luento tkk:ssa esteettömyydestä 1.2.2011
TRANSCRIPT
Esteetön suunnittelu 1.2.2011
Näkövammaisten käyttäjien näkökulma
Esityksen tavoite
Esityksessä havainnollistetaan näkövammaisten apuvälineiden kehittämisen ongelmakohtia ja esteettömän suunnittelun merkitystä niin loppukäyttäjän kuin apuvälineiden kehittäjän näkökulmasta.
Nykytilassa verrataan päivittäisapuvälineiden käyttäjätilanteita sekä näkövammaisen haasteita tietoyhteiskunnassa Lopuksi esitetään lyhyt ratkaisumalli nykytilan
korjaamiseksi
Näkövammaisten apuvälineet yleisestiApuvälineille olemassa ISO-luokitus, SFS-EN ISO 9999
Valmistus ja kehitys maailmanlaajuista, mukana myös pääomasijoittajia
Apuvälineitä jokapäiväisen elämän hallinnasta atk-apuvälineisiin ja suurennuslaitteisiin
Apuvälineiden saanti: omakustannus, yhteiskunta, avustukset
Apuvälineiden myöntämisperusteet ja saanti vaihtelee laajalti: Suomessa eri alueilla, eri maissa
Apuvälineitä ei myydä kaikkialle: ohjelmistopiratismi, tuoteväärennökset
Apuvälineitä käytetään kompensoimaan aistivajauksen aiheuttamaa toiminnallista haittaa
Näkövammaisten apuvälineiden kehityssuunnat
Perusapuvälineissä (päivittäisapuvälineet) hyvin vähän kehitystä: pistekellot, valkoiset kepit: materiaalikehitystä Atk- ja viestintälaitteiden apuvälineet suurin haaste, nopea uusiutumistahti: käyttöjärjestelmät, ohjelmistotSulautettu tietotekniikka tulee apuvälineisiin: elektroniset pienet suurennuslaitteet, puhuvat kellot, automaattinen ajan päivitysPistekirjoituksen käyttö vähenee puhuvien apuvälineiden myötä Haasteena tuoda entistä visuaalisempi maailma näkövammaisten käytettäväksi
Näkökulmia apuvälineiden kehittämiseen
Suomessa sokeita arviolta 10000, eriasteisesti heikkonäköisiä 70000
Suurin osa näkövammaisista yli 65 -vuotiaita, mediaani-ikä 75 vuotta
Näkövammaistaitojen oppiminen myöhemmällä iällä haastavaa
Näkövammaiselle suurin haaste kodin ulkopuolinen maailma: liikkumistaito
Use case: Sokea kepin käyttäjä eri vuodenaikoina
Sokea opaskoiran käyttäjä talvella
Sokea kepin käyttäjä kaupungissa talvella
Vaikeasti heikkonäköinen nainen tulossa bussipysäkiltä
Näkövammainen tietoyhteiskunnassaParhaassa asemassa opiskelijat ja työssä käyvät henkilöt
Haasteena turvata apuvälineiden saanti ja käyttökoulutus myös ikääntyneille
Apuvälineitäkin tulee huoltaa ja päivittää, unohtamatta uusiutuvien ohjelmistojen tuomaa koulutustarvetta
Arkipäivän apuvälineiden tietoteknistyminen: laserkepit + gps-paikannus, elektroniset suurennuslasit
Elektroniset julkaisut / sähkökirjat (Daisy, Epub, PDF)
Tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa (1)Käyttäjän voitava valita kanava ja käyttöympäristö:
Mobiili, tietokone, digitv,
Paikka kotona vs. julkiset palvelupisteet
Kehitys keskittynyt viime vuosina tiedonsaannin esteettömyyteen:
Käyttöjärjestelmät, laitteet, sisältö (web, softa pilvessä) Ongelmana ohjelmistoalustojen moninaisuus ja ohjelmistojen tiheä uusiutuminen:
PC: Windows 95 -> Windows 7, linux (yli 1200 eri distribuutiota)
Mobiili: Symbian, IOS, Windows mobile/phone 7, linux (Android, Maemo ...)
Tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa (2)
Apuvälineiden toiminnan lähtökohtana on toimiva standardi, jos siitä poiketaan (tai sitä ei ole), positiivinen käyttäjäkokemus vaarantuu (apuväline ei ehkä toimi halutusti)
Apuvälinekehityksen tärkein tehtävä (nykytila) pysyä kehityksen tahdissa uusien innovaatioiden kustannuksella.
Yleissääntö: apuvälineteknologia tulee 5 vuotta kehityksen perässä.
Case: atk-apuvälineiden kehittäminen
Heikkonäköisen atk-työasema
Tempus 20” HD lukutelevisio
Focus -pistenäyttö
Elektroninen suurennuslasi Ruby
Harmaantunut vanhempi herra käyttää ruudunsuurennusohjelmaa kuulokkeet päässään
Sokean työasema
Sokean työasema, jossa ruudunlukuohjelma Jaws for Windows sekä pistenäyttö.
Mobiililaitteiden esteettömyys
Applen tuotteissa ilmainen ruudunluku- ja suurennusohjelma Voice overAndroid, mukana accessibility api, (ei toimiva)Symbian, S60 (myös ^3) ei geneeristä rajapintaa. Talks ja MobileSpeak kaupallisia ruudunlukuohjelmiaWindows phone 7, täysin esteellinen, ei juuri toivoa kehityksestäBlackBerry, sisältää accessibility apin, myös kaupallinen ruudunlukuohjelma saatavillaTärkeää: fyysiset näppäimet ja taktuaalinen tuntuma
Doro seniorikännykkä
Suositus (1)
Suositaan kansainvälisten standardien kehittämistä ja hyödyntämistä: apuvälineteknologia globaalia
Tarvitaan standardit käyttöjärjestelmien apuvälineohjelmistoille sekä syntetisaattoreille
Nokia, Microsoft, … tehtävä mahdollistaa innovaatiot (open source yms)
Luodaan standardi sulautettujen avusteisten teknologioiden käyttöön:
esim. standardoitu piirilevy jossa mukana puhesyntetisaattori ja ruudunlukuohjelma sekä väri- ja taustamalleja heikkonäköisille
Suositus (2)
Design for all EU:ssa myytävien tuotteiden pakolliseksi vaatimukseksi
(Out of the box esteettömyys)Pois erillisistä apuvälineistä, kohti käytettäviä, käyttäjät huomioon ottavia vakiotuotteita Riittävä siirtymäaika tuotteiden standardoinnin ja kehityksen mahdollistamiseksi
USA:ssa lainsäädännön ja siirtymäajan avulla mahdollistettiin bussien muuttuminen esteettömiksi, nyt olemassa laki koskien viestintälaitteita ja kodinkoneita
Porkkana: muutosvaihe, tutkimus ja kehittäminen luo liiketoimintaa Julkishallinto ensimmäinen DFA-standardin vaatija, niin viestintälaitteissa kuin digitaalisessa sisällöntuotannossa ja -palveluissa Sanktiointi?
Linkkejä
Microsoft accessibility: www.microsoft.com/enableW3C: www.w3.org/wai/ Freedom Scientific: www.freedomscientific.comDolphin: www.yourdolphin.com
Kiitos
Reijo Juntunen
Näkövammaisten Keskusliitto ry
p. (09) 3960 4300
m: 050 3701102
http://fi.linkedin.com/in/reijojuntunen
www.aviris.fi
www.nkl.fi