luonnontieteiden akateemisten liiton kuntase k torin palkk ...kvtes:n piirissä olevilla lal:n...

1LUKIJALLE

KuntaseKtorin palKKaopas

luonnontieteiden akateemisten liiton

Toimittanut Suvi Liikkanen ja Kirsi-Marja Valariutta

2 KUnTASEKTorIn PALKKAoPAS

1LUKIJALLE

Sisältö

Lukijalle 3 XLAL:n jäsenistö 5 XPalkkauksesta neuvotteleminen 7 X

Uuteen toimeen tai virkaan 7

Tehtävänkuvan muutokset 8

Käy esimiehesi kanssa palkkaneuvotteluja 9

Ole yhteydessä luottamusmieheen 10

Kuntasektorin palkkauksen perusteet 11 X Tehtävien vaativuus 11

Henkilökohtainen suoriutuminen 12

Luonnontieteilijän palkkaukseen vaikuttavat tekijät 13

Lisäkoulutus 15

Esimiesasemassa olevien palkkaus 16

Erityismääräyksiä 18

KVTES 21 X Palkan osat 21

Palkkataulukot 27

Tekninen sopimus 31 X Palkan osat 33

Palkkataulukot 35

OVTES 36 X

Yhteystietoja 38 X

3LUKIJALLE

Lukijalle X

Palkat nousevat yleiskorotusten, järjestöjen neuvottelutyön ja jokaisen jäsenen henkilökohtaisen palkkaneuvottelun ansiosta. Jotta kuntasek-torin luonnontieteilijöiden palkkataso saadaan korjattua oikealle tasol-le, vaatii se järjestön ja jäsenten välistä yhteistyötä. Jäsenen vaikutus-mahdollisuudet ovat parhaimmillaan palkkakeskustelussa, jossa me-nestyminen vaatii riittävää tietoa palkkatasoista ja hyvää valmistautu-mista neuvotteluihin.

Tämä opas on tarkoitettu LAL:n kuntasektorin jäsenten avuksi ja roh-kaisuksi palkkaneuvotteluihin ryhtymiseen. Opas on tarkoitettu myös JUKOn luottamusmiehille luonnontieteilijöiden palvelussuhteen eh-tojen ja palkkatason selventämiseksi.

Omasta palkastaan on syytä neuvotella ainakin silloin, kun siirtyy uu-teen työpaikkaan, tehtävät muuttuvat vaativammiksi tai oma pätevyys on kasvanut. Lisäksi tulee huolehtia palkan kehittyminen myös pitkäs-sä työsuhteessa toimenkuvan pysyessä lähes ennallaan. Tukea ja var-muutta palkkaneuvotteluiden käymiseen saat LAL:n palkkakursseilta. Neuvotteluihin esimiehen kanssa voit pyytää mukaan myös paikallisen JUKOn luottamusmiehen.

Tähän oppaaseen on koottu lyhyesti KVTES:n ja TS:n palkkausta koskevat määräykset ja Luonnontieteiden Akateemisten Liiton ohjeet kuntasektorin jäsenten palkkauksesta vuodelle 2009. Lisäksi selvenne-tään hinnoittelun ulkopuolisten ryhmien palkkatason määräytymistä.


Oppaan pohjana on käytetty Suomen Psykologiliiton julkaisemaa ”Kuntasektorin psykologien palkkaopas 2008”-kirjasta.

Koska sopimuskaudella 2009 tapahtuu KVTES:n ja TS:n pe Xrusteella korotuksia yleiskorotusten ja järjestelyerien muodossa,

tässä esitteessä nyt julkaistut keskiarvopalkat tulee huomioida ko

rotuksella.

5LAL:n JÄSEnISTÖ

LAL:N JÄSENISTÖ X

Luonnontieteilijät sijoittuvat työmarkkinoilla pääasiassa yksityiselle sektorille sekä yliopistoille ja valtion virastoihin. Kuntasektorilla jäsen-kunnasta on noin 10 %. Suurin osa LAL:n kuntasektorilla toimivista jäsenistä työskentelee yliopisto-, keskus- tai aluesairaaloiden palveluk-sessa sekä kunnallisissa elintarvike- ja ympäristölaboratorioissa.

Sairaaloiden tutkimushenkilöstö toimii sairaaloissa potilasnäytteiden analytiikan puolella sellaisilla tehtävissä, jotka vastaavat vaativuudel-taan erikoislääkäreiden tehtäviä. Sairaalageneetikot vastaavat geneet-tisten testien tulosten tulkinnasta, sairaalakemistit taas kliinisen kemi-an tutkimuksista ja menetelmien kehittämisestä. Sairaalamikrobiolo-git vastaavat mm. infektiotautien diagnostiikkaan liittyvistä mikrobio-logisista tutkimuksista ja sairaalasolubiologit patologisten näytteiden diagnostiikasta esimerkiksi syövän hoidossa. Lisäksi kaikki ammatti-ryhmät seuraavat uusimpien analyysimenetelmien kehitystä ja vastaa-vat niiden käyttöönotosta. Tehtävät edellyttävät ylemmän korkeakou-lututkinnon lisäksi aina vuosia kestäviä erikoistumisopintoja.

Sairaaloiden tutkimushenkilöstö on siirretty Kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkahinnoittelun ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimukseen ei enää ole kirjattu hinnoitte-lun ulkopuolelle sijoitettujen ammattiryhmien peruspalkkoja, jotka si-toisivat työnantajia tai työntekijöitä. Tästä johtuen palkasta neuvottele-minen on olennaisesti aiempaa vapaampaa, ja tarjoaa mahdollisuuden palkkatason nopeampaan korjaamiseen. Muut KVTES:n palkkausta


esimerkiksi ylityökorvaukset ja muut työehtoja koskevat määräykset ovat kuitenkin hinnoittelemattomienkin kohdalla edelleen voimassa.

Kunnallisissa elintarvike- ja ympäristölaboratorioissa työskentelevät luonnontieteilijät vastaavat ympäristömme terveydestä ja turvallisuu-desta. Luonnontieteilijöitä toimii myös erilaisissa tarkastustehtävissä. Tyypillisiä nimikkeitä ovat kemisti, mikrobiologi, laboratorion johta-ja ja erilaiset tarkastaja-päätteiset nimikkeet. Näiden ammattiryhmi-en tekemä työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, eikä sen vaikutuksia välttämättä havaita muuten kuin toiminnan puuttuessa. Kuntalabo-ratorioiden henkilöstön palkkaukseen sovelletaan Teknisen sopimuk-sen (TS) pykäliä. Muut palvelussuhteen ehdot tulevat suurelta osin KVTES:n puolelta.

Luonnontieteilijöitä on myös Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä. LAL:n jäsenistö on sijoittu-nut lähinnä ammatti- ja ammattikorkeakoulujen opetustehtäviin, ja he vastaavat laboratorioalan ammattilaisten kouluttamisesta muun muas-sa teollisuuden tarpeisiin. Lisäksi luonnontieteilijöitä työskentelee bio-logian, fysiikan, kemian ja maantiedon opettajina lukioissa. Tyypillisiä nimikkeitä luonnontieteilijöille ovat opettaja, tuntiopettaja ja lehtori.

7PALKKAUKSESTA nEUVoTTELEMInEn

PALKKAUKSESTA NEUVOTTELEMINEN X

Palkkauksen tulee vastata työn vaativuutta ja henkilön suoriutumis-kykyä työstään. Palkkaukseen liitetään aina myös oikeudenmukaisuu-den ja kannustavuuden vaatimus. Palkkatasoon vaikuttavat ammatti-alan yleinen arvostus ja palkkaus, virka- ja työehtosopimuksen palk-katasot ja korotukset, työnantajan palkkapolitiikka sekä henkilökoh-tainen kyky neuvotella palkankorotuksista. Liiton toiminta kohdistuu kahteen ensimmäiseen seikkaan ja luottamusmiehet ovat muovaamas-sa työpaikalla sovittuja periaatteita. On tärkeää kuitenkin muistaa tuo-da oma palkankorotustarve myös itse esille, jotta pääsee osalliseksi yli-määräisistä korotuksista.

Myös tasa-arvolaki määrittelee palkkauksen oikeudenmukaisuutta. Samasta tai samanarvoisesta työstä saman työnantajan palveluksessa ei saa maksaa perusteettomasti eri palkkaa. Tarkempaa tietoa oikeasta palkkatasosta saat tämän oppaan palkkatiedoista, LAL:n vuosittaises-ta työmarkkinatutkimuksesta ja ammatillisista jaostoista.

Uuteen toimeen tai virkaan X

Tehtävien vaativuus ja palkkaus tulee arvioida uudelleen aina työn-tekijän/viranhaltijan siirtyessä uuteen tehtävään tai solmittaessa uutta työsopimusta. Uuden työntekijän/virkamiehen kohdalla ensimmäinen palkkaneu-vottelu on palvelussuhteen alkaessa. On tärkeää, että jo tässä vaiheessa oikea palkkataso on tiedossa, jottei alihinnoittelu estä tulevaa palkka-


kehitystä. Ensimmäisessä palkkaneuvottelussa olisi hyvä sopia seuraa-vasta palkantarkistuksen ajankohdasta. Palkkauksesta tulee sopia aina ennen työsopimuksen allekirjoittamis-ta tai uusien tehtävien aloittamista. Työsopimuksessa tehtäväkuvasta on syytä sopia mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jotta myöhemmin tehtävien muuttuessa uusia tehtäviä ja tehtäväkokonaisuutta voidaan arvioida suhteessa aiemmin sovittuun tehtäväkuvaan.

Tehtäväkuvan muutokset X

Kun sovittuja tehtäviä muutetaan, tulee myös palkkausta tarkistaa.KVTES:n ja TS:n palkkalukujen mukaan viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtainen palkka tarkistetaan aina, mikäli hänen tehtäviensä vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi.

Palkkauksen muutoksesta pitää sopia ennen kuin muuttuvia tehtäviä ryhdytään hoitamaan. Perusteita tehtävien vaativuuden uudelleen-arvioimiselle ovat, jos henkilö

määrätään hoitamaan toista tehtävää X

hän vastaanottaa määräaikaisia lisätehtäviä tai X

tehtävät muutetaan olennaisesti vaativammiksi. X

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos siirto toiseen palvelussuhtee-seen tai tilapäiset tehtävämuutokset on alun perin huomioitu palkassa, esimerkiksi toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena.

Tehtäväkohtainen palkka voi myös laskea kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, mikäli tehtävien vaativuus on uudessa työssä alempi.

9PALKKAUKSESTA nEUVoTTELEMInEn

Tehtävien ja tarvittavan osaamisen muuttuessa on syytä huomioida myös henkilökohtaisten lisien kehittämisen mahdollisuus.

Käy esimiehesi kanssa palkkaneuvotteluja X

Sinun on helpompaa ottaa palkkakorotustoive esille keskustelussa esi-miehen kanssa, kun tehtävänkuvaasi tarkistetaan, tai kun palkantarkis-tuksista on sovittu yhteisesti edellisessä kehityskeskustelussa.

Valmistaudu esittämään korotustarpeelle perustelut työnkuvasi X

tai suoriutumisesi johdosta.Kirjoita perustelut paperille tueksesi keskustelua varten. X

Varaudu työnantajan vastaväitteisiin. X

Varaudu myös siihen ettet saa korotusta. X

Palkankorotuksista neuvotteleminen on pitkäjänteinen prosessi, missä ei yhdellä hyvällä perustelulla tai pyynnöllä välttämättä saa vielä tulok-sia. Toisaalta korotustarvetta on syytä säännöllisesti pitää esillä, jotta se varmemmin tulee huomioitua. On syytä myös muistaa, että sopimuk-set eivät enää aseta rajoja palkantarkistuksille ja palkka on yksi arvos-tuksen mitta.

Luottamusmieheltä saa apua myös oikean palkkatason määrittelyyn paikallisella tasolla, ja hän pystyy myös arvioimaan esimerkiksi hen-kilökohtaisen lisän oikeaa osuutta palkasta. Luottamusmiestä kan-nattaa käyttää palkkaneuvotteluissa, kun omalla sopimusalalla (esim. KVTES) on jaossa yleiskorotusten lisäksi paikallisia järjestelyvaraeriä. Muistuta myös luottamusmiestä säännöllisesti oman ammattiryhmäsi palkkauksen epäkohdista.


Voit aina neuvotella esimiehesi kanssa palkastasi joko kehitys- tai palkka keskustelun yhteydessä, tai kun tehtäväsi muuttuvat, olet hank-kinut lisäpätevyyttä, ja ehdottomasti aina kun menet kokonaan uuteen tehtävään.

Ole yhteydessä luottamusmieheen X

Akavalainen paikallinen edunvalvonta on järjestetty neuvottelujärjes-tö JUKOn nimissä kullekin sopimusalalle valittujen luottamusmiesten kautta. LAL:n jäsenten asioita hoitavat yleensä luottamusmiehet, joi-den vastuulla ovat muut kuin opettajat tai lääkärit. Kunnasta tai kun-tayhtymästä löytyy myös JUKOn pääluottamusmies, jonka puoleen LAL:n jäsen voi tarvittaessa kääntyä.

Ole yhteydessä omaan JUKO:n luottamusmieheen muutama kuukau-si ennen yleiskorotuksien yhteydessä jaettavia paikallisia järjestelyvara-eriä, mikäli et ole saanut neuvoteltua esimiehesi kanssa palkkauksesta. Esitä luottamusmiehelle perustelut, mikäli palkkauksesi on jälkeenjää-nyt, tai et ole saanut pitkään aikaan henkilökohtaista korotusta. Muis-ta, että palkkauksen parantaminen on pitkäjänteistä työtä, ja vaatii jat-kuvan yhteydenpidon luottamusmiehiin. Tulevat sopimuskorotukset ja järjestelyvaraerien jakoperusteet löydät LAL:n verkkosivujen jäsen-osiosta ”Työsuhdeasiat ja sopimukset”. Liitto tiedottaa myös LAL:n jäsenistölle sopivista perusteluista järjestely erien saamiseksi.

11KUnTASEKTorIn PALKKAUKSEn PErUSTEET

KUNTASEKTORIN PALKKAUKSEN X PERUSTEET

Kuntasektorille on sovittu palkkausjärjestelmistä, joihin kuuluvat työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnit, sekä tulos-ten läpinäkyvyys palkkaan suhteutumisessa.

Kuntasektorilla työskentelevän luonnontieteilijän palkka muodostuu sovellettavasta sopimuksesta riippumatta vähintään kahdesta osasta; tehtäväkohtaisesta palkasta sekä henkilökohtaisesta lisästä. Jotta pal-kasta voi neuvotella, tulee tietää mistä osista oma työnkuva koostuu, ja miten ne suhteutuvat eri palkan osiin.

Tehtävien vaativuus X

Kunnan sisällä tulisi olla käytössä jonkinlainen työn vaativuuden ar-viointijärjestelmä, joko kaupallinen, paikallisesti rakennettu tai sopi-musalan sisällä yleisesti käytetty. Palkoissa voi olla määritelty palkka-ryhmän minimipalkka (tekninen sopimus), joka ei kuitenkaan rajoita maksimipalkkaa.

Tehtävien vaativuuden arviointi tapahtuu työpaikoilla, kunnissa ja kuntayhtymissä. Arviointi perustuu työntekijän/viranhaltijan todelli-siin tehtäviin eikä pelkästään viran kelpoisuusehtoihin. Tehtävien vaa-tivuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, josta käyvät ilmi tehtävän tarkoitus ja siihen kuuluvat olennaiset tehtävä kokonaisuudet. Tehtävien vaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen suoriutumisen


tulokset eivät ole tarkoitettu vain työnantajan käyttöön, vaan mikäli tietoja ei ole annettu, on sinulla oikeus pyytää ne itsellesi.

Suurimmassa osassa kuntia ja sairaanhoitopiirejä tehtävien vaativuu-den arviointi ja vuosittaiset kehityskeskustelut on hoidettu hyvin, mutta on vielä paljon paikkoja, joissa työ on jäänyt jopa kokonaan te-kemättä. Tehtävien vaativuuden oikeanlainen arviointi ja sitä kautta saatavat perusteet palkkauksen korotuksiin ovat oleellisia kuntasekto-rilla työskentelevien palkkauksen parantamisessa. Ensimmäinen askel palkkauksen korjaamiseen on oman tehtävänkuvan listaaminen ja sen muuttumisen tarkastelu lähivuosien aikana. Mikäli palkkaus on pysy-nyt ennallaan, vaikka tehtävänkuva on muuttunut vaativammaksi, on se peruste palkankorotukselle.

Henkilökohtainen suoriutuminen X

Henkilökohtaista lisää maksetaan tehtäväkohtaisen palkan päälle työs-sä suoriutumisen perusteella. Henkilökohtaisten lisien käyttöönottoon kannustetaan, ja se on tärkeä osa palkkausta. Henkilökohtaisessa lisäs-sä on automaattisesti karttuva vuosisidonnainen osa ja esimiehen arvi-oima harkinnanvarainen osa.

Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi eli py-syvästi, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen. Henkilö-kohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti, ja niiden painoarvot voivat vaihdella eri yksiköissä.

Huomioitavaa on, että myöntämisen jälkeen henkilökohtaista lisää voidaan alentaa tai kokonaan poistaa vain silloin, kun tehtävät olen-naisesti muuttuvat ja palkkausperusteet arvioidaan uudelleen, tai kun


kyseessä on viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työtulos-ten huomattava huonontuminen. Henkilökohtainen lisä on osa työn-tekijän kokonaispalkkaa tai varsinaista palkkaa (KVTES palkkalu-ku 16 §), ja sitä tulee näin ollen aina maksaa myös sairaus-, äitiys- ja vuosi lomien aikana.

Tavoite on, että henkilökohtaisen lisän osuus kokonaispalkasta tule-vaisuudessa kasvaa, jotta sillä on todellinen sopimuksen tarkoittama motivoiva vaikutus.

KVTES palkkaluvun 6 §:ssä on määräys siitä, kuinka paljon kyseis-tä lisää tulee olla vähintään maksussa työpaikkakohtaisesti sekä ohjeet esimiehille henkilökohtaisen lisän arviointi- ja maksamisperiaatteista.

Luonnontieteilijän palkkaukseen vaikuttavat tekijät X kuntasektorilla

KVTES:n piirissä olevilla LAL:n jäsenillä on suurimmalla osalla hin-noittelun ulkopuolella oleva nimike, sillä he kuuluvat sairaaloiden tut-kimushenkilöstön ryhmään. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopi-mukseen ei enää ole kirjattu hinnoittelun ulkopuolelle sijoitettujen ammattiryhmien peruspalkkoja, jotka sitoisivat työnantajia tai työnte-kijöitä. Tästä johtuen palkasta neuvotteleminen on olennaisesti aiem-paa vapaampaa, ja tarjoaa mahdollisuuden palkkatason nopeampaan korjaamiseen. Muut KVTES:n palkkausta ja työehtoja koskevat mää-räykset ovat kuitenkin hinnoittelemattomienkin kohdalla edelleen voimassa.

Palkkahinnoittelun ulkopuolisten osalta voidaan sopivana vertailu-ryhmänä oikean palkkatason määrittämisessä käyttää samantyyppis-


tä työtä tekevien palkkahinnoittelua, jopa sopimusrajojen ulkopuolel-ta. Eli esimerkiksi sairaalakemistin palkkaa voidaan verrata vastaavaa työtä tekevien sairaaloiden erikoislääkäreiden palkkoihin. KT:n yleis-kirjeen 6/2001 ohjeistus on siis yhä voimassa:

”Palkkahinnoittelusta on poistettu sairaaloiden tutkimus Xhenkilöstö (sairaalafyysikot ja sairaalakemistit yms.). Em. viran

haltijoiden /työntekijöiden palkkauksesta päättää työnantaja nou

dattaen KVTES:n palkkausluvun xxx soveltamisohjeen määräyk

siä. Peruspalkan tasoa määriteltäessä käytetään apuna luonteel

taan samantyyppisistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä te

kevien viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkärien

palkkausta ottaen huomioon se, että sairalafyysikoiden ja sairaa

lakemistien yms. säännöllinen työaika on sairaaloiden lääkäreiden

työaikaa lyhyempi.”

KT:n yleiskirje 6/2001

Teknisen sopimuksen piirissä palkkauksen tasoon vaikuttaa eri palk-karyhmiin sijoittuminen. Teknisen puolen palkoissa on selkeä kahtia-jakoisuus, osassa tehtäviä tienataan todella hyvin, mutta osassa palkat ovat matalat. Luonnontieteilijöiden sijoittuminen erilaisiin tarkastus- ja valvontatehtäviin on jähmettänyt palkkojen nousua, sillä tehtävän-kuva luokitellaan yleensä palkkaryhmään II (I–III). Tämä taas johtuu siitä, että aikaisemmin suurin osa tarkastajista on ollut alemman kou-lutustason suorittaneita. Vaikka palkkaryhmän tehtäväkohtaiset vä-himmäispalkat eivät ole rajoitteena maksimipalkoille, katsotaan nii-den kuitenkin käytännössä rajoittavan palkkakehitystä.

OVTES:n piirissä olevilla jäsenillä palkkaus määräytyy muun muassa koululaitoksen, pätevyyden ja opetusmäärien mukaan.


Lisäksi tulee tietää millä tasolla liikutaan muissa luonnontieteen tehtä-vissä ja ennen kaikkea kuntasektorin muissa ammattiryhmissä. Luon-nontieteilijöiden ammattiryhmät ovat kuntasektorin sisällä niin pie-niä, että ilman liiton tuottamaa vertailutietoa, ei yksittäisen jäsenen tai luottamusmiehen ole helppo neuvotella LAL:n jäsenten palkoista. Monessa kunnassa tai kunnan toimintayksikössä he ovat oman alansa ainoita eritysasiantuntijoita.

Ota selvää oman palkkasi muodostumisesta, mikä osuus tulee Xtehtäväkohtaisesta palkasta, ja mikä henkilökohtaisesta suoriutu

misesta. Vertaa tilannetta säännöllisesti, ja pyydä palkankorotusta,

mikäli tehtävät muuttuvat vaativammiksi.

Etsi sopiva vertailuryhmä palkkakehityksen seurantaa varten Xomasta tai muista luonnontieteilijöiden ammattiryhmistä ja seuraa

tilannetta vuosittain palkkatutkimuksista. Esitä havaintosi palkka

keskustelussa esimiehelle. Pyydä tarvittaessa apua liiton toimistol

ta.

Lisäkoulutus X

Luonnontieteilijöiden tehtävät kuntasektorilla ovat toimenkuvaltaan usein sellaisia, ettei niitä käytännössä tehdä pelkällä maisterin pätevyy-dellä. Sairaaloiden tutkimushenkilöstön tehtävät vaativat poikkeukset-ta lisä- ja täydennyskoulutusta ja kokemusta. Myös opetusalalla mo-nella ammattikorkeakoulussa opettavalla on joko lisensiaatin- tai toh-torintutkinto. Aina ei jatkokouluttautuminen kuitenkaan automaatti-sesti tuo lisää palkkaa.


Tehtävät, joissa edellytetään erikoistumiskoulutusta, ovat lähtö Xkohtaisesti aina selvästi tavanomaisia tehtäviä vaativampia. Sa

moin tavanomaista vaativampia tehtäviä ovat tehtävät, joiden kel

poisuus tai hakuehdoissa edellytetään peruspätevyyden lisäksi lisä

tai jatkokoulutusta.

Esimiesasemassa olevien palkkaus X

Esimiesasemassa olevien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkkaus määräytyy periaatteessa vapaasti. Suhteessa muihin kunnan työnteki-jöihin/viranhaltijoihin heidän palkkaukseensa sovelletaan työehtoso-pimusten erityisiä kohtia.

Teknisen sopimuksen palkkausluvun 9 §:n mukaan esimiesasema on huomioitava tehtäväkohtaisessa palkassa, sillä asema organisaatios-sa on lueteltu tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavana tekijänä. Li-sää tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavista tekijöistä löydät oppaan osios ta Tekninen sopimus.

KVTES:ssa on määritelty esimiesasemassa olevien tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavista seikoista tarkemmin palkkausluvun kohdissa ”Lisätehtävä ja -vastuu” ja ”Esimiesasema”. Näissä kohdissa määritel-lään lisävastuun tuomaa palkankorotusta sekä esimiehen korkeampaa palkkatasosta alaiseensa nähden.


Lisätehtävä ja -vastuu X”Viranhaltijalle tai työntekijälle voidaan määrätä hänen tavan

omaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja vastuita, mikä osal

taan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtai

sen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä on määräaikainen, voidaan

tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa

määritellä määräaikaisena korotuksena.”

Esimiesasema X

”Esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oi

keassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he

samaan vai eri palkkaryhmään. Pääsääntöisesti esimiesasemassa

olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin

hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua

syytä.”

”Johto ja esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa X

harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko,

vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja

moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiir

teet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuotta

jien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa

ja toimintaedellytysten luomisessa.”


Erityismääräyksiä X

Määräaikaisten ja sijaisten palkkaus: KVTES:n palkkaluvun 5 §:n ja TS:n palkkaluvun 9 §:n mukaan tehtäväkohtainen palkka määräytyy ensisijaisesti tehtävän vaativuu-den perusteella. Määräaikaisuus tai sijaisuus ei ole alemman tehtävä-kohtaisen palkan peruste. Osa-aikaisen työntekijän palkkaus KVTES palkkaluvun 13 §:n ja TS:n palkkaluvun 11 §:n mukaan osa-aikaisen työntekijän palkka määräytyy suoraan suhteessa tehtyyn työ-aikaan. Esimerkiksi 50 prosentin työaikaa tekevän työntekijän palkka on 50 prosenttia kokoaikatyötä tekevän työntekijän palkasta.

Harjoittelijan palkkaus Harjoittelijalle tulee KVTES palkkaluvun 3 §:n ja TS palkkaluvun 10 §:n mukaan maksaa vähintään kuntasektorin vähimmäispalkkaa, joka on 1.9.2008 lukien 1 298,01 euroa kuussa. Vähimmäispalkkamääräys on ehdoton palvelussuhteen kestettyä kolme kuukautta.

19LUKIJALLE

X


X

21KVTES palkan osat

KUNNALLINEN YLEINEN VIRKA- X JA TYÖEHTOSOPIMUS (KVTES)

KVTES:ssä määrätään palkkauksen perusteiden lisäksi myös koko kuntasektoria koskevista työajasta ja korvauksista, vuosilomasta, vir-ka-, työ- ja perhevapaista, äitiysloman palkasta, lomauttamisesta ja irti sanomisajoista.

Palkkaluvun 2 §:n mukaan palkkausjärjestelmän tavoitteena on edis-tää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky.

Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perustee-na ovat

1. Tehtävät ja niiden vaativuus. Niiden pohjalta määritellään X

tehtäväkohtainen palkka. 2. Työtulokset, ammatinhallinta sekä palvelusaika. Niiden X

pohjalta määritellään palkkauksen henkilökohtainen lisäosa.

Näiden lisäksi voidaan maksaa tulospalkkioita, jotka perustuvat toi-mintayksikön tulokseen. Lisäksi voidaan maksaa muita sopimuksissa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauksia.

Tehtäväkohtainen palkka KVTES:ssä X

Hinnoittelun ulkopuolella olevien tehtäväkohtaisille palkoille ei ole sovittu virka- ja työehtosopimukseen minimi- tai maksimitasoa. Tämä


tarkoittaa sitä, että oman tehtävänkuvan kiinnittyminen euromääräi-seen tasoon pitää huolehtia muuten.

Työn vaativuuden arvioinnissa huomioidaan KVTES:n piirissä ensi-sijaisesti seuraavat tekijät:

Tehtävien vaativuus X

Tehtävässä tarvittava koulutus Xpätevöityminen tehtävään työhistorian ja mahdollisten lisä-•koulutusten avulla

Lisätehtävät ja -vastuut Xkaikki tavanomaisen tehtävänkuvan yli menevät osuudet •myös tyypillisten tehtävien tavallista vaativammat muodot•

Esimiesasema Xesimiesten ja alaisten oikea palkkasuhde •lisäksi huomioitava esimiesaseman tuomat erityisvaatimuk-•set osaamiseen

Vertailu ammattialan yleiseen palkkatasoon X

Vertailu muihin kuntasektorin luonteeltaan vastaaviin asian- X

tuntija tehtäviin

Vaikka KVTES:ssä puhutaan lisäkoulutuksen vaikutuksesta palkka-tasoon, ei tohtorintutkinnon suorittamisesta kuitenkaan automaatti-sesti saa palkankorotusta. Tämä on koettu epäkohtana, johon voisi saa-da helpotusta sairaaloiden tutkimushenkilöstön oman paikallisesti so-vellettavan työn vaativuuden luokittelutason kautta. Lisäksi ongelma-na TVA:ssa akateemisten kohdalla on yleensä ollut, ettei se erottele tehtävien vaativuuksia tarpeeksi.

23KVTES palkan osat

Yksinkertaisena esimerkkinä sairaaloiden tutkimushenkilös Xtölle käy seuraava vaihtoehto tehtävänkuvan, taitojen ja erikoistu

misen jaotteluperusteista:

• perustehtävä / aloitteleva sairaalakemisti tai vastaava

• vaativa tehtävä / itsenäinen / erikoistunut suppealle erityis alalle

esim. hormonianalytiikka tai lääkeainemääritykset

• erittäin vaativa tehtävä / ekspertti / ylikemisti

Ryhmät ovat paikallisesti sovittavissa, ja tulisikin pyrkiä siihen, Xettä käytetään kullekin paikalle sopivinta mallia.

Tutkintojen suorittamisesta olisi syytä saada automaattiset pal Xkankorotukset. Portaita voidaan luoda perustutkintojen maisterin

ja dosentin välille, mutta myös pienemmistä erikoistumiseen liit

tyvistä lisäpätevyyksistä tulisi saada automaattinen korvaus. Täl

laisia yksittäisen ammattiryhmän sisäisiä palkkarakenteita on jo

valmiina eräiden ammattiryhmien kohdalla, ja siihen tulisi pyrkiä

myös sairaaloiden tutkimushenkilöstön kohdalla. Mallin rakenta

mista kannattaa ehdottaa paikalliselle JUKOn luottamus tai pää

luottamusmiehelle.

KVTES:n mukaan sopivia tarkasteltavia vaativuustekijöitä ovat seu-raavat, joiden avulla sijoittuminen eri tasoille saadaan:

työn edellyttämä osaaminen (tieto, taito, harkinta) X

työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen, vaiku- X

tukset toimintaedellytyksiin)työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus- ja ihmis suh- X

de taidot) ja henkiset ja fyysiset työolosuhteet. X


Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä sairaaloiden tutkimus-henkilöstön luokittelu eri malliryhmiin on tehty juuri näillä perusteil-la. Osa vaativuustekijöistä on tutkimushenkilöstön kohdalla heti suu-rimmalla vaatimustasolla, mikä on palkitsevuuden kannalta huono piirre esimerkiksi lisäkoulutusta tai -tutkintoja suoritettaessa, mutta toisaalta ymmärrettävää työn vaativuuden vuoksi.

Työn vaativuuden ryhmistä muodostuvien palkkaryhmien sisällä teh-tävänkuvia tulisi tarkastella niin, että työt tulevat palkkauksenkin suh-teen vaativuusjärjestykseen. Huomioitavaa on, ettei kaikilla ryhmän si-sällä ole välttämättä sama palkka.

Henkilökohtaiset lisät KVTES:ssä X

Henkilökohtaiset lisät määräytyvät KVTES:n palkkaluvun 6 §:n pe-rusteella. Luottamusmies neuvottelee työpaikan henkilökohtaisten li-sien maksukriteereistä, mutta jokainen jäsen henkilökohtaisesti hakee itselleen korotusta henkilökohtaiseen lisään. Jokaisen tulisi myös saa-da tietoonsa henkilökohtaisen lisän perustelut. Henkilökohtaisia lisiä ovat:

henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat X

harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät. X

Henkilökohtaista lisää maksetaan työtulosten, ammatinhallinnan sekä muiden henkilökohtaisten taitojen perusteella. Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti. Sen voi saada esimerkik-si työtulosten lisäksi monitaitoisuuden, työssä oleellisten erityistieto-jen ja -taitojen perusteella. Erityistekijöitä voivat olla esimerkiksi yh-teistyökyky, vastuuntunto, joustavuus ja kehityshakuisuus. Luottamus-miehet neuvottelevat työnantajan kanssa maksamisperiaatteista.

25KVTES palkan osat

KVTES:ssä ei ole määritelty henkilökohtaisen lisän maksimimäärää, mutta esimerkiksi teknisen sopimuksen puolella se voi olla maksimis-saan 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Muutenkin tulisi korostaa oi-keaa tehtäväkohtaisen palkan tasoa, eikä korjata peruspalkkaa korkeil-la lisillä.

Esimerkkejä henkilökohtaisiin lisiin vaikuttavista tekijöistä:Hyvät työtulokset organisaation, asiakkaiden ja yhteistyökump- X

panien näkökulmastaAmmatinhallinta: työkokemuksen ja/tai erikoiskoulutuksen X

myötä saadut erityistiedot ja -taidotTyötulosten kannalta tärkeät henkilökohtaiset ominaisuudet: X

hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot Oman työn kehittäminen henkilökohtaisen pätevöitymis- ja X

koulutussuunnitelman avullaTehtävässä hyödylliseksi arvioitava jatkokoulutus tai -tutkinto X

Muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät X

Henkilöstön saatavuus omalla alalla X

Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa X

Työkokemuksella on merkittävä vaikutus työstä suoriutumisen arvioin-nissa. Henkilökohtaista lisää pitää olla palkassa viiden palveluvuoden jälkeen vähintään viisi prosenttia ja kymmenen palveluvuoden jälkeen kymmenen prosenttia.

Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelus-aikaa on

1) kaikki palvelu saman kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa X

2) muu työ samalla ammattialalla tai tehtävässä, josta on olen- X

naista hyötyä nykyisessä tehtävässä.


Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä X

Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä perustuu esimiehen arvioin-tiin. Harkinnanvaraisen lisän myöntämisen ja muuttamisen pitää pe-rustua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esi-merkiksi vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työtulosten ja tavanomaisten työtehtävien hallinnan lisäksi olla esimerkiksi lisäkoulutus ja pätevyys, monitaitoisuus sekä erityistiedot ja -taidot, mikäli näitä voidaan käyt-tää omaa pääasiallista vastuualuetta laajemmin hyväksi työyhteisössä, taikka muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät. Tällaisia teki-jöitä voivat olla esimerkiksi yhteistyökyky, vastuuntunto, joustavuus ja kehityshakuisuus.

Uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä otettaessa voidaan palvelus-suhteen alusta lukien maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perustee-na on lähinnä aikaisemmassa toiminnassa todettu ammatinhallinta ja työtulokset. Henkilökohtaisen lisän perusteluna voivat olla myös hen-kilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat.

Muut lisät X

KVTES:n palkkaluvussa mainitaan tulospalkkiot, kannustuslisä, kieli-lisä, syrjäseutulisä, kokouspalkkiot ja luentopalkkiot. Tulospalkkion maksamisen perusteet on yleensä sovittu paikallisesti. On kuitenkin selvää, että kunnan tai kuntayhtymän peruspalkkauksen tulee olla kunnossa ennen kuin muilla palkitsemisen muodoilla on suurtakaan merkitystä henkilöstön motivoinnin ja sitouttamisen keinoina.

27KVTES palkkataulukot

PALKKATAULUKOT X

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto tekee vuosittain jäsentensä keskuudessa palkkoihin ja muihin työsuhteen ehtoihin liittyviä kyse-lyitä. Näitä tuloksia käytetään mm. jäsenten palkkatoivomusten mää-rittelyssä, ajankohtaisten työmarkkinakysymysten määrittelyssä sekä muun edunvalvonnan taustamateriaalina. Liitto antaa vuosittain palk-kasuositukset yksityiselle sektorille ja opiskelijoille.

Viimeisimmän palkkatutkimuksen (lokakuu 2008) perusteella kunta-sektorilta vastanneiden keskimääräinen bruttopalkka oli 3 775 euroa/kk. Tilastossa ovat mukana kokoaikaisesti ja vakituisessa työsuhteessa toimivat työntekijät/viranhaltijat.

Sairaaloiden tutkimushenkilöstön keskiarvopalkat olivat lokakuus-sa 2008 (€/kk):

Nimike Teht.koht.palkka

Bruttopalkka

Sairaalageneetikko, -solubiologi 3 653 4 034Sairaalakemisti 3 335 4 135Sairaalamikrobiologi 3 067 4 060Erikoistuva 2 916 2 977Ylikemisti 4 719 5 457

Palkkatutkimuksen tuloksista kävi selvästi ilmi, että nimikettä tär-keämpi palkkaan vaikuttava tekijä oli luonnollisesti työkokemusvuo-det. Palkkasuositukset on laadittu tältä pohjalta.


Vertailuryhmien säännöllisen työajan ansio vuonna 2007 (€/kk) (suluissa vast. LAL nimikkeet)Sairaalalääkäri (erikoistuva sairaalakemisti tai vast.) 3 146Erikoistuva lääkäri (erikoistuvat) 3 269Fyysikko, sairaalafyysikko (sair.kemisti tai vast.) 4 076Erikoislääkäri (sairaala-alkuiset) 5 119 Apulaisylilääkäri (apulaisyli-alkuiset) 5 894Osastonylilääkäri (yli-alkuiset) 6 326Ylilääkäri (yli-alkuiset) 6 651

Lähde: Tilastokeskus

Lääkärien palkat nousivat vuonna 2008 keskimäärin 4,6 % ja nou-sevat edelleen 3,2 % vuonna 2009 sopimuskorotusten myötä (muita henkilö kohtaisia korotuksia ei ole huomioitu).

LAL:n tehtäväkohtaisen palkan suositukset 2009 (€/kk)Sairaalakemisti, -mikrobiologi, -geneetikko,- solubiologi5-10 vuoden työkokemus 3 50010-20 vuoden työkokemus 3 80020- vuoden työkokemus 4 000Ylikemisti tai vastaava 4 800Erikoistuva 3 000

29LUKIJALLE


X

31TEKnInEn SoPIMUS palkan osat

KUNNAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN X VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS (TS)

TS-palkkaluku sisältää palkkausjärjestelmän kuvauksen ja palkan määräytymistä koskevat määräykset. Palkkausjärjestelmällä tarkoite-taan eri tarkoituksia palvelevista palkan osista muodostuvaa kokonai-suutta. Palkkausjärjestelmä edellyttää tehtäväkohtaista palkkaa ja hen-kilökohtaista lisää koskevat paikallisesti vahvistetut periaatteet.

Lisäksi voidaan maksaa tulospalkkioita, jotka perustuvat toimintayk-sikön tulokseen ja muita sopimuksissa erikseen mainittuja lisiä, palk-kioita tai korvauksia.

Tehtäväkohtainen palkka TS:ssa X

Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisestä säädetään TS:n palkka-luvun 9 §:ssä. Sen mukaan viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat ensisijaisesti seuraavat kahdeksan vaativuus-tekijää:

tehtäviin kuuluva päätösvalta X

töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus X

asema organisaatiossa X

tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen X

työnantajan edellyttämä koulutus X

työnantajan edellyttämä kokemus X

tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot X

työolosuhteet X


Näiden tekijöiden lisäksi ei ole muita tekijöitä, joka vaikuttavat tehtävä-kohtaiseen palkkaan, eli lista on tyhjentävä. Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen tulee perustua ajan tasalla olevaan kirjalliseen tehtävä-kuvaukseen ja paikallisesti hyväksyttyyn arviointijärjestelmään.

Henkilökohtaiset lisät TS:ssa X

Henkilökohtainen lisä on tehtäväkohtaisen palkan ohella TS:n palk-kausjärjestelmän toinen keskeinen osa. Henkilökohtaisen lisän maksa-misperusteena on työssä suoriutuminen. Työnantaja päättää viranhal-tijan/työntekijän harkinnanvaraisesta euromääräisestä henkilökohtai-sesta lisästä mm. seuraavin perustein:

työtulokset X

ammattitaito X

työkokemus X

koulutettavuus X

monitaitoisuus X

oma-aloitteisuus X

vastuuntunto X

yhteistyökyky X

tehokkuus X

luovuus X

Muitakin perusteita kuin edellä mainitut voi olla, eli lista ei ole tyh-jentävä. Henkilökohtainen lisä voi olla suuruudeltaan enintään 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna.

33TEKnInEn SoPIMUS palkan osat

Ammattialalisä X

Työntekijälle/viranhaltijalle maksetaan TS:n soveltamisalalla ammat-tialalisää hänen oltuaan virka- tai työsuhteessa asianomaiseen kun-taan tai kuntayhtymään tai muun työantajan palveluksessa tehtäviään vastaavalla ammattialalla tai sellaisessa tehtävässä, josta on olennais-ta hyötyä nykyisissä tehtävissä. Muun kuin oman kunnan tai kunta-yhtymän palvelusta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys, esim. työtodistus, ammattialalisää haettaessa.

Ammattialalisän määrä on tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna5 % kolmen vuoden palvelusajan jälkeen X

9 % viiden vuoden palvelusajan jälkeen X

Erillislisät X

TS:n palkkausluvun 14 §:ssä on määritelty palkkausjärjestelmään kuu-luvat erillislisät. Erillislisät voivat poistua tai pienentyä tehtäväkohtai-sen palkan tarkistuksen yhteydessä tai henkilökohtaisen lisän ja am-mattialalisän maksamisen vuoksi. Työnantaja voi myös päättää, että erillislisä poistuu tai pienenee palkan yleiskorotusten yhteydessä. Erillislisiä on maksettu mm. rekrytoinnin helpottamiseksi ja lisän pie-neneminen tai poistuminen on tullut monelle yllätyksenä.

Muut lisät X

TS:n palkkaluvun 15-18 § sisältävät määräykset tulospalkkioista, syr-jäseutulisästä, kokouspalkkiosta ja luentopalkkioista. Tulospalkkioina voidaan maksaa ao. tulosyksikön henkilöstölle osa hyödystä, joka kun-nalle tai kuntayhtymälle voidaan todeta koituneen tuloksellisuuden


parantumisesta. Tulospalkkion maksamisen perusteet sovitaan paikal-lisesti. Tulospalkkioihin voidaan käyttää vuodessa enintään 5 % ao. tu-losyksikön vuotuisesta palkkasummasta.

35TEKnInEn SoPIMUS palkkataulukot

PALKKATAULUKOT X

Teknisen sopimuksen piirissä työskentelevien keskiarvopalkat oli-vat lokakuussa 2008 (€/kk):Nimike Teht.koht. palkka BruttopalkkaKemisti, mikrobiologi 2 725 3 625Terveys-, ympäristö-, elintarviketarkastaja

2 488 2 725

Ympäristösihteeri, -suunnittelija

2 693 3 040

Laboratorion johtaja 3 062 3 610Ympäristöjohtaja 3 352 4 030

Teknisten sopimuksen piirissä olevien keskiarvopalkaksi muodostui 3 393 euroa/kk.

LAL:n suositukset tehtäväkohtaisiksi palkoiksi (€/kk)Kemisti, mikrobiologi 3 000Laboratoriopäällikkö, laboratorion johtaja 3 300Terveys-, elintarvike-, ympäristötarkastaja 2 800Ympäristösihteeri, -asiantuntija, -suunnittelija 2 800Ympäristöjohtaja 3 500


OVTES X

Opetusalan palkkataso muodostuu koulutusyksiköistä, opettajan päte-vyydestä ja tuntimäärästä riippuen erilaiseksi. Lisätietoa palkkauksesta saat liiton toimistolta kuntasektorin asiamieheltä.

OVTES-alueella keskiarvopalkka oli 3 061 euroa/kk lokakuussa 2008.

37LUKIJALLE


YHTEYSTIETOJA X

Pyydä ongelmatilanteissa apua luottamusmieheltäsi tai Luonnontietei-

den Akateemisten Liitosta.

LAL:n toimisto p. 09 2511 1660 X

Kuntasektorin asiamies Suvi Liikkanen X suvi.liikkanen@luonnon-

tieteilijat.fi, puh. 09 2511 1663 tai 050 382 9263.

LAL:n kuntasektorilla toimivat ammatilliset jaostot:

Sairaalakemistit ry X

Sairaalasolubiologijaosto X

Ympäristöterveyden luonnontieteilijät X

Ympäristökemistien jaosto X

Kuntasektorin palkkatietoja löydät verkosta:

www.luonnontietelijat.fi X ➞ Jäsensivujen ”Palkkatutkimukset ja

-suositukset”

www.kuntatyonantajat.fi, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen X

palkkatilastot

www.tilastokeskus.fi X ➞ Palkat ja työvoimakustannukset ➞ Kun-

tasektorin palkat

luonnontieteiden akateemisten liiton kuntase k torin palkk ...kvtes:n piirissä olevilla lal:n...

Documents