LUOKKAHUONEISTA LOGOMON LAVOILLE.

Nuorten myyntiosaamista kasvattamassa uusia

opiskelijalähtöisiä menetelmiä kehittämällä.

(Meiju Keinänen)

Meiju Keinänen

6. kesäkuuta 2017 / 1

6. kesäkuuta 2017 / 2

Sisällys

Taustaa........................................................................................................................ 3

MILLI - Myynnin osaamisen ja arvostuksen lisääminen ...................................................................... 3

Innovaatiopedagogiikka oppimisotteena ............................................................................................. 4

Opas toimintamallin käyttöön ottamiseksi ........................................................................................... 5

Valmentautumista myyntiosaamiseen Opi opettamalla -menetelmän keinoin ............. 7

Opi opettamalla -tapahtumien toteutus ............................................................................................... 7

Mitä opimme? ...................................................................................................................................... 8

Vertaiset opettajina innostivat myyntivalmennuksiin osallistujat ......................................................... 9

Opi opettamalla -tapahtumilla vaihtelua ja aktiivisuutta perinteisiin oppitunteihin ............................. 12

Vertaiset avoimen ja vuorovaikutteisen luokkahuoneilmapiiriin avaimina ......................................... 14

Kokeilu herätti uusia ideoita menetelmän monipuoliseen soveltamiseen ......................................... 17

Myyntivalmennusten opit käytäntöön Voice of Sales -tapahtumassa ........................ 21

Voice of Sales -tapahtuman toteutus ................................................................................................ 21

Mitä opimme? .................................................................................................................................... 24

Kilpailut oppimismenetelmänä motivoivat oppimaan ........................................................................ 24

Kilpailut kannustavan ja positiivisen ilmapiirin sekä oppilaitoksen yhteishengen nostattajina .......... 25

Kilpailuista kokemusta, itsevarmuutta ja buustia elämässä eteenpäin ...............................27

Toimintamallilla nuorten myyntiosaaminen ja työmarkkinakelpoisuus nousuun ........ 34

Myyntiosaaminen ja työelämätaidot kehittyivät molemmilla kouluasteilla ......................................... 34

Toimintamallista sparrausta myös työnhakutaitoihin ......................................................................... 39

Voice of Sales -tapahtuma konkretisoi työnantajien ja nuorten verkostoitumisen ............................ 41

Näin onnistut! Toimintamalli käyttöön omaan toimintaan ........................................... 43

Vinkkejä toteuttamiseen .................................................................................................................... 43

Vinkit myyntivalmentajille ................................................................................................................... 48

Vinkit Voice of Sales -tapahtumaan .................................................................................................. 52

Lopuksi – toimintamallista eväitä koulutuksen kehittämiseen .................................... 56

6. kesäkuuta 2017 / 3

Taustaa Suomalaisen elinkeinoelämän menestymisessä hyväkään tuote tai palvelu eivät vielä riitä,

vaan tarvitaan kaupallistamis- ja myyntiosaamista. Suomessa - etenkin nuorten keskuudessa

- myyntiosaaminen ymmärretään varsin suppeasti ja sitä ei nähdä keskeisenä työllistymistä ja

elämänhallintaa edistävänä osaamisalueena. Myös eri kouluasteilla turvaudutaan valitettavan

usein oppijaa passivoiviin menetelmiin, vaikka niiden teho erityisesti useiden avaintaitojen ja

työmarkkinavalmiuksien (kuten juuri myyntiosaamisen) kehittymisessä on todettu heikoksi. Eri

koulutusasteilta tulisi löytää ja hyödyntää entistä kustannustehokkaampia, mutta samalla

pedagogisesti mielekkäitä tapoja uudistaa koulutusta sekä kehittää nuorten

osaamisvalmiuksia vastaamaan ajan muutosvaatimuksiin. Tähän haasteeseen etsitään

vastauksia ja uusia toimintatapoja MILLI-hankkeen keinoin.

MILLI - Myynnin osaamisen ja arvostuksen lisääminen

MILLI (Myynnin osaamisen ja arvostuksen lisääminen toisella asteella) on ESR-rahoitteinen

hanke myynnin osaamisen ja arvostuksen lisäämiseksi erityisesti toisella asteella opiskelevien

nuorten keskuudessa. MILLI-hankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu Oy, Raision

seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO, Kaarinan lukio ja Turun Lyseon lukio1. Yhteistyössä

mukana ovat myös Teknologiateollisuus ry sekä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

ry. Hankkeessa testataan todellisissa oppimistilanteissa innovatiivisia menetelmiä

korkeakoulutuksessa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa

myyntiosaamisen kasvattamiseksi. Keskeiseksi menetelmiksi on valittu myyntiin liittyvien

kilpailujen hyödyntäminen oppimisen välineenä sekä Opi opettamalla -konsepti, jossa

luokkahuoneissa operoi opettajan sijaan ylemmän koulutusasteen opiskelijoita.

1 Turun ammattikorkeakoulu/hankkeen toteutuksen päävastuullinen toteuttaja

- Tarja Heikkilä/projektipäällikkö ja hankkeen viestinnästä vastaava - Meiju Keinänen/pedagogisesta kehittämisestä ja oppaan laatimisesta vastaava - Jussi Riihiranta/taloushallinnon ja ELY-yhteistyön vastuuhenkilö - Sini Jokiniemi ja Sirpa Hänti/myynnin opettaja ja Opi opettamalla -kokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus - Timo Vaskikari/hankkeen laadunhallinnasta ja toiminnan virallisesta arvioinnista vastaava - Marjo Kumpula/hankkeen virallinen johtaja - Harri Lappalainen ja Taru Konst/hankkeen viestintä viranomaisille varsinaisen toiminnan ulkopuolella

Partnerit hankkeessa/hankkeen toteutuksen keskeiset edustajat

- Ari Tornberg, Olli Vuorinen ja Maria Taipale/RASEKO, Voice of Sales -toiminnan päävastuu - Kimmo Laitinen/Kaarinan lukio - Johanna Levola-Lyytinen ja Timo Kuukasjärvi/Turun Lyseon lukio

6. kesäkuuta 2017 / 4

Opiskelijoiden voimakas sitouttaminen tulevien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen

auttaa nuoria saavuttamaan keskeisiä avaintaitoja. Oppiminen huipentuu vuosittain

suurtapahtumaan Voice of Sales. Vuorovaikutteisessa tilaisuudessa nuoret pääsevät

esittämään osaamistaan ja kyvykkyyttään mm. hissipuhe-, video ja posterikilpailujen

muodossa. Lisäksi tilaisuus verkottaa nuoret ja yritykset yritystorin ja rekrytointikulman avulla.

Hankkeen aikana kehitettyjen ja testattujen työskentelytapojen kokemuksista ja opeista

rakentuu toimintamalli, jossa perehtyminen myynnin eri osa-alueisiin tehdään kiinnostavalla ja

normaalista opetussuunnitelmasta poikkeavalla tavalla. Toimintamalli nivoo yhteen

vuorovaikutuksen oppimiseen painottuvat kilpailut, Opi opettamalla -menetelmän sekä

Varsinais-Suomalaisten toisen asteen oppilaitokset ja ammattikorkeakoulun yhdistävän

yhteistyön. Tämä toimintamalli on MILLI-hankkeen lopputulos.

Innovaatiopedagogiikka oppimisotteena

Innovaatiopedagogiikka on valittu MILLI-hankkeen kehittämisen ja toiminnan pedagogiseksi

viitekehykseksi. Hankkeen tavoitteena on levittää Turun ammattikorkeakoulun pedagogista

strategiaa laajemmin Varsinais-Suomen oppilaitoksiin eri kouluasteille mahdollistaen nuorten

oppimispolulle luontevan jatkumon eri koulutusasteilta siirtymiseen.

Työelämän tarpeet ja työelämässä vaadittava osaaminen muuttuvat. Asiaosaamisen lisäksi

tarvitaan asiakaslähtöistä ajattelua, luovuutta, yhteistyötaitoja sekä erilaisuuden ja

epävarmuuden sietokykyä. Tarvitaan taitojen kasvattamista tietojen rinnalla ja yhdessä

tekemistä yksilösuorittamisen sijaan. Näin ollen oppimisen ei pitäisi olla vain tiedon

omaksumista ja opitun tiedon toistamista, vaan oppimista, joka ymmärretään yhteisöllisenä,

sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvavana toimintana. Oppimisen tarkastelukulma

muuttuu muistavasta ja toistavasta kohti uutta kehittelevää ja soveltavaa oppimista, mikä

edellyttää aikaisempaa enemmän yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Innovaatiopedagogiikka vastaa näihin ajan muutospaineisiin ja kehittää muutoksen vaatimia

tapoja opettaa ja oppia. Se perustuu kokeilulle, tiedon ja osaamisen jakamiselle sekä erilaisten

näkökulmien yhdistämiselle. Innovaatiopedagogiikka tähtää opiskelijoiden

innovaatiovalmiuksien kehittymiseen opiskeluympäristöissä, joissa yhdistyy opetus, tutkimus-

6. kesäkuuta 2017 / 5

ja kehitystyö sekä yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa. Innovaatiopedagogiikassa luodaan

aitoja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat pääsevät kehittämään

ongelmanratkaisutaitojaan sekä luomaan ja soveltamaan tietoa. Keskeistä on, että

ympäristöissä korostuvat tiimityöskentelyn ja verkosto-osaamisen taidot.

Innovaatiopedagogiikassa opettajuus uudistuu kohti valmentamista ja ohjaamista, siten että

oppimisen edistäminen on yhä opettajan työn ydin. Opiskelijalta sen sijaan edellytetään

aktiivista ja osallistuvaa otetta sekä vastuunottoa omasta oppimisestaan.

Innovaatiopedagogiikassa opitaan

• Kokeilemalla

• Toisilta ja toisten kanssa

• Eri tiedonlähteitä ja (työ)elämän kokemuksia luovasti yhdistellen

• Työelämäyhteydessä, tietoa soveltaen, tekemällä

• Monialaisesti, eri osaamisia yhdistellen

• Ongelmalähtöisesti

• Tavoitteellisesti

Innovaatiopedagogiikka silloittaa kuilua opiskelun ja työelämän välillä. Se tarjoaa

työelämälähtöisen perustan opetukseen ja siten paremmat työelämävalmiudet.

Innovaatiopedagogiikan kulmakivet tukevat MILLI-hankkeen tavoitteiden saavuttamista.

Opas toimintamallin käyttöön ottamiseksi

MILLI-hankkeen lopputuotoksena kehitetty toimintamalli on kuvattu oppaan muotoon.

Hankkeen aikana kehitettyjen ja testattujen työskentelytapojen oivallukset ja opit on koottu

tähän oppaaseen. Oppaan tavoitteena on jakaa eri toimijoiden kokemuksia siitä, miten

myynnin eri osa-alueisiin perehtymistä voidaan tehdä kiinnostavalla ja normaalista

opetussuunnitelmasta poikkeavalla tavalla. Oppaan tarkoituksena on herättää ideoita ja

oivalluksia toteuttaa opiskelijalähtöistä pedagogiikkaa niin eri kouluasteiden välisessä

6. kesäkuuta 2017 / 6

yhteistyössä kuin oman oppilaitoksen sisällä tai oppilaslähtöisenä menetelmänä yksittäisen

opettajan omassa luokkahuoneessa.

Opas kokoaa yhteen MILLI-hankkeen keskeisimmät tulokset, joita käsitellään kolmen teeman

kautta. Ensimmäisessä teemassa tuodaan esille, miten Opi opettamalla -tapahtumat

toteutettiin ja miten vertaisopettajuus toimi pedagogisena menetelmänä. Toisessa teemassa

kuvataan Voice of Sales -tapahtuman toteutus ja käsitellään kilpailuja oppimisen muotona.

Kolmannessa teemassa puolestaan arvioidaan, miten toimintamalli onnistui MILLI-hankkeen

tavoitteiden edistäjänä. Näiden teemojen lisäksi opas kokoaa yhteen projektin aikana opitut

keskeisimmät asiat ja vinkit, joihin on hyvä kiinnittää huomiota toimintamallin käyttöön

ottamisessa. Oppaan tarkoituksena on edistää toimintamallin levittämistä laajemmin.

Oppaan teemoja avataan lukijalle toimintamalliin osallistuneiden kokemusten ja palautteiden

kautta. Toimijoiden ääni on haluttu nostaa vahvasti esille tuomaan aitoutta ja elävyyttä oppaan

tekstiin. Opas pohjautuu pääosin 14 henkilön haastatteluihin sekä toimintamallin eri vaiheiden

havainnointeihin ja erilaisiin kirjallisiin palautteisiin, jotka on kerätty mm. Opi opettamalla - ja

Voice of Sales -tapahtumiin osallistuneilta oppilailta, toimintamallin ulkopuolisilta

oppilaitosedustajilta sekä yrityksiltä. Haastatteluihin ovat osallistuneet toimintamallin keskeiset

toimijat: opettajat eri kouluasteilta, myyntivalmennuksien toteuttajat ja oppilaat toiselta asteelta

niin lukioista kuin ammattikoulusta. Haastattelu- ja palauteaineistot perustuvat toimintaan

syksyltä 2015 alkuvuoteen 2017 saakka. Tämän ajanjakson aikana toimintamallia pilotoitiin

kaksi kertaa.

6. kesäkuuta 2017 / 7

Valmentautumista myyntiosaamiseen Opi

opettamalla -menetelmän keinoin Opi opettamalla -menetelmä on yksi käytännönläheinen esimerkki innovaatiopedagogiikan

mukaisesta oppimis- ja opetusmenetelmästä, jossa korostuvat yhteisöllinen oppiminen sekä

opettajan ja opiskelijan uudet roolit. Opi opettamalla -menetelmässä on myös piirteitä

esimerkiksi sosiokonstruktivismin ja aktiivisen oppimisen keinoista (mm. Edgar Cale:n

oppimisen pyramidi) sekä työssäoppimisen perinteistä, teorioista ja tutkimuksista (mm.

mestarikisälli -malli). MILLI-hankkeen yhdeksi toiminnan keskeisimmäksi tavoitteeksi

asetettiinkin juuri tämän innovatiivisen pedagogisen menetelmän testaaminen todellisissa

oppimistilanteissa myyntiosaamisen kasvattamiseksi eri kouluasteilla. Opi opettamalla -

konseptissa luokkahuoneissa operoi opettajan sijaan ylemmän koulutusasteen opiskelijoita.

Nuorten voimakas sitouttaminen ja aktiivinen osallistaminen tulevien toimenpiteiden

suunnitteluun ja toteutukseen auttaa nuoria saavuttamaan keskeisiä avaintaitoja ja innostaa

oppimaan uutta. Tällä keinolla uskotaan myös edistävän myynnin ymmärryksen, osaamisen ja

arvostuksen lisäämistä mielekkäällä tavalla erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten

keskuudessa.

Opi opettamalla -tapahtumien toteutus

MILLI-hankkeen Opi opettamalla -menetelmässä AMK-opiskelijat toteuttivat

myyntivalmennuksia toisen asteen opiskelijoille. Turun AMK:ssa myyntityötä opiskelevat

tradenomit toimivat 3-5 hengen valmennustiimeissä, joiden vastuulla oli suunnitella,

organisoida ja toteuttaa myyntivalmennuksia toisen asteen oppilaitoksissa. Valmennustiimit

suunnittelivat itse sisällön, oppimateriaalin, valmennuksissa käytettävät tehtävät sekä

itsenäiset harjoitteet. AMK-opettajan rooli oli antaa tukea ja palautetta opiskelijatiimeille.

Opettajan tuen lisäksi hyödynnettiin myös vertaistukea sekä koko ryhmän että

valmennustiimien jäsenten kesken. Kahden myyntivalmennussetin lisäksi Voice of Sales -

tapahtumaan osallistuvilla oli mahdollisuus saada henkilökohtaista sparrausta valmentajilta

itse kilpailusuoritusta varten. AMK-opiskelijat vastasivat myös myyntivalmennusten

esittelyinfoista, nk. teasereista, toisen asteen oppilaitoksille.

6. kesäkuuta 2017 / 8

Myyntivalmennusosiot kytkettiin toisen asteen opetussuunnitelmiin eri tavoin. Osalla ne olivat

integroitu osaksi käynnissä olevia pakollisia opintoja, kuten myynnin ja markkinoinnin

kursseihin, ja osassa myyntivalmennuksien ympärille luotiin kokonaan uusia valinnaisia

kursseja mm. yhteiskuntaoppiin. Joissain oppilaitoksissa toiminta otettiin osaksi arkitoimintaa,

esimerkiksi RASEKO:ssa oppilaitoksen tavoitteeksi asetettiin, että jokainen heidän

oppilaistaan saisi valmennuksen mm. ennen työssäoppimisjakson alkamista. Tavoitteena, että

myyntivalmennuksien avulla jokaisella opiskelijalla olisi paremmat valmiudet hakea harjoittelu-

ja kesätyöpaikkoja.

Syksyn 2015 aikana 3-5 hengen valmennustiimejä oli yhteensä neljä. Jokainen tiimi toteutti

kaksi kolmen tunnin mittaista myyntivalmennusta, joihin osallistui yhteensä noin 100 toisen

asteen oppilasta. Valmennukset toteutettiin kolmessa toisen asteen oppilaitoksessa. Tämän

lisäksi yksi valmennustiimeistä sovelsi Opi opettamalla -menetelmää myös

ammattikorkeakoulun sisällä siten, että myynnin tradenomiopiskelijat valmensivat

insinööriopiskelijoita myyntiosaamisen kasvattamiseksi.

Syksyn 2016 tavoitteena oli puolestaan soveltaa ja testata Opi opettamalla -menetelmää

laajemmin. Toisen vuoden kokeilussa valmennustiimejä oli vain yksi, mutta toiminnasta

innostuneita oppilaitoksia 11. Kaiken kaikkiaan AMK:n opiskelijatiimin valmennuksia pidettiin

16 ja joihin osallistui yhteensä noin 300 nuorta. Näiden valmennusten lisäksi menetelmää

levitettiin toisen asteen oppilaitoksen sisällä. Turun AMK:n valmennustiimi koulutti ensin

RASEKO:n tuutoroppilaat, joiden tehtävä oli puolestaan levittää myyntivalmennuksia oman

oppilaitoksen sisällä vertaisilleen. Kokeilumallin levittämistä tapahtui yhteensä 12 ryhmän

keskuudessa. Levittämismallin lisäksi menetelmää sovellettiin innovatiivisesti yhdistämällä

myyntiosaamista ja sirkusta. Tässä kokeilussa AMK:n ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmä

osallistui ensin myyntivalmennukseen ja sen jälkeen sirkusvalmennukseen. Ryhmän

tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa muutamaan toisen asteen oppilaitokseen

myyntivalmennuksia sirkuksen keinoin.

Mitä opimme?

Tässä osiossa on tiivistetty yhteen keskeisimmät tulokset kahden vuoden kokeilujen ajalta.

Kokonaisuudessa menetelmä koettiin innostavaksi ja vuorovaikutteiseksi, jossa juuri

vertaisopettajuus nousi tärkeimmäksi onnistumisen avaimeksi. Sen nähtiin vaikuttavan

6. kesäkuuta 2017 / 9

positiivisesti luokkahuonetyöskentelyyn ja ilmapiiriin. Lisäksi menetelmälle uskottiin olevan

useita soveltamistapoja eri oppiaineisiin. Myös opettajat kokivat saaneensa uusia ideoita

omaan opetustyöhönsä.

Vertaiset opettajina innostivat myyntivalmennuksiin osallistujat

Erilaisten toteutuksien keskeisempänä tuloksena oli se, että kaikki toimintamalliin osallistuneet

eri kohderyhmän edustajat niin opettajat, myyntivalmentajat kuin lukiolaiset sekä

ammattikoululaiset, kokivat Opi opettamalla -menetelmän pedagogisesti hyvänä ja

mielekkäänä tapana oppia ja kasvattaa myyntiosaamista. Avaintekijäksi mielenkiintoa

herättävissä oppimistilanteissa muodostui juuri vertaisopettajuus, jossa nuoret oppivat

yhdessä, toinen toisiltaan.

”Ja se palaute oli tosi hyvää, paitsi että se et se oli positiivista niin siellä tuli ihan tosi paljon

kaikkee.” AMK-OPISKELIJA

”Joo ja se tosiaan heidän tapa esittää se asia ja toisaalta oppilaiden into kuunnella sitä kun

esittäjä on lähellekin heidän kanssaan samaa ikää.” OPETTAJA

”Ehkä sillä että tää Opi opettamalla -tapa siinä oli paljon hyvää. Eli se, että tulee

ammattikorkean opiskelija, jotka ei ole oman koulun opettajia vaan he ovat opiskelijoita,

niin siinä tietenkin opiskelijoiden suhtautuminen on hyvin erityyppistä. He olivat kumminkin

innostuneita näistä.” OPETTAJA

”Et noi mitä mä tapasin noi nuoret, niin ne on äärettömän innokkaita ja ne oli hyvin

valmistautunee. Et heitä jännitti hirveästi. He oli niinku skarppina. Se toimi kauheen hyvin.

Ja hyvin saivat tän porukan ainakin kaupan puolen mukaan siihen touhuun. (---) Tottakai

erottu jo pelkästään sillä, et se on nuorilta nuorille. Jollakin lailla erityyppinen se tilanne kuin

että jos samat asiat vetäisin minä taikka joku muu opettaja. Niin mä koin sen jotenkin et

nää mein opiskelijat niin kuunteli ehkä astetta tarkemmalla korvalla, kun vertainen puhuu

vertaiselle. Ja siitä mä tykkäsin aika paljon, et se oli hieno juttu siinä.” OPETTAJA

6. kesäkuuta 2017 / 10

”No ehkä se oli just se, että ei ollu sitä perinteistä hierarkiaa, et ei ollu se opettaja korkeella

tuolilla istumassa ja oppilaat hiljaa kuuntelee ja nyökyttelee. Et siin sai itekki osallistuu

siihen, et oli sitä keskusteluu.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

Opi opettamalla -menetelmässä perinteiset opettajan ja oppilaan roolit vaihtuvat

opettajalähtöiseen pedagogiikkaan nähden toisin päin. Tässä menetelmässä vertaisopettajat

toimivatkin nyt asiantuntijoina, ammentaen kokemusta sekä oppeja niin omasta koulutuksesta

kuin arjesta ja elämästä ylipäätänsä. Käytännönläheiset opiskelijalähtöiset esimerkit sekä

yhteinen käsitteellinen kieli koettiin tukevan oppimista.

Yhdessä oppimista Opi opettamalla -tapahtumassa RASEKO:n ammattioppilaitoksessa. Kuva: Meiju Keinänen

”Vaikka se kuulostaakin rajulta, niin olen hyvin paljon sitä mieltä että, jos on yhden

vuosiluokan korkeemmalla, sulla on paljon parempi käsitys siitä, mitä ne muut opiskelijat

ajattelee, kun sitten taas opettajilla 40 v yli, jotka ovat eläneet nuoruutensa vähän

erilaisessa maastossa kuin nykyään. Tällöin opettajan ajatus ei ole niin mätsäävä kuin

6. kesäkuuta 2017 / 11

niiden opiskelijaopettajien, ja siinä vaiheessa kun opiskelija tuntee olonsa ymmärretyksi,

niin silloin se on paljon mieluisampaa.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Ja kaikki käsitteet oli silleen, et jos oli jotain käsitteitä niin selitti tavallaan niinku

ymmärrettävämmin eikä niinku silleen et lukekaa nyt tuolta tyyppisesti. Et ollaan vähän

niinku samalla tasolla.” AMK-OPISKELIJA

”Ja siitä mun mielestä oppilaat oli älyttömän tyytyväisiä. He jotenkin koki, että ne puhuu

enemmän samaa kieltä ja se on niin rentoo ja muuta. Et se oli ihan hauskaa.” OPETTAJA

”Ja sit tää sukupolvikysymys, että olivat heidän omaa ikäluokkaansa, ja tällästä

arkikokemusta toivat mukaan, et varmasti siinä mielessä joo erosivat.” OPETTAJA

Ennen kaikkea vertaisten ymmärrys sekä omakohtainen kokemus siitä, millaiset

oppimismenetelmät toimivat ja motivoivat mahdollistivat innovatiiviset ja tehokkaat uudet

oppimisen tavat.

”Ihan näpsäkästi meni ja minun mielestäni aika hyvin onnistu se. Vaikka oli aika kookkaat

ryhmät, niin ne teki sitte, et opiskelijat sai ne aika hyvin tekemään töitä.” OPETTAJA

”Et tehdään niinku me ite haluttais, et miten meidän tunnit menee niin me tehään se silleen.

Ja eihän nyt missään nimessä kaikki opettajat oo vanhoja, mut sit kun on niitä vanhoja

ketkä samalla tyylillä on vetänyt sen setin kolkyt vuotta putkeen eikä oo ymmärtänyt sitä et

sitä pitäis vähän ehkä päivittää välillä, niin sit se et meillä on kuitenkin aika ajankohtainen

tämä tietotaito.” AMK-OPISKELIJA

”Kun meillä on niin vahvasti tuolla muistissa tai ihan tässä nykyhetkessäkin et tiedossa

kuinka tylsää se on kun kuuntelee ja koittaa pysyä hereillä. Se on sit jotenkin niinku lähellä.

Ja sit ne tehtävät, vaikkei ihan tiennyt sitä kohderyhmää, niin osas kuitenkin hahmottaa et

6. kesäkuuta 2017 / 12

millasiii tehtäviä niille voi antaa et mikä on niinkun mahdollista ja kuinka paljon pitää antaa

informaatiota. Ja sit just ettei pläjäytetätä jotain ja odoteta et tapahtuu.” AMK-OPISKELIJA

Opi opettamalla -tapahtumilla vaihtelua ja aktiivisuutta perinteisiin oppitunteihin

Opi opettamalla -menetelmä koettiin tuovan vaihtelua ja mielenkiintoa perinteisiin oppitunteihin

niin toisella asteella kuin korkeakouluopinnoissakin. Aito tekeminen ja teorian soveltaminen

käytäntöön, osallistavat ja aktivoivat menetelmät sekä harjoitteet motivoivat ja innostivat

osallistujia ja myyntivalmentajia.

Hissipuheen harjoittelua porukalla Opi opettamalla -tapahtuma Turun Lyseon lukiossa. Kuva: Meiju Keinänen.

6. kesäkuuta 2017 / 13

”Ja sit oli paljon harjotteita, sellast käytännönläheistä ja ehkä vauhdikkaampaa tekemistä

ku perinteistä luokkaopetusta. Et kyl se mun mielestä jäi mieleen, et siel tykättiin. Toki siel

sit oli ujoutta ja hirvitti ku joutu pitää niit hissipuheita. Mut ne oli sit kuitenki menny ihan

hyvin. Sit ku he onnistu siinä et he sai sellasetki oppilaat jotka ei ollu niin alun alkaen

kiinnostuneet, touhusivat jotain omiaan. Niin saivat sit mukaan. Sellanen onnistuminen.”

OPETTAJA

”Joo se oli se, kun yleensä täällä tunneilla niin kun vaan kuunnellaan, eikä periaatteessa

tehdä mitään muuta kun joskus kirjoitetaan. Mut siinä niin kun mentiin sinne luokan eteen,

et tietenkin jollekin joka ei niinku uskalla mennä luokan eteen, niin voi olla vaikee. Mut mun

mielestä se oli vaan just ihan hyvä, kun siitä saa just sitä kokemusta ja sitä esiintymisjuttuu.

Et niinku tollaisessa pienessä ryhmässä, tuttujen keskellä se oli musta vaan hyvä et siinä

sai tehdäkin jotain.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Eroaa tosi paljon. Tää oli niinku sellaista konkreettista tekemistä. Ja se et se lopputulos

sä voit vaikuttaa johonkin ja sä niinku näät sen tuloksen. Tosi monet kurssit on niinku, et

tehkää markkinointisuunnitelma tälle lampulle niin, et sä saa siitä mitään. Tässä niinku näki

sen ja sain kiitosta niiltä oppilailta.” AMK-OPISKELIJA

”Ja moni sanoi, et tosi kivaa vaihtelua, et pysyy mielenkiinto, et ei oo vaan luentoja.” AMK-

OPISKELIJA

”No siis mä tykkäsin niistä koska ne oli silleen niin kun vaihteluu tavallisiin oppitunteihin.

Ne vaan oli semmoista tosi kivaa vaihteluu.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”No eros joo tavallaan et me osallistuttiin aika paljon enemmän. Ja tehtiin ryhmätöitä ja kyl

se niinku opetti aika paljon.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Ja joku just sano et oli tosi kiva miettiä ryhmissä ja joku sano et oli tosi hyvä vaikka oli

pelottavaa et kunlaitettiin kaikki eteen yksitellen puhumaan et hän ainakin jännittää

tommosta, et ei se ollut niin paha tossa.” AMK-OPISKELIJA

6. kesäkuuta 2017 / 14

”Et ei vaan kuunneltu vaan pääsi niinku ite tekeen niitä kaikkia.” TOISEN ASTEEN

OPPILAS

”Harjoitteista tykätään kyllä tosi paljon. Et niistä tuli kyllä plussaa, mut ne on kyllä

opettavaisia kun ite pitää tehdä.” AMK-OPISKELIJA

”Ja mä näkisin, et meillä oli kuitenkin siellä kauppiksella sen verran toiminnalliset ne tunnit,

et ei oo niinku luennoimista. Et kun tosi paljon kysyttiin kauppiksilta ja insinööreilt, et mitä

mieltä te ootte, niin siinä oli pakko keskittyy.” AMK-OPISKELIJA

Vertaiset avoimen ja vuorovaikutteisen luokkahuoneilmapiiriin avaimina

Vertaisopettajuus ei vain innostanut oppimaan, vaan myyntivalmentajat toimivat samalla myös

tärkeinä esikuvina ja roolimalleina nuorille. Vertaisopettajiin olikin helppo samaistua. Tämä

puolestaan mahdollisti rennon, avoimen ja vuorovaikutteisen ilmapiirin työskentelylle.

Pienryhmäharjoitteita ja -keskustelua Opi opettamalla -tapahtumasta Turun Lyseon Lukiosta. Kuva: Meiju Keinänen.

6. kesäkuuta 2017 / 15

”Et just tohon äskeiseen kun puhuttiin niistä nuorista, jotka on sitten pitämässä sitä

myynninkoulutusta ja tällasta, niin jotenkin sitä ajattelee kun on nuoria niin on sellaista

nuorta energiaa ja ehkä ajattelee et itekin vois olla tulevaisuudessa siinä samassa

asemassa. Ja ehkä on enemmän niinku sellainen kunnioitus näitä nuorempia kohtaan kun,

et tulis sit joku vanhempi ihminen kertomaan myynninkoulutuksesta ehkä.” TOISEN

ASTEEN OPPILAS”

”Mä näkisin ehkä, et saattais enemmän jopa kiinnostaa, et vähän enemmän olla hereillä

ne oppilaat siellä, koska se on kuitenkin aina jotain vähän speciaalia ja kun noi on vielä

nuoria, jos ollaan niinku pari vuotta vanhempia, niin sit saattaa katsoa vähän ylöspäinkin

jopa.” AMK-OPISKELIJA

”Joo et ne oli hirveen kiinnostunut aikanakin siellä kauppaopistolla niinku meistä.

Esimerkiksi, et miten sä menit ja mitä sä oot tehnyt, tai onks poikaystäviä (naurua).” AMK-

OPISKELIJA

”Vaa positiivista siitä, että hyvä juttu ja kiva, että tulee vähä eri näkösiä naamoja ja sit et on

nuoria. Ja kuitenkin kun nää oli 17-18 vuotiaita nää meiän kohderyhmä, joku oli vähän

vanhempi. Mut kuitenkin nää teiän tytöt oli kumminkin kolme-neljä vuotta mikä tossa kohtaa

on aika iso ikäero, et ooksa 17 vai 21. Niin se on enempi ku 4 vuotta oikeesti. Niin siinä

kuitenkin oli sellanen, et on vähänvanhempi opiskelija ja ehkä saattaa aistia vähän sellasta

et katotaan noi on vähän niinku esikuvia.” OPETTAJA

”Mun mielestä se palaute mitä mä oon nyt kaikki palautteet lukenu läpi, voi olla etten nyt

kaikkea muista, mut se mitä jäi mieleen, niist pidettiin koska oli vähän samanikäisiä, oli

helppo niinku samastua.” OPETTAJA

”Ja ei oo tavallaan samat naamat täällä opettamassa (naurua). Et varmasti kokoivat ne

kovinkin mieluisina. (---) Ja tietenkin se vuorovaikutus. Ne oli rentoja hetkiä sillä tavalla.

Vuorovaikutus opiskelijoiden ja meidän oppilaisen kanssa oli luontevaa ja hyvää.”

OPETTAJA

6. kesäkuuta 2017 / 16

”Et siellä ei ookaan se aikuinen vaik oltiinkin tavallaan taustalla. Ku se on nuorelta nuorelle

siinä tulee erilaiseksi sitte se [luokan ilmapiiri], siinä on molemminpuolinen sellanen. Ikään

kuin sillä opettajalla ja oppilaalla tulee sellanen erilainen.” OPETTAJA

”Ja se just vaikutti kun meillä oli niin rento ilmapiiri, et vaikka nekään insinöörit eivät

tunteneet keskenään niin oli kyllä yllättävän. En mä tiiä, oliko se sen ansiota kun me

yritettiin saada siitä vuorovaikutteista, et koitettiin saada alusta asti heidät niinku mukaan

ja ettei oo väärii vastauksia ja ehkä just se et me ei olla niinku opettajia et me opitaan teiltä

tässä samalla.” AMK-OPISKELIJA

Vuorovaikutteista luokkahuoneilmapiiriä tuki myös se, että ohjausta ja tukea oli saatavilla

enemmän kuin tavallisessa opetuksessa. Keskeisemmäksi eroksi perinteiseen opetukseen

verrattuna mainittiin juuri se, että opettajia toimi luokkahuoneessa nyt enemmän kuin yksi.

Henkilökohtainen ohjaus ja palaute koettiin tärkeäksi niin oppimisen kuin motivaation kannalta.

”No sen mä kyllä huomasin heti, et ne osas et ne kyl ties siitä asiasta et mitä ne niinku

esitti. Ja sit kun kysy vielä erikseen neuvoja niinku yksilöllisemmin niin sit ne kyllä anto

hyviä neuvoja. Et ei se niinku eronnut siitä opettajasta, et mä en henkilökohtaisesti koskaan

oo ollut silleen et jos on nuori opettaja tai niinku sellainen melkein samanikäinen et se

haittais mitenkään. Et ihan normaali niinku oli, et ei olut mitenkään outoo.” TOISEN

ASTEEN OPPILAS

”Tietenkin ihan puitteiltaa, että siellä oli kolme opettajaa, normaalisti on yksi.” OPETTAJA

”Mutta aikaisemmin, jotkut tunnit ovat olleet niin tylsiä, koska opettaja vain puhuu ja me

istumme kuunnellen 45min ja sitten pieni tauko ja sitten toistuu. Motivaatio oppia asioita on

huomattavasti alhaisempi, mitä se on siinä kohtaa kun esimerkiksi siellä on kaksi joista

toinen voi puhua, ja toinen voi kiertää luokkaa auttamassa jos joku tarvii apua, niin se ei

pitkitä sitä tuntia. Tuo tuntiin lisää tarkkuutta ja saat opittua enemmän vähemmässä ajassa.

Kun luokka itessään pääsee osallistumaan ja kertomaan omia ajatuksiaan vapaasti, eikä

siten että yhteen asiaan on yksi tietty oikea vastaus, se avaa enemmän näkemystä millä

6. kesäkuuta 2017 / 17

kaikella eri tavoilla voi oppia, eikä ole vain yhtä tiettyä tapaa istua, kuuntelet ja teet, vaan

sä voit myös ite osallistua opetukseen.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”No siellä oli niinku neljä ihmistä ja siinä jaettiin ihmiset pienempiin ryhmiin. Tai kolme oli.

Tai kolme tai neljä jompikumpi. Niin jokaseen ryhmään tuli yksi vetäjä opastamaan et mitä

tulee tehdä. Et ei tarvinnu odottaa niin kauaa.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Et sit me kysyttiin heiltä aina kun oli nuo kaksosaiset setit niin, et haluutteks et me tai sillai

niinku osallistettiin ne siihen. Ja siitäkin kiitettiin, et meillä kaikki ne tehtävät niin purettiin

heti ja annettiin heti palaute sellainen lyhyt niinku, et ne ei vaan jäänyt sinne leijumaan

mitenkään.” AMK-OPISKELIJA

Kokeilu herätti uusia ideoita menetelmän monipuoliseen soveltamiseen

Positiivisten kokemusten myötä toimijat näkivät, että Opi opettamalla -menetelmä olisi

sovellettavissa moneen muuhunkin, niin oman luokkahuoneen sisällä kuin eri oppiaineiden tai

vuosikurssien välillä tai miksei laajemmin jopa oppilaitosten ulkopuolelle esimerkiksi yrityksiin.

”Varmasti voisi kyllä tällästä vertaisopettamista mihin tahansa voi käyttää tietenkin. Ihan

varmasti.” OPETTAJA

”Apu tulee opiskelijoilta. Jos kaikki sais sulatettua tämän toiminnan jokapäiväiseen

elämään ja opiskeluun varsinkin, niin siitä olisi paljon enemmän hyötyä kun opettajan

perusopettamisesta. Opiskelijat oppii vain sen mitä opettaja opettaa, mutta ne eivät opi sitä

mitä niillä muilla opiskelijoilla on. Hyvä jos saatais tätä laajennettua tätä systeemiä.”

TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Kyl mun mielestä periaatteessa, et se vaan vaatii sen, et ne ketkä sitä vetää niin tietää

siitä aiheesta. Mut kyl mä luulen, et aika hyvin voi ja vuosikurssien välillä ja muuta.” AMK-

OPISKELIJA

6. kesäkuuta 2017 / 18

”Mää oon itte kauan varmaan 10 vuotta sit jo pohtinu tätä mestari-kisälli-mallia. Et toinen

on kokeneempi. Eli mä kyl uskon siihen. Tietysti se, että esim myynnin perusopintojakso

on täl hetkellä mul on opi opettamalla malli siinä. Eli tavallaan pureskellaan se oppikirja niin

et mennään ryhmiin ja sit jokainen ryhmä valmistelee siitä. Ja sit meillä on toimeksianto

jossa sovelletaan sitä oppikirja-asiaa. Ja sitten aina opetetaan sitä muille ryhmille se asia.

Et kyl se mut sellanen et jos siinä ei oo ollenkaan sitä et jos se on ihan uutta asiaa kaikki.

Ni sillon se on ehkä vähän. Et olis hyvä se kuka opettaa niin sillä ois jo joku pohjatieto ja

sit niinku lähtis miettii, et miten mä tän tarjoilen niin, et se kaveri oppii. Et jos se on ihan

yhtä uutta sille niin sillo se voi olla. Mulla on nyt se kokeilu tässä, et en osaa vielä sanoo

kuin se sit menee. Esimerkiks mun mielestä vois erinomaisen hyvin vois aatella kun meillä

on yamk opiskelijoita ja ylempien ryhmien käyttö sit nuorempien opiskelijoitten. Niin oikein

mainiosti mun mielestä voi. Mut saman ryhmän kesken, et mä kokeilen sitä nyt, et katotaan

kuinka käy.” OPETTAJA

”Et sinällään ehkä se vois olla kivaakin tai mä luulen, et aina se on jotenkin tosi paljon

mielenkiintoisempaa kun joku tommonen ihminen johon sä pystyt helpommin

samaistumaan joka on niinkuk samalla tasolla sun kaa, et pystyy varmaan oppiikin

eritavalla. Mut et siinä on tietysti riskinä aina se, et tuleeko siinä välttämättä kaikki asiat

sanottuu, et mitä se luennoitsija tai opettaja olis kertonut tai pitänyt. Et sit siinä ei

välttämättä ole sitä kokemuksen ääntä. Et siinä on niinku puolensa ja puolensa. Et varmaan

toimii niinku joihinkin asioihin mut sit jotkut tarkat ja vaativat teoriat on sit varmaan

opettajien käsissä enemmän mun mielestä. Mut mun mielestä vois olla hyväkin jotain tai

just jotain projektiopintoja vois olla ihan kiva vetää sillai et niiden projektien vastuussa ois

just vaik vanhempia opiskelijoita. Et sit niissäkin vois saada tukee niiltä vanhemmilta

opiskelijoilta siihen projektiin ja vinkkii siihen et. Mut kyl mä näkisin et toi periaatteessa

sopis mihin vaan kunhan se alkukoulutus olis tosi tosi semmonen täsmällinen ja selkeä.”

AMK-OPISKELIJA

”Mut tuli vaan mieleen ja pystyyhän sitä yritystenkin kanssa. Et meillähän on joskus pieni

kokeilu ollu, et mein opiskelijat piti pienyrityksille myynnin koulutusta. Ja se sai hyvän

palautteen molemmin puolin.” OPETTAJA

6. kesäkuuta 2017 / 19

Menetelmän soveltamisen hyötyjä mainittiin useita. Opi opettamalla -menetelmä voidaan

hyödyntää esimerkiksi ohjauksellisena tukiresurssina. Se nähtiin mahdollisuutena tarjota

opiskeluun lisätukea, mitä muutoin oppilaitoksessa ei välttämättä olisi mahdollista toteuttaa.

”No kyllähän se sillee sovellettavissa on, et esimerkiks sillä lailla jos edistyneempi jossakin

asiassa tai asiakokonaisuudessa joku opiskelija niin nehän vois tällästä vähän heikompaa

vähän olla apuopettajana tai tukiopettajana. Tällästä ihan varmasti. Ja nyt saadaan

harjotella hiukan näitä niin varmaan tulevaisuudessa vois olla niin, et meidän

kolmosluokkalaiset vetäis tälläsen iltapäivän kakkosluokkalaisille.” OPETTAJA

”Joo matematiikassahan se vois mennä ihan hyvinki, et siel vois olla esimerkiksi sellanen

kurssi jossa kirjotuksiin valmistautuva opiskelija samalla kun ikään kuin preppaa tiettyjä

asioita niin samalla oli vaikka ensimmäisen vuoden opiskelijan kanssa kimpassa siinä.

Toisella se kulkee ekaa kertaa, toinen palauttaa sen mieleen sieltä ja on näkemystä jo

muista kursseista. Nimenomaan matikkapuolella siellä on klinikka, opettajajohtoista. Siellä

vois ajatella joku ketä on oikeesti pätevä, niin voisivat ottaa tukiopetusvastuun. Sanotaan

vaikka laajan matikan hyvä oppilas vetäis siellä lyhyen matikan tukiopetusta jostain tietystä

aiheesta niin ei varmaan olis mikään ongelma. Jossain tollasessa voi toimia tosi hienosti.

Liikunnan puolella mä aattelisin, et joku sellanen liikuntakurssi missä esimerkiks kun paljon

oppilaista joilla on joku oma spesiaalilaji. Vois hyvin olla. Et mones lukiossa on sellasia

liikuntakursseja missä tutustutaan mahdollisimman moneen lajiin. Siellähän ne vetäjät vois

olla omasta takaa.” OPETTAJA

”Siin vois olla sellanen et joku vois vaikka sparrata joku oppilas yhden oppilaan. Opettaja

näkee, et tossa on sellanen nippa nappa läpipääsytilanne. Sä oot ilmottautunu tälläseks

sparraajaks. Tossa sulle sparrattava. Vaikka ennen koetta tossa kun kaks kertaa tapaatte,

luokkatila on tossa. Käykää läpi sitä kurssia ja kattokaa. Kun te puhutte tietyllä tavalla

samaa kieltä. Sit vois testata et onko se tulos parempi. Vaan opettaja vois keskittyy sillon

enemmän niihin perusjuttuihin. Sitten se ketä on pudonnut siitä kelkasta ja ne jotka ei tarvi

sitä perusjuttua niin voi vetää ne perässään. Tavallaan mennään siihen tiimiajatteluun. Niin

joku on tosi hyvä ja joku tosi heikko. Ne tavallaan löytää toisensa. Siihen täytyy vaan luoda

joku malli.” OPETTAJA

6. kesäkuuta 2017 / 20

Toisaalta opettajien osallistuminen Opi opettamalla -tapahtumiin opettajan uudesta roolista

käsin sivusta tarkkailijana ja havainnoitsija toi raikkaita ideoita ja rohkeutta kokeilla uusia

toimintatapoja myös oman opetustyön kehittämiseksi.

”No kyl mä nyt jollain tavalla ajattelisin niin, et en mä oo ennen teettäny tollasia ihan

suoranaisesti myyntipuheita. Me ollaan tehty niitä sen 24 tuntia leirin päättäjäisiksi.

Siinähän ne tulee automaattisesti kun joka poppoo esittelee oman ideansa. Ja samalla

lailla siinä on kilpailu ja tuomaristo ja palkitaan ja muuta. Et oikeastaan en mä oo myynin

ja markkinoinnin ei me olla kyllä myyntipuheita aikasemmin pidetty. Et okei siellä on tehty

ikään kuin perinteisemmän mallin. Ryhmä on jaettu pienempiin poppoisiin jokainen on

selvittäny vaikkapa jonkun mainosvälineen kautta mitä on mahdollista tehdä, hyviä ja

huonoja esimerkkejä, mitä tahansa. On harjoteltu esiintymistä mut ei tossa muodossa.

Ehkä toi on sellanen et näinkin voi tehdä.” OPETTAJA

”Nojoo kyl tietenkin joo. Kaikenlaisia ajatuksia tuli. Erityisesti mä pidin siitä meillä oli tätä

draamajuttua pitämässä, et se oli oikein hyvä sellanen vuorovaikutteinen ja hyvä. Et se ei

ollut tätä opi opettamalla kokonaisuutta vaan hän kävi pitämässä tälläistä

myyntivalmennusta draaman keinoin, et se oli oikein onnistunut. Ideoita ja näin. Aina

ajatuksia tietenkin herää kun katselee sieltä pulpetista käsin näitä asioita.” OPETTAJA

”Ehkä se just et he, tällänen videoiden käyttö. Se oli semmonen, et heti lähti miettimään,

et jotain leffaa ja tällästä mikä voi olla just sellasta niinku nuoren maailmaa puhuttelevaa.

Tietysti siellä on aina kaikki tekijänoikeusasiat ja tälläset mihin he ei niin kauheen

syvällisesti paneudu. Et itse tietysti aina miettii mitä voi näyttää ja käyttää. Et ehkä jotain

sellast sitte. Muuten oli kyl sellasii toiminnallisii paljon. Et vielä ehkä enemmän vois sitä

toiminnallisuut sitte ittekin viel vaan lisätä. Aika paljon sitä jo nyt onkin. Tietysti siinäki vähän

jakaa et osa opiskelijoista haluais et olis myös sitä jossain määrin sitä tiedon jakamista. Et

ei vaan löytämistä (nauraa)”OPETTAJA

6. kesäkuuta 2017 / 21

Myyntivalmennusten opit käytäntöön

Voice of Sales -tapahtumassa AMK-opiskelijoiden toteuttamien myyntivalmennuksien yksi tavoitteista oli myös prepata toisen

asteen oppilaita toimintamallin ja MILLI-hankkeen päätapahtumaan Voice of Sales.

Vuorovaikutteisessa tapahtumassa nuoret pääsivät esittämään osaamistaan ja kyvykkyyttään

mm. hissipuhe-, video ja posterikilpailujen muodossa. Kilpailutoiminnan ohella tapahtumalla

haluttiin edistää myös konkreettisesti yhtä hankkeen tavoitteista, verkottaa yhteen nuoret ja

työantajat. Tämä tapahtui yritystorin ja rekrytointikulman avulla.

Yritystorilla suuret ja pienet yritykset esittelevät toimintaansa, rekrytoivat yleisöstä

kesätyöntekijöitä tai harjoittelijoita ja tekivät lyhyitä rekrytointihaastatteluita esittelypisteillään.

Oman osaamisen myyntitaitoja nuoret pääsivät kokeilemaan myös pyöreän pöydän

rekrytointikulmassa. Täällä kesätyöntekijöitä hakevat yritykset kohtasivat pikadeittityyliin

kesätyöpaikkoja etsivät, työhaastatteluihin valmentautuneet ja ansioluettelonsa mukaan

ottaneet opiskelijat. Lisäksi kaikki pääsivät kokeilemaan myyntiä leikkimielisissä

ohjelmanumeroissa yritysten esittelypisteillä markkinahumun lomassa. Voice of -tapahtumaan

konkretisoitui vuoden aikana tehty työ ja kokosi yhteen toimintamallin eri vaiheiden osallistujat

avaten ovet myös uusille toiminnasta kiinnostuneille.

Voice of Sales -tapahtuman toteutus

Voice of Sales -tapahtuma toteutettiin pitkälti opiskelijaprojektein MILLI-hankkeen hengen

mukaisesti. Toisen asteen oppilaat olivat mukana mm. tapahtuman ennakkojärjestelyissä,

ääni- ja videotekniikassa ja narikkavastaavina. Ammattikorkeakouluopiskelijat puolestaan

rekrytoivat tapahtumaan mukaan yrityksiä sekä olivat heidän tukena ja apuna itse

tapahtumassa, toimivat juontajina ja ständin pitäjäni kuin myös palautteen kerääjinä.

6. kesäkuuta 2017 / 22

Turun AMK:n opiskelijatiimi ständinpitäjinä vuoden 2016 VOS-tapahtumassa. Taustalla RASEKO:n oppilaiden tekemä

valorakennelma. Kuva: Meiju Keinänen

Oppilaitokset valmistautuivat Voice of Sales -tapahtuman kilpailukategorioihin syksyn aikana

yhteisten toimintaohjeiden mukaisesti. Hissipuhekilpailussa sai myydä joko omaa osaamistaan

tai ennalta yhteisesti valittua tuotetta. Oppilaitokset järjestivät omatoimisesti oppilaitoksensa

sisäisen alkukarsinnan hissipuhujien kesken. Alkukarsinnoista valittiin yhteensä 12

hissipuhekilpailijaa varsinaiseen loppukilpailuun.

Posteri- ja videokilpailujen aiheina oli joko oman alan, oppilaitoksen tai oman osaamisen

esittely. Kilpailuun osallistuneilla posteri- ja videoilla markkinoitiin joko omaa oppilaitosta

opiskelupaikkana tai oppilaitoksen toteuttamaa tapahtumaa, kuten musikaalia. Näiden

6. kesäkuuta 2017 / 23

kilpailukategorioiden alkukarsinta tapahtui Facebook-äänestyksen kautta. Saadut äänet ja

katsomiskerrat vaikuttivat siihen, mitkä posterit ja videot pääsivät esitettäväksi loppukilpailuun

(8-12 kpl). Sekä hissipuheista että finaaliin päässeistä postereista ja videoista myynnin

asiantuntijoista koostuva tuomaristo valitsi ensin voittajakolmikot ja kolmesta parhaasta lopulta

voittajat. Posterikilpailussa äänestettiin myös yleisön suosikki posteri. Kuten

myyntivalmennuksetkin myös tapahtumassa huipentuvien loppukilpailujen kategoriat pyrittiin

integroimaan opetussuunnitelmiin tuoden lisää mielekkyyttä opiskeluun. Posteri- ja

videokilpailut oli yhdistetty esimerkiksi kuvaamataitoon ja hissipuhekilpailut ilmaisutaitoon sekä

suomen kieleen ja viestintään.

Yritystori vuoden 2017 Voice of Sales -tapahtumassa Logomolla. Kuva: Martti Komulainen.

6. kesäkuuta 2017 / 24

Mitä opimme?

Tässä osiossa on tiivistetty yhteen keskeisimmät tulokset ja opit kahtena vuonna toteutettujen

Voice of Sales -tapahtumien ja niihin vahvasti kytkeytyvien kilpailukategorioiden osalta.

Kokonaisuudessaan molempien vuosien tapahtumat onnistuivat hyvin. Niiden koettiin olevan

lämminhenkisiä hyvänmielen tapahtumia edistäen hankkeen tavoitteita. Myös kilpailut koettiin

hyvänä ja mielekkäänä pedagogisena tapana lisätä motivaatiota sekä syventää ja

monipuolistaa oppimista ja toki myös kokemuksien karttumista.

Kilpailut oppimismenetelmänä motivoivat oppimaan

MILLI-hanke kehittämässä toimintamallissa perehtyminen myynnin eri osa-alueisiin haluttiin

tehdä kiinnostavalla ja normaalista opetussuunnitelmasta poikkeavalla tavalla. Opi

opettamalla -menetelmän lisäksi keskeisiksi toimintatavoiksi valittiin vuorovaikutuksen

oppimiseen painottuvat kilpailut. Tässä valinnassa myös onnistuttiin. Toimintamallissa mukana

olleet kaikki haastateltavat kokivat, että kilpailut oppimisen muotona lisäsivät motivaatiota ja

sitouttivat oppimaan. Etenkin hissipuhekilpailu toimi tässä onnistuneena kategoriana.

”Niin se laittaa nää, opiskelijat joutuu miettiin sitä asiaa tarkemmin. Ja siinä tulee tää

jännityselementti Ja mä väitän, että ne on paljon skarpimpia kun et jos ei ois tällästä

kilpailuelementtiä. Et se lopputulos on varmasti parempi kun on tällänen kilpailu.”

OPETTAJA

”Et kyllähän se niinku motivoi harjoittelemaan sitä enemmän kuin joku, et jos olis koulussa

ihan normaali tämmöinen esitelmä tai. Niin kun et tietää et yleisössä on se 700 henkilöö

vähän motivoi harjoittelemaan.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Ja niille sopi justiinsa se kilpailu, et niillä on joku mihin se tähtää et tähtää siihen voittoon.

Et kyl siinä tietysti on ihan eri lailla se, että sä vaan opettajalle esität jonkun sen takia, et

sä pääset kurssist läpi.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Mä oon sitä mieltä et se tukee [oppimista]. Mä oon sitä mieltä, et kaikki kilpailu on plussaa

se motivoi. Se motivoi osaa tosi paljon. Osa on aluksi et. Mut jos ne saa sen, et mä voisin

pärjätä, niin sitä plussaa tulee. Mä pidän ite kilpailua hyvänä, ehkä se johtuu siitä et oon

hyvin kilpailuhenkinen itsekin. Jotenkin tuntuu siltä et ne ketkä lähtee siihen täysillä mukaan

niin ne oppii enemmän. Voi olla et osa pelästyy pois sen kilpailun takia. Se on se

6. kesäkuuta 2017 / 25

kääntöpuoli. Mut jotenkin tuntuu et ei tää oo mitenkään uusi ilmiö. Kyl tääl on ollu kilpailua

pitkin poikin. Se on kilpailua joskus ollu tanssipaikoilla jos miettii ihan tältä kantilta jo.

Kilpailu tulee eteen jossain kuitenki.” OPETTAJA

Vaikka kilpailuun osallistuminen motivoi oppimaan ja harjoittelemaan asioita paremmin, vaatii

mukaan lähtö nuorilta rohkeutta ja heittäytymistä. Toisaalta itsenä ylittäminen on

kilpailumuodoissa juuri se suurin palkinto.

”No tottakai se jännitti mennä sinne logomon lavalle puhumaan. Mut tota mun mielestä se

oli ihan mukavaa.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Kyl mä uskon et se [kilpailu] pistää itten tota tekemään asioit ja heittäytymään.” TOISEN

ASTEEN OPPILAS

”Tosi hyvät fiilikset jäi ku uskals sinne asti lähtee. (---) Hieno kokemus oli et hyvä et lähdin.

Ihan kiva niillekin jotka ei voittanu mitään niin.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Ihan rohkeasti lähde mukaan ja ajattele aina et sä et menetä siinä yhtään mitään, et sä

saat siitä paljon enemmän sit kun sä lähdet siihen koko ajatuksella.” TOISEN ASTEEN

OPPILAS

Kilpailut kannustavan ja positiivisen ilmapiirin sekä oppilaitoksen yhteishengen

nostattajina

Kilpailumuodot oppimisympäristöinä edellyttävätkin tukea sekä kannustavaa ja positiivista

ilmapiiriä. Toisaalta voidaan nähdä, että nimenomaan kilpailut oppimisympäristöjen

elementteinä ruokkivat ja lisäävät lämminhenkisen ilmapiirin syntymistä.

”Kyl se aina niinku tietysti innostaa ja kyl sä niinku panostat enemmän kun siinä on vähän

joku tommonen kilpailu pohjalla. Mut et sit ehkä kun on noin nuoriin niin he saattaa myös

jännittää ihan hirveesti sitä. Et me ainaki siel Raision lukios mis oli se mein viiminen ja siel

oli ne kisaajat jo mitkä tulee meneen sinne. Niin me koitettiin heitä tsempata ja ne oliki sillai,

et kiva et nyt tuliki paljon varmempi olo. Et mä uskon, et he kaipaa kyl semmosta tsemppii

6. kesäkuuta 2017 / 26

niinku tosi paljon. Tai semmosta niinku rohkaisemista. Et ne niinku uskaltaa tulla kunnolla

ulos siitä kuorestaan. Ja kaks meidän ryhmäläisist oli ollu viime vuonna siel voice of salesis

niinku kattomassa. Niin he sanos ainakin et se oli niinku tilanteena niin semmonen

kannustava et ei se oo, vaik se on kisa, niin ei siinä tuu semmosta oloo et jos hävii, et sit

on niinku häviäjä. Vaan niinku kaikki kannusti siellä innoissaan. Et sitä noikin niinku painotti

sit juts, et ketkä oli ollut siellä, niin sanos sitä, et älkää pelätkö et siellä on niin kannustava

ilmapiiri. Et mun mielestä se on ihan niinku hyvä, ja kun se on semmoinen hyvänhenkinen

kilpailu niin se on sillai hyvä.” AMK-OPISKELIJA

Kannustavan ja tukevan ilmapiirin sekä hyvänhenkisten kilpailumuotojen myötä loppukilpailu

koettiin omalta osaltaan vahvistavan jopa koulun yhteishenkeä ja lisäävän yhteenkuuluvuutta

tuoden myös mukavaa ja hauskaa toimintakulttuuria koulutyöskentelyn arkeen. Opettajat

kokivat, että heidän oppilaat pitivät kilpailumuotoisesta toiminnasta. Sillä nähtiin olevan oma

paikkansa juuri tämän kaltaisen toimintamallin kehittämisessä.

”Tässä kohdin jos ajattelee kisaa niin se oli jollain tavalla… Rasekosta sanottiin et lukion

puolelta tuli sitä kannustusta. Mä olin aika yllättyny siitä, et meidän porukka piti siellä niin

paljon ääntä. Ja sit meillä oli se Joonas kun piti sen oman palopuheensa siitä Ikean

lampusta. Tavallaan niinkun ylitti itsensä. Ja huomas sen et hän on semmonen tyyppi joka

jakaa porukan mielipiteet aika tehokkaasti. Niin aika monen sellanen arvostustaso nousi,

et okei et tää kaveri uskaltaa kuitenki tulla tonen ja vetäää tol tavalla. Koska hän pisti ihan

aidosti ittensä siinä kyl peliin. Oli myös kiva nähdä se et, oltiin syömässä poikien kanssa

siinä tauolla. Niin semmonen niinkun positiivishenkinen, siinä tuli tosi monta oppilasta tuli

siihen pöydän päähän juttelemaan ja siihen niinku et jes, hyvä jätkät. Et ainaki joku teistä

on varmasti finaalissa.” OPETTAJA

”Että se on tällänen että ollaan tällä isolla lavalla ja sieltä sit. Et siinä mielessä ja varmaan

ens vuonna me saadaa myöskin enemmän karsintaa aikaseks, niinku sisäisesti. Ja

tavallaan ehkä toivon mukaan myös jonkinlaista kulttuuria siihen, että tän tyyppinen

toiminta on ihan mukavaa ja hauskaa. Ja tällästä tapahtumaa ja äksöniä enemmän.”

OPETTAJA

”Mä tiedän, et meillä osa opettajista on todella kovasti sitä vastaan. Pitääkö kaikesta

asiasta pitää kilpailu. Et eiks nyt riittäis et. Ja mä ymmärrän sen tietyllä tavalla, et kaikki ei

oo kilpailua. Mut toisaalta tälläsessa asiassa niin tähän sen on luonnollisesti kuuluva

6. kesäkuuta 2017 / 27

elementti. Ja nyt jos me mennään sinne logomoon. Jos me tehdään joki tällänen

häppeninki. Jos siellä ei oo kilpailua niin sit se on vaan ne messut. Ja messuillakin yleensä

on jotain kilpailua.” OPETTAJA

”Kyllä he [toisen asteen oppilaat] tykkäs joo. Joo, he pitivät siitä [kilpailut ovat oppimisen

muotona]. No varmasti tietyissä kohdissa ja tää on varmasti juuri sellaista mihin ne sopii

oikein hyvin. Ei välttämättä ihan kaikkiin kokonaisuuksiin tai kaikkiin oppiaineisiin

tarkoituksenmukaisena. Mut just tälläseen [toimintamalliin] niin kyllä ihan toimiva juttu.”

OPETTAJA

Kilpailuista kokemusta, itsevarmuutta ja rohkeutta elämässä eteenpäin

Sen lisäksi, että kilpailut toimivat nuoria motivoivana pedagogisena menetelmänä, lisäsivät

kilpailut myös monien muiden tärkeiden ja rohkaisevien kokemusten karttumista, jotka

puolestaan edesauttavat myöhemmin niin työllistymiseen kuin työelämässä ja elämässä

menestymiseen ylipäätänsä. Kilpailuun osallistuminen tuo rohkeutta ja itsevarmuutta ennen

kaikkea omien ajatusten, osaamisen ja tekemisten esille tuomiseen.

6. kesäkuuta 2017 / 28

Hissipuhefinalistin mietteitä 2016 Voice of Sales -tapahtumassa. Kuva: Martti Komulainen.

”Et sillai mäkin ajatteli, et lähin tähän kisaan mukaan, et mitä mä siinä menetän kun enhän

mä menetä siinä yhtään mitään, et vaikka mä tulisin viimeisenä niin se on vaan lisää sitä

kokemusta ja siinä on pelkästään vaan positiivisia puolia.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Kaiken kaikkiaan erittäin hyvä. Ja se oli semmonen uus juttu, en ole kilpaillut tommosessa.

Mieluinen kokemus. Ja varmasti tulee auttamaan jossain kohtaa kun pääsi kilpailemaan

700 yleisölle. Jos saisin mahdollisuuden, lähtisin uudelleenkin mukaan.” TOISEN ASTEEN

OPPILAS

”Joo, ehdottomasti koska siitä saa, tai ainakin tähän myynnin alalla kun tässä täytyy osata

puhua ja olla rohkea puhumaan, niin tästä sai tosi hyvää harjoitusta siihen. Et osa kun lähti

6. kesäkuuta 2017 / 29

siihen, niin sai vielä enemmän sitä rohkeutta. Et kyllä kannattaa lähteä niinku.” TOISEN

ASTEEN OPPILAS

”Mä sain siit hissipuhekilpailusta itsevarmuutta. (---) Itsevarmuutta tosiaan tuli ja sit sitä et

miten myydä ittensä. Miten niinku erottuu joukosta täs kasvavas kilpailus työmarkkinoilla.”

TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Tosi positiiviset. Siiitä saa niin paljon, kun kaikkien pitää kuitenkin osata myydä, et jos ei

jotain tavaraa niin ittensä ainakin työnantajalle, joka on siis erittäin tärkeetä. Ja just se et

on semmosta esiintymiskokemusta ja esiintymisvarmuutta niin kyl se niinku tosi hyvä

mahdollisuus oli. Ja suosittelen ainakin minä kaikille muillekin, et siis kannattaa osallistua.”

TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Varmasti saivat, erityisesti ne jotka olivat osallistumassa näihin kilpailuihin, niin saivat siitä

oikeinkin hyvää kokemusta. Mutta varmasti kaiken kaikkiaan se anti siitä et millä tavalla

pitää esiintyä ja sillä tavalla kohdentaa ja vuorovaikuttua ja tehdä vaikutusta. Ja myydä

itseänsä. Niin varmasti työelämätaitoja lisää. Varmasti saavat sellaisen kokemuksen tästä.”

OPETTAJA

”No just esiintymisvarmuutta. Ja meilläkin kun meidän piti niinku myydä omaa osaamista,

niin piti niinku miettiä, et no mitäs hyviä puolia tässä onkaan sitten. Et osaa sit

myöhemminkin ehkä kertoo sit ne oikeat asiat.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”No ihan hyvä, et ihmisille luodaan jotain tekemistä ja aktiviteettiä ja sillee. Jos se on

kilpailumuodossa, niin panokset on ehkä kovemmat tai motivaatio on parempi siihen niinku

kokonaisuuteen. Onhan se nyt ihan hyvä. Et aina tulee myöhemmässäkin

elämänvaiheessa tulee aina osioita mitkä ei ehkä ihan suoraan sanota et ne on kilpailullisia.

Mut aina tulee sellasia, et sun on pakko kilpailla ja sul täytyy olla sitä halua voittaa et pääsee

elämässä eteenpäin. Se saattais tuoda jotain pientä valmistautumista alitajuntaan ja

muuta. Et ei sitä ikinä tiiä.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Kyllä mä uskon, että sillä on merkitys, varsinkin niille, ketkä on kilpailussa mukana.

Niillehän se on hirveen iso buusti eteenpäin. Olkoonkin niin, että ne jotka siellä on, niin on

muutenkin sellasii ulospäinsuuntautuneita ja tämmösiä. Mutta se, että joku seuraa sitä

siellä yleisössä niin, et niinkun varmasti jää joku jälki jonnekin. Ja niinku eteenpäin. Ja just

se, että niinku tehtävänimike ei tarkota vaan myyjää. Että on se sitten omien ideoiden tai

6. kesäkuuta 2017 / 30

jonkun vastaavan mutta kuitenkin ollaan myyjiä kaikki, koko ajan vaikka ei meillä

tehtävänimike oiskaan se.” OPETTAJA

”Olen oppinut pitämään hissipuheen, mutta kaikkein eniten varmaan eniten opin asioita

itsestäni, koska päällimmäisenä jäi mieleen se että me suomalaiset olemme vaatimatonta

kansaa emmekä osaa kehua itseämme tai hyviä puoliamme, niin se sai mut ajattelemaan

että omini kykyihin ja taitoihin ja tuomaan mun hyviä puolia ja kehumaan itteäni. Sai

ajattelemaan omaa persoonaa uudella tavalla. Tämä oli kaikkein suurin asia mitä itselleni

tuli tästä koko hommasta. Kokemus, että olet kilpaillut tämmösessä, ja puhut 700 ihmisille,

kilpailufiilis ja jännitys ja muu on koettu ainakin kerran ja tietää millaista se on jo tulee vielä.

Oikeasti paljon oppinut itsestään ja hissipuheesta ja yritysmyynnistä.” TOISEN ASTEEN

OPPILAS

Vaikka osallistujat kokivatkin saaneensa itse kokemuksestaan paljon ja suosittelivat

osallistumista muille, suhtauduttiin varsin epäilevästi siihen, miten saada enemmän nuoria

innostumaan itsensä haastamiseen.

”Ja kyl kilpailua myös suosittelen ihan lämpimästi. Ja sit siellä oli niitä muita kilpailuja, et

meillä ei oo niistä kokemusta, posteri- ja videojuttu, et niistä meillä ei oo kokemuksia, mut

kyl nekin ihan varmasti on semmosia, et kannattaa lähtee. Et kaikki kokemus on hyvästä

aina.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Aika moni on sanonu, et ei kyl lähtisi ite. Niin paljon yleisö ol,i et ei pystyis. Mut kyl mää

suosittelen.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Nää on sellaisia asioita, et oikeiden ihmisten pitäis osata myydä tää koko ajatusta niille

opiskelijoille ja sitä kautta varmaankin ne opiskelijatkin siihen juttuun lähtee mukaan.

Kyllähän se kasvattaisi. Jos sais jonkun kikan siihen, et nää opiskelijat niinku lähtis

innostuis ja lähtis rohkeammin mukaan siihen. Et ainahan se on tietysti, et ne ketkä lähtee,

niin tulee, et kyllä tää oli hyvä juttu, et mä oon paljon valmiimpi, et ei siinä menetä yhtään

mitään.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Siinä on aina se, et osa ei tietysti tykkää siit kilpailusta ja osa jännittää sitä kilpailua. Et

ehkä sen takia ennakkoluulot joka haittaa et ehkä ei halua osallistuakaan siihen. Mut sit

6. kesäkuuta 2017 / 31

kuitenkin kaikki ne yleensä jotka on ollu kilpailussa niin ne on kovasti onnellisia ja

tyytyväisiä et se on ollu ihan mahtava kokemus. Et se et jotenkin saatais madallettua ehkä

sitä kynnystä lähteä niihin mukaan. Et ei se vaiks se onki kilpailu et pitäiskö se kilpailu sana

olla joku muu. Et siitä tuli semmonen. Vaik en mää sano kyl suomalaisten pitäis osata vähä

kilpailuhenkisiiki osata olla. Et ihan hyvä jos siihenki sitte. Tai sit periaatteessa jos siel ois

kilpailusarja ja sit siel olis tälläset erinomaiset esimerkit. tai joku tämmönen. Jos se ei olis

sitä kilpailupuolta sit ollenkaan.” OPETTAJA

Eri oppilaitosten hissipuhekilpailijat lavalla vuoden 2017 Voice of Sales -tapahtumassa: Kuva Meiju Keinänen.

Haastateltavien mukaan kilpailukategorioiden monipuolistaminen voisi olla yksi mahdollisuus

tavoittaa entistä laajempi joukko nuoria. Myös matalan kynnyksen kilpailumuotoja olisi hyvä

saada mukaan. Uusina kilpailukategorioina mainittiin mm. pienimuotoinen työnhakukisa,

tuoteidean kehittäminen, sosiaalisen median myyntikampanjan suunnittelu ja toteutus tai

myyntineuvotteluharjoitus.

6. kesäkuuta 2017 / 32

”En mä tiiä oisko sitten, jos ennemmän mainostas ton ikäsill, et siellä on joku mahdollisuus

saada työpaikka tai kesätyöpaikka tai joku tämmönen. Et oisko vaikka joku hissipuhe et

siinä kilpailee vaikka joku viis siitä samasta työpaikasta. Et sit joku oikeesti saa sen

työpaikan. Tai joku tämmönen et mikä ton ikäsiä kiinnostaa, et varmaan työpaikka on yks.”

TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Et sekin, et jotkut opiskelijat kokee, et toikin on niinku ns. pakollinen, et sinne on niinku

pakko mennä. Tai sit jotkut vaan muuten jättää menemättä. Niin mikä sit olis semmonen,

et olis matala kynnys osallistua et kaikki kokis sen silleen, et se on hyvä juttu. Mut en oikein

tiedä, et mikä siinä vois sit olla. Onhan se periaatteessa se hissipuhekilpailukin, et myytäis

sen jokaisen yrityksen lamppua tai sit sitä omaa osaamistaan. Et mä mietin, et vois vaikka

olla sellainen, et opiskelijat esittelisivät ittensä ja kertoisivat omat hyvät puolensa, et joku

sellainen pienempi et sit yritykset kattois et onko tossa joku kesätyöntekijä.” TOISEN

ASTEEN OPPILAS

”No, mieleen tuli heti perjaatteessa tuote-esittely, että joku keksii tuotteen ja tekee pp:n

erittäin hyvän tuote-esittelyn, kertoo tuotteesta tai palvelusta, yrittäjille tai kuluttajille, ja

paras esitys tuoteidea, palveluidea palkitaan. Semmonen vois olla ihan ok.” TOISEN

ASTEEN OPPILAS

”En tiedä olisko joku tällänen somemarkkinointikampanja tai joku tällainen mahdollinen

siihen. Tai jotakin mikä olis nuoria lähempänä vielä kuin tälläinen perinteinen video. Joku

tällänen missä otettais somen keinot kaikki snapchatit, instagrammit ja facebookit. Ja

tehtäis jonkinlainen kampanja jollekin olemassa olevalle jutulle niin ehkä semmonen voi

olla houkutteleva kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Joku sellainen vois olla

hyödyllinen. Vaikka olis teemana oma oppilaitos tai oma osaaminen niin siihen

monipuolisia eri medioita käyttävä kampanja tai suunnittelu. Vois olla hyvä.” OPETTAJA

”Ehkä sitä ei kisaan ei sais mut jotain tällästä yleistä somejuttua et miten markkinoidaan

somessa kunnolla.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Niin miksei siellä vois olla sitten joku tällänen neuvottelutilanne esimerkiks missä olis

toinen asiakkaan roolissa ja toinen olis myyjän roolissa. Et tällänen neuvotteluharjotus

6. kesäkuuta 2017 / 33

tähän kilpailuun vois olla yks kiinnostava. Näitähän näitä väittelykilpailuja on, et lukiolaisille

järjestetään. Mut tää vois olla erilainen, et ei ookaan väittely vaan pitäis saada se kumpikin

win-win ajattelu sinne aikaseks et kumpikin kokee että on loistava tää lopputulos.”

OPETTAJA

Tuomariston esittely vuoden 2016 Voice of Sales -tapahtumassa. Kuva: Martti Komulainen

6. kesäkuuta 2017 / 34

Toimintamallilla nuorten myyntiosaaminen

ja työmarkkinakelpoisuus nousuun Innovatiivisten oppimismenetelmien testaamisen ja kokeilujen lisäksi, MILLI-hankkeen

tärkeimmistä tavoitteista on ollut lisätä myynnin arvostusta, osaamista ja ymmärrystä erityisesti

nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Tässä osiossa vedetään yhteen tuloksia siitä, miten

tavoitteessa onnistuttiin, pystytäänkö tämän kaltaisella toimintamallilla kasvattamaan myynnin

arvostusta, osaamista ja ymmärrystä ja sitä kautta nuorten työmarkkinakelpoisuutta.

Myyntiosaaminen ja työelämätaidot kehittyivät molemmilla kouluasteilla

Kokonaisuudessaan myyntivalmennukset Opi opettamalla -menetelmän keinoina ja siihen

kytkeytyvän toiminnan huipentava Voice of Sales -kilpailu koettiin varsin onnistuneena

toimintamallina, joka kehittää nuorten myyntiosaamista ja myös työmarkkinakelpoisuutta.

Opettajien ja myyntivalmentajien mukaan mallilla koettiin olevan paljon positiivisia vaikutuksia

nuorten elämään laajemminkin. Esimerkiksi esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen

sekä asenteen ja rohkeuden kasvattaminen ovat avaintaitoja myöhemminkin niin työnhaussa

kuin elämässä ylipäätänsä.

”Kyllä mä uskoisin. Ja me ainakin puhuttiin paljon oman osaamisen myymisestä ja sit just

painotettiin kesätöiden hakemista ja työllistymistä, niin ainakin mulle jäi yleensä niiden

kertojen jälkeen et opiskelijat oli niinku sillai innoissaan ja he oikeasti niinku sisäisti niitä

asioita, he kyseli ja sanoi et hei meille on käynyt näin ja olisko pitänytkin tehdä tyyliin näin.

Kyllä mun mielestä, uskoisin.” AMK-OPISKELIJA

”Sit ehkä toisen asteen opettajille ja opiskelijoille niin varmaan, et ottais noista niinku kaiken

hyödyn irti. Ja miettis ihan etenkin opiskelijat omaan elämään pohjautuen. Et tosta on niinku

koulutuksellisesti hyötyy, mutta myöskin ihan omaan elämään. Et kun myynti on niin ihan

hirveen laaja, niin sitä periaatteessa pystyy omassa elämässäkin hyödyntämään niin hyvin

moneen asiaan. Et ehkä semmoinen niinku peilaaminen, et mitä on oppinut noista niin

käyttäis sitä omassa elämässäänkin.” AMK-OPISKELIJA

6. kesäkuuta 2017 / 35

”Kaikkineensa siis hyötyjähän on se, että pakotetaan nää nuoret oikeesti miettimään sitä,

et kuka mää oon ja mitä mää osaan. Ja kuinka oikeesti sieltä löyty ihan hirveän paljon hyviä

asioita mitä vaikka tuntuis siltä, että en mää mitään osaa niin kuitenki osataan hirveen isoja

paljon erilaisia asioita. Ja tavallaan sen pukeminen sanoiksi taikka kirjottaminen tekstiksi

sen oppiminen on ihan hirveen tärkeetä ja iso juttu. Se ois meille kaikille tärkeetä ja

varsinkin näille ketkä lähtee ihan oikeesti, niin iso hyöty, et heidät pakotetaan. No voi sen

niinkin sanoo, mut heidän täytyy tehdä se. Se on hirmu hyvä. Emmä hirveesti osaa sellasia

niinku miinusmerkkejä siitä löytää. Edes vaikka muutamat oli sellasia et ne ei uskaltaneet

mennä siihen oman luokan taikka sen kolmenkymmenen ihmisen eteen tavallaan sitä

omaa hissipuhetta pitämään ja he piti sen sit vaan näille teidän tytöille ja mä olin

kuuntelemassa. Mut et siis ei sekään oo haitta että tavallaan joutuu arka rohkaistumaan ja

menemään esille. Ja heki voitti itsensä ja teki sen. Et mä näen enempi tässä vaan, et nää

on kaikki voittajia ku, et tääl ois joku häviäjä.” OPETTAJA

”Ehkä ylipäätään etenkin se, että tää oli kokonaisuudessaan sellasta substanssia mitä

meidän lukion opsiin ei kuulu. Eli meidän opiskelijat sai avauksia siitä mitä ikään kuin elämä

on lukion jälkeen, et mitä teemoja voi opiskella. Se oli mun mielestä oikein hyvä. Ja

huomasivat varmasti näiden avulla myös, et esimerkiksi äidinkielen opiskelu tai

yhteiskuntaopin opiskelu et niillä on yhtymäkohtia sinne elämään lukion jälkeen. Ne oli hyvä

juttu. (---) Mutta varmasti kaiken kaikkiaan se anti siitä et millä tavalla pitää esiintyä ja sillä

tavalla kohdentaa ja vuorovaikuttua ja tehdä vaikutusta. Ja myydä itseänsä. Niin varmasti

työelämätaitoja lisää. Varmasti saavat sellaisen kokemuksen tästä.” OPETTAJA

”Niin kyl mä uskon, et siel on moni sellanen ihminen heränny tähän, et hetkinen, et

ensinnäkin toi vois olla opiskelupaikka, et hakee ihan sitä myynnin koulutusta. Mut myöski

ymmärtää se, et jos ajatellaan muidenkin alojen opiskelijoita niin kyl täytyy sitä uskallusta

ja asennetta kehittää siihen, et osaa myydä. Kyl mä uskon, et tietoisuus ylipäätänsä siitä

et ei myynti nyt mitään niin mystiikka ole. Sen ku ruppeet tekemään vaan ja vähän tota

tavallaan vähän sitä ajattelua avartaan.” OPETTAJA

Toisaalta oman osaamisen myymisen esille nostaminen ja tärkeyden korostaminen ei

suomalaisessa kulttuurissa ole ollut kovin yleistä. Näitä taitoja tulisikin harjoitella aktiivisesti

tekemällä oppien, ei kirjasta lukien tai luennolla kuunnellen. Toimintamallin myötä myös

6. kesäkuuta 2017 / 36

ymmärrys myyntiosaamisen ja sen taidon harjoittelemisen tärkeydestä vahvistui. Onnistuneen

toimintamallin toivottiinkin laajenevan koko Suomeen.

”Nää on sellasia juttuja ei ei näitä harjotella. Niitä ei vio kirjasta oppii.(---) Mun mielestä ne

pojat, jotka meillä oli niin kyl he tavattoman hyvin toi esille sitä myyntityön tärkeyttä. Ja se

on se juttu, et ihmiset niin harvoin miettii sitä. (---) No se työmarkkinakelposuus ainaki

kasvaa. Tää on sellanen asia minkä lukiolaiset tietää itsekin. (---) Niillä on ehkä sellanen

käsitys ittestään et ne on viel täs vaihees et en ei osaa mitään. Vaik niil on osaamist vaik

kuin paljon. (---) Et he kirjottais niihin työhakemuksiin sen että vaikka mä olen lukiolainen

niin mä oon silti oikeesti nopee oppimaan uutta, mä omaksun ja osaan ja muuta. Kaikki

mitä mulle on opetettu niin mä oon oppinut tosi nopeesti. Sellanen ajatus niiltä puuttuu.

Oman itsensä myyminen täs mielessä mistä tää tavalllaan lähti liikkeelle koko paketti. Niin

se on aika heikossa hapessa. Mä en jaksa uskoa siihen kun sanotaan, et suomalainen ei

osaa kehua itteään ja muuta. Et on se osittain myös sitä, et aika helposti verrataan itseä

joka asiassa johonkin joka on itseä etevämpi. Kun se osaa ton paremmin. En mä osaa

mitään. Vaik itse asiassa se tilanne ei välttämättä ookaan näin. Mä näkisin, et se on osa

tota kurssia, et tulis jonkinlainen käsitys siitä et mäkin osaan ja mäkin oon valmis oppimaan.

Ja mä voin tuoda sen esille. Ja sit se olis valmis myös sinne työelämään.” OPETTAJA

”Joo, ja tommonen kun sä meet vieraalle porukalle esintymään ja puhuu niin kyl musta

tuntuu et mä oon oppinut tän vuoden aikana, just tästä milli-projektista, enemmän kuin mitä

tuolla luennolla sanotaan et esiinnytte näin ja näin.” AMK-OPISKELIJA

”Koska päällimäisenä jäi mieleen se että me suomalaiset olemme vaatimatonta kansaa

emmekä osaa kehua itseämme tai hyviä puoliamme, niin se sai mut ajattelemaan että omini

kykyihin ja taitoihin ja tuomaan mun hyviä puolia ja kehumaan itteäni. Sai ajattelemaan

omaa persoonaa uudella tavalla. Tämä oli kaikkein suurin asia mitä itselleni tuli tästä koko

hommasta.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Ja kun joka paikassa puhutaan et se myyminen on tosi tärkeätä ja tulee aina olemaan

niin se on tosi hyvä taito osata myydä. Et tottakai sitä aina vois tehdä paremmin.” TOISEN

ASTEEN OPPILAS

”Kyllä. Ehdottomasti. Tulevat auttamaan ja valmistamaan ja helpottamaan opiskelijoita ja

nuoria siihen että mitä työnantaja haluaa kuulla ja mitä ne haluavat susta ja se ei ole

ainakaan oikea vastaus työhaastattelussa että mä tarvin rahaa elämiseen, vaan pakko

6. kesäkuuta 2017 / 37

tuoda omia hyötyjä ilmi ja ne tulee näkemään ne eri tavalla sen jälkeen kun ne on koulutettu

siihen. Sen jälkeen nuoresta itsestään kiinni miten paljon haluaa oppia.” Tää on hirveen

hyvä juttu ja malli ja toivon että tä saatais koko Suomeen niin pääsis kaikki kilpailemaan ja

kaikilla olis hyvät mahdollisuudet saada kesätöitä vaikka speed datingissa. TOISEN

ASTEEN OPPILAS

Yhtä lailla myyntiosaamisen ymmärrys syveni myös valmentajilla. Valmennustilanteet sekä

haastoivat että samalla myös konkretisoivat omaa osaamista. Konkreettisen tekemisen kautta

pääsi aidosti testaamaan oman osaamisen tasoa. Onnistuminen lisäsi itsevarmuutta ja tuki

sitä kautta ammatillista kasvua. Myös oman roolin tärkeäksi kokeminen merkitsi

myyntivalmentajille paljon.

”Ja se et ei tehdä mitenkään teatterillisesti, et nyt kuvitteellinen myyntitilanne esitetään tälle

luokalle. Vaan ihan niinku oikeesti sun pitää opettaa, ketkä ei välttämättä tiedä mitään et

se. Ja ehkä isoin juttu oli se, et heiltä sai sitä kiitosta, et tietää et on oikeesti onnistunut,

eikä vaan silleen et hienosti esitit myyntitilanteen.” AMK-OPISKELIJA

”Joo, kyllä mun mielestä. Ja mun mielestä oli kiva huomata, et kun koulussa opiskellaan

aina jotain uutta, niin sit ei aina ehkä tuu sellainen olo, et hei mä jo osaan tämmösiä asioita.

Niin tossa huomas sen et mä jo tiedän näin paljon juttuja ja tämmöisiä asioita. Ja sit kun

meitä oli viis, niin ihmisillä on aina kuitenkin jokaiseen asiaan vähän eri näkökulma, niin

kun opetettiin niitä juttuja, niin mun mielestä oppis niiltä ryhmäläisiltäkin, et okei mä en

ookaan ajatellut koskaan tota asiaa tolta kannalta. Et oppis kyllä itekin tosi paljon ja niinku

laajemmin kaikkee.” AMK-OPISKELIJA

”Ja itestäkään ei ois koskaan uskonut, et tykkäis tollasesta niinku opettamisesta tai

tollasesta niinku esiintymisestä. Mut koen, et se opetti tosi paljon ja kasvatti ihmisenä.”

AMK-OPISKELIJA

”Kyl tosi paljon, kun muistan kun mentiin ekaa kertaa sinne kauppikselle pitää, niin me

kaikki oltiin vähän huonovointisenoloisia bussissa ja jännitti ja tärisytti. Mut nyt kun me

mentiin insinööreille pitämään niin oli sellainen fiilis, et mennään nyt pitämään se, et on

varmaan ihan hauskaa. Kyl sen huomas et puolessa välissä on tullut aika iso muutos

varmasti meissä jokaisessa.” AMK-OPISKELIJA

6. kesäkuuta 2017 / 38

”Kun siinä tulee kuitenkin ne ryhmänohjaus ja esimiestaidot, niin tossakin kun meni

insinööreille pitämään niin eniten jännitti se, et kuunteleeko ne meitä oikeesti kun me

kuitenkin ollaan vaan opiskelijoita, ja nuori ja naisia et kyseenalaistaako ne kaiken tai jos

ne tietääkin enemmän, niin se niin kun oli. Mut siinä vaiheessa sen niinku tajus, et oho kyl

me osataan, et joku kuunteleekin.” AMK-OPISKELIJA

”Ja tohon äskeiseen vielä sen verran, et nyt tuntuu, et tällä oli oikeesti joku tarkoitus, et

mitä me tällä tehtiin.” AMK-OPISKELIJA

Mielekkäiden myyntivalmennusten toteuttamisen sivussa opittiin myös muita työelämässä

tärkeitä taitoja kuten ajanhallintaa, ennakointia ja suunnittelua, tilanteeseen heittäytymistä ja

epävarmuuden sietämistä tilanteiden muuttuessa sekä vastuunkantoa.

”Varmaan lisää semmosta nopeasti reagointia asioihin, et tilanteet kumminkin muuttus aika

helposti ja sit etenkin niinku aikataulutusta sillai et tietää et milloin on mitäkin ja et oikeasti

tarvii niinku seurata. Ja sit ehkä semmosen, et mä oon tosi huono kieltäytymään mistään,

et jos joku kysyy niin mä aina et en mää no oikei joo mä tuun. Et mä siis meen melkein

mihin vaan jos mulla oikeesti ei oo mitään. Et sit tämmösessä projektissa etenkin kun mä

olin projektipäällikkö ja mä vastasin yhteydenpidosta kaikkiin kouluihin niin sit mä niitä aina

hyväksysin aina et joo me tullaan. Ja tietysti sovittiin aina se päivä niinku ryhmäläisten

kanssa, et katottiin et kaikille käy se päivä ja otettiin kaikki toistemme menot huomioon ja

tällai. Mut et ehkä semmoinen kieltäytyminen on semmonen minkä mä oon oppinut itekin

enemmän et kun kaikkeen ei vaan voi venyy. Et siinä mul on vielä kyllä paljon opeteltavaa.

Menossa aina kaikkialle.” AMK-OPISKELIJA

”No ehkä ajanhallintaa. Meillä pidettiin niistä tunneista kirjaa ja sit oli selkeesti, et no tällöin

on valmennus, et ei haluta vikana iltana et viimeistään tällöin täytyy olla kaikki valmiina. Et

semmosta organisointia.” AMK-OPISKELIJA

”Ja sit niitten päivien aikatauluttamista, et mitä jos niillä ei ookaan esityksiä et mitä me sit

tehdään.” AMK-OPISKELIJA

”Joo se olil tosi iso haaste. Kun se oli semmonen asia mitä me ei selkeesti osattu tai kun

se riippuu niin paljon siitä yleisöstä, et ei sitä voi vaikka sä minuutilleen sen harjoittelisit niin

6. kesäkuuta 2017 / 39

sieltä tulee joku muuttuja ja sit se on ihan yhtäkkiä uusiks. Et oli sit varasuunnitelmia.” AMK-

OPISKELIJA

”Meillä oli kyl, itse asiassa ihan se ensimmäinen kun me mentiin sinne kauppaopistolle niin

me oltiin mietitty meidän aikataulutus et siinä menee semmoseen alkuhärdelliin aikaa ja sit

pidetään tauko ja jotain ja sit me oltiin ensimmäiseen taukoon mennessä vedetty kaikki

asiat mitä meidän sinä päivänä kuului tehdä. Ja se opettajakin oli silleen, et tosa hyvin

aikataulutettu ja tosi hyvät puheenvuorot, ja me oltiin ihan silleen (naurua). Et oli tosi hyvä,

et oltiin suunniteltu niin pitkälle, et pysty oikeesti muokkaamaan. Ja sit taas kun me pidettiin

sille iltapäiväryhmälle, niin sen kanssa ei tullut sellaista. Et kävi silleen et meiltä loppuu aika

kun ne oli sit innokkaampia, et kysy hirveesti ja tuli sitä keskustelua.” AMK-OPISKELIJA

”Ja muutenkin paljon sitä arviointia, kun ei yhtään tiedä sitä lähtötasoa, tai et kuinka

innokkaana, eikä me oikein tiedetty sitä ryhmän kokoa, tai tilaakaan tai muuta enempään.

Et sit kaikki se materiaali ja muun sain organisoitua.” AMK-OPISKELIJA

Toimintamallista sparrausta myös työnhakutaitoihin

Myös haastatteluihin osallistuneiden toisen asteen oppilaiden mukaan toimintamalli tuki

nuoren työmarkkinakelpoisuutta monella tapaa. Kokemuksen ja esiintymisvarmuuden lisäksi

nuoret kokivat oppineensa konkreettisia asioita työnhakuun liittyen, kuten CV:n tekemiseen.

Toisaalta itse osallistuminen toimintamalliin ja etenkin loppuvaiheen kilpailuun koettiin toimivan

hyvänä valttikorttina jo itsessään niin työnhakutilanteessa kuin bonuksensa CV:ssä.

”No nyt ainakin tietää siitä oman taitonsa tällaisessa oikeassa tilanteessa kun täytyy myydä

ittensä tai vaikka se olis ollut se tuote se Ikean lamppu niin nyt ainakin tietää et osaa ja

miten osaa.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Joo, et siitä sai niinku tosi hyvän pohjan työnhakemiseen kun sitä kuitenkin joutuu niinku

tekemään joka kesä ja koko loppuelämän oikeastaan. Et siinä tehtiin niinku periaatteessa

se koko työhakemus kokonaan. Ja sen mä muistan niinku sieltä koulutusjutusta et kun se

yks AMK-opiskelija sano et kun hän on joskus ottanut näitä työhakemuksia vastaan niin ja

kattonut niitä, niin hän on niinku melkein heti heittänyt syrjään sellaiset missä lukee perus

ne et positiivinen, luotettava ja ystävällinen. Et tämmöisiä perus niinku adjektiivejä et piti

niinku keksiä jotain omaperäisempää. Et se mulla on jäänyt ainakin tosi hyvin mieleen, et

sitä nyt ainakin tulee käyttämään työnhaussa sit.” TOISEN ASTEEN OPPPILAS

6. kesäkuuta 2017 / 40

”On joo. Ja sit työhakemuksessakin mä sit mainitsin että oon osallistunut tällaiseen

kilpailuun ja yritykset kattoo sitä positiivisesti et on ollut just tällaisessa myyntiin liittyvässä

tapahtumassa. Ja vaikka se ei olis se työpaikka mitä hakee mitenkään myyntiin liittyvä niin

silti tommoinen et puhuminen ja et lähtee tollaiseen mukaan niin mun mielestä se kertoo

paljon jo.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Uskoisin näin. Varsinkin nyt kun osaan tuoda itsestäni uusia asioita ilmi työnantajille, joihin

he voivat kiinnittää sitten paremmin huomiota eimerkiksi mulla oli ennen työhakemuksessa

ja cvssä niin uskoisin että nyt on paremmat valmiuden hakea töitä ja tulee olemaan vielä

erittäin paljon hyötyä.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

Nuoret ja yrityksien kohtaamisia vuoden 2017 VOS-tapahtuman yritystorilla. Kuva: Martti Komulainen.

6. kesäkuuta 2017 / 41

Voice of Sales -tapahtuma konkretisoi työnantajien ja nuorten verkostoitumisen

Nuoret pääsisivät soveltamaan käytäntöön toimintamallin alkuvaiheen aikana opittuja taitoja

myyntivalmennuksista sekä kilpailuista hankittua kokemusta ja osaamista Voice of Sales -

tapahtuman yritystorilla. Yritystorin tavoitteena oli edesauttaa MILLI-hankkeen päätavoitetta:

mahdollistaa ja tukea työnantajien ja nuorten verkostoitumista. Yritystorin kohtaamiset poikivat

jopa konkreettisia onnistumisia työllistymisen suhteen.

”Joo kyl mulle jäi positiivinen kokemus. Justiinsa kaikki jos ei muuta niin. No mulla ei se

kisa varsinaisesti kauheen hyvin menny. Mut tota sen jälkeen ku oli noita

kesätyöhaastatteluja ja sellasta niin oliki ehkä justiinsa enemmän rohkeutta ettei ollu vaan

ihan hiljaa siinä.(---) No sen verran voin sanoo et yks joka oli myymässä siellä paikkaansa

niin mä itse asiassa oon siellä nyt kesätöissä.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Joo, et se oli mun mielestä tosi hyvä et siellä oli se kesätyömessut siellä samassa, koska

se on just se ainakin mun mielestä, joka houkuttelee opiskelijat vielä enemmän, jos vaan

kiinnostaa tehdä töitä. Ja pitäis mun mielestä jokaista kyl kiinnostaa koska oma raha on

kuitenkin sit aina kiva.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Joo, et se oli mun mielestä tosi hyvä, et siellä oli se kesätyömessut siellä samassa, koska

se on just se ainakin mun mielestä joka houkuttelee opiskelijat vielä enemmän jos vaan

kiinnostaa tehdä töitä. Ja pitäis mun mielestä jokaista kyl kiinnostaa, koska oma raha on

kuitenkin sit aina kiva. Ja kyl kilpailua myös suosittelen ihan lämpimästi.” TOISEN ASTEEN

OPPILAS

Myös yritystorille osallistuneiden työnantajien edustajilta kysyttiin palautetta tapahtumasta.

Työantajan edustajien pyydettiin arvioimaan, miten tapahtuman tavoitteessa edistää nuorten

työllistymistä ja verkostoitumista yritysten kanssa onnistuttiin ja löysivätkö he itse potentiaalisia

tulevia työntekijöitä. Myös työnantajien palautteet vahvistivat sitä, että MILLI-hanke onnistui

tavoitteessaan2. Tapahtuman kautta on pystytty mahdollistamaan ja tukemaan entistä

2Palautekysely tehtiin kaikille tapahtumaan osallistuneille 16 yritykselle, joista 15 teki tapahtumassa rekrytointihaastatteluja. Palaute kerättiin haastattelemalla yritystä henkilökohtaisesti heti rekrytointihaastattelujen päätyttyä. 12/15 haastatteluja tehneistä työnantajista löysi työntekijöitä. 3/15 haastatteluja tehneistä yrityksistä löysi heikosti työntekijöitä, syitä väärä kohderyhmä alan tai

6. kesäkuuta 2017 / 42

paremmin nuorten työllistymistä, mutta lopulta valinnat ja halu työllistyä ovat aina kiinni

nuoresta itsestään.

”Löytyi paljon potentiaalisia nuoria, ovat mielellään mukana toiminnassa.” TYÖNANTAJAN

EDUSTAJA

”Hyvin onnistui niiden osalta, jotka uskalsivat lähestyä ja tulivat haastatteluun.”

TYÖNANTAJAN EDUSTAJA

”Opiskelijoissa oli aktiivisia ja ujoja, huomasi ketkä ovat vakavissaan. Aktiivisten osalta

tapahtuma oli onnistunut” TYÖNATANAJAN EDUSTAJA

”Nuoret olisivat voineet hyödyntää mahdollisuuden paremmin.” TYÖNANTAJAN

EDUSTAJA

iän puolesta. Yksittäiset yritykset mainitsivat löytäneensä 1-18 potentiaalista työntekijää. 2/16 työnantajan edustajasta oli sitä mieltä, että tavoitteita ei saavutettu tapahtuman tai yrityksen osalta.

6. kesäkuuta 2017 / 43

Näin onnistut! Toimintamalli käyttöön

omaan toimintaan Toimintamalliin osallistuneiden avaintoimijoiden haastatteluissa kysyttiin myös asioita, joita

mallissa tulisi kehittää ja millaisia haasteita toimintamallin eri vaiheissa kohdattiin. Tässä

osiossa on nostettu esiin niitä asioita, joita olisi hyvä ottaa tämän kaltaisessa toiminnassa

huomioon. Haastatteluissa esiin nousseiden haasteiden ja kehittämisehdotuksien pohjalta on

listattu toimintamallin keskeisimmät vinkit niin Opi opettamalla -menetelmän ja

myyntivalmennuksien toteuttamiseen kuin Voice of Sales -tapahtumaan järjestämiseen.

Vinkkejä on koostettu sekä opettajille, myyntivalmentajille kuin tapahtuman järjestäjille.

Vinkkejä toteuttamiseen

Yhteenvetona voidaan todeta, että ennen kaikkea menetelmän toimiminen vaatii viestintää,

yhteistyötä ja luottamusta. Alla on tiivistetty neljä keskeisintä oppia onnistuneen toimintamallin

toteuttamiseen:

1. Viesti ja tiedota eri kohderyhmät huomioiden

2. Sovi aikataulut ja yhteiset pelisäännöt ajoissa

3. Osallista ja preppaa sekä luota myyntivalmentajiin

4. Tue ja kannusta opettajia laajemmassa yhteistyössä ja uudessa roolissa

Toimintamalli yhdistää monen tahon yhteistyön niin eri kouluasteiden opettajien, oppilaiden ja

opiskelijoiden kuin yrityksien osalta. Toimivuuden kannalta viestintä ja tiedottaminen on yksi

keskeisimpiä huomioon otettavia asioita. Monipuolinen ja eri kohderyhmät tavoittava viestintä-

ja markkinointisuunnitelma sekä sen jatkuva aktiivinen toteutus edesauttaa sitä.

”Mut muuten mun mielestä jotkut koulut ei oikein tiennyt, et mikä tää on ja he ei tiennyt, et

mitä odottaa, jotkut odotti jotain ihan muuta ja jotkut odotti et tää on joku

myyntispektaakkeli mitä me tullaan pitämään. Et se oli ehkä se informaatio siitä, et mitä tää

6. kesäkuuta 2017 / 44

MILLI itsessään on, oli vähän huonoo. Tai sillai et ei he oikein tiennyt. Ja sit kun tää alkoi

niin mäkin jotenkin ajattelin, et tässä on yks paketti ja tää vedetään kaikille, niin sit kouluilta

tuli hirveesti, et voitaisko me toivoo tämmöistä ja tämmöistä. Et heillä oli hirveesti niinku

toiveita ihan ilman että me oltiin erikseen niinku kysytty heiltä mitään toiveita. Niin se vuoksi

siinä tuli sitten työtä et täytyi sit muokata niitä koulujen mukaan. Ja sit, no ehkä aina

jokaiseen projektiin kuuluu haasteena se, et ihmiset vastaa huonosti sähköposteihin. (---)

Et se jos siinä olis niinku periaatteessa se taustatieto olis parempi heillä niin se olis

varmaan, et siitä vois saada enemmän irti mä luulen niinku itsessään siitä tilanteesta.”

AMK-OPISKELIJA

”Niin nyt mein henkilökuntakin tietää mikä tää on. Niin se on ehkä helpompi sitten toteuttaa

jatkossa näitä. Ku he tietää mistä on kysymys ja tietää enemmän kun se on kerran koettu.

Ja niinku millanen se tapahtuma oli ja sit minkälainen valmistautuminen oli.” OPETTAJA

”No siitä täytyy sanoa, et meillä ei ainakaan täällä koulussa hirveesti markkinoitu sitä. Et

silloin kerrottiin, et meille tulee tämmöinen juttu, et saatte osallistua tällaiseen. Mut sekin

tuli aika äkkiä, eikä siitä puhuttu sen enempää muuta kuin sit siellä tunneilla. Et sitä olis

voinut niinku mainostaa enemmän et olis saatu mukaan porukkaa enemmän.” TOSEN

ASTEEN OPPILAS

”Esimerkiksi muutama opiskelija sano, että jos mä oisin tiennyt et mistä tässä on kysymys

niin mä oisin ilman muuta pyrkiny kilpailemaan mutta kun tavallaan he ei ymmärtäneet sitä

et mikä se hissipuhekilpailu on. Että se on tällänen että ollaan tällä isolla lavalla ja sieltä

sit. Et siinä mielessä ja varmaan ens vuonna me saadaa myöskin enemmän karsintaa

aikaseks.” OPETTAJA

”Joo et tarkemmin taikka pitää vaan niinku jatkossa puhua enemmän silleen niinku että

aikatauluttaa asiat riittävän ajoissa ja sitte keskustella enemmän. Ettei tuu semmosia ikään

kuin odottamisia tai väärinkäsityksiä tai sillä lailla että siihen meidän tarttee kiinnittää

enemmän huomioo. Mut muuten tää niinku sit kun teiltä nää tytöt tuli sinne, ni se menee

äärihienosti, et ei siinä mitään. Mut just se et ollaa riittävän ajoissa liikkeellä ja sovitaan

asiat riittävän ajoissa ja kommunikoidaan että kaikille asianosaisille menee info ja varmaan

toimii kaikki oikein hyvin.” OPETTAJA

Viestinnän lisäksi aikataulujen ja yhteisten toimintatapojen sekä eri toimijoiden roolien

sopiminen ajoissa ja niistä informointi on oleellista yhteistyön sujuvuudelle ja onnistuneille

6. kesäkuuta 2017 / 45

toteutuksille. Myös kilpailutoimintaan liittyvät asiat on päätettävä hyvissä ajoin etukäteen, mm.

mitkä ovat kilpailusarjat, miten niitä arvioidaan, mitä niillä tavoitellaan ja mikä on kohderyhmä.

Tämä helpottaa myös myyntivalmentajien työtä suunnitella Opi opettamalla -tapahtumat

mielekkäiksi ja sisällöiltään toimintamallia palveleviksi. Yhtä lailla ennakkoon sovitut asiat

edesauttavat toimintamallin ja sen eri osa-alueiden integrointia opetussuunnitelmiin.

”Joo olis hyvä et olis lyöty lukkoon jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koko sen

tapahtuman kaikki tarkat päivämäärät ja tarkat speksit. Et tälläset lajit, tälläset eväät mil

kilpailla, onks siel sit nettiäänestys vai ei. Ja minkä mittaset videot ja minkä kokoset posterit.

Ihan tälläset perusfaktat ois lyöty kiinni jo ku homma alkaa. Niin mä uskon et sit olis

tyytyväisempiä nää valmentavat opiskelijatkin.” OPETTAJA

”Nyt me tavotellaan että saataisiin niitä [postereita ja videoita] iso kasa. Siinä kohtaa ku

niitä tulis sinne oikeesti paljo ja siitä tulis karsintaa samoin kuin videoista nii ihan varmasti

olis hyviä.” OPETTAJA

”Ja sitten tota se on todella kriittinen asia se informointi, koska jos jotain informoidaan

väärin jostain asioista, niin se on niille tosi kiusallista ja epämukavaa, ja sitten kun ne joutuu

nopeasti vaihtamaan niiden omia ajatuksia ja kaikkea muuta, niin se saattaa pilata

joidenkin esityksen. Kaikki koulut jotka ovat siinä mukana ja tulevat sinne esimerkiksi

kilpailemaan niin se on todella tärkeää että ne informoidaan oikein. Meillä oli informoitu

todella hyvin, tiedettiin se hissipuheen pituus, ja meidät oli ensimmäiseks koulutettu siihen

hyvin mutta kaikilla kouluilla ei ollut tätä.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Ja kun oli se posterikilpailu, niin me saatiin tietää just kun meillä oli se valmennuskerta, et

miten ne posterit. Ja niin kun ei meilläkään hirveesti olla käyty mitään posterijuttuja, et ei

oikein tietänyt, et millainen se kilpailu tulee olemaan ja et mitä me lähetään opettaa. Et

meidän piti kuitenkin vaan niinku niitä esiintymistaitoja ja hissipuheita niin kun painotettiin

siinä.” AMK-OPISKELIJA

Myyntivalmentajien riittävä ja oikea-aikainen preppaaminen sekä osallistaminen

kokonaissuunnitteluun on tärkeää. Myyntivalmentajien on hyvä hahmottaa kokonaisuus,

aikataulut ja tavoitteet, mikä antaa itsevarmuutta ja pitää yllä motivaatiota hoitaa tehtävä

huolella kun tietää mitä edellytetään. Jotta myyntivalmennuskerrat ovat onnistuneita ja

sisällöiltään tasavertaisia, on yhtenäisen materiaalipaketin käyttäminen suositeltavaa.

6. kesäkuuta 2017 / 46

”Et mun mielestä se söi uskottavuutta, et ku me ei tiedetty oikeesti mistään mitään.” AMK-

OPISKELIJA

”En tiiä et, ehkä rumasti sanottu, mut tajusko ne et meidänkin ois pitänyt olla niissä

palavereissa. On ihan OK jos te pidätte palavereja mut jos me toteutetaan niitä opettamisii

ja sitä tapahtumaa niin kyllähän.” AMK-OPISKELIJA

”Ehkä silleen, riippuu tietysti aikavälistä, kun meidät koulutetaan ja sittenkun me mennään

kouluttamaan, että jos se väli on hirveen pitkä niin esim kolmest viikost eteenpäin, niin

silloin toivois että viikko ennen ku ne rupee ite pitää niitä koulutuksia niin tulis vähän

kertaamaan vielä että mitä puhuttiin ja mistä. Se helpottaisi seuraavia kouluttajia siihen

tehtävään, ettei ole niin epävarma olo siitä että tuleeko tästä mitään vai ei.” TOISEN

ASTEEN OPPILAS / MYYNTIVALMENTAJA

”Joo oli niissä aika paljon eroja [myyntivalmennusten sisällöissä]. Et joillain oli hyvin

perusteellinen ja tosi tarkkaan mietitty ja kellotettu ja tehty oikein viimisen päälle. Ja joillain

oli enemmän sillai lonkalta, et miten se siellä tilanteessa sit menee. Et kyl niis eroja oli. Sit

se et myyntivalmennuksiin tekis sellasen yhden yhteneväisen perussetin ja sitten kermat

päälle per tiimi jokainen saa sit tuoda mitä haluaa siihen. Mut et olis ne perusasiat. Vähän

niinku se totsu. Tavallaan semmoset ja jotkut materiaalitki vois olla pohjat. Kaikilla ryhmillä

vois olla ainaki se sama yks osa evästystä. Et kaikki sais tavallaan minimieväät.”

OPETTAJA

Toimintamallin toteuttaminen vaatii myös laajemmin yhteistyötä oman oppilaitoksen opettajien

kanssa. Sisältöjen sovittaminen ja aikatauluttaminen eivät aina ole helppoa. Yhteistyön

onnistumista tukee johdon tuki ja asenne.

”En mä muuta negatiivista mut se käytännön, paketin sorvaaminen sinne lukion sisälle niin

se on ongelma. Se vaatii sitä, et ite joustaa jonkin verran ja sitten pyytää ja vaatii joustoa

myös muilta. Esim tässä tapauksessa ne jotka sinne finaaliin meni niin oli aika paljon pois

oppitunneilta muista aineista. Ja se yks porukka lähtee Logomoon loppupäivän ajaks. Nää

vaatii sen oman sorvaamisen. Se on sellasta mikä välillä ittestä tuntuu turhauttavalta. Et ku

järjestetään jotain spesiaalia, niin joku sanoo, et miks nää lähtee. Se on sellanen mut se ei

oo haittapuoli vaan ongelma mikä jotenki on aina ratkaistavissa. Meidän kohdalla tää on

6. kesäkuuta 2017 / 47

ratkaistavissa sen takia, et ku rehtori on täs mukana, kun rehtori on myötämielinen niin on

helppo lähtee sieltä kautta rullaamaan sitä alaipäin. Jos ei johdon tukea oo niin tälläsen

läpivieminen lukiossa on ihan mahdottomuus. Ei onnistu.” OPETTAJA

Monipuolisemman yhteistyön lisäksi toimintamalli haastaa opettajia uuden roolin

omaksumiseen. Perinteisestä opettajan roolista poisoppiminen ei tule itsestään. Uusi rooli

edellyttääkin luottamista ja vastuun antamista nuorille. Näin ollen toimintamalli tarjoaa

oppimiskokemuksia ja uusien roolien omaksumista jokaiselle.

”Jos on joku henkilö joka ei oo koskaan tällästä tehny. Niin se on niin erilaista. Se opettajan

rooli on ihan erilainen kuin perinteinen.” OPETTAJA

”Et välillä oli silleen et ne rupes niinku puuttumaan joihinkin juttuihin, et esimerkiksi et

pitäiskö teidän nyt kertoo jostain muustakin ja me et joo se on kyl tulossa täältä kyllä et. Et

oikeesti niinku luottais siihen et me osataan se ja sit lopuks jos jotain jäi niin sit vois, tai jos

joku menee pieleen niin sit niinku mut ei. Tai siis unohtais sen opettajan roolinsa siinä

kohtaa kun me ollaan siellä.” AMK-OPISKELIJA

”Et esim siellä kun oppilaitten piti istua siellä luokassa niin olisko ne opettajatkin voinut sit

olla siellä et kun ne ravas kokoajan ja tuli sit jotain kommentoimaan ja rupes auttamaan

tehtävissä ja näin. Joo ja eikös ne pölissyt siellä keskenään, et me sanottiin niille opettajille

et voitteks te olla hiljaa, et kun meidän piti aloittaa tauon jälkeen, et hei me aloitettais nyt

niin eiku jatkuu vaan.” AMK-OPISKELIJA

”Et jos on tällainen Opi opettamalla, niin luottakaa niihin opiskelijoihin. Niinku toki täytyy

olla joku semmonen kontrollijuttu ja esim niitä matskuja varmistaa tai jotain muuta, mut kun

jossain kohtaa joku opettaja tulee sinne et anteeks voiks hän lähtee täältä hiukan

aikaisemmin kun hänellä on, et me oltiin et ei sun alunalkaenkaan ois täällä välttämättä

tarvinnut olla. Et ei sa niinku tavallaan haittaa mut sit tulee sellainen olo et onks se niinku

täällä kyttääämässä vaan et selvitäänkö me vai onks se siitä mielenkiinnosta.” AMK-

opiskelija

”Se oli niin ku tosi noloa, et oltiin siinä et ootteekste ihan tosissanne kun tuo vie kaiken

uskottavuuden kun te tuutte vielä siihen kommentoimaan. Et se on ihan ok jos sit tauoilla

6. kesäkuuta 2017 / 48

tulee vaikka, et anteeks toi meni nyt tosi pieleen, mut sellainen välikommentointi oli jossain

määrin hiukan hämmentävää.” AMK-OPISKELIJA

”Eli opettajat kuriin. Mut eikös se oo aina silleen et opettaja on vaikein oppilas ja lääkäri on

vaikein potilas.” AMK-opiskelija

”Et varmaankin sellasii juttuja et jos se on nuorilta nuorille niin sitten sitä siinä että luottakaa

näihin nuoriin et kyllä ne niinku kantaa vastuunsa ja ne uskaltaa ja ne osaa. Niinku tää

opettajapuoli. Että varmasti tota homma tulee hoidettua.” OPETTAJA

”Et vähän oli silleen, et en mä tiiä en jos he on meitä vaikka 40 vuotta vanhempia, et nää

on nyt näitä opiskelijoita, et he ei huomaa sitä et me ollaan heidän opiskelijoista kuitenkin

vanhempia ja me tultiin opettamaan heitä.” AMK-opiskelija

Vinkit myyntivalmentajille

Kiteytettynä tärkeimmät tekijät myyntivalmennuksissa ovat valmentajien oma innostus ja

asenne. Alla on tiivistettynä viisi keskeisintä vinkkiä toimintamallin myyntivalmentajille:

1. Rakenna hyvä tiimihenki valmentajatiimin kesken

2. Aikatauluta ja suunnittele huolella, mutta varaudu muutoksiin

3. Innosta ja motivoi

4. Huomioi kohderyhmä myyntivalmennuksen sisällöissä

5. Heittäydy mukaan ja nauti matkasta

Myyntivalmentajien tiimihenki, keskinäinen tuki ja luottamus edistävät valmennusten

onnistumista. Myös motivoituminen tehtävän hoitamiseen kantaa pitkälle haasteellisissakin

tilanteissa.

”Mun mielestä meille oli tosi hyvä näin. Ja meillä oli tässä tiimissä, et pystyy sitä apua

toiselta kysymään tai muuta. Et en mä ainakaan ulkoisesti olis enempää, et sitku kuitenkin

kaikilla oli erilaisia näkemyksiä ja ideoita niin kyllä meillä meni ainakin tosi hyvin.” AMK-

OPISKELIJA

6. kesäkuuta 2017 / 49

”Kun meillä on hyvä ilmapiiri niin me saadan hyvin se sinne ryhmäänkin. Koska jos meitä

ei kiinnostais tehdä yhdessä tätä tai ei kiinnostais tehdä tätä niin ei se olis ollenkaan

toimivaa.” AMK-OPISKELIJA

” Ja meillä oli niinku tosi hyvä ryhmä, et ryhmä toimi tosi hyvin. Et siitä meille tulikin tosi

paljon palautetta et huomaa et on niinku hyvä ryhmähenki ja ryhmä toimii hyvin. Et niin se

kyllä olikin. Mun mielestä kaikki meni hyvin.” AMK-OPISKELIJA

Myös tuntien huolellinen suunnittelu sekä varasuunnitelmien ja ekstraharjoitteiden valmistelu

etukäteen pelastavat yllättäviltä tilanteilta. Toisaalta suunnitelmista tulee tarpeen tullen osata

myös luopua. Muutoksiin varautuminen ja joustavuus korostuvat.

”Ja varautukaa oikeesti tekemään niitä varasuunnitelmia. Vaikka ois kuinka harjoitellut sen

minuutilleen niin ei se vaan mene niin.” AMK-OPISKELIJA

”Ja sit siinä varasuunnitelmassa, et onko joku ykkössuunnitelma, et nää ainakin käydään

ja sit nää jos jää aikaa. Tai tarvittaessa et mistä voidaan karsia ja mitä sit karsitaan.

Meilläkin oli silleen, et otetaan tää ja nyt kun kello on noin paljon, niin otetaan ehkä sit vaan

tää.” AMK-OPISKELIJA

”Mun mielestä oli hyvä. Siinä on tietty haasteena se kun ne koulut on niin erilaisii. Et kun

joistain ei saa niinku oikeasti mitään irti ja ajallisesti, et voi olla et joissain menee tyyliin puol

tuntia ja apua et me ollaan käyty kaikki, et me ollaan varattu niinku tosi paljon pidempi aika.

Niin sit se on niinku noloo jotenkin omalta kannalta et koko ryhmän kannaltakin et okei

meillä ei oo nyt enempää. Mut ei siinä taas sit voikaan mitään, et kun et sä voi tietää, et tää

ryhmä tulee nyt oleen semmonen et nää ei tule juttelee meidän kans. Niin enkä mä sit

oikein tiedä jos ei oo vuorovaikutteinen ryhmä eikä oikein kauheesti kuuntelekaan, niin

onko siitä pitkittämisestäkään sit loppupeleissä ihan hirmu paljon hyötyy. Et se on ehkä

niinku semmonen vaikein asia mun mielestä. Aikatauluttaminen ja ryhmien erilaisuus.”

AMK-OPISKELIJA

6. kesäkuuta 2017 / 50

Aikataulu- ja ennakkosuunnitelmien yllättävien muutoksien lisäksi myös kohderyhmä voi

aiheuttaa omat haasteensa. Nuorten motivoiminen ja innostaminen koettelevat

myyntiosaamis- ja valmennustaitoja.

”Et kauppiksessa oli vähän villimpii persoonii, ja niitten opettajat joutui välillä sanoo. Mut

kyl ne yllättävän hyvin kuunteli. Ja sit kun ne huomas, et kyllä meiltäkin kuria löytyy, niin

kyllä ne sit meitäkin totteli.” AMK-OPISKELIJA

”Ne monet toimis sillain ihan hyvin, mut kun täällä on vähän motivaatiopula täällä koulussa.

Niin ei oikein kiinnosta toi opiskelu ja kun piti esiintyä, niin ei porukka lähtenyt siihen. Kun

meillä oli niinku kaks tuntii, et sillä ekalla oli jotain 15 tyttöö tai opiskelijaa ja sillä toisella ei

ollut kuin, se oli varmaa viikon päästä siitä, niin ihan niinku tosi vähän. Et niistä ei niinku

tullut puoletkaan paikalle. Et en mä niinku tiedä et miten sitä vois niinku kehittää silleen,

että muut niinku kiinnostuis siitä. Mut kun ei se vaan niinku oo kaikille silleen. Tai en mä

tiiä. Ehkä se olis ollut helpompi, ku se oli just se tunti kun me esiteltiin ne hissipuheet, mitä

me oltiin valmisteltu se viikko, et olisko se helmpompi ollut sit olla pienemmissä ryhmissä

et osa ois mennyt toiseen luokkahuoneeseen, et olisko se sit ollut helpompi esittää.”

TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Kyl se oli sekin, et kyl ne niinku sai porukkaa mukaan. Et yleensä jos on joku tällainen

ylinmääräinen tai sijainen ei niin ku vaik kuin niin ei saa porukkaa mukaan. Et ne porukka

oli niinku semihiljaa, et en tiedä oliko se sit se asia mikä sai niinku hiljaiseks, kun kuitenkin

oli niinku omia luokkakavereita esiintymässä ja tälleen niin ei viitti lähtee hirveesti

sooloilemaan. Mut ihan hyvin meni se.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Myöskin se oli hirveen hyvä, et tytöt oli silleen jämäköitä, ettei päästänyt niinkun läpi

sormien sellasia suipailijoita. Et pakotti vähän kaikki tekemään, et kaikki joutu esille ja joutu

puhumaan.” TOISEN ASTEEN OPETTAJA

Erilaisten persoonien ja kohderyhmien tunnistaminen on hyvä huomioida etukäteen niin

myyntivalmennusmateriaalien sisällöissä ja harjoitteissa.

6. kesäkuuta 2017 / 51

”Toki jos aattelee oppilasryhmiä, ne ryhmät on niin erilaisia. Tänne on kiva mennä ja nää

innostuu kun heittää pallon niin ne pompottelee sitä ja heitä takasin. Ja toisille kun heittää

niin se vierii sinne minne sattuu vierimään ja kukaan ei koskekaan.” OPETTAJA

”Ja näille opettajille ketkä sitä lähtee opettamaan, niin niille vielä se et kattoo niitten

oppilaiden et onks ne sellaisia, et ne haluu niinku enemmän itse kirjoittaa ja harjoitella vai

olla enemmän isossa porukassa tai kattoo vähän tilanteen mukaan et mikä on paras

tekniikka siihen.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

”Sisällöllisesti ehkä sillai, et mä luulen, et täytyis olla eri materiaalit ammattikouluihin ja

lukioihin. Koska lukiolaisilla ei oo pohjaa et heille tulee paljon uusia asioita ja sit

ammattikoululaisille tulee semmosta enemmänkin kertausta. Et heille täytyis olla sit ehkä

jotain vinkkejä syvemmästä myynnistä tai jotain tai sit enemmän harjoitteita tai jotenkin

niiden täytyis olla mun mielestä erilaisia. Mut varmaan just se vuorovaikutuskin vaikutti

siihen, et heillä oli niin simppeliä asiaa välillä. Et oli niinku tuttuu, niin sit he ei välttämättä

innostuneetkaan niin paljoa kuin mitä taas lukiolaisille kun tuli niin paljon uutta tietoa.” AMK-

OPISKELIJA

”Meillä ainakin kun oli ne kauppaopistolaiset, niin kuinka paljon me voidaan olettaa, et ne

tietää jo valmiiks, ettei tää oo ihan tosi tosi tylsä. Ja sit taas noil insinööreille mietittiin, et

onks vaikka esiintymistaidot ja se varmuus onko se enemmän niinku ikäjuttu vai onko se

siitä koulutuksesta. Et meillähän voidaan laittaa esim kahden minuutin varotuksella, joku

tehtävä eteen niin se on ihan eri asia.” AMK-OPISKELIJA

Kokonaisuudessaan terveisinä uusille myyntivalmentajille haluttiin välittää, että rohkeasti ja

avoimesti toimintaan mukaan sekä ennen kaikkea nauttikaa kokemuksesta.

”No ehkä niille jotka tulee opettaa niin rohkeesti vaan tuo niitä omia kokemuksia ja ajatuksia

esiin. Ja täytyy ehkä vähän noiden koululaistenkin kanssa ottaa auktoriteettia joissain

ryhmissä. Et rohkeasti vaan mennä niitten kaa niinku juttelee ja et sais vähän enemmän

heitä sit mukaan sillä tavalla. Ja ehkä pitää mielessä semmonen kiinnostuksen

herättäminen et miten ne saa kuuntelemaan niin sitä kannattaa miettiä kyllä.” AMK-

OPISKELIJA

6. kesäkuuta 2017 / 52

”No ainakin sen että ihmiset muistakaa olla avarakatseisia asioiden suhteen, siinä kohtaa

kun tulee oikeasti mahdollisuus oppia jotain uutta tällä tavalla, niin lähtekää ehdottomasti

mukaan.” TOISEN ASTEEN OPPILAS / MYYNTIVALMENTAJA

”Nauttikaa!” AMK-OPISKELIJA

Vinkit Voice of Sales -tapahtumaan

Voice of Sales -tapahtuman järjestämisessä korostuvat MILLI-hankkeen työskentelytavat

yhdessä tekeminen sekä aktiivinen ja osallistava toiminta. Alla on tiivistettynä neljä keskeisintä

vinkkiä tapahtuman järjestämiseen:

1. Osallista opiskelijat mukaan tapahtuman valmisteluun ja toteutukseen

2. Markkinoi ja informoi tapahtumasta ajoissa kohderyhmä tavoittaen

3. Rakenna tiivis ja opiskelijoita aktivoiva ohjelma

4. Ideoi vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa toimintamallin loppukilpailut

Toimintamallin tavoitteiden hengessä opiskelijoiden osallistaminen ja mukaan ottaminen

tapahtuman toteuttamiseen on tärkeää. Mukana olo on heille hyvä oppimiskokemus.

”No sieltä salin toiminnasta pelkkää hyvää. Et se onnistu niinku yli odotusten sillä lailla, että

vaikka oli ammattilaisia taustalla, niin oli kumminkin, oli aika paljon opiskelijatyötä. Niin jos

mä lasken äkkiä niin 50-60 meidän opiskelijaa oli joko tekemässä, rakentamassa,

purkamassa tai töissä tapahtuman aikana. Ja osa hyvinkin niinkun salin näkökulmasta

hyvinkin kriittisissä paikoissa vaikkapa siinä että videot tuli ajallaan siinä oikeassa

järjestyksessä sinne isolle screenille. Niin se toimi ihan hirmu hyvin. Mä oon ihan

ääreisiloinen.” OPETTAJA

”Nää juontajathan [ammattikorkeakoulun opiskelijat] oli mun mielestä kovasti tyytyväisiä,

ketkä pääsi juontohommaan, et siinä oppi paljon ja oli jännittävä ja näin. Et muillaki olis ollu

joku rooli niin se olis ollu kiva.” OPETTAJA

6. kesäkuuta 2017 / 53

Myös tapahtuman toteuttamisessa tiedonkulku ja -jakaminen nousivat keskeiseksi tekijöiksi.

Tapahtumaa tulee markkinoida ajoissa ja laaja-alaisesti. Toisaalta kyse ei ole vain

tiedonjakamisesta vaan siitä, miten informaatio tavoittaa oikean kohderyhmän. Vaikka

tapahtumaa markkinoitaisiin ennakkoon oppilaitosten kautta, voi tapahtuman sisältö ja

tavoitteet jäädä epäselviksi nuorille.

”Ja et kun se on tolleen nuorille suunnattu, et mainostais sitä muihinkin kouluihin.” TOISEN

ASTEEN OPPILAS

”Mut ehkä semmonen laajemmalle rummuttaminen.” AMK-OPISKELIJA

”No se tapahtuma oli tosi kiva ja mä oon ylpee ittestäni, et mä lähdin sinne, mut se oli vähän

huonosti siel kulki informaatio. Sitä lähtisin kyl parantamaan.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

"Ei tiedetty ennalta, mikä tapahtuma oli kyseessä, siksi ei varattu haastatteluaikoja."

TOISEN ASTEEN OPPILAAT

”Sitten se varmaan vaatis se aulan toiminta enemmän sellasta ohjattua tekemistä ja

ohjattua toimintaa. Ja saadaan viesti opiskelijoille, että mitä siellä oikeesti tapahtuu ja mitä

siellä on työpaikkoja.” OPETTAJA

Tapahtuman markkinoinnin lisäksi onnistuneessa etukäteisinformoinnissa on hyvä huomioida,

miten prepata opiskelijat messutapahtumaan osallistumista varten.

”Niin en mä tiedä miten sen sai taottua ihmisten päähän, et hei nyt oikeesti kierrellään, et

miten käyttäydytään tapahtumassa eikä niin et mennään kaveriporukan kanssa.” AMK-

OPISKELIJA

”Et mun mielestä opettajien olis pitänyt siinä kohtaa pitää huoli siitä, et luokat on siellä

loppuun asti, koska mun mielestä toi on tosi epäkohteliasta, epäkunnioittavaa.” AMK-

OPISKELIJA

6. kesäkuuta 2017 / 54

Tapahtuman ohjelma on hyvä rakentaa tiiviiksi ja osallistavaksi. Aktiviteetit ständeillä,

tapahtuman aikaiset kilpailut, eri henkilöiden haastattelut ja yritysesittelyt sekä rekrytointidatet

ovat toimivia esimerkkejä monipuolisesta ja kiitosta saaneesta ohjelmasta. Myös yritystorin

yritysedustajat on hyvä saada tapahtuman ohjelmaan aktiivisesti mukaan. Kun kohderyhmänä

ovat nuoret, tarvitaan uusia perinteisistä ständipisteistä poikkeavaa toimintaa

vuorovaikutuksen ja kohtaamisten syntymiseksi.

”Mä mietin sitä, et pitäiskö siinä olla joku ns. passi et jos sä oot käynyt jossain puhumassa

jossain yrityksessä tai osallistunut johonkin niin saat jonkun ruksin siihen niin sit ehkä jotain.

Et kun sit niitä saatto tullaa kaks niin ne saatto tulla kysymään jotain mut et sit kun ne liikkuu

koko luokan voimin niin jos ois joku tommonen. Ja sit et täydellä passilla saat hakea jonkun

palkinnon jostain.” AMK-OPISKELIJA

”Et miten ne ottaa kontaktii ne nuoret sitten näihin. Siellä oli voinu olla joku sellanen et sun

pitää kiertää joka osastol hakee joku stempel joka osastolta et tulis sitä aktivointii. Tai sit

tällänen mä en valitettavasti päässyt mut olikse viime viikolla vai edellis. Oli tällänen expo

mikä olikaan Logomossa. Tällänen labyrinttimalli. Sun oli pakko kulkee se kaikki läpi et sä

et pystyny skippaan yhtään mitään. Jatkuva ihmisvirta kiertäis sen labyrintin niin siin vois

olla yks. Vähän niinku Ikea kuljettaa meitä asiakkaita niin me voitais kujettaa sitte

näyttelyvieraita.” OPETTAJA

”Pitäiskö niitten yritysten kehittää jotain kilpailua, et esim vaikka joku hissipuhe jostain

niitten yritysten tuotteesta ja sit se opiskelija vaikka voittais sen. Vähän niinku

ammattikorkeakoulun meidän innovaatiopedagogiikan pisteellä oli, et myy itsellesi tikkari.”

AMK-OPISKELIJA

”Niin jos yritys sit näkee, hei et tässä on potentiaalia niin sitä kautta tulis sitä

rekrytapahtumaa myös. Et siinä tulis sit jotain kommunikointia niiden opiskelijoittenkin

kanssa et kun siellä ei oo niitä tuhansia.” AMK-OPISKELIJA

”Et ehkä sellainen olis voinut olla lisää kun siellä oli kuitenkin niitä yrityksen ständejä niin

olis ollut sellainen nurkkaus siellä missä yritykset esittelee ittees. Koske mistään niistä ei

sit saanut oikein selvää et mikä se yritys on jos ei oo aikaisemmin kuullut. Tietty olis voinut

mennä kysymään ja tälleen, mut jos siellä olis ollut sellainen pieni juttu et yritykset esittelee

itte itsens.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

6. kesäkuuta 2017 / 55

Mielenkiintoa tapahtumaan ja käsiteltävään teemaa tuo julkisuudesta tunnetut puhujat.

”Jarpin puhe kolahti moneen.” TAPAHUMAAN OSALLISTUNUT TOIMINTAMALLIN

ULKOPUOLINEN OPPILAITOSEDUSTAJA

”Oli ihan kivaa et oliks siel Linnanahde vetämässä vai kuka se oli. Joo niin se oli kans ihan kivaa et siel oli tollanen nimi vetämässä tota.” TOISEN ASTEEN OPPILAS

Toisaalta toimintamallin loppuhuipennuksen voi toteuttaa monella muullakin tavalla kuin MILLI-

hankkeessa järjestetyt suurtapahtumat Logomossa. Loppukilpailujen suunnittelussa

toimintamallin juurruttamisessa, on hyvä hakea kustannustehokkuutta ja synergiaa

yhdistämällä tapahtuma ohjelmanumeron muodossa tai osatapahtumana muihin olemassa

oleviin tapahtumiin.

6. kesäkuuta 2017 / 56

Lopuksi – toimintamallista eväitä

koulutuksen kehittämiseen Koulutusjärjestelmän on kyettävä palvelemaan muuttuvan ja monimutkaistuvan yhteiskunnan

tarpeita kouluttamalla tulevaisuuden ammattilaisia. Sisältöosaamisen lisäksi nuorilta

edellytetään työelämätaitoja, asenteita ja motivaatiota. Koulutuksella on tässä keskeinen rooli,

mutta siinä onnistuminen tarkoittaa, että olemassa olevia perinteisiä toimintatapoja tulee

tarkastella uudelleen ja etsiä rohkeasti vaihtoehtoisia kokeiluja ja menetelmiä koulutuksen

kehittämiseksi. MILLI-hankkeessa kehitetty ja testattu toimintamalli on yksi mahdollisuus

toteuttaa innovatiivista, yhteistyötä edellyttävää, mutta kustannustehokasta eri kouluasteiden

välistä tapaa kouluttaa nuoria työelämään.

Toimintamallissa testatuista pedagogisista menetelmistä on sovellettavissa useita elementtejä

mielekkäiden ja innostavien oppimisympäristöjen suunnitteluun. Voisiko toimintamallista

saada ratkaisuja tai tukea nuorten koulumotivaation, -mielekkyyden ja hyvinvoinnin

lisäämiseksi? Aktiivisen ja osallistuvan oppilaan rooli sekä kokemuksellisuus luovat tarkoitusta

ja mielekkyyttä oppimiselle sekä mukana olemiselle. Toimintamallissa kiteytyvän

kokemuksellisen oppimisen myötä tarjoutuu nuorille ainutlaatuinen mahdollisuus hankkia

oppimiskokemuksia, joita perinteisen opettajajohtoisen pedagogiikalla ei pystytä tarjoamaan.

Yhteisöllisyyttä puolestaan lisäävät, kannustava, tukeva ja avoin ilmaiiri. Ohjauksen ja tuen

saaminen sekä huomioiduksi tuleminen oppimistilanteissa, ei koulutusleikkauksien,

ohjausresurssien pienenemisen ja isojen luokkakokojen arjessa ole aina mahdollista. Eri

oppilaitokset, kouluasteet ja sukupolvet yhdistävä monitahoinen yhteistyö, voi olla ratkaisu

myös tähän.

MILLI-hankkeen toimintamallin kokeilu ja kehittäminen opettivat ennen kaikkea sen, että

innovatiiviset ratkaisut ja rohkeat kokeilut ovat mahdollisia myös koulutuksen kentällä.

Perinteisiä oppimisen ja opettamisen tapoja tulee haastaa ja kokeilla rinnalla uusia,

vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa asiat toisin. Tätä tarvitaan, jotta voidaan kehittyä: ”Jos teet sitä

mitä olet aina tehnyt, saat sitä mitä olet aina saanut”.