luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten …...luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten...
TRANSCRIPT
Luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille
Marjo Neuvonen
Metsäntutkimuslaitos
Jyväskylän seudun viherseminaari 31.10.2013 Liekkilä, Vaajakoski
Kuvitus: Niko Neuvonen, KuM yo
Esityksen sisältö
• Ulkoilun teema (LVVI)
– suomalaisten ulkoilu
– helsinkiläisten lähiulkoilu
• Hyvinvointi ja terveys teema
– Mikä on viheralueiden rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä?
– Tutkimuksia Suomessa
– Yhteenveto ja lisätutkimustarpeet
Elintapoihin ja kaupunkiympäristöön liittyvät terveysongelmat
• Kehittyneissä maissa yhä enemmän stressiä, masennusta, liikkumattomuutta, ylipainoa, diabetesta
• Kaupunkiympäristössä terveyshaittoja ovat mm. ilmansaasteet, melu ja liialliset visuaaliset ärsykkeet
Voimavaroja
• Luonto on lähellä: Puolet suomalaisista asuu korkeintaan 200 metrin päässä metsästä (LVVI-tutkimus), runsaasti retkeilyalueita ja kansallispuistoja, ulkoilureittejä, lähes 500 000 vapaa-ajan asuntoa
• Jokamiehenoikeudet: perusta suomalaisten mahdollisuudelle liikkua luonnossa
• Luontosuhde: Suomalaisilla hyvä luontosuhde tänä päivänä? Miten suhde luontosuhde rakentuu eri ikäkausina? Miten tuetaan lasten ja nuorten luonto-suhteen muodostumista?
Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI
• Tuottaa perustietoa väestötasolla
– luonnon virkistyskäytön kysynnästä
– suomalaisten ulkoilukäyttäytymisestä; tietoa ulkoiluharrastuksiin osallistumisesta, harrastuskerroista, harrastuskerran ominaisuuksista, luontomatkoista, jne.
– tuottaa tietoa virkistyskäytön muutoksista
• valtakunnalliset ulkoilutilastot 2001, 2011
• alueelliset ulkoilutilastot 2002, 2013
Yhteistyössä: Metla, MTT, TaY, THL, UKK-instituutti, Tilastokeskus
Metla/Erkki Oksanen
Miten suomalaiset ulkoilevat? LVVI-tutkimuksen tuloksia
80 85 90 95 100
65−74 vuotta
45−64 vuotta
25−44 vuotta
15−24 vuotta
Kaikkiikäryhmät
Osallistumisosuus, % väestöstä
Ulkoiluun osallistuminen
2010
2000
• Suomalaisilla ulkoilijoilla keskimäärin 170 ulkoilukertaa vuodessa
• Noin 2 - 3 kertaa viikossa
• Puolet suomalaisista ulkoilee vähintään 122 kertaa vuodessa
1.11.2013 6
Ulkoilukerrat
LVVI-tutkimuksen tuloksia
1.11.2013 7
0 50 100 150 200
Nainen 15−24 vuotta
Mies 15−24 vuotta
Nainen 25−44 vuotta
Mies 25−44 vuotta
Nainen 45−64 vuotta
Mies 45−64 vuotta
Nainen 65−74 vuotta
Mies 65−74 vuotta
Lähiulkoilukerrat kaupungissa ja maaseudulla sukupuolen ja iän mukaan
Lähiulkoilukerrat kaupungissa
Lähiulkoilukerrat maaseudulla
Lähiulkoilukertoja vuodessa, keskiarvo
Ulkoilu kodin läheisyydessä
1.11.2013 8
0 20 40 60 80
Valtion alueet
Yksityiset alueet jaoma
vapaa-ajan asunto
Kuntien alueet
% ulkoilukerroista
Lähiulkoilun kohdistuminen eri omistajaryhmien alueille
kaupungissa asuvat taajamassa asuvatmaaseudulla asuvat
63 %
6 %
22 %
9 %
Lähiulkoilukertojen jakautuminen eri
omistajaryhmien alueille
Kunnan alueet
Valtion alueet
Yksityiset alueet
Oma vapaa-ajanasunto
% ulkoilukerroista
Suomalaisten arkiulkoilu
Lähde: METLA, LVVI 2 -tutkimus 9
0 100 200 300
Koiran ulkoiluttaminen
Juoksulenkkeily
Lasten kanssa ulkoilu
Pyörälenkkeily
Sauvakävely
Kuntokävely
harrastuskertoja vuodessa, keskiarvo
Arkiulkoilun harrastuskerrat
2010
2000
0 20 40 60 80
Koiran ulkoiluttaminen
Juoksulenkkeily
Lasten kanssa ulkoilu
Pyörälenkkeily
Sauvakävely
Kuntokävely
osallistumisosuus, % väestöstä
Arkiulkoiluun osallistuminen
2010
2000
Ulkoilun voimavarat ja esteet
• Ulkoilutaidot
• Vapaa-aika
• Ulkoiluvarusteet
1.11.2013 10
0 20 40 60 80 100
Ulkoilu ei ole turvallista
Lähellä ei ole sopivia ulkoilualueita
Huono sää tai pimeys rajoittaa ulkoilua
Ylipaino vaikeuttaa ulkoilua
Ei ole sopivaa seuraa ulkoiluun
Ulkoilualue on vaikea kulkea
Väsymys estää ulkoilemasta
Huono terveys tai kunto ei salli ulkoilua
% Ulkoiluun osallistumattomista*
Tärkeimmät esteet sille, ettei voi ulkoilla lainkaan
* Väestöstä n. 4% ei ole ulkoillut viimeksi kuluneen 12 kk:n aikana
n = 367
Helsinkiläisten lähiulkoilu Keskusta Esikaupunki Kaikki
helsinkiläiset
ulkoilijat
Lähiulkoilukertoja /
vuodessa
137 169 160
matkaa puistoon, km 0,8 0,5 0,6
viheralueprosentti < 32 31-59 37
metsää, % pinta-
alasta (vaihteluväli)
6-13 19-46 25
puistoja, % pinta-
alasta (vaihteluväli)
8-11 3-7 6
Helsinkiläisten lähiulkoilu 12
Viheralueiden määrän ja etäisyyden vaikutus
lähivirkistyskertoihin
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0
viheralue 25%,
etäisyys 2km
viheralue 30%,
etäisyys 1km
viheralue 60%,
etäisyys 0.5km
viheralue 60%,
etäisyys 0km
Lähivirkistyskertoja viikossa
Lähde: Neuvonen, M., Sievänen, T., Tönnes, S. & Koskela, T. 2007. Access to green areas- a case study in Helsinki. Urban
Forestry and Urban Greening 6(4): 235-247
Luonto-ihminen-hyvinvointi Miten?
Kenelle?
Millaiset ympäristöt?
Missä olosuhteissa?
Hyvinvointiin liittyviä ympäristöpsykologisia taustateorioita
• Psykofysiologisen stressin väheneminen (Ulrich, 1984)
– Ihminen on evolutiivisesti sopeutunut luontoympäristöön. – Luonnon katseleminen vähentää stressiä; prosessi on
automaattinen ja tunnepohjainen.
Hyvinvointiin liittyviä ympäristöpsykologisia taustateorioita
• Tarkkavaisuuden elpymisen teoria (Kaplan & Kaplan, 1989) – Ihminen on tiedonkäsittelijä,
mutta tämä ominaisuus on rajallinen.
– Miellyttävä ympäristö mahdollistaa tarkkaavaisuuden elpymistä.
Viherympäristöillä on myönteisiä vaikutuksia kaupunkien asukkaisiin
• Tutkimukset viittaavat siihen, että viherympäristöt
- korreloivat positiivisesti koetun terveyden kanssa
- vähentävät terveyteen liittyvää epätasa-arvoa
- auttavat tarkkaavaisuutta palautumaan, edistävät suoriutumista keskittymistä vaativista tehtävistä, kohentavat mielialaa
- vähentävät stressiä (alentavat verenpainetta, sydämen sykettä, lihasjännitystä ja stressihormonin tasoa)
Tutkimusta Suomessa
Luonto ja ihmisen hyvinvointi -projekti (Helsinki ja Tampere) (2005-2007)
Projektin johtajat: Liisa Tyrväinen (METLA) ja Kalevi Korpela (Tampereen yliopisto)
• Kyselytutkimus, n. 1270 15–75-vuotiasta vastaajaa molemmista kaupungeista
• Asukkaiden myönteiset tuntemukset lisääntyivät viheraltistuksen kasvaessa. Selvä vaikutus saatiin kun lähiviheralueita käytettiin vuositasolla yli 5 h/kk tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vierailtiin keskimäärin 2-3 krt/kk.
• Elpymiskokemukset luontoympäristöissä, erityisesti kaupunkimetsissä ja vesistöjen äärellä, olivat voimakkaampia kuin rakennetuissa puistoissa tai rakennetussa kaupunkiympäristössä
• Mielipaikat sijaitsivat useimmiten luontokohteella
• Valtaosalle (yli 80%) vastaajista luontoympäristöt olivat tärkeitä asumisviihtyvyyden kannalta
• Luontoa pidettiin erityisen tärkeänä ulkoilun ja liikkumisen, kauneuden ja esteettisyyden sekä rauhan ja hiljaisuuden kannalta.
Meneillään olevat tutkimukset
Viheralueiden stressiä vähentävät ominaisuudet, 2011-2012 (johtaja prof. Liisa Tyrväinen)
Yhteistyökumppanit: METLA, THL, Tampereen yliopisto yhteistyössä Japanin metsäntutkimuslaitoksen, Nippon Medical Schoolin ja Chiban yliopiston kanssa.
Tutkimustavoitteet:
• Lisätä tietoa erityyppisten viheralueiden hyvinvointivaikutuksista (stressin väheneminen).
• Integroida fysiologisia ja psykologisia tutkimusmenetelmiä.
Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth, 2011-2015), johtaja prof. Liisa Tyrväinen
Yhteistyökumppanit: METLA, THL ja Tampereen yliopisto
Tutkimustavoitteet:
• Selvittää viherympäristöjen tarjonnan (määrä, laatu, sijainti) kytköksiä ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen eri mittakaavatasoilla.
Lisätään tietoa suunnitteluun ja päätöksentekoon ja kehitetään
sovellusmahdollisuuksia yhdessä eri sidosryhmien kanssa.
Tuloksista
Helsingissä:
• Psykologiset mittaukset osoittivat, että viheralueet (suurempi metsäalue, hoidettu puistoalue) vaikuttivat stressiä vähentävästi keskusta alueeseen verrattuna.
• Fysiologisia mittauksia analysoidaan vielä
Tutkimus Japanissa: Tsunetsugu,Y., Lee, J., Park, B-J., Tyrväinen, L., Kagawa, T., Miyazaki, Y.
Physiological and psychological effects of viewing urban forest landscapes assessed by multiple
measurements Landscape and Urban Planning 113 (2013) 90– 93.
Meneillään olevat tutkimukset
LVVI-kyselytutkimus: Terveys, hyvinvointi ja liikunta luonnossa
Tutkimustavoitteet: Mitä lisäarvoa luonnossa liikkuminen tuo hyvinvoinnille?
Mittareita: Koettu terveys, fyysinen aktiivisuus, liikunnan jakautuminen eri ympäristöihin, viimeisimmän neljän viikon ajan tuntemukset, viimeisimpään liikuntakertaan liittyvät tuntemukset
Emotionaalinen hyvinvointi & Ulkoilu
Ulkoiluun käytetty aika
Viimeisimmän ulkoilukerran
elvyttävyyskokemukset
Ulkoiluseura
Ulkoilukerran kesto
Emotionaalinen hyvinvointi
Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Tyrväinen, L., Paronen, O. Analysing the mediators between nature-
based recreation and emotional well-being. Accepted to the Journal of Environmental Psychology.
Multiple mediator model, LVVI 2, n=485
Vastaajan taustatekijöitä
Asuinympäristön vihreys
Sisäliikunnan osuus
Ulkoilukerrat
Ulkoilu työ-, koulu- ja asiointimatkoilla
Koettu terveys
Viheraltistus
Koettu terveys, vihreä ympäristö ja ulkoilu
Päätulokset esikaupunkialueella asuvat
• Lyhyt etäisyys metsään vaikutti lisäsi ulkoilukertoja
• Ulkoilukerrat luonnossa ja ulkoilu työ- ja asiointimatkoilla olivat yhteydessä koettuun terveyteen (terveys koettiin paremmaksi)
Vihreän ympäristön vaikutus koettuun terveyteen tuli esille ulkoiluaktiivisuuden kautta, suora yhteys ei tilastollisesti merkitsevä
Päätukset kaupungin keskustassa asuvilla
• Lyhyt etäisyys metsään lisäsi ulkoilukertoja, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä
• Ulkoilukertojen määrällä ei ollut vaikutusta koettuun terveyteen, työ- ja asiointimatkoilla tapahtuvalla
ulkoilulla yhteys löytyi Vihreällä ympäristöllä ei ollut suoraa vaikutusta koettuun
terveyteen kaupunkien keskustassa asuvilla
Keskustassa asuvat ovat keskimäärin parempituloisia ja kokevat terveytensä paremmaksi kuin esikaupunkialueella asuvat, sisäliikunnan osuus myös suurempi
Yhteenveto ja lisätutkimustarpeet
• Ei ole riittävästi tietoa a) mekanismeista, joiden kautta luontoympäristöt lisäävät terveyttä ja hyvinvointia, b) millaiset ympäristöt ovat erityisesti hyvinvointia lisääviä
• Myönteisistä psyykkisistä vaikutuksista on näyttöä, mutta vaikutukset fyysiseen terveyteen ja liikkumiseen ovat epäselviä (tutkittu vähän)
• Kuitenkin suomalaiset ovat mieltyneitä luontoympäristöön ja pitävät sen tarjoamia mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikkumiseen tärkeinä.
• Lähiluonto tarjoa mahdollisuuden liikkumiseen ja virkistäytymiseen tulotasosta riippumatta.
• Hyvinvointikokemuksiin vaikuttavat viherympäristön määrä ja laatu
• Alueet lähellä
– Alle 0.5 km päässä
• Alueen yhtenäisyys tärkeää
– Kokemukset ”Metsän tuntu”
– Ympäristöaltisteet kuten melu ja ilmansaasteet, ekologia
Lähivirkistystä lisääviä tekijöitä 28
• Lähellä sijaitseva
– metsä
– ulkoilupuisto
– pyöräilyreitti
• Vastaajan
– naissukupuoli
– 65+ ikä
– korkea koulutustaso
© Tuija Sievänen
Lähiulkoilun erityisryhmät
lapset ja lapsiperheet
ikääntyvä väestö
liikuntarajoitteiset
muualta suomeen muuttaneet
autoton väki esim. hiihtopalvelut
! Heidän ulkoilutarpeensa tulisi tuntea nykyistä paremmin riittävien ja houkuttelevien ulkoilupalvelujen tarjoamiseksi !
Kiitos
MIELIPAIKKARESEPTI: •Etsi itsellesi mieleinen luontokohde ja käy siellä kävellen, pyöräillen tai muuten mieleisellä tavalla liikkuen säännöllisesti. •Hyvä vaikutus näkyy sekä psyykkisessä että fyysisessä terveydessä.
Lisätietoja
• “Metsästä hyvinvointia”
http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/index.htm
• Luonnon virkistyskäyttö 2010 (Sievänen ja Neuvonen, toim.), Metlan työraportteja.
• Forests, Trees and Human Health, 2011 (Nilsson et al. Eds.), Springer.