ja me-diaosaaminen.

Pääpaino aihekokonaisuuksien toteutta-misessa – myös Lähteessä – on oppilaidenomakohtaisessa osallistumisessa ja vaikutta-misen kokemisessa. Opiskelijoita on roh-kaistu käyttämään omaa luovuuttaan ja in-novaatio-osaamistaan. Koulurutiinista poik-keava toiminta ja ns. aidot toimintaympäris-töt innostavat, tuovat vaihtelua ja antavatvirikkeitä luovuus- ja kulttuurikasvatuksenohella muihinkin opintoihin.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa kyseon luovuus-, kulttuuri- ja innovaatiosaami-sen vahvistamisesta kunkin perustutkinnonammatillisen toiminnan mukaan painot-tuen. Keskeistä on ammatilliseen ydinosaa-miseen sisältyvien ongelmanratkaisutaito-jen vahvistamisesta. Opetussuunnitelmanperusteiden mukaan: ”ammatillisen koulutuk-sen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia toimiaomassa työssään ja ongelmallisissa tilanteissajoustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti.”Taide ja kulttuuri voidaan integroida amma-tillisiin oppiaineisiin ja opintokokonaisuuk-siin. Myös opiskelijoiden kulttuurin omaeh-toista kulutusta ja kulttuurista osallisuuttavoidaan edistää. Opetussuunnitelman kaikil-le yhteisten opintojen Taide ja kulttuuri -opintokokonaisuuden keskeisenä sisältönäonkin ”osallistuminen paikkakunnan tai koulu-yhteisön taide-elämään ja kulttuuritapahtumiin”.

Culture Bee -osahankkeessa JyväskylänKuokkalan koulun lehtiverstaassa ja verkkolehtityössä edistettiin kulttuurikas-vatusta eri aihekokonaisuuksissa. Jatko-suunnitelmissa on kulttuurisisältöisen aihekokonaisuusopetuksen kehittäminen.

Koulu ja koulukirjasto -hankkeessa (Kul-jun koulu ja kyläkirjasto) opiskelu ja harrastus yhdistyivät eheytetyssä koulu-päivässä. Kuljun koulua kehitetään moni-taito- ja kulttuurikeskuksen suuntaan.

Kotiseutukoulu -hankkeessa Kilvakkalankoulussa kotiseutuopetus on liitetty kaikkien oppiaineiden sisältöihin.

Kulttuurikimara -hankkeessa tarjottiin Hyvinkäänkylän päiväkotilaisille elämyk-sellistä opetusta Vaiveron myllytilalla,missä hyödynnettiin useita oppiaineita.

44

Luovuus on le ikkiä ja kokei lemista

Kulttuurikilpailut -hankkeessa taide on integroitu oppilaitosten ammatillisiin aineisiin.

Kulttuurin kohtaaminen palveluamma-tissa -hankkeessa toteutettiin Sepänmäenmuseossa yhteisiä teemoja Mäntsälän am-mattiopiston catering-alan opiskelijoidenopinnoissa (taide- ja kulttuurikasvatus,ruoan valmistus, tuotteistaminen, myynti,markkinointi, asiakaspalvelu jne.).

Taiteen ja tieteen vuoropuhelua

Mistä syntyvät innovaatiot?Missä kasvavat tulevat innovaattorit?

Taiteen ja tieteen välinen toiminta on nähtyLähteessä perustana laajan kulttuurisen nä-kemyksen kehittymiselle. Kulttuuri on käsi-tetty laaja-alaisesti ja luovuutta on lähestyttyeri näkökulmista. Vuoropuhelu eri tieteen-aloihin liittyvien oppialojen ja ammattialo-jen sekä eri kulttuuri- ja taideaineiden välilläon nähty hedelmällisenä ja laaja-alaiseenosaamiseen johtavana. Aihekokonaisuuk-sien toteuttamisessa voi tarkastella ilmiöitäeri tiedonalojen näkökulmasta kokonaisuuk-sia rakentaen. Tietoa voi hankkia eri aistejakäyttäen, kuvaillen, jäsentäen ja havaintojatehden. Itse tekemällä ja kokemalla ajattelunja ilmaisun taito kasvavat.

Lähteen tavoitteena on ollut synnyttääuudenlaisia yhteyksiä eri oppiaineiden välil-le. Lähteen arviointikyselyn (Etelälahti) mukaan useimpien osahankkeidentoiminta oli osoittautunut oppiainerajat ylit-täväksi ja projektit kattoivat useita oppiai-

neita tai opintoja. Eniten mainintoja tämäntyyppisestä toiminnasta oli kuvataiteen, äi-dinkielen ja kirjallisuuden sekä historianaloilta. Mukana oli muitakin taide- ja taito-aineita sekä luonnontieteitä.

Taiteen ja tieteen vuorovaikutus avaa kult-tuurisia ennakkoluuloja, edistää monikult-tuurisuuden ymmärrystä ja kulttuurista osal-lisuutta. Lähteen rinnakkaisia kehittämis-hankkeita ovat Kestävä kehitys (kulttuuri-nen, sosiaalinen ja ekologinen) sekä Tiede jateknologia -hanke. Luonnontieteelliseltäopetukselta edellytetään muutoinkin luovaaajattelua tukevaa opetusta. Tästä esimerkki-nä ovat Lähteen kulttuuri- ja teknologia -osi-oon liittyneet osahankkeet kuten Innoapaja(ks. erillinen esittely lehdessä), Innokemia(tuotteen kehittäminen ja innovaatiot oppi-miskehyksenä) ja Ilmiöt ja ihmekoneet (ko-keellisia ja tutkivia lähestymistapoja fysiikanja teknologian opiskelussa). Marie Curie -osahankkeessa Vantaan Martinlaakson lu-kiossa oppilaan innovatiivista ajattelua tue-taan niin, että hän rohkenee lähestyä luo-vuutta useasta näkökulmasta. Marie Curienelämää ja saavutuksia tutkitaan fysiikan, his-torian ja draaman keinoin.

Tiede tarjoaa tietopohjan ja taide tekee näkyväksi.

Ympäristökasvatusta, yrittäjyyskasvatusta jakuluttajakasvatusta sisältyy myös Lähteenmuiden osahankkeiden tavoitteisiin ja sisäl-töihin, joista esimerkkeinä ovat Kulttuuri-ympäristö-ohjelmien käytön tukeminen,Taidetta ympäri ja ämpäri – Kuuleeko Eu-

45

Luovuudessa on aina sydän mukana

ra?, Metsässä, metsästä, metsään, Suistonmaisemat, Yritystarinaprojekti, Luova yrit-täjyys ja Kelaa vähän (kestävän kehityksenkuluttajakasvatushanke).

Platonin akatemiassa – kulttuuria kou-lussa -hankkeessa (aik. Luovuuskylpy) Hyry-län lukion opiskelijat tutustuivat mahdolli-simman kokonaisvaltaisesti tieteiden ja tai-teiden maailmaan, mikä auttaa heitä ym-märtämään paremmin globaalia maailmaasekä suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.

Lähteen osahankkeissa on luotu myösmonialaisia ympäristö-, historia- ja kulttuu-ripolkuja ja opittu elämyksellisesti paikallis-historiaa, kulttuuriperinnettä, ympäristöä jaluontoa. Esimerkkejä näistä hankkeista ovatmm. Espoon kotikaupunkipolut, Nurmi-järven kotiseutupolku, Kotinummela Vih-dissä, Kulttuuripolkusuunnitelma Turussa,Oma kylä tutuksi jne.

Yhteistyön voimaa ja verkostoitumisen malleja Koulujen ja oppilaitosten vuorovaikutuk-sen tarve ympäröivän yhteiskunnan kanssaon lisääntymässä. Yhteistyöhön on myösvelvoitettu ja kannustettu, kuten toisen as-teen lukiokoulutuksen ja ammatillisen kou-lutuksen yhteistyöhön sekä ammattikorkea-kouluihin ja yliopistoihin saakka. Ammatil-lisen koulutuksen tavoitteissa työelämäläh-töisyys ja yhteydet ovat muutoinkin haas-teellisesti läsnä elinkeinoelämän edellyttä-män työelämävastaavuuden ja riittävänosaamistason varmistamiseksi.

Suomessa on paljon tahoja, joiden toi-mintaan sisältyy yhteistyötä koulujen ja op-pilaitosten kanssa. Koulujen luontevia yh-teistyökumppaneita ovat museot ja kirjas-tot, taide-, urheilu- ja liikuntalaitokset, ym-päristö- ja luontokeskukset, aatteelliset jär-jestöt, seurat, yhdistykset ja säätiöt, eriko-

koiset tuotannolliset tai kaupalliset yrityk-set sekä elinkeinoelämän organisaatiot jajärjestöt. Yhteistyötä ja verkostoitumistakoulujen kanssa on mahdollista tehostaa jalöytää synergiaetuja.

Verkostoitumalla vahvistetaan entisiäkumppanuuksia ja hankitaan uusia. Organi-saatioiden ja ihmisten välisen verkostoitu-misen lisäksi voidaan verkostoitua myös vir-tuaalisesti. Uusi teknologia mahdollistaa yh-teistyön, kokemusten, tiedon ja aineistonvaihdon ajasta ja paikasta riippumatta. Hyö-dynnettävissä ovat myös museoiden, kirjas-tojen ja vastaavien kulttuurilaitosten peda-gogiset ja interaktiiviset kehittyvät opetus- jatietoaineistot sekä linkkien maailma.

Lähteen arviointikyselyyn vastanneistaosahankkeista noin kolmannes mainitsiverkostoitumisen Lähteen erityiseksi an-sioksi: verkostoon on saatu koulutuslaitos-ten lisäksi valtiollisia ja kunnallisia taide- jakulttuurilaitoksia, kansalaisjärjestöjä, yhtei-söjä ja yritysmaailman edustajia. Osahank-keet ovat opettaja-, koulu-, kunta-, tai yh-teistyökumppanilähtöisiä. Enemmistönäon koulu- tai oppilaitosvetoisuus ja yleisinyhteistyötaho kulttuurilaitos. Osahank-

46

Euran koulujen taidekasvatus sai asiantuntijuutta kuvataiteilija Kalle Hammin vetämässä Kuuleko Eura –hankkeessa.

Kuva:Porintaidem

useo,Mirja

Ramstedt-Salonen

keet on toteutettu paikallisina, seudullisina,valtakunnallisina, pohjoismaisena (SkapaNu) tai osin kansainvälisenä.

Koulut ja oppilaitokset voivat muodostuataiteen ja kulttuurin kohtauspaikoiksi, missäluovuus- ja kulttuurikasvatuksella sekä taito-ja taideaineilla on vankka sija. Lähde voiedistää myös ohjelmallista kulttuuriyhteis-työtä ja kerhotoimintaa. Koulutyötä rikasta-vat teema- ja toimintapäivät, kulttuuritapah-tumat, konsertit, näytelmät ja musikaalit itsetuotettuina tai vierailuesityksinä. Niidentuotteistaminen edellyttää monenvälistä yh-teistyötä sekä koulun ulkopuolisten organi-saatioiden, asiantuntijoiden ja ammattilais-ten ohjelmallista apua esim. asiantuntijuu-den vastavuoroisena jakamisena. On mah-dollista yhdistää myös paikkakunnan voi-mia kuten Harrasta ja opiskele Mäntässä -osahankkeessa, missä eri taiteen lajien ja lii-kunnan harrastustoiminta nivotaan edistä-mään koulutyötä.

Koulun toimintakulttuuri syntyy ja luo-daan yhdessä oppilaiden kanssa. Taide- jakulttuurikerhot tukevat ja rikastavat koulujenluovuus- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteita.Uudessa hallitusohjelmassa kannustetaan pe-rusopetuksessa koulujen kerhotoimintaan.Myös äskeisessä Luovuusstrategiassa esitet-tiin kouluihin luovuuden edistämiseksi ns.eheytettyä koulupäivää, jolloin kerhotoi-minta organisoidaan luontevaksi osaksi kou-lupäivää ja tarpeen tullen koulun ulkopuolis-ten palveluntarjoajien avulla. Opetusta voi-daan siirtää myös koulusta ulos aitoihin jaluoviin oppimisympäristöihin. Näistä joita-kin esimerkkejä ovat Lähteen osahankkeissamm. Matka menneisyyteen -leirikoulu jaLuokkahuoneesta taidemuseoon.

Paikallisuus voidaan nähdä kulttuurisenavoimavarana kuten Koulu ja koulukirjasto-hankkeessa, missä tavoitteena on luodaKuljun koulusta kylän monitaito- ja kulttuu-rikeskus. Kulttuuri tutuksi -hankkeessa pai-kalliset kulttuuritapahtumat tehdään tutuik-si lapsille ja nuorille Raahessa jne.

Lähteen osahankkeissa on muodostunutmonenvälisiä ja toimivia verkostoja taide- jakulttuurilaitosten sekä kirjastojen lisäksi erikoulumuotojen välisesti, esiopetuksen, tai-teen perusopetuksen, toisen asteen, ammat-tikorkeakoulujen, yliopistojen, kuntien,opetusviraston, kaupungin mediakeskuksen,sivistystoimen, liikuntatoimen, sosiaalitoi-men, ympäristötoimen, eri medioiden, leh-distön, tv:n ja radion, seurakuntien, yritys-ten, järjestöjen, säätiöiden ym. kanssa.

Vakiinnuttamisen haasteita ja rahoituksen lähteitä – kulttuurirepusta kulttuurishekkiinja hallitusohjelmaanLähteen toiminnan aikana on selkiytynyt tar-ve kansalliselle kulttuuristrategialle sekäkoulujen ja oppilaitosten luovuus- ja kulttuu-rikasvatuksen vakiinnuttamiselle. Toiminta-edellytykset olisi tarpeen turvata ja pysyväm-pää rahoitusta järjestää. Lähteessä on luotutoimivia kehittämisverkostoja ja yhteistyö-ympäristöjä, opetusmenetelmiä ja teemasisäl-töjä, joiden hyödyntäminen jatkossakin onperusteltua. Lähteen osahankkeiden edusta-jat kannattivat mm. koulujen luovuus- jakulttuurikasvatuksen rahoittamiseen valta-kunnallista hankerahastoa. Rahoitusta tarvi-taan mm. opettajien täydennyskoulutukseen,sijaisten palkkaamiseen, vierailevien ammat-tilaisten ja taiteilijoiden palkkioihin, matka-

47

Luovuustulee luonnostaan

ja kuljetuskuluihin sekä tarvikkeisiin.Lähteen osahankkeiden toiminnan ra-

hoitus oli (Lähteen arviointikyselyn palaut-teen mukaan) koottu hyvin satunnaisistalähteistä ja suhteiden avulla. Yli puolet vas-tanneista oli saanut rahoitusta erilaisinaapurahoina. Myöntäviä tahoja olivat EU,ESR, Museovirasto, Opetushallitus, Kult-tuurirahasto, Suomi-Ruotsi-kulttuurirahas-to, maakuntarahastot, kuntayhtymät, kun-nat, kaupunkien kulttuuriasiain keskukset,säätiöt, pankit, paikalliset järjestöt kutenMartat, Lionsit, Rotaryt jne.

Koulujen ja yritysten välinen rahallinenyhteistyö on lisääntymässä ja monipuolistu-massa. Kouluille annettua Opetushallituk-sen sponsorointiohjetta ollaan parhaillaanuudistamassa. Myös koulujen retkirahoituk-sesta annettua ohjeistusta lienee mahdollistauudistaa kannustavampaan suuntaan. Ra-hallista tukea yleisempää on maksuton yh-teistyö, kuten asiantuntijuuden jakaminen,toimintatilojen tai esiintyjien tarjoaminenjne. Esimerkkinä ovat ammattilaisten mak-suttomat kouluvierailut kuten Ampiainen –Arkkitehtuurin ja muotoilun teemapäivä-osahankkeessa. Taiteen avulla kasvamaan-osahankkeessa eri alojen ammattilaiset käy-vät Eräjärven koulussa antamassa omanalansa opetusta. Säveltäjä koulussa -osa-hankkeessa säveltäjät esittelevät sävellysme-todeja Veitenmäen koulun musiikkiluokka-laisille. Tämän tyyppisten asiantuntijoidenkouluvierailujen lisäämisen tai vakiinnutta-misen esteeksi on konkretisoitunut lähinnämatkarahoituksen puute.

Uudenlaista avausta kulttuurin ammattilais-ten ja koulujen väliselle yhteistyölle on Dialo-gi 2 -teatterikasvatusprojektissa, missä teatte-rin ja koulujen draamapedagogista kokeiluavoitaisiin laajentaa Uudenmaan lisäksi muual-lekin Suomeen, mikäli jatkorahoitus järjestyy.

Draama opetusmenetelmänä on käyttökelpoi-nen monissa muissakin opinnoissa.

Jos vertaa koulujen luovuus- ja kulttuuri-kasvatuksen organisointia pohjoismaisella ta-solla voidaan todeta Suomen olevan muitajäljessä. Palvelut ovat hajanaisia, niitä on vainjoiltakin aloilta tai henkilöstöä on vähän.Esim. Suomessa koulukonserttien järjestämi-sestä huolehtii Konserttikeskuksessa ,

työntekijää kun Norjan vastaavassa organisaa-tiossa . Konserttikeskus järjestää kouluille japäiväkodeille tilauksesta musiikin alan erilai-sia koulukonsertteja, työpajoja ja täydennys-koulutusta (www.konserttikeskus.fi).

Kirjallisuuden alalla Suomessa on Lukukes-kus (www.lukukeskus.fi), joka edistää kirjailijoi-den kouluvierailuja kaiken ikäisille sekämm. nuorten kirjavinkkausta. Tanssin, teat-terin ja draaman alalla on kehittyvää toimin-taa nuorille jne.

Suomessa on erinomainen kulttuuri- jataidelaitosten valtakunnallinen verkosto, jo-ta olisi mahdollista hyödyntää nykyistäenemmän koulujen kulttuurikasvatuksessa

48

Äänimuistot työstettiin kierrätysmateriaalista tuulikanteleiksi oppilaille tärkeiden paikkojen merkitsemiseksi Euran kirkonkylän koulussa.

Kuva:Porintaidem

useo,Mirja

Ramstedt-Salonen

49

kohteina ja sisältöinä. Myös taiteen perus-opetuksen verkostot ovat käytössä, kutenMusiikkiperuskoulu-osahankkeessa. Muse-oiden, teattereiden, orkestereiden ja kirjasto-jen palvelut kattavat koko Suomen. Museoi-den ilmaispäivät ja -käynnit ovat onneksi li-sääntymässä. Äskettäin käynnistynyt valta-kunnallinen Kulttuurin laajakaista -hanke(mukana Lähteessä) avaa koulujen opintoret-keläisille ovet kansallisiin kulttuurilaitoksiin.Tarjolla on myös aineistoja ja tehtäviä koulu-työhön. (www.kulttuurinlaajakaista.fi). Lisääresursseja tarvitaan kuitenkin opettajien jaoppilaiden matkakuluihin, kuten koulujenmuuhunkin opintoretkitoimintaan.

Uudessa hallitusohjelmassa luovuus,osaaminen sekä korkea sivistystaso on nähtyedellytyksenä suomalaisten menestymiselle.Ohjelmassa sitoudutaan edistämään luo-vuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivi-suutta varhaiskasvatuksesta lähtien. Taiteenkäyttöä edistetään poikkihallinnollisesti.Myös taito- ja taideaineiden asemaa vahvis-tetaan valinnaisuutta lisäämällä.

Hallitusohjelman mukaan Suomessa ontarkoitus ottaa käyttöön verovapaa kulttuu-risetelijärjestelmä. Vastaavaa on myösRuotsissa, missä maan peruskouluille suun-

nitellaan kulttuurishekkiä. Se mahdollistaamm. kulttuurialan ammattilaisten vierailutkouluissa. Jotkut ruotsalaiset kunnat ovat jotehneet päätöksen omista kulttuuriseteleis-tään. Mallia on otettu Norjasta.

Tarvitaan myös lisää paikallisia, seudulli-sia ja alueellisia kumppanuuksia eri aloilta.Kulttuuriyhteistyötä ja koordinaatiota voivahvistaa kunnan eri hallintokuntien (sivis-tys, sosiaali, nuoriso, liikunta) ja kulttuuri-toimijoiden kanssa – myös yli kuntarajojen.Koulujen kulttuuriyhdysopettajien verkos-toa voidaan myös vahvistaa, koska koke-mukset ovat hyviä. Lähteen arviointikyselynmukaan yhteistyön käynnistyminen koulunja kansalaisjärjestöjen sekä koulun ja elinkei-noelämän välillä on vasta aluillaan, jollointarvitaan vielä edistämis- ja tukitoimia.

Osa kulttuuritoiminnasta perustuu va-paaehtoistyöhön, kuten Jyväskylässä, missäkirjastossa voi saada käyttöönsä lainaksiKulttuuriluotsin. Idea on saatu Tanskastaja Ruotsista.

Joillakin kaupungeilla ja kunnilla onSuomessa omia kunnallisia kulttuurikasva-tusstrategioita, rahoitusjärjestelmiä ja kult-tuuripasseja. Oulussa on koulujen kulttuu-riopetusopas, Kuopiossa on laadittu omakunnallinen kulttuurikasvatusstrategia jaTurussa on Kulttuuripolku-suunnitelma.Espoossa on suunniteltu kulttuuri- ja lii-kuntapolkuja koulujen yhtenäisiksi retki-käytännöiksi, kuten esim. Espoon kaupun-kipolut -osahankkeessa jne.

Pääkaupunkiseudun nuorille on tarjollaKulttikortti sekä Kultus-kalenteri ja -verkko(www.kultus.net). Sen kautta nuoret löytävättaidealoittain, oppiaineittain ja ikäryhmit-täin ajankohtaista kulttuuritarjontaa sekätaide- ja yleisökasvatusprojekteja. Nuorilletiedotetaan ja tarjotaan mm. ilmaisia kon-sertteja, esityksiä, seminaareja, museokäyn-tejä, oppimateriaaleja jne.

Paikallisuus innostaa ja oma tekeminen kiinnittää ympäristöön Euran Honkilahden koulussa.

Kuva:Porintaidem

useo,Mirja

Ramstedt-Salonen

Vantaalla on tehty äskettäin esi- ja perus-opetukseen luovuus- ja kulttuurikasvatus-suunnitelma koulujen opetussuunnitelmanliitteeksi. Ohjelma sisältää myös kunnallistakulttuuritarjontaa ja kohteita sekä . luokka-laisille Valttikortin vapaa-ajan etukorttinakulttuuritapahtumiin.

Koululaisilla ja nuorilla on varmaanmyös omia toivomuksia kulttuurin kulu-tuksen suhteen. Osa toiveista on kytkettä-vissä myös koulutyöhön. Esim. Helsingissänuoret kaipaavat enemmän kulttuurin ta-pahtumatiedotusta, maksuttomia kirjasto-palveluita, edullisia teatterilippuja sekä tai-depajatoimintaa ja tapahtumia. Niissä nuo-ret toivovat pääsevänsä kokijoiden sijastatekijöiksi. (HS ..)

Hyviä vertailukohtia ja malleja kulttuuri-kasvatuksen organisoinnista ja rahoituksestalöytyy muista Pohjoismaista. Suomenkielise-nä tietokanavana on Pohjoismaiden ministe-rineuvoston lasten- ja nuortenkulttuurin Val-halla-portaali (http://valhalla.norden.org). Vas-taavaa muutakin aineistoa on tarjolla Norjan,Tanskan ja Ruotsin osalta.

Norjan Kulttuurinen koulureppu/Denkulturelle skolesekken (www.denkulturelle-

skolesekken.no) on monipuolinen kansallinenkulttuuriohjelma, missä tarjotaan kouluilleammattilaisten tuottamia kulttuuripalveluja.Koululaisia perehdytetään taiteen ja kulttuu-rin eri ilmaisumuotoihin, edistetään myön-teistä suhtautumista kulttuuriin ja taiteeseensekä vuorovaikutukseen taiteilijoiden kans-sa. Taiteen ja kulttuurin ilmaisukeinoja hyö-dynnetään koulun oppimistavoitteiden to-teuttamiseksi. Koululaisille peräti taataanvähintään kaksi konserttia vuosittain.

Tanskassa on kouluille suunnattu palvelu-organisaatio Skoletjenest (www.skoletjenes-

ten.dk). Kulttuuriviranomaiset kustantavatpuolet museoissa toimivien kouluyhteistyö-

henkilöiden palkasta ja museo/kulttuurilai-tos toisen puolen. Organisaatio kouluttaa jatiedottaa ja toimii pedagogisena verkostona.Lisäksi Tanskassa on Koulun kanssa eloku-viin -rahoitusohjelma (www.dfi.dk/filmskolen)

sekä Lasten ja nuorten elokuvakeskus(www.dfi.dk), joka panostaa elokuvien välittä-miseen kouluille ja nuorisolle.

Tanskassa on käytössä myös ns. takaisin-maksujärjestelmä, missä valtio maksaa ta-kaisin noin puolet kuntien ja läänien kuluis-ta niiden ostaessa takaisinmaksuun hyväk-syttyjä lastenteatteriesityksiä. Esitysten onoltava toimikunnan hyväksymiä. Esityksiäon tanskaksi ja englanniksi. (www.kunststyrel-

sen.dk/b7000c).Pohjoismaiden lisäksi muita hyviä vertai-

lukohtia ja malleja koulujen kulttuurikasva-tuksen organisoinnista ja edistämisestä löy-tyy Euroopasta, Iso-Britanniasta (CreativePartnerships/Luovat yhteistyökumppanit),Australiasta jne. Tätä tietoa ja linkkejä löytyyjo Lähteen sivuilta. Lisätietoa ollaan myöshankkimassa kehittämistoimien tueksi.

Luovuusstrategian mukaan tie kohti luo-vempaa Suomea kulkee asenteiden sekä ajat-telu- ja toimintatapojen muuttamisen kaut-ta. Koulut voivat toimia oman alueensakulttuurikeskittyminä ja luovuuspolkujenhautomoina. Merkittävää on myös kouluhy-vinvoinnin edistäminen kulttuuritoiminnal-la. Omakohtainen taidesuhde, taiteellinentoiminta ja onnistumisen elämykset lisäävätmielihyvää, lisäävät opiskelumotivaatiota jaantavat kasvun hyviä eväitä jatkoa ajatellen.Kulttuuri on omiaan luomaan myös koti-seutuhenkeä, kouluille lisäarvoa, profiloitu-mista ja hyviä oppimistuloksia.

50

LisätietoaLähteen osahankkeet yhteystietoineen Lähteen verkkosivulla

www.edu.fi/projektit/lahde ja Skapa Nu -hankkeesta:www.edu.fi/svenska/projekt/skapanu

Marja-Liisa.Visanti(at)oph.fi

51

Toimintakulttuurin muutosPerinteisesti opettaja on toiminut opettaja-johtoisesti luokkatilanteessa. Tiedejakoisenoppiaineajattelun mukaan opettajan tehtä-vänä on ollut tiedon jakaminen ja erilaistenilmiöiden selittäminen oppilaille jäsennel-tyinä ja oppitunnin mittaiseksi pilkottuina.Varmistaakseen asiansa perille menon opet-tajan työhön on kuulunut myös kysymyk-sien esittäminen. Opettajan vastuulla on ol-lut suunnittelu, toteutus ja arviointi. Tällai-sessa opettaja- ja luokkahuonekeskeisessätoimintakulttuurissa oppilaan osa on rajoi-tettua, jossa oppilas vastaa opettajan kysy-myksin vain luvan saatuaan. Nykyisessä tie-don tulvassa näin toimiva opettaja alkaa en-nen pitkää kokea riittämättömyyttä ja oppi-las turhautuneisuutta.

Kasvatustieteessä perinteisen opetusmal-lin ongelmiin on löydetty vastauksia toimin-tatavoista, joita esimerkiksi tiedeyhteisö ja

yritysmaailma käyttävät. Useissa Lähde-hankkeissa on käytössä jaetun asiantuntijuu-den malli, jonka käyttäminen koulumaail-massa tarkoittaa asiantuntijoiden työtapojenmukaista toimintaa. Keskeistä on ryhmä-työskentely, jonka tavoitteena on oikean,olemassa olevan tehtävän tai ongelman rat-kaiseminen. Tähän tehtävään opettaja ja op-pilaat voivat kutsua avukseen asiantuntijoitamuista organisaatioista.

Siirryttäessä yksilöllisestä oppimiskulttuu-rista kohti yhteisöllistä oppimiskulttuuria,opettajien ja oppilaiden pitää muuttaa omiakäsityksiään ja asenteitaan kouluoppimisesta,oppia yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseensekä luoda yhteisöön uudet toimintatavat jasäännöt. Keskittyminen luovuus- ja kulttuu-rikasvatukseen on rohkaissut kokeilemaan jamuuttamaan totuttuja tapoja. Lähde –hank-keissa on tullut esille monia hyviä toiminta-malleja, joista tässä muutamia.

Heljä Järnefelt

Luovia opetusmenetelmiä jauusia oppimisympäristöjäLuovuus- ja kulttuurikasvatus perustuu sekä opettajan vahvaan henkilökohtaiseen osaamiseenettä kollektiiviseen asiantuntijuuteen. Tavoitteena on vahvan tieto- ja taitopohjan käyttö sovelluk-sen rakentamiseen. Luovuus- ja kulttuurikasvatuksessa kyse ei siis ole jostakin tärkeän opiskelunvähemmän tärkeästä kevennyksestä vaan taiteen ja tieteen välisestä toiminnasta, jota pidetäänperustana laajan kulttuurisen näkemyksen kehittymiselle. Sekä sellaisen osaamispääoman luo-misesta, jota tulevaisuudessa tarvitaan.

Lähde-hankkeen voima on ollut siinä toiminnassa, jota on luotu paikallisesti, monipuolisestilahjakkaiden ihmisten voimin. Osa toiminnasta on kiinnittynyt voimakkaasti oman alueen vah-vuuksiin, osassa on hyödynnetty laajasti muitakin mahdollisuuksia. Valinnanvapaus niin opetus-menetelmien kuin yhteistyökumppaneiden etsimisessä ja löytämisessä on osoittautunut ehty-mättömäksi luovuuden lähteeksi. Lähde-hankkeen toimesta on järjestetty erilaisia seminaarejaja tilaisuuksia eri puolilla maatamme. Niissä on jaettu kokemuksia ja nähty monenlaisia luovaanoppimiseen kannustavia ratkaisumalleja. Niistä aineksista on koottu tämä artikkeli. Tarkemmatkuvaukset hankkeista löytyvät verkkosivuilta www.edu.fi/projektit/lahde

SuunnittelijaOpetushallitus

52

Hankkeesta vakiotoiminnaksiHankemuotoisen kehittämistyön ongelmaliittyy usein rahaan. Onnistuneet hankkeet jakäytänteet haudataan heti projektirahoituk-sen loppuessa. Hyväksi todetun toiminnanjatkaminen vaatii kuitenkin paljon sitoutumis-ta niin henkisesti kuin taloudellisesti. Suo-messa on jo joitakin alueellisia, seutukunnal-lisia tai yhtä kuntaa koskevia kulttuuristrate-gioita. Nämä strategiat sisältävät yleensämyös kasvatuksellisia sitoumuksia. Niissä onsovittu kuinka paljon kouluopetukseen kuu-luu opetuskokonaisuuksia oman alueen kult-tuurikohteissa. Tähän toimintaan on varattumääräraha koulujen ja oppilaitosten budjet-tiin. Strategioiden lisäksi on kehitetty muitayhteisiä sopimuksia, joilla varmistetaan luo-vuus- ja kulttuurikasvatuksen toteutuminentasapuolisesti kaikille oppilaille ja opiskelijoil-le. Tärkeimmät asiakirjat ovat koulujen ja op-pilaitosten opetus- ja työsuunnitelmat.

Turun Kulttuuripolkusuunnitelma

www.tkukoulu.fi/kulttuuripolku/

Vantaan kulttuurikasvatussuunnitelma

www.vantaa.fi/en/i_liitetiedosto.asp?path=

1;135;137;216;6245;6260;46720

Oulun koulujen kulttuuriopetusopas

OKKO http://oulu.ouka.fi/Tiedote.asp?ID=7697

http://edu.ouka.fi/~ops/Word_dokumentit/8.4%20

Koulun%20kulttuuriopetuksen%20suunnitelma.doc

Kulttuuriyhdysopettajalla on kulttuurikelloKulttuuri tutuksi -hankkeessa Kulttuurikello kertoo

Raahen kaupungin paikalliset kulttuuritapahtumat

lapsille ja nuorille. Kello on koottu yhdessä paikallis-

ten oppilaitosten, kulttuuritoimen, paikallisten kult-

tuuriyhdistysten ja elokuvateatterin kanssa. Sivistys-

palvelukeskuksessa on kulttuurivastaava, joka huoleh-

tii tiedottamisen kouluittain kulttuuriyhdysopettajalle.

Hankkeen on käynnistänyt rehtori Päivi Suvanto.

Tiedotuksen vahvistaminen ja selkeyttäminen on

sekä lisännyt vierailuja että monipuolistanut pedago-

gista toimintaa. Soiva talo- ja Annanpäivä -tapahtu-

mia on laajennettu. Tärkeitä menetelmiä ovat olleet

opetuskeskustelut ja analysoiva lähestymistapa.

Hanketta toteuttaneiden tahojen ideariihissä on nä-

kynyt osapuolten innostuneisuus ja vahva sitoutumi-

nen. Erityisesti oppilaiden osallistumista ja omatoi-

mista tekemistä on lisätty. Yhtenä sen tuloksena on

syntynyt musikaaliesityksiä.

Eräjärven koulu Orivedellä painottaa suvaitsevaisuutta ja yhteistoimintaa.

Taiteen avulla kasvamaan -hanke,Sirpa Uimonen

Opettajille täydennyskoulutusta opetussuunnitelman toteuttamiseksiKilvakkalan koulussa Ikaalisissa kotiseututyöllä on

tärkeä osa kasvatustyössä. Koulussa on aikaisemmin-

kin järjestetty useita kotiseuturetkiä, joiden avulla op-

pilaat ovat tutustuneet paikallishistoriaan, oman alu-

een kyliin ja vanhan kauppalan rakennuksiin. Koti-seutukouluhankkeessa ryhdyttiin määrätietoisesti

suunnittelemaan ja järjestämään kotiseutuopetusta.

Koululautakunta hyväksyi Kilvakkalan koulun ope-

tussuunnitelman täydennyksen, jolla kotiseutuopetus

muuttuu osaksi kaikkien oppiaineiden sisältöjä. Kai-

kille opetusryhmille suunniteltiin omat kotiseutupro-

jektit. Ensimmäiset projektit toteutettiin lukuvuonna

2005-2006. Esi- ja alkuopetuksen oppilaat tutustuivat

Ikaalisten keskeisiin palveluihin. 3-4 luokan oppilaat

taas tekivät muutamista ikaalilaisista rakennuksista

tutkielman, johon sisältyy rakennushistorian lisäksi

niissä eläneiden ihmisten taustoja. 5-6 luokan oppi-

laat täydensivät historian tehtäväkirjansa kirjoitta-

malla käsiteltävien historian ajanjaksojen vaikutuk-

sesta omaan paikkakuntaan.

Työssä ovat olleet apuna vanhemmat, Ikaalinen-

Seura, seurakunta ja Pohjois-Satakunta-lehti. Kotiseu-

tutyö ei ole vain kotiseudun historiaan ja perinteisiin

perehtymistä. Siihen kuuluu myös oman kotipaikka-

kunnan nykyhetken tuntemista ja tulevaisuuden en-

nustamista. Hanketta on edistänyt henkilökunnan

vahva motivaatio sekä paikallisten yhteisöjen ja yksit-

täisten henkilöiden aktiivisuus. Hankkeen aikaan-

saannoksia ovat paikallislehteen tuotetut oppilastyöt,

paikallishistorian tehtäväkirja ja koordinoivan Koti-

seutukoulun muiden alakoulujen opettajille järjestä-

mä VESO-koulutuspäivä.

Kotiseutupainotus kaikissa oppiaineissa jatkuu op-

sin ja hankesuunnitelman mukaisesti. Uudet projektit

on jo sovittu: Kotiseutuaiheiset laulut ja leikit, koulun

lähialueen pienoismallien rakentaminen kolmen eri

karttapohjan avulla ja koulumuseon perustaminen.

www.ikaalinen.fi/palvelut/koulut/

1-6_vuosiluokat/kilvakkalan_koulu/yleista/

Hyvin suunniteltu ja rakennettuympäristö kuuluu kaikillePerustuslain mukaan jokaiselle suomalaisel-le kuuluu oikeus terveelliseen ympäristöön,mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöäänkoskevaan päätöksentekoon sekä vastuuympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä. Raken-nettu ympäristö on merkittävä osa kulttuuri-ympäristöä ja se koskettaa meitä kaikkia.Vastuu siitä luo perustaa kestävälle kehityk-selle. Yhteistyötä tehdään paljon ja ehkäeräänä sen vaikutuksena voidaan pitäänuorten kiinnostuksen lisääntymistä raken-nusalaa kohtaan. Opetusministeriön vuo-den vaihteessa 2006-2007 teettämän tutki-muksen mukaan ammattikouluissa raken-nusala on kolmanneksi suosituin. Peruskou-lulaistenkin mielissä 9. luokalla on haaveenalääkärin, opettajan ja kokin ammatin jälkeensähköasentaja, sisustaja ja putkimies.

AmmattilaisvierailutAMPIAINEN –Arkkitehtuurin ja muotoilunpäivä kouluissa on yhteinen teemapäivä, jol-loin järjestetään ammattilaisvierailijoita kou-luihin, tarjotaan opettajille tehtävävinkkejä jaopetusmateriaalia. Ammattilaisten maksutto-mat vierailut kouluissa toteutetaan ammatti-järjestöjen, museoiden ja koulujen vapaa-muotoisella yhteistyöllä. Työn tukena ylläpi-detään verkkosivuja, joilla tehtävävinkkien li-säksi on linkkejä, ajankohtaisia uutisia ja netti-näyttely oppilaiden töille.www.ampiainen.fi

53

Jos s inul la onmiel ikuvi tusta ,on myös luovuutta

Arkkitehtuuriin perehtymistä lunta veistämälläOpettaja Tapio Nenosen mukaan Savonlinnan nor-

maalikoululla lähdettiin rohkeasti mukaan Arkki-

tehtuurin ja muotoilun teemapäivään. Näkökulma

laajeni koko vuoden kestäväksi teemaksi, johon

kaikki luokat ottivat monin tavoin osaa. Talvella

2006 järjestettiin koko koulun mukaansa tempais-

sut lumenveistotapahtuma.

Luokanopettajaopiskelijat suorittivat opetushar-

joitteluna vetovastuun lumenveistoprojektista.

Hankkeen yhteistyökumppani Linnalan kuvataide-

koulu järjesti lisäksi yhdessä Suomen Ladun ja kau-

pungin kulttuuritoimen kanssa suurta jäänveistota-

pahtumaa ja -näyttelyä helmikuuksi Olavinlinnaan.

Norssilta valittiin opettaja, joka sai päävastuun ta-

pahtuman organisoinnista, yhteydenpidosta ja

muusta vastaavasta. Ammattilaislumenveistäjä Mari-

ka Törmikoski piti opiskelijoille luennon lumenveis-

tämisestä. Parikymmentä opiskelijaa kantoi vetovas-

tuun varsinaisen lumenveistoprojektin toteutuksesta.

Tehtävinä olivat esimerkiksi tiedotteiden laadinta ja

monistaminen luokkiin, yhteyden pitäminen medi-

aan, puusepäntyöt, tuomariston kokoaminen, palau-

tekyselyn ja yhteenvedon laadinta sekä tapahtuman

dokumentointi valokuvaamalla ja videoimalla.

Ensin jokainen oppilas tai oppilasryhmä suunnitte-

li veistostaan paperille, piirtäen mallin sekä ylhäältä

että neljältä sivulta. Seuraavaksi oppilaat muovaili-

vat suunnitelmiensa pohjalta veistoksen pienoismal-

lin muovailuvahasta, jonka jälkeen he äänestivät

parhaan työn luokan kaikista pienoismalleista. Koko

luokka työsti yhdessä voittajaehdotuksen lumiveis-

tokseksi. Pari luokkaa toteutti suunnitelmansa kip-

sistä. Kuutio valettiin maitotölkkiin ja kovettuneen

kipsin muotoilu tehtiin teknisen työn tiloissa.

Lumenveistäminen alkoi muotin täyttämisellä

pienen etukuormaajan avustuksella. Lapset polki-

vat lumen tiiviiksi. Kun kuutio oli tarpeeksi korkea,

muotti ympäriltä rämpsäytettiin auki. Kuutiot sai-

vat kovettua pari päivää ennen suurta veistotapah-

tumaa. Sahat, lapiot, petkeleet, siklit, taltat, raapat,

hiertimet ja jopa kirveet ovat oivallisia lumenveis-

totyökaluja. Veistopäivinä kuusi luokkaa muotoili

lunta samanaikaisesti kolmena eri päivänä. Paikal-

linen sanomalehtikin huomioi tapahtuman tehden

siitä kaksi mukavaa juttua, joista lasten iloinen

mieli välittyi hyvin lukijoille.

Ammattilaisista koostunut tuomaristo löysi jokai-

sesta työstä runsaasti positiivista sanottavaa. Kun

kaikki lumiveistokset olivat valmiit, luokat tutustui-

vat opettajan ja harjoittelijoiden johdolla toisten töi-

hin. Veistoksia arvioitiin etsimällä niistä positiivisia

ja kekseliäitä asioita. Kaiken huipuksi tuomariston

valitsema voittajaluokka sai tehdä työnsä uudelleen

seuraavalla viikolla Olavinlinnassa järjestetyn Jää-

linna-jäänveistotapahtuman oheen järjestettyyn lu-

mitaidenäyttelyyn. Veistokset säilyivät sulamatta

maaliskuun loppupuolelle saakka. Nurmialueestam-

me muodostuikin varsinainen matkailunähtävyys,

jossa vieraili iltaisin paljon lapsia vanhempineen.

Veistokset olivat halpaa, hauskaa ja esteettisesti an-

toisaa mainosta koululle.

54

Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoiden valmista-mat talojen pienoismallit ovat oppilaiden käytössä maakuntamu-seossa. Koe kaupunki - arkkitehtuurityöpaja lapsille ja nuorille, Irmeli Soininen

Euroopan rakennusperintöpäivätToistuvasti syyskuun toisena viikonloppunavietettävät rakennusperintöpäivät lisäävät ra-kennetun kulttuuriympäristön tuntemusta jaarvostusta sekä aktivoivat toimintaan raken-nusperinnön säilymisen puolesta. Yhdistyk-set, museot, koulut sekä muut tahot järjes-tävät eri vuosina eri teemoista tapahtumia.Järjestäjiä tuetaan teemajulkaisulla.www.rakennusperinto.fi/muuta_sisaltoa/erp/fi_FI/erp/

Osaamista rakennusperinnön säilyttämiseksi Suolamakasiinin korjaustyö opetustiloiksi –hank-

keessa Oulun ammattiopiston, Pikisaaren yksikön

lehtori, arkkitehti Anna Louekari on johtanut ja oh-

jannut oppilaitoksen tontilla sijaitsevan 1932 raken-

netun hirsirunkoisen rakennuksen muutostöitä ope-

tustiloiksi. Suunnitteluun ja toteutukseen on osallis-

tunut rakennusrestaurointialan opiskelijoita. Vanha

suolamakasiini sijaitsee oppilaitoksen pihapiirissä,

rakennuskulttuurisesti arvokkaassa puutalomiljöös-

sä. Restaurointialan opiskelijat ovat toteuttaneet

työssäoppimisjaksolla rakennuksen ikkunoiden kor-

jaamisen restauroivin menetelmin sekä puuttuvien

ikkunoiden valmistuksen vanhojen mallien mukaan.

Restauroinnin ja puualan oppilaat osallistuvat myös

muiden eri opetuskokonaisuuksien puitteissa raken-

nuksen korjaustyöhön: mm. dokumentointi, perintei-

set työmenetelmät ja pintakäsittelytekniikat ovat

opetuskokonaisuuksia, joissa hyödynnetään Suola-

makasiinin työmaata. Dokumentoinnin oppiaineessa

opiskelijat kokosivat Suolamakasiinin rakennushis-

toriaa osana koko koulun rakennushistoriaselvitystä.

Tuloksena syntyivät korjatut ikkunat ja uudet rekon-

struoidut ikkunat, valokuvadokumentaatio restau-

roinnin työmenetelmistä ja aineistoa, jota voidaan

käyttää myöhemminkin opetuksessa. Lisäksi tehtiin

rakennushistoriaselvitys, joka julkaistiin yksikön

125-vuotis-juhlajulkaisun osana. Tärkeä osa toimin-

taa oli myös rakennusalan juhlaperinteeseen tutustu-

minen: harjannostajaiset ja tupaantuliaiset.

Terve identiteetti on henkisen hyvinvoinnin pohjaLuovuuden perusta on ihmisen identiteetti.Joka tuntee itsensä ja uskoo itseensä, pystyyluomaan uutta. Hänen ei tarvitse jatkuvastikopioida turvallisia malleja. Luovuus perustuunäennäisesti yhteismitattomien elementtienyllättävään yhdistelyyn. Halu tekemiseen an-taa voimaa yrittää yhä uudestaan ja kehittääkykyä tulla taitavammaksi. Tämä sitkeys joh-taa lopulta osaamiseen ja nautintoon.

Kasvatuspsykologi John Dewey on tutki-muksissaan tullut tulokseen, että ihmiselläon seuraavat tarpeet: sosiaalisuuden koke-minen, tutkimisen ja keksimisen tarve, luo-misen ja tekemisen tarve sekä taiteellisentoiminnan tarve. Näiden tarpeiden tyydyttä-misen avulla ihmisen minällä on mahdolli-suus rakentua vahvaksi. Taidekasvatuksellaon siis huomattavasti suurempi merkityskuin pelkän taidon siirtäminen. Vahva opet-taja osaa antaa taiteilijalle tilaa työskennellärinnallaan tukemassa oppilaan ihmisenäkasvamista.

Draama vahvistaaFennica-projektissa Laboratorioteatteri Fennica val-

misti Kalevala-esityksen koulujen Kalevala-opetuk-

sen virkistykseksi ja innoitukseksi. Esitys on kiertä-

nyt Etelä-Savon kouluissa ja Sulkavan Kaartilankos-

ken koulussa toteutettiin kahden viikon mittainen

Kalevala-projekti, jossa näyttelijä/ohjaaja oli opetta-

massa lapsille Kalevalaa draaman keinoin. Koke-

muksista kootaan Kalevala-opetuksen idea- ja virike-

opas, tuotetaan seminaareja sekä tunnekasvatuspäi-

vä vanhemmille ja oppilaille.

www.laboratorioteatterifennica.com

55

Draaman avulla oppilaat tutustuvat omiin juuriinsa ja kulttuuriperintöönsä.Oriveden Eräjärven koulun Taiteen avulla kasvamaan -hanke.Sirpa Uimonen

Luovuus ei a ina olesynnynnäistä , mutta s i tä voi har joi te l la ja kehit tää ihan t ietoisest ik in

Merkityksen ymmärtäminen syntyy itse tekemälläKuuleeko Eura? oli osa Porin taidemuseon Taidetta

Ympäri ja Ämpäri –ympäristötaideprojektin toimin-

taa sekä museon tuottamaa pedagogista aluetaide-

museotoimintaa Eurassa. Ympäristötaideprojektin

taiteilijavieras, kuvataiteilija ja museolehtori Kalle

Hamm vastasi hankkeen sisällön suunnittelusta ja

toteutuksesta. Toiminta oli suunnattu euralaisille pe-

ruskoululaisille ja se toteutettiin yhteistyössä Porin

taidemuseon, Euran kulttuuritoimen, Nykytaiteen

museo Kiasman, Porin lastenkulttuurikeskus – Sata-

kunnan lastenkulttuuriverkoston sekä Yle Satakun-

nan radion kanssa.

Kuuleeko Eura? –projekti synnytti Euraan kollek-

tiivisesti tuotetun ympäristötaideteoksen, jossa pai-

kalliset tarinat, ajalliset kerrostumat ja maisema li-

mittyvät yhteen. Teos on Euran ympäristöön sijoittu-

va vaihtoehtoinen ”turistikierros”, jossa voi tutustua

paikallisten asukkaiden arjen ja elinpiirin merkityk-

sellisiin paikkoihin. Esittelyyn sisältyi ympäristötai-

deaiheisia luentoja, näyttely sekä taiteilijavieraan

vierailut ja työpajat kouluissa.

Hankkeessa koululaiset haastattelivat euralaisia:

Mitkä ovat sinulle merkityksellisiä paikkoja? Mitä

sinulle on tapahtunut näissä paikoissa? Miksi muis-

tat juuri nämä paikat? Mitä ne merkitsevät sinulle?

Haastattelumateriaalista taiteilija Kalle Hamm työsti

neljä tutustumiskierrosta Euraan. Merkitykselliset

paikat on merkitty ympäristöön metallilaatoilla, joi-

hin paikkoihin liittyvät tarinat on kaiverrettu.

Yle Satakunnan radio tuotti radio-ohjelman, jossa

koululaiset lukivat tallentamiaan tarinoita. Kalle

Hammin ohjaamissa työpajoissa koululaiset pohti-

vat itselleen merkityksellisiä paikkoja ja valmistivat

tuulikanteleita. Tuulikanteleisiin liitettiin jokaisen

oppilaan oma tarina. Ideana oli, että oppilas voisi

kiinnittää tuulikanteleen hänelle tärkeään paikkaan,

jossa se omalla helinällään kertoi paikan merkityk-

sellisyydestä ohikulkijoille. Kuuleeko Eura? –projek-

ti esiteltiin myös Nykytaiteen museo Kiasmassa

24.11.2006-07.01.2007.

Hanke opetti katsomaan ja kuuntelemaan arjen-

ympäristöä eri näkökulmista, näkemään eri ajalliset

kerrostumat, jota haastattelussa eri-ikäisiltä ihmisil-

tä saadut kokemukset avasivat. Se avasi huomaa-

maan ympäristön arvon ja kiinnitti tiiviimmin osak-

si omaa ympäristöä. Hankkeen koossa pysymiselle

oli tärkeää, että kokonaisvastuu oli selkeästi koordi-

noijalla, Porin taidemuseon museolehtori Mirja

Ramstedt-Salosella.

www.eura.fi/kuuleekoeura/

Oppilaitosten välinen yhteistyöOppilaitosten toiminnan kehittämiseksi onmonin tavoin hyödyllistä osallistua vertais-verkostoitumiseen. Verkostoitumista tapah-tuu usein koulujen johdon osalta, muttaammatillisen yhteistyön voima voidaan hyö-dyntää myös muun henkilökunnan toimin-nassa. Yhteistyö on keino pitää yllä hyvää,kannustavaa ja suvaitsevaa työilmapiiriä jayhteisön hyvää henkeä. Verkostoitumisenkautta työntekijät sitoutetaan toimintaansaja se antaa virikkeitä oman toiminnan kehit-tämiseen ja ammatillisen osaamisen kasvat-tamiseen. Oppiva oppilaitos tai oppilaitok-sen oppiminen on prosessi, joka mahdollis-taa oppilaitoksen muutoksen ja jatkuvan ke-hittymisen sen omaksuessa uusia tietoja jaarvoja sekä uutta toimintakulttuuria. Oppi-valle organisaatiolle on leimallista se, ettäoppilaitos tekee yhteistyötä ympäristönsämonien tahojen kanssa.

56

Luovuus on voimavara,

kyky tehdä persoonal l isest i

Toimiva nivelvaiheHelsingissä on pieni Lehtisaaren sivukoulu, jossa

esikoulu ja peruskoulun 1-2 luokat toimivat samassa

rakennuksessa. Luokan opettajan ja lastentarhan-

opettajan sujuvalla yhteistyöllä on suuri merkitys

oppimispolun ensimmäisen tärkeän nivelvaiheen on-

nistumisessa. Omaan lähialueeseen on tutustuttu yh-

dessä eri vuosina, eri teemojen avulla. Tutuksi ovat

tulleet sekä ympäristön rannat ja saaret sekä Did-richsenin Taidemuseo niin ulkoa kuin sisältä. Kult-

tuuriperintöön liittyviä havaintoja on käsitelty tai-

teen keinoin. Esimerkkinä lasten tuottama nykytai-

de, josta järjestettiin taidemyyntinäyttely. Viimeisin

tuotos on runoantologia, johon jokainen sai kirjoit-

taa tärkeitä tuntojaan.

Laura Kivelä 2lkSuklaa on suloinen kuin sirkansoittosuklaata syön kun on aamun koittosuklaalla hyvän mielen saasuklaa alkaa laulattaaoli päivä tai yö niin suklaata syöja laula kuin se olis sun työ.

www.munka.edu.hel.fi/

Tiede- ja taideaineiden yhteistyö kokoaa lukioita yhteenPlatonin Akatemian isäntäkoulu on Hyrylän lukio.

Siellä on Sokraattisen metodin mukaan toteutettu

oppiaineita integroiva soveltava kurssi, jonka tavoi-

te on ajatteluntaidon kehittäminen. Kurssin ympä-

rille on rakennettu erilaisia tapahtumia, joihin ovat

ottaneet osaa lähinnä eteläsuomalaiset lukiot esi-

merkiksi Jokelan lukion filosofikerho, Tapiolan lu-

kio, Itäkeskuksen lukio, Riihimäen lukio, Sveitsin

lukio ja Turun Suomalainen yhteiskoulu. Vieraita

on käynyt myös Virosta Tarton Forselius-lukiosta ja

Hermanssburgin Christian-Gymnasiumista sekä

kouluttajia Italiasta ja Unkarista. Projekti on jatku-

nut vuosittain jo 10 vuoden ajan. Vastuunkantajana

on toiminut opettaja Tapio Turpeinen. Platonin

Akatemia mahdollistaa yhteistyön ulkopuolisten

oppimis- ja kulttuuriympäristöjen kanssa. Pääta-

pahtumat on järjestetty toukokuussa Tuusulan Ha-

losenniemessä ja Järvenpään Kallio-Kuninkalan

kartanossa. Päätapahtumien teemat vaihtelevat;

2005 oli teemana Pahuus, 2006 Aika ja 2007 Aasia.

Myös muuta yhteistoimintaa on kehitelty esim. ar-

gumentaatioklubi. Lisäksi akatemialaiset toimitta-

vat oman lukion Annales –vuosikirjan. Projekti on

tavoitteiden mukaisesti avannut monitieteisen foo-

rumin ajatteleville ja kriittisille nuorille. Se on myös

lisännyt kulttuurintuntemusta ja kulttuurin harras-

tusta sekä lähentänyt tiede- ja taideaineita.

www.platoninakatemia.net

Taidekoululla on kokoava rooliLinnukan koulun ja Limingan taidekoulun yhteis-

työ on saanut aikaan merkittäviä muutoksia alueen

taidekasvatuksen toimintatapoihin. Taidekoululla on

ollut kokoava rooli. Hanke pyrittiin toteuttamaan

niin, että se kulkisi vaivattomasti opetussuunnitel-

man mukaisen opetuksen sisällä. Linnukan koulun

opettaja saattoi poimia opetukseensa hyvin soveltu-

via paloja yhteistyön tarjottimelta.

Aluksi koulupihaa elävöitettiin maalauksin ja pat-

sain sekä tutustutettiin oppilaat grafiikan tekoon.

Oppilaat huomasivat, miten taidetta syntyy omasta

lähiympäristöstä. Samalla he tutustuivat kotiseudun

historiaan kuvataiteen keinoin. Mukana olivat kou-

lujen opettajat, rehtorit, oppilaat ja monenikäiset

taidekoulun opiskelijat. Hanke sopi lähes kaikkiin

perusopetuksen oppiaineisiin. Taidekoulun opiskeli-

jat oppivat myös jotain opettamisesta ja taideyleisön

kohtaamisesta. Erityisoppilaat tekivät grafiikkaa tai-

dekoululla ja heidän töistään oli näyttely kirjastos-

sa. Luokissa tehtiin piirroksia lähiympäristöstä. Pat-

saat sijoitettiin koulun sisätiloihin. Syksyllä, talvella

ja keväällä oli useita taidenäyttelykäyntejä ja luokat

vierailivat taidekoululla. Opiskelijoita on ollut ker-

tomassa omista töistään näyttelyissä. Opettajien

omia taidenäyttelykäyntejä kirjattiin useammin.

Heillä oli tilaisuuksia käydä taidekoululaisten näyt-

57

telyissä myös Oulussa ja Kempeleessä. Kulttuurikä-

velyn lomassa toteutettiin museopedagogiikkaa vie-

railemalla museoalueella.

Lehdistö sai tiedotteita hankkeesta useasti. Yleisra-

dion Pohjois-Pohjanmaan aluetoimitus teki jutun tai-

detyöpajasta, jonka taidekoululaiset toteuttivat. Tai-

dekoululaiset opettivat pareittain sarjakuvapiirtä-

mistä Linnukan koululaisille. Opiskelijat oppivat

opettamisesta ja opettajat oppivat uutta taiteesta ja

opettajuuden ulottuvuuksista. Apuvälineenä suun-

nittelussa ja seurannassa on ollut kulttuurikalenteri,

johon merkitään kaikki tapahtumat.

Toimintaa ollaan laajentamassa. Hankkeen osa-

puolet on kutsuttu Tukholman Moderna Museetiin

suunnittelemaan yhteistyötä. Tarkoituksena on opet-

taa museoväelle uusi taidemuoto ”taiteilijakirja”, Ar-

tists´ Book. Alustavasti yhteistyösuhteet on solmittu

myös Kalixin kulttuurikouluun. Toimintamallia seu-

rataan myös tutkimusmielessä, sillä hankkeesta on

tekeillä pro gradu-työ. Hankevastaava Ritva Rund-

gren toteaa, että ”Menestys tulee itsestään, kun tekee

merkityksellisiä asioita”.

www.edu.liminka.fi/linnukka/homepage_etusivu.html

Taiteen perusopetus tiivistää yhteistyötäRovaniemen kuvataidekoulun johtaja Anita Lallo or-

ganisoi Kuvitettu ja kuviteltu aika pohjoisessa

–hankkeen. Mukana yhteistyöhankkeessa olivat

Rantavitikan yhtenäinen peruskoulu ja Lapin maa-

kuntamuseo sekä Lapin yliopiston Arktisen keskuk-

sen tiedekeskus. Hankkeen tarkoituksena on ollut

vahvistaa pohjoisessa asuvan nuoren identiteettiä se-

kä samalla tutkia pohjoisen taiteilijoiden ja käsityö-

läisten näkemystä pohjoisessa asumisesta ja sen vai-

kutuksesta taiteilijoiden teoksiin. Uusina menetelmi-

nä toimivat lähinnä draamatyöpaja, taiteilijoiden

työhuoneella työskentely sekä näyttelyn rakentami-

nen ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Kaikissa

näissä uusissa menetelmissä oli keskeisenä element-

tinä ammattimainen työskentely kyseisen alan am-

mattilaisten kanssa. Yhteistyössä tärkeänä tavoittee-

na oli myös löytää hyviä käytäntöjä hyödyntää pai-

kallisia museoita ja niiden tietovarantoja. Kumppa-

neina on ollut myös käsityöläisiä, taiteilijoita, liike-

laitos ja muita museoita.

Yhteistyöverkosto tiivistyi pohjoisen seudulla lu-

jasti. Museoiden käyttö opetuksessa ainakin näiden

koulujen kohdalla arkipäivästyi. Iso MATKALLA

–näyttely projektin lopuksi oli kaikkien suuri yhtei-

nen ponnistus. Teemana oli: ”Met kurkistimma men-

heeseen ja arvelimma jo tulevaaki”.

58

Taiteen avulla kasvamaan -hanke, Sirpa Uimonen

Eräjärven koululla vanhemmat sekä muut kyläläiset antavat oman panoksensa kulttuuriprojekteissa, Sirpa Uimonen

Oppimisympäristöjen lisääntyminenOpetussuunnitelman perusteista löytyy perustelut erilaisten yhteistyöympäristöjenkäytölle.Yhteistyöympäristön valinnan tulee:– tukea oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta– edistää aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta – edistää yhteistoiminnallisuutta ja

vuoropuhelua.Yhteistyöympäristöjen käyttö on suunnitel-mallista ja pitkäjänteistä työskentelyä, jolletulee varata riittävästi aikaa. Toteuttamista-pojen hionta koulujen ja oppilaitosten vuo-sisuunnitelmaan sopivaksi on usean tahonasia. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon:– tavoitteena yhteistyö koulun sisällä,

kotien ja muun yhteiskunnan kanssa.– toteutustapoina mm. opintokäynnit,

asiantuntijavierailut, teemapäivät ja tapahtumat.

–opetussuunnitelmaan sidottua, oppimistaedistävää ja tavoitteellista toimintaa.

Tärkeä perustelu valinnoille on oppilaansaama hyöty. Yksi tällaisen valinnan tavoiteon saada oppilaat ja opiskelijat huomaa-maan, että koulussa opiskeltavat asiat ovatajankohtaisia myös koulun ulkopuolella.Opetustyön rakentaminen jaetun asiantun-tijuuden voimaan on ehkä helpoiten toteu-tettavissa opettajan ja oppilaiden välillä,opettajien kesken ja oppilaitosten välillä se-kä vanhempien kanssa. Yhteiskunnassammeon kuitenkin paljon tahoja, joiden toiminta-muotoihin kuuluu yhteistyö koulujen ja op-pilaitosten kanssa. Koulun yhteistyöympä-ristöjä ovat esimerkiksi:Museot ja kirjastotTeatterit ja orkesteritTaide- urheilu ja liikuntalaitoksetYmpäristö- ja luontokeskuksetJärjestöt, seurat ja yhdistyksetYritykset ja elinkeinoelämä

Koulupiha, oman kaupunginosan tori taimetsä on kulttuuri- ja luontoympäristöjä,jotka tarjoavat helposti saavutettavan lähi-oppimisympäristön. Yleisintä on yhteistyölähietäisyydellä paikallisten toimijoidenkanssa. Useilla on kokemuksia myös alueel-listen keskusten käytöstä sekä laajemmallasektorilla valtakunnallisesti merkittävienkohteiden käytöstä. Myös kansainväliset op-pimisympäristöt ovat yhä lisääntyvässä mää-rin koulutyön näyttämönä ja tutkimuskoh-teena. Lähde-hankkeissa on löytynyt myösaivan uudenlaisia oppimisympäristöjä.

Ratapiha kertoo elinkeinoistaRakennusperintö tutuksi –hankkeessa Seinäjoen

Historiallinen Yhdistys yhdessä Seinäjoen Lyseon

kanssa perehdyttää lyseon oppilaita paikalliseen ra-

kennusperintöön keväisin ja syksyisin. Keväällä

2006 kävimme Seinäjoen rautatieaseman ja ratapi-

han alueella tutustumassa vanhoihin ja uudempiin-

kin rautatierakennuksiin. Käytimme menetelmänä

maastokäyntejä. Kerroimme rautateiden, asema-alu-

een ja rakennusten historiaa ensin asemahallissa,

sitten tutustuimme rakennuksiin ulkoa ja sisäpuolel-

ta. Oppilaat piirsivät rakennusten ja rautatiekalus-

ton yksityiskohtia tai kokonaisuuksia. Jotkut myös

valokuvasivat niitä. Piirustusten luovutuksen jälkeen

oppilaille oli mehu- ja keksitarjoilu. Viimeinen vaihe

toteutettiin ns. uudemmassa veturitallissa Varikko-

galleriassa, jossa oli esillä sarjakuvanäyttely. Oppi-

laiden piirustukset olivat esillä Seinäjoen nuoriso-

keskuksen yläaulassa koko kesän. Yhteistyökumppa-

neina olivat Seinäjoen lyseon lisäksi VR-Yhtymä ja

Varikkogalleria sekä Seinäjoen nuorisotoimi. Käy-

timme ko. elinkeinon eli VR-Yhtymän työntekijöitä

osapuolina asioiden esittelyssä, mikä lisäsi oppilai-

den tietämystä myös VR-ammateista. Oppilaat olivat

59

Jos ihmiset e ivät ol is i luovia , teknologia e i ol is i näin kehit tynyttä

ihastuneita koululuokan korvanneeseen oppimisym-

päristöön, ratapiha-alueeseen, jonne muutoin ei ole

pääsyä. Oppilaiden tietämys paikallisesti tärkeästä

elinkeinohistoriasta täydentyi huomattavasti sekä

heidän tietämyksensä paikallishistoriasta ja raken-

nusperinnöstä toteutui omakohtaisella asioihin sy-

ventymisellä.

Yhteyshenkilö: Amanuenssi Tellervo Lahti,

etunimi.sukunimii@seinajoki.fi

Kaupungin kadut johdattavat kiinnostaviin paikkoihinEspoon Kotikaupunkipolut -hankkeessa muodostet-

tiin laajapohjainen yhteistyöverkosto kaupunkitiedon

kokoamiseksi. Verkosto muodostui kaupunginosayh-

distysten, kaupunginmuseon, kulttuurisihteerien ja

kaupunkisuunnittelun asiantuntemuksella Suomen

Kotiseutuliiton koordinoimassa pilottihankkeessa.

Polkujen sisältöjä ovat maantieto, biologia, historia,

kulttuuri, kaupunkisuunnittelu, rakennustaide, henki-

löhahmot ja tulevaisuudennäkymät. Konkreettisiin

paikkoihin voitiin sitoa sekä virallista että epävirallis-

ta tietoa. Näiden polkujen avulla on tarkoitus kertoa

kiinnostavasti ympäristöstä ja kiinnittää siten uudet

espoolaiset kotipaikkaansa yhä paremmin.

www.espoo.fi/kaupunkipolut

Koe kaupunki museossaSavonlinnan maakuntamuseon Koe kaupunki – ark-kitehtuurityöpaja lapsille ja nuorille sisältää kou-

luissa tehtäviä ennakkotehtäviä, joissa pohditaan

mitä toimintoja ja rakennuksia kaupungissa tarvi-

taan ja millainen on hyvä kaupunki. Vanhoista valo-

kuvista voi seurata kaupunkikuvassa tapahtuneita

muutoksia. Museokäynti tarjoaa toimintaa, jossa

kaupungin maastomalliin voi rakentaa talopalikoilla

matalia puutaloja ja betonisia kerrostaloja. Näiden

avulla voi oppia ymmärtämään kaupunkikuvan

muuttumisen syitä ja seurauksia.

www.savonlinna.fi/museo/Vetehinen/KOE%20KAUPUNKI%20ARKKITEHTUURIPAJA.doc

Pohjoinen ulottuvuus leirikoulutoimintaanTankavaaran Kultamuseon Leirikoulupaketin tar-

koitus on tarjota koululaisille tietoa kullankaivun his-

toriasta Lapissa ja muualla maailmassa. Tiedon lisäk-

si tavoitteena on myös elämyksen tuottaminen: esi-

merkiksi Kultakenttien koulussa pukeudutaan 1800-

luvun lopun vaatteisiin ja kokeillaan kullanhuuhdon-

taa ja myös löydetään kultaa. Saadaan opetusta 1800-

luvun lopun tyyliin. Kultakenttien koulu kestää ker-

rallaan aina noin 3 tuntia. Leirikoulupaketteja on kol-

me erilaista: Kultakenttien koulu (suosituin), Kuinka

selviän kullankaivajana sekä Opetuspaketti, jossa

käydään opastuksen ja tehtävien avulla läpi kultahis-

toriaa ja kultaan liittyviä asioita, muttei pidetä rooli-

vaatteita. Oppiminen tapahtuu omakohtaisen tekemi-

sen avulla, josta esimerkkinä kullanhuuhdonta ja rih-

velitaululle kirjoittaminen. Pääasiassa osallistujat

ovat olleet peruskoulun 1-9 -luokat eli 7-15-vuotiaat, ja

koululaisryhmiä on ollut ympäri Suomea. Pidemmäl-

tä tulleilla leirikoulu on osa useampipäiväistä luokka-

retkeä, lähialueiden koulut puolestaan voivat tehdä

lyhyen päivänmittaisen luokkaretken.

www.kultamuseo.fi tai www.tankavaara.fi

Erilainen luokkahuoneMetsäkylän koulun museohanke alkoi koulun re-

montin yhteydessä syksyllä 2005. Haluttiin saada tal-

teen ja näytille koulun menneisyyteen liittyviä kirjo-

ja, oheismateriaaleja (koululla on erittäin kattava

vanhojen kuvataulujen kokoelma), pukuja, näytel-

mätavaroita, oppimateriaaleja ym. Mukaan tuli ky-

län eri yhdistyksiä lahjoittaen hankkeeseen rahaa,

mukana on myös kunnan museotaho ja oppilaat se-

kä oppilaiden vanhemmat. Nurmijärven museo on

esitellyt museoiden toimintaa oppilaille ja antanut

opetusta esineiden luetteloinnista. Oppilaat toimivat

pikkututkijoina museon perustamisessa, tavaroiden

luetteloinnissa sekä esillepanossa. Näin hyödynnet-

tiin oppilaitten kykyjä käyttää oppimaansa tietoa ja

luoda uudenlaisia kokonaisuuksia. Museolle on oma

tilansa. Museo valmistuu syksyllä 2007 Metsäkylän

60

61

koulun täyttäessä sata vuotta. Museohanke on osa

opetusta, joka koskee Metsäkylän historiaa. Esineitä

on saatu runsaasti entisiltä oppilaita ja opettajilta.

Hanketta on edistänyt aikaisempien opettajapolvien

ahkeruus säilyttää vanhat tavarat. Projektin tarkoi-

tus on luoda pysyvä, uudenlainen luokka koulukäyt-

töön ja entisille oppilaille mahdollisuus käydä kou-

lulla museoluokassa.

Virtuaaliset oppimisympäristötja opetusaineistotYhteen paikkaan ja aikaan, kaikille oppijoil-le samanlaiseen opetussuunnitelmaan si-dotulle luokkaopetukselle on pyritty löytä-mään vaihtoehtoja virtuaalisuudesta, jossatieto- ja viestintätekniikka toimii henkilös-töä ja opiskelijoita työyhteisönä yhdistävä-nä sekä verkostoja luovana tekijänä. Verk-kokurssitarjontaa ja etäopiskelumahdolli-suuksia on tarjolla erityisesti ammatti- ja ai-kuisopiskelijoille. Avoimeen lähdekoodiinperustuva oppimisympäristö tarkoittaa sitä,että oppimisympäristön voi ottaa käyttöönilmaiseksi, mutta sen ylläpito ja kehittämi-nen vaatii aina rahaa, osaamista ja aikaa.Tällaisen ympäristön käyttö on kuitenkin il-maista. Yleissivistävän koulutuksen tueksion tarjolla paljon erilaista opetusta tukevaaaineistoa. Varsinkin monilla museoilla onomat opetusaineistonsa.

Aineistoja arkkitehtuurikasvatukseenTieto toiminnasta, tapahtumista, osaamises-ta ja opetusmateriaalista on arkkitehtien ko-koamana selkeänä kokonaisuutena inter-netsivustolla. Arkkitehtuurin opiskelu ei kat-so ikää eikä ammattia, rakennettu ympäristöon kaikkien yhteinen asia!www.arkkitehtuurikasvatus.fi/

Nuorten omaa mediaosaamistaEkatreffit on Nakkilan kunnan koulutoimenjohtajan

Pekka Varheensalon mukaan kokonaisuudessaan jo-

tain aivan uutta peruskoululaisille. Hankkeen tavoit-

teena oli toteuttaa alueellisena yhteistyönä jatkuva-

juoninen nuorten TV-draama ja Web-sovellus jonka

käsikirjoittamiseen ja muuhun toteutukseen nuoret

osallistuvat alan ammattilaisten tuella. Ekatreffit-

portaalin sisällön suunnittelussa ovat nuoret olleet

aktiivisesti koko ajan mukana. Käsikirjoituskurssilla

nuoret tekivät portaaliin käsikirjoituksia ja työstivät

kaksikamera-tekniikalla aihetta valmiiksi materiaa-

liksi asti. Käsikirjoituksia on tehty tulevaisuutta var-

ten myöhemmin vielä lisää äidinkielen tunneilla.

Kirjoituksien aiheet ovat nuorten elämästä.

Hanke tukee perusopetuksen ja lukion vahvistettu-

jen opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksia, perus-

koulussa viestintä ja mediataito sekä lukiossa vies-

tintä- ja mediaosaaminen, sekä lisäksi ammatillisen

koulutuksen video-, televisio- ja elokuvailmaus. Yh-

teistyökumppaneina ovat olleet mm. Villilä Studiot,

Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Nakki-

lan yhteiskoulu, Kuninkaanhaan lukio Porista, Sata-

kunnan alueen nuoret, Nakkilan kunta, lähinnä kou-

lu- ja nuorisotoimi sekä opetusministeriö ja YLE.

www.ekatreffit.fi

Teatteri "Syli", eli opettajan takki, joka sisältää pienen nukketeatterin. Nuket eli Apulaiset osallistuvat opettajan toimesta opetuskeskusteluun.Niiden tehtävä on rohkaista kysymysten tekoon ja ääneen ihmettelyyn.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Tarja Strandén Pernon koulusta Turussa, on käyttänyt menetelmää onnistuneesti uusien seiska-

luokkalaisten, mutta myös murrosikäisten poikienkin kanssa.Kuva:Bo

Stranden

62

VirtuaalivihkoKulttuuriperintöopetukseen liittyvä Liedon Vanha-linna-aiheinen verkko-opetusmateriaali sisältää Tu-

run normaalikoulussa tehtyä Vanhalinna-materiaa-

lia. Projektin ovat toteuttaneet Liedon Vanhalinna,

Turun normaalikoulu ja Turun yliopistosäätiö.

Verkkomateriaali soveltuu museovierailun pohjus-

tukseksi, paikan päällä käytettäväksi sekä vierailun

purkamiseksi. Laaja internetopetusportaali on sijoi-

tettuna helppokäyttöiseen virtuaalivihkoon, jossa

osa materiaalista sopii käytettäväksi myös ilman mu-

seovierailua. Sivuilla on materiaaliohjeistus opetta-

jille ja oppilaille erikseen sekä opetuspaketteja kaik-

kien käyttöön: alakoulu, yläkoulu, lukio, ammatilli-

nen koulutus. Tehtäväsivustolla on yli 100 sivua ja

yli 30 tehtävää. Verkkoaineiston lisäksi tarjolla on

opintokäyntejä, joissa on käytössä toiminnalliset

menetelmät (draama, fysiikan laboratorio, luontopol-

ku). Käynneillä sovelletaan oppiaineintegraatiota.

Menetelmiä ovat muun muassa museoesittelydraa-

ma, viikinkilarppaus, fysiikan laboratorio, mediateh-

tävät. ”Taloon töihin” -ohjelma sisältää tehtäviä 3-7oppiaineeseen. Fysiikan opetusta havainnollistetaan

mm. joikaamalla vuorella. Vanhalinna-toiminta on

syventänyt kulttuuriperintökasvatuksen merkitystä

ja lisäännyt sitä koulujen opetussuunnitelmissa.

http://virtuaalivihko.utu.fi/vl

www.tnk.utu.fi/index.php?218

Käsityönopetusta verkkosivujen avullaKäspaikan Lähde-hanke on lisännyt sivustolleen

kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvää aineistoa.

Esimerkit aiheen käsittelystä käsityönopetuksessa,

niin tekstiilityössä kuin teknisessä työssä, sopivat to-

teutettavaksi kaikilla koulutusasteille alakouluista

yliopistoihin.

Jatkuvasti kehittyvä Käspaikka -sivusto jakaantuu,

käsityönopetuksen pääalueiden mukaisesti, kol-

meen pääosastoon:

1.Käsityöpajat, joissa oppilaille on tarjollavirikkeitä, malleja, välineitä ja näyttely-paikka töilleen

2.Opettajanpöytä, josta opettajat löytävätammatillista ja pedagogista tukimateriaalia

3.Tutkimuskirjasto, joka on linkki alan teoriatiedon ja käytännön välillä.

Käspaikassa on neljänlaista materiaalia:

– Käspaikka -hankkeen tuotantoa

– tekijäverkoston tuotantoa

– oppilaiden internet -toteutuksia

– linkkejä opettajien valitsemiin kohteisiin

muualle internetissä.

www.kaspaikka.fi/

Luovuutta tukevia opetusmenetelmiäLähde-hankkeet ovat lähteneet siitä ajatuk-sesta, että niissä ei korosteta muistin varaanrakentuvaa tiedon omaksumista vaan keskei-seksi osaksi opiskelua on noussut ajatteluntaitojen harjoittaminen, kyky arvioida jatehdä tulkintoja. Siksi toiminta on sopinuthyvin kaikkiin oppiaineisiin. Jokainen oppi-ja tuo oppimiseen mukanaan omat, ainut-laatuiset kokemuksensa, jotka parhaimmil-laan monipuolistavat ja laajentavat oppimi-sen kohteena olevia asioita. Vaikka koke-mukset ovatkin jokaisen henkilökohtaisia,ne on voitu ”jakaa” muiden oppijoiden jaopettajien kanssa. Pelkkä kokemusten ole-massaolo ei vielä yksinään takaa oppimista,vaan se saattaa jäädä pinnalliseksi ilman ko-kemusten tietoista käsittelyä.

Tietoisessa kokemuksellisessa oppimisessaon mukana myös kognitiivinen näkökulma,joka lähentää kokemuksellisuutta konstrukti-vistiseen oppimisen.

Tutkivassa oppimisessa opettaja on oppimi-sen ohjaaja, eikä enää suunnittelekaan kaik-kea alusta loppuun asti oppilaalle valmiiksi.Opettajan tehtävänä on auttaa oppilasta oh-jaamaan omaa oppimisprosessiaan. Osasta

Luovuutta on asiat jotka

i lmestyvät tyhjästä

aikaisemmin keskeisesti opettajalle kuulu-neista tehtävistä, esimerkiksi suunnittelustaja arvioinnista tulee tutkivassa oppimisessaoppilaan oppimisen kohde. Opettajan tehtä-väksi tuleekin opetella ohjaamaan oppilaitatoimimaan pienryhmissä, kannustaa heitäkysymään, ideoimaan, selittämään, etsimääntietoa erilaisista lähteistä ja tukea oppilaitaorganisoimaan sekä arvioimaan omaa oppi-mista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että opetta-minen olisi kokonaan poissuljettua.

Ilmiökeskeinen oppiminen on toimintata-pa, jossa on oleellista maailmankuvan muo-dostaminen oppimisen kautta. Siinä opiske-lun lähtökohtana ovat laajat teemat, suuretideat, mikä mahdollistaa huomion kiinnittä-misen ilmiöiden välisiin suhteisiin, syiden jaseurausten pohdintaan.

ProjektityöskentelyLuova yrittäjyys on Hämeenlinnan Yhteiskoulun lu-

kion projekti joka liittyy Hämeenlinnan Harvoilan

vuoden 2007 Asuntomessuihin. Jokainen työ pohjau-

tuu myös johonkin oppiaineeseen (mm. psykologia,

kuvataide) ja innostaa oppilaita eri aineiden uusiin

ulottuvuuksiin. Työn lopuksi kaikki oppilaat tekevät

työstään portfolion, johon he kokoavat töittensä par-

haat palat. Verkkosivuston tarkoituksena on antaa ku-

va oppilaiden kurssitöistä. Asuntomessukurssi on va-

paavalintainen kurssi, jonka tavoite on tutustuttaa op-

pilaita siihen, kuinka hyvä projekti syntyy, etenee ja

toteutuu. Kurssi koostuu eri aiheista.

Budjettilaskelma: Asuntomessuprojektityönä on

Osuuspankin talon rakentamisen budjetin laskenta.

Tarkoituksena on selvittää rakentamisesta ja muusta

kokonaisuuteen liittyvästä koituvat kulut ja näin ol-

leen tiedustella hintoja eri alojen yhtiöiltä ja liikkeil-

tä, jotka siihen kuuluvat, esimerkiksi sähkötöiden ja

muun rakentamisen osalta.

Yhteisöllinen elämä: Sosiaalipsykologiaan liittyvän

projektimme tarkoituksena on tutkia ihmisten yhtei-

söllistä elämää asuntomessualueella. Asukkaille teh-

dään kyselyjä, joiden tuloksista kootaan yhteenveto

koskien asukkaiden yhteisöllisyyden tunnetta.

Kotien kvartetti: Ideana on tutkia neljää erilaista

kotia ja niiden eroavaisuuksia. Selvitetään minkälai-

set ihmiset ja miksi, ovat valinneet juuri asuntomes-

sualueelle muuton. Vertailussa on yksikerroksinen

tiilitalo, iso puutalo ja kaksi isoa kivitaloa. Selvite-

tään asukkaiden henkilökuvaa (ikä, sukupuoli, kou-

lutus jne.), sekä ennakko-odotuksia ja toiveita uudes-

ta kodista ja asumisesta.

Vertailussa uusi ja vanha: Projektin tarkoitukse-

na on tarkastella uudenaikaista asuntomessualuet-

ta perinteiseen kantahämäläiseen rakentamiseen

verrattuna, esimerkiksi materiaalien ja ympäristö-

suhteen avulla.

Messualueen kuvaus: Kuvataan Hämeenlinnan

asuntomessualuetta säännöllisin väliajoin. Lähem-

mässä tarkastelussa on pari yksittäistä tonttia, joi-

den kehitystä seurataan alusta loppuun. Lisäksi sel-

vitetään joidenkin tonttien tarina ja suunnitellaan

kuvateksti tietyille kuville.

http://artifision.net/asuntomessut2/index.html

TeemaopetusViikinkiaika Suomessa –projekti oli kahden kunnan

ja kolmen koulun eli Espoon Kaitaan lukion, Tuoma-

rilan ala-asteen ja Siuntion Päivärinteen ala-asteen

yhteinen projekti. Ideana oli antaa oppilaille projek-

tin puitteissa oppimiselämyksiä sekä tietoa Suomen

viikinkiaikaa koskevasta historiasta asiantuntijoiden

avustuksella.

Eheyttävän opetuksen mukaisesti käytössä oli in-

tegroitu teemaopetus. Projektissa yhdistettiin tee-

maan liittyen eri oppiaineita (varsinkin alaluokilla

laajasti historia, käsityö, kuvataide, äidinkieli, ympä-

ristö- ja luonnontiede, biologia, maantieto, liikunta

ja lukiokursseina suppeammin historia, kuvataide ja

atk). Hankkeen internet-sivujen luonnissa oppiainei-

ta yhdistettiin niin, että historian opetuksessa luotiin

sisällöt, tietotekniikassa toteutettiin tekninen puoli

ja kuvataiteessa, ja osin käsityössä, oppilaat osallis-

tuivat sivujen kuvitukselliseen puoleen.

63

Lisäksi opetusta kehitettiin ja elävöitettiin hyö-

dyntäen koulun ulkopuolisia asiantuntijoita ja kult-

tuuriosaajia kuten tutkija-asiantuntijoita ja leirikou-

lupalveluja ja museokäyntejä. Käytössä oli oppilaan

aktiivista roolia oppimisessa korostava elämykselli-

nen oppiminen sekä draaman käyttö opetusmene-

telmä. Affektiivinen oppiminen oli vahvasti tiedos-

tettuna osana tätä oppimisprosessia. Lukiokurssilla

korostettiin etenkin itsenäisten opiskelutaitojen ke-

hittämistä tutkivan oppimisen menetelmää käyttä-

en: lukio-oppilaat asettivat tutkimuskysymyksiä

kriittisen tiedonmuodostuksen periaatteita noudat-

taen, rajasivat tutkimustaan sekä muodostivat oppi-

mistuloksistaan hankesivut.

www.tuomarilankoulu.info/projektit/viikinki/

viikinkiportti001.htm

IlmaisutaitoOnnikka-hanke on ollut Oulun normaalikoulun pe-

rusasteen luokilla 0–6 vuosina 2004–2006 toteutunut

poikkitaiteellinen projekti. Hankkeessa on korostu-

nut toiminnallinen ja luova lähestyminen erityisesti

taito- ja taideaineiden välityksellä Oulun ja lähiseu-

dun paikallishistoriaan, elinkeinoelämään, kulttuu-

riin ja taiteisiin. Hankkeeseen on kuulunut erilaisia

integroituja projekteja. Projekteja on kehitelty mm.

kuvataiteen, käsityön, musiikin, liikunnan, äidinkie-

len ja kirjallisuuden sekä historian tunneilla. Lisäksi

on toteutettu toiminnallisia opintokäyntejä, leirikou-

luja ja konsertteja sekä osallistuttu Oulu 400 vuotta -

tapahtuman tehtäviin ja toimintoihin. Lähtökohtana

on ollut se, että kansanperinnettä, satuja, runoja ja

tarinoita lähestyttiin poikkitaiteellisesti.

Hankkeessa toteutettiin Tyttö ja naakkapuu -musi-

kaali yhteistyössä Oulun kasvatustieteen ja opetta-

jankoulutuksen yksikön kanssa. Monipuolisia mu-

siikki-, tanssi- ja liikuntaesityksiä sijoitettiin tarinan

eri vaiheisiin. Kuvataiteellinen puoli näkyi lavasteis-

sa ja puvustuksessa. Alkuopetuksessa tehtiin museo-

hanke yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan museon

kanssa. Ideana ja teemana oli toimiminen historian

salapoliisina sekä erilaisten tunteiden ja roolien mer-

kitys elämässä. Kulttuuri- ja luontoleirikoulut toteu-

tettiin Hailuodon, Virpiniemen ja Oulangan leirikou-

luissa. Luova tutkimusmatka oopperaan -hanke teh-

tiin yhteistyössä Suomen kansallisoopperan lasten-

ja nuortentoiminnan osaston (OOP!) ja Oulu Sinfo-

nian kanssa. Mestaritontun seikkailut -kulttuuritee-

ma toteutettiin yhteistyössä Oulun Sanataidekoulun

ja Oulun kaupunginteatterin kanssa. Yhteistyö-

kumppaneita ovat olleet muun muassa Oulun yli-

opiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen

yksikkö, Pohjois-Pohjanmaan museo sekä Nukun

Sanataidekoulu. Myös opettajaksi opiskelevat ovat

voineet osallistua luovuus- ja kulttuurikasvatuksen

kehittämiseen koulussamme.

Kulttuurikasvatus on jatkunut: Lukuvuonna

2006–2007 toteutui mediakasvatuksen projekti. Ta-

voitteena oli suunnitella ja toteuttaa dokumenttielo-

kuva yhteistyössä Nukun Elokuvakoulun kanssa. Ke-

väällä 2007 toteutettiin Muuttuva lähiympäristömme

– Kulttuuripoluilta tulevaisuuteen -teema yhteistyönä

Pohjois-Suomen Unesco-koulujen kanssa. Teeman ai-

kana kokeiltiin mm. tulevaisuusverstas-menetelmää.

KulttuurikilpailutKulttuurikilpailut tukemassa nuorten kulttuurihar-rastusta ja ammatin opiskelua – hankkeen tavoit-

teena oli opiskelijoiden kulttuuriharrastusten herät-

täminen ja lisääminen sekä taiteen integroiminen

ammatillisiin aineisiin sekä yleensäkin luovuuden

merkityksen painottuminen ammatillisissa opinnois-

sa. Kilpailuympäristöt ovat tärkeitä oppimisympäris-

töjä muuhunkin kuin vain kulttuuriharrastuksen op-

64

Kulttuurikilpailuun osallistunut työ ja sen tekijät

Eeva-Kaisa Mattila ja Eeva LepolaHeltech/Käpylä

pimiseen. Yhdessä toimiminen opettaa ajattelemaan

ja käyttäytymään rakentavasti yhteisön jäsenenä.

Saku ry:n Kulttuurikilpailut järjestetään vuosittain

kevätlukukaudella eri puolilla Suomea. Kolmipäiväi-

sissä SAKUstars -kulttuurikilpailuissa on sarjoja se-

kä lähetettäville että paikanpäällä tehtäville

töille/suorituksille. Osallistua voi kilpailujen eri la-

jeihin: tanssia, räppiä, digikuvataidetta, bändejä, yk-

sinlaulua, akustisia soittimia, karaokea, shakkia,

näytelmiä, lausuntaa ja muuta kuten esim. kirja, jos-

sa on opiskelijoiden kirjoittamia kirjoituksia ja opis-

kelijoiden tekemää grafiikkaa.

Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut vuosimal-

lia 2007 kisailtiin Hämeenlinnassa 17.-19.4. Kisoihin

osallistui noin 550 kilpailijaa ja ennakkoon lähetettä-

viin töihin tuli arvosteltavaksi noin 450 teosta. Koulu-

tuskeskus Tavastian isännöimien kisojen teemana oli

”ilosta syntynyt”. Teeman mukaisesti kolmipäiväinen

kulttuurifestivaali oli täynnä esiintymisen riemua, it-

sensä ylittämisen iloa ja kavereiden kannustamista.

www.sakury.net/KULTTUURIA/kulttuuria_index.htm

Aistien oppimispolkuTeollisuusperinne kulttuuriperintöopetuksessa-hankkeen tavoitteena on ollut G.A. Serlachius –mu-

seon ja koulujen yhteistyönä syventää kulttuuripe-

rintöopetusta teemana teollistuminen ja metsien

hyötykäyttö sekä lisätä lasten ja nuorten ymmärrys-

tä teemoihin liittyviin ilmiöihin mm. draamapedago-

giikan, työpajatoiminnan ja yritysyhteistyön avulla.

G.A. Serlachius -museon vuorovaikutteiset oppi-

misympäristöt ovat tulleet osaksi monien koulujen

jatkuvaa toimintaa ja opetussuunnitelmia. Teolli-

suusperinteestä kertovien muiden museoiden kanssa

on muodostunut seudullisia yhteistyöverkostoja, joi-

den tuloksena on voitu tarjota uusia, laajempia oppi-

miskokonaisuuksia.

Ideana on ollut lasten ja nuorten aktivoiminen op-

pimaan omakohtaisen kokemisen ja tekemisen avul-

la, eri aisteja käyttäen. G.A. Serlachius -museo on

kuin tiedekeskus, jossa saa koskea: halata puu-ukko-

ja, kuunnella tarinoita, käydä elokuvissa, tehdä pa-

peria, kurkistaa luukkuihin, vetää köydestä, kääntää

rattia – siis käyttää omia hoksottimia!

Tulokseksi on saatu yhtenäinen oppimispolku,

jossa G.A. Serlachius -museon koululaispalvelut

kattavat koko metsään liittyvän aihekokonaisuuden

metsäluonnosta ja metsäteollisuuden historiasta pa-

perin tekemiseen omin käsin ja tutustumiseen pa-

perin nykyaikaiseen teolliseen valmistukseen vie-

reisellä paperitehtaalla.

www.gaserlachius.fi

Eheyttävä aihekokonaisuusopetusCulture Bee –hanke toteutettiin Kuokkalan koulus-

sa Jyväskylässä lukuvuonna 2005-2006 siten, että

kaikki kahdeksasluokkalaiset pääsivät mukaan

eheytettyyn, koko koulun toimintakulttuuria rikas-

tuttavaan aihekokonaisuusopetukseen. Hankeyhteis-

työkumppaniksi neuvoteltiin lasten ja nuorten kult-

tuurikeskus Kulttuuriaitta yhteistyöverkostoineen.

Käytössä olivat osallistava oppiminen vierailujen ja

vierailijoiden avulla, tekemällä oppimisen keinoin

toteutetut työpajat, näyttelyt, tuotokset ja esitykset

sekä Internet-pohjaisen verkkolehtitoimittajatyös-

kentelyn käyttöönotto ja hyödyntäminen.

Kaikki perusopetuksen seitsemän aihekokonaisuut-

ta vietiin läpi kulttuurikasvatuksen hengessä ja Kult-

tuuriaitta-yhteistyössä. Koko Kuokkalan koulu sai iloi-

ta ja oppia kahdeksasluokkalaisten opiskelutuloksista.

Culture Bee -hanke on onnistuttu muuttamaan hyvik-

si käytänteiksi siten, että verkkolehtityö Lehtiverstas-

työkalun ja yhteistyö Kulttuuriaitan kanssa jatkuu.

Culture Bee –hanketta edisti oman koulun rehtorin,

aihekokonaisuuskursseja luotsanneiden opettajien ja

Kulttuuriaitan yhdyshenkilöiden antama tuki. Han-

ketta ehkäisi taloudellisten lisäresurssien puute, sillä

hankkeeseen ei oltu edellisenä vuonna budjetoitu.

Culture Bee –verkkolehtityötä kehitetään jatkossa se-

kä paikalliseen että kansainväliseenkin suuntaan.

Hankevastaavana toimii opettaja Seija Rautiainen.

Lisää hankkeiden toiminnasta löytyy verkkosivuilta

www.edu.fi/projektit/lahde >Arviointi ja

hankekuulumisia

65

66

Koulutuspolitiikkaa ja opetuksen kehittämis-tä ohjaavissa keskeisissä ohjelma-asiakirjoissaedellytetään luovuus- ja kulttuurikasvatuk-sen kehittämistä. Luovuusstrategian (Yksi-toista askelta luovaan Suomeen ) mu-kaan luovuudella tarkoitetaan kykyä yhdis-tellä asioita ja merkityksiä ennen kokematto-milla tavoilla. Innovatiivisuus puolestaantarkoittaa kykyä ja uskallusta viedä luovatideat uusiksi tuotteiksi tai käytännöiksi. Läh-teen keskeisenä tavoitteena on ollut tukeaoppilaan/opiskelijan luovuutta, innovatiivi-suutta ja kulttuurien tuntemusta. Keskeistähankkeessa on ollut luovuus ja innovatiivi-suus kaikissa oppiaineissa ja opetuksessa.

Tavoitteena on ollut uusin toimintamalleinja -muodoin sekä oppimisympäristöin roh-kaista oppilasta/opiskelijaa käyttämään omaaluovuuttaan ja innovatiivisuuttaan. Lähde-hankkeessa on pyritty löytämään uusia toi-mintamalleja ja -muotoja koulujen/oppil-aitosten ja taide- ja kulttuurilaitosten, kansa-laisjärjestöjen sekä elinkeinoelämän välille.Hankkeessa on ollut mahdollisuus hyödyntääjo aikaisemmin käynnistettyjä luovuutta ja in-novatiivisuutta tukevia hankkeita ja luoda nii-den pohjalta uusia hankkeita sekä levittää hy-väksi havaittuja toimintamalleja ja -menetel-miä, hyviä käytäntöjä.

Hankkeessa mukana olevan toiminnantarkoituksena on ollut tukea uudistuvienopetussuunnitelmien ja tutkinnon perustei-

den käyttöönottoa sekä opetussuunnitel-mien toteuttamista ja toimintakulttuuria.Tarkoituksena on ollut, että hanketoimintaperustuu paikallisiin tarpeisiin ja että uudettoimintamallit ja -muodot jäävät pysyviksikoulun/oppilaitoksen käytännöiksi eivätkävain kertaluonteisiksi hankkeen sisällöiksi.

Lähde-hanke on sisältänyt osateemat: ) kulttuuriperintö, ) taide ja kulttuuri sekä) teknologia ja kulttuuri, jotka ovat voineetnäkyä osahankkeissa yksinään tai kaikki yh-dessä. Kulttuuriperintö-teeman tavoitteenaon ollut luoda perustaa kulttuurisesti kestä-välle kehitykselle vahvistamalla yksilön kult-tuuriperintöä säilyttävää ja kehittävää elä-mäntapaa. Yhteistyötä on tehty SuomenTammi -verkostossa. Taide ja kulttuuri -tee-

Aulikki Etelälahti

Lähde-hankkeen vaikuttavuuden arviointiLähde-hankkeen arviointi koskee vuosia -. Hankkeen ideana on ollut tukea opettajienja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä. Hankkeen yhteistyötahoina ovat olleet opetusministeriö, lää-ninhallitukset, Museovirasto, ympäristöministeriö, työelämän yritykset ja organisaatiot, kulttuuri-alojen toimijat sekä opettajankoulutus.

erikoissuunnittelijaOpetushallitus

KULTTUURIPERINTÖ siirtäminen ja kehittäminen

TEKNOLOGIA JA KULTTUURIymmärtämisen ja osaamisen

vahvistaminen

TAIDE JA KULTTUURIkulttuuri -identiteetin

vahvistaminen

Lähde-hankkeen osateemat

Luovuus ja innovatiivisuuskaikessa opiskelussa

Luovuus on naut into

i tsessään,eräänla inen

lahja

man tavoitteena on ollut tiivistää yhteistyö-tä koulujen ja taide- ja kulttuurilaitosten vä-lillä. Yhteistyön tarkoituksena on ollut vah-vistaa oppilaitosten taide- ja kulttuurikasva-tusta ja sitä kautta yksilön kasvua ja kehitys-tä. Teknologia ja kulttuuri –teeman tavoit-teena on ollut kehittää tiede- ja teknologia-osaamista lisääviä ja tukevia opetus- ja opis-kelumenetelmiä ja edistää niiden käyttöä.

Lähde-hankkeessa mukana olleet ns. osa-hankkeet ovat voineet olla opettaja-, kou-lu-, kunta- tai yhteistyökumppanilähtöisiä.

Lähde-hankkeeseen ilmoittautuneista osa-hankkeista % oli koulu- tai oppilaitosve-toisia. Yhteistyökumppanina oli yleisim-min kulttuuritoimija. Ilmoitettuja osa-hankkeita oli kunnasta.

Opetushallituksen rooli hankkeessa on ol-lut tarjota osahankkeelle kansallista näky-vyyttä sekä yhteistyöverkostoja. LisäksiOpetushallitus on tarjonnut täydennyskou-lutusta ja seminaareja sekä oppimateriaalia.Tarvittaessa Opetushallituksen yhdyshenki-löt ovat konsultoineet hankkeita. Opetus-hallituksen projektiryhmä on ollut Lähde-hankkeen toimeenpaneva elin, jossa on ol-lut mukana eri yksiköiden asiantuntijoita,joiden keskeisenä vastuualueena on ollutyhteydenpito paikallishankkeisiin.

Lähde-hankkeen panoksiksi voidaan las-kea Opetushallituksen toiminta hankkeenläpiviemiseksi. Toisaalta panoksiksi tulee las-kea myös hankkeessa mukana olleidenosuus toiminnan aikaansaamiseksi. Nämäpanokset synnyttävät prosessin, verkostoitu-misen sekä yhteistyön, joiden avulla synty-vät uudet toimintamallit ja -ympäristöt. Tu-

PANOS

OPETUSHALLITUKSEN JÄRJESTÄMÄT TILAISUUDET,

TÄYDENNYSKOULUTUS

OPETUSHALLITUKSEN VERKKOSIVUT

JULKAISUT

OPETUSHALLITUKSEN KUMMITOIMINTA

PROSESSI

YHTEISTYÖ KOULUMUOTOJEN

VÄLILLÄ

YHTEISTYÖ KUMPPANIEN VÄLILLÄ

YHTEISTYÖ OPPIAINEIDEN VÄLILLÄ

SUORITUS

UUDET TOIMINTAMALLIT,

TYÖTAVAT, SISÄLLÖT

UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT

TULOS

OPPILAAN KULTTUURITUNTEMUS

LISÄÄNTYY

OPPILAAN LUOVUUS JA INNOVATIIVISUUS

LISÄÄNTYVÄT

OPPILAAN ONGELMAN-RATKAISUTAIDOT

KEHITTYIVÄT

MUUT VAIKUTUKSET

Lähteen teoreettinen vaikuttamispolku mukailtu yleisestä ohjelmateoriasta (ks. Dahler-Larsen 2005, 34).

Seinäjoen Historiallinen Yhdistys yhdessä Seinäjoen Lyseon kanssa perehdyttää lyseon oppilaita paikalliseen rakennusperintöön keväisin ja syksyisin.Asema-alue on kiinnostava tutkimuskohde.

Kuva:TellervoLahti

loksena ovat saavutetut tavoitteet eli oppi-laan toiminnan ja asenteiden kehittyminen.Hankkeella voi olla myös muita vaikutuksiakuin hankkeelle asetetuissa tavoitteissa mää-ritellyt. (ks. oheinen kuvio )

Arvioinnin toteuttaminenArvioinnin tavoitteena oli selvittää, mitenLähde-hankkeella on edistetty koulutuksentuloksellisuutta, erityisesti sen vaikuttavuutta.

Arvioinnin käytännön toteuttamisessa tu-li ottaa huomioon Lähde-hankkeen moni-muotoisuus. Lähde-hanke toteutettiin niinsanottuna sateenvarjohankkeena, jonka allatoimi useampi osahanke. Osahankkeillavuorostaan oli omia yhteistyökumppaneita.Yhteistyökumppaneita saattoi olla useam-pia. Osahanke saattoi olla koulu-/oppilai-tosvetoinen tai yhteistyötahovetoinen. Yh-dyshenkilöinä toimivat useimmiten koulunedustajat. Koska arvioinnin kohteena olivatnimenomaan Lähde-hankkeen tuottamatvaikutukset, pyydettiin niitä osahankkeita,jotka olivat olleet mukana aikaisemminSuomen Tammessa, keskittymään vain Läh-teen aikana toteutettuihin toimintamallei-hin ja saavutettuihin tuloksiin.

Lähde-hankkeen arviointi ajoitettiin syk-syyn , jolloin Lähde-hanke oli jatkunutkaksi vuotta. Osa hankkeista oli tullut mu-kaan myöhemmin, ja osa puolestaan oli jat-kanut jo aiemmin käynnistämäänsä projek-tia, joka idealtaan sopi Lähde-hankkeen alle.

Lähde-hankkeen tavoitteiden toteutuminen

Uudet toimintamallit luovuus- ja kulttuurikasvatuksessaYli puolet hankkeista oli kehittänyt paljon taierittäin paljon uusia yhteistyömalleja oppiai-neiden välille ( % hankkeista) sekä koulunja taide- ja kulttuurilaitoksen välille ( %).Hieman yli puolet yhdyshenkilöistä ja yhteis-työkumppaneista ( %) koki, että yhteistyölisääntyi paljon tai erittäin paljon myös kult-tuuritoimijoiden välillä hankkeen ansiosta.Koulumuotojen välille sen sijaan oli löydettyvähemmän uusia yhteistyömuotoja, hiemanalle puolessa ( %) hankkeista koulumuoto-jen välillä oli vähän tai ei ollenkaan yhteis-työtä. Kuitenkin kolmasosa vastaajista ( %)oli löytänyt paljon tai erittäin paljon uusiayhteistyömalleja koulumuotojen välille.

68

Hankkeiden yhdyshenkilöiden ja yhteistyökumppanien sekä projektiryhmän arviot hankkeenmyötä syntyneistä yhteistyömalleista. (1=ei ollenkaan, 5=erittäin paljon)

Yhteistyö koulun ja kansalaisjärjestöjensekä koulun ja elinkeinoelämän välillä ei ol-lut vielä lähtenyt käyntiin kovin aktiivisesti,sillä vain viidenneksessä hankkeista yhteis-työtä tehtiin näiden kesken paljon tai erit-täin paljon ja noin kolmannes ( % ja %)hankkeista ei ollut löytänyt ollenkaan yh-teistyömalleja näiden kesken.

Projektiryhmän jäsenet olivat samaa mieltähankkeiden yhdyshenkilöiden ja yhteistyö-kumppanien kanssa siitä, että hankkeessa olilöydetty uusia toimintamalleja koulun/oppi-laitoksen ja taide- ja kulttuurilaitoksen välillekeskimäärin paljon (ka. , asteikolla 1=ei ol-lenkaan, =erittäin paljon, ks. kuvio .). Myöskoulumuotojen välisistä sekä koulun/opp-ilaitoksen ja kansalaisjärjestöjen välisistä yh-teistyömalleista projektiryhmän jäsenet olivatsamaa mieltä kuin osahankkeiden edustajat.Lähes samansuuntaiset arviot olivat myöskoulun/oppilaitoksen ja elinkeinoelämän vä-lille syntyneistä toimintamalleista. Projekti-ryhmän jäsenet arvioivat osateemojen välisenyhteistyön jonkin verran vähäisemmäksi (ka.,) kuin hankkeiden edustajat (ka. ,). Myösyhteistyömallien syntymisen oppiaineiden/opintojen ja kulttuuritoimijoiden välille pro-jektiryhmän jäsenet arvioivat hieman vähäi-semmäksi (ka. , ja ka. ,) kuin hankkeidenedustajat (ka. , ja ka. ,).

Oppiaineiden välinen yhteistyöLähteen tavoitteena oli synnyttää yhteistyö-malleja myös oppiaineiden välillä. Hankkei-den yhdyshenkilöiden ja yhteistyökumppa-nien vastausten mukaan suurimmassa osas-sa hankkeista ( %) toiminta oli oppiainera-jat ylittävää ja projekti kattoi useita oppiai-neita ja opintoja. Eniten mainintoja oli ku-vataiteesta ( %:ssa hankkeita), seuraavaksiyleisin oli äidinkieli ja kirjallisuus ( %). Jo-ka toisessa hankkeessa oli historia jossainmuodossaan edustettuna. Myös muut taide-ja taitoaineet sekä luonnontieteet olivatmelko yleisesti mukana.

Vastaajien %-osuusOppiaine määrä vastaajistakuvataide . . . . .39 . . . .62

äidinkieli ja kirjallisuus . . . . .37 . . . .59historia . . . . .32 . . . .51käsityö . . . . .27 . . . .43musiikki . . . . .22 . . . .35

luonnontieteet . . . . .19 . . . .30liikunta . . . . .16 . . . .25

Eri oppiaineiden esiintyminen hankkeissa

69

Ei luovuutta voi määr i te l lä .Luovuuden monimuotoisuuson yksinkerta is issa as ioissa, hetkissä jotka eletään täysin s iemauksin.

Koulumuotojen välinen yhteistyöLähde-hankkeen yhtenä tavoitteena oli löy-tää yhteistyömalleja eri koulumuotojen vä-lille. %:ssa hankkeista oli mukana enem-män kuin yksi koulumuoto (esi-, perusope-tus, lukio, ammatillinen koulutus, aikuis-koulutus). Koulumuotojen yhdistelmiä oliaina esiopetuksesta aikuiskoulutukseen.Hankkeista %:ssa oli mukana perusope-tuksen alaluokat ja %:ssa perusopetuksenyläluokat. Esiopetus ja lukio olivat edustet-tuina lähes yhtä paljon, hieman vajaassa kol-manneksessa hankkeista, ja ammatillinenkoulutus oli edustettuna noin joka neljän-nessä hankkeessa (ks. oheinen kuvio ). Ta-vallisimmin hankkeissa oli yhdistettynä esi-ja perusopetus ( %) ja seuraavaksi yleisim-min perusopetus ja lukio ( %) (ks. oheinentaulukko ).

Useissa hankkeissa työpajatoiminnallasaatiin rikottua koulumuoto- ja luokkarajat.Rajojen madaltamisesta oli esimerkkinä lu-kion ja yliopiston yhteisesti järjestämä kult-tuuritapahtuma. Myös lukion ja aikuiskou-lutuksen välille oli saatu toimiva hanke, kunlukiolaiset tutustuivat aikuiskoulutuksen tar-joamiin palveluihin. Useamman koulun vä-linen yhteistyö tuli mahdolliseksi verkko-työkalun avulla viestintä- ja mediakurssilla.

Oppilaiden/opiskelijoiden siirtyminen oh-jaajan ja opastajan rooliin oli melko yleistä.Yliopistot ja ammatilliset oppilaitokset yh-dessä perusopetuksen kanssa olivat luoneetyhteistyömallin, jossa yliopiston ja ammatil-lisen oppilaitoksen opiskelijat olivat esitelleettöitään sekä ohjanneet ja opastaneet perus-opetuksen oppilaita. Toisaalla lukiolaiset oli-vat valmistaneet oppimateriaalia alakoulujen

Koulumuotoyhdistelmät Hankkeiden %-osuusmäärä hankkeista

vain yksi koulumuoto . . . . . . . . .30 . . .45esi- ja perusopetus . . . . . . . . . .13 . . .20

perusopetus ja lukio . . . . . . . . . .7 . . .11perusopetus, lukio ja ammatillinen koulutus . . . . . . . . . .4 . . . .6

perusopetus, lukio ja aikuiskoulutus . . . . . . . . . .2 . . . .3esi- ja perusopetus sekä ammatillinen koulutus . . . . . . . . . .2 . . . .3

perusopetus, lukio, ammatillinen ja aikuiskoulutus . . . . . . . . . .2 . . . .3perusopetus ja ammatillinen koulutus . . . . . . . . . . .1 . . . .2

perusopetus ja aikuiskoulutus . . . . . . . . . . .1 . . . .2lukio ja ammatillinen koulutus . . . . . . . . . . .1 . . . .2

esi- ja perusopetus sekä lukio . . . . . . . . . . .1 . . . .2esi- ja perusopetus sekä aikuiskoulutus . . . . . . . . . . .1 . . . .2

esi- ja perusopetus, ammatillinen sekä aikuiskoulutus . . . . . . . . . . .1 . . . .2yhteensä . . . . . . . . .66 . .100

Hankkeissa esiintyvät koulumuotojen yhdistelmät

Eri koulumuotojen esiintyminen hankkeissa

käyttöön. Esimerkkinä oli myös draamaopas-tusmalli, jonka ammatillinen oppilaitos ja lu-kio olivat kehittäneet yhteistyössä. Pariope-tus eri luokka-asteiden ja koulumuotojen op-pilaiden/opiskelijoiden välillä oli myös to-dettu toimivaksi menetelmäksi.

Yli koulumuotorajojen menevä yhteistyöantoi opettajille mahdollisuuden jakaa am-matillista osaamista, mikä esimerkiksi oppi-laan kasvatuksen jatkumon kannalta on erit-täin tärkeää.

Osateemojen (taide ja kulttuuri, teknologia ja kulttuuri sekä kulttuuriperintö) välinen yhteistyö Hankkeissa saattoi olla mukana vaihtele-vasti yksi tai useampi osateema. Osateemo-ja olivat taide ja kulttuuri, teknologia jakulttuuri sekä kulttuuriperintö. Osatee-moista kulttuuriperintö sekä taide ja kult-tuuri olivat mukana %:ssa hankkeista.Teknologia ja kulttuuri puolestaan olivatmukana %:ssa hankkeista.

Hieman yli puolessa hankkeista ( %) kä-siteltiin useampaa kuin yhtä osateemaa. Yh-dyshenkilöiden ja yhteistyökumppanien avo-vastauksista kävi ilmi, että useimmiten taideja kulttuuri sekä kulttuuriperintö oli liitettyyhdeksi kokonaisuudeksi. Historian teemaoli integroitu kuvataiteeseen ja käsityöhön.Taide, käsityö ja kulttuuriperintö oli yhdistet-ty erilaisissa työskentelytavoissa. Taide jakulttuuri sekä kulttuuriperintö yhdistyivät,kun esimerkiksi Kalevalaa esitettiin teatterinja draamapedagogiikan avulla. Draamanavulla saatettiin matkustaa viikinkiaikaan taitutkia paikallista kulttuuriperintöä.

Myös teknologia ja kulttuuri oli saatu lin-kitettyä kulttuuriperintöön, esimerkiksi oliverrattu nykyaikaa ja menneisyyttä omienteknologisten innovaatioiden näkökulmas-ta. Oli testattu teknologisia innovaatioita ja

oivallettu ihmisen pyrkimys helpottaa elä-määnsä erilaisilla innovaatioilla. Teknologi-aa oli tarvittu, kun oli tehty kulttuuriperin-töä esittelevät nettisivut. Taide, kulttuuri jateknologia kietoutuivat yhteen liikkuvassakuvassa, samoin kuin näytelmän lavastus,puvustus, graafinen suunnittelu sekä cd-tal-tiointi yhdistivät osateemat toisiinsa.

Uudet yhteistyökumppanitUseimmissa hankkeissa koulut/oppilaitoksetolivat saaneet vanhoista tutuista yhteistyö-kumppaneista kuten erilaisista museoista jakirjastoista aiempaa enemmän tukea, ja yh-teistyötä tehtiin aiempaa tiiviimmin ja yhteis-työtä tehtiin säännöllisesti sekä vuorovaikut-teisesti. Ja toisaalta joillekin tahoille nämä”vanhat” kumppanit olivatkin uusia. Yhdys-henkilöistä ja yhteistyökumppaneista noin % mainitsi koulun, oppilaitoksen tai kou-lutoimen ja museon välisen kumppanuuden.

71

Havainnointi ja dokumentointi Kulttuuriperintö tutuksi –hankkeessa on keskeinen menetelmä.

Kuva:TellervoLahti

Eri museoiden välille oli rakennettu ohjel-mallista yhteistyötä ja taidemuseoissa oli luo-tu yhteistyösuhteita myös taiteilijoihin ja pe-rustettu taidekummijärjestelmä. Samoin kir-jastojen kanssa saatiin aikaan systemaattistayhteistoimintaa, esimerkiksi tiedonhallinta-taitojen opetussuunnitelmaa laadittiin yhdes-sä koulun ja kirjaston kanssa.

Uusia kumppanuuksia koulut/oppilaitok-set olivat saaneet myös yrittäjistä ja yrityksis-tä. Hankkeissa oli mukana käsityöläisyrittä-jiä, matkailu- ja retkeily-yrittäjiä, joiden kaut-ta saatiin opetukseen uudenlaista yrittäjyys-kasvatusta. Noin % vastaajista toi esillekoulun ja yrittäjien välisen yhteistyön.

Erilaiset valtakunnalliset liitot ja paikalli-set yhdistykset olivat tuoneet koulun ar-keen erilaisia opetuksen mahdollisuuksia,ja tukeneet opettajia opetustyössä. Hiemanyli % vastaajista mainitsi koulun ja yh-distyksen kumppanuuden. Liittojen ja yh-distysten edustajat välittivät oman alansaasiantuntemusta ohjatessaan oppilaita/opiskelijoita. Myös oppilaat/opiskelijat ar-vostivat sitä, että ohjaajilla oli käsiteltäväs-tä alasta vankka asiantuntijuus.

Verkostoituminen oli poikinut myös vas-taavia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita,joiden kanssa voitiin laajentaa jo paikallisel-la ja valtakunnallisella tasolla meneilläänolevaa hanketta.

Uudet opetusmenetelmät ja oppimisympäristötHankkeiden yhdyshenkilöiden ja yhteistyö-kumppanien avovastausten mukaan hank-keissa oli hyödynnetty sekä aivan uudenlai-

sia että jo kauemmin käytössä olleita ope-tusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, joi-hin oli saatu uutta sisältöä. Toisaalta osassahankkeista muualla jo aiemmin käytössä ol-leita opetusmenetelmiä ja oppimisympäris-töjä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön.Myös oppilaat/opiskelijat kuvasivat hank-keisiinsa liittyviä toimintamalleja osittainvanhoiksi tutuiksi, mutta niiden toteutusta-pa oli uusi, niin kuin eräs oppilas kuvaa:”erilainen museokäynti kuin yleensä”. Oppilai-den/opiskelijoiden mieliin oli jäänyt jotainaiemmasta poikkeavaa kuten draaman käyt-töä museoon tutustumisessa sekä mielikuvi-tusmatkat. Osassa hankkeista olikin opetuk-sessa hyödynnetty draamaa, mielikuvitusta,leikkimaailmaa tai muuta vastaavaa elämyk-sellistä oppimista.

Toimintatavoissa tulivat esille myös tutki-va oppiminen ja tekemällä oppiminen, jois-sa korostuivat oppilaiden/opiskelijoiden ak-tiivisuus ja vastuu omasta työstään. Työpajatja teemapäivät olivat esimerkkejä toiminnal-lisesta oppimisesta. Työpajatoimintaa hyö-dynnettiin useissa hankkeissa käsiteltäessäerilaisia aihekokonaisuuksia. Oppilaidenmielestä mieleenpainuvia olivat mm. käden-taitopäivän järjestäminen. Lisäksi tekemälläoppimista tapahtui autenttisissa tutkimus- jakehityslaboratoriossa sekä tehdas- ja työ-maaympäristöissä.

Oppilaiden/opiskelijoiden mielestä eri-laisten esitelmien laadinnassa itsenäinentyöskentely koulun ulkopuolella sekä yhteis-työ, jossa jokaisella oli oma roolinsa, poik-kesivat positiivisella tavalla koulun normaa-lista arjesta.

72

I tse as iassa er i la isuudessamme olemme

kaikki samanlais ia (auts!)

Merkittävää oli myös taiteilijoiden, mu-seotyöntekijöiden sekä vanhempien opiske-lijoiden toimiminen ohjaajina ja opettajina.Lisäksi hankkeissa oli voinut haastatellakoulun ulkopuolisia asiantuntijoita. Koulunulkopuolisista ohjaajista oppilaille/opiskeli-joille olivat jääneet mieliin mm. näyttelijät,arkeologit ja taiteilijat.

Osassa hankkeista oli hyödynnetty Inter-netiä opetuksessa käyttämällä erilaisia verk-koalustoja ja yleisesti verkkopohjaisia työs-kentelytapoja. Myös mediaa oli hyödynnet-ty laatimalla lehdistötiedotteita sekä doku-mentoimalla projektin eri vaiheita. Oppilail-le/opiskelijoille oli aivan uusi kokemus tuot-taa omaa verkkolehteä.

Keskeisiä toimintatapoja olivat retket jaopintokäynnit erilaisiin kohteisiin mm.näyttelyihin, konsertteihin, teattereihin, tai-dekouluun, kirkkoihin, ja yleisesti aitoihinkulttuuriympäristöihin, kuten vanhojen

maalaistalojen pihapiireihin, tervahautoi-hin, kartanoihin sekä kotiseudun historialli-siin ja arkkitehtonisiin rakennuksiin. Oppi-laat/opiskelijat mainitsivat saaneensa uusiamyönteisiä kokemuksia näistä opintokäyn-neistä ja retkistä.

Oppimisympäristöinä toimivat myös kir-jastot, joiden kanssa tehtiin entistä tiiviim-pää ja systemaattisempaa yhteistyötä.

Noin %:ssa hankkeista yhdyshenkilötja yhteistyökumppanit arvioivat, että ope-tusta oli voitu siirtää paljon tai erittäin pal-jon koulun/oppilaitoksen ulkopuolelle.Kahdessa kolmesta hankkeessa arvioitiinmyös ulkopuolisten ohjaajien tukeneenopettajaa opetustyössä paljon tai erittäinpaljon. Hankkeen vaikuttavuuden kannaltaon olennaista, saadaanko uudet toiminta-muodot pysyväksi käytännöksi koulun/oppilaitoksen arkeen myös hankkeiden ul-kopuolella tai niiden jälkeen. Puolet hank-keista oli saanut uudet menetelmät sisälly-tettyä hyvin tai erittäin hyvin normaaliin ar-kitoimintaan ja opetukseen. Vain % hank-keista oli onnistunut siinä heikosti tai ei ol-lenkaan. (Ks. oheinen taulukko.)

73

ei ollenkaan vähän jonkin paljon erittäin keski-1 2 verran 3 4 paljon 5 arvo

2 % 6 % 22 % 40 % 31 % 3,9

0 % 0 % 27 % 44 % 30 % ,

2 % 8 % 41 % 37 % 13 % ,

Hankkeen avulla on pystytty siirtämään opetusta koulun/oppilaitoksen ulkopuolelle.

Opettaja on saanut tukea opetuk-seensa yhteistyökumppaneilta.

Hankkeessa syntyneet uudet toimintamallit ja -menetelmät

on saatu mukaan koulun/oppilaitoksen arkitoimintaan

ja opetukseen.

Hankkeiden yhdyshenkilöiden ja yhteistyökumppanien arviot hankkeen uusista toimintamenetelmistä.

Luovuus on s i tä miten elämää

käyttää, miten toimi i ja vaikuttaa

Oppilaan/opiskelijan luovuuden jainnovatiivisuuden tukeminen Oppilaiden/opiskelijoiden näkemyksetOppilaat/opiskelijat olivat kokeneet saa-neensa käyttää omia luovia ajatuksiaan jaideoitaan. Suurin osa kirjoittajista oli sitämieltä, että heidän ajatuksiaan, ideoitaan jakeksintöjään oli arvostettu. Hankkeen an-siosta oppilaat/opiskelijat olivat alkaneetkiinnittää huomiota luovuuteen, ja kokivatsaaneensa innoitusta luovuuteen ja omanmielikuvituksensa käyttöön.

Hankkeessa innostettiin tekemään omaa jut-tua, ei sellaista mitä muut tekevät. On hienoatehdä porukalla sellainen työ, jossa näkyy jokai-sen ideat ja käden jälki. tyttö, kuvataidekoulu

En ole ennen hanketta oikein edes ajatellut luo-vuutta, mutta nyt käsitän sen laajana osanamaailmaa. tyttö, perusopetus 5. lk

Luovuuden määrittelyssä tulivat esille yh-teistyö ja toisten arvostaminen, joista hank-keessa oli saatu kokemuksia.

Jotta luovuutta olisi, ihmisillä täytyy olla vuo-rovaikutus- ja yhteistyöhaluja. Lisäksi pitää pys-tyä kuuntelemaan muita ihmisiä ja arvostaa hei-tä. poika, ammatillinen koulutus

Uskon, että asenteeni muuttui yhä solidaari-semmaksi kanssaopiskelijoitani ja heidän luo-vuuttaan kohtaan tyttö, kuvataidekoulu

Kirjoittajien mukaan jokaisessa ihmisessäon luovuutta, koska ilman luovuutta ei pys-tyisi selviytymään arkipäivän tilanteista.Luovuuden avulla ihminen avartaa näke-myksiään, joita voi sitten hyödyntää tehdes-sään töitä ja arkipäiväisiä asioita. Opiskelijatpohtivatkin, onko mitään alaa, jossa ei tarvi-ta edes vähän luovuutta.Jokaisessa ihmisessä pitää olla luovuutta. Ilmanluovuutta ei mielestäni pysty ratkaisemaan eteentulevia ongelmia. poika, ammatillinen koulutus

Luovuus on jokapäiväistä. Jokaisella ihmisel-lä on ainakin vähän luovuutta. poika, ammatilli-

nen koulutus

Toisaalta vastauksissa näkyi myös luovuu-den käsitteen liittäminen tiettyihin aiheko-konaisuuksiin, esimerkiksi eräiden kirjoitta-jien mielestä kansalaisuus ja yrittäjyys tai lii-kenne ja turvallisuus sekä tiedonhaku eivätedellyttäneet luovuutta.

Oppilaan/opiskelijan kulttuurituntemuksen tukeminenOppilaiden/opiskelijoiden näkemyksetOppilaat/opiskelijat olivat ymmärtäneet kä-sitteen kulttuuriperintö vähän eri tavoin.Kuitenkin vastauksista voidaan nostaa esilletietyt elementit. Kulttuuriperinnössä olen-naisena osana ymmärrettiin, että kulttuurion säilynyt sukupolvilta toiselle. Lisäksi kir-joituksissa nousi esille, että eri maissa ja eriyhteiskuntaluokissa ihmisillä on omat kult-tuurinsa ja että kulttuuriperintö antaa ihmi-selle identiteetin.

Se on se, joka on perintönä kulkeutunut kult-tuurin myötä – tavoissamme, perinteissämme,tavassamme murtaa sanat ja nyökätä päätä – jamuodostaa osan omaa, subjektiivista identiteet-tiämme. Kulttuuriperintöön kuuluu myös palaarvomaailman rakentumista ja siitä, miten luo-kittelee minkäkin asian: Yhdysvaltalaiselle pan-nukakut ovat aamiaista, Kemijoen mutkassakasvaneelle jälkiruokaa. tyttö, kuvataidekoulu

Kirjoittajat ymmärsivät kulttuuriperinnönihmisten jälkeensä jättämänä kulttuurinaesimerkiksi taiteena ja erilaisina taiteen-muotoina kuten musiikki, teatteri ja kirjal-lisuus. Toisaalta kulttuuriperintö nähtiinkonkreettisena.Kulttuuriperintö on jokin vanha esine. tyttö, perusopetus 8.-9. lk

Hanke opetti, että kulttuuri on näyttelyitä,konsertteja ja historiaa. tyttö, perusopetus 5. lk

74

Kirjoittajat ottivat esille myös sen, että kult-tuuri kehittyy ja sen kehittymiseen voi itsekukin vaikuttaa.

Kulttuuri on aina ollut läsnä. Ja minullakinon mahdollisuuteni kehittää sitä, antaa jotainmuillekin. tyttö, ammatillinen koulutus

Kulttuuri on ihmisille haaste. poika, ammatilli-

nen koulutus

Suurin osa oppimispäiväkirjan kirjoittajistaoli tunnistanut oman oppimisensa hank-keessa. Hanke nähtiin hyödyllisenä. Hank-keessa opittiin uusia tapoja ja tekniikkoja kä-sitellä erilaista materiaalia. Erityisesti koti-seutu, sen kulttuuri ja yleisesti Suomen his-toria olivat tulleet tutuiksi ja kiinnostaviksihankkeen ansiosta.

Hankkeessa on harjoiteltu kaikkea hyödyllistä.poika, perusopetus 8.-9. lk

Sain hankkeen aikana monipuolisesti uusiatietoja ja taitoja, mistä on varmasti hyötyä tule-vaisuudessakin. Hanke korosti paljon kotiseutuaja sen kulttuuria. tyttö, lukio

Hankkeen aikana oli opittu etsimään tietoa jahanke oli virittänyt ajattelemaan enemmän.

Osaan pohtia nyt asioita merkittävästi eri ta-voin, ja esimerkiksi käsitteiden ymmärrettävyyson laajempi kuin aiemmin, koska niitä pohdit-tiin tarkasti. tyttö, lukio

Oppilaiden kokemuksista välittyi yhteistyönmerkitys erilaisten töiden tekemisessä sekäerilaisten ihmisten ja heidän näkemystensäkunnioittaminen ja arvostaminen.

Opin varmasti ryhmässä toimimisen taitoja,koska välillä töitä tehdessä tuli eteen tilanteita,joista selvisi vain tekemällä yhteistyötä.

Parasta oli kuitenkin nähdä yhteistyöllämmesyntynyt taideteos, joka oli onnistunut osananiinkin suurta projektia. tyttö, kuvataidekoulu

Lisäksi hankkeet olivat herättäneet kiinnos-tusta taidetta kohtaan. Alaluokkien oppilai-den kirjoitelmissa tuli esille kauneudentajunlaajentuminen. Myös erilaisin tavoin voitehdä kaunista taidetta. Osa kirjoittajista olisitä mieltä, että he olivat ymmärtäneet tai-teen monimuotoisuuden, oppineet tapojatehdä taidetta sekä ymmärtäneet omanmahdollisuutensa taiteen ilmaisijana.

Vaikka maalaukset ja piirrokset olivat erilai-sia, niitä kaikkia voi sanoa kauniiksi. tyttö, pe-

rusopetus 4. lk

Taiteesta opin, että taidetta voi olla monenlais-ta, yksinkertaista ja monimutkaista. tyttö, perus-

opetus 5. lk

Olen oppinut, että lapsikin voi luoda, ja ettätaidetta on monenlaista. tyttö, perusopetus 5. lk

Taiteesta opin juuri sen verran, että ymmärsin, et-tä mitä enemmän yritän ymmärtää taidetta, sitävaikeammaksi ymmärtäminen käy. Opin luotta-maan siihen, että erilaista taidetta voi katsoa jasiitä voi nauttia, vaikkei heti tajuaisikaan mitätaiteilija on ajanut takaa. Taidetta on niin eri-laista. tyttö, ammatillinen koulutus

Osalle kirjoittajista hankkeesta ei ollut jää-nyt mieleen, mitä olisi erikoisemmin oppi-nut. Mutta voi olla niin, kuin eräs kirjoittajailmaisi, että hankkeessa ”oppiminen tuleeikään kuin salakavalasti” ja oppimisen tiedos-taminen voikin olla vaikeaa. Hankkeen hyö-ty voi tulla esille myös vasta myöhemmin.

Hankkeen aikaansaamat muut vaikutukset ja muutoksetHanke on aikaansaanut myös muita positiivi-sia muutoksia eri tahojen toiminnassa. Ylei-sesti yhdyshenkilöt ja yhteistyökumppanitkorostivat yhteistyön merkityksen lisäänty-neen kaikessa toiminnassa. Parantunut yhteis-työ oli puolestaan osassa hankkeista muutta-nut toimintakulttuuria avoimemmaksi.

75

Oppimispäiväkirjan kirjoittajat arvostivat si-tä, että hanketta ohjaamassa oli muitakinasiantuntijoita kuin oma opettaja.

Ohjaus tapahtui useammasta eri näkökulmas-ta, kun ohjaajina olivat sekä omat opettajat ettäkuvataidekoulun opettajat, ja se teki niistä moni-puolista ja innoittavaa. tyttö, lukio

Oli hienoa, että ohjaajana oli joku muu kuinopettaja, henkilö, joka tunsi asian kuin omat tas-kunsa. tyttö, kuvataidekoulu

Osa kirjoittajista näki positiivisena sen, ettätöihin sai paneutua kunnolla. Toisaalta työs-kentely erilaisissa projektiluonteisissa tehtä-vissä saattoi olla myös raskasta ja uuvutta-vaa, mutta niistä oli jäänyt kuitenkin hyvämieli, koska oli saanut aikaan jotain suurta.

Oppimispäiväkirjan kirjoittajista läheskaikilla oli pelkästään hyviä, jopa mahtaviakokemuksia hankkeestaan. Hankkeessa työs-kentely koettiin hauskaksi, kiinnostavaksi jajännittäväksi. Hankkeesta jäi useimmille kir-joittajille hyvä mieli.

Kaikki tavallisesta arjesta poikkeava lisäsimielenkiintoa ja innostusta, sekä herätti uusiatunteita ja ideoita. Projektin myötä pääsi ikäänkuin maailmanympärysmatkalle, ja se rikastuttiminua suuresti. tyttö, lukio

Erittäin mieltä ri-kastuttava kokemus,kaunis maisema ke-vensi sieluani, ren-touttava ilmapiiriparansi elämän laa-tua ja auttoi minuajaksamaan koulua.tyttö, kuvataidekoulu

Hankkeeseen käy-tetyt tunnit kevensi-vät viikkoa. tyttö, pe-

rusopetus 8.-9. lk

Aivan kaikki kirjoittajat eivät hehkuttaneethankkeen onnistuneisuutta. Erään kirjoitta-jan mielestä hanke oli ”tylsän opettavainen” jatoinen kommentoi ”periaatteessa homma olimielenkiintoinen, mutta ei se oikein toiminut”.

Lähde-hankkeen merkitys osahankkeiden toiminnalleLähde-hankkeen tuoma hyötyHankkeiden edustajat saivat arvioida valta-kunnallisen Lähde-hankkeen merkitystä jahyötyä oman hankkeensa toteuttamiselle.Hieman alle kolmannes ( %) vastaajista ar-vioi valtakunnallisen hankkeen toiminnanriittäneen hyvin tai erittäin hyvin omanhankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Jokaneljäs ( %) vastaaja koki, että valtakunnal-linen hanke riitti heikosti oman hankkeentavoitteiden toteuttamisessa. Valtakunnalli-sella hankkeella pystyttiin keskimäärin koh-talaisesti tyydyttämään paikallisten hankkei-den tarpeet tavoitteiden saavuttamisessa.

Avovastausten perusteella noin % yh-dyshenkilöistä ja yhteistyökumppaneistaoli sitä mieltä, että Lähteestä oli ollut hyö-tyä tiedon levittämisessä ja tiedon saamises-sa. Vastaajat olivat kokeneet saaneensa tie-toa ja virikkeitä muiden hankkeista Lähteen

76

Valtakunnallisen Lähde-hankkeen riittävyys hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi.

avulla ja olivat näin voineet hyödyntäämuiden oivalluksia. Vastaavasti hankkeetolivat voineet markkinoida ja tarjota omiaideoitaan ja jakaa tietoa hyvistä käytännöis-tä. Vastaajat näkivät tärkeäksi tietää, kuinkavaihtelevasti ja toisaalta myös määrätietoi-sesti paikallisia hankkeita toteutetaan.Myös oman hankkeen tapahtumista tiedot-tamisessa oppilaitoksiin oli Lähde-hank-keen tuesta suurta apua. Lähteen kautta ha-luttiin saada aiheesta kiinnostunutta ylei-söä. Lisäksi oppilaiden tuotokset pääsivätyleisön tietoisuuteen Lähteen ansiosta.

Noin kolmannes vastaajista mainitsi ver-kostoitumisen Lähteen ansioksi. Verkostoi-tumisen avulla Lähde oli tarjonnut tarvitta-van foorumin, jossa oli voitu vaihtaa koke-muksia ja saada vertaistukea, mikä puoles-taan oli antanut uskoa omalle työlle. Asian-tuntijoiden tuki oli koettu tärkeäksi ja hank-keiden edustajien tapaamiset hyödyllisiksi.Verkostoituminen antoi mahdollisuudenluoda yhteyksiä eri alojen asiantuntijoihin,ja toisaalta sen kautta oli opittu hyödyntä-mään asiantuntija-apua. Verkostoituminenmahdollisti paikallisen ja valtakunnallisentason sekä kansainvälisen yhteistyön. Koet-tiin, että yhteistyö olisi jäänyt heikommaksiilman valtakunnallista hanketta.

Lähde-hankkeen suoma taustatuki koet-tiin hyödylliseksi. Lähde lisäsi oman hank-keen uskottavuutta, näkyvyyttä ja luovuusja kulttuuriteema saivat enemmän huomio-ta. Noin viidennes vastaajista toi esille, ettäLähde-hankkeen avulla oma hanke oli saa-nut taustatukea. Lähde-hanke oli nostanut

luovuus- ja kulttuuriteeman tärkeäksi. Taus-tatuki oli tärkeä mm. ulkopuolisen rahoi-tuksen saamiseksi.

Joidenkin vastaajien mielestä oma hankeolisi jäänyt kokonaan käynnistymättä ilmanvaltakunnallista Lähde-hanketta tai aina-kaan hanketta ei olisi voitu toteuttaa niinlaajasti ja monipuolisesti, esimerkiksi hank-keen kansainvälinen osuus olisi jäänyt to-teutumatta. Myös näyttelyt tai luovuus- jakulttuurikasvatukseen liittyvä koulutus olisi-vat jääneet pitämättä ja kirjoja julkaisemattailman valtakunnallista hanketta. Yhden vas-taajan osalta Lähde-hanke oli virittänyt teke-mään väitöstutkimusta.

Hankkeen myötä oli karttunut myösuusia kokemuksia ja elämyksiä, mikä tuliesille yksittäisissä vastauksissa. ”Jos hankettaei olisi käynnistetty opettajat ja oppilaat olisivatupeita oppimisen elämyksiä, kokemuksia ja ym-märrystä köyhempiä”. Ilman hanketta puut-tuisi ”yhteistyön tuloksena koettu onnistumisenilo ja upeat muistot” sekä ”taiteen merkittävyy-den näkeminen oppilaiden elämässä!” Erityises-ti korostettiin autenttisessa ympäristössä ta-pahtuvaa oppimiskokemusta.

Vain muutama vastaaja koki, että Lähde-hankkeesta ei ollut varsinaista hyötyä, muttasilti Lähde oli tarjonnut tilaisuuksia, joissaon voinut kertoa omasta hankkeesta, taiLähde-hankkeen on voinut mainita omanhankkeen yhteydessä, mikä on lisännytoman hankkeen painoarvoa ja tärkeyttä.Noin % vastaajista oli sitä mieltä, että il-man valtakunnallista Lähde-hankettakin ta-voitteet olisi saavutettu.

77

Luovuus on kykyä oppia uutta ja kykyä kehit tää ja

tuntea i tseään

Noin %:ssa yhdyshenkilöiden ja yh-teistyökumppanien avovastauksista tuotiinesille, että valtakunnallinen hanke oli olluthyvä tapa, jopa ainoa mahdollinen tapa, to-teuttaa luovuus- ja kulttuurikasvatukseneteenpäin vientiä. Valtakunnallinen hankeoli ikään kuin positiivinen työntö, sillä saa-tiin lisää uskottavuutta ja näkyvyyttä.

Vastaajat mainitsivat vaihtoehdoiksi valta-kunnalliselle hankkeelle alueellisen tai pai-kallisen tason hankkeen. Tällöin edellytet-täisiin enemmän alueellista ja paikallista ak-tiivisuutta, erityisesti kunnan omatoimistakoordinointia. Olennaista olisi eri hallin-nonalojen toimijoiden yhteistyö. Lisäksi tar-vittaisiin paikallisen tason riittävää ja kiinte-ää rahoitusta tämäntyyppiselle toiminnalle.

Hankkeiden rahoituksen järjestäminen Hankkeista %:a oli saanut toiminnalleenerillistä rahoitusta. Loput hankkeista kou-lut/oppilaitokset tai yhteistyökumppanitolivat kustantaneet omilla varoillaan. Erilli-

nen rahoitus oli ollut Museoviraston, pai-kallisyhdistysten ja säätiöiden, pankin, maa-kuntarahaston, kuntayhtymän ja EU:n avus-tuksia ja stipendejä sekä Opetushallituksenkoulutusavustuksia.

Johtopäätökset ja kehittämiskohteetLuovuus ja innovatiivisuus sekä kulttuurituntemus lisääntyivätOppilaat/opiskelijat arvioivat, että heitäoli rohkaistu luovuuteen ja omien ideoi-den käyttöön. He kokivat oppineensaenemmän kulttuurista ja saaneensa hyö-dyllistä tietoa hankkeen ansiosta. Lisäksihanke tuotti oppilaille/opiskelijoille posi-tiivisia kokemuksia ja elämyksiä ja lisäsioppilaan/opiskelijan kokemaa hyvinvoin-tia. Tätä vahvistivat myös hankkeiden yh-dyshenkilöiden ja yhteistyökumppanienarvioit oppilaiden/opiskelijoiden luovuu-den ja innovatiivisuuden sekä kulttuuri-tuntemuksen lisääntymisestä sekä positii-visista kokemuksista.

78

Hankkeiden rahoituksen järjestäminen

Hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ei kuitenkaan ollut merkitystä sillä, miten hanketta oli rahoitettu.

Kaikkia Lähde-hankkeen vaikutuksia ei to-dennäköisesti saada näkyviin näin lyhyellä ai-kajänteellä. Osa vaikutuksista voi tulla esillevasta myöhemmin oppilaan/opiskelijan aja-tuksissa ja asenteissa tai opettajan asenteissa,ja sitä kautta muuttuneissa toimintatavoissa.Toisaalta hankkeen vaikutukset voivat jäädälyhytaikaisiksi, jos luovuutta tukevia käytän-töjä ja toimintatapoja ei saada jäämään pysy-västi koulun/oppilaitoksen arkeen.

Luovuus ja innovatiivisuus ovat vaikeastimitattavissa olevia asioita. Tämän arvioin-nin tuloksena todettu luovuuden ja innova-tiivisuuden lisääntyminen perustuu oppilai-den/opiskelijoiden sekä yhdyshenkilöidenja yhteistyökumppanien mielipiteisiin. Luo-vuuden ja innovatiivisuuden kasvun luotet-tavuustarkastelussa tuleekin ottaa huomi-oon tämä rajoittavana tekijänä.

Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden käyttöönotto sai tukeaHanke on edesauttanut uusien opetussuun-nitelmien käyttöönottoa, koska hankkeentoimintaidea on liittynyt aihekokonaisuuk-sien käsittelyyn. Hanke on osateemoineentarjonnut puitteet kokonaisopetukselle, sillähanke auttoi huomaamaan eri oppiaineidenja elämän alueiden yhteenkuuluvuuden. Erioppiaineiden sisältöjä oli pystytty yhdistä-

mään mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Ylivoi-maisesti suosituimmat olivat kuvataide, äi-dinkieli ja kirjallisuus sekä historia. Teknolo-gia ja kulttuuri -osateema oli vasta orastavas-ti lähtenyt käyntiin.

Hankkeessa saatiin aikaan uusia toimintamalleja ja –ympäristöjäLähde-hanke sai aikaan uusia toimintamal-leja ja -muotoja sekä uusia oppimisympäris-töjä, joiden avulla oppilaiden/opiskelijoidenluovuutta ja innovatiivisuutta voitiin tukeaja rohkaista sekä vahvistaa kulttuuritunte-musta ja kulttuurin arvostusta. Uudet oppi-misympäristöt ja toimintamallit ovat herät-täneet oppilaiden/opiskelijoiden kiinnostus-ta taiteeseen, teknologiaan sekä kulttuuriin.Toimintamalleilla ja -ympäristöillä oli suurimerkitys tavoitteiden saavuttamisessa. Op-pilaat/opiskelijat kokivat normaalista koulu-rutiinista poikkeavan toiminnan innostava-na. Erilaiset ympäristöt antoivat virikkeitäeri tavalla kuin koulussa/oppilaitoksessa ta-pahtuva normaali toiminta. Haastetta nor-maalille kouluopetukselle antaa myös se, et-tä oppiminen koettiin mielekkääksi työpa-joissa ja tutkivassa ja toiminnallisessa ympä-ristössä. Oppilasta/opiskelijaa motivoivat”aidot” eri alojen asiantuntijat, joita saattoilähestyä esimerkiksi haastattelemalla.

Vaikka hieman yli puolessa hankkeista oli-kin onnistuttu saamaan mukaan useampikoulumuoto, yhteistyötä eri koulumuotojenvälillä olisi hyvä laajentaa, sillä koulumuoto-rajat ylittävissä hankkeissa toimintamallienkoettiin lisänneen oppilaiden/opiskel-ijoiden kiinnostusta taiteeseen ja/tai tekno-logiaan sekä kulttuuriin enemmän kuinmuissa hankkeissa.

Lisää yhteistyötä kaivattaisiin myös kou-lun/oppilaitoksen ja kansalaisjärjestöjen se-kä elinkeinoelämän välille. Nämä yhteis-

79

Ratapiha oppimisympäristönä Seinäjoella Kulttuuriperintö tutuksi -hankkeessa.

Kuva:TellervoLahti

työn mallit eivät vielä olleet lähteneet hyvinkäyntiin. Luovuusstrategiassa korostetaan-kin aiheellisesti tarvetta parantaa yhteistyötäkoulutuksen ja työelämän välillä sekä vah-vistaa yrittäjyyskasvatusta.

Rahoitus hankittiin ulkopuoliselta taholtaEnemmistö hankkeista oli saanut rahoituk-sensa ulkopuoliselta taholta apurahana taistipendinä, mikä käytäntöjen vakiintumisenkannalta on hieman riskialtista. Jotta hank-keen myötä kehitetty toiminta saataisiin py-syväksi käytännöksi koulun/oppilaitoksen ar-kea, toiminnan rahoituksesta pitäisi saada py-syvää. Luovuusstrategian mukaan riittävänvakaat toimintaolosuhteet sekä työyhteisönja työryhmien monimuotoisuus ovat luovantoiminnan perusedellytyksiä.

Lähde-hanke koettiin hyödyllisenä Lähde-hankkeen avulla pystyttiin koordi-noimaan ja organisoimaan valtakunnan ta-solla luovuus- ja kulttuurikasvatukseen liit-tyvää toimintaa. Valtakunnallinen hankenähtiin hyvänä toimintatapana, joka antaaluovuus- ja kulttuurikasvatukselle statusta,silti Lähde-hankkeen koettiin riittäneenvain kohtalaisesti paikallisen hankkeen ta-voitteiden toteuttamiseen. Parhaiten Läh-de-hanke oli onnistunut levittämään tietoaja erilaisten tapaamisten ja kohtaamistenavulla luomaan verkostoja eri toimijataho-jen välille. Opetushallituksen rooli koros-tui juuri tiedon levittämisessä sekä tapaa-misten järjestämisessä.

Lähde-hankkeen merkitys korostui siinä,että useissa tapauksissa oma paikallinenhanke olisi jäänyt kokonaan toteutumattatai hanketta ei olisi voitu toteuttaa niin laa-

jasti ja monipuolisesti ilman valtakunnallis-ta hanketta. Lisäksi Lähde-hankkeen myötäsyntyi uusia kokemuksia ja elämyksiä toimi-vasta yhteistyöstä.

Kuitenkin paikalliset hankkeet olisivatkaivanneet vähän enemmän tukimateriaaliaja täydennyskoulutusta luovuus- ja kulttuu-rikasvatukseen. Lisäksi hankkeen toteutta-miseksi olisi tarvittu rahoitusta opettajienkoulutuksiin, sijaisten palkkaamiseen ja op-pilaiden/opiskelijoiden kuljetuksiin. Myössuunnitteluun ja eri tahojen edustajien koh-taamiseen olisi tarvittu enemmän aikaa.

Vaikutukset ovat yhteydessä toimintatapaan ja ympäristöönVaikuttavuuden arvioinnin teoreettisessatarkastelussa käsiteltiin kontekstin ja meka-nismin merkitystä tuloksiin ja vaikutuksiin.Oppilaiden luovuuden ja innovatiivisuu-den sekä kulttuurituntemuksen lisääntymi-nen ovat siis yhteydessä käytettyihin toi-mintamalleihin ja ympäristöihin, mikä tuli

80

Seinäjoen lyseon yhteistyökumppaneita olivat Seinäjoen Historiallinen Yhdistys, VR-Yhtymä ja Varikkogalleria sekä Seinäjoen nuorisotoimi.

Kuva:TellervoLahti

esille sekä yhdyshenkilöiden ja yhteistyö-kumppanien että oppilaiden/opiskelijoi-den vastauksissa.

Tämän arvioinnin perusteella voidaan to-deta, että Lähde-hanke on ollut oppilaan/opiskelijan luovuuden ja innovatiivisuudensekä kulttuurituntemuksen vahvistamisessahyödyllinen hanke. Se on toiminut juurinäiden arvioitujen paikallisten hankkeidentoiminnassa ja toimintaympäristöissä. Han-ke on edellyttänyt vetäjältään paljon työtä,aktiivisuutta ja innostuneisuutta luovuus- jakulttuurikasvatusta kohtaan. Lisäksi myön-teinen ilmapiiri ja toimiva yhteistyö sekäriittävä rahoitus ovat auttaneet tavoitteidentoteutumisessa.

KehittämisehdotuksiaTämän arvioinnin valossa on hyvä pohtia,miten ja minkälaisella valtakunnallisen ta-son hankeresursoinnilla taataan riittävä toi-minnan tuki kentälle. Esimerkiksi projekti-ryhmä arvioi omat toimintamahdollisuuten-sa kohtalaisen vähäisiksi.

Lähde-hankkeen ansiosta on saatu aikaanverkostoitumista luovuus- ja kulttuurikasva-tuksen kentällä. Seuraavaksi olisikin vuoros-sa hyvien käytäntöjen levittäminen laajem-min, myös muille kuin Lähde-hankkeeseenosallistuneille.

Valtakunnalliseen hankkeeseen osallistu-misen lisäksi luovuus- ja kulttuurikasvatuk-sen tukemiseen tarvitaan myös paljon alu-eellista ja paikallista aktiivisuutta sekä toi-minnan koordinointia. Olennaista on erihallinnonalojen toimijoiden yhteistyö. Li-säksi paikallisen tason toimijoille tulee tur-vata riittävät toimintamahdollisuudet niinhenkilö- kuin rahallisin voimavaroin.

Kulttuuriperintö-teeman tavoitteena onluoda perustaa kulttuurisesti kestävälle ke-hitykselle vahvistamalla yksilön kulttuuri-perintöä säilyttävää ja kehittävää elämänta-paa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa onmielekästä ja jopa luonnollista toimia yh-teistyössä kestävän kehityksen edistämis-hankkeiden kanssa.

Hankkeen todellisen lisäarvon määrittä-minen yksistään mielipidekyselyn avulla il-man vertailevaa tietoa tai lähtötason tarkas-telua voidaan laskea tämän arvioinnin yh-deksi rajoittavaksi tekijäksi. Toinen rajoitta-va tekijä oli hankkeen kesto. Tämäntyyppi-sen hankearvioinnin suorittaminen edellyt-täisi, että hanke olisi ehtinyt jatkua pidem-pään. Joissakin tapauksissa Lähde-hankettaehdittiin toteuttaa vasta reilu vuosi. Niinpäkehittämishankkeita käynnistettäessä olisihyvä etukäteen määritellä hankkeen tavoit-teet täsmällisesti, ja niin, että ne ovat mitat-tavissa sekä ajallisesti mahdolliset saavuttaa(vrt. The Green Book).

Arviointiraportti kokonaisuudessaan on verkkosivuilla

osoitteessa www.edu.fi/projektit/lahde

81

Teknologian kehitys ja ammattiperintö kiinnostavat VR-Yhtymän työntekijöiden kertomana. Seinäjoen Historiallinen Yhdistys

Kuva:TellervoLahti

Pelkkä sählääminen

ja mästääminen

ei väl t tämättä ole luovaa

Taideteollisen korkeakoulun opetusharjoittelija Sanna Saarijärviohjasi Limingan taidekoulun opiskelijoita opastamaan

Linnukan koulun 6-luokkalaisia tekemään patsaita.Kuvassa Matti Sippola 1C-luokalta sekä Limmi 2006.

Kuva: Ritva Rundgren

84

Opetusministeriön vuonna perustamanja tukeman valtakunnallisen lastenkulttuuri-keskusten verkosto Taikalampun tehtävänäon lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden tu-keminen ja taidekasvatuksen saavutettavuu-den parantaminen. Taikalamppu-keskuksetvievät taidekasvatusta sinne, missä lapset januoret elävät arkeaan: kouluihin, päivähoi-toon ja vapaa-aikaan sekä paikkakunnille,jossa lasten on muuten vaikea päästä taide-palveluiden ulottuville. Taikalamppu-verkos-toon kuuluu kymmenen lasten- ja nuorten-kulttuurikeskusta eri puolilla Suomea. Kes-kukset toimivat aktiivisesti omalla alueellaansekä yhteistyössä keskenään.

Taikalamppu-keskukset tekevät tiivistä yh-teistyötä koulujen kanssa. Useampi Taika-lamppu-keskus on ollut mukana laatimassakoulujen kulttuuriopetussuunnitelmia.Opetuksen ja kulttuuritoimen yhteinen int-ressi on vaikuttaa rakentavasti lapsen ja nuo-ren hyvinvointiin ja kehitykseen. Kulttuuri-ja taidekasvatuksella välitetään tietoa, anne-taan elämyksiä, kehitetään itseilmaisua jalöydetään yksilölle omin ilmaisukanava.Kulttuurikasvatuksen sateenvarjon alle mah-tuvat luontevasti kaikkikouluopetuksen oppi-aineet. Kulttuurikasva-tuksen erilaiset opetus-muodot, elämyksistätietotaitoihin, tulevatosaksi opetussuunnitel-maa ja lomittuvat sensisältöihin.

Myös Opetushallituksen vuonna

laatimat uudet perusopetuksen opetussuun-nitelman perusteet painottavat koulun jakulttuurin yhteistyötä. Opetusta eheyttävätaihekokonaisuudet mahdollistavat omaltaosaltaan taiteen ja kulttuurin liittämisenopetettaviin aineisiin.

Tanssii fysiikan kanssa!Myös Kulttuuriaitan toiminnan perustanaon alusta asti ollut aktiivinen kouluyhteis-työ. Kulttuuriaitan tarjoamat työpajat tuo-vat taidekasvatuksen näkökulman kasvatus-työhön. Koululuokat ja päiväkotiryhmätopettajineen voivat itse ehdottaa työpajansataiteenlajia ja suunnitella sisällön yhdessätaiteilijan kanssa. Työpa-joista osa suunnitellaansuoraan koulujen opetus-suunnitelmien aihealueko-konaisuuksiin tai tiettyynoppiaineeseen liitettäväksi.

Kulttuuriaitassa ideoitu perusasteen - -luokille suunnattu Taide fysiikan ope-tuksessa -työpajakokonaisuus sisältää kaksieri taiteenalan keinojen lähestymistapaa fy-siikan opetukseen. Näin syntyivät työpajat”Tanssii fysiikan kanssa” sekä ”Neulanrei-käkameran fysiikka”!

Tanssii fysiikan kanssa -työpajassa havain-nollistetaan liikettä, kitkaa ja tasapainoa kuva-esimerkein, itse kokeilemalla ja tanssimalla.

Peruskoulun fysiikan opetussuunnitelmanmekaniikan osuus käsittelee muun muassavuorovaikutuksia, liikettä ja niihin liittyviä

Oppia luovalla tavallaMitä tapahtuu, kun otetaan lajitelma taidetta, aimo annos fysikaalisia ilmiöitä sekä hyppysellinenperuskoulun opetussuunnitelmaa? Siitä voi syntyä vaikka tanssia! Jyväskylän seudulla toimiva,valtakunnalliseen lastenkulttuurikeskusten verkosto Taikalamppuun kuuluva Kulttuuriaitta vie tai-dekasvatusta peruskouluihin vaikka tanssien fysiikan kanssa!

voimia. Ilmiöt ja käsitteet saattavat jäädäopetustilanteissa abstrakteiksi ja vaille nuor-ten omaa kokemuspintaa. Kun otetaan tut-kittavaksi kappaleeksi oma keho, jota liiku-tellaan ja pyöritellään, oppilaan on mahdol-lista kokea konkreettisesti tietyt voimat ja il-miöt, jolloin syntyy mahdollisuus kokemuk-selliseen oppimiseen. Nykyään myös pojatovat innostuneet tanssista, erityisesti break-dancesta ja hiphopista. Tätä ”buumia” voikäyttää hyväksi myös fysiikan opetuksessa,sillä tanssi on nimenomaan fysiikan lakienkanssa leikkimistä, kertoo työpajan suunnit-telija ja ohjaaja Hannu Moilanen.

Tanssii fysiikan kanssa -työpajassa käy-dään liikkeen ja tanssin avulla läpi painopis-teen, tukipisteen ja massakeskipisteen ideaa.Mihin tasapaino perustuu, milloin tasapai-no kaatuu? Entä mikä on pyörimisakseli,kappaleen hitausmomentti, kulmanopeus,pyörimismäärän säilyminen? Pyörimisakseli-käsitettä etsitään mm. omasta kehosta.

Liikkeen ja kitkan käsitettä ja ilmenemistätutkitaan kokeilemalla liikkumista tilassa eritavoilla: nopea – hidas, tasainen – muuttu-va, suoraviivainen – käyräviivainen, pyöri-misliike – värähdysliike sekä tutustutaanliikkeen jatkuvuuteen. Miksi breikkaaminenei onnistu asfaltilla? Mitä pito eli kitka on?Tanssimista kokeillaan muun muassa villa-sukilla! Lopuksi valmistetaan ryhmissä pie-nimuotoinen lopputanssi, joka koostuukahdesta tasapainoasemasta, pyörimisliik-keestä ja etenemisliikkeestä. Valmiit tanssitesitetään muille ja esitys videoidaan.

Työpajan suunnittelija ja ohjaaja, jyväsky-läläinen Hannu Moilanen on koulutuksel-taan fysiikan opettaja. Lisäksi hän on moni-puolisesti taidetta (tanssi, musiikki, teatteri)harrastava moniosaaja.

Neulanreikäkameran fysiikkaa -työpajassapuolestaan rakennetaan neulanreikäkamera,joka havainnollistaa valon taittumisen il-miötä. Työpajassa havainnollistetaan neu-lanreikäkameran toimintaa ja historiaa sekärakennetaan oma kamera, kuvataan ja kehi-tetään kuvat. Neulanreikäkamera -pajansuunnittelija ja ohjaaja on jyväskyläläinenvalokuvaaja, kuvataiteilija Rune Snellman.

85

Valon taittumisilmiöhavainnollistuu neulanreikäkameran avulla.

Tehtävää ohjaa valokuvaaja Rune Snellman, Jyväskylän Kulttuuriaitta.

Valon taittumisilmiö

Neulanreikäkamera on yksinkertaisimmil-laan laatikko, joka on maalattu mustaksi si-sältä. Seinämän etuosassa olevasta pienestä”neulanreikäkokoa” olevasta reiästä valotaittuu reikää vastapäätä olevaan seinään, jo-hon on kiinnitetty valoherkkää materiaalia.Valotusajat ovat tästä johtuen mitattavissasekunneista – tunteihin. Neulanreikäkame-ran voi rakentaa mistä materiaalista tahansa.Pahvilaatikot, peltipurkit, pringlespurkit,matkalaukut käyvät materiaaliksi, jopa auto-ja ja pesukoneita on käytetty neulanreikäka-merana! Siis neulanreikäkamera on edulli-suutensa lisäksi vielä ekologinen!

Iloa oppimisestaKulttuuriaitta jatkaa uusien Taide opetukses-sa -työpajojen kehittämistä, sillä fysiikanopetukseen liitetyt työpajat olivat menestyskouluilla ja palaute oli innostunutta. Taideja kulttuuri toimivat parhaimmillaan kasva-misen ja oppimisen tukena. Taiteen keinoinlapsi tai nuori voi löytää uusia, luontevia jainnostavia tapoja omalle oppimiselleen, hänvoi löytää erityisen oman osaamisensa alu-een ja saada sitä kautta lisää hyvän elämäneväitä. Minä osaan! Minä uskallan!

Jyväskylän seudun -luokkalaiset vastasivatkysymykseen ”Miksi kulttuuri on tärkeää”?:

86

Toteutan i tseäni myös persoonana sosiaal isessa

kanssakäymisessä

Kulttuurista on paljon hyötyä.Se on kivaa ja hauskaa.Olisi aika tylsää jos joka maassa/kunnassaolisi sama tyyli ja tapa.Kulttuurin avulla eri maalaiset erottuvatmuista.

Taiteesta saa ideoita!Kulttuuri kasvattaa yleistietoa.Siinä oppii paljon.Ilman sitä meiltä puuttuisi sivistys ja muitatärkeitä asioita.

Kulttuurista saa hupia ja elämyksiä.Taidetta on mukava katsella ja tehdä itse.Ilman kulttuuria ei olisi cd:tä eikä konserttia.Eikä olisi harrastavia nuoria, jotka antavatesimerkkiä.Kulttuuri opettaa ihmisiä esiintymään.Siitä voi ansaita rahaa.

Kulttuuri ei ole tärkeää, jos se on jotain Ilomantsin ja pikku kuntien syrjintää.

Ilman kulttuuria kukaan ei jaksaisi tehdä mitään.

Se on tärkeää, ettei jää pullamössöksi.Se pitää ihmisen kunnossa.Se rauhoittaa mielialaa.

Ihmiset auttavat kulttuuria eteenpäin.

LisätietoaMarjo Tiainen-Niemistö, koordinaattori,

Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus KulttuuriaittaSivistyspalvelukeskus/Kulttuuritoimi

PL 341 (Kilpisenkatu 1)40 101 JYVÄSKYLÄ

marjo.tiainen-niemisto(at)jkl.fiwww.jyvaskyla.fi/kulttuuri/aitta

www.taikalamppu.fi

87

88

Så funderade man i Sverige i mitten på -talet. I Sverige är alla musikskolor numerakulturskolor. I dag finns kulturskolans pe-dagoger med i de vanliga lärarlagen på sko-lorna och arbetar på många plan med äm-nesundervisning, skolprojekt och olika kul-turprojekt. Nu vill den svenska kulturminis-tern införa ”kulturcheckar” för alla grund-skolor i hela landet, för att skolorna ska kun-na bjuda in professionella kulturskapare.

Den kulturelle skolesekken, DKS, är ennorsk nationell satsning som skall bidra tillatt elever i grundskolan får möta professio-nell konst och kultur av alla slag. Satsningenförutsätter ett samarbete mellan kultur- ochutbildningssektorn. Målet är att ge alla sko-lelever en kulturell ryggsäck i skolan genomatt de garanteras ett visst utbud av kulturvarje läsår, och innehållet är förankrat igrundskolans läroplan. Förra året () sat-sade den norska regeringen miljonernorska kronor av tipsmedel till DKS.

Också i Finland söker vi nu modeller fören integrering av kultur i barnens undervis-ning och vardag. Kulturstigen i Åbo och denkommunala dramaläroplanen i Uleåborg ärolika sätt att låta barnen möta kultur i skolan.Föreningen DOT r.f. är en av dem som arbe-tar för en integration av kulturarbete i skolan.

Föreningen för Drama Och Teater,DOT r.f. grundades hösten för att ut-veckla undervisningen i drama och teater förbarn och unga i Helsingforsregionen.I DOT deltar dramapedagoger, skådespela-re, lärare och andra yrkesgrupper inom tea-ter och utbildning.

Föreningen har fått en ”flygande start”och har redan en mycket bred verksamhet.Efterfrågan på drama- och teaterundervis-ning är stor och beställningen på konstun-dervisning till skolorna tydlig.

Erfarenheter av att Skapa NuHur kan kulturutbudet komma alla barn till del? Kan man finna en form för en integrerad kulturoch grundskola? Kan kultur och konstnärliga uttryck bli en del av skolans vardag? Kan man ren-tav tänka sig kultur som grund för allt lärande? Hur ska alla elever kunna möta mer professionellkultur, och inte bara titta på utan utöva den själva?

Historiska stadsvandringar

Bild:Marika

Turtiainen

89

Exempel på mötet mellan teater ochpedagogik. Ur DOT:s verksamhet: Teater och drama i skolan för samtliga ele-ver, införandet av en estetisk dimension iskoldagen och drama som ämne:

DOT r.f. är stolt över att ha kunnat införadrama som ämne på Nordsjö lågstadium iHelsingfors. Alla elever har under läsåret/ haft en veckotimme drama på läsord-ningen. Undervisningen har bestått av läro-plansenlig undervisning i drama dels gällan-de skolans allmänna läroplan (innehåll, te-man) samt progression i konstämnet dramaenligt en dramaläroplan med mål- och inne-hållsbeskrivningar samt bedömningskriterier.

Innehållet och temat för klasserna har valtsut i samråd med klassläraren. Vänskap, anti-kens tidevarv, mitt Helsingfors, etiskt beslut-fattande och övergången till högstadiet är ex-empel på teman från årets undervisning. Ef-tersom skolans lärare alltid är närvarande vidundervisningen fungerar timmarna som fort-bildning, uppfriskning av idéer eller som in-spiration för skolans personal.

Skolprojekt och teaterpedagogikFörutom undervisningen på skolorna somkan bestå av kortare eller längre kurser, samar-betar DOT med Helsingfors stads Kulturcen-tral med projekt som bjuds ut till skolorna.

Aurora Karamzin och kejsaren Alexander II i Historiska stadsvandringar 2006.

Bild:Marika

Turtiainen

Praktikanter från SYH: s scenkonstlinjevar hösten med och skapade drama-verkstäderna till Grimm-utställningen påAnnegårdens konstcentrum under deraspraktikperiod hos DOT r.f. Hösten

kommer två nya praktikanter att arbeta meddramaverkstäderna till utställningen Giottoför stadens sjätteklassister.

Helsingfors stads Kulturcentral erbjuderKulturkurser för högstadier och gymnasier.DOT har arbetat med för- och efterarbetetill teatrarnas utbud, d.v.s. med att ge elever-na ”nycklar” till teater.

Emilie Björkstén i Historiska stadsvandringar 2006. Bild: Marika Turtiainen

Luovuus on jota in omaa, jonka haluaamuidenkin näkevän

Historiska stadsvandringarEtt av DOT: s samarbetsprojekt med Hel-singfors stads kulturcentral och Helsingforsstadsmuseum är de historiska stadsvandring-arna i Helsingfors och . Den dra-matiserade stadsvandringen kallad Frånbyggmästare Kantlin till överstinnan Ka-ramzin, riktar sig till elever på årskurs fem iHelsingfors stads svenska lågstadieskoloroch tar barnen med på en tidsresa till -talets Helsingfors. Miljöer, händelser ochpersoner levandegörs genom små scenersom år spelas av elever från gymnasietLärkan och Tölö gymnasium, vilka utfördeprojektet som en valbar kurs.

Ämnesundervisning i konstämnet dramaTeatergruppen Dottingarna är en barnteater-grupp för barn i åldern - på Georgsgatan18 i Helsingfors. Undervisningen är från årtill år fortskridande målinriktad verksamhetsom följer principer utsatta i föreningens lä-roplan. Undervisningen ordnas av DOT isamarbete med Labbet r.f., Annegårdenskonstcentrum och Undervisningsministe-riets barnkulturnät Taikalamppu. Från ochmed hösten blir gruppen till DOT:segen verksamhet. DOT kommer ocksåfr.o.m. hösten att handha dramaunder-visningen för Brages musikskola i Sandels-huset i Helsingfors.

Teater för barn och unga, uppsökande teaterverksamhetTeater- I -Undervisningen gruppen HOT-TIE har under turnerat med TIU-pro-grammet SexMixern som handlar om köns-roller på högstadie- och gymnasieskolornarunt om i Svenskfinland. Ett beställningsar-bete från Leipätiedotuskeskus om skolbarn-ens matvanor planeras till hösten .

Mer informationwww.produforum.fi/DOT

Anne Sandström, verksamhetsledare för DOT r.f.

Orförande för FIDEA, Drama och teaterundervisning i Finland r.f.

anne.sandstrom(at)kolumbus.fitel. +358-41-4363050

Läs merwww.kulturskolan.stockholm.se

www.svd.se:/dynamiskt/kultur/did_.asp

www.denkulturelleskolesekken.nowww.vasa.abo.fi/pf/li/hum/

dramaped/laroplans.pdfwww.fideahomepage.org

www.kulturiskolan.fiwww.kultus.fi

www.edu.fi >Dialogi 2www.produforum.fi

91

Dottingarna presenterar sin verksamhet på julfesten.

Bild:Bild:AnneSandström

92

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on - -luokkalaiset, lukiolaiset ja ammatillisen pe-ruskoulutuksen opiskelijat. Tavoitteena onopettaa nuoret käyttämään kulttuurilaitoksiasekä ymmärtämään niiden merkitys sekä Suo-men kulttuurielämässä että heidän omassaelämässään. Hanke sopii tavoitteiltaan ja si-sällöiltään eri kouluasteiden ja oppiaineidenopetussuunnitelmien perusteisiin. Tavoittee-na on innostaa eri aineenopettajia hyödyntä-mään Kulttuurin laajakaista -materiaaliaoman oppiaineensa opetuksessa. Opettajillejärjestetään myös hankkeeseen liittyvää kou-lutusta. Kaksikielisen (suomi ja ruotsi) ja val-takunnallisen hankkeen tavoitteena on saadamukaan kouluja ympäri Suomea.

Opiskelu Kulttuurin laajakaistalla tapah-tuu oppilaitoksissa ja opintokäynneillä kult-tuurilaitoksissa.

Kulttuurilaitosten syntyvaiheista ja histo-riasta kertoo tammikuun lopussa jul-kaistu Kansalliset kulttuurilaitokset -kirja,jonka Opetushallitus on lähettänyt kaikkiinkohderyhmänä oleviin oppilaitoksiin.

Nykypäivän toimintaan tutustutaan osoit-teessa www.kulttuurinlaajakaista.fi olevan verk-koaineiston avulla. Sivuilta löytyy kansalli-siin kulttuurilaitoksiin liittyviä tehtäviä jalinkit kansallisten kulttuurilaitosten omilleverkkosivuille. Verkkosivuilta saa myös kat-tavasti tietoa Kulttuurin laajakaista -ohjel-

Kulttuurin laajakaista –Kansalliset kulttuurilaitokset”Olen NIIN kiitollinen, että tällainen vierailujuttu on keksitty ja, että meidän koulu on päässyt siihen.” Mitä jäit vierailussa kaipaamaan? ”Kaipaamaan, hmm… voisi käydä joskus uudestaankin.”Oppilaiden palautetta syksyllä 2006 tehdystä Kulttuurin laajakaista -pilotista

Tammikuussa avautui koulujen, mutta myös muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöönKulttuurin laajakaista. Kulttuurin laajakaistalla perehdytään Suomen kansalliseen kulttuuriperin-töön yhdeksän kansallisen kulttuurilaitoksen historian ja nykypäivän toiminnan kautta.

masta, sen nivoutumisesta eri kouluasteidenopetussuunnitelmiin sekä ohjeita Kulttuurinlaajakaistalla työskentelyyn. Sivuston aineis-to on vapaasti kaikkien käytössä.

Etukäteen suunnitelluilla opintoretkilläeri oppiaineiden opetusryhmät vierailevateri kulttuurilaitoksissa. Opintovierailuillatutustutaan laitosten toimintaan ja siellä ole-viin erilaisiin ammatteihin. Laitoksesta riip-puen osallistutaan opastukseen, työpajoihinja ryhmätehtäviin sekä seurataan esityksiä.Käyntien toivotaan järjestyvän osaksi luku-vuoden varsinaista opetusta ruuhkaisimmankevätretkiajan ulkopuolella. Opintovierai-luille mahtuu vuosittain useampia eri oppi-

aineen opetusryhmiä yhteensä noin kym-menestä koulusta. Niille tulee koulusta osal-listua vähintään kolme eri oppiaineen ryh-mää. Eri opetusryhmien vierailut voidaantoteuttaa joko saman tai useamman luku-kauden aikana. Koulu, joka saa kerättyä ko-ko sarjan eli hyödyntää opetuksessaan kaik-kia Kulttuurin laajakaistan kansallisia kult-tuurilaitoksia, palkitaan.

Kulttuurin laajakaista – Kansalliset kulttuu-rilaitokset -hanke yhdistää ensimmäistä kertaaSuomen valtakunnallisesti toimivien, Helsin-gissä sijaitsevien kansallisten kulttuurilaitos-ten voimat kouluyhteistyön nimissä. Nyky-yhteiskunnassa kulttuurilaitosten on yhä sel-keämmin artikuloitava tehtäväänsä kulttuuri-perinnön säilyttäjinä, välittäjinä ja uudistaji-na. Hankkeen myötä laitokset miettivät, mitäja keitä yhteiskunnan ylläpitämät julkiset lai-tokset palvelevat ja mihin niitä voi käyttää.

Yhteistyössä Opetushallituksen kanssa to-teutettavassa hankkeessa ovat mukana Kan-sallisarkisto, Kansalliskirjasto, SuomalaisenKirjallisuuden Seura, Suomen kansallismu-seo, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kan-sallisooppera, Svenska litteratursällskapet iFinland, Svenska Teatern i Helsingfors jaValtion taidemuseo (Ateneumin taidemu-seo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sineb-rychoffin taidemuseo ja Kuvataiteen keskus-arkisto). Hanke on mukana Opetushallituk-sen luovuus- ja kulttuurikasvatushanke Läh-teessä. Hanke on saanut rahoitusta SuomenKulttuurirahastolta, Ympäristöministeriöltä,Svenska Kulturfondenilta sekä FILI:ltä.

Kuvat: Mäntsäläläisen Riihenmäen koulun 7 D -luokan oppilaat Kulttuurin laajakaistalla. Lisätietoja opintomatkasta:www.mantsala.fi/sivistys/riihen/isot/06laajakaista.htm

Lisätietoawww.kulttuurinlaajakaista.fi

Tuottaja Päivi Venäläinen, p. ,paivi.venalainen(at)fng.fi tai myöhemminTuottaja Anna-Maria Wiljanen (puh. yllä),

anna-maria.wiljanen(at)fng.fi

93

94

Den egentliga målgruppen för projektet ärelever i årskurserna -, gymnasister och yr-kesstuderande. Syftet är att lära ungdomarnaanvända kulturinstitutionerna och förstå de-ras betydelse både i landets kulturliv och i de-ras eget liv. Projektet passar både till mål ochinnehåll i läroplansgrunderna för olika skol-stadier och läroämnen. Det skall inspireraämneslärare att använda materialet i Kultu-rens domäner i sin egen undervisning. I sam-band med projektet ordnas också utbildningför lärarna. Målet för det tvåspråkiga (finskaoch svenska) och riksomfattande projektet äratt få med skolor från hela landet.

Studierna på Kulturens domäner sker i lä-roanstalterna och under studiebesök i kul-turinstitutionerna. Boken Våra nationellakulturinstitutioner, som kom ut i januari, berättar om skedena kring kulturinsti-tutionernas uppkomst och om deras histo-ria. Utbildningsstyrelsen har skickat den tillalla vederbörande läroanstalter.

På adressen www.kulttuurinlaajakaista.fi kanman bekanta sig med dagens verksamhet.Där finns uppgifter i anknytning till kultur-

institutionerna och länkar till de nationellakulturinstitutionernas egna webbsidor.Webbsidorna berättar också mera om självaprogrammet Kulturens domäner, hur detpassar in i de olika skolstadiernas läroplaneroch anvisningar om hur man arbetar på Kul-turens domäner. Materialet på sidorna äröppet för alla.

Elevgrupper inom olika läroämnen gör påförhand planerade besök i olika kulturinsti-tutioner. Där bekantar de sig med verksam-heten och med olika yrkesgrupper inom in-stitutionen. Beroende på institutionen del-tar eleverna i guidning, i verkstäder och

Kulturens domäner – Våra nationella kulturinstitutionerJag är SÅÅ tacksam att man har hittat på ett sådant här besöksprogram och att vår skola har fått vara med i det.” Saknade du något under besöket? ”Saknade, hmm… jag skulle kunna gå dit på nytt en annan gång.”(Respons från elever på pilotprojektet om Kulturens domäner hösten 2006)

I januari 2007 öppnades Kulturens domäner för skolor, men också för andra intresserade. PåKulturens domäner bekantar vi oss med vårt nationella kulturarv genom att följa den historiskaoch den aktuella verksamheten i nio nationella kulturinstitutioner.

gruppuppgifter samt följer med förevisning-ar. Det är önskvärt att besöken ordnas i sam-band med den egentliga undervisningen un-der läsåret, så att den brådaste tiden för vår-utflykterna undviks. Flera grupper inom oli-ka ämnen från sammanlagt c:a tio skolorryms årligen med i studiebesöken. Minst treolika ämnesgrupper skall delta per skola. Deolika gruppernas besök kan infalla antingenunder samma termin eller under flera termi-ner. Den skola som samlar hela serien, dvs.utnyttjar alla de nationella kulturinstitutio-nerna i Kulturens domäner, får ett pris.

Kulturens domäner – Våra nationella kul-turinstitutioner förenar för första gångenkrafterna hos landets riksomfattande natio-nella kulturinstitutioner i Helsingfors i skol-samarbetets namn. I dagens samhälle måstekulturinstitutionerna allt tydligare artikulerasin uppgift som bevarare, förmedlare ochförnyare av kulturarvet. Under projektetsgång funderar man på institutionerna huroch vem de offentliga institutionerna betjä-nar och hur de kan utnyttjas.

De kulturinstitutioner som samarbetarmed Utbildningsstyrelsen i projektet är Riks-arkivet, Nationalbiblioteket, Finska littera-tursällskapet SKS, Nationalmuseet, Suomen

Kansallisteatteri, Nationaloperan, Svenskalitteratursällskapet i Finland, Svenska Tea-tern i Helsingfors och Statens konstmuseum(Konstmuseet Ateneum, Museet för nutids-konst Kiasma, Sinebrychoffs konstmuseumoch Centralarkivet för bildkonst). Projektetär med i Lähde, som är Utbildningssyrelsensprojekt för kultur och kreativitet. Projektethar finansierats av kulturfonden SuomenKulttuurirahasto, Miljöministeriet, SvenskaKulturfonden och FILI.

Mera information www.kulttuurinlaajakaista.fi

Producent Päivi Venäläinen, tfn

paivi.venalainen(at)fng.fi eller senareProducent Anna-Maria Wiljanen, tfn

anna-maria.wiljanen(at)fng.fi

95

Jos s inul le on miel ikuvi tusta ,

on myös luovuutta

96

Tekniikan museoHelsingin Vanhankaupunginlahdella sijait-seva Tekniikan museo on valtakunnallinenerikoismuseo, jonka ensisijaisena tehtävänäon suomalaisen tekniikan ja teollisuudenesineistön tallentaminen ja näytteille asetta-minen. Museon näyttelyiden teemat vaihte-levat maanmittauksesta sähköön, metallistapuuhun ja kodintekniikasta viestintätekniik-kaan. Tekniikan museon kävijöistä merkittä-vä osa on koululaisia ja opiskelijoita.

Museonäyttely oppimisympäristönäTekniikan museon syksyllä avautuvassakemian teollisuuden näyttelyssä kemianmaailmaa, tietoja, tarinoita ja sisältöjä, tar-kastellaan vahvasti arjen näkökulmasta.Näyttelyn suunnittelutyön käynnistyessä ta-voitteeksi asetettiin myös uudenlaisen oppi-misympäristön kehittäminen eri luokka-as-teiden oppilaille. Pelkät hyvät sisällöt eivättakaa vielä oppimista. On tärkeää tukea op-pimisen prosessia ja liittää museokäyntiosaksi koulun opetusta ja opetussuunnitel-mia. Perinteisessä museo-opetuksessa sisäl-löt ja faktatiedot ovat usein keskeisessä roo-lissa. Nyt museo-oppimista lähdettiin tar-kastelemaan toisesta näkökulmasta, oppimi-sen menetelmistä. Keskeiseksi tavoitteeksi

asetettiin luovuuden ja innovatiivisuudentukeminen. Näistä lähtökohdista käynnistyiInnoApaja, Tekniikan museon oppimisym-päristön kehittämishanke, joka jatkuuOPM:n tuella vuoden loppuun.

Tutkitaan vanhaa — innovoidaan uuttaVarsinainen toiminta InnoApajassa käynnis-tyi keväällä . Ensimmäisen toiminta-vuoden aikana asiantuntijoista koostunuttyöryhmä suunnitteli tulevien oppimispol-kujen sisältöjä. Suunnittelutyön edetessäTekniikan museo paljastui varsinaiseksi in-novaatioiden apajaksi, erilaiset teemat ve-

Innovatiivista oppimista Tekniikan museonInnoApajassaKun oma isoäitini keitti vielä saippuaa lipeästä ja teurasjätteistä, voin itse hyödyntää pyykkiä pes-tessäni täysin toisenlaista tuotevalikoimaa. Isoäitini käyttämät valmistusohjeet ovat kuitenkinosaltaan vaikuttaneet uuden teknologian kehittämiseen. Teknologian innovaatioketjut, teollisuu-den historia ja nykyiset huippuinnovaatiot ovat osa jokapäiväistä arkeamme.

destä paperin kemiaan ja voiman siirrostaenergiantuotantoon vilahtelivat suunnitel-missa. Ensimmäiseen pilottivaiheeseen vali-koitui kaksi teemaa: materiaalit ja yksinker-taiset koneet. Näiden teemojen ympärille ra-kennettuja oppimispolkuja testattiin syksyl-lä alakoulun luokkien - kanssa.

InnoApajan oppimispolku on innovaatio-prosessi. Ensimmäisillä poluilla alakoulunoppilaita on johdatellut teemaan Tekniikanmuseon kummitus. Innovaatioprosessi käyn-nistyy tarinasta: kummitus on tutkinut jomuseon kaikki esinettä ja se kaipaauudenlaisia huvittimia. Oppilaiden tehtävä-nä on hankkia lisää tietoa huvittimien raken-tamista varten museosta, teemaan liittyenmateriaalien käytöstä tai yksinkertaisista ko-neista. Lopuksi suunnitelmia ja opittua sovel-letaan käytännössä, kun oppilaat valmistavathuvittimen prototyypin. Kummituksella al-kaakin olla upea kokoelma mielenkiintoistamateriaaleista ja luovasti yhdistellyistä yksin-kertaisista koneista valmistettuja huvittimia.

InnoApajan kehittämistyön kannalta ontärkeää seurata ja arvioida oppilaiden toi-

mintaa oppimispoluilla. Viime vuoden aika-na InnoApajassa vieraili ryhmää ja koke-mukset olivat pääosin positiivisia. Oppimis-polun tehtävät harjaannuttavat yhteistoi-minnalliseen oppimiseen ja kummitustarinamotivoi ja vapauttaa luovuutta. Erityisestipolun toiminnallisuus sai opettajilta kiitos-ta: ”Hienoa, että oppilas sai jokaisessa työ-vaiheessa tehdä aktiivisesti itse”, totesi eräs. luokan opettaja palautteessaan. Oppimis-polulla museon esittelemiä innovaatioitatarkastellaan osana laajempaa kokonaisuuttaja huomio kiinnitetään näyttelytekstien si-jasta esineisiin. Niiden avulla voidaan tar-kastella innovaatioiden ja prosessien kehit-tymistä mutta myös kurkistaa tulevaisuu-teen. ”Tekniikan museo on kiinnostava kos-ka pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksi-jäksi”, kuten -luokkalainen poika kirjoittipalautteessaan InnoApaja-vierailun jälkeen.Toisaalta kehittämisen paikkojakin riittää:museonäyttelyn kaltaisessa erilaisessa ja vi-rikkeellisessä oppimisympäristössä luovuusvaatii myös turvallisia rajauksia.

Jatkossa oppimispolkuja testaavat myösyläkoulujen ryhmät, koulupudokkaat ja toi-sen asteen opiskelijat sekä ruotsinkielisetryhmät. Projektissa tuotetaan menetelmällis-ten oppimispolkujen lisäksi innovaatio-op-pimismateriaalia eri-ikäisille oppijoille sekäkoulutusmateriaalia museo- ja opetusalantoimijoille.

LisätietojaProjektipäällikkö Leenu Juurola, puh. -

leenu.juurola(at)tekniikanmuseo.fiErikoissuunnittelija Leena Tornberg, puh. -

leena.tornberg(at)tekniikanmuseo.fiwww.tekniikanmuseo.fi

97

98

Kestävyyden kulttuuriset ja sosiaaliset mer-kitykset ovat nousseet viime vuosina yhävahvemmin esiin. Ne varmentavat myösekologista ja taloudellista kestävyyttä. Koulu-tuksen ohella uusia edistäviä toimintatapojatarvitaan nyt kaikilla yhteiskunnan sektoreil-la kansallisesti, alueellisesti ja paikallisestiglobaalin tason lisäksi. Tehtävä on yhteinen.

Ajankohtaisista strategioista kohti koulutyötäKasvatuksen ja koulutuksen tehtävänä onhuolehtia, että kaikilla kansalaisilla on sellai-sia tietoja, taitoja, valmiuksia ja näkemyksiä,että kestävän ja oikeudenmukaisen tulevai-suuden rakentaminen ja kestävään elämän-tapaan sitoutuminen voi onnistua.

Kestävän kehityksen toimikunnan kasva-tuksen ja koulutuksen strategiassa ja sen toi-meenpanosuunnitelmassa vuosille -

(www.edu.fi/teemat/keke > opsista arkeen >

keke-strategiat) on tiivistetty opetussuunnitel-mien perusteista sekä kansallisista ja kan-sainvälisistä strategioista kestävää kehitystäedistävän koulutuksen päämäärä:

Lisätä ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin,talouden ja ympäristönsuojelun välisestä yh-teydestä.

Ajankohtaista kestävän kehityksen edistämisestä;Koulutus ohjaa kohti kestävää elämäntapaaTulevaisuus rakentuu kestävälle pohjalle, jos sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyvinvointiaopitaan ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvaroja vähentämättä ja luonnonkestokykyä ylittämättä. Kestävän kehityksen tavoitteiden yhteensovittaminen ja edistäminen ontällä hetkellä aivan erityisen haastavaa. Katseet kohdistuvat koulutukseen ja luovien opetusme-netelmien käyttöön.

Suolamakasiinin korjaustyö opetustiloiksi -hanke Oulun ammattiopiston Pikisaaren yksikössä.

Kuva:Tuomas

Toratti

Lisätä ymmärrystä omasta kulttuuripe-rinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmis-ryhmien välisen luottamuksen edellytyk-sistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä ke-hittää valmiuksia kulttuurien väliseen jakansainväliseen vuorovaikutukseen.

Lisätä valmiuksia havaita muutoksia luon-nossa, yhteiskunnassa ja ihmisten hyvin-voinnissa sekä selvittää niiden syitä ja seu-rauksia sekä omassa elinympäristössä ettäglobaalilla tasolla.

Saada aikaan muutoksia arkikäytänteissäja sitoutumista kestävään elämäntapaan.

Lisätä valmiuksia ja motivaatiota osallis-tumiseen ja vaikuttamiseen kansalaisena jamuiden yhteisöjen jäsenenä.

Tuottaa koulutusaloittain ammatillistaosaamista, joka luo edellytyksiä kunkin tuo-tannonalan muuttamiselle kestävämmäksi.

Hallitusohjelmasta toiminnan tasolle Koulutusjaoston strategia on osa Kansallistakestävän kehityksen strategiaa – Kohti kestä-viä valintoja (www.vnk.fi/julkaisut). Uudessahallitusohjelmassa on vahvasti sitouduttunäiden strategioiden toteuttamiseen. Parhail-laan luodaan pysyviä yhteistyömuotoja valta-kunnan tasolla yli hallinnollisten rajojen jaeri toimijoiden kesken; alueellisia verkostojaja kehittämiskeskuksia sekä paikallisia yhteis-työmalleja. Keke-koulutusjaoston ja läänienyhteistyöseminaareja on keväällä järjes-tetty Jyväskylässä, Rovaniemellä, Hämeenlin-nassa, Mikkelissä ja Oulussa, missä on esitel-ty myös kulttuuriympäristöteemoja. Kulttuu-rinen kestävyys on jatkossa yhä vahvemminmukana koulutuksen eri verkostojen toimin-nassa sekä koulujen ja oppilaitosten arkityös-sä ja projekteissa, kuten Lähde.

LisätietojaMarja-Leena Loukola, opetusneuvos, Opetushallitus

marja-leena.loukola(at)oph.fi

99

Rakennusperinnön säilyttäminen on osa kestävän kehityksen edistämistä.

Perinteisten tekniikoiden tunteminen kuuluu ammatillisiinopintoihin Oulun ammattiopiston Pikisaaren yksikössä.

Kuva:Tuomas

Toratti,Osao/Pikisaaren

yksikkö

Kuva:Tuomas

Toratti

100

1. AMPIAINEN – Arkkitehtuurin ja muotoilun teemapäivä kouluissa *Motto: ”Suunniteltu ympäristö kuuluu kaikille!”

Designmuseo, Helsinki, www.ampiainen.fi

Tavoite: vuosittaisen teemapäivän avulla tehdä muotoilua ja arkkitehtuuria sekä niiden työskentelytapoja tutuksi kouluissa.

Oppiaineet: erityisesti taito- ja taideaineet, luonnontiede jamatematiikka.

Yhteistyötahot: ammattijärjestöt, museot ja koulut.

Yhteyshenkilö: museolehtori Leena Svinhufvud, etunimi.sukunimi@designmuseum.fi

2. Aurora Karamzinin maailmaEspoon kaupunginmuseo, Espoo, www.weegee.fi

Tavoite: perehdyttää oppilaat Aurora Karamzinin aika-kauteen, elämänmuotoon ja asuinpaikkoihin sekä paikallisesta (Espoo, pääkaupunkiseutu) että kansain-välisestä näkökulmasta (Venäjä, Ranska, Italia, Saksa).

Oppiaineet: äidinkieli, historia, maantieto, liikunta, kielet (ranska, ruotsi), tekstiilityö ja biologia.

Yhteistyötahot: Karamzinin koulu ja Kilonpuiston koulu

Yhteyshenkilö: intendentti Marianne Långvik-Huomo, etunimi.sukunimi@espoo.fi

3. Culture Bee Motto: ”Kulttuuri on ihan ihqua!”

Kuokkalan koulu, Jyväskylä, www.kuokkala.jkl.fi ja Culture Bee lehti,www.edu.fi/oppimateriaalit/lehtiverstas/ > Kaikki verkkolehdet > Culture Bee

Tavoite: aihekokonaisuuksien opettamisen eheyttäminen luovalla tavalla: koulun arkea ja toimintakulttuuria vahvistamalla.

Oppiaineet: englanti, saksa, liikunta, terveystieto, ruotsi,elämänkatsomustieto, matematiikka, fysiikka ja kemia.

Yhteistyötaho: lasten ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitta

Yhteyshenkilö: opettaja Seija Rautiainen, etunimi.sukunimi@cygnnet.jkl.fi

4. DIALOGI 2 Motto: ”Koulu näyttämönä – näyttämö kouluna”

DIALOGI -työryhmä, Helsinki

Tavoite: koulujen teatteri- ja draamaopetuksen lisääminen sekä koulujen ja teattereiden yhteistyöverkostojen rakentaminen.

Oppiaineet: erityisesti ilmaisutaito ja äidinkieli. Draamaa opetusmenetelmänä voidaan hyödyntää kaikissa oppiaineissa oppiaineen luonteen mukaan.

Yhteistyötahot: Teatterikorkeakoulu, teatteriammattilaiset, koulut.

Yhteyshenkilö: projektikoordinaattori Lotta Vaulo, etunimi.sukunimi@teak.fi

Pia Bäckman Lähde- ja Skapa Nu -verkoston osahankkeetVerkostossa on lähemmäs sata erilaista osahanketta ja ideaa. Niiden sisältöön voi tutustua tar-kemmin Opetushallituksen Lähteen sivuilla www.edu.fi/projektit/lahde (kohdassa Osahankkei-den galleria), ja ruotsiksi www.edu.fi/svenska/projekt/skapanu (Projekt, idéer). Ohessa on aak-kosellinen luettelo osahankkeista ja niiden yhdyshenkilöistä. Ruotsinkieliset hankkeet löytyvätluettelon lopusta. Tiedot on koottu hankeilmoituksista sekä osahankkeilta saadusta palautteestasyksyllä . Suuri osa hankkeista on alkanut ja loppunut ajallaan, osa siirtynyt arjen käytän-töön tai muuttanut matkan varrella muotoaan. Osa hankkeista ei ole käynnistynyt, mutta ideaon varmaan jäänyt elämään.

Hankkeen/idean nimi, järjestävä taho, tavoite, oppiaineet, yhteistyötahot ja yhdyshenkilö.

* merkityistä hankkeista löytyy lisätietoa myös Heljä Järnefeltin artikkelista Luovia opetusmenetelmiä ja uusia oppimisympäristöjä.

ProjektisihteeriOpetushallitus

Luovuus – se kertoo minul le as ioi ta

mitä haluannähdä

5. Ekatreffit *Nakkilan kunta/sivistystoimi, Nakkila, www.nakkila.fi, www.ekatreffit.fi

Tavoite: nuorten TV-draaman ja web-sovellutuksen tuottaminen ops-perusteiden mediaopetuksen tavoitteiden mukaisesti.

Oppiaineet: perusopetuksen aihekokonaisuus: viestintä jamediataito. Lukion aihekokonaisuus: viestintä- ja media-osaaminen. Ammatillisessa koulutuksessa: AV-viestinnän perustutkinto, video-, televisio- ja elokuvailmaisu.

Yhteistyötahot: Länsi-Suomen tv- ja elokuvakeskus, Yle, Koulukino ja alueelliset toimijat.

Yhteyshenkilö: koulutoimenjohtaja Pekka Varheensalo, etunimi.sukunimi@nakkila.fi

6. Espoon Kotikaupunkipolut * (Osahankkeiden galleriassa katso Kotikaupunkipolut)Motto: ”Kotikulmat haltuun kantapään kautta”

Suomen Kotiseutuliitto, Helsinki,www.suomenkotiseutuliitto.fi,www.espoo.fi/kaupunkipolut, www.esbo.fi/stadsstigar

Tavoite: kehittää konseptia kaupunkitiedon keräämiseksija kotikaupunkipolun tuotteistaminen espoolaistenmuuttajien kotiutumiseksi. Polkuesitteiden laatiminenkahdella kielellä, myös verkkoon.

Oppiaineet: maantieto, biologia, ympäristöoppi, historia,liikunta, kielet ja kuvataide.

Yhteistyötahot: Espoon kaupunki ja kaupunginmuseo,kaupunginosayhdistykset, kulttuurisihteerit ja kaupunki-suunnittelijat, Uudenmaan liitto.

Yhteyshenkilö: koordinaattori Pauli Saloranta,etunimi.sukunimi@suomenkotiseutuliitto.fi

7. Etnografia (Osahankkeiden galleria > idea)Kulttuurien museo, Helsinki, www.nba.fi/fi/kumu

Tavoite: Kulttuurien museo palvelee eriasteista opetusta tarjoamalla näyttelyihin liittyvää materiaalia,jota voi soveltaa museokäyntiä suunnitellessa ja sen yhteydessä.

Oppiaineet: Monet näyttelymme soveltuvat mm. historian, uskonnon, elämänkatsomustiedon, äidinkielen, maantiedon ja taideaineiden opetukseen.

Yhteyshenkilö: Pilvi Vainonen,kulttuurienmuseo(at)NBA.fi

8. Fennica-projekti *Motto: ”Kalevala NYT!”

Laboratorioteatteri Fennica, Rantasalmi,www.laboratorioteatterifennica.com

Tavoite: Suomen kansanperinteen opetuksen elävöittämi-nen ja kiertävän Kalevala-esityksen valmistaminen kou-lujen Kalevala-opetuksen innoittamiseksi.

Oppiaineet: äidinkieli, historia ja musiikki.

Yhteistyötahot: Etelä-Savon koulut ja Sulkavan Kaartilankosken koulu.

Yhteyshenkilö: näyttelijä Kaisla Kaatrasalo, etunimi.sukunimi@gmail.com

9. GarderobiSinerbrychoffin taidemuseo, Helsinki,www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

Tavoite: tutustua museon avulla monikulttuuriseen Pohjolaan.

Oppiaineet: historia ja taideaineet.

Yhteistyötahot: suomalais-venäläinen koulu Kalinka, Hel-singin Rudolf Steiner-koulu, Hyrylän lukio, Tuusula, Ta-piolan koulu, Espoo, Hagelstamska högstadiet, Kauniainen, Turun Suomalainen Yhteiskoulu ja Brink-hallin kartano, Suomen Kulttuuriperinnön säätiö.

Yhteyshenkilö: museolehtori Leena Hannula, etunimi.sukunimi@fng.fi

10. Halosta päähän -työpaja ja työskentelymateriaaliMotto: ”Halosta päähän joka koulussa”

Lapinlahden taidemuseo, Lapinlahti,www.halostenmuseosaatio.fi/halostapaahan

Tavoite: kehittää uusia tapoja opettaa alueen omaa kulttuuriperintöä sekä tehdä tunnetuksi > Halosten taiteilijasuvun saavutuksia.

Oppiaineet: kuvataide, musiikki, käsityö, äidinkieli ja historia.

Yhteistyötahot: Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapinlahdella,Lapinlahden käsityökeskus, alueen koulut sekä Pohjois-Savon museoverkko -hanke.

Yhteyshenkilö: museoamanuenssi Marianna Lehtinen, etunimi.sukunimi@eemil.inet.fi

11. Harrasta ja opiskele MäntässäMäntän seudun koulutuskeskus, Mänttä,www.mantta.fi/mskk

Tavoite: opiskelun ja tavoitteellisten harrastusten yhteen-sovittaminen sekä paikallisten toimijoiden ja harrasteryhmien yhteistyön lisääminen.

Oppiaineet: liikunta, musiikki, kuvataide ja äidinkieli.

Yhteistyötahot: Mäntän Lukio ja Pirkanmaan ammatti-korkeakoulu Mäntän yksikkö.

Yhteyshenkilö: koulutussuunnittelija Outi Jämsä, etunimi.sukunimi@mantta.fi

12. Heureka! Suomen ja Kreikan taiteen, kulttuurinja kansainvälisen elämäntaidon yhteistyöprojekti Lotilan koulu, Lahti, www.edu.lahti.fi/lotila-a

Tavoite: taiteellisen, kulttuurisen ja tieteellisen yhteistyönlisääminen Santorinin saaren koulujen kanssa, internet-työskentelyä, leirikoulu ja konsertin järjestäminen.

Oppiaineet: musiikki, kuvataide, historia, luonnontieto ja englanti.

Yhteistyötahot: Santorin peruskoulut Oias ja Camarin

Yhteyshenkilö: vararehtori Anne Majaniemi, etunimi.sukunimi@edu.lahti.fi

101

13. Ilmattaren tyttäret – kalevalaisia naiskuvia *Motto: ”Raja-aidat ihmisten välillä ovat keinotekoisia ja ihmisten luomia. Ihmiset voivat ne myös purkaa. Yhteistyössä.”

Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampere,www.piramk.fi

Tavoite: toteuttaa Ilmattaren tyttäret kalevalaisia naiskuvia -näyttämöteos oppilaitostyönä Piramk/musiikin ja Piramk/sosiaalialan (sosiaalipedagogit) opiskelijoiden voimin.

Oppiaineet: mm. äidinkieli ja draama, musiikki, käsityö ja historia.

Yhteistyötahot: Amurin koulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto.

Yhteyshenkilö: lehtori Merja Repo, suomen kieli ja draama, etunimi.sukunimi@piramk.fi

14. InnoApaja (ks. erillinen esittely lehdessä)Tekniikan museo, Helsinki, www.tekniikanmuseo.fi

Yhteyshenkilö: projektipäällikkö Leenu Juurola, etunimi.sukunimi@tekniikanmuseo.fi

15. InnoKemiaKemianteollisuus ry, Helsinki, www.chemind.fi

Tavoite: käyttää tuotteiden kehittämistä ja innovaatioitaoppimiskehyksenä. Projekteissa oppilaat voivat havaita, miten yrityksessä innovaation syntyyn tarvitaan eri alojen luovaa osaamista.

Oppiaineet: luonnontieteet ja muut oppiaineet.

Yhteyshenkilö: apulaisjohtaja Riitta Juvonen, etunimi.sukunimi@chemind.fi

16. Kaverimme keskiajaltaAboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku,www.aboavetusarsnova.fi

Tavoite: tutustutaan museoon ja arkeologiseen tutkimuk-seen sekä vieraillaan museossa ja kaivauksilla.

Oppiaineet: kulttuuriperintökasvatus, historia, kuvataide ja äidinkieli.

Yhteistyötahot: Turun Maakuntamuseo ja Topeliuksen koulu.

Yhteyshenkilö: museolehtori Minna Hautio, etunimi.sukunimi@aboavetusarsnova.fi

17. Kelaa VähänPirkanmaan jätehuolto, Tampere, www.pirkanmaan-jate-huolto.fi > ajankohtaista

Tavoite: nuorten kulutuskasvatuksen edistäminen ja ilmai-su lyhytelokuvan muodossa. Elokuvien teemana on ku-lutus ja kulutuksen vaikutus ympäristöön.

Oppiaineet: useita oppiaineita, mahdollisuus liittää minkäaineen opetukseen tahansa.

Yhteistyötahot: Pirkanmaan yläasteet.

Yhteyshenkilö: projektivastaava Ari Rannisto,a.sukunimi@kolumbus.fi

18. KiNo – Kirjaston ja normaalikoulun yhteistyöhankeKajaanin normaalikoulu, Kajaani,www.kajaaninkampus.oulu.fi

Tavoite: kehitetään ja luodaan työtapoja, joiden avullaedistetään oppilaiden taitoja tietomateriaalien käyttä-miseksi ja tuetaan oppilaiden lukuharrastusta.

Oppiaineet: erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt, mutta myös muut - luokkien oppiaineet.

Yhteistyötahot: Kajaanin kaupunginkirjasto

Yhteyshenkilö: luokanlehtori Kirsi-Marja Lukkari, etunimi.sukunimi@oulu.fi

19. Klapit ja konttuuriSatakunnan Museo/Rakennuskulttuuritalo TOIVO, Pori, www.pori.fi/smu/toivo

Tavoite: tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus kokea porilaisen lapsen elämää isovanhempien lapsuudessa(-luvulla). Säännöllisen, ns. perusopetuksen, lisäksi erilaisia kulttuuriperintöön ja rakennettuun kulttuuriympäristöön nivoutuvia tapahtumia ja askartelu- ja teemapäiviä.

Oppiaineet: kotiseutuopetus, paikallishistoria, kuvataide,historia, kotitalous, käden taidot, maalaus ja rakentaminen.

Yhteyshenkilö: intendentti Tuulikki Kiilo, toivo(at)pori.fi

20. Koe kaupunki – arkkitehtuurityöpaja lapsille ja nuorille *Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna,www.savonlinna.fi/museo

Tavoite: kehittää toimintamalleja, joilla lapset ja nuoret saadaan kiinnostumaan omasta koti-kaupungistaan, sen historiasta ja omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa ympäristöönsä.

Oppiaineet: historia, kuvataide, kotiseutu ja ympäristö, äidinkieli ja matematiikka.

Yhteistyötahot:sssavonlinnalaisia oppilaitoksia, mm. Savonlinnan normaalikoulu.

Yhteyshenkilö: amanuenssi Irmeli Soininen, etunimi.sukunimi@savonlinna.fi

21. Kolorstrings kajaanilaisittainKajaanin normaalikoulu, Kajaani,www.kajaaninkampus.oulu.fi

Tavoite: tarjota koulun oppilaille solistista ammattiopetusta koulun tiloissa.

Oppiaine: musiikki

Yhteistyötahot: Kainuun musiikkiopisto

Yhteyshenkilö: Marja Koskivirta,etunimi.sukunimi@oulu.fi

102

Luovuus on kykyä oival taaasiayhteyksiätuoreel la taval la

22. KotikaupunkipolutProjektipäällikkö Pauli Saloranta, Helsinki,www.kaupunkipolut.fi

Tavoite: katso kohdasta Espoon kotikaupunkipolut, joka toimi pilottina muille kotikaupunkipoluille.

Oppiaineet: maantieto, biologia, ympäristöoppi, historia, liikunta, kielet ja kuvataide.

Yhteyshenkilö: Pauli Saloranta, etunimi.sukunimi@welho.com

23. KotinummelaNummelanharjun koulu, Vihti, www.vihti.fi

Tavoite: toteuttaa opetussuunnitelman kotiseutuosuus jär-jestämällä Nummelan halki vievälle reitille opastaulujaNummelan rakennuksista ja historiasta. Opsin eri kursseille tulee reitille tehtäväsarja ja omatoimiselle opiskelijalle cd reitillä kuunneltavaksi.

Oppiaineet: historia ja yhteiskuntaoppi, maantieto,äidinkieli ja kuvataide.

ffi: Vihdin kansalaisopisto Koti-Nummela

Yhteyshenkilö: erityisluokanopettaja Minna Lapinniemi, etunimi.sukunimi@vihti.fi

24. Kotiseutukoulu, kotiseutuopetus kulttuuriopetuksen välineenä *Motto: ”Tunne taustasi, ymmärrät paremmin”

Kilvakkalan koulu, Ikaalinen, www.ikaalinen.fi

Tavoite: kotiseutuopetus osaksi kaikkien oppiaineiden si-sältöjä. Kotiseututyö ei ole vain oman kotiseudun histo-riaan ja perinteisiin perehtymistä. Siihen kuuluu olen-naisesti myös oman kotipaikkakunnan nykyhetken tun-temista ja sen tulevaisuuden ennustamista.

Oppiaineet: äidinkieli, historia, kuvataide, biologia, maan-tieto, musiikki, uskonto ja liikunta.

Yhteistyötahot: Ikaalinen seura, Pohjois-Satakunta-lehti,Ikaalisten kaupunki ja alueen kylätoimikunnat.

Yhteyshenkilö: koulunjohtaja Harry Ahlvik, etunimi.sukunimi@ikaalinen.fi

25. Koulu ja koulukirjasto kulttuurin ja ihmisenä kasvamisen lähteenäMotto: ”On vain kaksi kestävää perintöä, jotka kannattaatoivoa pystyvänsä antamaan lapsille: juuret ja siivet (Hodding Carter) siispä tuumasta toimeen – lopussa kiitos seisoo.”

Kuljun koulu, Lempäälä, www.koulut.lempaala.fi/kulju

Tavoite: koulukulttuurin edistäminen, toimivan koulukirjaston kehittäminen, lukuinnostuksen ja äidinkielen taitojen ja tiedonhallinnan lisääminen. Kou-lukulttuuri osaksi kyläkulttuuria.

Oppiaineet: esiopetuksesta . luokkiin asti hanke etenee kokonaisvaltaisesti lähes kaikissa aineissa.

Yhteistyötahot: Kuljun kirjasto

Yhteyshenkilö: rehtori Anneli Kesola, etunimi.sukunimi@lempaala.fi

26. Kulttuuri tutuksi –hanke *Motto: ”Kulttuuri osaksi jokapäiväistä elämää”

Raahen kaupungin sivistyspalvelukeskus, Raahe,www.raahe.fi

Tavoite: paikallisten kulttuuritapahtumien tutuksi tekeminen lapsille ja nuorille. Kartoitetaan paikalliset tapahtumat ”kulttuurikellon” ja koulujen kulttuuriyhdysopettajien avulla.

Oppiaineet: äidinkieli, kuvataide, ilmaisutaito, musiikki, historia ja musiikkiliikunta.

Yhteistyötahot: Raahen lukio, muut paikalliset oppilaitokset, kulttuuritoimi, paikalliset kulttuuriyhdistykset ja elokuvateatteri.

Yhteyshenkilö: rehtori Päivi Suvanto, etunimi.sukunimi@raahe.fi

27. Kulttuuri, perinne ja oma luovuus -teema Käspaikka -käsityön virtuaaliluokat verkkohankkeen osana *Turun koululaitos, tietokone Opetuksessa – TOP -keskus, Turku, www.kaspaikka.fi

Tavoite: tukea opettajia kulttuuri- ja perinneteeman käsittelyssä käsityön opetuksen osana, opsin aihekokonaisuuksien tavoitteiden mukaan ja verkkoympäristöä hyödyntämällä.

Oppiaineet: käsityö, tekstiilityö ja tekninen työ kaikillakoulutusasteille alakouluista yliopistoihin.

Yhteistyötahot: Turun maakuntamuseo ja Aboa Vetus & Ars Nova.

Yhteyshenkilöt: lehtori Pirjo Sinervo, etunimi.sukunimi@tkukoulu.fi ja Erja Syrjäläinen, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

28. Kulttuurikilpailut tukemassa nuorten kulttuuriharrastusta ja ammatin opiskelua *Motto: ”Tärkeintä ei ole voittaminen vaan osallistu-minen ja nuorisokulttuurin esille tuominen!”

HELTEC, Käpylän koulutusyksikkö, Helsinki,www.heltech.edu.hel.fi

Tavoite: opiskelijoiden kulttuuriharrastusten herättäminen ja lisääminen sekä taiteen integroiminenammatillisiin aineisiin. Menetelmänä erilaisten töidenvalmistaminen SAKU ry:n järjestämiin kulttuurikilpai-luihin ja osallistuminen kilpailujen eri lajeihin. Kulttuurikilpailut järjestetään vuosittain kevät-lukukaudella eri puolilla Suomea.

Oppiaineet: mahdollisuuksien mukaan kaikki oppiaineet.

Yhteistyötahot: Savonlinnan ammattiopisto

Yhteyshenkilö: äidinkielenlehtori Margit Lammi, etunimi.sukunimi@edu.hel.fi

103

29. Kulttuurikimara (Osahankkeiden galleria > idea)Hyvinkäänkylän päiväkoti, Hyvinkää, www.hyvinkaa.fi

Tavoite: tarjota osallistuvaa ja elämyksellistä opetusta.

Oppiaineet: kaikki

Yhteyshenkilö: Sari Kasper, sarikasper(at) hotmail.com

30. Kulttuurin kohtaaminen palveluammatissaMäntsälän ammattiopisto, Mäntsälä, www.keuda.fi

Tavoite: toteuttaa museon tiloissa toimivan Tarinavakan kanssa erilaisia teemoja. Oppilaitos antaa catering-alan koulutusta ja aluksi opiskelijat toteuttavat myyntituotteita, myöhemmin otetaan mukaan myös asiakaspalvelu. Opetussuunnitelmaa sovelletaan tilaus- ja teemaruokien osalta ja jatkossaopiskelijat pääsevät mukaan myös markkinointi- jasuunnitteluprosessiin yhdessä yrittäjän kanssa.

Oppiaineet: taide- ja kulttuurikasvatus, ruoanvalmistus,myynti- ja asiakaspalvelu, markkinointi, ruokakulttuuritja laskentatoimi.

Yhteistyötahot: Tarinavakka ja Sepänmäen museo.

Yhteyshenkilö: lehtori Eva Kauhanen, etunimi.sukunimi@keuda.fi

31. Kulttuurin laajakaista (ks. erillinen esittely lehdessä)Kulttuurin Laajakaista – kansalliset kulttuurilaitokset,Helsinki, www.kulttuurinlaajakaista.fi

Yhteyshenkilö: Päivi Venäläinen, .. alkaen Anna-Maija Wiljanen, etunimi.sukunimi@fng.fi

32. Kulttuuriperinnön ja mediakasvatuksen teemavuosi -Lemin koulukeskus, Lemi, http://koulut.etela-karjala.fi/lemkes/

Tavoite: lisätä oppilaiden ymmärtämystä ja tietouttaomista juuristaan ja ympäröivästä kulttuuri- ja maail-manperinnöstä, median roolista ja vaikutuksista, sekälähdekritiikistä, tietoturvasta ja sananvapaudesta.

Yhteyshenkilö: tekstiilityönopettaja Anne Rousku, etunimi.sukunimi@edu.lemi.fi

33. Kulttuuriperintöopetuksen kehittäminen perus-opetuksessaAmurin koulu, Tampere, www.info.tampere.fi/a/amuri/

Tavoite: kulttuuriperintöopetuksen kehittäminen - luo-killa eri toimintatapojen ja opetusmenetelmien käytän-nön kokeiluina kaksikielisessä yhtenäiskoulussa.

Oppiaineet: lähes kaikki perusopetuksen oppiaineet, erityisesti vieraat kielet.

Yhteistyötahot: useita

Yhteyshenkilö: luokanopettaja Kauko Kyynäräinen, etunimi.sukunimi@koulut.tampere.fi

34. Kulttuuripolkusuunnitelma (Osahankkeiden galleria > idea)Kulttuuripolku, Turku,www.tkukoulu.fi/kulttuuripolku/index.html

Tavoite: Kulttuuripolku perustuu voimassa olevaan uuteen opetussuunnitelmaan, eli kaikki kulttuurivierai-lut on johdettavissa johonkin oppiaineeseen tai aihekokonaisuuteen. Kulttuuripolku tekee retkistä suun-nitelmallisempia ja kattavia – ne koskevat jokaista kaupungin peruskoulun oppilasta.

Yhteyshenkilö: Kulttuuripolku-koordinaattori Jari Kuusento, kulttuuripolku@tkukoulu.fi

35. KulttuuriSillat -työpajapiiriGallen-Kallelan Museo, Espoo, www.gallen-kallela.fi

Tavoite: tutustuttaa espoolaiset, helsinkiläiset ja vantaalaiset -luokkalaiset oman lähialueensa historiaan ja jakaa tämä naapurikaupungin koulujen kanssa draaman keinoin.

Oppiaineet: äidinkieli, historia, ilmaisutaitoja kuvataide.

Yhteistyötahot: Espoon kaupunginmuseo

Yhteyshenkilö: museolehtori Reetta Kalajo, etunimi.sukunimi@gallen-kallela.fi

36. Kulttuuriympäristö-ohjelmien käytön tukeminen(Osahankkeiden galleria > idea)Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä,www.ymparisto.fi

Tavoite: edistää maakunnan ja kuntien kulttuuriympäristöohjelmien viemistä käytäntöön.

Yhteyshenkilö: Tanja Tuulinen tai Liisa Horppila-Jämsä,etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

37. KUMUTA-projekti esiopetuksessaSavonlinnan normaalikoulu, Savonlinna,http://snor.joensuu.fi

Tavoite: kolmen taiteenalan yhteistyöprojektin tavoitteena on tutustuttaa lapset kuvataiteeseen, musiikkiin sekä tanssiin ja ilmaisuun, viiden opetus-tuokion ajan kuhunkin. Opetusjaksolle valitaan yhteinen teema, jota työstetään. Jakson päätteeksi pidetään lopputapahtuma kevätjuhlassa.

Oppiaineet: kuvataide, musiikki ja liikunta.

Yhteistyötahot: Savonlinnan kulttuuritoimi, Linnalan kuvataidekoulu, Savonlinnan musiikkiopisto ja Taidekoulu Hyrrä.

Yhteyshenkilö: lehtori Pirkko Valkonen, etunimi.sukunimi@joensuu.fi

104

Luovuudessa onaina sydän mukana

38. Kuokasta USB-muistiin, kaskipellolta tietoyhteiskuntaanJyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä, www.jamk.fi,Ammatillinen opettajakorkeakoulu, www.vte.fi

Tavoite: paikalliskulttuuria sekä muuta paikallista asian-tuntemusta hyödyntävä museopedagoginen hanke suomalaisesta elinkeinoelämästä ja sen muutoksesta sadan vuoden ajalta. Hanke on ammatillisten opettajien peruskoulutusta kehittävä hanke opettajien asiantuntemuksen vahvistamiseksi.

Yhteistyötahot: G.A.Scherlachius museo

Yhteyshenkilö: yliopettaja Marja Vuortama-Räsänen, etunimi.sukunimi@jamk.fi

39. Kuvitettu ja kuviteltu aika pohjoisessa *Motto: ”Met kurkistimma menheeseen ja arvelimma jo tulevaaki”

Rovaniemen kuvataidekoulu, Rovaniemi,www.rovaniemi.fi

Tavoite: pohjoisen elämänmuodon tunteminen ja arvostaminen auttaa ymmärtämään ympäristön erityisluonteesta syntyvää kulttuuriperintöä ja sen jatkuvuutta nykypäivänä sekä tulevaisuudessa. Tarkoituksena vahvistaa pohjoisessa asuvan nuorenidentiteettiä sekä samalla tutkia pohjoisen taiteilijoidenja käsityöläisten näkemystä pohjoisessa asumisesta ja sen vaikutuksesta taiteilijoiden teoksiin.

Oppiaineet: mm. historia ja kuvataide.

Yhteistyötahot: Rantavitikan peruskoulu, Lapin maakuntamuseo ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedekeskus.

Yhteyshenkilö: koulunjohtaja Anita Lallo, etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi

40. Lapsi taiteen kertojana lasten kokemuksia kuvataideprojekteistaMikkelin opetustoimi, Mikkeli, www.mikkeli.fi,www.simax.fi

Tavoite: tehdä kuvataidekasvatusprojekteja kunnan eri organisaatioiden kanssa.

Oppiaineet: äidinkieli, kuvataide ja luonnontieteet.

Yhteistyökumppanit: Etelä-Savon aluetaidemuseo

Yhdyshenkilöt: perusopetusjohtaja Seija Manninen, etunimi.sukunimi@mikkeli.fi, Sirpa Svahn-Kumpulainen, etunimi.sukunimi@simax.fi

41. Lasten ja nuorten arkkitehtuurikasvatusArkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu, Lapinlahti, www.saunalahti.fi/lastu

Tavoite: lasten ja nuorten arkkitehtuurikasvatuksen kehittäminen ja toimintamallien luominen yhteistyössä eri kouluasteiden kanssa.

Yhteistyötahot: useita

Yhteyshenkilö: toiminnanjohtaja Mervi Eskelinen,lastu(at)saunalahti.fi

42. Leijonatassuja ja kabinettikaappeja (Osahankkeiden galleria > idea)Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki,www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

Tavoite: tarjota eri-ikäisille oppijoille uudenlaisia museokäyntejä työpajoineen, missä pääpaino on arkkitehtuurissa ja muotoilussa.

Yhteyshenkilö: museolehtori Leena Hannula. etunimi.sukunimi@fng.fi

43. Leirikoulut *Kultamuseo, Tankavaara, www.kultamuseo.fi

Tavoite: tarjota tietoa koululaisille kullankaivuun historiasta Lapissa ja muualla maailmassa sekä tuottaa elämyksiä. Leirikoulupaketteja on kolme: Kultakenttien koulu (suosituin), Kuinka selviän kullankaivajana sekä opetuspaketti (jossa käydään opastuksen ja tehtävien avulla läpi kultahistoriaa ja kultaan liittyviä asioita, muttei pidetä roolivaatteita).Kultakenttien koulussa pukeudutaan -luvun lopun vaatteisiin ja kokeillaan kullanhuuhdontaa sekä saadaan opetusta -luvun lopun tyyliin.

Yhteyshenkilö: amanuenssi Eija Ojanlatva, etunimi.sukunimi@kultamuseo.fi

44. Liedon Vanhalinnan ja Turun normaalikoulunmuseopedagoginen yhteishanke *Motto: ”Kulttuurista voimaa”

Liedon Vanhalinna, Vanhalinna,www.liedonvanhalinna.fi

Tavoite: luoda uusia museopedagogisia malleja ja verkko-oppimateriaaleja, jotka tukevat uusia perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmia.

Oppiaineet: historia, äidinkieli, biologia, maantiede, fysiikka, kemia ja kuvataide.

Yhteistyötahot: Turun normaalikoulu ja Turun yliopistosäätiö.

Yhteyshenkilö: toiminnanjohtaja Tuula Leimu, etunimi.sukunimi@utu.fi

45. Linnukan koulun ja Limingan taidekoulun yhteistyö *Motto: ”Menestys tulee itsestään, kun tekee merkityksellisiä asioita.”

Linnukan koulu, Liminka, www.liminka.fi,www.limingantaidekoulu.com

Tavoite: Linnukan koulun ja Limingan taidekoulun yhteistyön tavoitteena on elävöittää koulupihaa maalauksin ja patsain sekä tutustuttaa oppilaat grafiikan tekoon. Oppilaat opetetaan näkemään, miten taidetta syntyy omasta lähiympäristöstä. Samallatutustutaan myös kotiseudun historiaan kuvataiteen keinoin taidekoulun kanssa. Vuosittain teema vaihtuu.

Oppiaineet: kuvataide, historia, ympäristö- ja luonnontietosekä muut oppiaineet soveltuvin osin.

Yhteyshenkilö: luokanopettaja Ritva Rundgren, etunimi.sukunimi@liminka.fi

105

46. Luokkahuoneesta taidemuseoonRantakylän koulu, Mikkeli, www.mikkeli.fi

Tavoite: esitellään opetusmenetelmällisiä ratkaisuja välineeksi opettajan uuteen rooliin lähtökohtana kokemuksellinen oppiminen ja sisäinen yrittäjyys.

Oppiaineet: oppiaineiden yli menevä integrointi.

Yhdyshenkilö: luokanopettaja/montessoripedagogi/tutkijaMarja-Leena Bilund, etunimi.sukunimi@simax.fi

47. Luova yrittäjyys *Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio, Hämeenlinna,http://koulut.hameenlinna.fi/yhteiskoulunlukio/

Tavoite: monipuolistaa menetelmiä ja mahdollisuuksianiin oppimisessa kuin opettamisessa. TulevaisuudenHYK on yrittäjämäisen opetuksen lukio, jossa yrittäjyyden polku rakentuu perusasteen ja lukion kautta jatko-opintoihin.

Oppiaineet: kaikki. Asuntomessut-projektissa oppiaineistamukana kuvataide, äidinkieli, opinto-ohjaus,biologia, psykologia, maantiede ja yhteiskuntaoppi.

Yhteistyötahot: Hämeenlinnan asuntomessut

Yhteyshenkilö: rehtori Tuomo Iltanen, etunimi.sukunimi@hameenlinna.fi

48. Marie CurieMartinlaakson lukio, Vantaa,www.edu.vantaa.fi/martinlu/MC.htm

Tavoite: pyrkiä kokonaisvaltaiseen, holistiseen oppimiseen. Pyrimme tukemaan opiskelijan/oppilaan innovatiivista ajattelua niin, että hän rohkenee lähestymään luovuutta useasta näkökulmasta.Marie Curien elämää ja saavutuksia tutkitaan fysiikan, historian ja draaman keinoin. Tiede tarjoaa tietopohjan ja taide tekee sen näkyväksi.

Oppiaineet: ilmaisutaito, fysiikka, historia ja yhteiskuntatieteet sekä kuvataide.

Yhteistyötahot: Martinlaakson yläkoulu ja Laajavuoren alakoulu.

Yhteyshenkilö: lehtori Irma Iho,etunimi.sukunimi@edu.vantaa.fi

49. Matka menneisyyteen -kesäleiriMuseokeskus Vapriikki, Tampere,www.tampere.fi/vapriikki/

Tavoite: kesäleiri lapsille Nokialla. Tavoitteena kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön perehtyminen leikin ja tekemisen kautta. Lapsia perehdytetään kolmen eri aikatason elämänmenoon.

Oppiaineet: historia, ympäristötieto, kuvataide ja käsityö.

Yhteistyötahot: Nokian kaupunki

Yhteyshenkilö: museolehtori Aino Nissinaho, etunimi.sukunimi@tampere.fi

50. Meidän oma kirjastoTanelinrannan koulu, Nurmo, www.nurmo.fi

Tavoite: toisen ja kolmannen luokan oppilaat laativat oppaan oman koulukirjaston käytöstä. Hankkeen aikanahe tutustuvat myös lähikirjastoon ja kirjan syntyyn.

Oppiaineet: äidinkieli, kuvataide ja ympäristötieto.

Yhteistyötahot: Pohjanmaan taidetoimikunta

Yhteyshenkilö: koulunjohtaja Margit Orrenmaa, etunimi.sukunimi@nurmo.fi

51. Metsäkylän koulun museohanke *Motto: ”Joka ei tunne menneisyyttä, hän ei ymmärrä tulevaakaan.”

Metsäkylän koulu, Nurmijärvi,www.nurmijarvi.fi/koulut/metsakyla/

Tavoite: museohanke alkoi koulun remontin yhteydessäsyksyllä . Haluttiin saada talteen ja esille koulunmenneisyyteen liittyviä kirjoja, oheismateriaaleja, pukuja, näytelmätavaroita, oppimateriaaleja ym. Museo avataan , jolloin koulu täyttää vuotta.

Oppiaineet: historia, kuvataide, kotiseutuoppi ja luonnontieteet.

Yhteistyötahot: kunnan museo ja kyläyhdistykset sekä oppilaat ja vanhemmat.

Yhteyshenkilö: luokanopettaja Arja Ahlsved, etunimi.sukunimi@edu.nurmijarvi.fi

52. Metsässä, metsästä, metsään – kulttuuri- ja luovuusteemavuosi -Lemin koulukeskus, Lemi, http://koulut.etela-karjala.fi/lemkes/

Tavoite: teeman aikana metsä nähdään paitsi ekosysteeminä myös tieteen ja taiteen innoittajanaja perustana suomalaiselle kulttuuriperinnölle.

Oppiaineet: eri aineiden integrointi.

Yhteistyötahot: useita

Yhteyshenkilö: tekstiilityönopettaja Anne Rousku, etunimi.sukunimi@edu.lemi.fi

53. Mielikuvitus, juonellinen oppiminen ja leikkimaailmatOulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, KOKY, Ka-jaani, www.kajaaninkampus.oulu.fi > Kehittävä opetus

Tavoite: tuottaa ja kokeilla kehittäviä ja juonellisia oppi-misympäristöjä. Hankkeeseen liittyy pitkäkestoisia kou-lutusohjelmia, jotka tukevat hankkeen tavoitteiden to-teutusta. Samoja sisältöjä kokeillaan ja kehitellään sa-manaikaisesti Suomessa, Japanissa ja USAssa.

Oppiaineet: integroiva ote. Materiaaleja äidinkieleen, ma-tematiikkaan, liikuntaan ja ympäristöoppiin.

Yhteistyötahot: Kainuun kunnat, Kajaanin kaupunginteatteri, Hyvinkään kaupunki.

Yhteyshenkilö: assistentti Marja-Leena Vuorinen, etunimi.sukunimi@oulu.fi

106

54. Miten Suomi syntyi? (Osahankkeiden galleria > idea)Helsingin yliopiston kirjasto/ Mikrokuvaus- ja konservointilaitos, Mikkeli,www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/dimiko/

Tavoite: Suomen historian aitojen dokumenttien ja kulttuuriperinnön käyttö kouluopetuksessa digitaalisessamuodossa. Mahdollisia soveltuvia ajanjaksoja ovat esi-merkiksi kriisiajat, autonomian aika ja Ruotsin vallan aika. Kansalliset lähteet tulevat digitaalisina kaikkienulottuville ajasta ja paikasta riippumatta.

Yhteyshenkilö: eKAM-koordinaattori Minna Kaukonen,etunimi.sukunimi@helsinki.fi

55. MuotoiluprojektiAboa Vetus & Ars Nova –museo, Turku,www.aboavetusarsnova.fi

Tavoite: tehdä näyttely (astiat ja kaakelit), joka yhdistää historiaa ja henkilökohtaista luovuutta mielenkiintoisella ja konkreettisella tavalla.

Oppiaineet: historia ja kuvataide.

Yhteistyötahot: Katedralskolan, Åbo

Yhteyshenkilö: museolehtori Minna Hautio, etunimi.sukunimi@aboavetusarsnova.fi

56. Murtovaara tutuksi oppilailleKarjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, Joensuu,www.karjalaisenkulttuurinedistamissaatio.fi

Tavoite: tehdä Murtovaara tutuksi oppilaille. Murtovaara on ainoa vaara-asutusmuseo Suomessa.Kaikkiaan rakennuksen museo antaa selkeän kuvan talonpoikaistalon kehityksen eri vaiheista -luvulta -luvulle.

Oppiaineet: kuvataide ja historia.

Yhteyshenkilö: museo-opas Mikko Ronkainen, mikkoelmeri(at)suomi.fi

57. MusiikkiperuskouluHelsingin opetusvirasto, Helsinki, www.edu.hel.fi

Tavoite: peruskoulun ja musiikkikoulun yhteen sulautettu opiskelukokonaisuus.

Oppiaineet: kaikki

Yhteistyötahot: Itä-Helsingin musiikkiopisto ja Porolahden peruskoulu.

Yhteyshenkilö: rehtori Satu Honkala, etunimi.sukunimi@edu.hel.fi

58. Naantalin lukio + vuotta – juhlanäyttelyNaantalin museo, Naantali,www.naantali.fi/kulttuuri/museo

Tavoite: paikallishistorian kurssin oppilaat tekevät yhteistyössä museon kanssa Naantalin lukion +

-juhlanäyttelyn lukion historiasta. Tarkoitus on oppia etsimään monipuolista tietoa (haastattelut, arkistot, kirjallisuus) ja käsittelemään sitä lähdekriitti-sesti. Tarkoitus on myös oppia esittelemään kerätyt tie-dot ymmärrettävällä ja mielenkiintoisella tavalla.

Oppiaineet: historia

Yhteistyötahot: Naantalin lukio

Yhteyshenkilö: museonjohtaja Anne Sjöström, etunimi.sukunimi@naantali.fi

59 Norssi ArtSavonlinnan normaalikoulu, Savonlinna,http://snor.joensuu.fi

Tavoite: laajentaa kulttuuriyhteistyötä verkottumalla kau-pungin kulttuuri-, tuotanto- ja liikelaitosten sekä eri tai-dealan oppilaitosten kanssa. Ensimmäinen yhteistyöhanke on osallistuminen Savonlinnan maakuntamuseon kanssa toteutettavaan ”Koe kaupunki”-projektiin, jossa kaupunkihistoriaa tuodaan tutuksi lapsille ja nuorille elämyksellisten ja toiminnallisten työpajojen avulla.

Oppiaineet: kaikki

Yhteyshenkilö: luokanlehtori Pirkko Valkonen, etunimi.sukunimi@joensuu.fi

60. Nurmijärven kotiseutupolkuRajamäen koulu, Nurmijärvi,www.nurmijarvi.fi/koulut/rajamaki/

Tavoite: saada kaikki Nurmijärven ala-asteen oppilaat ja opettajat yhteiselle polulle, jossatutustutaan omaan kotiseutuun. Kotiseutuopetuksessatoteutuu eri oppiaineiden opetussuunnitelmassamainittuja osa-alueita.

Yhteistyötahot: Metsähallitus, Nurmijärven kunnansivistyspalvelu sekä maankäyttö.

Yhteyshenkilö: Ulla Vahermaa,etunimi.sukunimi@edu.nurmijarvi.fi

61. Oma kylä tutuksiKypärämäen koulu, Jyväskylä,www.cygnnet.jkl.fi/koulut/kyparamaki

Tavoite: tutustua oman kaupunginosan historiaan. Oppilaat kokoavat haastatteluin tietoa alueen mennei-syydestä. Tutkitaan alueen rakennettua- ja luonnonym-päristöä. Kerätään talteen kertomuksia alueen ihmistenelämästä sekä menneisyydessä että nykyisyydessä.

Oppiaineet: äidinkieli, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, kuvataide ja musiikki.

Yhteistyötahot: Keski-Suomen museo

Yhteyshenkilö: luokanopettaja Suvi Kastepohja, etunimi.sukunimi@cygnnet.jkl.fi

107

Luovuus tar joaamahdol l isuuksiar ikkaampaan ja”helpompaan”

elämään

62. Omat tarinat – kulttuuri- ja luovuusteemavuosi -Lemin koulukeskus, Lemi, http://koulut.etela-karjala.fi/lemkes/

Tavoite: lisätä oppilaiden ymmärtämystä ja tietouttaomista juuristaan ja ympäröivästä kulttuuri- ja maail-manperinnöstä, tieteen ja teknologian merkityksestä jo-kapäiväisessä elämässä sekä luovasta ongelmanratkaisus-ta. Toteuttaa ja syventää teemavuoteen liittyviä oppiai-neiden opetussuunnitelmien tavoitteita.

Oppiaineet: äidinkieli, historia, kuvataide, musiikki, liikunta, käsityö, matematiikka, fysiikka, kemia ja uuden ops:n aihekokonaisuudet.

Yhteyshenkilö: tekstiilityönopettaja Anne Rousku, etunimi.sukunimi@edu.lemi.fi

63. Onnikka *Motto: ”Onnikalla yhdessä eteenpäin”

Oulun yliopisto, Oulun normaalikoulun perusaste, Oulu, https://norssiportti.oulu.fi/ala-aste/

Tavoite: oppilaiden luovan ja innovatiivisen ajattelun ja toiminnan tukeminen. On myös pyritty tukemaan oppilaiden eheää, kokonaisvaltaistakasvua ja yhteisöllistä toimintaa sekä edistämään heidänkulttuurista lukutaitoaan. Oppilaita kiinnostavia toimin-tatapoja ja menetelmiä paikalliskulttuurin oppimiseenon kehitelty. Lisäksi opettajaksi opiskelevat ovat saaneetmahdollisuuksia osallistua luovuus- ja kulttuurikasvatuk-sen kehittämiseen koulussamme.

Oppiaineet: historia, kuvataide, käsityö, liikunta, musiikki, äidinkieli ja kirjallisuus.

Yhteistyötahot: mm. Oulun yliopiston kasvatustieteidenja opettajankoulutuksen yksikkö, Pohjois-Pohjanmaanmuseo sekä Nukun Sanataidekoulu.

Yhteyshenkilö: lehtori Mervi Sirén, etunimi.sukunimi@oulu.fi

64. Paree KysyäSanssin koulu, Kauhajoki,www.koulukanava.net/site?node_id=

Tavoite: laaditaan Paree kysyä -opas, jossakerrotaan kirjastojen mahdollisuuksista ja palveluista. Oppilaita opastetaan myös toimimaan kirjavinkkareina toisilleen ja alemmille luokille.

Oppiaineet: kaikki

Yhteistyötahot: Kauhajoen kaupunginkirjasto ja Pohjanmaan taidetoimikunta.

Yhteyshenkilö: rehtori Pertti Juntunen, etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi

65. Perinnekylä kulttuuriperinnön opetusympäristönäVirtain Perinnekylä/ Nuorisokeskus Marttinen, Virrat,www.virtainperinnekyla.fi ja www.marttinen.fi

Tavoite: perinne- ja historiasisältöisten opetus- ja ohjelmapakettien suunnittelu ja toteutus erityisesti leirikouluryhmille. Opettaa koululaisia havaitsemaan, arvostamaan ja kiinnostumaan kulttuuriperinnöstä ja historiasta.

Oppiaineet: historia, kansanperinne, luonnontieteet, luon-tokasvatus, teollisuushistoria ja kädentaidot.

Yhteistyötahot: G.A.Serlachius -museo

Yhteyshenkilö: Elina Klemola, etunimi.sukunimi@virrat.fi

66. Pernon identiteetti -projektiPernon koulu, Turku, www.tkukoulu.fi/~perno

Tavoite: koulua ollaan lopettamassa ja siksi kerätään talteen koulun historiaa ja saadaan koulun kirjastolle oma exlibris.

Oppiaineet: äidinkieli ja kirjallisuus sekä historia.

Yhteistyötahot: Turun maakunta-arkisto

Yhteyshenkilö: lehtori Tarja Strandén, tastrand(at)tkukoulu.fi

67. PiilossaRovaniemen taidemuseo, Rovaniemi,www.rovaniemi.fi/taidemuseo

Tavoite: tuottaa opetusmateriaalia nykytaiteesta. Sitä kautta lisätään taiteen saavutettavuutta sekä koulujen ja museon yhteistyötä. Tavoitteena on myös saada opettajat käyttämään oman taidemuseonkokoelmia kuvataiteen opetuksen osana.

Oppiaineet: kuvataide ja äidinkieli.

Yhteistyötahot: Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta

Yhteyshenkilö: museolehtori Kaija Kähkönen, etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi

68. Platonin Akatemia – kulttuuria koulussa *Motto: ”Totuus – Hyvyys – Kauneus”

Hyrylän lukio, Tuusula, www.platoninakatemia.net

Tavoite: Platonin Akatemia on eri oppiaineita integroiva soveltava kurssi. Sen tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat mahdollisimman kokonais-valtaisesti tieteiden ja taiteiden kiehtovaan maailmaan jasamalla auttaa heitä ymmärtämään paremmin niin globaalia maailmaa kuin suomalaista yhteiskuntaaja kulttuuria. Kurssin tavoitteena on tarjota foorumi luovien, ajattelevien ja kriittisten opiskelijoiden erilaisille hankkeille. Kurssilla oppii myös tuottamaankulttuuritapahtumia ja harjaantuu toimitustyössä.

Oppiaineet: kaikki

Yhteistyötahot: muita lukioita, Tuusulan kulttuuri- ja museopalvelut sekä Tuusulan kirjasto.

Yhteyshenkilö: tuntiopettaja Tapio Turpeinen, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

108

69. Rakennusperintö/Kulttuuriperintö tutuksi *Motto: ”Raudan ja ruudin kauden jälkeen paikkakuntamme kehitystä jatkoi rautatie”

Siirtolaisuusmuseo, Seinäjoki, www.siirtolaismuseo.fi

Tavoite: herättää oppilaiden kiinnostus paikallishistoriaan.Parantaa oppilaiden tietämystä paikallisesti tärkeästä elin-keinohistoriasta ja paikallisesta rakennusperinnöstä.

Oppiaineet: historia

Yhteistyötahot: Seinäjoen lyseo, Seinäjoen nuorisotoimi,VR-yhtymä ja Varikkogalleria.

Yhteyshenkilö: amanuenssi Tellervo Lahti, etunimi.sukunimi@seinajoki.fi

70. Räätälöityä mediakasvatusta opettajilleMediakasvatuskeskus Metka ry, Helsinki,www.mediametka.fi

Tavoite: antaa opettajille valmiuksia elokuva- ja mediakas-vatustyöhön ja opetussuunnitelmien asettamiin tehtäviin. Käynnistää koulujen omia mediakasvatus-projekteja ja saada aikaan koulutusmateriaalia.

Oppiaineet: mahdollisimman monet

Yhteistyötahot: Valkealan lukio

Yhteyshenkilö: toiminnanjohtaja Tuija Westerholm, etunimi.sukunimi@mediametka.fi

71. Saahinkaisen Samettiviitta- taidekasvatusprojektiKalevanpuiston koulu, Tampere,www.info.tampere.fi/e/kaleva/, www.tuletar.fi

Tavoite: rohkeus luovaan ilmaisuun, tunne-elämän kehittäminen, erilaisuuden hyväksyminen, taide-kasvatuksen monipuolistaminen, sosiaalisten taitojen lisääminen ja aistien herkistäminen. Hanke perustuu Saahinkaisen Samettiviitta-, Kehrälintu Silkkisiipi- ja Hiljainen Hyönteinen- materiaaleihin.

Oppiaineet: kaikki taito- ja taideaineet, lisäksi ympäristökasvatus.

Yhteistyötahot: Pellervon koulu, Sammon päiväkoti, Taite, Tähdenlentoja ry, Sara Hildén akatemia ja Rajataide ry.

Yhteyshenkilö: erityisluokanopettaja Aija Leinonen, tuletar(at)nic.fi

72. Saduista elämäntaitoa, kansansadut erityisoppilaan vuorovaikutustaitojen kehittäjänäVuorelan koulu, Turku, www.tkukoulu.fi/~vuorela/

Tavoite: harjaannuttaa erityisoppilaiden elämäntaitoja elä-myksellisesti erilaisia aistikanavia hyväksi käyttäen. Löy-tää erilaisia yhteistyömuotoja erityis- ja yleisopetuksenvälillä. Tutustua erilaisiin opetusmenetelmiin ja erityis-koulun arkeen Venäjällä.

Oppiaineet: äidinkieli, historia, musiikki, kuvataide, käsityö, ympäristö- ja luonnontieto sekä liikunta.

Yhteistyötahot: Novgorodin erityiskoulu nro ,näkövammaisten kirjasto Novgorodissa.

Yhteyshenkilö: erityisluokanopettaja Anu Lahti-Nevala,anulahti(at)tkukoulu.fi

73. Suiston maisematLuontotalo Arkki, Pori,http://www.pori.fi/smu/arkki.htm

Tavoite: koululaisten tekemä näyttely Luontotalo Arkkiin.Arkki tarjoaa myös opetuspaketteja eri- ikäisille koululai-sille liittyen Arkin pysyvään näyttelyyn ”Satakuntalainen kosteikkoluonto kareilta keitaille”.

Oppiaineet: kuvataide

Yhteistyötahot: Porin suomalainen yhteislyseo

Yhteyshenkilö: Hilkka Viitala, etunimi.sukunimi@pori.fi

74. Suolamakasiinin korjaus opetustiloiksi *Motto: ”Hiljaa hyvää tulee”

Oulun ammattiopisto, Pikisaaren yksikkö, Oulu,www.osao.fi

Tavoite: Pikisaaressa, käsi- ja taideteollisuusalan oppilaitoksen tontilla sijaitsevan rakennetun hirsirunkoisen rakennuksen muutostyöt opetustiloiksi.Suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu rakennusrestaurointialan opiskelijoita.

Oppiaineet: rakennusrestauroinnin ammattiaineet.

Yhteyshenkilö: lehtori, arkkitehti Anna Louekari, etunimi.sukunimi@osao.fi

75. Suomalaisuus – kansainvälisyysKeravan museo, Kerava, Kaarina,www.kerava.fi/keravanmuseo.asp

Tavoite: tutustuttaa oppilaat suomalaiseen kulttuuri-perintöönsä ja historiaan sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Vahvistaa suomalaista ja keravalaista kulttuuri-identiteettiä. Ilman kansallisia juu-ria ja omaa paikallista identiteettiä on vaikeaa kyetä myöhemmin kohtaamaan muita kulttuureja ja niiden edustajia tasa-arvoisina.

Oppiaineet: maantiede, käsityö, äidinkieli, historia, kuva-taide, käsityöt, musiikki, ympäristöoppi, liikunta, kotita-lous, englanti ja perinnekasvatus.

Yhteyshenkilö: museoasiantuntija Leena Järnfors, etunimi.sukunimi@kerava.fi

109

Luovuus on heit täytymistä

tuntemattomaanluottavais in

miel in

76. Säveltäjä koulussaValkeavuoren koulu, Kaarina,www.kaarina.fi/koulut/valkeavuori/

Tavoite: säveltäjä esittelee nykyaikaisia sävellysmetodeja musiikkiluokkalaisille.

Oppiaine: musiikki

Yhteistyötaho: musiikkioppilaitos Arkipelag

Yhteyshenkilö: mus. maist. Ari Hynynen, etunimi.sukunimi@kaarina.fi

77. Taide meille ja heti!Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys / Valtion taidemuseo, Helsinki, www.fng.fi/kehys

Tavoite: pyritään luomaan verkosto, jossa taide- ja kulttuurilaitosten tekemä yleisötyö ja koulujen kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toimivat työpareinakulttuurisen moninaisuuden edistämiseksi.

Oppiaineet: taide- ja taitoaineet, historia ja ympäristökasvatus.

Yhteyshenkilö: kulttuurivähemmistökoordinaattori Umayya Abu-Hanna, etunimi.sukunimi@fng.fi

78. Taidetta Ympäri ja Ämpäri- Kuuleeko Eura? *Porin taidemuseo, Pori, www.poriartmuseum.fi,www.eura.fi/kuuleekoeura/index.htm

Tavoite: tutkitaan ihmisen suhdetta elinympäristöönsä,sen havainnointia ja ymmärtämistä nykytaiteen sekäerityisesti ympäristötaiteen mahdollistamin keinoin.

Oppiaineet: soveltuu moniin eri oppiaineisiin.

Yhteistyötahot: Porin ja Euran kouluja

Yhteyshenkilö: museolehtori Mirja Ramstedt-Salonen, etunimi.sukunimi@pori.fi

79. TAIKASyväkankaan koulu, Kemi, www.kemi.fi/syva/

Tavoite: TAIKA on taide- ja kulttuurikasvatuksen kehittämishanke, jota toteutetaan vuosittain vaihtuvien teemojen kautta.

Oppiaineet: kaikki

Yhteistyötahot: Oulunsalon kirkonkylän koulu

Yhteyshenkilö: luokanopettaja Sirpa Mäkikyrö, etunimi.sukunimi@kemi.fi

80. Taiteen avulla kasvamaanEräjärven koulu, Eräjärvi,www.orivedenkoulut.net/erajarvi/

Tavoite: identiteetin vahvistaminen taiteen avulla. Eri alojen ammattitaitelijat käyvät koululla antamassaoman alansa opetusta, jota hyödynnetään eri projekteissa.

Oppiaineet: liikunta, kuvataide, käsityö, äidinkieli ja historia.

Yhteyshenkilö: rehtori Sirpa Uimonen, sirpa(at)sirkula.fi

81. Tanssi suomalaisen kulttuurin osana Amurin koulu, Tampere, www.info.tampere.fi/a/amuri/

Tavoite: tanssiyhteistyö, jonka tavoitteena oman kulttuurin näköinen projekti, jota voidaan esitellä myösmuille. Aikaansaada kulttuuriin ymmärtämiselle ja kulttuurivaihdolle luonnollinen, toiminnallinen ja konkreettinen kanava.

Oppiaine: liikunta

Yhteistyötahot: Varalan urheiluopisto

Yhteyshenkilö: rehtori Kaisa Kokkonen, etunimi.sukunimi@tampere.fi

82. Tapanila tutuksiKotiseutuopas Harri Pirhonen, Helsinki

Tavoite: tutustuttaa Helsingin Tapanilan vaikutuspiirinkoulujen oppilaat, opettajat, vanhemmat sekä entiset,nykyiset ja tulevat tapanilalaiset – mosalaiset (Tapanila – Mosabacka) tapanilalaisen elämänmuodon koko kirjoon.

Oppiaineet: mahdollisimman monet

Yhteistyötahot: Tapanilan alueen koulut, yhdistykset ja järjestöt.

Yhteyshenkilö: Harri Pirhonen,etunimi.sukunimi@pp.inet.fi

83. Tavataan Länsipihalla (Osahankkeiden galleria > idea)Poikkilaakson ala-aste Helsinki, www.poikaa.edu.hel.fi

Tavoite: tuottaa näytelmä. Prosessi alkaa lasten kirjoittamista henkilökuvauksista, jatkuu kohtauksienimprovisoinnilla ja päättyy näytelmädramatisointiin.

Yhteyshenkilö: Elisa Hilli tai Kirsi-Maria Ruusu, etunimi.sukunimi@edu.hel.fi

84. TeemaopetusHelsingin kaupungin opetusvirasto, Helsinki,www.edu.hel.fi

Tavoite: reaaliaineitten teemapohjainen, taideopetukseen integroitu opetussuunnitelma ja pedagoginen sovellus luokille -.

Oppiaineet: ympäristöluonnontieto, historia, biologia, maantieto, musiikki ja kuvataide.

Yhteistyötahot: eri museot

Yhteyshenkilö: rehtori Satu Honkala, etunimi.sukunimi@edu.hel.fi

110

Luovuus on s i tä että saa k ir jo i t taa minkäla isel la käsia la l la tahansa

85. Teollisuusperinne kulttuuriperintöopetuksessa *Motto: ”Oppiminen on hauskaa – annamme kyytiä hoksottimille!”

G.A.Serlachius -museo, Mänttä, www.gaserlachius.fi

Tavoite: syventää museon ja koulujen yhteistyötä ja etsiä uusia tapoja ja kehittää olemassa olevia menetelmiä teollistumisen historiaan ja metsien hyötykäyttöön liittyvien ilmiöiden ymmärtämiseksimm. draamapedagogiikan, työpajatoiminnan ja verkkomateriaalin avulla.

Oppiaineet: hanke integroituu useaan oppiaineeseen (historia ja yhteiskuntaoppi, kuvataide, äidinkieli, ympäristöoppi ja kemia).

Yhteistyötahot: Amurin koulu, Tampere

Yhteyshenkilö: projektisuunnittelija Päivi Nieppola, etunimi.sukunimi@gaserlachius.fi

86. Tiedonlähde (Lappeenranta) Lappeenrannan maakuntakirjasto, Lappeenranta,www.lappeenranta.fi

Tavoite: koulujen ja kirjaston yhteistyön koordinointi ja koulukirjastojen kehittäminen erityisesti tietoaineistojen osalta.

Oppiaineet: kaikki

Yhteistyötahot: Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimi

Yhteyshenkilö: osastonjohtaja Päivi Oikkonen, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

87. Tiedonlähde (Porvoo)Porvoon kaupunginkirjasto, Porvoo,http://city.porvoo.fi/tiedonlahde/

Tavoite: johdattaa lapsia ja nuoria tiedonlähteille uudenlaisilla menetelmillä ja yhteistyöllä.

Oppiaineet: periaatteessa kaikki koulun oppiaineet.

Yhteistyötahot: Pääskytien koulu, Porvoo

Yhteyshenkilö: kirjastonhoitaja Melina Björklund, etunimi.sukunimi@porvoo.fi

88. Todellisuuksia IIAboa Vetus & Ars Nova –museo, Turku,www.aboavetusarsnova.fi

Tavoite: nuorten ja taiteilijoiden kohtaaminen. Tehdä tutuksi museo toimintaympäristönä sekä oman projektin esityspaikkana.

Oppiaineet: kuvataide

Yhteistyötahot: Turun suomalainen yhteiskoulu

Yhteyshenkilö: museolehtori Minna Hautio, etunimi.sukunimi@aboavetusarsnova.fi

89. Totta kai? Nuorten tulevaisuusvisioita Helsingistä -näyttelyMotto: ”Tottakai! – On tulevaisuus”

Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskus, Helsinki, www.hel.fi > opetusvirasto > mediakeskus

Tavoite: elämyksellisen tuotannon rakentaminen ideasta mediataideteokseksi ja näyttelyksi.

Oppiaineet: kuvataide

Yhteistyötahot: Helsingin kaupunginmuseo, Kallion lukio ja Helsingin kuvataidelukio.

Yhteyshenkilö: erityissuunnittelija Elina Kivihalme, etunimi.sukunimi@edu.hel.fi

90. Viikinkiaika Suomessa *Motto: ”Ulos koulusta kulttuuriperintöä oppimaan!”

Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö/kehittämisosasto/ tieto- ja viestintätekniikan vastuualue, Espoo, www.espoo.fi/tvt

Tavoite: elävöittää historian opetusta, erityisesti viikinkiaikaa koskien. Kehittää leirikoulutoimintaa Uu-dellamaalla niin, että luonnon tarkkailun ohella toimintaan tuodaan alueen historian ja kulttuuriperinnön elementtejä.

Oppiaineet: hankkeessa integroituvat mm. historia,kuvataide, ympäristö- ja luonnontieto, äidinkieli, uskonto, liikunta ja käsityöt.

Yhteistyötahot: mm. eri museoita, Sommelo ry,Rosalan Viikinkikeskus, Tmi Infomajakka ,Espoon Kaitaan koulu ja lukio, Tuomarilan koulu ja Siuntion Päivärinteen koulu.

Yhteyshenkilö: Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen asiantuntija Jaakko Rekola, etunimi.sukunimi@espoo.fi

91. Virret tutuiksi – virsilauluperinteen elävöittäminen

Sieppijärven koulu, Kolari,www.sieppijarvi.fi/kylakoulu/

Tavoite: jokainen osallistuva oppilas oppii laulamaan virttä hyvin ja voi halutessaan suorittaa pronssisen virsimerkin. Tavoitteena on välittää oppilaille myönteinen kokemus virsien laulamisesta.

Oppiaineet: uskonto ja musiikki.

Yhteistyötaho: Kolarin seurakunta

Yhteyshenkilö: Koulun johtaja Pertti Unga, sieppi.ala-aste(at)kolari.fi

92. YritystarinaprojektiPernon koulu, Turku, www.tkukoulu.fi/~perno/

Tavoite: perehdyttää oppilaat tarinaperinteeseen ja lisätä oppilaiden aktiivisuutta kansalaisina. Aluksi oppilaat haastattelevat yrittäjää ja sitten muokkaavat haastattelusta tarinan.

Oppiaineet: äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntaoppi ja tekstinkäsittely.

Yhteyshenkilö: äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Tarja Stranden, tastrand(at)tkukoulu.fi

111

DIALOGI 2Motto: ”Skolan som scen - scenen som skola”

Arbetsgruppen Dialogi , Helsingfors

Mål: att öka skolornas teater- och dramaundervisning samt att bygga skolornas och teatrarnas samarbetsnätverk.

Läroämnen: speciellt inom modersmål och litteratur. Drama som undervisningsmetod kan dock användas i alla läroämnen.

Samarbetsparter: teaterhögskolan, sakkunniga inom teater, skolor.

Kontaktperson: projektkoordinator Lotta Vaulo, fornamn.efternamn@teak.fi

Framtidsminnen Projektledare Heidi Hummelstedt, KulturÖsterbottenSÖF, fornamn.efternamn@svof.fi

Målsättning: Att bredda begreppet kulturmiljö och visapå nya sätt att närma sig den byggda miljön.

Garderoben Museilektor Leena Hannula, Konstmuséet Sinebrychoff, fornamn.efternamn@fng.fi

Målsättning: Att med museets hjälp bekanta sig med det mångkulturella Norden.

Kulturens Domäner Anna-Maija Wiljanen, fornamn.efternamn@fng.fi

Riksarkivet, Nationalbiblioteket, Finlands national-museum, Finlands Nationalteater, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Finlands Nationalopera, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Svenska Teaternoch Statens konstmuseum (Konstmuseet Ateneum, Museet för nutidskonst Kiasma, Sinebrychoffs konstmuseum och Centralarkivet för bildkonst).

Målsättning: Att främja kunskapen om den nationellakulturen och skapa en praxis för samarbete mellan skolorna, läroanstalterna och kulturinstitutionerna.

Längs gatan – Kadun varrellaMål: Att utveckla pedagogiska metoder för förmedling avkulturhistoria kring sekelskiftet – ett samarbetemellan Finland och Sverige.

I samarbete med följande skolor och museer: Maunulan yhteiskoulu, Päivi Seiskari, fornamn@efternamn@edu.hel.fi, Rudolf Steinerskolan iHelsingfors, Lena Lietepohja, fornamn.efternamn@rudolfsteinerskolan.fi; Hagelstamska högstadiet, Johanna Stenman, fornamn.efternamn@edu.hel.fi; Kal-lion lukio, Kaisa Osola, fornamn.efternamn@edu.hel.fi;Helsingfors stadsmuseum, museilektor Hilkka Vallisaari,fornamn.efternamn@hel.fi, Anna Finnilä fornamn.efter-namn@hel.fi, Hallwyllska museet, Heli Haapasalo fornamn.efternamn@lsh.se, Jessica Söderqvist for-namn.efternamn@lsh.se, Konstmuseer Sinebrychoff,Leena Hannula fornamn.efternamn@fng.fi, Central-arkivet för bildkonst, Veikko Pakkanen fornamn.ef-ternamn@fng.fi, Stockholms stadsmuseum, Piama-ria Hallberg fornamn.efternamn@stadsmuseum.se, Johanna Karlsson fornamn.efternamn@stadsmuseum.se,Eriksgårdsteatern i Veikkola, Eija Ahvo fornamn.efter-namn@kolumbus.fi

Nya ansikten, nya möten

Kulturkoordinator Linda Blomqvist, Larsmo kommun,fornamn.efternamn@larsmo.fi

Målsättning: Att öka samarbetet mellan museum och skola, och bland annat skapa meningsfulla besökspaket och pedagogiska program för skolelever på museerna.

SkutkulturProjektledare Timo Pettersson, Skutföreningen Kustkultur i Finland, fornamn.efternamn@skutforening.org

Målsättning: Att sprida information om ochöka intresset för skutverksamheten.

112

Anna Mikander

Projekt inom SKAPA NU Inom kultur- och kreativitetsprojektet Skapa Nu har följande projekt anmält sig.Närmare information om projekten finns på adressen www.edu.fi/svenska/projekt/skapanu.

Projektets namn, kontaktinformation och målsättning:

SekreterareUtbildningsstyrelsen

113

Tavoitteena on:• tukea oppilaan tai opiskelijan luovaa

ja innovatiivista ajattelua• edistää hänen kulttuurista lukutaitoaan ja

kulttuurien tuntemustaan• tukea opetussuunnitelmien ja

tutkinnon perusteiden käyttöönottoa• löytää sopivia toimintamuotoja koulu-

jen/oppilaitosten sekä taide- ja kulttuuri-laitosten, kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän välille.

Valitut opetusmenetelmät kannustavat op-pilasta etsimään uusia ja erilaisia tapoja teh-tävien ratkaisemiseksi. Projektit tukevat kou-lun oman opetussuunnitelman toteuttamis-ta ja toimintakulttuuria. Ne ovat opettaja-,koulu-, kunta- tai yhteistyökumppanilähtöi-siä. Ne on toteutettu koulukohtaisina, seu-tukunnallisina, valtakunnallisina tai kan-sainvälisenä toimintana.

Osahankkeiden teemoja ovat:• taide ja kulttuuri• teknologia ja kulttuuri• kulttuuriperintö (Suomen Tammi-verkosto) tai • näiden kokonaisuuksien yhdistelmä

Lähde on kehittänyt luovuus- ja kulttuuri-kasvatusta vuorovaikutuksessa osahankkei-den kanssa. Opetushallitus on tarjonnutosahankkeille kansallista näkyvyyttä julkai-suissaan, eri tilaisuuksissa ja internetissäedu.fi-sivustollaan. Hankeverkoston avullaosallistujat tavoittavat toisensa. He voivatosallistua myös hankkeen puitteissa järjes-tettyyn täydennyskoulutukseen ja seminaa-reihin. Opetushallituksen Lähteen yhdys-henkilöt konsultoivat hankkeita ns. kummi-toimintana.

www.edu.fi/projektit/lahdewww.edu.fi/svenska/projekt/skapanu

LÄHDE lyhyesti

Opetushallituksen luovuus- ja kulttuurikasvatushanke LÄHDE (-) tukee opettajien jakulttuuritoimijoiden yhteistyötä. Hanke kohdistuu Opetushallituksen alaiseen opetukseen. Yh-teistyötä tehdään taide- ja kulttuurilaitosten, kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa.Luovuutta lähestytään useasta näkökulmasta. Taiteen ja tieteen välinen toiminta on perustanalaajan kulttuurisen näkemyksen kehittymiselle.

Lähde tukee opetussuunnitelman toteuttamista. Keskeistä on luovuuden ja innovatiivisuuden edistäminen kaikessa opiskelussa.

I tseään voi i lmaista parhaiten t ietyst i ta i teen avul la . Tai teessa tuot es i l le

i tseäsi ja a jatuksias i myös tulk innanvaraisessa muodossa

Målet är:• att stödja elevens kreativa och innovativa

tänkande• att främja elevens kulturella läsförmåga

och kulturkännedom• att stödja implementeringen av läropla-

nerna och examensgrunderna• att hitta lämpliga samarbetsformer

mellan läroanstalter å ena sidan ochkonst- och kulturinstitutioner, medborgarorganisationer och näringslivet å andra sidan.

Tanken är att finna nya undervisningsmeto-der som uppmuntrar eleverna till att upp-täcka olika sätt att närma sig problem ochlösa dem. Projekten inom Skapa Nu villstödja skolorna då de nya läroplanerna tas ibruk och en verksamhetskultur skapas. Pro-jekten utgår ifrån lärare, skolor, kommunereller samarbetspartners och har organiseratssom skolspecifika, regionala, nationella ochinternationella aktiviteter.

Delprojektens teman är:• konst och kultur• teknologi och kultur• kulturtradition (t.ex. Den Finska Eken)

eller• en kombination av dessa helheter.

Skapa Nu har utvecklat kreativitets- och kul-turfostran i växelverkan med delprojekten.Utbildningsstyrelsen har gett delprojektennationell synlighet i sina publikationer, isamband med olika evenemang och på In-ternet genom edu.fi-sidorna. Deltagarna kannå varandra med hjälp av projektnätverket.De kan också delta i fortbildning och semi-narier som ordnas inom ramen för projek-tet. Kontaktpersonerna för Skapa Nu på Ut-bildningsstyrelsen kan erbjuda konsulthjälpför delprojekten.

www.edu.fi/svenska/projekt/skapanuwww.edu.fi/projektit/lahde

114

Kort om SKAPA NU

Utbildningsstyrelsens kreativitets- och kulturprojekt SKAPA NU (-) stödjer samarbetetmellan lärare och kulturfunktionärer. Projektet gäller den undervisning och de examina som ärunderställda Utbildningsstyrelsen. Samarbetet sker med konst- och kulturinstitutionerna, med-borgarorganisationer och näringslivet. Projektet behandlar kreativitet i flera olika perspektiv ochur olika synvinklar. Samverkan mellan konst och vetenskap ses som grunden för utvecklandet aven bred kännedom om kultur.

Skapa Nu stödjer det som föreskrivs i läroplanerna. Det centrala är att främja kreativitet och innovativt tänkande i all undervisning.

Luovuus on i tsensä ulkopuolel le menemistä , uusia näkökulmia ja toisten

ihmisten ajatusmaai lman ymmärtämistä , ta i a inakin sen yr i t tämistä

The objectives are:• to support the learner’s

innovative thinking• to promote the learner’s

cultural literacy and cultural awareness• to support the implementation of the new

curricula and qualification requirements• to find appropriate forms of action

between schools/educational institutions, art and cultural institutions and business life.

The selected teaching approaches should en-courage the pupil to find new and diverseways to solve problems. The projects sup-port the implementation of the school’sown curriculum and operational culture.They are initiated by teachers, schools, mu-nicipalities or cooperation partners. Theprojects have been organised as school-spe-cific, regional, national and international ac-tivities.

Themes of the sub-projects include:• art and culture or • technology and culture or• cultural heritage (The Oak of Finland network)

or• a combination of the three entities.

The Lähde-project has developed creativityand cultural education in cooperation withthe sub-projects. The Finnish NationalBoard of Education has provided the partic-ipants with national visibility in its publica-tions, on different occasions and in its web-pages (edu.fi). With the help of a projectnetwork the participants are able to cooper-ate. The participants are allowed to attendthe in-service training and seminarsarranged within the project. The contactpersons of the the Lähde-project in theFinnish National Board of Education pro-vide consultation for the sub-projects.

Further information:www.edu.fi/projektit/lahdewww.edu.fi/svenska/projekt/skapanuwww.oph.fi (english)

LÄHDE in short

LÄHDE (fountain in English) is a project (-) of the Finnish National Board of Educa-tion designed to advance creativity and cultural awareness in education and to support coopera-tion between teachers and cultural functionaries. The project is provided for schools and educa-tional institutions under the Finnish National Board of Education. There is cooperation bet-ween art and cultural institutions, civil organisations and the economic life. Creativity is approached from diverse perspectives. Cooperation between arts and science is the premise forthe development of an extensive cultural perspective.

Lähde supports the implementation of the national core curricula. Advancing creativity and innovativeness in education is central.

Ei

voi

san

oa,

ett

älu

ovu

us

oli

sijo

taki

n…

Se

on

ain

ae

rila

ista

Paikallisuus innostaa ja oma tekeminen kiinnittää ympäristöön Euran Honkilahden koulussa.